LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNTA. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNTA. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.6.2013"

Transkriptio

1 0 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 1

3 1 JOHDANTO: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA PROSESSINA... 3 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne Kunnan työllisyys/työttömyys Asuminen ja asuinympäristö Terveystiedot Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT Kunnan kaikkien lasten ja nuorten käytettävissä olevat palvelut Neuvolatoiminta (Kysteri) Leppävirran kunnan perhetyö pikkulapsiperheille Neuvolan ja pikkulapsiperheitten perhetyön vahvuudet ja kehittämistarpeet Varhaiskasvatus Koulu Opetuksen järjestäminen Perusopetuksen opetussuunnitelma Kivelän koulusta peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittuminen Oppilashuolto Turvallinen opiskeluympäristö Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, kerho- ja oppilaskuntatoiminta Kodin ja koulun yhteistyö Koulun tavoitteet Pedagogiikan rakenteelliset uudistukset ja turvallinen kouluyhteisö Ns. nivelvaiheiden (siirtyminen esikoulusta perusopetukseen ja 6. luokalta 7. luokalle) vahvistaminen Peruskoululaisten päättötodistusten saannin kattavuus ja jatkokoulutuksen turvaaminen Lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen ja ruokailutottumusten sekä hyvien harrastusten edistäminen Nuorisotyö Yleistä Perusnuorisotyö Erityisnuorisotyö Etsivän nuorisotyön haasteet ja kehittämisnäkymät Lasten ja nuorten kulttuuri Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Lapsiperheitten kotipalvelu Erityispalvelut Puheterapia/ Kysteri... 25

4 Toimintaterapia ja fysioterapia /Kysteri Perheneuvola Mielenterveysneuvola/Kysteri Päihdepalvelut Kriisityö Erikoissairaanhoito Sovittelutoiminta Vammaispalvelut Sosiaali- ja perhetyö LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Adoptioneuvonta SWOT-ANALYYSI...34 II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET Suunta: Keskeiset painopisteet: Konkreettiset kehittämisehdotukset: YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ...37 III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA SEKÄ TIEDOTUS LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat Aikataulu... 37

5 3 JOHDANTO: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA PROSESSINA Tämä suunnitelma on lastensuojelulain (417/2007) 12 mukainen Leppävirran kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on: - antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista - toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä Lasten ja nuorten kannalta suunnitelmalla on mm: - perusoikeustehtävä: suunnitelma edistää käytännössä lapsen perusoikeuksia ja lapsen oikeuksien kansainvälisen sopimuksen tavoitteita ja niiden toteutumista - strateginen tehtävä: suunnitelma varmistaa lasten ja nuorten hyvinvointityön tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden kunnan eri toimialojen ja mukana olevien muiden toimijoiden työssä

6 4 suunnitelma on poliittisen ohjauksen ja päätöksenteon väline mm. resurssien varaamisessa ja kehittämistoiminnasta päätettäessä. Tästä syystä suunnitelmalle on asetettava myös vaikutustavoitteet eri toimialojen lautakunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle - konkreettinen tehtävä: suunnitelma on käytännön työkalu kehitettäessä ja arvioitaessa yhteistyötä ja palveluja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon muut Leppävirran kunnan hyväksymät lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvät asiakirjat. Lastensuojelulaki korostaa kaikissa palveluissa lastensuojelun tarvetta ennalta ehkäisevän työtavan merkitystä. Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut eivät selviydy lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelutarpeista yksin, eivätkä yksin kykene vähentämään lastensuojelun tarvetta. Tavoitteena on että sosiaalityön lapsi- ja perhekohtaisen työn tarvetta olisi kunnassamme mahdollisimman vähän ja että lapsiperheet saavat tarvitsemansa tuen kotiin kunnan ja yksityisten toimijoiden tarjoaman palvelukokonaisuuden kautta. Päävastuu lapsista on lasten omilla vanhemmilla ja yhteiskunnan palveluiden tulee tukea lapsiperheitä niin että he hoito- ja kasvatusvastuustaan selviytyvät lapsen ikätasoisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Mikäli perheen tukimuurit murtuvat, tarvitaan sosiaalityön tekemää lastensuojelua. Leppävirran kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmisteltu yhteistyöprosessina. Leppävirran perusturvalautakunta nimesi työryhmän jäseniksi perusturvajohtaja Paula Tiihosen, johtavan sosiaalityöntekijän Eeva-Liisa Vesterisen, varhaiskasvatusjohtaja Sonja Merran ja perusturvalautakunnan edustajiksi Riina Andersinin ja Tuomo Luostarisen.Kysterin Leppävirran terveysasemalta työryhmään kutsuttiin terveydenhoitaja Sinikka Kosunen ja sairaanhoitaja Aino Kanniainen. Kosusen sijaisena työryhmässä on toiminut terveydenhoitaja Marja Pöllänen ja Kanniaisen sijaisena Marketta Karjalainen. Koululautakunnan nimeämänä koulutoimen edustajana ryhmässä on ollut rehtori Jukka Tiihonen ja sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nimeämänä nuorisotyön edustajana vastaava nuoriso-ohjaaja Lea Sikanen ja Marjoniina Mustonen sekä Henna Pitkänen. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvajohtaja Paula Tiihonen ja sihteerinä johtava sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Vesterinen. Kukin työryhmän jäsen on osallistunut aktiivisesti aineiston kokoamiseen ja suunnitelman työstämiseen. Lisäksi työryhmän jäseniä ovat avustaneet eri yksiköissä lukuisat eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tilastotietoina on käytetty suunnitelman tekovaiheessa saatavilla olleita uusimpia tilastotietoja. Tämä suunnitelma on päivitetty ensimmäisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) pohjalta. Suunnitelman valmisteluvaiheen puutteeksi jäi kansalaisnäkökulman vähäisyys. Suunnitelman on tarkoitus olla luonteeltaan lapsiperheiden palveluja ohjaava prosessityökalu ja palveluiden seurannan väline eikä pelkkä arkistoitava asiakirja. Työryhmä luovutti työnsä Leppävirran kunnanhallituksella ja edelleen kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi toukokuussa Arviota edellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta: Toimintakaudella eri toimijoiden välinen yhteistyö on säännöllistynyt, mutta kehitettävää on edelleen vaikka suunta onkin hyvä. Ryhmämuotoisia toimintoja on kehitetty, mutta mahdollisuuksia tämän hyödyntämiseen on vieläkin käyttämättä.

7 5 Perhetyö tärkeänä toimintamuotona on vakiinnuttanut asemansa. Perheille tarjottavan oikea-aikaisen matalan kynnyksen tuen tarvetta on paljon edelleen, vaikka esim. lapsiperheiden kodinhoitoon varattiin yhden henkilön työpanos vuodesta 2012 lähtien. Esimerkiksi kotikäynteihin ei kaikilla toimijoilla on riittävästi resursseja. Taloudellinen taantuma/lama jatkuu edelleen ja on syventynyt. Työttömyys on kasvanut. Leppävirran asukasmäärä on pienentynyt, mutta se ei vielä merkittävästi näy palvelujen tarpeessa. Oppilashuoltotyötä on kehitetty ja koulun perusopetus uudistettu. Etsivä nuorisotyö on aloitettu. Perusterveydenhuollon eriydyttyä Kysteri-liikelaitokseksi on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön ilmaantunut uutta yhteistyön kehittämisen tarvetta, vaikka fyysisesti toiminnot säilyivätkin ennallaan. Samassa yhteydessä perheneuvola ja entinen neuvolan perhetyö siirtyivät hallinnollisesti osaksi sosiaali- ja perhetyötä, joka edesauttoi entistä tiivimpää yhteistyötä. Perheneuvolan lastenpsykiatrin tehtävä oli pidemmän aikaa täyttämättä, mutta nyttemmin tehtävään on saatu kokenut lastenpsykiatri ostopalveluna. Päihdepalveluissa käytetään entistä enemmän kotiin tuotavia avopalveluja, jonka asiakkaat ovat kokeneet hyvänä. Samalla myös lasten tilanne perheessä voidaan uudella tavalla huomioida. Korjaavan ja ehkäisevän työn suhde on säilynyt suurin piirtein ennallaan, mutta pyrkimyksiä nostaa ehkäisevän ja ennakoivan toiminnan näkökulma on koko ajan ollut. Käytännössä tätä näkökulmaa kehitetään moniammatillisessa ja verkostoyhteistyössä kuntalaisten, kunnallisten ja kolmannen sektorin palveluiden kesken. I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1. Väestörakenne Leppävirran kunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa Asukasluku on tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan aleneva. Ennuste vuodelle 2020 on as. Tällä hetkellä kunnassa syntyy noin 90 lasta vuodessa (määrä säilynyt suurin piirtein samana sitten ed. suunnitelman), kun peruskoulua tällä hetkellä käyvien ikäluokkien koko on lasta. Alle kouluikäisten osuus väestöstä on pysynyt suurin piirtein samana vv (6, 4 % v. 2012). Kouluikäisten osuus väestöstä on tasaisesti laskusuunnassa 10,3 %:sta (2008 ) 9,8 5 :iin ( 2012). Työvoiman määrä on laskusuunnassa. Yli 75-vuotiaitten osuus kasvaa Leppävirralla merkittävästi sekä vuoteen 2020 ( 14 %) että edelleen vuoteen 2030 (19,5 % koko väestöstä) alle 14-vuotiaitten osuus kunnan väestöstä oli 14,9 % ( v oli 15,7 %) ja yli 65-vuotiaiden osuus 24, 9 % ( v oli 21,6 %).

8 6 Leppävirralla asui v yhteensä 2964 perhettä, joista 33,8 % oli lapsiperheitä. Vuonna 2009 perheitten määrä oli 3050 perhettä, joista 36,7 % lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2011 leppävirtalaisista lapsiperheistä 16,4 % oli yksinhuoltajaperheitä (vuonna 2009 luku oli 15 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on vv lievästi laskenut, kunnes osuus vuonna 2010 kohosi (15.4. %). Avioerojen määrä Leppävirralla vuonna 2011 oli 11,3 % (25-64 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa). Vuonna 2009 avioerojen määrä oli 10,3 %. Vuonna 2012 lastenvalvoja vahvisti sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 86 kpl. Vuonna 2008 sopimuksia tehtiin 67 kpl. 1.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Leppävirran työllisen työvoiman määrä vuonna 2011 oli 3962 henkeä (vuonna 2006 se oli 4129 henkeä). Työllisyysaste (= työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä ) oli 61,9. Leppävirran työpaikkaomavaraisuus oli v oli 78,6 % (aiemmin 77,9 %). Leppävirtalaista 2393 oli työssä Leppävirralla v (aiemmin 2608). Eniten Leppävirralta käytiin muualla työssä Varkaudessa (624) ja Kuopiossa/Nilsiässä (569). Sitten ed. suunnitelman tarkastelujakson työssäkäynti Varkaudessa on vähentynyt. Leppävirran työllinen työvoima (2010) painottuu yhteiskunnallisiin palveluihin (1096) (aiemmin 942) sekä teollisuuteen (854) (aiemmin 968). Leppävirran työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 11,6 % (vuonna 2008 keskimäärin 9,1 % ) ja nuorisotyöttömyysaste (15-24 v) oli 10,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli 526 vuonna 2012 ja alle 25- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 54. Vuonna 2008 alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli keskimäärin 43/kk. Edellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman aikaan elettiin laskevan työttömyyden kautta, nyt työttömyys on kasvanut. Meneillään olevan Kuntakokeilu-hankkeen tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen. SAKKY:n Kunnolla ammattiin- hanke taas tukee nuoria ammatillisissa opinnoissa olevia opintojen loppuun saattamisessa. Molemmissa hankkeissa tiivistä yhteistyötä tekevät työvoimahallinto ja sosiaalityö. Lisäksi Varkaus-Leppävirta-alueen työllisyystoimijat ovat aloittaneet säännöllisen yhteistyön työttömien tukemiseksi kohti koulutusta ja työelämää. Sosiaali- ja perhetyön uudessa ( lukien) toimintamallissa mahdollistetaan eriytetysti etenkin nuorille alle 25- vuotiaille aikuissosiaalityön palvelut nykyistä yhdennettyä aluesosiaalityötä paremmin. Vuonna 2006 taloudellinen huoltosuhde Leppävirran kunnassa oli 1,64 ja vuonna 2011 se oli 1,63. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitta kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella olevat = 0 14 vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset, muuta työvoimaan kuulumattomat. Työttömien terveydenhuolto on järjestetty osana tavanomaisia terveydenhuollon palveluita. Tutkimusten mukaan kuitenkin erityisesti pitkäaikaistyöttömät eri syistä usein syrjäytyvät myös terveydenhuoltopalveluista.

9 7 1.3 Asuminen ja asuinympäristö Leppävirran kunta on harvaan asuttu maaseutumainen kunta, jossa on kolme taajamaa (Kirkonkylä, Sorsakoski ja Oravikoski). Leppävirralla asuntokuntia oli 4909 ( , aiemmin 4922) ja asuntokunnan keskikoko on 2,08 (aiemmin 2,17) henkilöä. Suurin osa asuntokunnista asuu omakoti- tai rivitalossa, kerrostaloasuntoja on kunnassa 906 kpl. Suhteellisesti suurin osa kaikista asunnoista on taajamissa. Leppävirtalaisista lapsiperheistä n. 31 % asuu ahtaasti. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan sellaisessa asunnossa asuvaa perhettä joilla on vähemmän kuin 1 huone/henkilö, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunnottomia Leppävirralla ei tällä hetkellä (toukokuu 2013) ole. Leppävirran kunnan liikuntapaikat tarjoavat monipuolisen mahdollisuuden liikunnan harrastamiselle. Kaunis luonto ja kattava latuverkosto tarjoavat nautintoa kaiken tasoisille hiihtäjille. Kesällä latupohjat toimivat kuntopolkuina. Kirkonkylällä sijaitsee Vokkolan liikunta-alue, jonne on keskitetty valtaosa kunnan ulkoliikuntapaikoista mm. yleisurheilu-, jalkapallo-, pesäpallo-, koripallo- ja tenniskenttä. Koulujen saleissa voi harrastaa monipuolista sisäliikuntaa. Kalmalahden jäällä aivan 5-tien varressa on retkiluistelurata. Maksullisiakin palveluja on runsaasti: Kylpylä-hotelli Vesileppiksen yhteydessä keskellä kirkonkylää sijaitsevat jäähalli, hiihto-areena, kuntosali, kylpylä sekä jumppasalit. Kirkonkylän kupeessa lähellä Konnuksen kanavaa sijaitsee 9-väyläinen golf-kenttä. Kunnan investointisuunnitelmissa on monitoimitalon rakentaminen. Leikkipuistoja kunnan alueella on runsaasti. Kirkonkylällä sijaitsevat Karlvikinpuisto, Petäiköntien puisto, Junapuisto ja Pihlajatien leikkipuisto. Iltaisin ovat lisäksi käytettävissä Puistolan ja Ilonpillerin päiväkotien pihat. Sorsakoskella on Sorsapuiston leikkikenttä ja iltaisin on käytettävissä Sorsakosken päiväkodin piha. Oravikoskella ja Paukarlahdessa on iltaisin käytettävissä päiväkoti Viitosvintiöiden piha. Timolassa ovat iltaisin käytettävissä Timolan ryhmäperhepäiväkodin ja koulun pihat. 1.4 Terveystiedot Vuosina 2006, 2008 ja luokkalaisille tehty kouluterveyskysely kuvaa nuorten terveydentilaa. Sen mukaan terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi 21 % oppilaista ja vuonna 2010 osuus oli 16,7 %. Lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia oli v %:lla ja määrä on lisääntynyt ed. vuosista. Samoin ylipainoisuus on lisääntynyt huolestuttavasti (em. ryhmästä 24 % oli ylipainoisia v ja 2010 osuus oli 22 %). Viimeisimmän kyselyn mukaan 69,5 % oppilaista harrastaa liikuntaa liian vähän. Koululounaan jättää syömättä 46,7 % luokkalaisista. Kouluterveyskyselyn 2008 mukaan tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8. ja 9.luokan oppilaista oli 16 %, ja kyselyn 2010 mukaan 13,4 %. Suunta on ollut vuodesta 2006 koko ajan vähenevä. Päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt vv Kouluterveyskyselyn 2006 mukaan laittomia huumeita oli kokeillut ainakin kerran 3 % 8.- ja 9. luokan oppilaista ja vv määrä oli 4,5 4,3 %. Vuonna

10 alkoholijuomien myynti 100 % alkoholina oli 8 litraa/ leppävirtalainen vauvasta vaariin. Määrä ei sisällä esim. matkoilta mukana tuodun alkoholin määrää. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat kasvaneet vuodesta Vuonna 2011 määrä oli 4,8 rattijuopumustapausta/ 1000 asukasta. Päihtyneiden säilöönottojen osuus on vähentynyt viime vuosina. Poliisin tietoon tulleiden kaikkien huumausainerikosten määrä/ 1000 asukasta oli 1,1 vuonna Päihdehuollon palvelut Leppävirralla ovat avohuoltopainotteisia. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on vuosien välillä vaihdellut 6,5 8,7/ 1000 asukasta ja vuonna 2007 määrä oli 7,3/ 1000 asukasta. Valtakunnallisissa tilastoissa päihteet ovat tällä hetkellä yleisin kuolinsyy. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja eli pitkäaikaissairaita vuonna 2007 oli 29,9 % kuntalaisista ja vuonna 2011 osuus oli 32,1 %. Määrä on kasvanut viime vuosina ja tämä johtunee osittain mm. väestön ikääntymisestä ja tiettyjen ns. kansansairauksien tarkemmasta seulonnasta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 15-vuotiaita oli vuonna 2011 yhteensä 4,7 %. Määrä on viime vuosina ollut laskeva. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkettä sai 13,8 % vuotiaista vastaavanikäisistä leppävirtalaisista. Osuus on jatkuvasti laskeva vuotiaista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai 4,8 % vuonna 2007 ja vuonna 2011 määrä oli 12,4. Osuus on siis kasvanut huomattavasti viime vuosina. Kouluterveyskyselyt kuvaavat hyvin lasten ja nuorten hyvinvointia, mutta aikuisten osalta ei ole olemassa suoraan hyvinvointia kuvaavia tilastotietoja, vaan hyvinvoinnin tilaa pitää arvioida hyvinvoinnin perusresursseja (väestön koulutus, tulot, työttömyys) ja sairastavuutta (työkyvyttömyyseläkeläisten osuus, erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuus) sekä psykososiaalisten ongelmien (köyhyys, rikollisuus, lasten huostaanotto) kuvaavien mittareiden kautta (Kääriäinen 2003). Viime vuosina ovat nousseet esiin keskustelut sosiaalisen pääoman merkityksestä hyvinvoinnin resurssina. Voisivatko paikalliset sosiaaliset verkostot ja niiden varaan rakentuvat normit ja luottamus selittää lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellisia eroja maassamme? Lähiyhteisön sosiaalinen tuki ehkäisee mm. taloudellisen deprivaation synnyttämiä paineita, jotka muutoin saattaisivat johtaa psyykkisiin ongelmiin. Yhteisön sosiaalinen kontrolli puolestaan ehkäisee nuorten rikollisuutta ja muuta häiritsevää käyttäytymistä (Jorma Sipilä 1982). Kansalaisbarometrin (Sosiaalibarometri 2009, STKL) mukaan täysi-ikäisistä suomalaisista suurin osa (73 %) pitää hyvinvointiaan hyvänä tai melko hyvänä. Huonoksi hyvinvointinsa arvioi noin kymmenesosa täysiikäisistä. Eniten hyvinvoinnin puutteita oli eläkeläisillä ja työttömillä. Hyvinvointi koetaan keskimääräistä heikompana Itä-Suomessa, harvaan asutulla maaseudulla ja alle asukkaan kunnissa. Eroja selittää ja vahvistaa alueiden ikärakenne, mutta se ei selitä niitä kokonaan. Fyysisen terveydentilansa arvioi melko huonoksi tai huonoksi kymmenesosa suomalaisista ja psyykkisen terveydentilansa kahdeksan prosenttia. Heikoksi sekä fyysisen että psyykkisen terveytensä arvioi kuusi prosenttia. Suomalaisista neljäsosa kokee syviä ongelmia joko terveydentilassaan, sosiaalisissa suhteissaan tai taloudellisessa tilanteessaan. Kasautunutta huono-osaisuutta eli syviä ongelmia useammalla kuin yhdellä elämän osa-alueella on kahdeksalla prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista (Kansalaisbarometri 2009).

11 9 1.5 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 5,5 vuonna 2011 (2002 ollut 3,1). Päihteiden vaikutuksen alaisena väkivaltarikoksesta syylliseksi epäiltyjen määrä/1000 asukasta oli 3,1 vuonna 2011 (säilynyt suunnilleen samana viime vuosina). Kouluterveyskyselyn 2008 mukaan vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 16,9 % luokkalaisista, mikä määrä on vähemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Vastaava määrä viimeisimmän kouluterveyskyselyn 2010 mukaan oli 12,5 %. Seksuaalista väkivaltaa oli em. ryhmästä kouluterveyskyselyn 2010 mukaan kokenut 12,2 %. ja rahapelejä pelaa tästä ryhmästä viikottain 22,5 %. Aiempina vuosina näitä ei ole kysytty. Koulukiusaamista oli vähintään kerran viikossa kokenut 6,7 % em. nuorista (2010), osuus on lähes sama kuin ed. kyselyssä Sosiaalipäivystyksestä tehtiin vuoden 2012 aikana muutama hälytyskäynti Leppävirran lapsiperheisiin, osa näistä johti kiireelliseen sijoitukseen. Perheväkivaltatapausten määrää on vaikea arvioida, koska tieto näistä tulee eri palvelupisteisiin tarvittavasta avusta riippuen. Vuonna 2009 päättyvä Seula-hanke on kouluttanut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä perhe- ja lähisuhdeväkivallan havaitsemiseen ja siihen puuttumiseen. Tuolloin kunnan intranet-sivustoille valmistui alueellisen yhteistyön pohjalta työkalupakki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tueksi lähi- ja perheväkivallan uhrien ja tekijöiden auttamisessa. 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Vuonna 2011 toimeentulotukea sai 6,1 % asukkaista (osuus säilynyt suunnilleen samana viime vuosina) ja 9,6 % kunnan lapsiperheistä. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli vuonna 2007 Leppävirralla 13,2 ja suunta on ollut laskeva viime vuosina: pienituloisuusaste 12,6 vuonna Valtakunnallisesti lapsiperheiden tuloerot ovat kasvaneet (Moisio 2008). Toimeentulo-ongelmat näyttävät syventyneen toimeentulo-ongelmista kärsivien kotitalouksien keskuudessa (Forma ja Saarinen 2008). On suuri riski, että ajankohtainen talouden taantuma kärjistää tilannetta entisestään. (Sosiaalibarometri 2009, STKL). Kansalaisbarometrin tulosten mukaan sosiaaliturvaetuuksien taso koetaan liian alhaisena. Erityisen heikkoina pidettiin mm. opintotuen ja lapsilisien määrää. Yli kymmenesosa vastaajista mainitsi lisäksi työmarkkinatuen tai yleensä kaikki etuudet. osa kiinnitti huomiota vammaisetuuksien tai kotihoidontuen vähäiseen määrään. (Kansalaisbarometri 2009). 1.7 Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot Leppävirralla oli korkea-asteen koulutuksen saaneita 21,7 % 15-vuotta täyttäneistä. Vuonna 2007 määrä oli 19,7 %) Keskiasteen koulutuksen saaneita oli 42,3 % 15-vuotta täyttäneistä. Vuonna 2007 määrä oli 40,3 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 15-vuotta täyttäneistä yhteensä 35,9 %. Kunnassa on peruskoulun ylä- ja alakoulut sekä lukio.

12 10 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT 2.1. Kunnan kaikkien lasten ja nuorten käytettävissä olevat palvelut Neuvolatoiminta (Kysteri) Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvoloiden perustehtävänä on: Seksuaaliterveyden ylläpitäminen ja raskauden suunnittelu asiakkaiden kanssa siten, että jokainen lapsi voisi syntyä toivottuna Lasta odottavan äidin, syntyvän lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin turvaaminen Lapsen ja hänen perheensä terveyden ylläpitäminen ja edistäminen Lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen Sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen sekä hoitoon ohjaaminen Alle kouluikäisen lapsen perheen neuvolapalveluista muodostuu koko perheen hyvinvointia edistävä kokonaisuus yhteisenä toimintana Kysteri/Leppävirran terveysasema/lastenneuvolan, kunnan sosiaalipalveluiden ja päivähoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Neuvolan yhteistyötahoja ovat puheterapeutti, fysioterapeutti, mielenterveysneuvola, Leppävirran kunnan perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijät ja perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä ja päivähoidosta erityislastentarhanopettaja. Kaikki alle kouluikäiset perheet ovat neuvolan asiakkaina. Terveystarkastukset toteutetaan määrällisesti suositusten mukaisesti. Laajoihin terveystarkastuksiin on pystytty järjestämään aiempaa pidemmät ajat. Äitiysneuvolan kotikäynnillä ensisynnyttäjän perheeseen on mukana kunnan perhetyöntekijä. Kotikäynnit ja perhevalmennus ovat säilyneet äitiysneuvolatoiminnan perustoimintoina. Suun terveydenhuollon tarkastukset alkavat hammashoitolassa 1-vuotiaana ja terveydenhoitaja muistuttaa vanhempia/lasta suunterveyttä edistävistä terveystavoista terveystarkastusten yhteydessä Leppävirran kunnan perhetyö pikkulapsiperheille Leppävirran kunnassa toimii yksi perhetyöntekijä sosiaali- ja perhetyön tulosyksikössä. Tarkoituksena on mahdollisimman varhain tarjota tukea pikkulapsiperheille ja estää mahdollisten pulmien monimutkaistuminen ja kasaantuminen. Tuki on vakiintunut neuvolatoiminnan tapaan maksuttomaksi ennaltaehkäiseväksi tueksi perheille, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta. Ilman lähetettä toimivalla perhetyöllä pyritään vastaamaan myös akuuttiin tarpeeseen ja /tai yksittäisiin käynteihin perheissä.

13 11 Syitä perhetyöhön hakeutumiseen voi olla esim. vanhemman tai lapsen sairaus, äkillinen kriisi, kasvatuskysymykset ja/tai vanhempien tukiverkoston vahvistaminen haastavassa elämäntilanteessa. Perheet kokevat sairaiden tai vammaisten lasten tilanteen kuormittavaksi ja mikäli jompikumpi vanhempi (tavallisesti äiti) on paljon yksin vastuussa lastenhoidosta ja kasvatuksesta tuen puutteessa hän väsyy. Parisuhdepulmat voivat heijastua lasten käyttäytymiseen ja heikentää lasten tarpeiden tunnistamista lisäten kasvatuspulmia. Myös mielenterveyden huolet vaikuttavat vanhempana jaksamiseen ja arjen rutiineissa voi tarvita apua. Perhetyö sisältää kotikäyntejä, lasten- ja kodinhoitoa, ohjausta ja neuvontaa, ryhmätoimintaa ja lisäksi yhteistyö- ja verkostoneuvotteluja. Perhevalmennuksessa ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa ensimmäisellä kotikäynnillä perhetyöntekijällä on mahdollisuus tutustua ensisynnyttäjiin. Perhetyö on vuosien kuluessa kohdistunut enimmäkseen vauvaperheisiin joten varhaisen tuen tarjoamisen voi katsoa toteutuneen. Yhteistyötä helpottaa se, että perhetyö toimii terveysaseman tiloissa, joissa sijaitsee myös äitiys-, lasten-, perhe- ja mielenterveysneuvola, sekä puhe- ja fysioterapeutti. Perhetyö on mukana vertaisryhmätoiminnassa (perhevalmennus, ryhmäneuvola) ja päivähoidon kanssa on säännölliset yhteistyötapaamiset. Perhetyön rinnalla perheet ovat tarvittaessa helposti saaneet keskustelutukea perhetai mielenterveysneuvolasta. Sosiaalityön kanssa verkostotapaamiset toimivat ja niitä voidaan järjestää esim. yksilökohtaisessa asiakastyössä Perhetyön perheiden määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2011 perhetyössä mukana olleita perheitä 19, käyntejä 252, lisäksi toimivat ryhmäneuvolat 6kk:n ja 10kk:n ikäisten lasten perheille ja perhevalmennus (3krt/v) Neuvolan ja pikkulapsiperheitten perhetyön vahvuudet ja kehittämistarpeet Tässä luvussa on äitiys- ja lastenneuvolan henkilöstön omaa arviointia toiminnan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Mikä toimii hyvin: - Leppävirran neuvoloissa on koulutettu ja motivoitunut henkilökunta. - palveluita on tarjolla useassa eri toimipisteessä. - Terveysaseman tiloissa fyysisesti saman katon alla ovat äitiys- ja lastenneuvola, perhetyöntekijä, puheterapeutti, kouluterveydenhuolto, perheneuvola ja mielenterveysneuvola. Palveluja on helppo käyttää ja ne ovat helposti saatavilla. Kun terveydenhuollon palvelut siirtyivät Kysteri-liikelaitokselle, syntyi tarve organisaatiomuutoksen jälkeen taas kehittää yhteistyökäytäntöjä, jotka muutoksen myllerryksessä jäivät tilapäisesti taka-alalle - ryhmäneuvola toimintaa on 2 ja 6 kk ikäisen lasten perheille - yhteistyö on sujuvaa ja luontevaa sekä helppoa eri toimijoiden välillä. Verkostopalaverit yhdessä sosiaalitoimen kanssa ovat käytössä ja niitä voidaan edelleen kehittää esim. yksilökohtaisen lastensuojelun osalta. Päivähoidon kanssa on säännölliset tapaamiset.

14 12 Yhteistyölupa pyydetään kirjallisena vanhemmilta. Fysioterapeuttien kanssa yhteistyö on sujuvaa. - kunnan perhetyö on maksutonta, vapaaehtoista ja neuvolatoiminnan yhteydessä se koetaan normaalipalveluna - perhetyö on matalan kynnyksen palvelua: helppo aloittaa ja lopettaa. Perheellä on mahdollisuus itse hakeutua perhetyön asiakkaaksi. - perhetyön palveluihin ohjaavilla tahoilla on ymmärrys perheiden avun tarpeesta ja neuvolan perhetyön mahdollisuuksista - perhetyöllä on mahdollisuus vastata myös akuuttiin tarpeeseen ja/tai yksittäisiin käynteihin perheissä - perhevalmennuksessa perhetyöntekijällä on kosketus ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin - perhetyö ei ole sidottu tiettyyn paikkaan ja aikaan, työ on monimuotoista perheen tarpeiden mukaan. Kotikäynneillä on mahdollisuus tavata koko perhe omassa ympäristössään - perhetyö on kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille hyvä tukimuoto - perhetyö kohdistuu pikkulapsiperheisiin, varhaisen tuen mahdollisuus - vertaisryhmätoiminnan mahdollisuus yhteistyökumppaneiden kanssa. - perhetyöntekijälle on asiantuntija-apua on saatavissa (kiertävä erityslastentarhanopettaja, kehitysvammaisten avohuollonohjaaja, päivähoito, sosiaalityö). Työparityöskentelyä on, mutta tehostamiseen on tarvetta. Mikä näyttää edistävän hyvinvointia: - tunnistetaan riskitekijät ajoissa jolloin perheelle saadaan oikeanlainen apu - mahdollisuus nopeasti saatavaan apuun - lapsen vanhempien hyvä parisuhde ja sen tukeminen perhevalmennuksesta alkaen - perheen riittävä tukiverkosto - vanhempien omasta jaksamisesta huolehtiminen - mahdollisuus virkistäytymiseen, vanhemmille omaa ja yhteistä aikaa sekä lapsille mukavia hetkiä kodin ulkopuolella. Osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan esim. harrastukset. - perheen valoisat tulevaisuuden näkymät, taloudellinen turvallisuus, (tarvittaessa sosiaalityö auttanut), työtä sopivasti

15 13 - molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon ja kasvatukseen - vanhemmuuden kokeminen myönteisenä - tukeva sosiaalinen verkosto, ystäviä paikkakunnalla, auttava lähiverkosto - hyvä terveys ja elämäntavat - vertaisryhmät (perhekerho, ryhmäneuvola, lasten kerhot) - avoimen varhaiskasvatuksen tarve on tullut neuvolassa esille perheitten toiveena Miten ongelmat näkyvät arkityössä: - tuen tarve mm. vanhemmuuteen kasvamisessa on lisääntynyt, koetaan avuttomuutta ja epävarmuutta omasta osaamisesta ja jaksamisesta - väsyneet vanhemmat - äidit vastaavat paljon yksin lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Äidit väsyvät, on parisuhdehuolia ja ne heijastuvat myös lasten käyttäytymiseen ja lasten tarpeiden tunnistamiseen -> kasvatuspulmia. - mielenterveyden huolet heijastuvat vanhempana jaksamiseen ja arjen rutiineissa tarvitaan apua. - taloudelliset huolet, liikaa tai liian vähän töitä, aiheuttavat perheen ilmapiirin kiristymistä. Kehittämistarpeita: - lastenneuvolan työntekijöillä ei ole resursseja tehdä kotikäyntejä, tuen tarpeen havaitseminen ja tunnistaminen vaikeutuu - perhetyön asiakkaiksi ohjautuneiden perheiden määrä on kasvanut -> lyhennetty perhetyön jaksoja. Jatkossakin on kiinnitettävä huomio perhetyön rajaukseen: kesto, käyntikerrat, perhetyön tunnit, perhetyön tavoitteet. Osittain helpotusta tuo aloitettu yhteistyö Alvariperhetyön kanssa. - perhetyössä tulevaisuuden asiakasmääriä on vaikea ennakoida, vaikeuttaa työn suunnittelua. - kuljetusavun puute: kuljetusapu perhetyöntekijän autolla ei mahdollista. - lapsiperheitten kotipalvelu aloittanut 2012 alusta - maksullisuus vaikuttaa ehkä palvelun käyttöön, jota voisi lisätä kun tarvetta tähän kuitenkin on

16 14 - perheet ovat kaivanneet 3. sektorin järjestämää avointa päiväkotitoimintaa - ryhmäneuvoloita on kaivattu lisää: toiveita on tähän ja ryhmäneuvolan jälkeisiin keskusteluihin terveydenhoitajan kanssa. Jos ryhmäneuvolat järjestettäisiin avoimen varhaiskasvatustoiminnan yhteydessä,niin tilat ym sallisivat toiminnan kehittämisen. Miten saadaan esiin asiakkaiden ja kuntalaisten kokemuksia palveluiden toimivuudesta: - Neuvolassa on käytössä kysely Vauvaperheen ajan voimavarat ja siinä on osio, jossa kysytään palvelun riittävyydestä. - Suora palaute asiakkailta - Palautelaatikko on neuvolan odotusaulassa, mutta siihen ei juuri tule palautetta - Toimisiko sähköinen palaute tai lapsiperheitten Facebook sivut tai vastaava? 2.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen vastuualue sisältää lapsille annettavat päivähoito- ja esiopetuspalvelut. Palvelujen tarjontaa raamittavat päivähoidosta ja esiopetuksesta annetut lait ja asetukset, valtakunnan tason Varhaiskasvatussuunnitelma perusteet (2005) ja Esiopetussuunnitelman perusteet (2010), kunnan Varhaiskasvatussuunnitelma (2010) sekä kunnan Esiopetussuunnitelma (2011). Palveluja tarjotaan eri toimipisteissä ympäri laajaa Leppävirran kuntaa. Päiväkoteja on viisi (Puistola, Ilonpilleri, Viitosvintiöt, Timola ja Sorsakoski), perhepäiväkoteja kunnallisesti ja yksityisesti reilut 30, kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä lisäksi kaksi erillistä esiopetusta tarjoaa paikka (Kurjala ja Omenatarha). Osan palveluista kunta ostaa naapuri kunnista joko yksityisesti tai kunnallisesti, tällä hetkellä yhteistyötä tehdään Varkauden ja Kuopion kanssa. Eri toimipisteiden yhteystiedot löytyvät kunnan nettisivuilta Vuoden 2012 lopussa kunnallisten päivähoito- ja esiopetuspalvelujen piirissä oli 337 lasta, joka on noin puolet koko kunnan 0-6 vuotiaista lapsista. Kotihoidontukea sai 165 lasta ja kunnan maksamaa palvelurahaa 35 lasta. Erityisen hoidon/tuen piirissä on noin 5 % päivähoidossa/esiopetuksessa olevista lapsista. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat integroitu ryhmiin ja tapauskohtaisesti on avustaja saatavana, Leppävirran kunnassa ei ole erityisryhmää. Kunnassa toimii yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO), joka on kaikkien päivähoito- ja esiopetuspalvelujen piirissä olevien lasten käytettävissä. KELTO käy säännöllisesti eri toimipaikoissa suunnitellun ohjelman mukaan, lisäksi hän osallistuu kuntoutussuunnitelmien, tehostetun tuen oppimissuunnitelmien ja HOJKSn laadintaan. KELTO vastaa myös esiopetusikäisille tehtävästä kouluvalmiuden ryhmätutkimuksesta. Palveluiden laadun takaamiseksi pyritään hyvään yhteistyöhön lasten perheiden kanssa, kasvatuskumppanuus on yhteistyön kannalta tärkeää. Vanhempainiltoja järjestetään pari kertaa vuodessa sekä jokaiselle lapselle laaditaan vuosittain varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Keväällä vanhempien kanssa käytävien keskustelujen

17 15 yhteydessä kysytään perheiltä palautetta/arviointia kuluneesta toimintavuodesta. Riittävä, koulutettu henkilöstö ryhmissä sekä henkilöstön säännöllinen täydennyskoulutus on myös osaltaan takaamassa vaadittavan laadun toiminnalle. Yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa on keskeistä toiminnan kehittymisen kannalta. Vuosittain pidetään kahdesti säännöllisiä tapaamisia lasten- ja perheneuvolan sekä perhetyöntekijän kanssa, lastensuojelun/sosiaalityön sekä ruokahuollon kanssa. Koulutoimen kanssa tehdään yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen osalta, näin saadaan lapsen polku varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta alkuopetukseen sujumaan mahdollisimman sujuvasti. Yhdessä on laadittu alakoulun kanssa vuosikello, jossa on avattu tehtävä yhteistyö. Varhaiskasvatuksessa ovat raamit kunnossa toiminnan osalta, henkilöstö on koulutettua, motivoitunutta ja sitoutuneita tekemään laadukasta varhaiskasvatusta. Toisaalta perheiden toiveet hoitomuodon tai -paikan suhteen (perhepäivähoito vs. päiväkotihoito) eivät aina toteudu (esim. lapsen tarvitseman hoitopäivän pituus, hoitoon hakeutumisajankohta, sen hetkinen hoitopaikkojen tarjonta suhteessa toiveeseen jne). Perhepäivähoitajia ei olla onnistuttua saamaan samaan tahtiin palkattua kuin mitä heitä on siirtynyt eläkkeelle. Myös hoitopaikkojen kysyntä vaihtelee suuresti vuoden sisällä ja eri vuosien välillä, tilanne voi vaihdella hyvinkin nopealla tempolla. Tilanteeseen vaikuttaa esim. vanhempien työllistyminen, lomautukset, syntyvyys. Myös tilojen osalta tilanne on huono varsinkin kirkonkylän osalta. Timolan alueella on myös hoitopaikkojen määrä riittämätön, on jouduttu turvautumaan Varkauden kaupungin ja yksityisten tarjoamiin palveluihin. Esiopetuksessa oleville lapsille kunnassa järjestetään yksilöllistä ja yhteisöllistä oppilashuoltoa. Oppilashuollon periaatteena ovat luottamukselliset suhteet työntekijöiden, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Vanhemmille tiedotetaan oppilashuollon periaatteista esiopetuksen alkaessa. Oppilashuollolla pyritään edistämään esiopetuksen myönteistä kanssakäymistä ja ilmapiiriä sekä puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin. Yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä koostuu moniammatillisesta, yhteistyötä tekevistä viranhaltijoista: KELTO, varhaiskasvatusjohtaja, päiväkodinjohtaja, esiopettaja/lastentarhanopettaja, koulun edustaja/-t, perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä, neuvolan terveydenhoitaja sekä ruokahuoltopäällikkö. Yksilölliset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat yksittäistä lasta koskevaa asiaa käsittelemään ja siinä mukana ovat päiväkodinjohtaja, esiopettaja, kelto sekä terveydenhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Muita tarvittavia tahoja voi olla myös läsnä aina tapauskohtaisesti tilannetta katsoen. Laadukkaalla päivähoidolla on suuri merkitys ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja lasten/lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta. Varhainen tuki mahdollistuu päivähoidossa luontevasti, henkilöstö työskentelee havainnoiden lapsia päivittäin ja myös yhteydenpito vanhempiin voi olla päivittäistä. Lähtökohtana on tukea perheitä kasvatustehtävässä. Henkilöstö pyrkii selvittämään välittömästi lapselle huolta aiheuttavat tilanteet yhdessä vanhempien ja tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Päivähoidossa pyritään luomaan luottamuksellinen suhde vanhempiin ja toimitaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa mm. esiopetus- ja kasvatussuunnitelmia laadittaessa. Tarvittaessa päivähoito voi olla osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jolloin yhteistyötä tehdään lapsen perheen, päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Päivähoidon henkilöstö voi myös tarvittaessa konsultoida lastensuojelun työntekijöitä ja

18 16 päinvastoin. Päivähoito käyttää toimintamallina huolen vyöhykkeisiin pohjautuvaa varhaisen puuttumisen mallia. Kehitettävä alue varhaiskasvatuksessa on avoin varhaiskasvatus, joka toisi perheille valinnan varaa päivähoidon sisälle. Tällä hetkellä sitä Leppävirran kunnassa järjestää seurakunta perhe- ja lapsikerhojen muodossa Koulu Opetuksen järjestäminen Koulutoimen tavoitteena on laadukkaan opetuksen tarjoaminen kaikille Leppävirran kunnan oppilaitoksissa opiskeleville lapsille ja nuorille. Palveluiden tuottajana koululautakunta vastaa lainsäädännön mukaisesti perus- ja lukio-opetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Leppävirran kunnassa on seitsemän vuosiluokkien 1-6 peruskoulua (Alapiha, Konnuslahti, Kurjala, Mustinsalo, Oravikoski, Sorsakoski ja Timola) ja Kivelän koulu, jossa on vuosiluokat 7-9 sekä 2-sarjainen Leppävirran lukio. Peruskouluissa oli tilastointipäivänä yhteensä 969 oppilasta (1-6 -luokilla 624 ja 7-9 -luokilla 345) ja opettajia luokilla 1-6 koulunjohtajat sekä rehtori mukaan luettuna 44 opettajaa. Kivelän yläkoulussa luokilla 7-9 oli 345 oppilasta ja rehtori sekä apulaisrehtori huomioiden 35 opettajaa. Leppävirran lukiossa oli 115 opiskelijaa ja opettajia rehtoreineen kaikkiaan 11. Lukuvuoden alussa Tietolan koulun erityisopetus yhdistetään kokonaisuudessaan Alapihaan ja Kivelään. Tämä on ajanmukaisen pedagogiikan ja opetuksen integraation kehittämisen välttämätön edellytys. Keskeisinä tavoitteina on saattaa kaikki oppilaat opiskelemaan ikäistensä läheisyyteen ja ymmärtämään ihmisten erilaisuutta (ennakkoluulojen hälventäminen ja kiusaamisten sekä syrjäytymisen ehkäiseminen). Samalla edistetään yleistä pedagogista yhteistyötä erityisopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien välillä sekä vahvistetaan opetuksen kolmiportaisen tuen toteutusta ja yhteisopettajuuden kehittämistä. Oppilailla, joilla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Erityistä tukea järjestetään myös osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmissä. Näistä ryhmistä oppilaita integroidaan soveltuvin osin (esim. mahdollisella luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistoiminnalla tai koulunkäynnin avustuksella) myös yleisopetukseen Perusopetuksen opetussuunnitelma Vuoden 2011 alussa voimaan tulleeseen Perusopetuslain muutokseen perustuen Opetushallitus päätti aiemmin, muuttaa ja täydentää vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteita erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnin ja arvioinnin periaatteiden sekä perusopetuksen aikana käytettävien todistusten osalta. Muut täydennykset liittyvät perusopetuksen järjestämiseen, opetusmenetelmiin ja

19 17 työtapoihin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja niiden tukimuotoihin. Opetushallituksen määräys edellytti perusopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista ja täydentämistä. Oppimistavoitteet ja opetuksen sisältö säilyvät opetussuunnitelmassa ennallaan. Leppävirran kunnan koululautakunta vahvisti uudistetun kuntakohtaisen perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönotettavaksi lähtien. Suunnitelma (ops 2011 PDF) on nähtävissä Internetissä kunnan koulutoimen verkkosivulla Kivelän koulusta peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittuminen Lukuvuoden keväällä Kivelän koulusta (vuosiluokat 7-9) sai perusopetuksen päättötodistuksen 115 oppilasta (oppilaita kaikkiaan 116). Oppimäärän suorittaneista pääsi yhteishaun kautta hakemaansa ensimmäisen toiveen mukaiseen koulutukseen tilanteen mukaan 85,2 % (98 oppilasta 115:stä). Koulutuksessa olevista opiskelijoista (syksyn tilanne ) 94,7 % (107/113) on sijoittunut ensimmäisen toiveensa mukaiseen koulutukseen. Koulutuksessa on kaikkiaan 98,3 % (113/115) ikäluokasta; heistä 95,6 % (108/113) opiskelee tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vuoden 2013 alussa koulutuksessa on edelleen 98,3 % (113/115) opiskelijaa; heistä 93,8 % (106/113) tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Myös kahdelle koulutukseen osallistumattomalle nuorelle oli opiskelupaikka tarjolla, mutta he eivät ottaneet sitä vastaan (ovat töissä ja työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä työharjoittelussa) Oppilashuolto Oppilashuolto ja koulun sosiaalityö: Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (Perusopetuslaki 31 a ). Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät - opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä - oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto jakautuu fyysiseen ja psykososiaaliseen oppilashuoltoon sekä ammatinvalinnan- ja oppilaanohjaukseen. Oppilashuollon perustuessa keskeisesti koulun perustehtävään eli opetus- ja kasvatustehtävään, se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään, ja lisäksi joillakin työntekijöillä on erikseen määriteltyjä oppilashuollollisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa myös kodin ja koulun yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Oppilashuollolla pyritään edistämään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja

20 18 varhainen tunnistaminen. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen koko kouluyhteisössä. Koulujen oppilashuoltotyötä kehitetään ja koordinoidaan oppilashuoltoryhmissä. Koulujen oppilashuoltoryhmiin kuuluvat vakiojäseninä puheenjohtajana toimiva rehtori/koulunjohtaja, apulaisrehtori/apulaisjohtaja, erityisopettaja(t), kouluterveydenhoitaja, kasvatustoiminnan ohjaaja ja Kivelän koulussa lisäksi oppilaanohjaaja. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Huoltajan suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua muita tarvittavia tahoja. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti etsimään ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi sekä käsittelemään koko koulun hyvinvointiin liittyviä asioita. Osa koulujen oppilashuoltoa on sosiaalityö, jota kouluissamme tekee kasvatustoiminnan ohjaaja. Kasvatustoiminnan ohjaajan palvelut ovat Kivelän ja Alapihan koulun käytettävissä kahtena päivänä viikossa / koulu, ja muiden koulujen käytettävissä tarpeen mukaan. Toimenkuvaan kuuluu selvittää oppilaiden erilaisia sosiaalisia ongelmatilanteita, käydä yksilöllisiä ja joskus myös yhteisöllisiä tukikeskusteluja, luoda tarvittaessa oppilaan tueksi sosiaalisia tukiverkostoja sekä ohjata erityisiä toimenpiteitä tarvitseva oppilas jatkotutkimukseen tai -hoitoon. Kasvatustoiminnan ohjaaja ennakoi ja selvittää oppilaiden oppimiseen liittyviä pulmia, selvittää oppilaan tarvitsemien yksilöllisten opetusjärjestelyjen mahdollisuuksia sekä tukee ja konsultoi myös opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Toimenkuvaan kuuluu myös opetuksen eriyttämiseen ja erityisopetusjärjestelyihin liittyvä suunnittelu ja seuranta. Lisäksi varsinkin yläkouluikäisten oppilaiden kanssa tehtävän työn yhtenä tavoitteena on koulussa esiin tulevien psykososiaalisten vaikeuksien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin. Kasvatustoiminnan ohjaaja tukee oppilaita ja heidän perheitään ongelmatilanteissa keskusteluin, antamalla neuvontaa ja ohjausta sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia. Pääasiallisina työmuotoina on keskustelu ja erilaisten suunnitelmien ja sopimusten tekeminen. Työskentelyjakson pituus vaihtelee oppilaan tilanteen mukaan. Kasvatustoiminnan ohjaaja osallistuu myös sosiaalityön lastensuojelun työryhmän työskentelyyn säännöllisesti ja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa sekä toimii tarvittaessa sosiaalityöntekijän työparina. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto osana oppilashuoltoa: Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa, jonka tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Koulukasvatuksen kannalta ajatellen kouluterveydenhuollon erityisenä tavoitteena on turvata lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä tukea huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Kouluterveydenhuolto on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämistä sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemista yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön sekä opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuollon perustehtävänä on:

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä.

- 1 - koulutoimen tavoite sujuvan oppimispolun prosessista ja varhaisen tuen käytännöistä. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinteen vuosikello 2014-2015.....2 1.2 Laajennettu

Lisätiedot