LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNTA. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNTA. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.6.2013"

Transkriptio

1 0 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 1

3 1 JOHDANTO: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA PROSESSINA... 3 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne Kunnan työllisyys/työttömyys Asuminen ja asuinympäristö Terveystiedot Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT Kunnan kaikkien lasten ja nuorten käytettävissä olevat palvelut Neuvolatoiminta (Kysteri) Leppävirran kunnan perhetyö pikkulapsiperheille Neuvolan ja pikkulapsiperheitten perhetyön vahvuudet ja kehittämistarpeet Varhaiskasvatus Koulu Opetuksen järjestäminen Perusopetuksen opetussuunnitelma Kivelän koulusta peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittuminen Oppilashuolto Turvallinen opiskeluympäristö Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, kerho- ja oppilaskuntatoiminta Kodin ja koulun yhteistyö Koulun tavoitteet Pedagogiikan rakenteelliset uudistukset ja turvallinen kouluyhteisö Ns. nivelvaiheiden (siirtyminen esikoulusta perusopetukseen ja 6. luokalta 7. luokalle) vahvistaminen Peruskoululaisten päättötodistusten saannin kattavuus ja jatkokoulutuksen turvaaminen Lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen ja ruokailutottumusten sekä hyvien harrastusten edistäminen Nuorisotyö Yleistä Perusnuorisotyö Erityisnuorisotyö Etsivän nuorisotyön haasteet ja kehittämisnäkymät Lasten ja nuorten kulttuuri Seurakuntien ja järjestöjen lapsi- nuoriso- ja perhetyö, yksityisten palvelutuottajien tarjoamat palvelut Lapsiperheitten kotipalvelu Erityispalvelut Puheterapia/ Kysteri... 25

4 Toimintaterapia ja fysioterapia /Kysteri Perheneuvola Mielenterveysneuvola/Kysteri Päihdepalvelut Kriisityö Erikoissairaanhoito Sovittelutoiminta Vammaispalvelut Sosiaali- ja perhetyö LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset Adoptioneuvonta SWOT-ANALYYSI...34 II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA, KESKEISET PAINOPISTEET KEHITTÄMISEHDOTUKSET JA KONKREETTISET TOIMET Suunta: Keskeiset painopisteet: Konkreettiset kehittämisehdotukset: YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ...37 III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA SEKÄ TIEDOTUS LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA, PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA Kunnanhallitus, -valtuusto ja lautakunnat Aikataulu... 37

5 3 JOHDANTO: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA PROSESSINA Tämä suunnitelma on lastensuojelulain (417/2007) 12 mukainen Leppävirran kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on: - antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista - toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä Lasten ja nuorten kannalta suunnitelmalla on mm: - perusoikeustehtävä: suunnitelma edistää käytännössä lapsen perusoikeuksia ja lapsen oikeuksien kansainvälisen sopimuksen tavoitteita ja niiden toteutumista - strateginen tehtävä: suunnitelma varmistaa lasten ja nuorten hyvinvointityön tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden kunnan eri toimialojen ja mukana olevien muiden toimijoiden työssä

6 4 suunnitelma on poliittisen ohjauksen ja päätöksenteon väline mm. resurssien varaamisessa ja kehittämistoiminnasta päätettäessä. Tästä syystä suunnitelmalle on asetettava myös vaikutustavoitteet eri toimialojen lautakunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle - konkreettinen tehtävä: suunnitelma on käytännön työkalu kehitettäessä ja arvioitaessa yhteistyötä ja palveluja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon muut Leppävirran kunnan hyväksymät lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvät asiakirjat. Lastensuojelulaki korostaa kaikissa palveluissa lastensuojelun tarvetta ennalta ehkäisevän työtavan merkitystä. Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut eivät selviydy lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelutarpeista yksin, eivätkä yksin kykene vähentämään lastensuojelun tarvetta. Tavoitteena on että sosiaalityön lapsi- ja perhekohtaisen työn tarvetta olisi kunnassamme mahdollisimman vähän ja että lapsiperheet saavat tarvitsemansa tuen kotiin kunnan ja yksityisten toimijoiden tarjoaman palvelukokonaisuuden kautta. Päävastuu lapsista on lasten omilla vanhemmilla ja yhteiskunnan palveluiden tulee tukea lapsiperheitä niin että he hoito- ja kasvatusvastuustaan selviytyvät lapsen ikätasoisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Mikäli perheen tukimuurit murtuvat, tarvitaan sosiaalityön tekemää lastensuojelua. Leppävirran kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmisteltu yhteistyöprosessina. Leppävirran perusturvalautakunta nimesi työryhmän jäseniksi perusturvajohtaja Paula Tiihosen, johtavan sosiaalityöntekijän Eeva-Liisa Vesterisen, varhaiskasvatusjohtaja Sonja Merran ja perusturvalautakunnan edustajiksi Riina Andersinin ja Tuomo Luostarisen.Kysterin Leppävirran terveysasemalta työryhmään kutsuttiin terveydenhoitaja Sinikka Kosunen ja sairaanhoitaja Aino Kanniainen. Kosusen sijaisena työryhmässä on toiminut terveydenhoitaja Marja Pöllänen ja Kanniaisen sijaisena Marketta Karjalainen. Koululautakunnan nimeämänä koulutoimen edustajana ryhmässä on ollut rehtori Jukka Tiihonen ja sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nimeämänä nuorisotyön edustajana vastaava nuoriso-ohjaaja Lea Sikanen ja Marjoniina Mustonen sekä Henna Pitkänen. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvajohtaja Paula Tiihonen ja sihteerinä johtava sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Vesterinen. Kukin työryhmän jäsen on osallistunut aktiivisesti aineiston kokoamiseen ja suunnitelman työstämiseen. Lisäksi työryhmän jäseniä ovat avustaneet eri yksiköissä lukuisat eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tilastotietoina on käytetty suunnitelman tekovaiheessa saatavilla olleita uusimpia tilastotietoja. Tämä suunnitelma on päivitetty ensimmäisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) pohjalta. Suunnitelman valmisteluvaiheen puutteeksi jäi kansalaisnäkökulman vähäisyys. Suunnitelman on tarkoitus olla luonteeltaan lapsiperheiden palveluja ohjaava prosessityökalu ja palveluiden seurannan väline eikä pelkkä arkistoitava asiakirja. Työryhmä luovutti työnsä Leppävirran kunnanhallituksella ja edelleen kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi toukokuussa Arviota edellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta: Toimintakaudella eri toimijoiden välinen yhteistyö on säännöllistynyt, mutta kehitettävää on edelleen vaikka suunta onkin hyvä. Ryhmämuotoisia toimintoja on kehitetty, mutta mahdollisuuksia tämän hyödyntämiseen on vieläkin käyttämättä.

7 5 Perhetyö tärkeänä toimintamuotona on vakiinnuttanut asemansa. Perheille tarjottavan oikea-aikaisen matalan kynnyksen tuen tarvetta on paljon edelleen, vaikka esim. lapsiperheiden kodinhoitoon varattiin yhden henkilön työpanos vuodesta 2012 lähtien. Esimerkiksi kotikäynteihin ei kaikilla toimijoilla on riittävästi resursseja. Taloudellinen taantuma/lama jatkuu edelleen ja on syventynyt. Työttömyys on kasvanut. Leppävirran asukasmäärä on pienentynyt, mutta se ei vielä merkittävästi näy palvelujen tarpeessa. Oppilashuoltotyötä on kehitetty ja koulun perusopetus uudistettu. Etsivä nuorisotyö on aloitettu. Perusterveydenhuollon eriydyttyä Kysteri-liikelaitokseksi on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön ilmaantunut uutta yhteistyön kehittämisen tarvetta, vaikka fyysisesti toiminnot säilyivätkin ennallaan. Samassa yhteydessä perheneuvola ja entinen neuvolan perhetyö siirtyivät hallinnollisesti osaksi sosiaali- ja perhetyötä, joka edesauttoi entistä tiivimpää yhteistyötä. Perheneuvolan lastenpsykiatrin tehtävä oli pidemmän aikaa täyttämättä, mutta nyttemmin tehtävään on saatu kokenut lastenpsykiatri ostopalveluna. Päihdepalveluissa käytetään entistä enemmän kotiin tuotavia avopalveluja, jonka asiakkaat ovat kokeneet hyvänä. Samalla myös lasten tilanne perheessä voidaan uudella tavalla huomioida. Korjaavan ja ehkäisevän työn suhde on säilynyt suurin piirtein ennallaan, mutta pyrkimyksiä nostaa ehkäisevän ja ennakoivan toiminnan näkökulma on koko ajan ollut. Käytännössä tätä näkökulmaa kehitetään moniammatillisessa ja verkostoyhteistyössä kuntalaisten, kunnallisten ja kolmannen sektorin palveluiden kesken. I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 1 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1. Väestörakenne Leppävirran kunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa Asukasluku on tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan aleneva. Ennuste vuodelle 2020 on as. Tällä hetkellä kunnassa syntyy noin 90 lasta vuodessa (määrä säilynyt suurin piirtein samana sitten ed. suunnitelman), kun peruskoulua tällä hetkellä käyvien ikäluokkien koko on lasta. Alle kouluikäisten osuus väestöstä on pysynyt suurin piirtein samana vv (6, 4 % v. 2012). Kouluikäisten osuus väestöstä on tasaisesti laskusuunnassa 10,3 %:sta (2008 ) 9,8 5 :iin ( 2012). Työvoiman määrä on laskusuunnassa. Yli 75-vuotiaitten osuus kasvaa Leppävirralla merkittävästi sekä vuoteen 2020 ( 14 %) että edelleen vuoteen 2030 (19,5 % koko väestöstä) alle 14-vuotiaitten osuus kunnan väestöstä oli 14,9 % ( v oli 15,7 %) ja yli 65-vuotiaiden osuus 24, 9 % ( v oli 21,6 %).

8 6 Leppävirralla asui v yhteensä 2964 perhettä, joista 33,8 % oli lapsiperheitä. Vuonna 2009 perheitten määrä oli 3050 perhettä, joista 36,7 % lapsiperheitä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2011 leppävirtalaisista lapsiperheistä 16,4 % oli yksinhuoltajaperheitä (vuonna 2009 luku oli 15 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on vv lievästi laskenut, kunnes osuus vuonna 2010 kohosi (15.4. %). Avioerojen määrä Leppävirralla vuonna 2011 oli 11,3 % (25-64 vuotiailla/ 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa). Vuonna 2009 avioerojen määrä oli 10,3 %. Vuonna 2012 lastenvalvoja vahvisti sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 86 kpl. Vuonna 2008 sopimuksia tehtiin 67 kpl. 1.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Leppävirran työllisen työvoiman määrä vuonna 2011 oli 3962 henkeä (vuonna 2006 se oli 4129 henkeä). Työllisyysaste (= työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä ) oli 61,9. Leppävirran työpaikkaomavaraisuus oli v oli 78,6 % (aiemmin 77,9 %). Leppävirtalaista 2393 oli työssä Leppävirralla v (aiemmin 2608). Eniten Leppävirralta käytiin muualla työssä Varkaudessa (624) ja Kuopiossa/Nilsiässä (569). Sitten ed. suunnitelman tarkastelujakson työssäkäynti Varkaudessa on vähentynyt. Leppävirran työllinen työvoima (2010) painottuu yhteiskunnallisiin palveluihin (1096) (aiemmin 942) sekä teollisuuteen (854) (aiemmin 968). Leppävirran työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 11,6 % (vuonna 2008 keskimäärin 9,1 % ) ja nuorisotyöttömyysaste (15-24 v) oli 10,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli 526 vuonna 2012 ja alle 25- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 54. Vuonna 2008 alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli keskimäärin 43/kk. Edellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman aikaan elettiin laskevan työttömyyden kautta, nyt työttömyys on kasvanut. Meneillään olevan Kuntakokeilu-hankkeen tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen. SAKKY:n Kunnolla ammattiin- hanke taas tukee nuoria ammatillisissa opinnoissa olevia opintojen loppuun saattamisessa. Molemmissa hankkeissa tiivistä yhteistyötä tekevät työvoimahallinto ja sosiaalityö. Lisäksi Varkaus-Leppävirta-alueen työllisyystoimijat ovat aloittaneet säännöllisen yhteistyön työttömien tukemiseksi kohti koulutusta ja työelämää. Sosiaali- ja perhetyön uudessa ( lukien) toimintamallissa mahdollistetaan eriytetysti etenkin nuorille alle 25- vuotiaille aikuissosiaalityön palvelut nykyistä yhdennettyä aluesosiaalityötä paremmin. Vuonna 2006 taloudellinen huoltosuhde Leppävirran kunnassa oli 1,64 ja vuonna 2011 se oli 1,63. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitta kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella olevat = 0 14 vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset, muuta työvoimaan kuulumattomat. Työttömien terveydenhuolto on järjestetty osana tavanomaisia terveydenhuollon palveluita. Tutkimusten mukaan kuitenkin erityisesti pitkäaikaistyöttömät eri syistä usein syrjäytyvät myös terveydenhuoltopalveluista.

9 7 1.3 Asuminen ja asuinympäristö Leppävirran kunta on harvaan asuttu maaseutumainen kunta, jossa on kolme taajamaa (Kirkonkylä, Sorsakoski ja Oravikoski). Leppävirralla asuntokuntia oli 4909 ( , aiemmin 4922) ja asuntokunnan keskikoko on 2,08 (aiemmin 2,17) henkilöä. Suurin osa asuntokunnista asuu omakoti- tai rivitalossa, kerrostaloasuntoja on kunnassa 906 kpl. Suhteellisesti suurin osa kaikista asunnoista on taajamissa. Leppävirtalaisista lapsiperheistä n. 31 % asuu ahtaasti. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan sellaisessa asunnossa asuvaa perhettä joilla on vähemmän kuin 1 huone/henkilö, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunnottomia Leppävirralla ei tällä hetkellä (toukokuu 2013) ole. Leppävirran kunnan liikuntapaikat tarjoavat monipuolisen mahdollisuuden liikunnan harrastamiselle. Kaunis luonto ja kattava latuverkosto tarjoavat nautintoa kaiken tasoisille hiihtäjille. Kesällä latupohjat toimivat kuntopolkuina. Kirkonkylällä sijaitsee Vokkolan liikunta-alue, jonne on keskitetty valtaosa kunnan ulkoliikuntapaikoista mm. yleisurheilu-, jalkapallo-, pesäpallo-, koripallo- ja tenniskenttä. Koulujen saleissa voi harrastaa monipuolista sisäliikuntaa. Kalmalahden jäällä aivan 5-tien varressa on retkiluistelurata. Maksullisiakin palveluja on runsaasti: Kylpylä-hotelli Vesileppiksen yhteydessä keskellä kirkonkylää sijaitsevat jäähalli, hiihto-areena, kuntosali, kylpylä sekä jumppasalit. Kirkonkylän kupeessa lähellä Konnuksen kanavaa sijaitsee 9-väyläinen golf-kenttä. Kunnan investointisuunnitelmissa on monitoimitalon rakentaminen. Leikkipuistoja kunnan alueella on runsaasti. Kirkonkylällä sijaitsevat Karlvikinpuisto, Petäiköntien puisto, Junapuisto ja Pihlajatien leikkipuisto. Iltaisin ovat lisäksi käytettävissä Puistolan ja Ilonpillerin päiväkotien pihat. Sorsakoskella on Sorsapuiston leikkikenttä ja iltaisin on käytettävissä Sorsakosken päiväkodin piha. Oravikoskella ja Paukarlahdessa on iltaisin käytettävissä päiväkoti Viitosvintiöiden piha. Timolassa ovat iltaisin käytettävissä Timolan ryhmäperhepäiväkodin ja koulun pihat. 1.4 Terveystiedot Vuosina 2006, 2008 ja luokkalaisille tehty kouluterveyskysely kuvaa nuorten terveydentilaa. Sen mukaan terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi 21 % oppilaista ja vuonna 2010 osuus oli 16,7 %. Lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia oli v %:lla ja määrä on lisääntynyt ed. vuosista. Samoin ylipainoisuus on lisääntynyt huolestuttavasti (em. ryhmästä 24 % oli ylipainoisia v ja 2010 osuus oli 22 %). Viimeisimmän kyselyn mukaan 69,5 % oppilaista harrastaa liikuntaa liian vähän. Koululounaan jättää syömättä 46,7 % luokkalaisista. Kouluterveyskyselyn 2008 mukaan tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8. ja 9.luokan oppilaista oli 16 %, ja kyselyn 2010 mukaan 13,4 %. Suunta on ollut vuodesta 2006 koko ajan vähenevä. Päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt vv Kouluterveyskyselyn 2006 mukaan laittomia huumeita oli kokeillut ainakin kerran 3 % 8.- ja 9. luokan oppilaista ja vv määrä oli 4,5 4,3 %. Vuonna

10 alkoholijuomien myynti 100 % alkoholina oli 8 litraa/ leppävirtalainen vauvasta vaariin. Määrä ei sisällä esim. matkoilta mukana tuodun alkoholin määrää. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat kasvaneet vuodesta Vuonna 2011 määrä oli 4,8 rattijuopumustapausta/ 1000 asukasta. Päihtyneiden säilöönottojen osuus on vähentynyt viime vuosina. Poliisin tietoon tulleiden kaikkien huumausainerikosten määrä/ 1000 asukasta oli 1,1 vuonna Päihdehuollon palvelut Leppävirralla ovat avohuoltopainotteisia. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on vuosien välillä vaihdellut 6,5 8,7/ 1000 asukasta ja vuonna 2007 määrä oli 7,3/ 1000 asukasta. Valtakunnallisissa tilastoissa päihteet ovat tällä hetkellä yleisin kuolinsyy. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja eli pitkäaikaissairaita vuonna 2007 oli 29,9 % kuntalaisista ja vuonna 2011 osuus oli 32,1 %. Määrä on kasvanut viime vuosina ja tämä johtunee osittain mm. väestön ikääntymisestä ja tiettyjen ns. kansansairauksien tarkemmasta seulonnasta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0 15-vuotiaita oli vuonna 2011 yhteensä 4,7 %. Määrä on viime vuosina ollut laskeva. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkettä sai 13,8 % vuotiaista vastaavanikäisistä leppävirtalaisista. Osuus on jatkuvasti laskeva vuotiaista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai 4,8 % vuonna 2007 ja vuonna 2011 määrä oli 12,4. Osuus on siis kasvanut huomattavasti viime vuosina. Kouluterveyskyselyt kuvaavat hyvin lasten ja nuorten hyvinvointia, mutta aikuisten osalta ei ole olemassa suoraan hyvinvointia kuvaavia tilastotietoja, vaan hyvinvoinnin tilaa pitää arvioida hyvinvoinnin perusresursseja (väestön koulutus, tulot, työttömyys) ja sairastavuutta (työkyvyttömyyseläkeläisten osuus, erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuus) sekä psykososiaalisten ongelmien (köyhyys, rikollisuus, lasten huostaanotto) kuvaavien mittareiden kautta (Kääriäinen 2003). Viime vuosina ovat nousseet esiin keskustelut sosiaalisen pääoman merkityksestä hyvinvoinnin resurssina. Voisivatko paikalliset sosiaaliset verkostot ja niiden varaan rakentuvat normit ja luottamus selittää lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellisia eroja maassamme? Lähiyhteisön sosiaalinen tuki ehkäisee mm. taloudellisen deprivaation synnyttämiä paineita, jotka muutoin saattaisivat johtaa psyykkisiin ongelmiin. Yhteisön sosiaalinen kontrolli puolestaan ehkäisee nuorten rikollisuutta ja muuta häiritsevää käyttäytymistä (Jorma Sipilä 1982). Kansalaisbarometrin (Sosiaalibarometri 2009, STKL) mukaan täysi-ikäisistä suomalaisista suurin osa (73 %) pitää hyvinvointiaan hyvänä tai melko hyvänä. Huonoksi hyvinvointinsa arvioi noin kymmenesosa täysiikäisistä. Eniten hyvinvoinnin puutteita oli eläkeläisillä ja työttömillä. Hyvinvointi koetaan keskimääräistä heikompana Itä-Suomessa, harvaan asutulla maaseudulla ja alle asukkaan kunnissa. Eroja selittää ja vahvistaa alueiden ikärakenne, mutta se ei selitä niitä kokonaan. Fyysisen terveydentilansa arvioi melko huonoksi tai huonoksi kymmenesosa suomalaisista ja psyykkisen terveydentilansa kahdeksan prosenttia. Heikoksi sekä fyysisen että psyykkisen terveytensä arvioi kuusi prosenttia. Suomalaisista neljäsosa kokee syviä ongelmia joko terveydentilassaan, sosiaalisissa suhteissaan tai taloudellisessa tilanteessaan. Kasautunutta huono-osaisuutta eli syviä ongelmia useammalla kuin yhdellä elämän osa-alueella on kahdeksalla prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista (Kansalaisbarometri 2009).

11 9 1.5 Lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 5,5 vuonna 2011 (2002 ollut 3,1). Päihteiden vaikutuksen alaisena väkivaltarikoksesta syylliseksi epäiltyjen määrä/1000 asukasta oli 3,1 vuonna 2011 (säilynyt suunnilleen samana viime vuosina). Kouluterveyskyselyn 2008 mukaan vuoden aikana fyysistä uhkaa oli kokenut 16,9 % luokkalaisista, mikä määrä on vähemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Vastaava määrä viimeisimmän kouluterveyskyselyn 2010 mukaan oli 12,5 %. Seksuaalista väkivaltaa oli em. ryhmästä kouluterveyskyselyn 2010 mukaan kokenut 12,2 %. ja rahapelejä pelaa tästä ryhmästä viikottain 22,5 %. Aiempina vuosina näitä ei ole kysytty. Koulukiusaamista oli vähintään kerran viikossa kokenut 6,7 % em. nuorista (2010), osuus on lähes sama kuin ed. kyselyssä Sosiaalipäivystyksestä tehtiin vuoden 2012 aikana muutama hälytyskäynti Leppävirran lapsiperheisiin, osa näistä johti kiireelliseen sijoitukseen. Perheväkivaltatapausten määrää on vaikea arvioida, koska tieto näistä tulee eri palvelupisteisiin tarvittavasta avusta riippuen. Vuonna 2009 päättyvä Seula-hanke on kouluttanut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä perhe- ja lähisuhdeväkivallan havaitsemiseen ja siihen puuttumiseen. Tuolloin kunnan intranet-sivustoille valmistui alueellisen yhteistyön pohjalta työkalupakki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tueksi lähi- ja perheväkivallan uhrien ja tekijöiden auttamisessa. 1.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Vuonna 2011 toimeentulotukea sai 6,1 % asukkaista (osuus säilynyt suunnilleen samana viime vuosina) ja 9,6 % kunnan lapsiperheistä. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli vuonna 2007 Leppävirralla 13,2 ja suunta on ollut laskeva viime vuosina: pienituloisuusaste 12,6 vuonna Valtakunnallisesti lapsiperheiden tuloerot ovat kasvaneet (Moisio 2008). Toimeentulo-ongelmat näyttävät syventyneen toimeentulo-ongelmista kärsivien kotitalouksien keskuudessa (Forma ja Saarinen 2008). On suuri riski, että ajankohtainen talouden taantuma kärjistää tilannetta entisestään. (Sosiaalibarometri 2009, STKL). Kansalaisbarometrin tulosten mukaan sosiaaliturvaetuuksien taso koetaan liian alhaisena. Erityisen heikkoina pidettiin mm. opintotuen ja lapsilisien määrää. Yli kymmenesosa vastaajista mainitsi lisäksi työmarkkinatuen tai yleensä kaikki etuudet. osa kiinnitti huomiota vammaisetuuksien tai kotihoidontuen vähäiseen määrään. (Kansalaisbarometri 2009). 1.7 Koulutustaso kunnassa/ lapsiperheet ja muut kouluolot Leppävirralla oli korkea-asteen koulutuksen saaneita 21,7 % 15-vuotta täyttäneistä. Vuonna 2007 määrä oli 19,7 %) Keskiasteen koulutuksen saaneita oli 42,3 % 15-vuotta täyttäneistä. Vuonna 2007 määrä oli 40,3 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 15-vuotta täyttäneistä yhteensä 35,9 %. Kunnassa on peruskoulun ylä- ja alakoulut sekä lukio.

12 10 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT 2.1. Kunnan kaikkien lasten ja nuorten käytettävissä olevat palvelut Neuvolatoiminta (Kysteri) Perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvoloiden perustehtävänä on: Seksuaaliterveyden ylläpitäminen ja raskauden suunnittelu asiakkaiden kanssa siten, että jokainen lapsi voisi syntyä toivottuna Lasta odottavan äidin, syntyvän lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin turvaaminen Lapsen ja hänen perheensä terveyden ylläpitäminen ja edistäminen Lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen ja tukeminen Sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen sekä hoitoon ohjaaminen Alle kouluikäisen lapsen perheen neuvolapalveluista muodostuu koko perheen hyvinvointia edistävä kokonaisuus yhteisenä toimintana Kysteri/Leppävirran terveysasema/lastenneuvolan, kunnan sosiaalipalveluiden ja päivähoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Neuvolan yhteistyötahoja ovat puheterapeutti, fysioterapeutti, mielenterveysneuvola, Leppävirran kunnan perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijät ja perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä ja päivähoidosta erityislastentarhanopettaja. Kaikki alle kouluikäiset perheet ovat neuvolan asiakkaina. Terveystarkastukset toteutetaan määrällisesti suositusten mukaisesti. Laajoihin terveystarkastuksiin on pystytty järjestämään aiempaa pidemmät ajat. Äitiysneuvolan kotikäynnillä ensisynnyttäjän perheeseen on mukana kunnan perhetyöntekijä. Kotikäynnit ja perhevalmennus ovat säilyneet äitiysneuvolatoiminnan perustoimintoina. Suun terveydenhuollon tarkastukset alkavat hammashoitolassa 1-vuotiaana ja terveydenhoitaja muistuttaa vanhempia/lasta suunterveyttä edistävistä terveystavoista terveystarkastusten yhteydessä Leppävirran kunnan perhetyö pikkulapsiperheille Leppävirran kunnassa toimii yksi perhetyöntekijä sosiaali- ja perhetyön tulosyksikössä. Tarkoituksena on mahdollisimman varhain tarjota tukea pikkulapsiperheille ja estää mahdollisten pulmien monimutkaistuminen ja kasaantuminen. Tuki on vakiintunut neuvolatoiminnan tapaan maksuttomaksi ennaltaehkäiseväksi tueksi perheille, joilla ei ole lastensuojelun asiakkuutta. Ilman lähetettä toimivalla perhetyöllä pyritään vastaamaan myös akuuttiin tarpeeseen ja /tai yksittäisiin käynteihin perheissä.

13 11 Syitä perhetyöhön hakeutumiseen voi olla esim. vanhemman tai lapsen sairaus, äkillinen kriisi, kasvatuskysymykset ja/tai vanhempien tukiverkoston vahvistaminen haastavassa elämäntilanteessa. Perheet kokevat sairaiden tai vammaisten lasten tilanteen kuormittavaksi ja mikäli jompikumpi vanhempi (tavallisesti äiti) on paljon yksin vastuussa lastenhoidosta ja kasvatuksesta tuen puutteessa hän väsyy. Parisuhdepulmat voivat heijastua lasten käyttäytymiseen ja heikentää lasten tarpeiden tunnistamista lisäten kasvatuspulmia. Myös mielenterveyden huolet vaikuttavat vanhempana jaksamiseen ja arjen rutiineissa voi tarvita apua. Perhetyö sisältää kotikäyntejä, lasten- ja kodinhoitoa, ohjausta ja neuvontaa, ryhmätoimintaa ja lisäksi yhteistyö- ja verkostoneuvotteluja. Perhevalmennuksessa ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa ensimmäisellä kotikäynnillä perhetyöntekijällä on mahdollisuus tutustua ensisynnyttäjiin. Perhetyö on vuosien kuluessa kohdistunut enimmäkseen vauvaperheisiin joten varhaisen tuen tarjoamisen voi katsoa toteutuneen. Yhteistyötä helpottaa se, että perhetyö toimii terveysaseman tiloissa, joissa sijaitsee myös äitiys-, lasten-, perhe- ja mielenterveysneuvola, sekä puhe- ja fysioterapeutti. Perhetyö on mukana vertaisryhmätoiminnassa (perhevalmennus, ryhmäneuvola) ja päivähoidon kanssa on säännölliset yhteistyötapaamiset. Perhetyön rinnalla perheet ovat tarvittaessa helposti saaneet keskustelutukea perhetai mielenterveysneuvolasta. Sosiaalityön kanssa verkostotapaamiset toimivat ja niitä voidaan järjestää esim. yksilökohtaisessa asiakastyössä Perhetyön perheiden määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2011 perhetyössä mukana olleita perheitä 19, käyntejä 252, lisäksi toimivat ryhmäneuvolat 6kk:n ja 10kk:n ikäisten lasten perheille ja perhevalmennus (3krt/v) Neuvolan ja pikkulapsiperheitten perhetyön vahvuudet ja kehittämistarpeet Tässä luvussa on äitiys- ja lastenneuvolan henkilöstön omaa arviointia toiminnan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Mikä toimii hyvin: - Leppävirran neuvoloissa on koulutettu ja motivoitunut henkilökunta. - palveluita on tarjolla useassa eri toimipisteessä. - Terveysaseman tiloissa fyysisesti saman katon alla ovat äitiys- ja lastenneuvola, perhetyöntekijä, puheterapeutti, kouluterveydenhuolto, perheneuvola ja mielenterveysneuvola. Palveluja on helppo käyttää ja ne ovat helposti saatavilla. Kun terveydenhuollon palvelut siirtyivät Kysteri-liikelaitokselle, syntyi tarve organisaatiomuutoksen jälkeen taas kehittää yhteistyökäytäntöjä, jotka muutoksen myllerryksessä jäivät tilapäisesti taka-alalle - ryhmäneuvola toimintaa on 2 ja 6 kk ikäisen lasten perheille - yhteistyö on sujuvaa ja luontevaa sekä helppoa eri toimijoiden välillä. Verkostopalaverit yhdessä sosiaalitoimen kanssa ovat käytössä ja niitä voidaan edelleen kehittää esim. yksilökohtaisen lastensuojelun osalta. Päivähoidon kanssa on säännölliset tapaamiset.

14 12 Yhteistyölupa pyydetään kirjallisena vanhemmilta. Fysioterapeuttien kanssa yhteistyö on sujuvaa. - kunnan perhetyö on maksutonta, vapaaehtoista ja neuvolatoiminnan yhteydessä se koetaan normaalipalveluna - perhetyö on matalan kynnyksen palvelua: helppo aloittaa ja lopettaa. Perheellä on mahdollisuus itse hakeutua perhetyön asiakkaaksi. - perhetyön palveluihin ohjaavilla tahoilla on ymmärrys perheiden avun tarpeesta ja neuvolan perhetyön mahdollisuuksista - perhetyöllä on mahdollisuus vastata myös akuuttiin tarpeeseen ja/tai yksittäisiin käynteihin perheissä - perhevalmennuksessa perhetyöntekijällä on kosketus ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin - perhetyö ei ole sidottu tiettyyn paikkaan ja aikaan, työ on monimuotoista perheen tarpeiden mukaan. Kotikäynneillä on mahdollisuus tavata koko perhe omassa ympäristössään - perhetyö on kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille hyvä tukimuoto - perhetyö kohdistuu pikkulapsiperheisiin, varhaisen tuen mahdollisuus - vertaisryhmätoiminnan mahdollisuus yhteistyökumppaneiden kanssa. - perhetyöntekijälle on asiantuntija-apua on saatavissa (kiertävä erityslastentarhanopettaja, kehitysvammaisten avohuollonohjaaja, päivähoito, sosiaalityö). Työparityöskentelyä on, mutta tehostamiseen on tarvetta. Mikä näyttää edistävän hyvinvointia: - tunnistetaan riskitekijät ajoissa jolloin perheelle saadaan oikeanlainen apu - mahdollisuus nopeasti saatavaan apuun - lapsen vanhempien hyvä parisuhde ja sen tukeminen perhevalmennuksesta alkaen - perheen riittävä tukiverkosto - vanhempien omasta jaksamisesta huolehtiminen - mahdollisuus virkistäytymiseen, vanhemmille omaa ja yhteistä aikaa sekä lapsille mukavia hetkiä kodin ulkopuolella. Osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan esim. harrastukset. - perheen valoisat tulevaisuuden näkymät, taloudellinen turvallisuus, (tarvittaessa sosiaalityö auttanut), työtä sopivasti

15 13 - molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon ja kasvatukseen - vanhemmuuden kokeminen myönteisenä - tukeva sosiaalinen verkosto, ystäviä paikkakunnalla, auttava lähiverkosto - hyvä terveys ja elämäntavat - vertaisryhmät (perhekerho, ryhmäneuvola, lasten kerhot) - avoimen varhaiskasvatuksen tarve on tullut neuvolassa esille perheitten toiveena Miten ongelmat näkyvät arkityössä: - tuen tarve mm. vanhemmuuteen kasvamisessa on lisääntynyt, koetaan avuttomuutta ja epävarmuutta omasta osaamisesta ja jaksamisesta - väsyneet vanhemmat - äidit vastaavat paljon yksin lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Äidit väsyvät, on parisuhdehuolia ja ne heijastuvat myös lasten käyttäytymiseen ja lasten tarpeiden tunnistamiseen -> kasvatuspulmia. - mielenterveyden huolet heijastuvat vanhempana jaksamiseen ja arjen rutiineissa tarvitaan apua. - taloudelliset huolet, liikaa tai liian vähän töitä, aiheuttavat perheen ilmapiirin kiristymistä. Kehittämistarpeita: - lastenneuvolan työntekijöillä ei ole resursseja tehdä kotikäyntejä, tuen tarpeen havaitseminen ja tunnistaminen vaikeutuu - perhetyön asiakkaiksi ohjautuneiden perheiden määrä on kasvanut -> lyhennetty perhetyön jaksoja. Jatkossakin on kiinnitettävä huomio perhetyön rajaukseen: kesto, käyntikerrat, perhetyön tunnit, perhetyön tavoitteet. Osittain helpotusta tuo aloitettu yhteistyö Alvariperhetyön kanssa. - perhetyössä tulevaisuuden asiakasmääriä on vaikea ennakoida, vaikeuttaa työn suunnittelua. - kuljetusavun puute: kuljetusapu perhetyöntekijän autolla ei mahdollista. - lapsiperheitten kotipalvelu aloittanut 2012 alusta - maksullisuus vaikuttaa ehkä palvelun käyttöön, jota voisi lisätä kun tarvetta tähän kuitenkin on

16 14 - perheet ovat kaivanneet 3. sektorin järjestämää avointa päiväkotitoimintaa - ryhmäneuvoloita on kaivattu lisää: toiveita on tähän ja ryhmäneuvolan jälkeisiin keskusteluihin terveydenhoitajan kanssa. Jos ryhmäneuvolat järjestettäisiin avoimen varhaiskasvatustoiminnan yhteydessä,niin tilat ym sallisivat toiminnan kehittämisen. Miten saadaan esiin asiakkaiden ja kuntalaisten kokemuksia palveluiden toimivuudesta: - Neuvolassa on käytössä kysely Vauvaperheen ajan voimavarat ja siinä on osio, jossa kysytään palvelun riittävyydestä. - Suora palaute asiakkailta - Palautelaatikko on neuvolan odotusaulassa, mutta siihen ei juuri tule palautetta - Toimisiko sähköinen palaute tai lapsiperheitten Facebook sivut tai vastaava? 2.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen vastuualue sisältää lapsille annettavat päivähoito- ja esiopetuspalvelut. Palvelujen tarjontaa raamittavat päivähoidosta ja esiopetuksesta annetut lait ja asetukset, valtakunnan tason Varhaiskasvatussuunnitelma perusteet (2005) ja Esiopetussuunnitelman perusteet (2010), kunnan Varhaiskasvatussuunnitelma (2010) sekä kunnan Esiopetussuunnitelma (2011). Palveluja tarjotaan eri toimipisteissä ympäri laajaa Leppävirran kuntaa. Päiväkoteja on viisi (Puistola, Ilonpilleri, Viitosvintiöt, Timola ja Sorsakoski), perhepäiväkoteja kunnallisesti ja yksityisesti reilut 30, kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä lisäksi kaksi erillistä esiopetusta tarjoaa paikka (Kurjala ja Omenatarha). Osan palveluista kunta ostaa naapuri kunnista joko yksityisesti tai kunnallisesti, tällä hetkellä yhteistyötä tehdään Varkauden ja Kuopion kanssa. Eri toimipisteiden yhteystiedot löytyvät kunnan nettisivuilta Vuoden 2012 lopussa kunnallisten päivähoito- ja esiopetuspalvelujen piirissä oli 337 lasta, joka on noin puolet koko kunnan 0-6 vuotiaista lapsista. Kotihoidontukea sai 165 lasta ja kunnan maksamaa palvelurahaa 35 lasta. Erityisen hoidon/tuen piirissä on noin 5 % päivähoidossa/esiopetuksessa olevista lapsista. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat integroitu ryhmiin ja tapauskohtaisesti on avustaja saatavana, Leppävirran kunnassa ei ole erityisryhmää. Kunnassa toimii yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO), joka on kaikkien päivähoito- ja esiopetuspalvelujen piirissä olevien lasten käytettävissä. KELTO käy säännöllisesti eri toimipaikoissa suunnitellun ohjelman mukaan, lisäksi hän osallistuu kuntoutussuunnitelmien, tehostetun tuen oppimissuunnitelmien ja HOJKSn laadintaan. KELTO vastaa myös esiopetusikäisille tehtävästä kouluvalmiuden ryhmätutkimuksesta. Palveluiden laadun takaamiseksi pyritään hyvään yhteistyöhön lasten perheiden kanssa, kasvatuskumppanuus on yhteistyön kannalta tärkeää. Vanhempainiltoja järjestetään pari kertaa vuodessa sekä jokaiselle lapselle laaditaan vuosittain varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Keväällä vanhempien kanssa käytävien keskustelujen

17 15 yhteydessä kysytään perheiltä palautetta/arviointia kuluneesta toimintavuodesta. Riittävä, koulutettu henkilöstö ryhmissä sekä henkilöstön säännöllinen täydennyskoulutus on myös osaltaan takaamassa vaadittavan laadun toiminnalle. Yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa on keskeistä toiminnan kehittymisen kannalta. Vuosittain pidetään kahdesti säännöllisiä tapaamisia lasten- ja perheneuvolan sekä perhetyöntekijän kanssa, lastensuojelun/sosiaalityön sekä ruokahuollon kanssa. Koulutoimen kanssa tehdään yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen osalta, näin saadaan lapsen polku varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta alkuopetukseen sujumaan mahdollisimman sujuvasti. Yhdessä on laadittu alakoulun kanssa vuosikello, jossa on avattu tehtävä yhteistyö. Varhaiskasvatuksessa ovat raamit kunnossa toiminnan osalta, henkilöstö on koulutettua, motivoitunutta ja sitoutuneita tekemään laadukasta varhaiskasvatusta. Toisaalta perheiden toiveet hoitomuodon tai -paikan suhteen (perhepäivähoito vs. päiväkotihoito) eivät aina toteudu (esim. lapsen tarvitseman hoitopäivän pituus, hoitoon hakeutumisajankohta, sen hetkinen hoitopaikkojen tarjonta suhteessa toiveeseen jne). Perhepäivähoitajia ei olla onnistuttua saamaan samaan tahtiin palkattua kuin mitä heitä on siirtynyt eläkkeelle. Myös hoitopaikkojen kysyntä vaihtelee suuresti vuoden sisällä ja eri vuosien välillä, tilanne voi vaihdella hyvinkin nopealla tempolla. Tilanteeseen vaikuttaa esim. vanhempien työllistyminen, lomautukset, syntyvyys. Myös tilojen osalta tilanne on huono varsinkin kirkonkylän osalta. Timolan alueella on myös hoitopaikkojen määrä riittämätön, on jouduttu turvautumaan Varkauden kaupungin ja yksityisten tarjoamiin palveluihin. Esiopetuksessa oleville lapsille kunnassa järjestetään yksilöllistä ja yhteisöllistä oppilashuoltoa. Oppilashuollon periaatteena ovat luottamukselliset suhteet työntekijöiden, vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Vanhemmille tiedotetaan oppilashuollon periaatteista esiopetuksen alkaessa. Oppilashuollolla pyritään edistämään esiopetuksen myönteistä kanssakäymistä ja ilmapiiriä sekä puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin. Yhteisöllinen oppilashuoltotyöryhmä koostuu moniammatillisesta, yhteistyötä tekevistä viranhaltijoista: KELTO, varhaiskasvatusjohtaja, päiväkodinjohtaja, esiopettaja/lastentarhanopettaja, koulun edustaja/-t, perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä, neuvolan terveydenhoitaja sekä ruokahuoltopäällikkö. Yksilölliset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat yksittäistä lasta koskevaa asiaa käsittelemään ja siinä mukana ovat päiväkodinjohtaja, esiopettaja, kelto sekä terveydenhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Muita tarvittavia tahoja voi olla myös läsnä aina tapauskohtaisesti tilannetta katsoen. Laadukkaalla päivähoidolla on suuri merkitys ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja lasten/lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta. Varhainen tuki mahdollistuu päivähoidossa luontevasti, henkilöstö työskentelee havainnoiden lapsia päivittäin ja myös yhteydenpito vanhempiin voi olla päivittäistä. Lähtökohtana on tukea perheitä kasvatustehtävässä. Henkilöstö pyrkii selvittämään välittömästi lapselle huolta aiheuttavat tilanteet yhdessä vanhempien ja tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Päivähoidossa pyritään luomaan luottamuksellinen suhde vanhempiin ja toimitaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa mm. esiopetus- ja kasvatussuunnitelmia laadittaessa. Tarvittaessa päivähoito voi olla osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jolloin yhteistyötä tehdään lapsen perheen, päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Päivähoidon henkilöstö voi myös tarvittaessa konsultoida lastensuojelun työntekijöitä ja

18 16 päinvastoin. Päivähoito käyttää toimintamallina huolen vyöhykkeisiin pohjautuvaa varhaisen puuttumisen mallia. Kehitettävä alue varhaiskasvatuksessa on avoin varhaiskasvatus, joka toisi perheille valinnan varaa päivähoidon sisälle. Tällä hetkellä sitä Leppävirran kunnassa järjestää seurakunta perhe- ja lapsikerhojen muodossa Koulu Opetuksen järjestäminen Koulutoimen tavoitteena on laadukkaan opetuksen tarjoaminen kaikille Leppävirran kunnan oppilaitoksissa opiskeleville lapsille ja nuorille. Palveluiden tuottajana koululautakunta vastaa lainsäädännön mukaisesti perus- ja lukio-opetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Leppävirran kunnassa on seitsemän vuosiluokkien 1-6 peruskoulua (Alapiha, Konnuslahti, Kurjala, Mustinsalo, Oravikoski, Sorsakoski ja Timola) ja Kivelän koulu, jossa on vuosiluokat 7-9 sekä 2-sarjainen Leppävirran lukio. Peruskouluissa oli tilastointipäivänä yhteensä 969 oppilasta (1-6 -luokilla 624 ja 7-9 -luokilla 345) ja opettajia luokilla 1-6 koulunjohtajat sekä rehtori mukaan luettuna 44 opettajaa. Kivelän yläkoulussa luokilla 7-9 oli 345 oppilasta ja rehtori sekä apulaisrehtori huomioiden 35 opettajaa. Leppävirran lukiossa oli 115 opiskelijaa ja opettajia rehtoreineen kaikkiaan 11. Lukuvuoden alussa Tietolan koulun erityisopetus yhdistetään kokonaisuudessaan Alapihaan ja Kivelään. Tämä on ajanmukaisen pedagogiikan ja opetuksen integraation kehittämisen välttämätön edellytys. Keskeisinä tavoitteina on saattaa kaikki oppilaat opiskelemaan ikäistensä läheisyyteen ja ymmärtämään ihmisten erilaisuutta (ennakkoluulojen hälventäminen ja kiusaamisten sekä syrjäytymisen ehkäiseminen). Samalla edistetään yleistä pedagogista yhteistyötä erityisopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien välillä sekä vahvistetaan opetuksen kolmiportaisen tuen toteutusta ja yhteisopettajuuden kehittämistä. Oppilailla, joilla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Erityistä tukea järjestetään myös osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmissä. Näistä ryhmistä oppilaita integroidaan soveltuvin osin (esim. mahdollisella luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistoiminnalla tai koulunkäynnin avustuksella) myös yleisopetukseen Perusopetuksen opetussuunnitelma Vuoden 2011 alussa voimaan tulleeseen Perusopetuslain muutokseen perustuen Opetushallitus päätti aiemmin, muuttaa ja täydentää vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteita erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnin ja arvioinnin periaatteiden sekä perusopetuksen aikana käytettävien todistusten osalta. Muut täydennykset liittyvät perusopetuksen järjestämiseen, opetusmenetelmiin ja

19 17 työtapoihin, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen ja niiden tukimuotoihin. Opetushallituksen määräys edellytti perusopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista ja täydentämistä. Oppimistavoitteet ja opetuksen sisältö säilyvät opetussuunnitelmassa ennallaan. Leppävirran kunnan koululautakunta vahvisti uudistetun kuntakohtaisen perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönotettavaksi lähtien. Suunnitelma (ops 2011 PDF) on nähtävissä Internetissä kunnan koulutoimen verkkosivulla Kivelän koulusta peruskoulun päättötodistuksen saaneiden oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittuminen Lukuvuoden keväällä Kivelän koulusta (vuosiluokat 7-9) sai perusopetuksen päättötodistuksen 115 oppilasta (oppilaita kaikkiaan 116). Oppimäärän suorittaneista pääsi yhteishaun kautta hakemaansa ensimmäisen toiveen mukaiseen koulutukseen tilanteen mukaan 85,2 % (98 oppilasta 115:stä). Koulutuksessa olevista opiskelijoista (syksyn tilanne ) 94,7 % (107/113) on sijoittunut ensimmäisen toiveensa mukaiseen koulutukseen. Koulutuksessa on kaikkiaan 98,3 % (113/115) ikäluokasta; heistä 95,6 % (108/113) opiskelee tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vuoden 2013 alussa koulutuksessa on edelleen 98,3 % (113/115) opiskelijaa; heistä 93,8 % (106/113) tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Myös kahdelle koulutukseen osallistumattomalle nuorelle oli opiskelupaikka tarjolla, mutta he eivät ottaneet sitä vastaan (ovat töissä ja työ- ja elinkeinotoimiston järjestämässä työharjoittelussa) Oppilashuolto Oppilashuolto ja koulun sosiaalityö: Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (Perusopetuslaki 31 a ). Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät - opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä - oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto jakautuu fyysiseen ja psykososiaaliseen oppilashuoltoon sekä ammatinvalinnan- ja oppilaanohjaukseen. Oppilashuollon perustuessa keskeisesti koulun perustehtävään eli opetus- ja kasvatustehtävään, se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään, ja lisäksi joillakin työntekijöillä on erikseen määriteltyjä oppilashuollollisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa myös kodin ja koulun yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Oppilashuollolla pyritään edistämään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja

20 18 varhainen tunnistaminen. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen koko kouluyhteisössä. Koulujen oppilashuoltotyötä kehitetään ja koordinoidaan oppilashuoltoryhmissä. Koulujen oppilashuoltoryhmiin kuuluvat vakiojäseninä puheenjohtajana toimiva rehtori/koulunjohtaja, apulaisrehtori/apulaisjohtaja, erityisopettaja(t), kouluterveydenhoitaja, kasvatustoiminnan ohjaaja ja Kivelän koulussa lisäksi oppilaanohjaaja. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Huoltajan suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua muita tarvittavia tahoja. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti etsimään ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi sekä käsittelemään koko koulun hyvinvointiin liittyviä asioita. Osa koulujen oppilashuoltoa on sosiaalityö, jota kouluissamme tekee kasvatustoiminnan ohjaaja. Kasvatustoiminnan ohjaajan palvelut ovat Kivelän ja Alapihan koulun käytettävissä kahtena päivänä viikossa / koulu, ja muiden koulujen käytettävissä tarpeen mukaan. Toimenkuvaan kuuluu selvittää oppilaiden erilaisia sosiaalisia ongelmatilanteita, käydä yksilöllisiä ja joskus myös yhteisöllisiä tukikeskusteluja, luoda tarvittaessa oppilaan tueksi sosiaalisia tukiverkostoja sekä ohjata erityisiä toimenpiteitä tarvitseva oppilas jatkotutkimukseen tai -hoitoon. Kasvatustoiminnan ohjaaja ennakoi ja selvittää oppilaiden oppimiseen liittyviä pulmia, selvittää oppilaan tarvitsemien yksilöllisten opetusjärjestelyjen mahdollisuuksia sekä tukee ja konsultoi myös opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Toimenkuvaan kuuluu myös opetuksen eriyttämiseen ja erityisopetusjärjestelyihin liittyvä suunnittelu ja seuranta. Lisäksi varsinkin yläkouluikäisten oppilaiden kanssa tehtävän työn yhtenä tavoitteena on koulussa esiin tulevien psykososiaalisten vaikeuksien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin. Kasvatustoiminnan ohjaaja tukee oppilaita ja heidän perheitään ongelmatilanteissa keskusteluin, antamalla neuvontaa ja ohjausta sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia. Pääasiallisina työmuotoina on keskustelu ja erilaisten suunnitelmien ja sopimusten tekeminen. Työskentelyjakson pituus vaihtelee oppilaan tilanteen mukaan. Kasvatustoiminnan ohjaaja osallistuu myös sosiaalityön lastensuojelun työryhmän työskentelyyn säännöllisesti ja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa sekä toimii tarvittaessa sosiaalityöntekijän työparina. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto osana oppilashuoltoa: Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa, jonka tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Koulukasvatuksen kannalta ajatellen kouluterveydenhuollon erityisenä tavoitteena on turvata lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä tukea huoltajia heidän kasvatustehtävässään. Kouluterveydenhuolto on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämistä sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemista yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön sekä opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuollon perustehtävänä on:

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Monialainen oppilashuollon yhteistyö LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinne-Asuntila vuosikello 2015-2016.....2

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot