Tilastotietoa elintarvikealasta

Transkriptio

1 Tilastotietoa elintarvikealasta 2019

2 LUKIJALLE Tietohaarukka Tilastotietoa elintarvikealasta on monipuolinen tilastopaketti, joka kattaa koko suomalaisen ruokaketjun pellolta pöytään. Tietohaarukkaan on sisällytetty tilastolukuina ruokaketjun käytäntöjä ja lisäarvotekijöitä, joita voidaan hyödyntää rakennettaessa suomalaisen ruokaketjun vastuullisuuteen nojaavaa kilpailukykyä. Tilastot on jaoteltu ruokaketjumallin sisällä otsikoilla ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työ ja työhyvinvointi, eläimet ja eläinten hyvinvointi, paikallisuus ja talous. Jaottelu noudattaa ruokaketjussa tunnistettuja vastuullisuuden seitsemää eri ulottuvuutta. On silti huomattava, ettei valituilla tilastoilla tarkoiteta vastuullisuuden mittaristoa, sillä asiaa koskeva tutkimus on vielä alkuvaiheissaan. Tietohaarukan tuoreimmat tiedot ovat pääosin vuodelta Mukana on myös tietoja aikaisemmilta vuosilta sekä kansainvälisiä vertailulukuja. Tietohaarukka on saatavissa kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) painettuna julkaisuna sekä myös verkkojulkaisuna osoitteessa Tuoteturvallisuus Kuluttaja Eläimet ja eläinten hyvinvointi Kauppa ja ruokapalvelut Ravitsemus Ympäristö Teollisuus Panosteollisuus Maatila Työ ja työhyvinvointi Paikallisuus

3 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä Kotitalouksien määrä 3 Suomen väkiluku 3 Suomen asukastiheys 3 Kotitalouksien keskikoko 3 Bruttokansantuote 4 Tuotannon bruttoarvo ja jalostusarvo toimialoittain Biotalous vuonna Työvoima 7 Ammattitaudit toimialoittain Työtapaturmien määrä 8 Maatalousyrittäjien keski-ikä ja lukumäärä 8 Tärkeimmät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt maatalousyrittäjillä 9 Maatalous Sademäärä Keskilämpötila Ilmasto kasvukauden aikana 10 Päivän pituus 10 Ympäristökorvaus 11 Kasvinsuojeluaineiden myynti 11 Kasvinsuojeluainejäämien valvonta Maatalousyrittäjien lomitus 12 Maatalous- ja puutarhayritysten määrä 12 Maatalous- ja puutarhayritysten määrän muutos 13 Maatalous- ja puutarhayritysten omistus 13 Maatalouden työlliset 13 Maatalous- ja puutarhayritysten päätuotantosuunnat 14 Maatalous- ja puutarhayritysten tulot tuotantosuunnittain 14 Muu yritystoiminta maatalousja puutarhayrityksissä 15 1 Veden kulutus maa- ja elintarviketeollisuudessa 16 Peltoalan käyttö 16 Luonnonmukaisesti viljelty peltoala ja luomutilat 17 Luomutoimijoiden määrä 17 Luomupeltoalan käyttö 18 Luomutuotanto 19 Luomun markkinaosuus 19 Sato 20 Maa- ja puutarhatalouden tuotantokustannukset 21 Maa- ja puutarhatalouden tuotto 22 Mehiläisalan lukuja 23 Maatalouden kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain e 23 Yrittäjätulo 24 Tuottajahinnat 24 Kotieläimet 25 Keskimääräinen eläinluku tiloilla 25 Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset 26 Eläinsuojelutarkastukset kaupallisissa eläinkuljetuksissa 26 Eläinten hyvinvointikorvausta saavat tilat 26 Eläinten terveydenhuoltotyön toteutuminen sika- ja nautatiloilla 27 Vastuullisen tuotannon raja-arvot sianlihantuotannossa 28 Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimillä 28 Broilerien hyvinvointia kuvaava jalkapohjaindeksi 28 Kanalat 29 Navettatyypit tuotosseurantakarjoissa Laiduntaminen ja ulkoilutus tuotosseurantakarjoissa 29 Lypsykoneet Tuotosseurantakarjan keskituotos ja maidon pitoisuudet

4 Elintarvikkeet Elintarvikejalostajat toimialoittain 31 Elintarvike- ja juomateollisuuden toimipaikat yrityskoon mukaan 32 Elintarviketeollisuuden suurimmat toimialat 33 Elintarviketuonti ja -vienti 34 Elintarvikevienti maittain 36 Elintarvikevienti maittain ja tuoteryhmittäin Elinarviketeollisuuden T&K-menot 38 Kulutusmenot 38 Ravintomenot 39 Elintarvikkeiden reaalihintakehitys Suomessa Vähittäishinnat 40 Yleisin elintarvikkeiden arvonlisävero EU-maissa Hintaindeksit Kotitalouksien kulutus elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin 43 Liha 44 Kananmunat 44 Maitotuotteet ja ravintorasvat 45 Leipävilja 45 Kala 46 Kalan kulutus 46 Kasvikset ja hedelmät 47 Marjat ja sienet 48 Riistasaaliit 49 Elintarvikeomavaraisuus 50 Ruoka-alan arvonlisäysvaikutukset (milj. ) maakunnittain ja % maakunnan arvonlisäyksestä 51 Määräystenvastaiset elintarvikkeet Määräystenvastaisuuden syyt Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma 53 Elintarvikevalvontamäärät Takaisinvetojen määrä 55 Takaisinvetojen syyt Ruokamyrkytysepidemiat ja sairastuneiden määrä Ruokamyrkytysepidemiat välittäjäelintarvikkeen mukaan Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti Suomessa ja EU:ssa 57 Energiaravintoaineiden ja kuidun keskimääräinen päivittäinen saanti sekä osuus kokonaissaannista 58 Merkittävimmät ravintoaineiden lähteet 59 Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ruuasta suosituksiin verrattuna 60 Suomalaisten päivittäinen ateriointi 61 Terveyskäyttäytyminen Päivittäistavarakauppa ja ammattikeittiöt Myymälöiden lukumäärä myymälätyypin mukaan 63 Päivittäistavaroiden myynti myymälätyypeittäin 63 Keittiöiden luku- ja annosmäärät toimialoittain Luomutuotteiden osuus julkisissa ruokapalveluissa 64 Luomun käyttötiheys ruokapalveluissa 64 Merkkien selityksiä e = ennakkotieto.. = puuttuva tieto 2

5 YLEISTÄ KOTITALOUKSIEN MÄÄRÄ Vuonna 2017 Suomessa oli kotitalouksia yhteensä Muut 1 % 6+ hengen talouksia 1 % 5 hengen talouksia 3 % 4 hengen talouksia 8 % 3 hengen talouksia 10 % 1 hengen talouksia 43 % 2 hengen talouksia 34 % Lähde: Tilastokeskus Suomen väkiluku oli henkilöä Suomen asukastiheys oli noin 18,2 henkilöä neliökilometrillä Kotitalouksien keskikoko oli 2,00 henkeä vuonna Lähde: Tilastokeskus 3

6 BRUTTOKANSANTUOTE Toimiala % Maa-, metsä- ja kalatalous 2,6 2,7 2,7 2,8 josta maatalous 1,1 0,9 0,6.. Tehdasteollisuus 24,3 19,5 17,7 17,7 josta elintarviketeollisuus 1,5 1,3 1,4 1,3 Rakentaminen 6,4 6,4 7,0 7,3 Tukku- ja vähittäiskauppa 9,8 9,4 7,5 7,4 Kuljetus ja varastointi 5,7 5,1 4,7 4,7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1,6 1,6 1,8 1,8 josta ravitsemistoiminta 1,2 1,3 1,4.. Informaatio ja viestintä 5,0 5,0 5,9 5,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2,7 2,6 2,9 2,7 Kiinteistöalan toiminta 10,2 11,2 12,6 12,2 Terveys- ja sosiaalipalvelut 8,2 9,3 9,4 9,3 Otos bruttokansantuotteeseen kuuluvista toimialoista. Bruttoarvonlisäys perushintaan mrd 143,6 163,6 193,3 200,1 Bruttokansantuote markkinahintaan mrd 164,4 187,1 223,9 232,1 Lähde: Tilastokeskus/kansantalouden tilinpito 4

7 TUOTANNON BRUTTOARVO JA JALOSTUSARVO TOIMIALOITTAIN 2017 Bruttoarvo (tuhatta euroa) Jalostusarvo (tuhatta euroa) Maatalous, metsätalous ja kalatalous Elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Nahan ja nahkatuo eiden valmistus Kemikaalien ja kemiallisten tuo eiden valmistus Metalliteollisuus Majoitus Ravitsemistoiminta Bru oarvo Jalostusarvo Lähde: Tilastokeskus, TOL luokitus Metalliteollisuus sisältää metallien jalotuksen ja metallituotteiden valmistuksen (pl. koneet ja laitteet). Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön ja valmistus, joka toimitetaan yrityksen muille toimipaikoille. Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. 5

8 BIOTALOUS VUONNA 2017 Tuotos Arvonlisäys Työlliset Tavara- milj vienti milj. henkilöä milj. Maatalous ,5 603 Elintarviketeollisuus , Metsätalous , Kemianteollisuus , Veden puhdistus ja jakelu ,6.. Biotalouden palvelut ,6.. josta luontomatkailu ja -virkistys ,6.. josta metsästys josta kalastus Koko biotalous Koko kansantalous , Biotalouden osuus % Lähde: Luke Tuotos, arvonlisäys ja vienti laskettu käypähintaisina. 6

9 TYÖVOIMA Työlliset toimialoittain % % % % henkeä Maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta Maatalous Metsätalous Teollisuus josta elintarvike- ja juomateollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa 2) Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut palvelutoiminnat ja toimialat Toimiala tuntematon 0,3 0,2 0,2 0,3 7 Työllinen työvoima henkeä Työvoima yhteensä (1 000 henkeä) heistä työttömiä % 9,8 8,4 8,6 7,4 7,4 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, TOL luokitus Sis. sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms. 2) Sis. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. 7

10 Työ ja työhyvinvointi AMMATTITAUDIT TOIMIALOITTAIN 2015 Ammattitautitapauksia Kpl työllistä kohden Kasvinviljely, kotieläintalous, riistatalous ,5 Elintarvikkeiden valmistus 51 14,9 Juomien valmistus 2 5,6 Ravitsemistoiminta 42 5,9 Lähde: Työterveyslaitos TYÖTAPATURMIEN MÄÄRÄ Työtapaturmat ¹) alalla työskentelevää kohden Maatalousyrittäjät Elintarvike- ja juomateollisuuden työntekijät Kaikki ammatit 2) Lähde: Tilastokeskus, Tapaturmavakuutuskeskus Työtapaturmasuhde on laskettu työnantajayrityksen toimialan mukaan. 1 ) Vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat. 2 ) Ammattiryhmät, joissa vähintään palkansaajaa. MAATALOUSYRITTÄJIEN KESKI-IKÄ JA LUKUMÄÄRÄ keskiikä lkm keskiikä lkm keskiikä lkm Maatalousyrittäjät 45, , , Aloittavat yrittäjät 29, , ,3 180 Eläkkeelle siirtyvät 2) 60, , , LUTU luopujat 3) 57, , ,7 280 Lähde: Mela, tilasto perustuu MYEL-vakuutettujen maatalousyrittäjien tietoihin Luopumistukijärjestelmässä jatkajina aloittavat yrittäjät. 2) Tarkastelussa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeelle siirtyvät. 3) Luopumistukijärjestelmän puitteissa sukupolvenvaihdoksella luopuvat. 8

11 TÄRKEIMMÄT TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISEN SYYT MAATALOUSYRITTÄJILLÄ Työ ja työhyvinvointi % Hengityselinsairaudet Mielenterveyssairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Vammat, myrkytykset yms Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Hermoston sairaudet Lähde: Mela % = osuus koko vuoden työkyvyttömyyseläkkeistä maatalousyrittäjillä. 9

12 MAATALOUS Ympäristö SADEMÄÄRÄ , mm kevät kesä syksy talvi Helsinki Jyväskylä Oulu Sodankylä Frankfurt, Saksa Padova, Italia Lähde: Ilmatieteen laitos Keskiarvo vuosilta KESKILÄMPÖTILA , C kevät kesä syksy talvi Helsinki 4,5 16,4 6,8-3,2 Jyväskylä 2,6 14,9 3,8-7,3 Oulu 1,6 14,7 3,4-8,3 Sodankylä -0,9 12,8 0,1-12,3 Frankfurt, Saksa 10,7 19,2 10,6 2,5 Padova, Italia 13,6 23,5 14,4 4,2 Lähde: Ilmatieteen laitos Keskiarvo vuosilta ILMASTO KASVUKAUDEN AIKANA Tehoisa lämpösumma vertailukaudella 10 Sademäärä vertailukaudella Jokioinen Kauhava Oulu Sodankylä Frankfurt Padova Lähde: Ilmatieteen laitos Vuoden 2015 lukemat. PÄIVÄN PITUUS, tuntia kevät kesä syksy talvi Helsinki 14,5 17,5 10,2 7,2 Kauhava 14,9 18,4 9,9 6,4 Oulu 15,3 19,1 9,7 5,8 Sodankylä 15,8 21,1 9,3 4,3 Frankfurt, Saksa 13,7 15,5 10,8 8,9 Padova, Italia 13,4 15,0 11,0 9,4 Lähde: Ilmatieteen laitos

13 Ympäristö YMPÄRISTÖKORVAUS Ympäristösitoumukseen sitoutuneet maatilat Kpl % maatiloista % peltoalasta Lähde: Ruokavirasto KASVINSUOJELUAINEIDEN MYYNTI Tehoaineiden myynti (tn) kasvitautien torjunta-aineet tuhoeläinten torjunta-aineet rikkakasvien torjunta-aineet kasvunsääteet Valmisteiden myynti (tn) kasvitautien torjunta-aineet tuhoeläinten torjunta-aineet rikkakasvien torjunta-aineet kasvunsääteet Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tuoteturvallisuus KASVINSUOJELUAINEJÄÄMIEN VALVONTA 2018 ¹) Näytteen alkuperä Satunnaisnäytteitä Määräyksenvastaisia % Kotimainen 575 0,0 EU 920 0,04 EU:n ulkopuolelta 420 0,08 Yhteensä ,4 Lähde: Ruokavirasto ¹) Näytteitä hedelmistä, kasviksista, viljasta, prosessoiduista elintarvikkeista, lastenruuista ja eläinperäisistä tuotteista. 11

14 Työ ja työhyvinvointi MAATALOUSYRITTÄJIEN LOMITUS MYEL¹)-vakuutetut maatalousyrittäjät Vuosiloman käyttäjät 2) Sijaisavun käyttäjät Tuetun maksullisen lomituksen käyttäjät Täysin maksullisen lomituksen käyttäjät Lähde: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ¹) Viljelijöiden, metsätilallisten, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsentensä työeläkevakuutus. ²) Vuosiloman saamiseksi maatalousyrittäjällä tulee olla kotieläimiä vähintään neljä kotieläinyksikköä ja hänen tulee olla päätoiminen maatalousyrittäjä. Paikallisuus MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYSTEN MÄÄRÄ Tilakoko pelto ha 1995 kpl 2005 kpl 2017 kpl 2018 % tiloista kpl Yhteensä Lähde: Luonnonvarakeskus Vuonna 1995 vain yli 1 hehtaarin tilat. Maatalous- ja puutarhayrityksen määritelmää on muutettu. Lukuja ei voi verrata aiempien vuosien lukuihin. 12

15 Paikallisuus MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYSTEN MÄÄRÄN MUUTOS Maatiloja Muutos 17/18 % kpl ,9 % Lähde: Luonnonvarakeskus Maatalous- ja puutarhayritykseksi on vuoden 2013 määritelmän uudistamisen jälkeen laskettu tila, jonka taloudellinen koko on yli euroa. MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYSTEN OMISTUS Omistajaryhmä ) ) % kpl kpl kpl kpl tiloista Yksityishenkilöt ,1 Perikunnat ja maatalousyhtymät ,0 Valtiot, kunnat ym. yhteisöt , ,0 2,9 Maatiloja yhteensä Lähde: Luonnonvarakeskus Vain yli 1 hehtaarin tilat. 2) Maatalous- ja puutarhayritykseksi on vuoden 2013 määritelmän uudistamisen jälkeen laskettu tila, jonka taloudellinen koko on yli euroa. MAATALOUDEN TYÖLLISET Työlliset, henk Yrittäjät heistä naisia Palkansaajat heistä naisia Yhteensä Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet yhteensä. 13

16 MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYSTEN PÄÄTUOTANTOSUUNNAT Tilojen lkm % Lypsykarjatalous ,1 Muu nautakarjatalous ) ,1 Naudanlihantuotanto ,0 Sikatalous ,2 Siipikarjatalous ,9 Muu laidunkarja 3) ,5 Kasvinviljely josta viljanviljely ,9 Muu kasvinviljely ,6 Muut Kasvihuonetuotanto ,7 Avomaan puutarhatuotanto ,9 Sekamuotoinen tuotanto ,0 Yhteensä aktiivitilat Lähde: Luonnovarakeskus Vuoden 1995 luvut eivät ole suoranaisesti verrattavissa muiden vuosien lukuihin. 2) Yhdistetty emolehmätuotanto ja lihanautojen kasvatus. 3) Sisältää lammas-, vuohi- ja hevostalouden. MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYSTEN TULOT TUOTANTOSUUNNITTAIN Valtionveronalaiset tulot puolisot yhteensä Maatilatalouden tulot puolisot yhteensä Lypsykarjatalous Liha- ym. naudat Siipikarjatalous Sikatalous Lampaat, vuohet, hevoset Viljanviljely Muu kasvintuotanto Muu tuotanto Keskimäärin Lähde: Tilastokeskus, Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto

17 MUU YRITYSTOIMINTA MAATALOUS- JA PUUTARHA- YRITYKSISSÄ Tilojen lkm Teollisuus elintarvikkeiden jatkojalostus muiden maataloustuotteiden jatkojalostus puutavaran jatkojalostus käsitöiden valmistus myyntiin energian tuotanto muu teollinen tuotanto Rakentaminen 2) Kauppa Palvelut matkailu, majoitus, virkistyspalvelut urakointi muut palvelut Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous kalojen, rapujen yms. viljely tilalla turkistarhaus poronhoito 2) kalastus 2) muu alkutuotanto 2) Päätoimiala tuntematon Monialaisia tiloja yhteensä Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosien 2000 ja 2005 luvuissa ei ole mukana puutarhayrityksiä, jotka harjoittavat vain kasvihuonetuotantoa. 2) Toimialaluokitus osittain erilainen, kyseistä toimialaa ei kysytty. Huom. Tilan liikevaihdoltaan suurin toimiala. 15

18 Ympäristö VEDEN KULUTUS MAA- JA ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA Toimiala m 3 /a m 3 /a Kasvinviljely 9,2.. Karjanhoito (Kotieläintalous) 35,7 35,0 Ruokateollisuus 22,2 22,2 Juomateollisuus 6,3 5,6 Elintarvikekauppa 3,1.. Ravitsemustoiminta 11,2.. Kotitaloudet 249,2.. ruokaketjuun kuuluva käyttö 99,7.. Lähde: J. M. Salminen ym. Improving data quality, applicability and transparency of national water accoutns A case study for Finland PELTOALAN KÄYTTÖ ha ha ha ha Nurmikasvit Vilja yht vehnä ruis ohra kaura seosvilja muut viljat 0,5 1,1 3,4 3,9 Rypsi ja rapsi Sokerijuurikas Peruna Muut viljelykasvit Tuotantoala yhteensä Kesanto Viljelyala yhteensä Lähde: Luonnonvarakeskus Sisältää vain taloudellisen kynnysarvon (SO euroa) ylittävät yritykset ha ha 2017 ha 2018 ha Maatalous- ja puutarhayritysten keskipeltoala Lähde: Luonnonvarakeskus

19 LUONNONMUKAISESTI VILJELTY PELTOALA JA LUOMUTILAT Ala, ha Luomuhyväksytty ala Siirtymävaiheessa Kokonaisluomuala Luomualan osuus kokonaisviljelyalasta %.. 6,7 11,4 13,1 Luomuala/tila Luomutiloja, kpl Luomualan osuus kokonaisviljelyalasta % EU ,6 7.. Kokonaisluomuala EU Lähde: Ruokavirasto, Eurostat Vuoden 2005 luku on EU 27. Ympäristö LUOMUTOIMIJOIDEN MÄÄRÄ Luomualkutuotanto josta luomueläintiloja Luomuelintarviketoimijat ) 749 2) Luomurehutoimijat Luomusiemenpakkaamot Yhteensä Luomualkutuotanto EU ).. Lähde: Ruokavirasto, Eurostat Maatilojen lisäksi mukana myös pelkät kasvihuone-, sienimö- ja mehiläistoimijat. 2) Luvussa mukana alihankintatoimijat. 3) Vuoden 2016 tieto. Paikallisuus 17

20 LUOMUPELTOALAN KÄYTTÖ Luomuhyväksytty ala, ha Nurmikasvit Vilja yht vehnä ruis ohra kaura seos: korsiviljat ) ) seos: palko+korsiviljat ) Herne Tattari ) 584 Kumina ) 232 2) Pellava ) 47 2) Rypsi Peruna Avomaan vihannekset Kasvihuonevihannekset Lehtiyrtit ) 8 2) Marjat ja hedelmät Muut kasvit Kesanto Yhteensä Lähde: Ruokavirasto Ei sisällä Ahvenanmaan tietoja. 2) Ahvenanmaalla ei tuotantoa. Tavanomaisen peltoalan käytön luvut sivulla

21 LUOMUTUOTANTO 2007 % milj. koko- kg nais- tuotan- nosta 2017 % milj. koko- kg nais- tuotan- nosta 2018 % milj. koko- kg nais- tuotan- nosta Nauta.... 2,6 3,1 2,6 3 Sika.... 0,8 0,5 0,7 0,5 Lammas.... 0,3 24,8 0,4 24,8 Siipikarja.... 0,2 0,1.... Kananmunat 1,1 2 3,88 5,7 4,7 6,7 Leipäviljat (vehnä ja ruis) 18,2 2,1 16,9 1,9 14,2 2,6 Peruna 3,7 0,5 9,4 1,5 13,5 2,2 Herne 1,2 18,8 1,9 21,3 3 14,7 Maito, milj. litraa 26,8 1,2 62,6 2, Lähde: Pro Luomu, Luonnonvarakeskus Vuoden 2016 tieto. Luomutuotteiden markkinaosuus ( ) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2018 oli 2,4 %. Lähde: Pro Luomu 19

22 SATO Vehnä ala ha kokonaissato milj. kg sato kg/ha Ruis ala ha kokonaissato milj. kg sato kg/ha Ohra ala ha kokonaissato milj. kg sato kg/ha Kaura ala ha kokonaissato milj. kg sato kg/ha Sokerijuurikas ala ha kokonaissato milj. kg sato kg/ha Rypsi ja rapsi ala ha kokonaissato milj. kg sato kg/ha Herne ala ha sato milj. kg sato kg/ha Peruna ala ha sato milj. kg sato kg/ha Vihannekset kokonaissato milj. kg tomaatti kasvihuonekurkku valkokaali porkkana sipuli Ruukkuvihannekset milj. kpl Lähde: Luonnonvarakeskus 20

23 MAA - JA PUUTARHATALOUDEN TUOTANTOKUSTANNUKSET Milj. Milj. Milj. Milj. Tarvikekustannukset yhteensä Lannoitteet ja kalkitus Muut kasvinviljelykustannukset Polttoaineet Sähkö Ostorehukustannukset Kotieläinkustannukset Tilakäyttökustannus Konekustannukset yhteensä Konepoistot Muut konekustannukset Rakennuskustannukset yhteensä Rakennuspoistot Muut rakennuskustannukset Muut kustannukset yhteensä Vakuutukset Kiinteät vuokrat Muut poistot Muut kustannukset Työkustannukset yhteensä Maksetut palkat Palkkavaatimus Korkokustannukset yhteensä Korkokulut Oman pääoman korkovaatimus Yhteensä Lähde: Luke tohtori. Maatalouden kokonaislaskentapalvelu. Aineisto: Luke kannattavuuskirjanpitotulokset. Kaikkien vuosien luvut päivitetty uuden painotusjärjestelmän myötä. Omalla tilalla tuotettujen ja käytettyjen rehujen ja kasvinsiementen kustannukset. 21

24 MAA- JA PUUTARHATALOUDEN TUOTTO Tuottoerä Milj. Milj. Milj. Milj. Kasvinviljelytuotto yhteensä Ruis ja vehnä Ohra Kaura ja muut viljat Öljykasvit Nurmirehut Peruna ja sokerijuurikas Palkokasvit ja muut kasvit Kotieläintuotto yhteensä Nautakarja Sika Siipikarja Lammas-, vuohi- ja hevostuotto Kasvihuone- ja avomaatuotto Rahoitustuotto Muu tuotto Tuet yhteensä CAP-tuet LFA-tuki ja ympäristötuki Kansalliset tuet ja investointituet Yhteensä Lähde: Luke tohtori. Maatalouden kokonaislaskenta -palvelu. Aineisto: Luke kannattavuuskirjanpitotulokset. Kaikkien vuosien luvut päivitetty uuden painotusjärjestelmän myötä. Laskennassa mukana myös omalla tilalla tuotettujen ja käytettyjen rehujen ja siementen arvo. 22

25 MEHILÄISALAN LUKUJA Suomen Mehiläishoitajain Liiton jäsenet Ammattitarhaajat, kpl Luomutarhaajien määrä Tuottavien mehiläispesien määrä Luomumehiläispesien määrä Yhden mehiläispesän sato, kg Hunajantuotanto, tn Hunajan tuonti, tonnia Hunajan kokonaiskulutus, tn Hunajan kulutus, g/hlö Mehiläispesien talvitappiot 2), % Mehiläistarhauksen kokonaistuotto 3), Luomun osuus tuotannosta ja kulutuksesta % 7 7 Lähde: Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Pesätukitilaston yli 100 pesän tarhaajat. 2) Talven aikana kuolleiden mehiläisten osuus. 3) Arvio vuosilta 2017 ja MAATALOUDEN KANNATTAVUUSKERROIN TUOTANTOSUUNNITTAIN e 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2-0,0-0, e Viljanviljely Avomaapuutarha lat Maito lat Muu nautakarja Sikatalous Kaikki lat Lähde: Luke Maatalouden kokonaislaskenta 23

26 YRITTÄJÄTULO e Milj. Milj. Milj. Milj. Yrittäjätulo Lähde: Luke tohtori. Maatalouden kokonaislaskenta -palvelu. Aineisto: Luke kannattavuuskirjanpitotulokset. Kaikkien vuosien luvut päivitetty uuden painotusjärjestelmän myötä. TUOTTAJAHINNAT Muutos 17/18 % Maito snt/litra normimaidon hinta 31,3 31,5 34,00 33,71-0,2 meijerin jälkitili 1,5 2,2 0,53 0,57 7,6 Liha /kg naudanliha 2,4 2,1 2,98 3,12 4,6 sianliha 1,3 1,3 1,48 1,52 3,2 broilerinliha 1,1 1,1 1,29 1,32 1,8 karitsanliha 1,9 2,6 3,71 3,78 2,3 hevosenliha 1,3 0, Kananmunat /kg 0,5 0,6 0,96 1,03 6,6 Vilja ja peruna leipävehnä 2) /tonni 147,0 106,2 156,49 193,84 23,9 ruis 2) /tonni 149,5 118,4 164,02 180,64 10,1 rehuohra 2) /tonni 122,3 99,5 130,22 171,94 32,0 kaura 2) /tonni 118,4 87,1 134,69 177,85 32,0 mallasohra 2) /tonni 142,1 115,3 156,63 179,03 14,3 ruokaperuna 3) /100 kg ,97 18,59 3,5 rypsi ja rapsi 2) /tonni.. 200,1 382,51 355,16-7,2 Lähde: Luonnonvarakeskus Perushinta I-luokan maidolle, joka sisältää 4,3 % rasvaa ja 3,3 % valkuaista. Ei sisällä laatuosaa, muita lisiä, tuotantotukea eikä jälkitiliä. 2) Viljelijöille maksettu perushinta sisältäen kuljetuksen ensimmäiseen vastaanottopisteeseen. 3) Viljelijöille maksettu hinta 100 nettokiloa kohden pakkaamolle toimitettuna. Ei sisällä varhaisperunaa. 24

27 Eläimet ja eläinten hyvinvointi KOTIELÄIMET Kotieläimiä kpl Hevosia Nautakarjaa lypsylehmiä emolehmiä Lampaita uuhia muut lampaat Sikoja 2) emakoita lihasikoja porsaita Siipikarjaa 3) kanoja broilereita kalkkunoita Vuohia Eloporoja 4) Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus, Suomen Hippos ry Vuodesta 2015 lähtien lammasluvut eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. 2) Sikojen luokittelu muuttunut v alkaen. Ainoastaan luokka Sikoja on vertailukelpoinen aiempiin vuosiin nähden. 3) Vuodesta 2016 lähtien siipikarjan lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. 4) Elämään jätetyt vuotta vanhemmat lukuporot + vasat. KESKIMÄÄRÄINEN ELÄINLUKU TILOILLA Keskieläinluku kpl/tila Siat Naudat Siipikarja Lähde: Luonnonvarakeskus Maatalous- ja puutarhayrityksen määritelmää on muutettu Vuoden 2012 luku on laskettu takautuvasti. Lukuja ei voi verrata aikaisempien vuosien tilastoihin. 25

28 Eläimet ja eläinten hyvinvointi OTANTAAN PERUSTUVAT ELÄINSUOJELUTARKASTUKSET Tarkastuksia Laiminlyöntejä kpl Siat Naudat Munivat kanat Broilerit Vuohet Ankat ja hanhet Lampaat Lähde: Ruokavirasto ELÄINSUOJELUTARKASTUKSET KAUPALLISISSA ELÄINKULJETUKSISSA Tarkastukset (lkm) Epäkohdat (%) Lähde: Ruokavirasto ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA SAAVAT TILAT ¹) Tiloja, kpl 2016 % tiloista 2017 % tiloista 2018 % tiloista Nautatilat Sikatilat Lammas/ vuohitilat Siipikarjatilat Lähde: Ruokavirasto Tilat, joille maksettu korvausta. % tiloista, jotka voivat hakea hyvinvointikorvausta (riittävä eläinmäärä). 26

29 Eläimet ja eläinten hyvinvointi ELÄINTEN TERVEYDENHUOLTOTYÖN TOTEUTUMINEN SIKA- JA NAUTATILOILLA Terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa Kattavuus % Erityis- Kansallisella Perustasolla 3) Passivoitu 4) Terveyden- tasolla tasolla 2) 3) huoltokäyntejä Sikatilat (pitopaikat) Nautatilat ) ) 67 5) 71 6) ) ) Lähde: ETT, Sikava (sikaloiden terveysluokitusrekisteri) ja Naseva (nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä) Täyttää vapaaehtoiset elinkeinon jalostussikaloille asettamat erityisvaatimukset 2) Täyttää vapaaehtoiset elinkeinon asettamat terveydenhuollon vaatimukset. 3) Joku vapaaehtoisista kansallisen tason vaatimuksista ei täyty. 4) Pitopaikka tyhjänä. 5) Vuonna ) Vuonna Pitopaikkojen määrä eri terveysluokitustasoilla vuosittain

30 Eläimet ja eläinten hyvinvointi VASTUULLISEN TUOTANNON RAJA-ARVOT SIANLIHANTUOTANNOSSA Pitopaikat, joilla VTM VTM-ylitykset, lihasiat VTM-ylitykset, emakot alittutyruhruhleisuuruhsuus ylit- koko- osa- kuol- koko- kuollei- Jakso 2_ ,8 4,2 0,6 1,1 1,5 0,2 0,8 1_ ,8 8,2 2,3 1,6 2,4 0,5 0,9 Lähde: ETT, Sikava (sikaloiden terveysluokitusrekisteri) Vastuullisen tuotannon mittarit (VTM) ovat osa sianlihantuotannon kansallisen tason ehtoja (sikava.fi/terveysluokitus). Näiden raja-arvojen ylittymistä tarkkaillaan puolivuosittain. Raja-arvo kokoruhohylkäyksille: emakot 7 % ja lihasiat 1,1 %. Raja-arvo lihasikojen osa-ruhohylkäyksille on 12 %. Raja-arvo emakkokuolleisuudelle on 25 %, lihasikojen kuolleisuudelle 4 %. %-osuudet pitopaikoista suhteutettuna kaikkiin pitopaikkoihin. MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ TUOTANTOELÄIMILLÄ EU/ETA-alue Suomi keskimäärin ) ) ) mg/pcu Lähde: Euroopan lääkevirasto EMA, ESVAC Tuotantoeläinpopulaatioon suhteutettu kulutus (PCU, population correction unit = populaatiokorjausyksikkö, jonka laskennassa huomioidaan tärkeimmät tuotantoeläinlajit) EU/ETA-alueen tulos on laskettu jakamalla mikrobilääkkeiden kokonaismyynti kaikissa raporttiin osallistuneissa maissa näiden maiden yhteenlasketulla populaatiokorjausyksiköllä. 2) Osallistuneiden maiden lukumäärä: 19 3) Osallistuneiden maiden lukumäärä: 30 BROILERIEN HYVINVOINTIA KUVAAVA JALKAPOHJAINDEKSI Parvien osuus %, joilla pisteet alle 40 94,46 99,2 98,5 Parvien osuus %, joilla pisteet ,91 0,75 1,28 Parvien osuus %, joilla pisteet yli 80 0,62 0,05 0,18 Lähde: ETT Kaikista broileriparvista arvioidaan teurastamolla vähintään sadan linnun yksi jalkapohja. Ihotulehduksen vakavuusasteelle on kolme luokkaa 0, 1 ja 2, joista 0 vastaa tervettä jalkapohjaa. Alle 40 pistettä/parvi katsotaan hyväksi tilanteeksi. 28

31 KANALAT Eläimet ja eläinten hyvinvointi Kanalatyyppi % kananmunatuotannosta Virikehäkki Lattia Ulko Luomu Lähde: Suomen Siipikarjaliitto ry Ennen vuotta 2018 ulkotuotanto tilastoitiin osaksi lattiatuotantoa. NAVETTATYYPIT TUOTOSSEURANTAKARJOISSA 2018 Navetoita % Lehmiä % Keskilehmäluku, kpl/tila Parsinavetta ,1 Pihatto ,6 Yhteensä ,2 Lähde: ProAgria Tiedossa ei ole mukana kaikki tuotosseurantakarjat. Parsinavetta: Lehmä on kytketty päästään kiinni parteen, jossa se syö ja lepää, ja jossa se myös lypsetään. Pihatto: Lehmät ovat irti rakennuksessa, jossa niille on erillinen ruokintaja lepoalue. Lehmät lypsetään joko lypsyasemalla tai robotti lypsää ne. LAIDUNTAMINEN JA ULKOILUTUS TUOTOSSEURANTA- KARJOISSA Karjoja kpl % kpl % Kesällä laidun, talvella ulkoilu 455 7, ,0 Kesällä laidun, talvella sisällä , ,0 Kesällä tarhassa, talvella ulkoilu 103 1, ,0 Kesällä tarhassa, talvella sisällä ,0 Kesällä ja talvella sisällä , ,0 Yhteensä Lähde: ProAgria 29

32 Eläimet ja eläinten hyvinvointi LYPSYKONEET 2018 Lypsykonetyyppi Tiloja % Putkilypsy ,8 Lypsyasema ,4 Automaattilypsy ,2 Kannukone 29 0,7 Yhteensä ,0 Lähde: ProAgria TUOTOSSEURANTAKARJAN KESKITUOTOS JA MAIDON PITOISUUDET 2018 Rotu Lehmiä, kpl Keskituotos, kg/ lehmä Maidon pitoisuudet, % Valku- Rasva EKM ¹) Solut 2 ) ainen Ayrshire ,58 4, Holstein ,47 4, Suomenkarja ,43 4, Itäsuomenkarja ,45 4, Länsisuomenkarja ,44 4, Pohjoissuomenkarja ,40 4, Jersey ,85 5, Muu ,45 4, Kaikki ,52 4, Lähde: ProAgria 1 ) Energiakorjattu maitotuotos (maidon rasva-, valkuais- ja laktoosipitoisuudet huomioidaan). 2 ) Maidon solupitoisuuden geometrinen keskiarvo kpl/ml. 30

33 ELINTARVIKKEET ELINTARVIKEJALOSTAJAT TOIMIALOITTAIN Toimiala < 20 henkeä < < 20 henkeä henkeä henkeä henkeä 20 henkeä Teurastus ja lihanjalostus Kalanjalostus Vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Myllytuotteiden valmistus Leipomotoiminta Juomien valmistus Muiden elintarvikkeiden jalostus Yhteensä Lähde: aitojamakuja.fi Ruoka Suomi -teemaryhmä 31

34 ELINTARVIKE- JA JUOMATEOLLISUUDEN TOIMIPAIKAT YRITYSKOON MUKAAN toimipaikkoja Lähde: Tilastokeskus Elintarvike- ja juomateollisuus on pk-yritysvaltaista

35 ELINTARVIKETEOLLISUUDEN SUURIMMAT TOIMIALAT Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön lukumäärä Liikevaihto yhteensä Liikevaihto /henkilö Toimiala Teurastus, lihatuotteiden valmistus Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä Perunoiden jalostus ja säilöntä Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus Maitotaloustuotteiden valmistus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus Muiden elintarvikkeiden valmistus, joista Sokeri Kaakao, suklaa ja makeiset Teen ja kahvin valmistus Eines- ja valmisruuat Ravintovalmisteet ja dieettiruuat Juomat Alkoholijuomat 2) Elintarviketeollisuus yhteensä Lähde: Tilastokeskus, TOL 2008 Käsittää palkansaajat sekä yrittäjät. Palkattu henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esim. puolipäiväinen työntekijä vastaa 0,5 henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. 2) Alkoholijuomien tislaus ja sekoittaminen: etyylialkoholin valmistus käymisteitse sekä siiderin ja hedelmä- ja marjaviinien valmistus, muiden tislaamattomien juomien valmistus käymisteitse sekä oluen valmistus. 33

36 ELINTARVIKETUONTI JA -VIENTI Tuoteryhmä Tuonti milj. JALOSTETUT ELINTARVIKKEET Juomat.. 333,3 422,30 Alkoholijuomat 2) 99,5 267,8 312,13 Olut 7,4 20,6 37,00 Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet 4,0 33,5 59,19 Mehut 9,1 13,0 80,34 Eläin- ja kasvisrasvat sekä öljyt 31,1 41,2 101,39 Voi ym. maitorasvat.. 1,4 5,45 Rypsi- ja rapsiöljy.. 5,0 9,13 Margariini 6,9 23,6 28,56 Hedelmäsäilykkeet.. 42,5 70,36 Muut vihannes- ja kasvissäilykkeet.. 35,6 75,46 Sokeri ja hunaja 1,3 2,2 63,97 Sokerikemian tuotteet 3,5 6,4 4,34 Hunaja.. 2,2 9,63 Kahvi (instant ja paahdettu) 11,3 19,7 75,19 Kala ja äyriäiset ,55 Kalapakasteet.. 6,9 30,76 Keitot ja liemet 8,5 12,8 35,95 Lastenruuat 2,0 9,3 19,75 Liha 57,3 102,8 330,53 Sika.. 29,4 55,97 Nauta.. 37,9 73,23 Siipikarja.. 18,2 31,58 Maitotalous 63,6 178,8 384,47 Maitojauhe.. 1,9 3,29 Juusto.. 123,1 272,48 Maltaat 1,7 0,4 2,39 Marja- ja vihannespakasteet 23,6 59,0 98,92 Perunapakasteet.. 16,4 28,79 Jauhot ja myllytuotteet 1,4 3,0 132,36 Ruisjauhot.... 0,20 Rehut 83,7 147,0 326,20 Makeiset 90,9 134,7 250,92 Suklaa.. 56,1 119,65 Tärkkelystuotteet 69,5 82,0 91,86 Kaikki jalostetut elintarvikkeet yhteensä 3) 860, , ,82 MAATALOUSTUOTTEET Tee ,93 Hedelmät 146,7 220,3 374,93 Kaakaopavut 0,2 0,0 0,26 Kahvi, raaka 124,3 115,7 210,56 Linnunmunat 0,1 1,3 3,45 Kala ja äyriäiset ,39 Tuore kala 14,4 65,6 338,40 Marjat 2,6 5,7 20,40 Mustikat.. 2,3 1,51 Mausteet 4,4 6,8 15,42 Pähkinät 7,4 9,5 35,83 Raakasokeri 17,7 26,7 32,90 Kasvikset ja peruna 62,5 113,6 221,41 Viljat 37,2 28,5 37,17 Kaura.. 0,01 6,28 Kaikki maataloustuotteet yhteensä 3) 1 335, , ,05 Lähde: Tulli, Elintarviketeollisuusliitto ry Tilastointi on muuttunut vuonna Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin. 34

37 35 Muutos Vienti milj. Muutos /18 % /18 % 453,30 7,3.. 90,2 182,47 173,43-5,0 326,23 4,5 40,1 73,4 149,01 145,50-2,4 36,77-0,6 19,7 11,3 14,02 12,17-13,2 77,83 31,5 7,4 4,8 19,45 15,75-19,0 85,85 6,9 13,0 2,1 5,00 6,39 27,8 105,47 4,0 7,0 26,5 157,16 160,78 2,3 5,37-1,4.. 85,1 137,01 138,98 1,4 14,45 58,2.. 22,7 4,63 3,40-26,6 26,77-6,3 30,7 32,7 6,51 7,72 18,5 65,66-6,7.. 3,2 2,24 2,29 2,3 79,44 5,3.. 4,7 3,74 4,43 18,5 66,02 3,2 0,0 0,0 104,13 97,78-6,1 4,92 13,1 13,4 81,5 85,65 86,59 1,1 8,56-11,1.. 0,003 0,044 0,12 169,5 77,77 3,4 21,9 8,0 37,00 30,29-18,1 147,14-0, ,71 16,07-9,2 32,69 6,3.. 6,1 12,04 10,37-13,9 36,24 0,8 0,4 0,4 2,22 1,70-23,5 20,92 5,9 7,4 4,9 6,64 7,57 14,0 345,90 4,6 26,4 91,5 118,27 106,61-9,9 55,56-0,7.. 68,6 59,92 43,93-26,7 83,61 14,2.. 6,4 14,92 17,63 18,1 30,65-3,0.. 10,2 10,20 12,32 20,7 395,34 2,8 161,9 303,1 257,35 242,88-5,6 3,62 10,0.. 28,7 88,98 69,28-22,1 272,50 0, ,7 47,22 48,06 1,8 1,31-45,2 15,7 21,9 13,79 14,85 7,7 104,05 5,2 9,0 18,2 25,91 21,96-15,3 28,99 0,7.. 0,2 0,32 0,09-70,8 126,26-4,6 4,3 7,7 45,96 58,58 27,5 0,26 26, ,33 0,17-48,8 331,81 1,7 15,0 21,7 74,18 67,31-9,3 223,03-11,1 94,9 86,3 100,44 92,35-8,1 110,83-7,4.. 46,8 60,64 53,21-12,3 94,28 2,6 8,5 15,7 10,98 11,08 0, ,02-1,6 609,0 961, , ,78-4,4 12,44-10, ,408 0,32-20,5 381,62 1,8 13,0 0,8 7,76 7,45-4,0 0,35 36,8 0,0 0,0 0,0043 0,01 244,2 161,37-23,4 2,3 0,0 24,13 4,21-82,5 5,70 65,3 7,1 6,6 11,37 14,34 26,1 362,23 3, ,63 155,28 26,6 349,06 3,1 2,3 0,0 122,49 155,18 26,7 29,27 43,5 0,8 0,2 0,54 0,01-97,6 4,09 171, ,41 0, ,6 15,68 1,7 1,5 1,9 10,27 8,53-16,9 33,31-7,0 0,1 0,0 0,55 0,58 6,3 6,62-79,9 0,01 0,8 1,03 1,32 27,4 228,13 3,0 7,2 3,9 6,39 7,46 16,7 50,50 35,9 35,8 42,3 111,26 80,31-27,8 2,37-62,3.. 35,9 56,88 58,71 3, ,84-1,6 683, ,8 295,79 281,26-4,9 2) Sisältää mietojen ja väkevien alkoholijuomien lisäksi väkiviinat sekä etikan ja etikkahaposta valmistetut etikankorvikkeet. 3) Jalostettujen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden summa kertoo viennin ja tuonnin kokonaisarvon.

38 ELINTARVIKEVIENTI MAITTAIN Osuus viennin kokonaisarvosta 1995 % 2005 % 2017 % 2018 % Venäjä 29,5 Venäjä 19,7 Ruotsi 18,0 Ruotsi 18,6 Ruotsi 14,2 Ruotsi 15,4 Viro 8,9 Viro 8,1 Viro 6,9 Viro 9,2 Venäjä 7,3 Ranska 6,7 Saksa 5,1 USA 5,9 Ranska 6,0 Venäjä 5,9 Belgia 4,4 Saksa 5,3 Saksa 4,6 Saksa 5,6 Norja 3,7 Iso-Britannia 4,4 Tanska 4,5 Tanska 5,0 USA 3,6 Puola 3,2 Puola 3,7 Puola 4,2 Iso-Britannia 3,4 Norja 2,9 Alankomaat 3,4 Alankomaat 3,9 Tanska 3,2 Tanska 2,8 Iso-Britannia 3,2 Kiina 3,1 Alankomaat 2,8 Ranska 2,8 Liettua 2,7 Liettua 3,0 Muut 23,2 Muut 28,4 Muut 38,3 Muut 35,9 Yhteensä 100 Yhteensä 100 Yhteensä Lähde: Tullihallitus, Elintarviketeollisuusliitto ry Tilastointi muuttunut vuodesta 2014 lähtien. Luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien lukuihin. 36

39 Muut maat Maitojauhe Sianliha Muut maitovalmisteet Alkoholijuomat Juusto Rehuraaka-aineet Voi ja muut maitorasvat Muu liha ja eläimenosat Kaura Suklaa Muut Yhteensä ELINTARVIKEVIENTI MAITTAIN JA TUOTERYHMITTÄIN, VIENTI 2018 Venäjä Rehuseokset Muut elintarvikkeet Alkoholijuomat Muut leipomovalmisteet Maltaat Suklaa Muut viljavalmisteet Kahvi, raaka Muut myllyteollisuustuotteet Olut Muut Yhteensä Lähde:Tullihallitus, Elintarviketeollisuusliitto ry EU Kala, tuore Voi ja muut maitorasvat Alkoholijuomat Kaura Muut maitovalmisteet Suklaa Juusto Kahvi, paahdettu Muut makeiset Jogurtti Muut Yhteensä

40 ELINTARVIKETEOLLISUUDEN T&K-MENOT (% tuotannon bruttoarvosta) Suomi 2010 Suomi 2016 Suomi 2017 EU-28, 2015 USA 2015 Japani ,23 0,46 Lähde: Tilastokeskus, FoodDrinkEurope 0,55 0,65 0,64 0,63 KULUTUSMENOT Yksityiset kulutusmenot milj. euroa, käypiin hintoihin Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien %-osuus Alkoholijuomat ja tupakka Vaatteet ja jalkineet Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet Sisustus, kotitalousvälineistö ja kodinhoito Terveys Liikenne Tietoliikenne Virkistys ja kulttuuri Koulutus Hotellit, kahvilat ja ravintolat Muut tavarat ja palvelut Lähde: Tilastokeskus / kansantalouden tilinpito 38

41 RAVINTOMENOT Kotitalouksien ravintomenot asukasta kohti 1995 /v % 2005 /v % 2016 /v % 2017 /v % Leipä- ja viljatuotteet Liha ja lihatuotteet Kala ja kalatuotteet Maito, juusto ja munat Rasvat ja öljyt Hedelmät ja kasvikset Perunat ja peruna valmisteet Sokeri Kahvi, tee ja kaakao Muut Elintarvikkeet yhteensä Lähde: Tilastokeskus / kansantalouden tilinpito Ei sisällä muita juomia. ELINTARVIKKEIDEN REAALIHINTAKEHITYS SUOMESSA Elintarvikkeiden tuo ajahinta Viljan tuo ajahinta (sis. Siemenet) Elintarvikkeiden kulu ajahinnat Leivän kulu ajahinta Lähde: Tilastokeskus

42 VÄHITTÄISHINNAT Hinnat, /kg, /l Maito kevytmaito 0,66 0,74 0,99 0,99 rasvaton maito 0,58 0,72 0,89 0,90 piimä 1 ) 0,58 0,89 1,34 1,36 Juustot emmental 8,34 10,59 13,75 14,16 edam 7,03 7,92 8,80 9,08 Rasvat voi 5,28 4,96 5,16 6,06 rasiamargariini.. 2,87 3,53 3,52 Liha naudan paisti 2) 11,16 9,08 15,99 16,38 naudan jauheliha 7,86 7,44 9,95 10,11 porsaan ulkofile 3) 7,59 9,02 9,48 9,07 broilerin rintafile 4) 4,10 2,03 12,84 12,32 meetvursti 15,86 12,19 15,41 15,75 nakit 5,82 4,68 7,27 7,41 lenkkimakkara 3,70 3,43 4,26 4,33 Kananmunat 2,79 2,33 3,27 3,24 Kala kirjolohi 5) 5,84 8,29 6) 12,22 11,16 Vilja- ja kasvituotteet vehnäjauhot 0,90 0,59 0,65 0,65 ruisleipäpalat.. 3,68 3,54 3,56 vehnäleipä.. 3, pullapitko 5,63 5,79 6,79 6,85 hienosokeri 1,23 1,08 0,88 0,83 ruokaperuna 1,52 0,65 0,85 0,91 porkkana 1,56 1,21 1,49 1,98 tomaatti 2,39 2,98 2,92 3,05 kahvi 5,56 5,04 7,98 7,90 Lähde: Tilastokeskus/hinta- ja palkkatiedote Vuoden 1994 keskihinta laskettu rasvattomasta piimästä. 2) Vuoden 1994 keskihinta laskettu ulkopaistista. 3) Vuoden 1994 keskihinta laskettu porsaankyljyksestä. 4) Vuoden 1994 keskihinta laskettu broilerin koipireisipaloista. 5) Perattu kokokala. 6) Vuoden 2006 arvo. 40

43 YLEISIN ELINTARVIKKEIDEN ARVONLISÄVERO EU-MAISSA 2019 (%) Tanska 25,0 Latvia 21,0 Lie ua 21,0 Bulgaria 20,0 Slovakia 20,0 10,0 Viro 20,0 Unkari 18,0 SUOMI Kreikka Ruotsi Tsekki Itävalta Slovenia Alankomaat Romania Saksa Belgia Portugali Ranska Puola Kypros Kroa a Espanja Luxemburg Iso-Britannia Irlan Malta Lähde: Euroopan komissio 5,0 14,0 13,0 12,0 10,0 10,0 9,5 9,0 9,0 7,0 6,0 6,0 5,5 5,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 0,0 0,0 0,0 EU 28 -keskiarvo -maat yhteensä 9,9 % 41

44 HINTAINDEKSIT 2017 (EU15 = 100) Todellinen yksilölllinen kulutus Elintarv. ja alkoholitt. juomat Elintarvikkeet Leipä- ja viljatuotteet Liha- ja lihatuotteet Kala- ja kalatuotteet Maito, juusto ja munat Rasvat ja öljyt Hedelmät, kasvikset, perunat Muut elintarvikkeet Alkoholitt. juomat Alankomaat 106,7 95,9 95,4 85,8 111,6 100,0 97,8 91,4 95,8 85,9 99,8 Belgia 104,5 107,2 106,6 106,8 114,3 108,5 107,9 111,5 98,5 100,6 112,4 Espanja 87,2 90,6 90,7 102,1 80,7 85,2 94,2 84,7 93,4 98,5 88,9 Irlanti 120,1 117,3 115,3 116,0 99,1 110,1 122,2 109,9 120,4 136,4 137,2 Iso-Britannia 109,4 89,1 87,6 81,6 86,3 79,5 90,7 85,7 91,0 93,4 104,0 Italia 94,5 105,2 106,7 110,7 107,8 103,5 113,8 96,9 101,1 108,3 91,1 Itävalta 104,9 118,3 119,3 126,4 132,2 130,8 104,3 126,4 119,1 107,2 110,6 Kreikka 77,2 101,4 100,0 108,6 84,1 107,4 131,9 119,8 77,1 133,0 117,6 Luxemburg 130,2 117,8 118,8 119,5 126,6 112,3 128,2 121,0 110,8 112,0 112,3 Portugali 77,7 94,4 92,5 91,5 76,9 94,2 107,7 107,2 86,3 128,1 119,0 Ranska 99,6 108,1 109,0 104,6 118,3 112,9 97,8 108,2 114,5 103,4 99,4 Ruotsi 125,1 116,8 117,3 122,9 113,8 115,9 116,2 120,3 122,3 116,1 113,6 Saksa 96,5 95,5 95,4 94,9 95,3 120,4 90,6 103,2 97,7 92,4 97,4 Suomi 114,7 112,6 111,5 120,1 109,5 110,6 112,8 95,4 117,2 107,7 122,9 Tanska 129,3 125,2 124,7 145,3 110,8 129,5 114,7 115,8 111,9 160,2 132,3 EU Lähde: Eurostat, Kantar TNS Agri Oy 42

45 KOTITALOUKSIEN KULUTUS ELINTARVIKKEISIIN JA ALKOHOLITTOMIIN JUOMIIN % kotitalouksien kokonaiskulutuksesta Luxemburg Iso-Britannia Itävalta Irlan Tanska Saksa Alankomaat Ruotsi SUOMI Kypros Belgia Ranska Espanja Italia Malta Slovenia Tsekki Kreikka Slovakia Unkari Portugali Puola Viro Latvia Bulgaria Lie ua Romania 0,0 8,3 8,5 8,2 8,7 11,1 9,2 9,4 10,7 9,9 10,311,4 11,4 11,2 13,2 10,6 11,0 12,3 11,4 10,6 13,0 12,4 12,0 14,1 11,6 12,1 15,0 13,7 13,0 14,5 15,4 13,4 13,4 15,3 13,2 13,6 14,7 12,3 13,8 17,2 12,1 14,2 14,8 16,9 14,6 14,8 16,0 18,6 16,3 15,0 16,9 16,2 17,8 18,7 18,1 18,2 18,2 16,6 16,7 16,4 18,4 16,8 17,8 20,3 18,7 21,1 22,3 23,4 19,2 20,5 25,1 21,6 25,8 27,7 28,9 29,9 36,1 27,8 29,8 38,5 39, Lähde: CIAA, Eurostat, Kantar TNS Agri Oy Vuoden 2012 tieto. 43

46 LIHA Milj.kg Sianliha tuotanto kulutus vienti tuonti Naudanliha tuotanto kulutus vienti tuonti Siipikarjanliha tuotanto kulutus vienti tuonti 0, Lampaanliha tuotanto 2,0 0,6 1,3 1,4 kulutus 2,0 1,9 3,9 3,8 vienti 0,0 0,0 0,0 0,0 tuonti 1,0 1,4 2,6 2,4 Hevosenliha tuotanto 0,4 0,1 0,3 0,3 Kulutus 0,5 1,0 1,8 1,6 Poronliha tuotanto 2) 2,8 2,9 1,9 1,8 kulutus 2,6 3,1 2,5 2,4 vienti.. 0,04 0,2 0,2 tuonti.. 0,2 0,7 0,8 Liha yhteensä tuotanto kulutus vienti tuonti Lihavalmisteiden vienti 3,7 2,1 2,3 1,5 Lähde: Kantar TNS Agri Oy, Luonnonvarakeskus, Tullihallitus/tuonnintarkkailu, Paliskunnat Ruholihana, sis. luut ja hävikin. Syöty määrä on n. puolet ruholihasta. 2) Tilastointi poronhoitovuosittain, KANANMUNAT Milj. kg Tuotanto 74,7 58,2 73,5 74,9 Kulutus 61,0 48,8 66,6 64,9 Vienti 14,0 11,2 10,7 12,3 Lähde: Kantar TNS Agri Oy 44

47 MAITOTUOTTEET JA RAVINTORASVAT Maito, milj. litraa tuotos litraa/lehmä vastaanotettu meijereihin kulutus (maitoa ja nestemäisiä maitovalmisteita) milj. kg Voi, milj. kg tuotanto kulutus vienti Juusto, milj. kg tuotanto kulutus vienti Maitojauhe, vienti, milj. kg Lähde: Kantar TNS Agri Oy, Luonnonvarakeskus LEIPÄVILJA Vehnä Sato milj. kg 379,5 801,3 802,0 494,7 Sadosta myllykelpoista % Tuonti, milj. kg 131,6 23,2 20,6 50,9 Vienti, milj. kg 8,4 25,5 164,4 59,6 Kulutus ravinnoksi, milj. kg 2) 229,5 253,7 245,3 245,8 Vuosittainen kulutus kg/hlö 45,0 49,0 44,5 44,6 Ruis Sato milj. kg 57,7 32,4 113,5 42,3 Sadosta myllykelpoista 3) % Tuonti, milj. kg 61,4 80,4 7,8 14,7 Vienti, milj. kg.. 2,4 0,3 0,5 Kulutus ravinnoksi, milj. kg 2) 79,2 88,2 85,3 84,1 Vuosittainen kulutus kg/hlö 16,0 15,0 15,5 15,3 Lähde: Luonnonvarakeskus, Tulli Hehtolitrapaino 78,0 kg, sakoluku 180, valkuainen (N*5,7) 12,5 %. 2) Kulutus jauhopainoisena jauhatusmääränä. 3) Hehtolitrapaino 71,0 kg, sakoluku

48 KALA Kalansaalis milj. kg ) ) Silakka Muikku Siika Lohi Ahven Kuha Ammattikalastus yhteensä Vapaa-ajankalastus yhteensä Kalaviljely ) 15 4) 14 4) Lähde: Luonnonvarakeskus Merkittävimmät talouskalat, sisältää sekä ammatti- että vapaa-ajan kalastussaaliin. 2) Tiedot vapaa-ajan kalastuksen saaliista ovat vuodelta ) Tiedot vapaa-ajan kalastuksen saaliista ovat vuodelta 2016 ja sisävesialueen ammattikalastuksen saaliista ovat vuodelta ) Kirjolohta yli 90 %. KALAN KULUTUS Kotimainen kala (kg/hlö) Kasvatettu kirjolohi 1,6 1,4 1,2 1,2 Silakka 1,2 0,7 0,3 0,3 Hauki 0,7 0,7 0,4 0,4 Ahven 0,7 0,6 0,4 0,4 Muikku 0,7 0,7 0,5 0,6 Siika 0,4 0,3 0,3 0,3 Kuha 0,2 0,3 0,4 0,4 Muu kotimainen kala 0,6 0,5 0,5 0,5 Tuontikala (kg/hlö) Kasvatettu kirjolohi 0,3 0,6 0,9 0,8 Kasvatettu lohi 0,9 1,9 3,5 4,0 Tonnikala (säilyke ja valmiste) 1,2 1,6 1,4 1,5 Seiti (pakastefile) 0,6 0,4 0,4 0,4 Katkarapu 0,4 0,5 0,4 0,4 Silli- ja silakkasäilykkeet 0,5 0,5 0,5 0,5 Muu tuontikala 2,3 2,4 1,9 2,2 Lähde: Luonnonvarakeskus Kotimaisen kalan kulutus (kg/hlö) muutettu filepainoksi. Tuontikalan kulutus (kg/hlö) lohi ja kirjolohi muutettu filepainoksi, muut laskettu tuotepainona. Makean veden tuontikaloja (esim. siika, kuha jne.) ei ole raportoitu lajeittain, sisältyvät luokkaan muu tuontikala. 46

49 KASVIKSET JA HEDELMÄT kg Peruna vienti tuonti Tomaatti vienti tuonti Sipulit vienti tuonti Kukkakaali vienti ,1 1,1 tuonti Valko- ja punakaali vienti ,1 0,1 tuonti Keräsalaatti vienti tuonti Porkkanat ja nauriit vienti 1, tuonti Kurkku vienti tuonti Paprika vienti tuonti Muut tuoreet kasvikset vienti tuonti Banaani vienti tuonti Sitrushedelmät 2) vienti tuonti Omena vienti tuonti Muut tuoreet hedelmät 3) vienti tuonti Lähde: Tullihallitus, tilastopalvelu Tilastointi muuttunut vuonna ) Tuoreet ja kuivatut. 3) Myös marjat sekä kuivatut taatelit, viikunat, ananakset, avokadot, guavat, mangot ja mangostanit. 47

50 MARJAT JA SIENET Puutarhamarjojen kokonaissadot Milj.kg Mansikka 10,1 10,3 13,8 15,3 josta luomua.. 0,2 0,3 0,4 Musta- ja viherherukka 1,8 1,0 1,4 1 Puna- ja valkoherukka 0,5 0,4 0,5 0,4 Vadelma 0,6 0,5 1,1 0,9 josta luomua.. 0,01 0,02 0,02 Karviainen 0,03 0,06 0,05 0,03 Yhteensä 13,1 12,5 17,1 18 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät, kg Mustikka josta luomua Puolukka josta luomua Lakka josta luomua Muut luonnonmarjat Yhteensä Luonnonsienten kauppaantulomäärät, kg Keltavahvero Herkkutatit Rouskut Muut sienet Yhteensä Lähde: Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto, Kantar TNS Agri Oy Tuorepainon mukaan. 48

51 RIISTASAALIIT Riistasaaliista saadun lihan määrä ja nimellisarvo Määrä Jänikset (kpl) Hirvi Muut hirvieläimet Villisika Vesilinnut Metsäkanalinnut Muut riistalinnut Yhteensä 2) Määrä Jänikset (1 000 kg) Hirvi Muut hirvieläimet Villisika Vesilinnut Metsäkanalinnut Muut riistalinnut Yhteensä 2) Arvo Jänikset (1 000 ) Hirvi Muut hirvieläimet Villisika Vesilinnut Metsäkanalinnut Muut riistalinnut Yhteensä 2) Lähde: Luonnonvarakeskus Valkohäntäpeura, metsäpeura, kuusipeura ja metsäkauris. 2) Yhteensä-osuuksiin on laskettu myös karhu ja majavat. 49

52 Paikallisuus ELINTARVIKEOMAVARAISUUS Tuotannon %-osuus kulutuksesta Leipävilja Maitotuotteet, nesteomavaraisuus Naudanliha Sianliha Kananmunat Sokeri Tomaatti Kurkku Porkkana ja nauris Keltasipuli Kukkakaali Mansikka Vadelma Omena 2) Omena (kotipuutarhasato huomioitu) Lähde: Kantar TNS Agri Oy, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Kauppapuutarhaliitto, MTK, Tulli, Luke, Puutarhatilastot Sipulit poislukien valkosipuli ja purjo. 2) Luvut ovat arvioita (ei sisällä kotipuutarhatuotantoa). 50

53 Paikallisuus RUOKA-ALAN ARVONLISÄYSVAIKUTUKSET (MILJ. ) MAAKUNNITTAIN JA % MAAKUNNAN ARVONLISÄYKSESTÄ %-osuus maakunnan arvonlisäyksestä. Ruoka-alan osuus koko Suomen arvonlisäyksestä on 9 %. Tuotannon arvon ja hankittujen panosten erotus Lappi 228 milj. 4,3 % Pohjois-Pohjanmaa 703 milj. 6,3 % Ahvenanmaa 87 milj. 7,7 % Keski-Pohjanmaa 205 milj. 10 % Pohjanmaa 546 milj. 9,3 % Etelä-Pohjanmaa 737 milj. 14,5 % Satakunta 506 milj. 7,5 % Pirkanmaa 904 milj. 6,1 % Varsinais-Suomi milj. 7,3 % Keski-Suomi 393 milj. 5,4 % Uusimaa milj. 6,2 % Kanta-Häme 421 milj. 8,9 % 51 Kainuu 86 milj. 4,8 % Pohjois-Savo 451 milj. 6,8 % Etelä-Savo 274 milj. 7,1 % Pohjois-Karjala 330 milj. 7,8 % Etelä-Karjala 227 milj. 5,4 % Kymenlaakso 256 milj. 5,1 % Päijät-Häme 505 milj. 9,4 % Lähde: Luonnonvarakeskus. Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

54 Tuoteturvallisuus MÄÄRÄYSTENVASTAISET ELINTARVIKKEET 2018 Tutkitut elintarvikkeet Tutkitut erät, kpl Huomautetut erät 2), kpl Määräystenvastaiset erät 2), kpl Viljanjyvät ja viljavalmisteet Vihannekset ja vihannestuotteet Tärkkelysjuurekset ja -mukulat Palkokasvien siemenet ja palkokasvituotteet Hedelmät ja hedelmätuotteet Kalat ja kalavalmisteet Makeiset ja suklaa Hedelmä-, vihannes- ja kasvimehut, -juomat, -levitteet ja vastaavat Vedet, vesipohjaiset virvoitusjuomat ja vastaavat Kuumien juomien ja haudutteiden raaka-aineet Alkoholijuomat Elintarvikkeet kasvuikäisille Elintarvikkeet erityisruokavaliota noudattaville (ml. ravintolisät) Koostetut ruokalajit Maustamisvalmisteet ja ateriakastikkeet Puhdistetut eristetyt ainesosat Viljataikinapohjaiset valmisteet Pähkinät ja pähkinätuotteet Öljysiemenet ja -hedelmät Yrtit, mausteet ja vastaavat Lihaa ja maitotuotteita jäljittelevät tuotteet Yhteensä Lähde: Tullilaboratorio Eristä 44 % alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista. 2) Määräystenvastaiseksi todettiin 8 % ja lievempiä virheitä (huomautettavaa) todettiin 12 %:ssa tutkituista eristä. 52

55 Tuoteturvallisuus MÄÄRÄYSTENVASTAISUUDEN SYYT 2018 Määräystenvastaisuuden syy KPL % Pakkausmerkinnät 66 35,1 Torjunta-aineet 43 22,9 Varoitusmerkinnät 20 10,6 Lisäaineet 16 8,5 Mikrobiol. laatu ml. Salmonella 11 5,9 Suolapitoisuus 8 4,3 Allergeenit 5 2,7 Hometoksiinit 5 2,7 Muut 14 7,4 Yhteensä ,0 Lähde: Tullilaboratorio ELÄVIÄ ELÄIMIÄ JA ELÄIMISTÄ SAATAVIA ELINTARVIKKEITA KOSKEVA VIERASAINEVALVONTAOHJELMA EU-27 keskiarvo Suomi Kohdennettuja näytteitä kpl Määräyksenvastaisia % 0,33 0,31 0,00 0,28 0,33 Lähde: EFSA ja Ruokavirasto Vierasaineilla tarkoitetaan kiellettyjä aineita, sallittuja lääkeaineita sekä ympäristöstä peräisin olevia kontaminantteja. EU-tulokset sisältävät kaikki ohjelmassa tutkitut näytteet, myös tulokset ympäristöstä peräisin olevista vierasaineista. Suomen osalta tuloksissa on huomioitu kiellettyjen aineiden ja sallittujen lääkeaineiden jäämät, mutta ei kaikkia raja-arvon ylittäviä tuloksia, kuten riistan raskasmetalleja. 53

56 Tuoteturvallisuus ELINTARVIKEVALVONTAMÄÄRÄT 2018 Tarkastuksia, kpl Alku- Valmistus ja tuotanto pakkaaminen Jakelu ja kuljetus Vähittäismyynti Tarjoilu Yhteensä Kohteiden lukumäärä Tarkastettujen kohteiden lukumäärä Tarkastusten lukumäärä Vaatimusten vastaisten toimijoiden lukumäärä Havaittujen puutteiden tyypit Hygienia (HACCP, osaaminen) Yleinen hygienia Koostumus Laatu ja epäpuhtaudet Pakkausmerkinnät ja esitteet Muut Lähde: Raportti Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna Elintarvikkeiden alkutuotannon osalta tiedot puuttuvat, koska kattavaa tietoa ei saatavana vuonna

57 TAKAISINVETOJEN MÄÄRÄ Takaisinvetoja, kpl Lähde: Ruokavirasto Sis. sekä vähittäiskaupan että suurkeittiön takaisinvedot. Eri vuosien tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kirjaamistavat ovat täsmentyneet. Mukana myös tapaukset, joissa tuotetta ei enää tiedon tullessa Suomeen ole ollut markkinoilla yhtään jäljellä. TAKAISINVETOJEN SYYT 2018 Tuoteturvallisuus Hyväksymä ömät uuselintarvikkeet 2 % Pakkausmerkintävirheet 8 % Fysikaaliset virheet, liukenemiset 22 % Muut 7 % Mikrobiologiset 18 % Pes sidit, toksiinit, lisäaineylitykset ym. 22 % Lähde: Ruokavirasto Allergeenit 21 % RUOKAMYRKYTYSEPIDEMIAT JA SAIRASTUNEIDEN MÄÄRÄ 2018 Aiheuttaja Epidemioita, kpl Sairastuneita, kpl N=75 N=1 947 % Elintarvikevälitteiset Bacillus cereus Kampylobakteeri Clostridium perfringens Listeria monocytogenes Salmonella Yersinia enterocolitica Norovirus Kryptosporidi Histamiini 1 2 0,1 Tuntematon Yhteensä vesivälitteiset Norovirus + sapovirus useampi muu patogeeni Norovirus 1 9 Yhteensä Lähde: Ruokavirasto 55

58 Tuoteturvallisuus RUOKAMYRKYTYSEPIDEMIAT VÄLITTÄJÄELINTARVIKKEEN MUKAAN 2018 Välittäjäelintarvike Tuntematon tai useita ruokia / seisova pöytä Liha ja lihavalmisteet Kasvikset ja kasvistuotteet Kala ja kalavalmisteet, äyriäiset Leipomovalmisteet Yhteensä Aiheuttaja Bacillus cereus Kampylobakteeri Clostridium perfringens 1 1 Listeria monocytogenes 1 1 Salmonella Yersinia enterocolitica 2 2 Norovirus Kryptosporidi 1 1 Histamiini 1 1 Tuntematon Yhteensä % Lähde: Ruokavirasto 56

59 Ravitsemus ELINTARVIKKEIDEN KULUTUS HENKEÄ KOHTI SUOMESSA JA EU:SSA Kulutus kg/asukas EU-28 Viljat yhteensä 69,8 78,8 78,8 80,3 79,1 127,3 Liha yhteensä 60,3 73,0 77,6 81,0 81,3 85 2) naudanliha 18,8 18,6 18,6 19,4 19,3 15,4 2) sianliha 32,0 33,5 36,4 33,4 32,5 38,4 2) siipikarjanliha 9,0 16,1 18,2 24,9 25,6 24,1 3) muu liha 0,6 4,8 4, ,8 Nestemäinen maito yhteensä (litraa) 203,0 187,8 181,8 159,9 150,7 236,4 maidot 145,6 134,6 127,6 115,6 110,1.. piimät, viili ja jogurtti 37,1 36,8 40,7 31,9 31,6.. kermat (myös hapatetut) 6,8 6,6 8,8 9,3 9,0 3,9 Voi 5,5 2,6 4,0 3,5 3,5 4,2 3) Kasviöljyt 4,3 5,3 5, ,6 Juusto 4) 14,8 17,2 21,0 25,8 25,7 19,3 3) Kananmunat 11,8 9,3 10,0 11,9 11,8 12,5 3) Sokeri 35,4 32,0 30,1 30,6 29,2 31,7 Hedelmät 5) 43,6 54,5 58,8 65,4 65,4 103,7 Vihannekset yhteensä 6) 61,7 68,3 62,6 63,8 63,5 109,4 Kala (filee-/tuotepaino) 14,0 14,1 14, Kahvi (paahdettu) 8,3 9,8 9,7 9,6 9,9 4,8 Virvoitusjuomat (litraa) 45,8 52,0 56,0 52,8 7) 53,0.. Olut (litraa) 8) 82,5 84,0 85,4 75,0 73,3 67,1 Viini (litraa) 8) 8,2 10,8 12,6 11,6 11,4 22,8 Väkevät alkoholijuomat (litraa) 8) 4,9 6,6 5,4 4,4 4,2.. Lähde: Kantar TNS Agri Oy, Luonnonvarakeskus, FAO - Statistics Division - Food Balance Sheet, Canadean, Kahvi- ja paahtimoyhdistys, Elintarviketeollisuusliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Vuonna Elintarvikeryhmien tarkennukset eivät koske EU-lukuja. 2) Vuoden 2018 luku. 3) Vuoden 2017 luku. 4) Sisältää myös maustamattoman rahkan ja raejuuston. 5) Pois lukien hedelmämehut ja marjat. 6) Vuodesta 2011 eteenpäin ei pakaste- ja säilykevihanneksia. 7) Luku on edeltävän vuoden arvio. 8) Luvut eivät sisällä yksityistuontia. 57

60 Ravitsemus ENERGIARAVINTOAINEIDEN JA KUIDUN KESKIMÄÄRÄINEN PÄIVITTÄINEN SAANTI SEKÄ OSUUS ENERGIAN KOKONAIS- SAANNISTA Miehet Naiset Miehet Naiset Suositus Proteiini, g Saanti vrk 95,0 72,0 98,0 73,0 E % 17,3 17,2 18,0 17, E % Rasva, 2) g Saanti vrk 93,0 71,0 97,0 75,0 E % 37,0 35,9 38,7 37, E % Tyydyttynyt rasva 3), g Saanti vrk 39,0 30,0 38,0 28,0 E % 15,5 15,1 15,1 14,4 < 10 E % Kertatyydyttymätön rasva 3), g Saanti vrk 36,0 27,0 37,0 28,0 E % 14,5 13,8 14,6 14, E % Monityydyttymätön rasva 3), g Saanti vrk 17,2 13,4 17,0 14,0 E % 6,9 6,9 6,8 6, E % Hiilihydraatit, g Saanti vrk 230,0 186,0 219,0 177,0 E % 42,2 43,9 41,3 42, E % Sakkaroosi, g Saanti vrk 51,0 43,0 43,0 39,0 E % 9,2 10,0 7,8 8,9 10 E % Ravintokuitu, g/vrk Saanti vrk 22,0 21,0 20,0 22, g Energia, MJ (kcal) saanti vrk 9,4 (2 243) 7,3 (1 733) 9,5 (2 260) 7,4 (1 756) Lähde: Finravinto tutkimus, Finravinto tutkimus vuotiaat Energiassa mukana kuitu ja alkoholi. Ravintoaineen saannin osuus energian kokonaissaannista. 2) Uutettu raakarasva. 3) Triglyserideinä. 58

61 MERKITTÄVIMMÄT RAVINTOAINEIDEN LÄHTEET Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Energia Tyydy ynyt rasva Sakkaroosi Ravintokuitu Suola % Hedelmät, marjat, hedelmä- ja marjaruuat Maitovalmisteet Liharuoat Viljavalmisteet Muut Sokeri, makeiset Juomat Levi eet, öljyt, kas kkeet Kasvikset, kasvisruuat Ravitsemus Lähde: Finravinto tutkimus vuotiaat

62 Ravitsemus VITAMIINIEN JA KIVENNÄISAINEIDEN SAANTI RUUASTA SUOSITUKSIIN VERRATTUNA (% saantisuosituksista) Miehet A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Tiamiini Riboflaviini Niasiini Pyridoksiini Folaa B-12-vitamiini C-vitamiini Natriumkloridi Kalium Fosfori Kalsium Magnesium Rauta Seleeni Sinkki Kupari Jodi Naiset % A-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Tiamiini Riboflaviini Niasiini Pyridoksiini Folaa B-12-vitamiini C-vitamiini Natriumkloridi Kalium Fosfori Kalsium Magnesium Rauta Seleeni Sinkki Kupari Jodi % Lähde: Finravinto tutkimus vuotiaat 60

63 Ravitsemus SUOMALAISTEN PÄIVITTÄINEN ATERIOINTI (%-osuuksina) Lapset/nuoret 4) Työikäiset Ikääntyneet Alakoulu 5) Yläkoulu 6) Lukio/ ammattikoulu 7) Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Miehet Naiset Miehet Naiset Aamupala ) 67 8) Lounas ) 73 8) Päivällinen ) 67 8) Välipala ) 35 8) Iltapala ) 64 8) Juoma-ateria 2) Kouluateria Perheateriointi 3) Lähteet: Late-tutkimus 2010, Kouluterveystutkimus 2017, Finravinto tutkimus Lapsilla iltapäivän aikana nautittu välipala. 2) Ruokailukerta, joka sisältää pelkästään juomaa. 3) Illan ateria, jolloin koko perhe ruokailee yhdessä, vähintään 3 arkipäivänä viikossa. 4) Lapsilla ja nuorilla arkipäivinä syödyt ateriat. 5) Peruskoulun 1. ja 5. luokkalaiset. 6) Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset. 7) Lukion ja ammattikoulun 1. ja 2. vuoden opiskelijat. 8) Peruskoulun 8. luokkalaiset. 61

64 Ravitsemus TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 2018 (%) Kaikki vuotiaat vuotiaat yli 75- vuotiaat Kasviksia ja hedelmiä ravitsemussuositusten mukaisesti käyttävät Syö niukasti tuoreita kasviksia Niukasti hedelmiä tai marjoja käyttävät Voita tai voi-kasvisöljyseosta päivittäin Alkoholia liikaa käyttävät Tupakoi päivittäin Lihavia BMI Ei harrasta liikuntaa Uni 2) Enintään 6 tuntia nukkuvat 15 Unen pituuden keskiarvo (tuntia) 3) 7,3 Lähde: FinSote tutkimus, FinTerveys tutkimus 2) Vastausvaihtoehdot poikkesivat vuoden 2017 ATH-tutkimuksesta. 3) Yli 30-vuotiaat. 62

65 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA JA AMMATTIKEITTIÖT MYYMÄLÖIDEN LUKUMÄÄRÄ MYYMÄLÄTYYPIN MUKAAN Myymälätyyppi Yhteensä Hypermarketit 152 Tavaratalot 86 Supermarketit, isot 689 Supermarketit, pienet 456 Valintamyymälät, isot 864 Valintamyymälät, pienet 299 Pienmyymälät 258 Erikoismyymälät 749 Kauppahallit / Suoramyyntihallit 32 Halpahintamyymälät, osa päivittäistavaravalikoimaa 352 Huoltoasemamyymälät, osa päivittäistavaravalikoimaa 613 Yhteensä Myymäläautot ja -veneet 11 Lopettaneet 227 Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy, Myymälärekisteri Myyvät suppeampaa päivittäistavaravalikoimaa. PÄIVITTÄISTAVAROIDEN MYYNTI MYYMÄLÄTYYPEITTÄIN Milj. e 2018 Hypermarketit ¹) Tavaratalot 330 Supermarketit, isot Supermarketit, pienet Valintamyymälät, isot Valintamyymälät, pienet 360 Pienmyymälät 185 Erikoismyymälät 225 Kauppahallit 33 Halpahintamyymälät, osa päivittäistavaravalikoimaa 397 Huoltoasemamyymälät, osa päivittäistavaravalikoimaa 190 Yhteensä Myymäläautot ja -veneet 4 Lopettaneet 111 Yhteensä Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy, Myymälärekisteri Sisältää ketjut K-citymarket, Prisma ja Minimani. 63

66 KEITTIÖIDEN LUKU- JA ANNOSMÄÄRÄT TOIMIALOITTAIN 2017 Lukumäärä, Annoksia, kpl milj. Anniskeluravintolat 2) Kahvilat Muut ravintolat Peruskoulut ja lukiot Hampurilais- ja kebabravintolat, pizzeriat Vanhain- ja lastenkodit, hoitolaitokset Henkilöstöravintolat Lasten päiväkodit Hotellit ja muut majoitusliikkeet Muun toiminnna yhteydessä toimivat kahvilat/ravintolat Huoltoasemat Ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut Pito- ja ateriapalvelut Sairaalat Muut suurkeittiöt Toimialaa ei ilmoitettu 56.. Yhteensä Lähde: tutkimus Oy, Horeca-rekisteri Ei sisällä jakelukeittiöitä. 2) Kaikki kahvilat ja ravintolat, joilla on anniskeluoikeudet. Julkisissa ruokapalveluissa luomutuotteiden osuus vuonna 2019 oli noin 12 % (kiloina). Lähde: Savon koulutuskuntayhtymä, Pro Luomu. LUOMUN KÄYTTÖTIHEYS RUOKAPALVELUISSA, % Päivi äin Joka viikko Harvemmin Ei lainkaan Ei vastausta Lähde: tutkimus Oy/Food Service Feedback

67 Tietohaarukka-julkaisu on tilattavissa Ruokatiedosta sähköpostitse: tai puhelimitse Julkaisu on maksuton, mutta toimituskulut peritään (käsittelykulut 7 + postikulut). Tietohaarukka 2019 tilastotietoa elintarvikealasta -julkaisun on tuottanut Ruokatieto Yhdistys ry yhteistyötahoinaan Agronomiliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ProAgria Keskusten Liitto ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. ja Luonnonvarakeskus Luke. Arvokasta asiantuntija-apua ovat antaneet myös Ruokavirasto, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, ETT ry, Siipikarjaliitto, Suomen Mehiläishoitajien Liitto SML, PTY ry, Puutarhaliitto, Tilastokeskus, Kantar TNS Agri Oy, Tullin tilastopalvelut, Paliskuntain Yhdistys ja Tapaturmavakuutusten Liitto. Ruokatieto kiittää lämpimästi kaikkia apuaan antaneita tahoja. Toimitussihteeri Saana Karjalainen Ruokatieto Yhdistys ry Helsinki 2019

68 RUOKATIETO YHDISTYS RY p Agronomiliitto ry p. (09) Luonnonvarakeskus (Luke) p Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry p Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. p. (09) ProAgria Keskusten Liitto p