Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, PUROLA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, PUROLA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 1 (19) Lausunnot kaavaehdotuksesta Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Kymenlaakson liitto Museovirasto Liikennevirasto Kymenlaakson pelastuslaitos Kotkan ympäristökeskus Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kymenlaakson Lintutieteellinen yhdistys ry Tekninen lautakunta Valvontalautakunta Sivistyslautakunta Fingrid Oyj Kymenlaakson Sähkö Elisa Oyj Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Pyhtään Riistanhoitoyhdistys... 8 Muistutukset kaavaehdotuksesta Reijo Manninen ja Vera Mannisen perilliset Sirkka-Liisa Muhonen, V. Keijo K. Muhonen Tuulikki Aksels Tuula Alkia Antti Levomäki ja Anna Jaakkosela Barbro Wirén Toni Nieminen Janne ja Saara Korhonen, Kai ja Virve Kakko, Mika ja Tarja Hietala, Ismo Hemming, Taimi Sinisalo-Hemming, Sari ja Seppo Lomperi sekä Nina Kujala Henrik Huotari, Johanna Forsman... 18

3 2 (19) Lausunnot kaavaehdotuksesta 1 Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat 1.1 Merikotkaa koskevissa selvityksissä ja seurannoissa on käytetty vuoden 2013 tietoja, mutta vuonna 2014 lähin pesä on ollut noin 5-6 kilometrin päässä n suunnittelualueesta. Uusi pesäpaikka saattaa jonkin verran vaikuttaa selvityksessä havaittuihin merikotkan ruokailulentoreitteihin ja -alueisiin. 1.2 Kaakkois-Suomen ELY -keskus pitää tehtyjä Natura-selvityksiä riittävinä. 1.3 Kaava-alue sijaitsee lintujen tärkeällä muuttoreitillä. Tehtyjen arvioiden mukaan vaikutus muuttolintujen populaatioihin on vähäinen, mutta tuulivoimaloiden vaikutusta muuttolintuihin, erityisesti maakotkaan ja muihin petolintuihin tulee seurata ja tarvittaessa varautua pysäyttämään voimaloita muuton ajaksi. 1.4 n tuulivoimalat näkyvät jossain määrin Valkmusan kansallispuistoon. Maisemavaikutuksessa on huomioitava, että samanaikaisesti on valmisteilla myös Mustakorven ja Heinsuon tuulivoimarakentamiseen tähtäävät osayleiskaavat. Useiden tuulivoimaloiden näkyminen avoimessa suomaisemassa vaikuttaa merkittävästi suojelualueen luonteeseen luonnontilaisena kohteena. Kaavojen vaikutuksia arvioitaessa tulee tarkastella sitä, millainen merkitys tällä on kansallispuiston virkistys- ja matkailukäytölle. 1.5 Luonnosvaiheesta ELY-keskuksen esiin tuomat näkökulmat liikenteen osalta on huomioitu hyvin. Etäisyysvaatimukset maanteihin täyttyvät ja selostuksissa on pohdittu myös mm. rakentamisen aikaisia liikennehaittoja ja kuljetusten etukäteissuunnittelua. 1.6 Meluselvitys on tehty asianmukaisesti. Selvityksen perusteella yksi asunrakennus (paikka H) on suunnitteluohjearvon rajan (40 db) läheisyydessä, mutta laskelmien mukaan ääni ei ylitä suosituksen raja- arvoa. Selvityksen perusteella yleiskaavaratkaisun mukaisella tuulivoimarakentamisella ja sen aiheuttamalla melulla ei ole ristiriitaa nykyisen asutuksen kanssa. 1.7 Selostuksesta puuttuu maininta, että Pyhtään keskustaajaman osayleiskaava on saanut lainvoiman koko alueellaan (kaavaselostus, kohta Yleiskaava) 1.8 Selostuksesta on avattu laissa säädettyä velvoitetta, joka koskee kaavan vaikutusten arviointia (MRL 9 ). Kyseinen lainkohta on muuttunut ja tullut muuttuneena voimaan alkaen (kaavaselostus, kohta 7.2. Yleistä vaikutusten arvioinnista) 1.9 Kaavasta tulee järjestää viranomaisneuvottelu ennen kaavojen viemistä hyväksyttäväksi Tuodaan asia esille kaavaselostuksessa Kirjataan muistiin Tuulivoimaloiden vaikutusta muuttolintuihin, erityisesti maakotkaan ja muihin petolintuihin voidaan seurata ja tarvittaessa varautua pysäyttämään voimaloita muuton ajaksi.

4 3 (19) 1.4. Täydennetään vaikutusten arviointia ja tuodaan kaavaselostuksessa esille millä tavalla muuttuva maisemakuva vaikuttaa alueen virkistys- ja matkailukäyttöön Kirjataan muistiin Kirjataan muistiin Täydennetään selostukseen puutuva kohta Tarkistetaan selostukseen muuttunut lainkohta Kaavasta saatua palautetta ja jatkotoimia käsitellään pidettävässä viranomaisneuvottelussa. 2 Kymenlaakson liitto 2.1 n osalta Kymenlaakson liitolla ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. 3 Museovirasto Museovirasto lausuu kaavahankkeesta sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön suojelun osalta, sillä Kymenlaakson museossa ei ole tällä hetkellä viranomaislausuntoja valmistelevaa rakennustutkijaa. 3.1 Muinaisjäännökset on otettu huomioon tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa, eikä niihin kohdistu rakentamista. 3.2 Sammalsuon 3 kohde on muutettu muinaisjäännösrekisteriin muuksi kulttuuriperintökohteeksi, jolloin se voidaan merkitä yleiskaavaan kohdemerkinnällä ja siihen liittyvällä suojelumerkinnällä s. Merkintään liitetään esimerkiksi määräys "Muu arkeologinen kulttuuriperintökohde (esim. historiallinen kylänpaikka, sotahistoriallinen kohde): Alueella sijaitsevien historiallisten (sota-, asutus-, tie-, tms.) rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta koskevista suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia". 3.3 Museovirasto katsoo, että ehdotettu kaavaratkaisu ei ole kokonaisvaikutuksiltaan ristiriidassa kulttuuriympäristön suojelun kanssa. 3.1 Kirjataan muistiin. 3.2 Tarkistetaan kaavamerkintää Museoviraston lausunnon mukaisesti. 4 Liikennevirasto 4.1 Rannikon tuntumaan sijoitettavien tuulivoimaloiden lentoestevalojen suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota voimaloiden valomerkintään, jotta ne eivät aiheuta sekaannusta merenpinnan tasolla merenkulun turvalaitteiden valoihin, tai vaikuta häiritsevästi merellä kulkevien alusten navigointiin. 4.2 Tuulivoimaloiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida Liikenneviraston ohje Tuulivoimalaohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen (8/2012). 4.3 Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus.

5 4 (19) 4.1. Kirjataan muistiin. 5 Kymenlaakson pelastuslaitos 5.1 Pelastuslaitos laitos esittää Pyhtään kunnan tuulivoimaan liittyviin yleiskaavojen kaavaehdotuksiin (yli 1 MW voimalat) 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. 5.2 Pelastuslaitos ei kykene sammuttamaan tuulivoimaloiden turbiinipaloja. Tämän vuoksi rakennuslupavaiheessa tulee turbiinien konehuoneisiin edellyttää automaattista sammutusjärjestelmää Tuulivoimarakentamista varten ei ole erikseen määritelty suojaetäisyyksiä. Osayleisaavoissa täyttyy Pelastuslaitoksen esittämä 600 metrin etäisyys asutuksesta Rakennuslupavaiheessa huomioidaan pelastuslaitoksen antamat ohjeet ja suositukset. 6 Kotkan ympäristökeskus 6.1 Kaavaluonnoksista annettu lausunto kuvaa edelleen Kotkan ympäristölautakunnan kantaa asiaan. n tuulivoimayleiskaavan kaavaehdotuksessa on edelleen yhdeksän tuulivoimalaa ja vain pieniä muutoksia on tehty tielinjauksiin voimaloitten välillä. Mallinnukset on tehty 120 metrin napakorkeudella olevalla tuulivoimalalla ja tämä täytyy ottaa huomioon, jos rakennetaan korkeampia voimaloita. Kaksi kiinteistöä on vallitsevan tuulen alapuolella; Majander ja Simoniitty, joiden melumallinnukset on lähellä 40 db(a). Tässä tapauksessa tulisi varautua paikalla tehtäviin mittauksiin jatkossa tai pidentämään etäisyyttä voimala 5:en. Kotkan ympäristökeskus pyytää Pyhtään kuntaa ottamaan huomioon yllä mainitut asiat. Kirjataan muistiin. Luonnosvaiheen lausunnot ja niihin annetut vastineet liitetään lopulliseen kaava-aineistoon. Rakennuslupavaiheessa valitun voimalan tulee täyttää voimassa olevat ohjearvot. 7 Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri 7.1 Hankkeesta ei ole laadittu ympäristövaikutusten arviointia. Tuulivoimalarakentamisen tarkastelu on pilkottu erillisiksi osahankkeiksi. On vaikeaa nähdä, miten tämä palvelee asian kokonaisuuden hallintaa, mihin YVA-menettely olisi ollut sovelias työkalu. 7.2 Yleiskaavoituksen tausta-aineistoja voidaan ainakin luontotiedon osalta pitää pääosin riittävinä. 7.3 Tuulipuistojen aiheuttama törmäysriski lepakoille jää kaavaselostuksissa avoimeksi. Näin erityisesti muutonaikana. Asia kaipaisi lisäselvityksiä. 7.4 Perusongelmana tuuli puistoissa on niiden muodostama uhka muuttaville petolinnuille, erityisesti maakotkille. 7.5 Muutoin Kymenlaakson Lintutieteellinen yhdistys viittaa asiassa aiemmin lausumaansa (vrt. yhteinen lausunto Kymenlaakson Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa ).

6 5 (19) 7.1. ELY- keskus on tehnyt päätöksen, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimapuistot ovat erillisten toimijoiden hankkeita, joista vaiheeseen on edennyt kolme tuulivoimapuistoa. Kaavoitusprosessit on viety eteenpäin samanaikaisesti, mikä on helpottanut hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia Kirjataan muistiin 7.3. Täydennetään kaavaselostukseen lepakoiden törmäysriskin arviointia. Tuulivoimaloiden vaarallisuudesta lepakoille Suomessa ei ole olemassa tietoa. Suomessa on kuitenkin tehtyjen selvitysten perusteella niin vähän (määrällisesti) voimaloiden korkeudella muuttavia lepakoita, että mahdolliset törmäykset ovat meillä melko satunnaisia. Merkittäviä törmäyslukuja on saatu mm. Euroopasta ja Amerikasta, missä muuttavien lepakoiden määrä on huomattavasti suurempi Lintujen muuttoreittejä ja muuttokäyttäytymistä tuulivoimaloiden alueilla on arvioitu kaavaselostuksissa yleiskaavan edellyttämällä tasolla. Tuulivoimaloiden vaikutusta muuttolintuihin, erityisesti maakotkaan ja muihin petolintuihin voidaan seurata ja tarvittaessa varautua pysäyttämään voimaloita muuton ajaksi Luonnosvaiheen lausunnot ja niihin annetut vastineet liitetään lopulliseen kaavaaineistoon. 8 Kymenlaakson Lintutieteellinen yhdistys ry 8.1 Hankkeesta ei ole laadittu ympäristövaikutusten arviointia, koska tuulivoimalarakentaminen on pilkottu useiksi erillisiksi osahankkeiksi. Tämä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista, mihin YVA- menettely olisi ollut hyvä työkalu. 8.2 Kaavoitusta on lähdetty tekemään pääosin Kymenlaakson energiamaakuntakaavan osoittamille tuulivoimarakentamisalueille ennen kuin energiamaakuntakaava on saanut lainvoiman. Kaavasta on useita valituksia, joista osa koskee voimaloiden vaikutusta linnustoon. 8.3 Voimaloiden vaikutusta linnustoon on arvioitu varsin kevyin perustein. Erityisesti muutontarkkailun osalta havainnot perustuvat yhteen kevääseen ja yhteen syksyyn. Ongelmana on, että lintujen muuttokäyttäytymiseen vaikuttavat esimerkiksi vallitsevat sääolot, jolloin yksittäisen vuoden havainnoista ei voi tehdä kovin suuria johtopäätöksiä. 8.4 Suurimman uhan tuulipuisto aiheuttaa muuttaville petolinnuille, erityisesti maakotkille. Tuulipuistot aiheuttavat merkittävän riskin Suomen maakotkapopulaatiolle. Arviossa on esitetty oletukseksi voimalan väistävistä maakotkista 95 %. Mihin tämä luku perustuu? 8.5 Myös lintujen muuttoreittejä ja muuttokäyttäytymistä tuulivoimaloiden alueilla tulisi pohtia tarkemmin. 8.6 Kevätmuuton seurannan osalta mainittu yli lintua kuulostaa pieneltä määrältä tällä alueella, yhdistyksen keräämien havaintojen mukaan Pyhtään alueen läpi muuttaa vuosittain keskimäärin hanhea. 8.7 Samoin kalasääskien ja merikotkien liikkumista alueella tunnutaan vähättelevän. Yhdistyksen keräämien havaintojen perusteella alueella havaitaan vuosittain keskimäärin 160 hiirihaukkaa, 40 mehiläishaukkaa, 100 merikotkaa ja 60 kalasääkseä.

7 6 (19) 8.8 Muutoin Kymenlaakson Lintutieteellinen yhdistys viittaa asiassa aiemmin lausumaansa (vrt. yhteinen lausunto Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kanssa ) ELY- keskus on tehnyt päätöksen, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vireillä olevat tuulivoimakaavat liittyvät erillisten toimijoiden hankkeisiin. Kaavoitusprosessit on viety eteenpäin samanaikaisesti, mikä on helpottanut hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia Yhteisvaikutusten arvioinnin kautta on pyritty tuomaan esille hankkeiden vaikutus ja merkitys myös laajemmalle alueelle. Yleiskaava ei ole voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteiden vastainen. Se ei myöskään ota kantaa maakuntakaavan sisältöön tai vahvistamistilanteeseen. Yleiskaava laaditaan omana kaavaprosessina, jonka tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin Alueen kautta muuttavan linnuston nykytilaa ja vaikutuksia linnustoon on selvitetty ja arvioitu yleisesti käytössä olevilla ja hyväksytyillä menetelmillä. Yhden kevät- ja syysmuuttokauden aikana laadituilla selvityksillä on voitu muodostaa riittävä yleiskuva kaavojen vaikutusten arviointia varten. Selvityksiin liittyvät epävarmuustekijät on arvioinnissa huomioitu Arvio maakotkien väistämistodennäköisyydestä perustuu ulkomailla tehtyihin tutkimuksiin. Väistökertoimena käytetään yleisesti varovaisuusperiaatteen mukaisesti 95 prosenttia, vaikka tuoreimmissa tutkimuksissa on huomattu, että jopa huomattavasti suurempi osa linnuista väistää tuulivoimaloita (mm. Desholm & Kahlert 2005, Whitfield ym. 2009, Scottish Natural Heritage 2010) Lintujen muuttoreittejä ja muuttokäyttäytymistä tuulivoimaloiden alueilla on arvioitu kaavaselostuksissa yleiskaavan edellyttämällä tasolla. Tuulivoimaloiden vaikutusta muuttolintuihin, erityisesti maakotkaan ja muihin petolintuihin voidaan tämän lisäksi tarvittaessa seurata Kaavojen vaikutusten arviointia varten laaditun kevätmuuttoselvityksen tarkoituksena on ollut selvittää lintumuuton intensiteettiä sekä muuttolintujen lentoreittejä tuulivoima-alueiden läheisyydessä. Muutontarkkailu on kohdennettu erityisesti kookkaiden ja tuulivoimahankkeiden vaikutuksille alttiiden lajien muuttoaikaan. Tuloksena on saatu otos lintujen kevätmuuton intensiteetistä tuulivoima-alueiden läheisyydessä. Tämä on huomioitu tulosten tulkinnassa ja vaikutusten arvioinnissa. Selvityksen tarkoituksena ei ole ollut kartoittaa koko Pyhtään kautta muuttavien lintujen kokonaismäärää. Muuttoselvityksen ja lähtötietojen perusteella merkittävä osa Pyhtään kautta tapahtuvasta keväisestä hanhimuutosta tapahtuu hankealueiden eteläpuolisella rannikko- ja merialueella eikä päämuutto ohjaudu tuulivoima-alueiden kautta. Merellä tapahtuvaa muuttoa ei ole ollut tarkoituksenmukaista selvittää mantereelle sijoittuvien tuulivoimakaavojen vaikutustenarviointia varten.

8 7 (19) 8.7. Kevätmuutontarkkailun tuloksena on saatu otos lintujen kevätmuuton intensiteetistä ja lentoreiteistä erityisesti tuulivoima-alueilla sekä niiden välittömässä läheisyydessä. Kaikkia koko Pyhtään alueella muuttaneita yksilöitä ei ole voitu selvityksen yhteydessä havainnoida, sillä lintujen muuttoa tapahtuu myös kauempaa alueiden etelä- ja pohjois- sekä itä- ja länsipuolilta. Myös alueiden välistä muuttaa yksilöitä, joita ei välttämättä ole havainnointipisteistä voitu havaita Luonnosvaiheen lausunnot ja niihin annetut vastineet liitetään lopulliseen kaavaaineistoon. 9 Tekninen lautakunta 9.1 Teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa. 10 Valvontalautakunta 10.1 Valvontalautakunnalla ei ole huomautettavaa. 11 Sivistyslautakunta 11.1 Mikäli eivät vaikuta oppilaiden koulukuljetusten toteutumiseen turvallisesti, ei muutoksilla ole vaikutusta opetus- ja nuoriso-osaston toimintaan Osayleiskaavat eivät vaikuta oppilaiden koulukuljetuksiin. 12 Fingrid Oyj 12.1 Kaavaselostuksen kohtaan "6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet" lausetta "liityntäpiste on Fingridin tai alueverkkoyhtiön 100 kv:n suurjännitelinjojen lähimmät sähköasemat" voisi korjata seuraavasti: "...jakeluverkkoyhtiön 110 kv suurjännitelinjojen lähimmät sähköasemat" Muistutamme, että hankkeen edetessä tuulivoimapuiston sähköverkkoliitynnästä on sovittava Fingridin tai jakeluverkkoyhtiöiden kanssa Fingridillä ei ole muutoin huomauttamista osayleiskaavan ehdotuksesta Tarkistetaan kaavaselostusta Kirjataan muistiin Tarkistetaan kaavaselostusta 13 Kymenlaakson Sähkö 13.1 Kymenlaakson Sähköverkko Oy:llä ei ole huomauttamista, mikäli seuraavat ehdot huomioidaan: Tilaaja vastaa rakentamisen aiheuttamista mahdollisista johtojen siirtokustannuksista. Etäisyysvaatimus on 1,5 * tuulivoimalan maksimikorkeus (napakorkeus+lavan pituus) johtoalueen ulkoreunasta. 14 Elisa Oyj

9 8 (19) 14.1 Elisa Oyj ilmoittaa lausuntonaan, ettei yllä mainitulla alueella sijaitse Elisan tietoliikennekaapeleita. Eikä Elisan omistaman kaapeliverkon kannalta tuulivoimalahankkeisiin ole huomautettavaa. 15 Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso 15.1 Kaikki kolme tuulivoimapuistoa on sijoitettu alueellisesti hyvin. Kaava-alueet on sijoitettu pääosin metsämaalle, vähäisessä määrin alueilla on viljelyksessä olevaa peltoa Kaavoituksen vaikutusten arviointia maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin on käsitelty hyvin suppeasti. Kaavaselostuksessa on todettu, että toteutuessaan tuulivoimapuistot vaikuttavat myös maankäytön suunnitteluun. Mutta mitkä sen vaikutukset ovat, jää epäselväksi. Maaseutuvaikutusten arviointi, mm. rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön, jää vähäiseksi. Kaavan aiheuttamat haitat ja menetykset tulee korvata maanomistajille täysimääräisinä Alueelle rakennettavat huoltotiet ja sähkönsiirtoon vaadittava kaapelointi sekä liittymälinjat verkkoon täytyy suunnitella niin, ettei se aiheuta metsätaloudelle missään muodossa haittaa Metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset riittävät ohjaamaan ilman kaavamääräyksiä metsätalouden käsittelyä luo -alueilla Kirjataan muistiin Kaavaselostuksessa on pyritty tuomaan esille mahdollisimman kattavasti kaikki tuulipuiston aiheuttamat vaikutukset. Suunnittelualueet sijoittuvat rakentamattomille metsävaltaiselle alueelle, jotka ovat pääosin metsätalouskäytössä. Maakuntakaavassa tai yleiskaavoissa ei ole osoitettu maankäyttötavoitteita alueelle, eikä alueille ole rakentamiseen tai muuhun maankäyttöön kohdistuvia paineita. Alueille ei tullaa myöskään jatkossa osoittamaan asuin- tai lomarakentamiseen tarkoitettuja alueita Alueelle rakennettavat huoltoteiden ja kaapelointien toteuttamisesta sovitaan maanomistajien kanssa erikseen Merkinnän avulla pyritään osoittamaan, että kyseisellä alueella on luontoarvoja, jotka tulevat rakentamisen ja muiden toimenpiteiden yhteydessä huomioida. Luo -merkintä ei tarkoita, että alue osoitetaan suojeltavaksi. Merkintä ei ole ristiriidassa metsälain tai metsänhoidon suositusten kanssa. 16 Pyhtään Riistanhoitoyhdistys 16.1 Lausunnon antaja on huolissaan tuulivoimapuistojen ja tieverkostojen vaikutuksista Pyhtään riista- ja muuhun eläimistöön. Lausunnon antaja vaatii tehtäväksi perusteellisempia tutkimuksia tuulivoimapuistojen vaikutuksista alueiden eläimistöön. Muun muassa Ruotsissa on tutkimuksissa havaittu tuulivoimaloiden vaikuttavan hirvien vasatuottoon heikentävästi Osa kaavaluonnoksen tuulivoimaloista sijaitsee yhtenäisten metsäalueiden keskellä, joissa on harkitsevan metsästyksen johdosta saavutettu rikas riista- ja hirvieläinkanta. Lausunnon antajan mielestä näitä alueita ei tulisi turmella tieverkostoilla ja tuulivoimaloilla. Lausunnon antaja vaatiikin perusteellista selvitystä tuulivoimaloiden vaikutuksista hirvieläimiin.

10 9 (19) 16.3 Pyhtään kunta antaa nettisivuillaan kuvan kunnasta, jossa voi nauttia luonnosta ja luonnonrauhasta. Suunnitellut lukuisat tuulivoimalat tuhoaisivat tuon luonnon ja luonnonrauhan, joka on harvinaisuus tämän päivän Etelä-Suomessa Eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia on tuotu esille kaavaselostuksen kohdassa 8.7. Selostuksessa todetaan että tavanomaisia metsäelinympäristöjä menetetään suhteellisesti melko vähän, sillä suurin osa alueesta säilyy nykytilansa kaltaisena tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta. Etenkin suurempien ja liikkuvaisempien eläinlajien kuten hirvieläinten ja suurpetojen kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä Uusien, raivattavien huoltoteiden vaatima maapinta-ala on pieni olemassa olevaan metsäautotieverkostoon verrattuna. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus) Tuulivoima-alueet on pyritty sijoittamaan selkeästi rajatuille maakuntakaavan mukaisille alueille, jossa niiden kielteiset vaikutukset ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tuulipuistojen näkyminen, ääni, liike ja varjostus on arvioitu mahdollisimman kattavasti kaavoituksen yhteydessä, jotta alueen soveltuvuus tuulivoimatuotannolle voidaan varmistaa. Vaikka tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa alueen luonnetta, tuulivoimalat eivät estä virkistyskäyttöä, kuten metsästystä ja ulkoilua.

11 10 (19) Muistutukset kaavaehdotuksesta 1 Reijo Manninen ja Vera Mannisen perilliset 1.1 Muistuttajien talo osoitteessa Valtatie 1412, Siltakylä, tulisi merkitä kaavakartalle. Talo sijaitsee tuulimyllyjen äänivyöhykkeen sisäpuolella. 1.2 Tarkistetaan kaava-aineistoa 2 Sirkka-Liisa Muhonen, V. Keijo K. Muhonen 2.1 Omistamamme metsätilan Långskog rn:o 12:41 läpi on kaavoitettu tie, joka menisi tilan leveimmästä kohdasta tuulivoimalalle. Vastustamme ehdottomasti tien tekoa. Olemme sitä mieltä, että siitä tulee olemaan haittaa metsästysseuran toiminnalle. Se myös alentaa metsätilan arvoa. Lisäksi meluhaitta tulee olemaan merkittävä asia. 2.2 Tilan 12:41 alueelle ei ole kaavaluonnoksessa osoitettu tuulivoimaloiden alueita (tv). Kullekin tuulivoimalalle tulee olla tieyhteys voimalan rakentamis- ja huoltotoimenpiteitä varten. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Huoltoteiden ja maakaapeleiden aiheuttamista rasitteista sovitaan maanomistajien kanssa erikseen. 3 Tuulikki Aksels 3.1 Kaavaluonnosta tulee muuttaa niin, että se noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön antamaa lausuntoa ympäristöministeriölle YMG/5222/2103 koskien tuulimyllyjen sijaintia asunrakennuksiin nähden. 3.2 Kaavaluonnosta on muutettava niin, että kaavasta käy ilmi myös varsinaisen kaavaalueen ulkopuolelle sijoittuvat sähkönsiirtoväylät. 3.3 Kaavassa tulee huomioida, että asutuksen ja tuulimyllyn etäisyys toisistaan tulisi olla ministeriön ohjeiden mukaan vähintään 10 kertaa tuulimyllyjen napakorkeus, eli Pyhtäällä 1200 m. Nyt kuitenkin kaavassa ollaan sijoittamassa tuulimyllyjä alle 700 m päähän asutuksesta. 3.4 Tilalle 12:156 rakennettavalle tuulimyllylle on kaavassa piirretty tie kulkemaan luomerkinnällä olevan hauta-alueen yli. Museoviraston kantaa ei kuitenkaan löydy selvityksestä. 3.5 Tuulivoimaloiden sijoitus perustuu kattavaan selvitysaineistoon ja vaikutusten arviointiin. Osayleiskaavassa on kuultu kaavoitusta ohjaavia viranomaisia ja noudatettu voimassa olevia ohjeita ja asetuksia. 3.6 Osayleiskaavan ensisijaisena tavoitteena on sovittaa tuulivoimarakentaminen alueelle. Kaavakartalla ei osoiteta ympäröivää maankäyttöä, kuten sähkönsiirtolinjoja. 3.7 ks. kohta Museovirasto on antanut lausuntonsa kaavaehdotuksesta sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön suojelun osalta. (ks. kohta 3)

12 11 (19) 4 Tuula Alkia 4.1 Vastustan tuulivoimayleiskaavan ta. Se on vahingollinen sekä taloudellisesti että ekologisesti niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tuulivoimalat on sijoitettu liian lähelle vakituista ja loma-asutusta, teollisuusaluetta sekä luonnonsuojelualuetta. Lähimmät voimalat ovat alle 1 km etäisyydellä lähimmistä kiinteistöistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut puskurivyöhykkeeksi 2 km. 4.2 Tuulivoimalat alentavat alueen kiinteistöjen arvoa. 4.3 Koska tuulivoimalat sijaitsevat etelän suunnassa useisiin kiinteistöihin nähden, aiheuttaa tämä erittäin paljon jatkuvaa välkettä ja vilkkuvaa varjostusta. 4.4 Lähekkäin sijaitsevien tuulivoimaloiden meluselvitys on puutteellinen, koska se ei sisällä voimaloiden aiheuttaman melun yhteisvaikutusta eikä tietoa voimaloiden aiheuttamasta sisämelusta. Pyhtään kunta markkinoi voimallisesti asumisen luonnonläheisyyttä ja pyrkii saamaan kuntaan uusia asukkaita pääkaupunkiseudulta. Tuulivoimalat maisemahaittoineen, meluineen ja välkevaikutuksineen sekä uusine tielinjauksineen ei tue näitä ponnisteluita. 4.1 Tuulivoimaloiden sijoitus perustuu kattavaan selvitysaineistoon ja vaikutusten arviointiin. Osayleiskaavasta on kuultu kaavoitusta ohjaavia viranomaisia ja noudatettu voimassa olevia ohjeita ja asetuksia. 4.2 Osayleiskaavassa ei ole tarkoituksenmukaista arvioida yksittäisten rakennuspaikkojen arvon muodostumista. Alue on nykyisin pääosin metsätalouskäytössä ja kaavoituksen yhteydessä on tehty laajat selvitykset (mm. melu, maisema, varjostus), jotta voidaan varmistaa, että tuulivoimapuistot eivät aiheuta kohtuutonta haittaa lähialueen asukkaille. 4.3 Valo- ja varjostusmallinnuksen tarkoituksena on tutkia välkevaikutuksen häiritsevyyttä ja mille alueille se ulottuu. Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksen raja-arvoja tai suosituksia. Muissa pohjoismaissa määriteltyjen ohjearvojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että tuulivoimaloiden välkevaikutukset jäävät vähäisiksi. 4.4 Tuulivoimapuistojen melutasojen laskelma on tehty YM ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnus on tehty asianmukaisesti käytössä olevien menetelmien ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella 5 Antti Levomäki ja Anna Jaakkosela 5.1 Vastustamme tuulivoimayleiskaavaa koska suunnitellut tuulivoimalat ovat liian lähellä asuinkiinteistöjä. Omistamamme kiinteistö Lähdeniityntie 50 on ympärivuotisessa asuinkäytössä ja lähellä kahta suunnitelluista tuulivoimaloista. 5.2 Lähdeniityntie 50 sijaitsee noin kilometrin päässä lähimmästä kahdesta suunnitellusta tuulivoimalasta. Sosiaali- ja terveysministeriön kannanotossa (viite 1) todetaan että "sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoimala- alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2km". 5.3 Raahessa on lisäksi päätetty kansalaisaloitteen perusteella 2km suojaetäisyydestä (viite 2) ja Uudessakaupungissa 1Ox napakorkeudesta (viite 3). Tuulivoima-kansalaisyhdistys suosittelee yli kahden kilometrin minimietäisyyttä yksittäisiin 2MW voimaloihin, ja paljon suurempaa etäisyyttä jos voimaloita on enemmän tai ne ovat isompia (viite 4).

13 12 (19) Suositukset minimietäisyydestä perustuvat tuulivoimasta aiheutuvan melun terveydelle haitallisiin vaikutuksiin. Suositellun vähintään kahden kilometrin suojaetäisyyden sisäpuolelle jää n tuulivoimakaavaehdotuksessa useita asuinkiinteistöjä. 5.4 Osayleiskaava on voimassa olevien tuulivoimarakentamista koskevien ohjeiden ja asetusten mukainen. Voimaloiden sijoitus ja etäisyys nykyiseen asutukseen perustuu kaavoituksen yhteydessä tehtyihin laajoihin selvityksiin (mm. melu, maisema, varjostus), jotta voidaan varmistaa, että tuulivoimapuistot eivät aiheuta kohtuutonta haittaa lähialueen asukkaille. Osayleiskaavoihin liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittävyys on varmistettu kaavoitusta ohjaavilta viranomaisilta kaavoituksen eri vaiheissa. 6 Barbro Wirén Vastustan n tuulivoimayleista seuraavista syistä: 6.1 Kiinteistö (minulla hallintaoikeus) sijaitsee noin kilometrin päässä kahdesta suunnitellusta tuulivoimalasta. Omistamani kiinteistö sijaitsee vielä lähempänä edellisiä voimaloita. Voimaloiden matalataajuinen ääni kantautuu todennäköisesti häiritsevänä asuntooni. 6.2 Sosiaali- ja terveysministeriön kannanotossa todetaan, että "sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoimala-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km". ( content/uploads/2013/10/liite_1_lausunto_varsinais- Suomen_tuulivoimavaihemaakuntakaavasta.pdf) Tuulivoimakansalaisyhdistys suosittelee yli kahden kilometrin minimietäisyyttä yksittäisiin 2 MW voimaloihin, ja paljon suurempaa etäisyyttä jos voimaloita on enemmän. ( En hyväksy, että kyläläisten terveyden kustannuksella rakennetaan useita tuulivoimaloita huolehtimatta riittävästä suojaetäisyydestä. 6.1 Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Tuulivoimaloiden äänitasot jäävät sisätiloissa alle ohjearvojen. 6.2 Osayleiskaava on voimassa olevien tuulivoimarakentamista koskevien ohjeiden ja asetusten mukainen. Voimaloiden sijoitus ja etäisyys nykyiseen asutukseen perustuu kaavoituksen yhteydessä tehtyihin laajoihin selvityksiin (mm. melu, maisema, varjostus), jotta

14 13 (19) voidaan varmistaa, että tuulivoimapuistot eivät aiheuta kohtuutonta haittaa lähialueen asukkaille. 7 Toni Nieminen 7.1 Pyhtään n tuulivoimayleiskaavaa ei voi hyväksyä jäljempänä mainittujen merkittävien epäkohtien ja kohtuutonta haittaa aiheuttavien asioiden johdosta. Toteutuessaan Pyhtään n Tuulivoimayleiskaava rikkoo lakia - Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 vähintään seuraavissa kohdissa: 39 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 39 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 39 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 77 b 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön 137 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 7.2 Ko. tuulivoimayleiskaavaehdotuksen hyväksyvää tahoa ja/tai henkilöä/henkilöitä tullaan pitämään, alla mainituin perustein, tuottamuksellisen ja kohtuuttoman haitan aiheuttajana. Melulaskennan tulokset ylittävät lomakiinteistön (ks. muistutukseen liitetty kartta, merkkaamaton #1 ja #2) ja luonnonsuojelualueen (ks. muistutukseen liitetty kartta, Pekan Metsä) osalta Ympäristöministeriön v.2012 ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Terveyshaitat ja laki, jotka on jätetty vaille huomiota. Tuulivoimaloista (lavoista) irtoava jää aiheuttaa merkittävän loukkaantumisvaaran kasvun sekä aiheuttaa näin ollen kohtuutonta haittaa lähialueen asukkaille sekä voimala-alueen virkistyskäyttäjille. Terveydensuojelulaki (763/1994), jossa mainitaan "Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy." Kohteessa H - Simosäng, välkehaitta on enemmän kuin 20 h/a, josta aiheutuu kohtuutonta haittaa asukkaille. Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006/05/31): "Tavoitteiden toteutumiseksi meluntorjunta on otettava huomioon kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa." On kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettu, että tuulivoimaloiden läheisyydessä asukkaiden hyvinvointi kärsii merkittävästi. On todettu, että tuulivoimalat aiheuttavat asukkaille merkittäviä terveysriskejä ja sairastumisia ja näin ollen melu aiheuttaa kohtuuttoman haitan. Naapuruussuhdelaki (26/ 1920), koska voimaloiden melu aiheuttaisi kohtuuttoman haitan ja rasituksen asukkaille ja loma-asukkaille. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto STM/2593/2013 (liite 1.), jossa todetaan mm m suojavyöhyke asutukseen on liian lyhyt. Lisäksi todetaan, että suojaetäisyys (suojavyöhyke) tulisi olla vähintään 1Ox voimalan napakorkeus, toisin sanoen vähintään m. Lausunnossa suojavyöhykkeeksi suositellaan 2000 m lähimpään asutukseen. Liitteessä 2.suojavyöhykkeeksi suositellaan 1500 m.

15 14 (19) 7.3 Lisäperusteluina muistutuksessa viitataan Janne Korhosen muistutukseen. 7.1 Osayleiskaava perustuu laajaan selvitysaineistoon ja sen pohjalta tehtyyn vaikutusten arviointiin. Voimaloiden sijoitus ja etäisyys nykyiseen asutukseen perustuu kaavoituksen yhteydessä tehtyihin laajoihin selvityksiin (mm. melu, maisema, varjostus), jotta voidaan varmistaa, että tuulivoimapuistot eivät aiheuta kohtuutonta haittaa lähialueen asukkaille. Osayleiskaavoihin liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittävyys on varmistettu kaavoitusta ohjaavilta viranomaisilta kaavoituksen eri vaiheissa. Osayleiskaava täyttää tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. 7.2 Muistutuksessa viitataan kahteen lomakiinteistöön ja kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan pienialaiseen luonnonsuojelualueeseen, jonka pinta-ala on n. 4,5 ha. Lomaasuntojen kohdalla laskennallinen melutaso on n. 37,2 db (A). Voimassa olevilla suunnitteluohjearvoilla pyritään tunnistamaan parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet ja varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä. n tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, jonka ympäristöön ei ole osoitettu loma-asumiseen tarkoitettuja alueita. Alueella ei ole rakentamispaineita, eikä lähiympäristöön tulla jatkossakaan osoittamaan asuin- tai lomarakentamiseen tarkoitettuja alueita. Alueella ei ole myöskään luonnonsuojelualueita, joita käytettäisiin oleskeluun tai luonnon havainnointiin. 8 Janne ja Saara Korhonen, Kai ja Virve Kakko, Mika ja Tarja Hietala, Ismo Hemming, Taimi Sinisalo-Hemming, Sari ja Seppo Lomperi sekä Nina Kujala n tuulivoimayleista ei voi hyväksyä siinä ilmenevien epäkohtien vuoksi: 8.1 Melulaskenta ylittää Ympäristöministeriön vuoden 2012 ulkomelutason suunnitteluohjearvot n tuulivoimapuistoalueen itäpuolella olevan (ks. muistutuksen kuva 1) lomarakennuksen kohdalla ylittyy Ympäristöministeriön ohjeen mukainen yöajan ohjearvo (35 db(a). Noin 200 metriä alueen pohjoispuolella on yksityinen noin 4,5 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue "Pekan Metsä" (YSA203159) (ks. muistutuksen kuva 1). Luonnonsuojelualueella ylittyy Ympäristöministeriön päiväajan ulkomelutason suunnitteluohjearvo (40 db(a). Melulaskenta osoittaa, että luonnonsuojelualueella melutaso ylittää jopa 45 db(a). Koko luonnonsuojelualueen osalta äänitason ollessa kuitenkin yli 40 db(a). Osayleiskaavan luonnoksessa tuulivoimamelun melutasojen ohjearvoina käytettiin vaihtelevasti joko ohjearvopäätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja tai ympäristöministeriön ohjeissa 4/2012 esitettyjä ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Melun raja-arvoina tulee käyttää tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (YM 04/2012). Näitä suunnitteluohjearvoja luvattiin myös käytettävän tuulivoimayleiskaavaehdotuksen esittelytilaisuudessa Meluraja-arvojen ylittyessä, tuulivoimayleista ei voi hyväksyä.

16 15 (19) 8.2 Tuulivoimaloista irtoava jää muodostaa merkittävän uhan lähialueen asukkaille Yleinen harhaluulo on, että jää sinkoutuu vain voimalan välittömään läheisyyteen. Tämä olettama on osoitettu vääräksi. Jään sinkoutumisen todennäköisyys 669 metrin päähän ei ole pieni. Rambolin tutkimuksessa todennäköisyys jään sinkoutumiselle tälle etäisyydelle on 7%. (ks. muistutuksen liite 1). Asuinrakennus H (Simosäng) sijaitsee lähimmillään 669 metrin päässä voimalasta ja toinenkin voimala on vain 926 metrin päässä. Asuinrakennuksessa asuu pariskunta kahden pienen lapsen kanssa. Piha-alueella liikutaan aktiivisesti talvella ja piha-alueen ja lähimmän voimalan väliin jäävällä pellolla hiihdetään ja muuten liikutaan aktiivisesti. Voimaloista sinkoutuva jää aiheuttaa merkittävää vaaraa ja kohtuutonta haittaa asukkaille. Toimivaa jäänestoa ei ole. Tämän vuoksi tuulivoimayleiskaavaehdotuksessa tuotiin myös jään kertyminen esille, koska siltä ei voi välttyä. (muistutuksessa referoidaan perusteluina Juha Stenvallin diplomityötä Lappeenrannan yliopistolle). Tuulivoimayleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Jään sinkoutuminen muodostaa arvioitavan ja merkittävän uhkatekijän asuinrakennukselle H (Simosäng). 8.3 Tuulivoimayleiskaavaesityksen mukainen melutaso muodostaa terveydellisen riskin lähistön asukkaille Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen ja ylitarkastaja Vesa Pekkala ovat Ympäristö- ja terveys lehdessä todenneet näin: "Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2 km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2 km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita." Lisäksi samassa artikkelissa todetaan: "Ministeriö on lausunut, että 500 m puskurivyöhyke on aivan liian pieni asutuksen ja tuulivoimaloiden välillä ja etäisyyden tulisi olla tätä selkeästi suurempi. Ministeriö on esittänyt nyrkkisääntönä, että etäisyyden tulisi olla noin 10 kertaa voimalan napakorkeus." Nyt tuulivoimaloita rakennetaan lähimmilleen 669 metrin päähän vakituisesta asutuksesta ja vedotaan siihen, ettei ole olemassa sitovia etäisyyksiä asutuksen ja voimaloiden välillä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu voimaloiden aiheuttavan niiden läheisyydessä asuville terveysriskejä. (Muistutuksessa tuodaan esille lukusia tutkimustuloksia voimaloiden terveyshaitoista.) Melua tuulivoimaloiden haitallisena ympäristövaikutuksena ei tule vähätellä eikä siihen liittyviä keskeisiä tietoja tule jättää kertomatta asianosaisille. Brittiläiseen selvityksessä (Hanning 2010) esitetään unen häiriintymisen ja muun häiritsevyyden lieventämiseksi tuulivoimalamelun maksimiarvoa 35 db (A) tai vähintään 1.5 km etäisyyttä asutukseen. Tuulivoimaloiden meluun tulee suhtautua erityisellä vakavuudella siksikin, että sen on tutkimuksissa todettu olevan erittäin häiritsevää huomattavasti alhaisemmilla äänitasoilla kuin esimerkiksi liikennemelun. Roottorilapojen tuottama pääosin aerodynaaminen melu on tuulivoimaloiden merkittävin osamelu sekä melun voimakkuuden että häiritsevyyden kannalta (Uosukainen 2010). Kyseinen melu on kasvanut jatkuvasti tuulivoimaloiden koon kasvun myötä. Kuten edellä kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettiin, tuulivoiman sijoittaminen näin lähelle asutusta aiheuttaa terveydellistä haittaa. 8.4 Käytetty melulaskenta osoittaa äänen kapeakaistaisuuden

17 16 (19) Kaavaehdotuksen sivulla 39 on laskelma tersseittäin lasketuista äänitasoista. Taajuus Hz poikkeaa aikaisemmasta ja jälkimmäisestä terssistä 5,0 db ja 8,6 db tässä järjestyksessä. Äänen kapeakaistaisuuden vuoksi tulisi soveltaa 5 db korotusta melulaskennan tuloksiin. 8.5 Toteutettu lepakkoselvityksen jatkotutkimus on puutteellinen ssa tehty täydentävä lepakkoselvitys vuodelta 2013 on perustunut vahvasti tieuriin vastoin Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjetta. Maastossa on tehty vain pieniä pyörähdyksiä. Kartalla (muistutuksen kuva 5) näkyvät vihreät alueet edustavat erittäin suurelta osin metsäautoteitä tai muita alueella kulkevia tieuria. Jalkaisin tehtyä detektorikartoitusta metsässä ei ole tehty riittävän tarkasti. Lisäksi täydentävässä lepakkoselvityksessä passiividetektoreita olisi pitänyt käyttää. Tätä tulkintaa tukee Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeistus sekä kaavaluonnokseen sisältyneen Metsäsen 2012 lepakkokartoituksessa mainittu jatkoselvitysvaatimus. Lisätutkimuksen ja alkuperäisen Metsäsen tekemän kartoituksen välisissä tuloksissa on suuri ristiriita. Metsäsen vuonna 2012 suoritettu, tarkastelualueen eteläpuolinen passiividetektorin käyttö paljasti 50 havaintoa lepakoista. Nyt täydentävässä lepakkoselvityksessä ei havaittu kuin muutama lepakko hieman pohjoisempaan sijoittuvalta alueelta. Passiividetektorin käyttö olisi hyvin todennäköisesti tuonut merkittävästi lisää lepakkohavaintoja suunnitellulle tuulivoima-alueelle. Lepakkoselvitys tulee tehdä uudelleen n alueella ja alueella on käytettävä passiividetektoreja tarkemman havainnoinnin tueksi. 8.6 Tuulivoiman kaavoittaminen tässä laajuudessa vaatii YVA-menettelyn soveltamista n tuulivoima-alueelta on n. 5 km:n etäisyys Mustakorven sekä Heinsuon tuulivoima alueille. Mustakorven ja Heinsuon voimala-alueet ovat vierekkäiset. Yhteensä kolmelle voimala-alueelle on suunniteltu 18 tuulivoimalaa. Pienen kunnan alueella kolme voimalaaluetta sijoittuu Huutjärvi-Siltakylä -asuinalueen molemmille puolille ja näin ollen muodostavat merkittävän kokonaisvaikutuksen. Näin ollen 18 voimalan osalta tulisi soveltaa YVA-menettelyä. 8.7 Tuulivoiman kaavoittaminen haittaa merkittävästi lähialueen tulevaa käyttöä ja kaavoittamista. Voimalaitoskäyttö aiheuttaa maapohjalle ja ympäröiville alueille huomattavasti enemmän rajoitteita kuin normaalien kaavamerkintöjen mukainen käyttö. Vaikkakaan kaavan suojavyöhyke voimalaitoksen ympärillä ei ole 500 metriä laajempi (n m²), on todellinen suojavyöhyke noin metriä (n m²). Tälle alueelle ei tulevaisuudessa voida rakentaa normaalisti asuinrakennuksia ja lomarakennuksia, mahdollisesti jopa liikealueiden ja työpaikkojen muodostaminen voi olla poissuljettu. Maapohjan arvonalennus koskee täten myöskin ja erityisesti muita maanomistajia kuin vuokratuloja ja korvauksia voimalaitoksilta saavia tontinvuoraajia. Kuntalaisten suojaalueisiin menettämä maapohja-potentiaali on melkoisen laaja suhteessa verotuloina saataviin lyhytaikaisiin korvauksiin. 8.8 Välkevaikutus aiheuttaa kohtuutonta haittaa voimala-alueen lähistöllä oleville asukkaille Nyt osayleiskaavaehdotuksessa kohteessa H "Simosäng" varjovaikutus on mallinnuksen mukaan 20:14 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peitto-

18 17 (19) vaikutus. YM 04/2012 tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa mainitaan eri maissa sovellettavia todellisen tilanteen välkearvoja. Saksassa ja Ruotsissa raja-arvo on kahdeksan tuntia vuodessa ja Tanskassa 10 tuntia. Osayleista ei voi hyväksyä välkevaikutuksesta kohteeseen Simosäng aiheutuvan kohtuuttoman haitan vuoksi. 8.1 Muistutuksessa viitataan lomakiinteistöön ja kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan pienialaiseen luonnonsuojelualueeseen, jonka pinta-ala on n. 4,5 ha. Loma-asunnon kohdalla laskennallinen melutaso on n. 37,2 db (A). Voimassa olevilla suunnitteluohjearvoilla pyritään tunnistamaan parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet ja varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä. n tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, jonka ympäristöön ei ole osoitettu loma-asumiseen tarkoitettuja alueita. Alueella ei ole rakentamispaineita, eikä lähiympäristöön tulla jatkossakaan osoittamaan asuin- tai lomarakentamiseen tarkoitettuja alueita. Alueella ei ole myöskään luonnonsuojelualueita, joita käytettäisiin oleskeluun tai luonnon havainnointiin. 8.2 Tuulivoimaloiden toiminta tai mahdollinen lapojen jäätyminen, johon muistutuksessa viitataan, eivät aiheuta rajoituksia alueella liikkumiselle. Tuulivoimaloiden aiheuttamia turvallisuusriskejä on käsitelty kaavaselostuksen kohdassa 7.14, jossa todetaan, että rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. 8.3 Tuulivoimapuistojen melutasojen laskelma on tehty YM ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnus on tehty asianmukaisesti käytössä olevien menetelmien ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristöministeriön ohjeessa annetaan myös ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi melulaskennassa, jotta tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Osayleiskaavan meluselvityksissä on huomioitu matalataajuinen melu ja sovellettu edellä mainittuja ohjeita. 8.4 ks. kohta Täydennetään kaavaselostukseen lepakoiden törmäysriskin arviointia. Tuulivoimaloiden vaarallisuudesta lepakoille Suomessa ei ole olemassa tietoa. Suomessa on kuitenkin tehtyjen selvitysten perusteella niin vähän (määrällisesti) voimaloiden korkeudella muuttavia lepakoita, että mahdolliset törmäykset ovat meillä melko satunnaisia. Merkittäviä törmäyslukuja on saatu mm. Euroopasta ja Amerikasta, missä muuttavien lepakoiden määrä on huomattavasti suurempi. 8.6 Osayleiskaavat sijoittuvat Kymenlaakson energiamaakuntakaavan mukaisille tuulivoimaalueille. Tuulivoimapuistot ovat erillisten toimijoiden hankkeita, joista vaiheeseen on edennyt kolme tuulivoimapuistoa. Kaavoitusprosessit on viety eteenpäin samanaikaisesti, mikä on helpottanut hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia.

19 18 (19) 8.7 Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja, eikä alueella ole rakentamispaineita. Tuulivoima-alueet on sijoitettu selkeästi rajatuille alueille, jossa niiden kielteiset vaikutukset ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tuulipuistojen näkyminen, ääni, liike ja varjostus on arvioitu mahdollisimman kattavasti kaavoituksen yhteydessä, jotta alueen soveltuvuus tuulivoimatuotannolle voidaan varmistaa. Vaikka tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa alueen luonnetta, tuulivoimalat eivät estä virkistyskäyttöä, kuten metsästystä ja ulkoilua. 8.8 Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksen raja-arvoja tai suosituksia. Varjostusmallinnuksen tarkoituksena on kuitenkin melumallinnuksen ohella tunnistaa parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet ja varmistaa ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle. 9 Henrik Huotari, Johanna Forsman Tuulivoima on tulevaisuutta ja hieno energiamuoto, mutta sen hankintaa ei tule tehdä asumismukavuuden, terveyden ja kunnan asukkaiden kustannuksella. Esitämme ettei kaavaluonnoksia hyväksytä seuraavista syistä: 9.1 Ehdotetut alueet ovat lähellä asutusta, eikä näissä täyty riittävät etäisyydet kaavoitettujen alueiden ja asutuksen välillä, niin etteivät voimalat aiheuttaisi mitään haittaa asukkaille. 9.2 Voimaloista seuraava valon vilkunta voi näkyä jopa kolmen kilometrin päähän. Samoin melu voidaan aistia useiden kilometrien päähän. Useiden tutkimusten heikkoutena on se, että määrittäväksi tekijäksi on otettu vain etäisyys tuulivoimalasta kiinteistöihin / asuntoihin tai ainoastaan voimaloiden näkyvyys. Tällaisella otannalla tuulivoimaloiden vaikutusten herkkärajaisuus jää huomioimatta. Viite: TUULIVOIMALOIDEN MELUTASOJEN SÄÄNTELYÄ SELVITTÄNEENTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI, On todennäköistä, että voimalat aiheuttavat melua ja pilaavat asumismukavuuden, kuten esimerkiksi Raahessa on käynyt. Viite: unet_ htm 9.4 Tuulivoimalasta tulevan melun tulisi olla alle 40 db ulkona, jottei sisätiloissa koettaisi ääntä häiriöksi. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 db. Mikäli tuulivoimaa sijoitetaan asuinalueiden lähistölle, se voi johtaa kyseisellä alueella asuntojen arvonalenemiseen. Pyhtään ollessa suhteellisen pieni paikkakunta haitalliseksi koettu tuulivoima voi aiheuttaa yksittäisten asuntojen selvän arvon aleneman. Näiden asuntojen arvon alenema voi myös heijastua muihin asuntoihin aiheuttaen laajemman negatiivisen hintakehityksen alueen asuntomarkkinoille, joka olisi asukkaille ja alueelle haitallista. (Gibbons, Stephen 2014) Viite: TUULIVOIMALOIDEN MELUTASOJEN SÄÄNTE- LYÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI, Kuten jo sanottu, tuulivoima on nykypäivää ja kannatettava energiamuoto, mutta sijoituspaikkana Pyhtäältä löytyy varmasti parempiakin vaihtoehtoja esim. mereltä tai syrjäisemmiltä seuduilta.

20 19 (19) 9.1 Kaavoituksen yhteydessä on tehty laajat selvitykset (mm. melu, maisema, varjostus), jotta voidaan varmistaa, että tuulivoimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa lähialueen asukkaille. 9.2 Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia. Näkemäanalyysin tulokset on esitetty kaavaselostuksessa Tuulivoimapuistojen melutasojen laskelma on tehty YM ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnus on tehty asianmukaisesti käytössä olevien menetelmien ja laatuvaatimusten edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristöministeriön ohjeessa annetaan myös ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi melulaskennassa, jotta tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Osayleiskaavan meluselvityksissä on huomioitu matalataajuinen melu ja sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Alue on nykyisin pääosin metsätalouskäytössä eikä osayleiskaavassa ei ole tarkoituksenmukaista arvioida yksittäisten rakennuspaikkojen arvon muodostumista. Tuulivoima-alueista on muodostettu yhtenäisiä kokonaisuuksia ja ne on sijoitettu selkeästi rajatuille maakuntakaavan mukaisille alueille, jossa niiden kielteiset vaikutukset ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi