Reliability Systems Uutiset

Transkriptio

1 2011 Reliability Systems Uutiset Voitelutoiminta hallintaan s. 5 Kestääkö seuraavan seisokkiin? s. 9 SKF Etävalvontapalvelut s. 13

2 Reliability Systems Uutisten julkaisija: Oy SKF Ab Linnoitustie 11, Espoo Puh: Faksi Toimitus: Petri Saarinen Petri Sulo Simo Vahteristo Minna Vilppola Painopaikka: Edita Prima, Helsinki SKF 2011 Syyskuu 2011 Määrä 2000 kpl SISÄLTÖ IMS-sopimukset / 3 Voitelutoiminta haltuun teollisuuslaitoksissa / 5 Kestääkö seuraavaan seisokkiin / 9 SKF etävalvontapalvelut / 13 SKF:n uudet laserlinjauslaitteet / 16 Käyttäjävetoisen kunnonvalvonnan työkalut / 18 Microlog-vaihtolaitekampanja! / 22 SKF on SKF-yhtymän rekisteröity tavaramerkki. SKF-yhtymä Tämän julkaisun sisältö on julkaisijan omaisuutta eikä sitä saa kopioida (ei myöskään julkaista otteita siitä) ilman julkaisijan ennakkoon myöntämää kirjallista lupaa. Tiettyihin julkaisussa käytettyihin kuviin on Shutterstock.com myöntänyt luvan. Julkaisun tietojen oikeellisuus on huolellisesti tarkistettu, mutta julkaisija ei vastaa vahingoista tai taloudellisista menetyksistä, suorista tai epäsuorista eikä myöskään seurauksista, jotka mahdollisesti ovat syntyneet käyttämällä tämän julkaisun tietoja. Hyvä Lukija Syksy on jälleen saapunut ja voimme rentouttaneiden kesälomien jälkeen paneutua innokkaina töihimme. Teollisuuden pyörät ovat pyörineet pääosassa Suomen yrityksiä alkuvuonna hyvin, saatujen tilausten määrä on kääntynyt kasvuun vuoden 2008 laman jälkeen ja esim. satamien kautta kulkevat tavaramäärät ovat ennätyskorkealla. Investointien määrä kotimaassa on pysynyt alhaisella tasolla ja siten kaikissa yrityksissä tilanne ei ole kuitenkaan normalisoitunut. Euroopan rahoituskriisi luo lisäksi synkkiä pilviä positiivisen kehityksen jatkumiselle myös Suomessa. Tarvitsemme muutoskykyä etsiä uusia tuottavampia toimintatapoja teollisiin palveluihin ja investointeja tuotannon tehostamiseen. SKF voi auttaa yrityksiä kunnossapidon kehityksessä odottamattomien seisokkien vähentämisessä ja työmenetelmien parantamisessa. Pyrimme aktiivisesti kehittämään myös omia palvelujamme mm. kunnossapidon sopimusten ja asiantuntijapalveluiden alueilla. Näistä kerromme lehdessä esimerkkeinä IMS Integrated Maintenance Solutions sopimukset ja RDC etävalvontapalvelut. Lehden kansikuvassa näkyvä voimalaitos tarvitsee myös kunnonvalvontaa kriittisille laitteilleen, minkä toteutuksen RDC etävalvonta mahdollistaa kustannustehokkaasti. Kunnonvalvonnan käytännön näkökulman Ruukilta terästeollisuudesta kertoo Pertti Leinosen artikkeli. Kunnossapidon kehitys kasvaa monessa yrityksessä käyttäjäkunnossapidon alueella vauhdikkaasti. Teknologian mahdollisuuksista auttaa käyttäjäkunnossapitoa kertoo artikkelimme ODR:stä. SKF:n Total Lubrication Management kokonaisvaltaisen voitelun hallinnan ohjelmalla on mahdollista selvittää yrityksen voitelutoiminnan tilanne ja sen kehitysmahdollisuudet. Oikealla ja hyvin hoidetulla voitelulla on merkittävä vaikutus kunnossapidettävien mekaanisten laitteiden elinkaareen ja siihen panostaminen on monissa yrityksissä jäänyt vähäisemmälle huomiolle kuin on tarpeen. Perusasiat on tärkeä pitää erinomaisessa kunnossa, jotta niiden varaan voi rakentaa yritykselle maailmanluokan käyttövarmuuden. Myös monet SKF:n kunnonvalvonnan tuotteet ja työkalut kehittyvät koko ajan ja luovat uusia sovellusmahdollisuuksia teollisuudessa. Julkaisussa voit lukea uutuuksista lähemmin. Hyvää syksyn alkua ja viihtyisiä lukuhetkiä lehtemme parissa. 2

3 IMS-sopimukset käyttövarmuuden parantamiseen yhteistyöllä Kilpailun kiristyessä ympäri maailmaa yritykset etsivät keinoja parantaa tuotantolaitosten käyttövarmuutta ja kannattavuutta. Tuotantoa on tehtävä tuottavammin, jotta yrityksillä on tulevaisuus. Käyttövarmuuden parantamisella huoltoseisokit voidaan tehdä hallitusti, ja näin koneisiin ja laitoksiin sijoitetulle pääomalle on mahdollista saada niille suunniteltu tuotto. Parantavan kunnossapidon mallin mukaan ongelmat tunnistetaan hyvissä ajoin ja niistä voidaan oppia tarkastelemalla syitä ja seurauksia. Käyttövarmuuden parantamisessa on Suomen teollisuudella vielä hyvät kehitysmahdollisuudet. SKF on kehittänyt tämän aikaansaamiseksi ns. IMS:n eli Integrated Maintenance Solution -toimintamallin, jossa tilaaja ja toimittaja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin käyttövarmuuden kohottamiseksi halutulle tasolle sekä kustannusten alentamiseen yhteistyöllä. Sopimuksella varmistetaan myös laadukkaiden SKF varaosien ja työkalujen toimitus asiakkaille. IMS-sopimuksella SKF jakaa riskiä asiakkaan kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. IMS-sopimuksissa keskitytään kehittämään ja toteuttamaan ennakoivan kunnossapidon toimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Tavoitteet sovitaan yhdenmukaisiksi tehtaan kokonaistavoitteiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteisesti sovituilla tunnusluvuilla, jotta oikeasta kehityssuunnasta voidaan varmistua ja toimintaa ohjata haluttuun suuntaan. Käyttövarmuuden parantamisprosessi Käyttövarmuuden parantamistoiminta alkaa kriittisyysluokittelun tekemisellä tehtaan laitteille, mikäli sitä ei ole jo olemassa tai ole lähivuosina päivitetty. Kuva 1. IMS sopimusten prosessi Luokittelun kriteerit suhteutetaan tehtaan prosesseihin ja siihen, millaisia asioita painotetaan ympäristön, turvallisuuden ja tuotannon lisäksi. Hyvä dokumentointi kriittisistä kohteista edesauttaa koko henkilöstön perehtymistä tärkeimpiin tehtaan laitteisiin. Perusedellytyksenä käyttövarmuuden kehittämisessä on voiteluun ja kunnonvalvontaan painottuva ennakoivan kunnossapidon ohjelma. Voitelun toiminta suunnitellusti on perusta 3

4 Kuva 2. Kunnonvalvonta on käyttövarmuuden kehityksen avainasioita mekaanisten laitteiden pitkäaikaiselle toimivuudelle. Tämä varmistetaan analysoimalla voitelun nykytilanne: voiteluaineiden valintojen perusteet ja voitelukohteiden voiteluvälit käydään läpi. Automaattisten voitelujärjestelmien toiminta varmistetaan osaavalla huoltotoiminnalla. Kunnonvalvonta kohdennetaan ensisijaisesti kriittisten koneiden ja laitteiden mittaavaan kunnossapitoon, jotta vikaantumiset saadaan ajoissa kiinni ja laitteet voidaan korjata tai vaihtaa suunnitellusti seisokissa muiden töiden ohessa. Pyöriville koneille tämä tapahtuu pääsääntöisesti värähtelymittauksilla, joko kannettavilla mittalaitteilla tai online -kunnonvalvontajärjestelmillä. Mittaus- ja tarkastelujaksot määritetään laitteiden kriittisyyden, vikaantumisen nopeuden tai olosuhteiden mukaisesti. Merkittäville vikaantumisille tehdään vaurion juurisyyselvitys. Merkittäviä vaurioita ovat tyypillisesti sellaiset, jotka aiheuttavat prosessiin tuotantokatkoksen tai korkeat kunnossapitokustannukset. Juurisyyselvitysten avulla pyritään parantamaan laitteiden toimintaa luotettavammaksi ja samalla estämään vastaavanlaisen vaurion uudelleen syntyminen. Tämän käytännön luominen ja kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa on yksi IMS-sopimusten osa. IMS-sopimuksen yhteydessä sovitaan myös ammattitaidon kehittämispanostuksista asiakkaan henkilöstölle SKF:n koulutusmoduulien kautta. Koulutuksen tavoitteena on käyttövarmuuden kehityksen tukeminen ja samoista asioista puhumiskulttuurin luonti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. SKF:n lähestymistapa IMS sopimuksen kautta 1. Kunnossapito-ohjelma optimoidaan 2. Ennakoivat toimintatavat otetaan käyttöön 3. Käyttövarmuutta parannetaan 4. Tekemistä tehostetaan 5. Varaosien kulutusta vähennetään Lisätietoja antavat Sami Peltonen puh Petri Saarinen puh Kuva 3. IMS kehityspolku 4

5 Voitelutoiminta hallintaan teollisuuslaitoksissa Laitteiden ja koneiden voitelun toimivuus on tärkeimpiä kunnossapidon tehtäviä. Pääosin kunnossapidon henkilöt ymmärtävät toimivan voitelun merkityksen laitteen luotettavalle toiminnalle, mutta käytännössä voiteluhuolto ei ole välttämättä riittävän tärkeässä roolissa teollisuuslaitoksissa. mahdollista selvittää yrityksen voitelutoiminnan tilanne ja sen kehitysmahdollisuudet. Oikealla ja hyvin hoidetulla voitelulla on merkittävä vaikutus kunnossapidettävien mekaanisten laitteiden elinkaareen, mutta siihen panostaminen on monissa yrityksissä jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Perusasiat on tärkeä pitää erinomaisessa kunnossa, jotta niiden varaan voi rakentaa yritykselle maailmanluokan käyttövarmuuden Useiden teknisten tutkimusten ja artikkeleiden perusteella puutteellinen voitelu on juurisyynä noin 50 % ennenaikaisista kone-elimien vaurioista (Kuvassa 1 kohdat puutteellinen voitelu ja likaantuminen yhteensä). Voiteluhuollon kehittämiseen ja parantamiseen sijoitetut rahat eivät mene hukkaan, koska keskimäärin teollisuuslaitoksista löytyy paljon potentiaalia vähentää ennenaikaisia laitevaurioita voiteluun panostamalla. SKF:n Total Lubrication Management (TLM) kokonaisvaltaisen voitelun hallinnan ohjelmalla on Asennusvirhe Likaantuminen Kuva 1. Voitelu ja laakerit kun jokin menee vikaan Puutteellinen voitelu Väsyminen 5

6 Keskitetyt ja automaattiset voitelujärjestelmät Proaktiivinen kunnossapito Monipisteiset automaattivoitelulaitteet Yksipisteiset Käsivoitelu Voiteluaineet Kuva 2. SKF:n vaihtoehtoja voiteluongelmien ratkaisemiseksi Miksi voiteluun ei panosteta? Jotta laitteen luotettavuutta voidaan parantaa, tulee analysoida, mitkä juurisyyt aiheuttavat laitteen vikaantumisen. Teollisuuslaitoksella ei välttämättä ole toimintatapaa tai tahtotilaa analysoida vaurioiden juurisyitä. Tällöin ei tiedosteta puutteellisesta voitelusta johtuvaa laitteen vaurioitumista. Laakeri vaihdetaan esim. 3 kk välein, koska näin on tehty useiden vuosien ajan. Tosiasiassa paremmin kohteeseen soveltuvan voitelurasvan käytöllä laakerin kestoikä voitaisiin kymmenkertaistaa. Jos voiteluun liittyvän vian johdosta nousisi aina punainen lippu pystyyn laitteen vieressä, niin voitelutoiminnan arvostus olisi keskimäärin aivan eri tasolla. Tehtailla suoritettujen voitelukartoitusten ja voitelukoulutuksiin osallistuneiden palautteen perusteella voiteluhuollon arvostus ei välttämättä ole riittävällä tasolla. Useinkaan teollisuuslaitoksista ei löydy toimihenkilöä, jonka vastuulla ovat voiteluun liittyvät kysymykset. Voiteluhuoltomiehet jäävät silloin ilman tukea voiteluun liittyvissä ongelmatilanteissa. Joissakin teollisuuslaitoksissa kunnossapito on organisoitu siten, että varsinaisia voiteluun keskittyviä huoltomiehiä ei enää ole, vaan laitosmies tai ennakkohuoltomies suorittaa voitelutöitä muiden töiden ohessa. Tähän toimintaan liittyy riski, että esim. jälkirasvaukset kohteille tehdään, jos ehditään. Miten määritellään voitelun taso teollisuuslaitoksessa? Toimiva voitelu voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: Oikea voiteluaine Oikea voitelumäärä Oikea voiteluaika 6

7 Oikea voitelukohta Oikea voitelutapa- tai järjestelmä Voitelun toimivuutta teollisuuslaitoksessa voidaan arvioida yllä esitettyjen viiden periaatteen perusteella. Otetaan esimerkkinä tarkasteluun osa-alue oikea voiteluaine ja se, mitä tarkentavia kysymyksiä kyseiseen osa-alueeseen voisi liittyä. Rajoitetaan voiteluaineet vielä rasvatuotteisiin, jolloin kysymykset voisivat olla seuraavia: Kuinka monta erilaista rasvalaatua tehtaalla on käytössä? Kuinka monta erilaista rasvatoimittajaa käytetään? Millä periaatteella voiteluainetoimittajat on valittu? Millä periaatteella voitelurasva on valittu käyttökohteelle? Mitä voitelurasvaa käytetään keskusvoitelu järjestelmissä? Mitä voitelurasvaa käytetään sähkömoottoreissa? Yllä esitetyt kysymykset käydään keskustellen läpi kunnossapidon eri toimijoiden kanssa. Tehdyn yhteenvedon perusteella tiedetään, millä periaatteella teollisuuslaitos on valinnut rasvat käyttökohteelle. Samalla periaatteella käydään läpi myös muut voiteluun liittyvät osa-alueet Tuotantolaitoksen rasvavoitelukohteiden valinta Rasvavoideltavat käyttökohteet voidaan jakaa voitelun näkökulmasta kahteen eri kategoriaan: kestovoideltuihin kohteisiin ja jälkivoideltaviin kohteisiin. Laakerit, jotka on tehtaalla täytetty rasvalla ja varustettu laakereihin integroiduilla tiivisteillä, ovat kestovoideltuja. Tämän tyyppisiä laakereita jälkivoidellaan vain poikkeustapauksissa. Kestovoideltujen laakereiden käyttö esim. pienikokoisten sähkömoottoreiden laakereina on yleistynyt. Rasvavoitelukohteiden jälkivoitelu tehdään joko käsin tai keskusvoitelujärjestelmällä. Käyttökohteen käsivoitelumäärät ja jälkivoiteluvälit tulee olla määritetty kunnossapitojärjestelmään. Tämä ns. jälkivoiteluohjelma ei ole asianmukaisessa kunnossa kaikissa oikealla järjestelmällä Oikea voiteluaine oikeaan voitelupisteeseen. oikea määrä oikeaan aikaan Kuva 3. Oikea voiteluaine oikeaan voitelupisteeseen 7

8 Polku maailmanluokan voitelutoiminnan hallintaan CNA-LM voitelutoiminnan yleisanalyysi Yksityiskohtainen auditointi Kehityssuunnitelma Käyttöönotto kentällä Jatkuva parantaminen Kuva 4. Voitelutoiminnan kehittämispolku Lisätietoja antavat Petri Saarinen puh Petri Sulo puh teollisuuslaitoksissa. Ohjelmasta puuttuvat usein joko rasvamäärät tai jälkivoiteluvälit, jolloin ohjelma on vaillinainen. Jälkivoitelun rasvamäärät ja jälkivoiteluvälit linkittyvät aina toisiinsa. Mitä korkeampi on käyttökohteen pyörimisnopeus, sitä tärkeämpää on, että laitteelle syötetään oikein määritetty jälkivoitelumäärä. Liika voitelu voi aiheuttaa myös laitteen vikaantumisen. Usein voiteluohjelmaa ei ole päivitetty moniin vuosiin ja voiteluhuoltomiehillä ei ole välttämättä mitään tietoa laitokselle asennettujen uusien laitteiden voitelusta. Monien kohteiden jälkivoiteluvälin ja jälkivoitelumäärän laskentaan SKF:llä on laskentaohjelmia, mutta hitaasti pyörivien laitteiden jälkivoiteluvälin ja määrän arviointiin näitä ei ole saatavilla. Tällaisissa kohteissa arviot perustuvat laitevalmistajien ja komponenttitoimittajien vuosien aikana keräämään kokemusperäiseen tietoon käyttökohteesta. Useimmiten hitaasti pyörivien kohteiden jälkivoiteluväli ja määrä perustuvat ylivoiteluun, jolloin esim. kiinteät likapartikkelit ja kosteus pidetään laakeroinnin ulkopuolella. Hitaasti pyörivässä kohteessa ei ole samanlaista riskiä ylivoitelun johdosta tapahtuvalle lämmön nousulle kuin korkeasti pyörivissä kohteissa. Ylimääräisen voitelurasvan poistuminen laakeripesästä tulee kuitenkin varmistaa. Hitaasti pyörivät ja ylivoidellut laitteet, jotka sijaitsevat fyysisesti kohtalaisen lähellä toisiaan ovat erinomaisia kohteita keskusvoitelujärjestelmälle. Viidenkymmenen voitelupisteen keskusvoitelujärjestelmän takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta, jos laskennassa huomioidaan pelkästään säästöt työkustannuksissa jotka syntyvät jälkivoitelun suorittamisesta kahden viikon välein. Useimmiten painavampana perusteluna keskusvoitelujärjestelmän valinnalle ovat muut seikat, kuten inhimillisen virheen välttäminen jälkivoitelussa, työturvallisuuden varmentaminen ja kunnossapidon henkilöstön vapauttaminen muihin työtehtäviin. Inhimillinen virhe sattuu myös tunnolliselle työntekijälle jossain vaiheessa, jos esim. jälkivoitelu jää tekemättä kosteassa ympäristössä toimivalle laakerille. Tämä voi johtaa laitteen rikkoontumiseen ja tuotantoseisokkiin, jonka seurauksena tuotannon menetyksestä johtuvat kustannukset voivat olla moninkertaiset verrattuna keskusvoitelujärjestelmän investointikustannuksiin. Voitelu on kunnossapidon osaalue, jossa on kehitettävää ja parannettavaa monissa teollisuuslaitoksissa. SKF tukee asiakkaitaan tuotantolaitosten voiteluohjelmien rakentamisessa ja päivittämisessä. Tämä perustuu SKF:n yli sadan vuoden kokemukseen laakerointien ja kone-eliminen voitelusta. Täällä Suomessakin me voimme hyödyntää SKF:n maailmanlaajuisesti eri teollisuuden aloilta keräämää kokemusta ja tietoa laitetaan voiteluasiat parempaan kuntoon yhdessä. Timo Virolainen 8

9 Kestääkö seuraavaan seisokkiin? Milloin on oikea aika korjata laite? Standardin PSK 6201mukaan kunnonvalvonnalla määritellään kohteen toimintakunnon nykytila ja arvioidaan sen kehittyminen mahdollisen vikaantumis-, huolto- ja korjausajankohdan määrittämiseksi. Korjaukset tehdään oikea-aikaisesti, ei liian aikaisin eikä liian myöhään. Vikaa ei päästetä kehittymään vaurioksi, koska hallitsemattoman vaurion yhteydessä myös seurausvaikutukset voivat olla merkittävät. Tämä edellyttää, että laitteen kuntoa seurataan jatkuvasti, jolloin viat havaitaan jo niiden alkuvaiheessa. Kestääkö seuraavaan seisokkiin? Kunnonvalvontaprosessiin ja kunnonvalvojan tehtävän kuvaan kuuluu poikkeaman toteamisen jälkeen suorittaa oireiden- ja vianmääritys sekä näiden perusteella tehdä johtopäätös, jossa selvitetään mahdollinen vika sen vakavuusaste, aiheuttaja ja kehittymisnopeus. Lisäksi annetaan ennuste turvallisesta käyttöajasta sekä suositellaan toimenpiteitä, joiden avulla käyttöä voidaan jatkaa seuraavaan seisokkiin. Kuva 1. Kunnonvalvojan vastuu Kunnonvalvoja joutuu ottamaan suuren vastuun turvallista käyntiaikaa määrittäessään, usein puhutaan myös suurista kustannuksista ja toimitusvarmuudesta. Siinä otetaan miehestä mittaa kun hän joutuu tekemänsä diagnoosin perusteella suosittelemaan välitöntä seisokkia kriittisessä tuotantotilanteessa. Mieleen nousee epävarmuus diagnoosin oikeellisuudesta. Jos diagnoosi on väärä, tulee turha seisokki, turhia kustannuksia sekä tuotantotappioita. Lisäksi kunnonvalvonnan luotettavuus Kuva 1. Kunnonvalvontaprosessi. kärsii. Jos diagnoosi on oikea ja seisokkia ei oteta, eikä korjausta suoriteta, kone voi särkyä hallitsemattomasti ja seisokista tulee pitkä ja kallis. Taas kunnonvalvonnan luotettavuus kärsii. Tämä on johtanut joskus siihen, että pätevä henkilö on pyytänyt siirtoa muihin tehtäviin. Vaikeaa tilannetta, johon kunnonvalvoja voi joutua kuvaa seuraava hieman karrikoitu esimerkki. Osaston kunnonvalvoja ilmoittaa, että laakerin huono kunto vaatii hänen mielestään linjan välitöntä pysäyttämistä. Tuotantotilanne on kuitenkin kriittinen, toimitukset ovat myöhässä ja firman maine luotettavana toimittajana kärsii, jos linja pysäytetään. Seisokkitunnin 9

10 hintakin on suuri. Kunnossapitopäällikkö tulee kunnonvalvojan luo keskustelemaan asiasta, kertoo tilanteen ja kysyy: Oletko aivan varma, että emme voi ajaa seuraavaan seisokkiin, joka on viikon päästä? Tilanne on todella vaikea, jos kunnonvalvoja joutuu yksin tekemään päätöksen. Tilannetta voidaan helpottaa organisoimalla toiminta siten, että kunnonvalvoja saa tukea päätösten tekemiseen. Tukea voidaan saada omasta organisaatiosta, luomalla yhteyksiä ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja muiden yritysten kunnonvalvojiin. Kannattaa myös hyödyntää olemassa olevia vikatietopankkeja. Tärkeää on, että koko vastuuta ei sälytetä yhdelle henkilölle. Kunnonvalvojan työ on kuitenkin haastavaa ja mielenkiintoista, onnistuneissa diagnooseissa työ palkitsee tekijänsä ja työtyytyväisyys lisääntyy. Kokemus on valttia Mittausten pitkäaikainen seuranta sekä koneen- ja prosessin tuntemus auttavat oireanalyysin perusteella määrittään vian ja sen vakavuusasteen. Kunnonvalvojalle kehittyy kokemuksen perusteella käsitys siitä, millaiset oireet mittaustiedoissa ovat merkittäviä sekä miten oireita on tulkittava. Lisäksi hän tuntee myös koneen sen vikahistorian ja prosessin, tämä on ensiarvoisen tärkeää tehtäessä vianmääritystä. Tämä etu on aina osaston omalla henkilöstöllä, mutta ulkopuolinen asiantuntia ei aina pysty tunnistamaan mittaustulosten ja prosessin välisiä yhteyksiä. Ammattitaito on saatu opiskelun ja kokemuksen kautta. Usein on jouduttu oppimaan myös kantapään kautta. Käytäntö on osoittanut, että ammattitaitoisen kunnonvalvojan kouliintuminen kestää noin kolme vuotta. Ensimmäiset diagnoosit ovat aina vaikeimpia, koska ei ole vertailuarvoja, eikä mittaus- ja vikahistoriaa. Jos kokemusta ei ole, entistä tärkeämpää on luoda yhteydet alan asiantuntijoihin, jotka myös vaihtavat kokemuksia ja kysyvät kollegoiden mielipiteitä päätöksenteon tueksi. Kokemuksen kartuttamiseksi tarvitaan hyvää vikojen- ja mittaustulosten dokumentointia. Ensiarvoisen tärkeää on korjauksen jälkeen tutkia ja valokuvata vaurioitunut koneenosa ja verrata vauriota mittaustuloksiin. Näiden tietojen pohjalta voidaan jatkossa tehdä vielä tarkempi vianmääritys ja tarkentaa myös hälytysrajoja. Oikean korjausajankohdan määrittäminen Johtopäätöksen tekemisessä on tärkeää, että toimitaan ennen kuin vika etenee vaurioksi. Päätöksenteossa on tärkeää huomioida mm. seuraavia asioita: tuotantotilanne, laitteen kriittisyys ja suunnitellut seisokit mittausarvot vs. hälytys- ja vaurioraja-arvot 10

11 vian vakavuusaste ja vikaantumisen muutosnopeus vikatyyppi ja vikaantumismekanismi. Esimerkiksi pitimen vika laakerissa vaatii nopeampaa reagointia kuin ulkokehän vika vian alkuperäinen aiheuttaja. Arvioitaessa vian kehittymistä vaurioksi, on vianmäärityksen lisäksi pyrittävä selvittämään vian alkuperäinen aiheuttaja. Kun vian aiheuttaja on selvillä, voidaan luotettavammin arvioida vian vaikutusta koneen turvalliseen käyttöaikaan. vikahistoria, josta selviävät aiemmat vauriot ja niiden esiintymistiheys sekä suoritetut toimenpiteet Kuva 2. Verhokäyrätrendi ja viimeisen mittauksen spektri Näiden asioiden selvittäminen auttaa määrittämään ajankohdan milloin laite on viimeistään pysäytettävä. Täytyy kuitenkin muistaa, että ei kannata ottaa turhia riskejä, parempi tehdä korjaus liian aikaisin, kuin liian myöhään. Seuraavassa esimerkissä ei oikeaa korjausajankohtaa osattu määritellä riittävän tarkasti ja laakerin vaurioituminen aiheutti ison sähkömoottorin jumiutumisen kesken käynnin. Laakerin vauriotarkastelua ei tehty, mutta todennäköisesti äkkipysäyksen aiheutti pidinvaurio. Kuvassa 2 on verhokäyrätrendi ja viimeisen mittauksen spektri, joka on mitattu viisi vuorokautta ennen vauriota. Spektriin on merkitty pitimen vikataajuudet sekä pyörimistaajuus ja sen monikerrat. Kuten kuvasta huomataan, selkeitä merkkejä pitimen vauriosta ei löydy, eikä muitakaan laakerin vikataajuuksia ole havaittavissa. Spektrin kohinataso on kuitenkin noussut yli kymmenkertaiseksi verrattuna puoli vuotta aikaisemmin tehtyyn mittaukseen. Vikaantumisen muutosnopeus on ollut suuri ja hälytys- ja vauriorajat ovat ylittyneet. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan vielä suositeltu laakerin vaihtoa, vaan seurantaa normaalilla mittaustiheydellä. Tämä esimerkki osoittaa kunnonvalvojan päätöksenteon vaikeuden. Laakerin mittausarvoissa on tapahtunut selkeä muutos, mutta vikataajuuksia ei ole näkyvissä. Onko kyseessä laakerivika vai johtuuko muutos jostain muusta ilmiöstä? Otetaanko turha seisokki? Tässä tapauksessa olisi kuitenkin laakeri pitänyt asettaa erikoisseurantaan ja suorittaa laakerin vaihto mahdollisimman pian. Laakerien kunnonvalvonnassa kannattaa tarkastella myös aikatasoissa esiintyviä ilmiöitä. Tässäkin tapauksessa verhokäyrän ja kiihtyvyyden aikatasoissa esiintyi kerran kierroksella hankaus- ja kiinniottotyyppistä ilmiötä, joka oli nähtävissä jo viisi kuukautta enne vauriota, kuva 3. Aikatasossa näkyvä kiinniotto johtuu usein pitimen hankauksesta, joka johtaa pitimen kulumiseen ja vaurioitumiseen sekä voi aiheuttaa äkillisen laakerin jumiutumisen. Vian hallittu seuranta Kun vakava vika on havaittu, käyttöä voidaan usein jatkaa hallitusti seuraavien toimenpiteiden avulla: Tihennetään mittausväliä tai laitetaan tilapäinen kiinteä järjestelmä jatkuvaan seurantaan, näin voidaan seurata tarkasti vian muutosnopeutta. Vian kehitystä arvioitaessa kannattaa käyttää myös täydentäviä mittausmenetelmä, mikäli niiden avulla voidaan tarkemmin seurata vian kehittymistä sekä käyttää hyväksi aikaisempaa vikaantumis-, vaurio- ja korjaushistoriaa. Käyttöä voidaan ehkä jatkaa myös määrätyin rajoituksin kuten nopeutta tai kuormitusta pienentämällä tai ylimääräisellä voitelulla. Vakavan vaurion välttämiseksi voidaan myös asentaa tilapäisen suojaus. Oikeat mittausasetukset Oikean korjausajankohdan määrittämiseen vaikuttaa myös mittausten 11

12 Kuva 3. Kiihtyvyyden aikataso viisi vuorokautta ennen vauriota Kuva 4. Mittaukset vanhoilla ja uusilla asetuksilla luotettavuus. On tärkeää tarkastaa, että mittaus suoritetaan oikeasta paikasta sekä käytössä ovat oikeat mittausmenetelmät ja mittauspisteasetukset. Kuvassa 4 on esimerkki vaihteen mittauksesta vanhoilla ja korjatuilla mittauspisteasetuksilla. Vanhoilla asetuksilla aikatasoon saatiin vain 2 akselin kierrosta, joka ei riitä yksittäisten hampaiden kunnon seurantaan. Lisäksi spektrin erottelukyky ei riittänyt näyttämään sivunauhoja ryntötaajuuden ympärillä. Kestääkö seuraavaan seisokkiin on yleisin kysymys pyörivien laitteiden kunnonvalvonnasta vastaaville hen- kilöille. Ennustaminen ei kuitenkaan ole mitään salatiedettä, vaan perustuu mittausmenetelmien-, vikaan liittyvien oireiden-, sekä laitteiden-, ja prosessin tuntemiseen. Kokemuksella on myös suuri merkitys vianmääritystä ja ennustusta tehtäessä. Eri laitteiden ja vikojen oireista ja käyttäytymisestä on nykyisin paljon käytännön- ja tutkimustietoa, jos omaa kokemusta ei ole kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Lehtien ilmoituspalstoilla esiintyvistä ennustajista tuskin on hyötyä. Pertti Leinonen, Ruukki Metals Oy 12

13 SKF Etävalvontapalvelut Kunnonvalvontaa pilvestä SKF Etävalvontapalvelut (SKF Remote Monitoring Services) on uusin lisäys SKF:n palveluvalikoimassa. Tämän ohjelmistopalvelun avulla voidaan tehdä koneiden kunnonvalvontaa ja diagnostiikkaa milloin ja mistä tahansa vuorokauden ympäri. Web-pohjainen pääsy kunnonvalvontasovelluksiin sekä uusimmat kunnonvalvontamittalaitteet mahdollistavat koneiden etävalvonnan joko käyttämällä määräaikaisia tai jatkuvia mittausmenetelmiä. SKF Etävalvontapalvelut voivat olla osa laadukasta ennakoivan kunnossapidon ohjelman toteutusta. Palvelu perustuu ylläpidetyn Analyst -ohjelmistopalvelun käyttöoikeuteen ja tarvittaessa voidaan valita analysointipalvelu tai hankkia tarvittavat laitteet SKF:ltä koneiden jatkuvaan valvontaan. Pilvipalvelut: päivän megatrendi Nykypäivän yritykset siirtyvät yhä suuremmissa määrin sovellushankinnoissa tuotteista palvelumuotoiseen hankintaan. Monissa paikoissa kuuleekin puhuttavan pilvipalveluiden hankinnoista niin ohjelmistojen kuin muiden tietoteknisten resurssien kohdalla. Suurin osa yrityksistä seuraa tätä suuntausta, koska ne haluavat Kuva 1. Etävalvonta ja diagnostiikka joustavuutta sovelluksen lisensiointija ostokustannuksissa. Tämän vuoksi sovellusten tarjoajat investoivat enemmän pilvipalveluvaihtoehtoihin, joista asiakas ostaa sovellukset palveluina joustavasti käytön mukaan. Pilvipalvelut muuttavat tavan hankkia sovelluksia ja muita it -resursseja. Meneillään on muutos pois paikallisista etukäteen määritellyistä resursseista kohti joustavia ja tarpeen mukaan eläviä palveluita. Pilvipalvelut mahdollistavat entistä dynaamisemman tavan hankkia lisenssejä ja resursseja sekä aloittaa nopeampi sovelluksien ja resurssien käyttö. Kunnonvalvontaohjelmisto pilvestä SKF Etävalvontapalvelut tarjoaa ptitude Analyst -ohjelmistoa ylläpidettynä sovelluspalveluna, mikä mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan kunnonvalvonnan aloittamisen. SKF Etävalvontapalveluiden kautta voit seurata esimerkiksi miehittämättömiä ja etäällä sijaitsevia kohteita, kuten vesi- tai tuulivoimalaitoksia. Keskittämällä kunnonvalvonnan voit myös standardoida ja synkronoida ennakoivan kunnossapidon toimintatavat. Tämä helpottaa koneiden tilan analysointia sekä tekee siitä tekijästä ja paikasta riippumatonta. Etuja keskittämisellä Remote Diagnostic Center -lisenssillä ja ohjelmiston keskittämisellä yleisesti pilviratkaisuihin saavutetaan useita etuja. Esimerkiksi käyttämällä ptitude Analyst ohjelmistoa palveluna minimoidaan tarvittavat laitteistot sekä pienennetään tietokoneiden ja palveli- 13

14 men vaatimuksia. Tämän takia it -tuen määrä kunnonvalvonnan asennuksissa ja käyttöönotoissa on minimaalinen. Lisäksi ylläpitämiseen liittyvät kustannukset saadaan jatkossa minimoitua. Keskitetyn järjestelmän avulla voidaan myös helpommin soveltaa samoja mittausmenetelmiä eri tehtailla ja lisätä yhteistyötä tehtaiden välillä. Myös mittauspalveluita myyvät yritykset hyötyvät keskitetyistä järjestelmistä. Yleensä tällaisissa yrityksissä vaatimuksena on päästä tietoihin käsiksi monesta eri paikasta. Lisäksi samoihin tietoihin on mahdollistettava pääsy usealle eri käyttäjille. Keskitetyllä etävalvontajärjestelmällä tämä kaikki on mahdollista toteuttaa. Keskitys mahdollistaa mittauspalvelut ympäri vuoden ilman suurempia keskeytyksiä. Kun kaikki data on yhdessä paikassa, ei tarvita mitään erityisjärjestelyjä loma-aikoina tai kun päätoiminen tekijä on muuten poissa. Tarvitaan ainoastaan verkkoyhteys ja pääsyoikeus järjestelmään. Kuva 2. Micrologin, Inspectorin (Marlinin) ja IMx:n tietojen tallentaminen Etävalvonta ja diagnosointi lisäpalveluna SKF Etävalvontapalvelun kautta on mahdollista käyttää tarvittaessa myös muita palveluita ja tietotaitoa, jota SKF:llä on erilaisista laitteista ja eri sovelluksista. SKF:n ylläpitämän järjestelmän kautta voidaan hyödyntää SKF:n asiantuntijoiden tietotaitoa ratkaistaessa koneissa esiintyviä ongelmia. Tämä voidaan toteuttaa ilman erityisiä verkkoratkaisuja tai ilman matkustusta paikan päälle. SKF Etävalvontapalvelu mahdollistaa myös globaalin asiantuntijaverkoston hyödyntämisen. SKF Etävalvontapalvelun kautta voi myös hankkia jatkuvaa valvontaa ja analysointia. Tällöin SKF valvoo, analysoi ja raportoi koneiden tilasta. Raportit perustuvat uusien SKF:n kannettavien ja online -järjestelmien mittauksiin, jotka tallennetaan Remote Diagnostic Centeriin joko suoraan Internet yhteyden kautta tai latausohjelmiston kautta. Tuloksena tulevat SKF:ltä koneiden tilat sekä ohjeita ja suosituksia, jotka johtavat koneistojen jatkuvaan parantamiseen ja parempaan käytettävyyteen. Esimerkkitapaus: Ongelmia vesivoimalaitoksessa Yleensä pienet ja miehittämättömät tuotantolaitokset ovat yleisimpiä etävalvonnan kohteita. Esimerkkinä voidaan mainita pienet vesivoimalaitokset ja tuulivoimalaitokset, joissa ei yleensä ole säännöllistä kunnonvalvontaa, mutta niissä on kriittisiä koneita, joita olisi seurattava. Useimmat voimalaitokset ovat myös hajautettuna laajalle alueelle tai muuten hankalasti valvottavissa, mikä vaikeuttaa tehokasta kunnonvalvontaa. Eräällä pienellä vesivoimatuottajalla on kaksi pientä vesivoimalaitosta, joissa on yhteensä kolme turbiinia. Heillä oli ongelmia turbiinien vaihdelaatikoiden kanssa. Koska vaihdelaati- 14

15 kot ovat kriittisiä turbiinin toiminnalle ja varaosien toimitusaika on suuri, omistaja piti ongelman valvontaa ja mahdollisimman aikaista laitevian havainnointia erittäin tärkeänä. Heillä itsellään ei ollut tarpeeksi resursseja valvoa laitteita, joten he etsivät muita ratkaisuja seurata vaihteistojen kuntoa välttääkseen odottamattomat seisokit ja suunnitellakseen varaosien tilaukset paremmin. Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Vesivoimalaitoksien henkilökunta päätti kysyä SKF:ltä apua millä ratkaista heidän ongelmansa vaihdelaatikoiden kunnonvalvonnan ja analysoinnin suhteen. Keskustelujen jälkeen SKF tarjosi heille ratkaisuna etävalvontapalvelua ja SKF:n ylläpitämiä ohjelmistopalveluita. Ratkaisussa toimitettiin kaksi 32 kanavan IMX yksikköä, joka mittaavat jatkuvasti kahta turbiinia ja niiden vaihdelaatikoita. IMX:t on asetettu mittaamaan signaaleja kiihtyvyysantureista, siirtymäantureista ja prosessisignaalia turbiinin ja vaihdelaatikon tilojen seuraamiseksi. SKF sopi asiakkaan kanssa järjestelmän säännöllisestä valvonnasta ja laitteiston tilan raportoinnista määräajoin. Asiakkaalle haluttiin tarjota pääsy ohjelmistoon mittausten tarkastelua varten. Tähän tarkoitukseen valittiin SKF:n ylläpitämä graafinen käyttöliittymä HMI (Human Machine Interface). Ratkaisu auttoi asiakasta aloittamaan laitteistonsa valvonnan nopeasti. Lisäksi he pääsevät hyödyntämään SKF:n tietotaitoa laitteiston tilan arvioinnissa. Ratkaisua varten heidän ei tarvinnut palkata uutta henkilökuntaa tai järjestää aikaa vievää koulutusta ja näin he pystyivät keskittymään omaan pääliiketoimintaansa. Ohjelmiston hankkiminen palveluna teki käynnistyskustannuksista pienemmät kuin mitä se olisi ollut perinteisellä tavalla, koska paikallisesti asennettiin ainoastaan IMx yksiköt. Lisätietoja antaa Mikko Mäkäräinen puh SSG Sahala vahvistaa kilpailukykyään SKF yhteistyöllä SKF ja SSG Sahala ovat solmineet maaliskuun alussa yhteistyösopimuksen, joka pohjautuu kansainväliseen SKF Certified Service Provider -ohjelmaan. Sertioinnissa SKF auditoi SSG:n kunnossapitotoiminnot ja tarjoaa tuote- ja palveluvalikoimansa SSG:n hyödynnettäväksi yhteistyössä luodun kehityssuunnitelman mukaisesti. Molempien yritysten tavoitteena sertifioinnissa on loppuasiakkaan tuotantokoneistojen häiriöttömyys ja käyttövarmuutta parantavien ratkaisujen löytäminen mm. kunnonvalvonnan ja vauriosyyselvitysten avulla. SKF Certified Service Providerohjelman mukaisesti SSG:n henkilöstö käy läpi koulutusohjelman SKF:n osaamisaloilta mm. laakeroinneista, voitelusta ja kunnonvalvonnasta. SSG Sahala on Suomen ensimmäinen SKF:n sertifioima kunnossapitopalvelujen tarjoaja. 15

16 SKF:n uudet laserlinjauslaitteet tehokkaaseen ja monipuoliseen työskentelyyn Kone-elimien linjaus on yksi parhaimmista ja tehokkaimmista keinoista välttää koneen, laitteen tai sen osan vaurio, mutta hyvin usein tämä työvaihe laiminlyödään. Huono akselien tai kytkimien linjauksen laatu voi ilmentyä esim.: Koneen heikkona suorituskykynä Lisääntyneenä energiankulutuksena Lisääntyneenä meluna ja värähtelynä Ennenaikaisena laakerivauriona Ennenaikaisena kytkinvauriona Kone on linjattu oikein, kun kaksi toisiinsa kytkettyä akselia on yhdensuuntaisia, niin vaaka- kuin pystysuunnassakin koneen käydessä ja sen ollessa kuormitettuna normaalissa käyntilämpötilassa. Uudet SKF TKSA 60 ja TKSA 80 laserlinjauslaitteet ovat kestäviä, langattomalla lähetintekniikalla varustettuja laserlinjauslaitteita, joissa on ominaisuudet monipuolisiin laitelinjauksiin ja muihin tarkastuksiin. 16

17 TKSA 60 ja TKSA 80 toiminnot/ohjelmistot Vaaka-akselin ja pystyakselien linjaukset Käyttäjän määrittelemät linjaustoleranssit Käyttäjän määrittelemät tavoitearvot (lämpösiirtymäarvot) Soft foot tarkastukset (Soft foot; rakenteen jouston tarkastukset) Akselin säteisheiton tarkastukset (TKSA 80) Konelinjojen linjaukset; TKSA 60 optiona 3 koneen linjaus. TKSA 80 vakiona 3 koneen linjaus, optiona 5 koneen linjaus Lisätarkastusrutiinit; kiristyspulttien momenttien tarkastukset, visuaaliset tarkastukset Tarkan konekortin täyttö Monipuolinen työraportointi USB liitännän kautta tietokoneelle TKSA 60 TKSA 80 Teknisiä tietoja TKSA 60 ja TKSA 80 Laserpäiden maksimietäisyys 10m (TKSA 60, TKSA 80) Lineaari CCD linjalaserlähettimet, 36mm Kulmavaakojen tarkkuus + - 0,5 Toiminta-aika normaaliolosuhteissa 10 tuntia Suojausluokka IP65 TKSA 80 Wireless detector TKSA 60 Lisätietoja antavat: Tapio Jouhkimo puh , Ismo Kumakari puh

18 Käyttäjävetoisen kunnonvalvonnan työkalut Onnistunut käyttäjävetoinen kunnonvalvonta (ODR = Operator Driven Reliability) vaatii ensisijaisena ja tärkeimpänä tekijänä sitoutuneen ja innostuneen henkilökunnan, mutta myös tarkoituksenmukaiset sekä toimivat työkalut. Uutuuksia markkinoilla edustavat Microlog Inspector-tiedonkeruulaitteet yhdessä langattoman kuntokoettimen kanssa Analyst kunnonvalvontaohjelmisto. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti keskeisimmät laite- ja ohjelmisto-ominaisuudet ODR-toiminnan osalta. Kuva 1. ODR-toiminta lyhyesti. 18

19 @ptitude Analyst v. 6.0 Käyttäjävetoisessa kunnonvalvonnassa tietokonetta ja tietokoneessa olevaa kunnonvalvontaohjelmistoa hyödynnetään aivan kuten värähtelymittaustenkin yhteydessä. Ohjelmassa määritetään tarkasteltavat kohteet reittikokonaisuuksiksi ja asetetaan tarkastuspisteille keruuvälit sekä raja-arvot. Tämän jälkeen siirretään tietoa mittalaitteen ja tietokoneen välillä, ylläpidetään mittaus-/ tarkastustietokantaa, analysoidaan tuloksia ja raportoidaan poikkeamista. Suurimmalla osalla ODR- käyttäjistä on käytössään Analyst-ohjelma, koska usein se on jo tehtaalla olemassa muiden SKFkunnonvalvontatuotteiden, kuten Microlog-värähtelyanalysaattorien tai On-Line -järjestelmien ansiosta. Tällöin ODR-tarkastukset voidaan liittää samaan ohjelmaan, hankkimalla ainoastaan tarvittava määrä uusia käyttäjälisenssejä. Yhteinen ohjelma muiden kunnonvalvonnan mittausten kanssa helpottaa ohjelmistojen ylläpitoa ja tukee koko kunnonvalvontatoimintaa, kun operaattorien keräämä tieto on myös kunnonvalvojien Analyst ohjelman uusin versio (6.0) tarjoaa edellisiin versioihin nähden muutamia uudistuksia ja parannuksia, joista tärkeimpänä on tuki uusimmalle Microlog Inspector tiedonkeruulaitteelle. Tällä hetkellä käyttäjä voi valita ODR -työkalukseen joko MARLINin tai Microlog Inspectorin. Microlog Inspector tuo mukanaan parannuksia mm. tiedonsiirtoon tietokoneen ja mittalaitteen välille. Analyst -versio sisältää kaksi merkittävää parannusta helpottamaan tarkastuskierrosten tulosten analysointia ja oikeiden johto- Analyst Kuva Analystin käynnistysikoni ja perusnäkymä. Kuva 3. Langattomalla kuntokoettimella kerätyt spektrit (ge3 ja mm/s). 19

20 Kuva 4. Huomiotekstin näkyminen trendissä. päätösten tekemistä. Ensimmäinen näistä on värähtelymittausten spektrin laskenta (FFT) ja esittäminen mittapistekohtaisesti. Kuntokoetinpisteille valitaan, lasketaanko spektri aina, ei koskaan vai ainoastaan hälytysrajan ylittyessä. Tulosten purun jälkeen mittapisteen nopeus- ja kiihtyvyyden verhokäyränspektrejä voidaan analysoida tavallisen värähtelymittausanalyysin tapaan. Spektrin laskenta edellyttää langattoman kuntokoettimen (WMCD = Wireless Machine Condition Detector) käyttöä. Toinen analysointia helpottava parannus on huomiomerkintöjen näkyminen tarkastus- ja mittaustrendeissä. Huomiot voidaan liittää mille tahansa kuvaajatyypille ja kohdistaa joko piste-, laite- tai laiteryhmätasolle. Huomiot voidaan lisätä suoraan kentällä Microlog Inspectorilla, sekä Analystissä kuvaajan kautta tai pisteen/ laitteen ominaisuuksista. Huomiotekstit näkyvät kootusti myös kuvaajan tietoalueessa Huomiot välilehdellä. Microlog Inspector Kuva 5. Microlog Inspector ja langaton kuntokoetin. Kuva 6. Öljynpaineen tallentaminen Microlog Inspectorilla. SKF Microlog Inspector on aiempaa MARLIN:ia vastaava tiedonkeruulaite, jota käytetään kunnonvalvontainformaation keräämisessä ja tallennuksessa tarkastelukierroksille valituista laitteista. Se on suunniteltu ensisijaisesti käyttöhenkilöstön ja laitosmiehen työkaluksi. Värähtelyn ja lämpötilan tallentamista varten Microlog Inspectorin kanssa käytetään langatonta kuntokoetinta. Kuntokoettimella mitataan kolmea laitteen kuntoa kuvaavaa suuretta. Värähtelyn kokonaistaso, mm/s, kertoo pyörivän laitteen matalataajuisesta värähtelystä, kuten epätasapainosta ja linjausvirheestä. Kiihtyvyyden verhökäyrä, ge, kertoo laitteen korkeataajuisesta värähtelystä ja indikoi aikaisessa vaiheessa mm. laakerivaurioista ja voitelun puutteesta. Kolmas mitattava suure on pintalämpötila joka usein jää mm. normaali kunnonvalvontareiteillä huomioimatta ja tallentamatta. Langaton kuntokoetin on magneetti-kiinnitteinen ja keskustelee Bluetoothin välityksellä Microlog Inspectorin kanssa. Microlog Inspector on itsenäinen sovellus, joka asennetaan Windows-käyttöjärjestelmällä varustettuun kämmenmikroon. Microlog Inspectorilla tallennetaan tyypillisesti myös paljon muutakin kuin värähtely- ja lämpötilatietoja. Esimerkiksi paineiden, virtausten, öljynpintojen, vuotojen ja muiden aistihavaintojen tallentaminen on erittäin tärkeä osa kunnonvalvontaa. 20