RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2015"

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2015

2 2 Riihimäen kaupunki 2015 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p , Tilaukset: Tietotupa p Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Lintukuvat Juha Mälkönen Kannen kuva: Juha Mälkönen ISBN: Sidottu: pdf: e-julkaisu: Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo

3 3 ESIPUHE Sisällysluettelo: Esipuhe 3 Yleistietoa riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 5 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 10 Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 16 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 21 Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 27 Ympäristöriskien hallinta 32 Ymäristötilinpäätös Riihimäen ympäristötilinpäätös 41 Tytäryhteisöt 42 Riihimäen ympäristön tila 44 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 47 Ilmastostrategian toteutuminen 2014 tiivistelmä (liite) Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioon ottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös Riihimäki-strategiassa, jonka keskeisenä päämääränä on ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen varautuminen tulevat nousemaan voimakkaasti esille kaupungin toiminnassa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristöjohtaja

4 4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajentunut myös Vahteristoon. Väkiluku Pinta-ala n. 126 km², josta vesipinta-alaa n. 5 km² maapinta-alaa 121 km² asemakaavoitettu pinta-ala 2509 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin maaomaisuus n ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 114 ha muita viheralueita (puistometsät ja niityt) 537 ha luonnonsuojelualuetta 166 ha peltoa 2500 ha, josta kaupungin omistamaa n. 250 ha metsää 4800 ha, josta kaupungin omistamaa n. 500 ha luontopolkuja 5 kpl valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsi-suunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman etelä- puolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna Vuonna 2014 perustettiin kaksi uutta yksityistä luonnonsuojelualuetta: Epranojan luonnonsuojelualue ja MiikaRock'n luonnonsuojelualue Vatsianjärven itäpuolella. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 27 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2014 oli Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 5 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/ Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/ RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä muun muassa vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

6 6 Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Ympäristöriskien hallinta Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen

7 7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 16 henkilöä. Ekotukihenkilö Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ekotukihenkilön (ennen ympäristövastaava). Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on yhteensä noin 80. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

8 8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätöksentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hallintokuntien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet ja toimenpiteet. 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Myös kaupungin metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvojen säilyminen. Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Luonnonvarat säilytetään monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisema-arvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää myös pintavesiensä suojelua sekä virkistysarvoa ja -käyttöä. Vantaanjokea kehitetään viihtyisänä ympäristöelementtinä ja lähiluontokohteena. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja parantamalla toimintojen materiaalitehokkuutta ottamalla kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden, ehkäisemällä jätteiden syntyä, lisäämällä hyöty- ja uudelleenkäyttöä, jäteneuvonnalla ja kehittämällä alueellista jätehuoltoyhteistyötä. Kaikki hallintokunnat ja tytäryhtiöt kouluttautuvat kestävien hankintojen tekemiseen.

9 9 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Riihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Kaupunki toteuttaa vuoteen 2020 ulottuvaan ilmastostrategiaan kirjatut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Riihimäen kaupunki huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamia riskejä ennaltaehkäistään. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Riihimäen kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa 9 % energiansäästöön vuosina sekä tähän vaadittaviin toimenpiteisiin, jotka on kirjattu energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan. Riihimäen kaupunki säästää energiaa myös välttämällä tarpeetonta energiankulutusta ja parantamalla energiatehokkuutta. 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Riihimäen kaupungin harjoittama kaavoitus, maankäytön suunnittelu, rakentaminen sekä rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelu ja parantaminen tuottavat yhdyskuntarakenteeltaan eheää, toimivaa, viihtyisää ja luontoarvoiltaan rikasta kokonaisympäristöä. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin pyritään selvittämään jo suunnitteluvaiheessa. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen ympäristöhaittoja ehkäistään vähentämällä liikennetarvetta ja turvaamalla kevyen liikenteen toimivuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kevyen ja joukkoliikenteen osuutta lisätään ja pyöräilyn reittiverkoston laatua ja kattavuutta parannetaan. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhaitat minimoidaan. 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Riihimäen kaupunki vahvistaa kuntalaisten sekä kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden ympäristötietoisuutta ja sitoutumista ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Kaupungin yksiköihin vakiinnutetaan ympäristöystävälliset toimintatavat. Ympäristön kannalta merkittävien päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutukset ympäristöön ja ympäristöpolitiikan päämääriin. Ympäristöasioita edistetään aktiivisella ja vuorovaikutteisella sidosryhmäyhteistyöllä ja viestinnällä. Kaupunki luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöä säästävään elämäntapaan. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omaa ympäristöä koskeviin asioihin parannetaan. Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat osa koulujen ja varhaiskasvatuksen oppisisältöä sekä nuorisotyön sisältöä. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys huomioidaan myös oppimisympäristöissä ja niitä toteutetaan arkitoiminnoissa. 5. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupunki ennaltaehkäisee maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, elinkeinoelämän ohjauksessa ja viranomaistoiminnassa myös tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ympäristöön vähenee. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

10 10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2014 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2014 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Hallinto Monistamon hinnoittelussa suositaan kaksipuoleista kopiointia Kopio- ja tulostuspapereiden hankinnassa kriteerinä ympäristöystävällisyys Vuoden 2014 aikana käynnistettiin hankintastrategian laatimistyö, jossa kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon Sivistys Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille ja kierrätyskeskukseen Paperin käyttö on säästeliästä, kodin ja koulun välillä on siirrytty sähköiseen tiedotusjärjestelmään Askarteluissa, käsitöissä ja leikkimateriaaleina käytetään kierrätysmateriaalia Oppimateriaalit ovat käytössä useampia vuosia Sähköisten oppimateriaalien käyttöönottoa on laajennettu Jätteiden lajittelu eri toimipisteissä Kirjastoaineistoa kierrätetään monipuolisesti Ratamo- ja Kirkeskirjastojen välillä tehdään aineistokuljetuksia (säästöä aineistohankinnoissa) Poistetut kirjastoaineistot myydään eteenpäin Kirjastossa toimii paperinkeräys, josta hyöty menee urheiluseuralle Aineistoa hankitaan keskitetysti eli kirjastoaineisto tulee kerran viikossa Ruokaloissa lajitellaan biojätteet, lisäksi on pyritty myös vähentämään ruokajätteen määrää sekä aloitettu kokeiluna ylijäämäruoan myynti kahdella koululla keväällä 2015 Ruokapalveluissa siirrytään kokonaisvaltaiseen Aromi-ohjelmiston käyttöön, jolla pyritään vähentämään hukkaan menevän ruoan määrää Ruokapalveluiden hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä huomioidaan toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset Luomuruoan käytön lisääminen (kulutus on nyt n. 400 kg/kk) Kotimaisen ruoan käyttöä on lisätty (riisilisäke on vaihdettu ohralisäkkeeseen, silakkamurekepihvien valitseminen ruokalistalle) Naudanlihan käyttöä on vähennetty (jauhelihakastikkeessa osa lihasta on korvattu tomaattimurskalla) Suunnitelmissa on yhden kasvisruoan lisääminen ruokalistalle Valaisimissa suositaan energiansäästölamppuja Sosiaali- ja terveys Palveluhankinnoissa huomioitiin ympäristöasioita

11 11 Riihimäen Vesi Osallistuttiin Riihimäen kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelman päivitystyöhön Vesijohtojen aluesaneerauksella on saatu vesijohtoverkoston vuotovesimäärä putoamaan kohtuulliselle tasolle. Vuotovesiprosentti oli 11,1 % vuonna Tekniikka Riihimäen yleiskaavan 2035 ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä tehdään tarpeen mukaan selvityksiä suunnittelun lähtökohtien selvittämiseksi ja kaavaratkaisun vaikutusten arvioimiseksi muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen huolehtimisen näkökulmasta Viheralueohjelman laadinta käynnistyi vuonna 2014 ja se valmistuu vuonna 2015 Metsien ja puistometsien hoitosuunnitelman laadinta, päätöksenteko ja toimeenpanon käynnistäminen on ohjelmoitu vuodelle 2015 Peltosaari -projekti on yhdessä asukkaiden kanssa toteuttanut ympäristön siistimistapahtumia kaksi kertaa vuoden aikana, lisäksi on pyritty edistämään Bad Segebergin lammen ja sen ympäristön kunnostamista. Lammen ruoppaus toteutunee vuonna 2015 ja lammelle rakennetaan onkipaikka yhdessä Jokitalkkari hankkeen kanssa keväällä 2015 Riihimäen linnustoselvitys päivitettiin Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen avulla, luontotiedot tallennettiin ympäristövalvontasovellukseen Osallistutaan Riihimäen viheralueohjelman laadintaan, alueelliseen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukseen sekä Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen projekteihin Maa-ainesten ottamisalueet tarkastetaan vuosittain Uusittuun rakennusjärjestykseen lisättiin maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjavesialueelle rakentamiseen liittyviä määräyksiä ja maalämpökaivot otettiin lupamenettelyn piiriin. Myös hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä määräyksiä tarkennettiin Kiinteistöjen hulevesien hallintaan kiinnitettiin rakennuslupamenettelyssä erityistä huomiota Rakennuslupien sähköinen luvanhakeminen toteutetaan Trimble Locus järjestelmässä vuoden 2015 aikana Rakennushankkeen aloituskokoukset: työmaan jätehuolto ja kierrätys Ympäristö Siivoamiskehotuksia annettiin vuonna kpl, kehotusten noudattamisaste oli 92 % Koordinoitiin Siisti Riksu kampanjaa Pohjavesien ja pintavesien laatua seurattiin Riihimäen Veden ja laitosten velvoitetarkkailujen avulla. Vuonna 2015 toteutetaan järvien vedenlaadun seuranta. Ympäristönsuojeluyksikön koordinoima Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma valmistui Osallistuttiin alueelliseen pohjavesiseurantaryhmän työskentelyyn. Vuonna 2015 käynnistetään uutena kaupungin oman pohjavesiryhmän työskentely Herajoen pohjavesialueen yritysten ympäristöriskit kartoitettiin Muiden teollisuusalueiden yritysten ympäristöriskit kartoitetaan

12 12 Kehitystä kuvaavat mittarit Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu m % Kpl % pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä vuonna 2014 oli 11,1 %, mikä on 0,7 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuotoveden määrä on edelleen matala. Vuotovesimäärän hyvänä arvona pidetään 10 %. Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmään kuuluvien laitosten osalta vuotovesimäärän keskiarvo vuonna 2013 oli 20,3 %. Riihimäellä hyvä taso on saavutettu yli kymmenen vuotta kestäneellä ja edelleen jatkuvalla verkostojen suunnitelmallisella saneerauksella Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa huomioitiin hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita huomioitiin vuonna 2014 muun muassa kalusteissa, siivousaineissa, satokausituotteissa sekä kasvualustoissa ja orgaanisissa katteissa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen palveluhankinnoissa huomioitiin ympäristöasioita. Vuonna 2014 vuosisopimuksia oli yhteensä 27 kpl, ja niistä 17:ssä oli huomioitu ympäristöasioita (63 %). 0

13 13 Tonnia Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Riisiä Kaupungin paperinkulutus kpl Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä 0 Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli tonnia vuonna 2014, mikä on 110 tonnia (n. 1,8 %) enemmän kuin vuonna Sekajätteen määrä kasvoi 87 tonnia ja erilliskerätyn biojätteen määrä 24 tonnia Kaupungin paperinkulutus toimialoittain Riihimäen Vesi Ympäristö Kulttuuri- ja vapaa-aika Hallinto Tekniikka Sosiaali- ja terveys Riihimäen lukio Sivistys Kaupungin paperinkulutus on kasvanut noin 6 % vuodesta Eniten paperinkulutus kasvoi vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimialalla. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen eri vuosien välillä esiintyy vaihtelua hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa.

14 14 Luonnonsuojelualueet ja suojellut luontotyypit Vuonna 2014 Riihimäki sai kaksi uutta yksityistä luonnonsuojelualuetta: Epranojan luonnonsuojelualueen (3,4 ha) ja MiikaRock'n luonnonsuojelualueen Vatsianjärven itäpuolella (1 ha). Yhteensä luonnonsuojelualueita Riihimäellä on noin 166 ha. Kierrätyskeskuksen uudet tilat Kierrätyskeskus siirtyi uusiin tiloihin elokuussa Ennen muuttoa tilat remontoitiin kierrätyskeskuksen tarpeita hyvin palvelevaksi. Siistit, valoisat ja tarkoituksenmukaiset tilat luovat hyvät työskentelyolosuhteet kierrätyskeskuksen toiminnalle. Yhteensä tuhannen neliömetrin tiloihin mahtuu myymälän lisäksi tekninen työtila, kädentaitopaja, keittiö, puutyötila, pesula, vastaanotto ja sosiaalitiloja. Myymälän tiloihin avattiin myös kahvila. Lokakuussa kierrätyskeskuksessa vietettiin 25-vuotisjuhlaa. kpl Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä Kausitavara Muut tavarat Huonekalut Kodin tekstiilit Kodinkoneet Remonttitarvikkeet Taloustavarat Kierrätyskeskus siirtyi uusiin tiloihin elokuussa Maksaneita asiakkaita oli koko vuonna 8 158, mikä lähentelee edellisen vuoden vastaavaa lukua , vaikka vuonna 2014 kierrätyskeskus oli puolet vuodesta kiinni muuton takia. Välillä elokuu joulukuu maksaneita asiakkaita oli kpl. Ero vastaavaan aikaan vuonna 2013 oli +66 %. Vuonna 2014 ei tehty manuaalista asiakasseurantaa kaikista kierrätyskeskuksessa asioineista asiakkaista. Tätä seurantaa jatketaan vuonna 2015.

15 15 Espanjansiruetanan torjuntaa Espanjansiruetana on vieraslaji, joka on viime vuosina yleistynyt Riihimäellä voimakkaasti. Espanjansiruetanan torjuntaan on panostettu Riihimäellä vuosina Nurmikot sekä niittyjen, katujen ja ojan pientareiden kasvustot on pyritty pitämään siisteinä. Myös avo-ojia on ruopattu. Kaupunkilaisten ja puistoyksikön yhteistyöllä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Asukkaat ovat keränneet etanoita eri puolille kaupunkia sijoitettuihin etanaroskiksiin, joista puistoyksikkö on toimittanut etanat hävitettäväksi. Vuonna 2013 kerättiin etanoita yhteen etanaroskikseen noin kg ja vuonna 2014 kuuteen roskikseen saman verran. Etanat ovat vähentyneet merkittävästi varsinkin Uramon ja Harjukylän kaupunginosissa. Viheralueohjelmatyö käynnistyi 2014 Viheralueohjelma on pitkän aikavälin suunnitelma, jolla ohjataan asemakaavoittamattomien alueiden ja asemakaavoitettujen viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Se toimii samalla Riihimäen yleiskaavan 2035 viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viheralueohjelman tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä vetovoimaisista alueista muodostuvan riittävän laajan ja monipuolisen viherverkon muodostaminen. Viheralueohjelman laatimisen yhteydessä järjestettiin myös karttakysely verkossa. Kyselyyn vastasi 223 henkilöä ja he tekivät kartalle yhteensä viheralueita koskevaa merkintää. Asukkaat ilmoittivat viherkaavaohjelman karttakyselyn avulla suosikkikohteitaan Riihimäellä. Kartta: FCG

16 16 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Hallinto Monistamossa säästetään sähköä avaamalla kopiokoneet aamulla ensimmäisen tulostus- tai kopiointityön yhteydessä, sulkemalla koneet työpäivän päätyttyä ja käyttämällä virransäästötilaa Sähkökäyttöisissä jälkikäsittelylaitteissa virta on päällä ainoastaan käytön ajan Monistamon ilman jäähdytyksessä on käytössä ilmalämpöpumppu työpäivän ajan Sivistys Sähkön ja veden kulutukseen on kiinnitetty huomiota: valot sammutetaan, kun poistutaan tiloista, opetuslaitteet sammutetaan kaikista tiloista päivän päätteeksi Perusparannetuissa/uusissa kouluissa valaistuksessa on liiketunnistimet ja aikakatkaisimet Hankinnoissa käytetään isoja tilauseriä Koulukyydeissä käytetään joukkoliikennettä (35 % koulukyydeistä joukkoliikenteellä) mahdollisuuksien mukaan, erityisryhmien taksikuljetuksissa reitit suunnitellaan siten, että sama taksi palvelee useampaa lasta Ruokapalveluissa vältetään laitteiden päälle laittamista turhan aikaisin; esimerkiksi astianpesukonetta ei käynnistetä vajaana Ruokakuljetuksissa on hyödynnetty kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä Sosiaali- ja terveys Järjestettäessä asiakkaille kuljetuksia palveluihin huomioitiin tarkoituksenmukainen reititys Tavarahankinnoissa huomioitiin pakkauskoot hävikin minimoimiseksi Panostettiin jätteiden lajitteluun ja uusiokäyttöön toimintayksiköissä Kiinnitettiin huomiota paperinkulutuksen vähentämiseen Kulttuuri- ja vapaa-aika Uusi jäähalli on energiatehokkaampi kuin vanha jäähalli Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon saneerauksessa huomioitiin energiansäästöasiat mm. kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen Pääviemärisaneeraukset ja alueellisessa vesihuoltosaneerauksessa toteutettavat erillisviemäröinnit, joissa viemärin saneerauksen lisäksi rakennetaan hulevesiviemärit, pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa Tekniikka Työ- ja elinkeinoministeriö ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen perusteella on laadittu Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille , jota toteutetaan parhaillaan Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma toteutui eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelmien mukaisesti. Energian säästötavoitteet on saavutettu hyvin ja tavoitteet on ylitetty muun muassa kiinteistöjen lämmityksen osalta Energiatehokkuus huomioitiin isoissa investointikohteissa, kuten uuden paloaseman, jäähallin, Tiilikadun asumisyksikön ja Mäkikujan perhekodin rakentamisessa Tekniikan ja ympäristön toimialan johtosääntöä päivitettiin vuonna 2014 hulevesivastuiden selventämiseksi ja vastaamaan voimaantullutta vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosta Riihimäen yleiskaavan 2035 ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä tehdään tarpeen mukaan selvityksiä suunnittelun lähtökohtien selvittämi-

17 17 seksi ja kaavaratkaisun vaikutusten arvioimiseksi muun muassa ilmaston muutoksen sekä ilmastonmuutokseen varautumisen näkökulmasta Peltosaari -projekti järjesti elokuussa yhteistyössä ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksikön kanssa päättäjille ja virkamiehille Energia- ja ilmastoseminaarin, jossa esiteltiin kiristyviä energiamääräyksiä ja 2018 alkavaa nollaenergiarakentamista sekä keinoja päästöjen vähentämistavoitteisiin pääsemiseksi. Vuonna 2015 pyritään järjestämään vastaavanlaista tiedotusta Ympäristö Osallistuttiin kuntien ilmastonsuojelukampanjaan ja viikoittaiseen CO2 -päästöjen seurantaan, vuonna 2014 julkaistiin seurantaraportti vuodelta 2013 Kaupungin ilmastoryhmän työskentelyä koordinoidaan ja toimenpiteet raportoidaan kaupungin ympäristöraportissa Tilattiin Suomen ympäristökeskukselta laskelma Riihimäen mahdollisuudesta HINKU-kunnaksi Osallistutaan kaupungin energiaryhmän työskentelyyn Energiaselvitysten valvonta ja seuranta Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvotaan rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 prosentilla Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2014 löytyy ympäristöraportin liitteestä. MWh Sähkönkulutus Hallinto Tekniikka Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Uimala Riihimäen Vesi Katuvalot Sähkön kokonaiskulutus on pienentynyt vuodesta 2013 noin kolme prosenttia (375 MWh). Rakennusten peruskorjaaminen näkyy yleensä lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa muun muassa sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi. kwh Katuvalojen energiankulutus kwh/valaisin vuodessa Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli MWh vuonna Katuvalojen sähkönkulutus on laskenut viitenä vuonna peräkkäin ja kokonaiskulutus oli vuonna

18 MWh pienempi kuin vuonna Edellisellä sivulla olevassa kuvassa esitetty valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut noin 22 %. Katuvalaisinten kokonaismäärä on tuona aikana kasvanut noin 14 %. Katuvalaisimia oli vuonna 2014 kaikkiaan kpl, joista 46 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuonna 2014 on noin MWh. Säästöä syntyy noin euroa verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä. m Vedenkulutus Hallinto Tekniikka- ja ympäristö Sivistys MWh Lämmitysenergian kulutus Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Hallinto Tekniikka- ja ympäristö Sivistys Sosiaali- ja terveys Kulttuuri- ja vapaa-aika Uimala Riihimäen Vesi Uimala Veden kulutus vaihtelee eri toimialoilla huomattavasti toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala sekä kasvatus- ja opetuskeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan. Myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. Vuoden 2014 vedenkulutus oli noin m³ suurempi kuin vuonna Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2014 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu kulutus oli 41,9 kwh/rm³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin MWh. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus väheni vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin litraa.

19 19 GWh Kaukolämmön hankinta 40,0 52,6 28,8 32,7 10,5 11,02 82,6 86,3 81,4 88,6 93,7 89,4 82,6 88,3 85,6 90,2 93,8 89,4 Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna ,8 % 44,2 % 36,0 % Uusiutuvia Ydinvoimaa Fossiilisia Uusiutuva Jätelämpö Fossiilinen Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy Lähde: Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähkön hiilidioksidin ominaispäästö 298 g/kwh Riihimäen vuoden 2014 kaukolämmöstä 94 % oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä ja loppu 6 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä kuvassa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. Kuitenkaan todellisuudessa ei ole tietoa siitä, kuinka suuri osa Ekokemin toimittamasta jätelämmöstä on peräisin fossiilista alkuperää olevista jätteistä ja kuinka suuri osa lämmöstä on peräisin uusiutuvaa alkuperää olevista jätteistä. Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2014 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2013 Vaasan Sähkö Oy:n myymästä sähköstä 19,8 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 44,2 % fossiilisista energialähteistä ja 36 % ydinvoimasta.

20 20 % kt CO 2 -ekv Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 6,4 6,4 181,3 12,6 13,1 12,5 27,2 26,5 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt 7,1 182,2 203,2 174,7 166,9 6 5,7 5,3 5, , * Yhteensä kt 17,5 22,1 30,5 29,3 33,7 38,8 36,1 Asukasta kohden t/as Ydinvoima Fossiilinen Jäte-energia Uusiutuva Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Uusiutuvaa energiaa on 36,1 %, jäte-energiaa 29,3 %, fossiilista energiaa 22,1 % ja ydinenergiaa noin 12,5 %. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä kuvassa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. t CO 2 /as 8 Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun kotisivulla julkaistussa CO2-päästöraportissa. Raportti kertoo muun muassa viikon päästöjen kokonaismäärän, päästölähteisiin jakautumisen sekä asukaskohtaiset päästöt. Riihimäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet vuodesta 2013 vuoteen 2014, tosin vuoden 2014 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua. Maatalouden päästöt 2 % Liikenteen päästöt 39 % Vuoden 2014 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen Jätehuollon päästöt 3 % Erillislämmitys 15 % Kaukolämpö 17 % Kuluttajien sähkönkulutus 16 % Sähkölämmitys 8 % Maalämpö 0 % Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille vuonna 2014 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti. Rakennusten valaistus Kaupungin kiinteistöjen rakentamisessa ja saneeraamisessa energiaa säästetään käyttämällä valaistuksen ohjauksissa liiketunnistimia, jotka sammuttavat valot automaattisesti, kun tiloissa ei ole liikettä. Uuden harjoitusjäähallin pelikentän valaistus on toteutettu energiaa säästävillä led-valaisimilla sekä valonsäädöllä.

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 214 214 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 215 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI. Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2013

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI. Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2013 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2013 2 Riihimäen kaupunki 2012 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2014

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2014 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2014 2 Riihimäen kaupunki 2014 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää,

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA

RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA 1 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA Ympäristötiimi 1.9.2004, päivitetty 4.4.2014 Ympäristöpolitiikka hyväksytty 13.1.2014 Yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat päivitetty 19.9.2013

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI. Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2012

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI. Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2012 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 212 2 Riihimäen kaupunki 211 Riihimäen kaupunki PL 125 1111 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2010

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2010 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2009 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2010 2 Riihimäen kaupunki 2010 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää,

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Arvo: Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Visio: Hämeenlinna säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee:

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Toimialojen HINKU-tavoitteet

Toimialojen HINKU-tavoitteet HINKU-tavoitteet 2015 Toimialojen HINKU-tavoitteet Tiivistelmä toimialojen tavoitteista vuodelle 2015 Lappeenranta liittyi keväällä 2014 kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) hankkeeseen. Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Toimintasuunnitelma Tiivistelmä Reijo Laine Projektipäällikkö Senior & Sons Oy Pro HINKU- hanke Uusikaupunki Hankkeen avulla toteutetaan systemaattisesti vision

Lisätiedot