RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI. Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 2012

Transkriptio

1 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 211 Riihimäen kaupunki ympäristölautakunta 212

2 2 Riihimäen kaupunki 211 Riihimäen kaupunki PL Riihimäki Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö p , elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Monistamo, monistamo@riihimaki.fi Kannen piirros: Niko Metsälä Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupunki ellei toisin mainita PDF Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 212 Kuva: Antti Hovi

3 ESIPUHE Sisällysluettelo Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 6 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 6 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmaston muutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 11 Luonnonvaroista huolehtiminen 19 Ympäristöriskien hallinta 26 Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 31 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 32 Ympäristökasvatus ja -tiedotus 37 Ympäristötilinpäätös Tytäryhteisöt 45 Riihimäen ympäristön tila 47 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 5 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 199-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioon ottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös kaupungin strategiassa, jonka keskeisenä päämääränä on taloudellinen, tiivis ja kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen varautuminen tulevatkin nousemaan voimakkaasti esille kaupungin toiminnassa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpää kaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö

4 Yleistietoa Riihimäestä Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itälänsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajenntunut myös Vahteristoon. Väkiluku Pinta-ala 126 km 2, josta vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2426 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 22 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 111 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 51 ha luonnonsuojelualuetta 162 ha peltoa (kaupungin omistamaa) 25 ha (25 ha) metsää (kaupungin omistamaa) 48 ha (845 ha) Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Kytöjärvi Kermaala Hiivola Herajoki Kytäjärvi Ryttylä KESKUSTAAJAMA Arolammi Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Kara Karhi Erkylä Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osalta ostettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 28, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 29 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 211. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 73 %, jalostusta 26 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 211 oli 122. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF construction chemicals Finland Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 211 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Edustajat kuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Sisäinen tarkastus Tuula Lehtonen Hallintokeskus Jussi Savola Yleiset hallintotehtävät (kaupunginkanslia) Kehittämistehtävät Konserniohjaus ja taloushallinnon tehtävät Henkilöstöhallinnon tehtävät Ympäristökeskus Elina Mäenpää Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteisetpalvelut Sosiaalityö Varhaiskasvatus Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Koulutuspalvelukeskus Esi- ja perusopetus Lukio-opetus Vapaan sivistystyö ja taiteen perusopetus Kirjastotoimi Ruokapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari Lehtoväre saakka, vs. Pasi Koistinen Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupungin museot Tekninen virasto Jouko Lehtonen Hallintoyksikkö Kaavoitusyksikkö Kartta- ja tonttiyksikkö Tilayksikkö Katu- ja puistoyksikkö Pelastustoiminta Vesihuoltoliikelaitos Jarmo Rämö

6 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/ Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/ Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 141 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt asiakokonaisuudet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 18 henkilöä. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 86. Mesimarja (Rubus arcticus). Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma,

8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa 29. Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäkistrategiassa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. 2. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee.

9 9 Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kuva: Antti Hovi

10 1 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus Seuranta, raportointi Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Kuva: Antti Hovi

11 11 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 211 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 211 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 211 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 212. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 1 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kelloohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja. Tekninen keskus Työ- ja elinkeinoministeriö ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 28 energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksen perusteella laadittiin Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille Toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat hyvin toteutuneet eri hallintokunnissa. Energiatehokkuussopimuksen välitavoitteeseen (4 %:n säästö vuonna 21 vuoteen 26 verrattuna) päästiin hyvin ja vuonna 211 saavutettu myönteinen kehitys jatkui. Vuoden 211 toteutunut normitettu kulutus (kaukolämpö) oli 49,8 kwh/rm³. Rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettu rakennusten peruskorjauksen, rakennusautomaation parantamisen yhteydessä sekä tehdyissä vuosittaisissa energiakatselmuksissa eri kiinteistöissä. Valaistuksen uusimista vähemmän energiaa kuluttaviin vaihtoehtoihin toteutetaan teknisen lautakunnan hyväksymän katuvalaistuksen yleissuunnitelman mukaisesti määrärahojen puitteissa. Peltosaari-projektia jatkettiin vuoden 211 aikana kolmella kehittämiskärjellä: korjaamisen ja rakentamisen suunnittelulla energia- ja ekotehokkaaksi

12 12 sekä aktivoimalla asukkaita. Projektin yhtenä tavoitteena on Peltosaaren alueen ja kiinteistökannan ekotehokkuuden parantaminen ja varautuminen alueella ilmastonmuutokseen arvioimalla korjaustarpeita ja korjaustyön kannattavuutta, kehittämällä ylläpitoa ja vahvistamalla talouspohjaa. Peltosaaren ideakilpailu ratkaistiin maaliskuussa 211. Voittaneen ehdotuksen pohjalta laadittiin Peltosaaren yleissuunnitelma, jota kehitetään edelleen vuorovaikutteisesti. Talojen ja alueen energiatehokkuuden parantamisessa Peltosaari-projektin tärkeimpänä kumppanina oli vuoden 211 lopulla päättynyt VTT:n EcoDrive-hanke, missä tutkittiin ekotehokkaita korjaus- ja rakentamismalleja ja -menetelmiä sekä julkaistiin Lähiön ekotehokas uudistaminen -tutkimus Riihimäen Peltosaaresta. Energianeuvontaa Riihimäen kaupunki on mukana Kotitalouksien ja rakentajien energianeuvontaa Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnissa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä -hankkeessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoituksen vuosiksi 21 ja 211. Ilmaisen energianeuvonnan tavoitteena on antaa konkreettista opastusta asumisen ja rakentamisen energiatehokkuudesta sekä energianeuvontaa asuntojen käytössä, korjauksessa ja rakentamisessa. Neuvonta on suunnattu uudis- ja korjausrakentajille. Yleisimmin neuvoja kysellään, kun suunnitellaan lämmitysjärjestelmän päivittämistä tai lisäeristämistä. Neuvontaa antaa Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven palkkaama energianeuvoja, joka on tavattavissa Yritystalon II kerroksessa keskiviikkoisin virka-aikana. Muina päivinä hänet tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse visa.koivu@hyvinkaa.fi. Kuva: Antti Hovi

13 13 Peltosaaren hulevesisuunnitelma Riihimäen kaupungin tilaamassa hulevesiselvityksessä, tutkittiin Peltosaaren uuden maankäyttösuunnitelman aiheuttamia vaikutuksia Peltosaaren alueen hulevesien virtaamiin sekä maankäyttömuutoksen mukaisen hulevesijärjestelmän toimintaa Vantaanjoen tulviessa. Mallinnuksen perusteella tuotetussa hulevesisuunnitelmassa esitetään ratkaisuja hulevesien hallinnan toteuttamiseksi. Hulevesiselvityksen on laatinut DI Topi Tiihonen Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd:ltä. Mallinnuksen tulokset osoittavat, että Peltosaaren uuden maankäyttösuunnitelman mukainen hulevesijärjestelmä toimii moitteettomasti myös Vantaanjoen vedenkorkeuden noustessa tulvakorkeuteen. Peltosaaren alueelle esitettiin myös tulvansuojelutoimenpiteitä, joiden avulla suojataan tulvaherkimpien alueiden kiinteistöjä sekä helpotetaan Vantaanjoen pinnan nousun aiheuttamaa painetta hulevesijärjestelmälle. Merkittävimpänä tulvansuojelutoimenpiteenä ehdotetaan sulkuluukkujen tai takaiskuventtiilien asentamista Peltosaaren sadevesiverkoston purkuputkiin. Peltosaaren maankäyttösuunnitelmassa on myös varattu yleisille alueille tilaa hulevesialtaille. Mallinnus osoitti, että Peltosaaren hulevesijärjestelmän kokonaiskapasiteetti on riittävä uuden maankäyttösuunnitelman mukaiselle suunnittelulle. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi loppuvuodesta 211 alueet, joilla vesistöjen tai meren tulvimisesta aiheutuvia riskejä pidetään merkittävinä. Merkittäviä tulvariskialueita on yhteensä 21, joista 17 sijaitsee sisämaassa vesistöjen varrella ja neljä rannikolla. Riihimäen keskusta on yksi merkittävistä tulvariskialueista. Edellinen paha tulva Riihimäellä koettiin kesällä 24 Peltosaaren alueella vahingot olivat suurimmat.

14 14 Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnittelu käynnistyi syksyllä 211 ja jatkuu kevääseen 212. Suunnittelussa pyritään huomioimaan energiansäästöasiat mm. välttämällä turhia pumppauksia ja kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen ja lämmön talteenottoon. Lisäksi tullaan selvittämään mahdollisuus käyttää kaukolämpöä maakaasun sijasta jätevedenpuhdistamon lisäenergialähteenä. Eri puolilla kaupunkia tehtävät viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä. Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluyksikkö on osallistunut kuntien ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävään CHAMP -hankkeeseen, ekologisen jalanjäljen laskentaan liittyvään Kuntajälki -hankkeeseen sekä viikoittaiseen CO2-päästöseurantaan. Yhteistyössä hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa valmisteltu Riihimäen kaupungin ilmastostrategia valmistui loppuvuodesta 211. Ympäristökeskus osallistui myös kaupungin energiaryhmän työskentelyyn. Kaupungin henkilökunnalle järjestettiin energia- ja ilmastoaiheinen koulutusiltapäivä ja kaupungin henkilöstön sähköinen ympäristötiedote julkaistiin kolmena numerona. Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvottiin rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Uudisrakentamisen yhteydessä esitettävien rakennusten energiatodistusten osoittamien energiatehokkuusluokkien tallentamiseen rakennuskohtaisesti on tarkoitus kehittää käyttökelpoinen tapa Maalämpö Uusiutuvien energialähteiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Maalämpö on kasvattanut suosiotaan niin uusien rakennusten rakentajien kuin talojaan saneeraavien keskuudessa. Nykyään uusista omakotitaloista 3 4 prosenttia ottaa maalämmön energiaratkaisukseen. Riihimäellä vuonna 211 noin 4 saneerauskohdetta vaihtoi maalämpöön. Vuoden 212 uudet energiatehokkuusvaatimukset osaltaan ohjaavat uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö. Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä maalämmön keruujärjestelmistä ainoa vaihtoehto lämmönlähteeksi. Useimmiten yksi 15 2 metriä syvä kalliolämpökaivo riittää keskikokoisen omakotitalon energiatarpeisiin. Lämmönsiirtoaineena tulee käyttää ympäristölle mahdollisimman haitatonta ainetta kuten etanolia. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen edellyttää rakennusvalvonnan lupaa sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Rakennusvalvonnan laatima ohje löytyy Riihimäen kaupungin nettisivuilta kohdasta Asuminen ja rakentaminen/rakennusvalvonta/ohjeet/maalämpö. Pääsääntöisesti lupa myönnetään, jollei sille ole estettä. Pohjavesialueella rakentamiselle saatetaan asettaa rajoituksia. Vedenottamon suojaalueilla ja niiden läheisyydessä ei maalämpöä voida ottaa käyttöön. Liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa ei myöskään lämpökaivoa voida sijoittaa. Kuva: Antti Hovi

15 15 Koulutuspalvelukeskus Perusparannetuissa/ uusissa kouluissa valaistus on hoidettu liiketunnistimilla ja aikakatkaisimilla. Valojen sammuttaminen niistä tiloista, joissa ei oleilla. Tietokoneet suljetaan päivän päätteeksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Ulkoilureittien valaistukseen tehtiin muutos. Valot ovat toiminnassa tunnin vähemmän vuorokaudessa. Perusturvakeskus Uranuskodin peruskorjaus ja laajennus valmistu loppuvuodesta 211. Kerrostalon koko rappu peruskorjattiin vanhusten ja vammaisten ryhmäasunnoiksi, 4 kerrosta. Aikaisemmin vain ensimmäinen kerros toimi ryhmäasuntona. Näin kyettiin keskittämään palveluasumista ja lopettamaan Öllerikodin toiminta. Koko kerrostalon energiatehokkuutta parannettiin ja liitettiin kaukolämpöön. Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä vuodesta 2 alkaen ollut vapaaehtoinen energiansäästösopimus päättyi vuoden 27 lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kaupunki on allekirjoittanut uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille Sopimuksessa kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 4 75 MWh vuoden 26 kulutuksesta vuoden 216 loppuun mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi kaupunki on laatinut energiankäytön tehostamisen toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa kwh/valaisin vuodessa 75 7 MWh Hallintokeskus Tekninen keskus Koulutuspalvelukeskus Perusturvakeskus Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli Uimala Riihimäen vesi Katuvalot Sähkön kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 21 runsaat kaksi prosenttia eli 241 MWh. Rakennusten peruskorjaaminen näkyy lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi. Sähkönkulutus Katuvalojen energiankulutus Energiakatselmukset Energiakatselmuksia kaupungin julkisiin rakennuksiin on tehty vuodesta 1995 alkaen 15 rakennukseen, joiden yhteistilavuus on noin 271 m 3. Vuonna 211 energiakatselmus tehtiin Riihikotiin Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli vuonna 211 yhteensä noin 49 MWh. Kulutus on laskenut jo toisena vuonna peräkkäin, ollen 13 MWh pienempi kuin vuonna 29. Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 26,

16 16 jonka jälkeen se on laskenut lähes 1 %. Valaisimien kokonaismäärä on ko. aikana kasvanut 11,5 %. Katuvalaisimia oli kaikkiaan vuonna kpl, joista 1695 kpl (23 %) on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. m 3 1 Vedenkulutus Hallintokeskus MWh Lämmitysenergian kulutus Hallintokeskus Tekninen keskus Koulutuspalvelukeskus Tekninen keskus Koulutuspalvelukeskus Perusturvakeskus Kulttuuri- ja vapaa-aika Jäähalli 15 1 Perusturvakeskus Kulttuuri- ja vapaa-aika Uimala Uimala 5 Riihimäen Vesi Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuksella (kwh/rakennuskuutiometri), jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuoden 211 normitettu lämmitysenergian kulutus oli 49,8 kwh/rm 3. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön kulutus on vuonna 211 laskenut noin 8 MWh, öljynkulutus noin 6 litraa, sähkökulutus 1 MWh ja vedenkulutus noin 5 m 3 vuodesta 21. Veden käyttömäärä vaihtelee toimialan luonteesta johtuen huomattavasti. Eniten määrällisesti vettä käyttävät uimala, perusturvakeskus ja koulutuspalvelukeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. MWh Kaukolämmön hankinta ,6 16,1 95,4 93, ,3 99,1 15,5 11, Fossiilinen Uusiutuva Riihimäen vuoden 211 kaukolämmöstä oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä yli 83 %, Versowoodilla puupolttoaineilla tuotettua lämpöä 2 % ja loppu vajaa 15 % Riihimäen Kaukolämmön omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Vuonna 211 uusiutuvan energian osuus kaukolämmöstä oli 52 %.

17 17 Uusiutuva kaukolämpö muodostuu Riihimäen Kaukolämpö Oy:n Ekokemiltä hankkimasta biopohjaisen jätteenpolton lämpöenergiasta ja Versowood Oy:ltä hankitusta puupolttoaineilla tuotetusta lämpöenergiasta. Fossiilinen kaukolämpö muodostuu Ekokemin fossiilisen jätteen lämpöenergiasta ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omasta maakaasulla ja öljyllä tuotetusta lämmöstä. Rm Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka G F E D C B A Riihimäellä vuonna 211 rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka on parantunut oleellisesti vuodesta 28. Vuonna 211 A ja B-energialuokan rakennuksia oli rakennustilavuuden mukaan runsas 86 % energiatodistuksen tarvitsevista rakennusluvan saaneista rakennuksista. Vuonna 211 A-energialuokan rakennuksia oli 39 %, kun vuonna 28 rakennuksia niitä oli vain,9 %. Kuva: Pauli Palola Kuva: Antti Hovi

18 18 Lähde: Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun kotisivulla julkaistussa CO2-päästöraportissa. Raportti kertoo mm. viikon päästöjen kokonaismäärän, päästölähteisiin jakautumisen, asukaskohtaiset päästöt. Vuoden 211 kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuosien tasosta. CO2-raporttipalveluun kuuluu myös keväisin ilmestyvä vuosiraportti.

19 19 LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Ympäristöpolitiikan päämäärä: Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. Vuonna 27 uuden hankintalain voimaantulon myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa hankinnoista julkisessa ilmoitusportaalissa HILMA:ssa. Riihimäen kaupungin internetsivuille on laitettu sähköisiä tarjouspyyntöjä. Tekninen keskus Maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtiin luontoselvityksiä. Rakennushankkeissa pyrittiin säilyttämään olemassa olevaa puustoa sekä tehtiin lisäistutuksia. Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Suunnitelmallista paperinkäytön vähentämistä on edelleen jatkettu vuoden 211 aikana. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 211 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste). Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 21 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä vertailuperusteena kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa. Kuva: Jaana Keränen Kuva: Antti Hovi

20 2 Onki-illat Riihimäen kaupungin katu- ja puistoyksikkö järjesti toista kertaa yhteistyössä Riihimäen Urheilukalastajien kanssa kolmella puistolammella neljä onki-iltaa kesä- ja elokuussa. Illat saivat hyvän vastaanoton, ja ne jatkuvat myös vuonna 212. Tapahtumiin osallistui noin 7 lasta ja nuorta. Suurimmat kalat olivat lähes kilon painoisia. Saaliskaloiksi saatiin mm. särkeä, ahventa, lahnaa, säynettä sekä ruutanaa. Onkimisillat oli tarkoitettu alle 15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Kaikki saadut kalat punnittiin ja halutessaan kalastajat voivat myös osallistua leikkimieliseen kilpailuun. Kilpailusarjoja oli kolme: 7 1-vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. Myös alle 7-vuotiaat onkijat huomioitiin. Riihimäen Urheilukalastajat hankkivat kisapalkinnot. Kaupungin puistoyksikkö halusi myös tuoda esille, että Riihimäen vähävetisessä kaupungissa onkiminen on mahdollista. Puistolampia on taajamassa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä. Ensimmäinen onki-ilta oli Peltosaaren Bad-Segebergin puiston lammella 8.6, Juppalan lammella kalasteltiin 15.6 sekä 3.8. Kesän viimeinen onginta oli Metsäkorven Alalammella Lempivaaran vieressä elokuun viimeisenä päivänä, joka oli myös valtakunnallinen kalastuspäivä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on pitkään kampanjoinut nuorten kalastusharrastuksen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Lapsesta kalaan -hanke jatkuu edelleen kannustaen perheen pienimpiäkin kalastamaan. Meijerintien keto Herajoen keto on ketomainen tienluiska Valio Oy:n Herajoen meijerin vieressä. Heinäkuun puolivälissä ketoluiska on hyvin värikäs mäkikuismien ja keltamataran ym. kukkien kukkiessa. Kasvillisuus on yllättävän tiheää ja ketolajeista koostuvaa. Heinien ja mäkitervakon vähäisyyden ja muiden ketolajien runsaudesta huomaa, että keto on kylvämällä perustettu. Kaupungin puistotoimen toimeksiannosta siemenseos on kylvetty ruiskuttamalla rinteeseen vuonna 26. Kedon runsaimpia kasvilajeja ovat mäkikuisma, keltamatara, nurmirölli, siankärsämö, niittynätkelmä ja ahdekaunokki. Melko runsaita lajeja ovat peurankello, punanata, lampaannata, pukinjuuri, keltasauramo, keltakannusruoho ja ketoneilikka. Luiskassa kasvaa lisäksi nuokkukohokkia, mäkitervakkoa, maahumalaa, peltovirvilää, metsänätkelmää, kelta-apilaa ja hiukan harmiota, ketokaunokkia, ruusuruohoa ja kissankelloa.

21 21 Riihimäen Vesi Vesijohtojen saneerauksella ja systemaattisella vuotojen etsinnällä vähennetään pohjaveden ottoa. Polaris-, Vapomix- ja norovirus -hankkeet Riihimäen Vesi osallistuu Tekesin vesiteknologia -ohjelman Polaris -hankkeeseen. Hankkeen tavoite on mm. pohjavesilähteen rakenneanalyysin laatiminen ja kulkeutumismallin kehittäminen, vedenpuhdistusprosessin mittaus ja optimointi, sääilmiöiden ja ilmastomuutoksen analysointi ja ennusteiden hyödyntäminen, raakaveden riskinarvioinnin ja testijärjestelmän laadinta. Riihimäen Vesi on myös mukana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n Vapomix -hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan Vantaanjoen alueen hydraulisia yhteyksiä pohjavesimuodostumiin ja vaikutuksia veden laatuun. Riihimäellä tutkimuskohteena on Herajoki. Norovirus -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa elintarvikeketjuun liittyvää virusriskien hallintaa elintarvikeprosessointiketjussa. Projektin tuloksena saadaan suosituksia viruskontaminaation ennaltaehkäisystä sekä viruksiin kohdistuvista riskinhallintakeinoista, näyttöä viruksiin tehoavista pesu- ja desinfiointiaineista sekä muiden elintarvikkeiden ja veden käsittelyjen vaikutuksista viruksiin sekä parantuneet valmiudet virusten osoittamiseen elintarviketuotantoprosessista. Ympäristökeskus Kierrätyskeskuksen ja kuntouttavan työtoiminnan yhdistämistä selvitettiin vuoden 211 aikana. Sopivan tilan etsintää jatketaan v Tavoitteena on saada olemassa olevat toiminnat yhdistettyä vuoden 213 alkuun mennessä. Siivoamiskehotuksia annettiin vuoden 211 aikana 23 kpl, kehotusten noudattamisaste oli 83 %. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen suorittaman pohjaveden tarkkailun avulla. Lisäksi osallistuttiin Kapulan kaatopaikan pohjavesivaikutusten selvittämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Riihimäen ympäristönsuojelumääräykset päivitettiin. Riihimäen arvokkaat luontokohteet inventoitiin ja tulokset julkaistiin kahtena raporttina. Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 211 aikana vähäistä. Rakennusjärjestyksen uusimistyö saatiin päätökseen. Uusittuun rakennusjärjestykseen on lisätty maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjavesialueelle rakentamiseen liittyviä määräyksiä sekä maalämpökaivot on otettu lupamenettelyn piiriin. Myös hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä määräyksiä on tarkennettu. Koulutuspalvelukeskus Hankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastossa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat. Ruokapalveluissa koko kaupungin tasolla siirrytty Aromi-ohjelmiston käyttöön, joka on vähentänyt hukkaan menevän ruoan määrää. Koulusaneerauksien yhteydessä olemassa olevaa kiinteää ja irtainta omaisuutta hyödynnetään aina, kun se on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Urheilukenttien lannoituksessa käytetään luonnon mukaisia lannoitteita. Hiekkakenttien suolausta on vähennetty. Peltosaaren asuinalueella toteutettiin syötävien kasvien kaupunkiviljelyhanke.

22 22 Kaupunkiviljelyhanke Nuorisoyksikkö toteutti kesällä 211 Peltosaaren asuinalueella syötävien kasvien kaupunkiviljelyhankkeen. Hanke oli yksilökohtainen eurooppalainen vapaaehtoisprojekti (EVS), jonka tavoitteena oli tarjota lapsille ja nuorille mielekästä vapaa-ajan toimintaa, opastaa ekologiseen ajatteluun ja ruoan tuotantoon sekä oman lähiympäristön arvostamiseen sekä rohkaista monikulttuuriseen kanssakäymiseen. Hankkeessa työskenteli nuorisoyksikön työntekijöiden lisäksi nuori vapaaehtoistyöntekijä Tsekistä. Muutamien alueen kerrostalojen sisäpihoille sijoitettiin kasvatussäkkejä, joissa viljeltiin syötäviä kasveja. Projekti alkoi siementen, taimien ja muiden tarvittavien välineiden hankkimisella. Istutus, kastelut, kitkemiset sekä sadonkorjuu hoidettiin nuorisotyöntekijöiden ja paikallisten nuorten toimesta. Peltosaari-projekti oli hankkeessa luonteva yhteistyökumppani alusta alkaen. Hankkeen ajatus kestävästä kehityksestä ja kansainvälinen hanke kaupungin monikulttuurisimmassa lähiössä sopivat hyvin lähiön kehittämisen ideologiaan. Muita yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat katu- ja puistoyksikkö, nuorten työpaja ja Vapaapalokunta, jotka auttoivat hankkeessa maansiirtotöissä, kasvatussäkkien täyttämisessä, täytettyjen kasvatussäkkien ja kastelukuutioiden siirtämisessä kasvupaikoille. Ehdottomasti positiivinen asia hankkeessa oli, että ilkivaltaa ei juuri esiintynyt. Muutaman kerran taimia oli revitty irti, mutta nekin saatiin istutettua takaisin. Hankkeesta hyötyivät nuorisotyön lisäksi myös Peltosaaren alueen asukkaat, eli juuri ne, joille projekti oli pääosin suunnattu. Yrtit ja mausteet pakattiin pieniin paketteihin, joihin tulostettiin projektin tiedot ja paketit laitettiin jakoon kaupungintalon kahvilaan. Kuva: Pauli Palola Perusturvakeskus Paperinkulutusta ei seurata, mutta sen käyttöä on tehostettu: kaksipuoliset tulostukset, kahden sivun tulostaminen arkille, toimistojätepaperin käyttäminen muistilappuina. Vuosittain lisätään sähköistä asiointia, sähköisiä asiakas- ja henkilöstökyselyjä ym. Kpl Yksiköissä on jätteiden lajittelu, Riihikodissa jätepuristimet. Vanhustenhuollossa hoitotarvikkeiden mm. vaippojen käytön ja jakelun tehostaminen tehtiin loppuvuodesta 211. Riihikodissa on ollut jo kauan säännöllinen vaippaseuranta. Kehitystä kuvaavat mittarit % Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuonna 211 mm. satokausituotteissa, kaluste-, sähkö- ja katuvalaisintarvike-, kasvualusta- kopio- ja tulostepaperi-, siivousväline- ja pehmopaperihankinnoissa. Vuonna 211 vuosisopimuksia oli yhteensä 35 kpl, niistä 23:ssa oli ympäristöasioita huomioitu (66 %). Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu

23 23 Tonnia 7 Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Tonnia 2 Riihimäen yhdyskunta- ja rakennusjätteet Erilliskerätty biojäte Sekajäte Yhteensä Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6 73 tonnia vuonna 211. Kasvua oli 233 tonnia eli noin neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Sekajätteen määrä kasvoi 277 tonnia ja biojätteen väheni 44 tonnia Hyötykäyttöön 1 Biojäte 75 Jatkolajitteluun 5 Energiana hyödynnetty 25 Loppusijoitettu jäte Riihimäeltä on vuoden 27 loppupuolelta alkaen toimitettu kuiva- ja sekajäte sekä hyödyntämiskelvoton rakennusjäte Ekokemille polttoon energiana hyödynnettäväksi. Rakennusjätteen määrä on kasvanut edellisen vuoden 4 tonnista 8 tonniin. Rakennusjätteen hyödyntämisaste on hyvä, sillä suoraan loppusijoitukseen siitä päätyi vain runsas kaksi prosenttia. Riihimäeltä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrä on vuoden 26 tilanteesta (349 kg/ asukas) vähentynyt olennaisesti, ollen vuonna 211 noin 13 kg/asukas. Asukaskohtainen kaatopaikalle loppusijoitettu jäte Kuva: Antti Hovi kg/as

24 24 Kaupungin paperinkulutus Kaupungin paperinkulutus toimialoittain Riisiä kpl 4 Riisiä 1 Riihimäen Vesi Ympäristökeskus Kuvakeskus Hallintokeskus Monistamo 4 16 Tekninen keskus 2 8 Yhteensä A4 riisiä 25 Perusturvakeskus Riihimäen lukio A4 arkkia / työntekijä Koulutuspalvelukeskus Monistamon paperinkulutukseen vuosina 28 ja 29 sisältyy hallintokunnille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Vuosina kaikki paperinkäyttö, myös monistamosta hankittu on jaettu hallintokunnille niiden käytön mukaan. Paperinkulutus on kasvanut edellisestä vuodesta 12 %, mutta on kuitenkin edelleen 21 % pienempi kuin vuonna 29. Eniten paperinkulutus on vuonna 211 kasvanut koulutuspalvelukeskuksessa ja kouluissa, joissa kulutus vastaa vuoden 29 tasoa. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen vaihtelua eri vuosien välillä esiintyy hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa. Kuva: Antti Hovi

25 25 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä kpl 25 Kausitavara 2 Kodin tekstiilit Kodinkoneet 15 Remonttitarvikkeet 1 Taloustavarat 5 Huonekalut Muut tavarat Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät Luonnonsuojelualueet Riihimäen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 28, luonnonsuojelualueen pinta-ala on 121 hehtaaria. Suolijärven pohjoisrannan SL-alueelle on vuonna 29 perustettu 34,6 hehtaarin kokoinen Vatsian luonnonsuojelualue. Vuonna 211 Hämeen ELY -keskuksen rauhoituspäätöksellä perustettiin Metso -ohjelman kohteena 6,3 hehtaarin kokoinen Kolisevanmaan luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueiden osuus on 1,35 % kaupungin maa-alasta. ha Luonnonsuojelualueiden pinta-ala 121 1,1 155,6 155,6 1,3 1,3 161,9 1,35 % 2 1,6 1,2, ,4 Yhteensä Osuus % maa-alasta Muut kävijät Ostoksia tehneet kävijät Vuodesta 27 alkaen kierrätyskeskuksen myynti on kehittynyt suotuisasti. Vuoden 26 notkahdus johtuu mahdollisesti tavaroiden puutteellisesta kirjauksesta. Vuonna 211 kävijämäärä laski hivenen edellisestä vuodesta. Ostoksia tehneiden asiakkaiden määrä kuitenkin kasvoi vuodesta 21 noin yhdeksän prosenttia. Myytyjen tavaroiden kokonaismäärä kasvoi runsaat kuusi prosenttia vuonna 211.

26 26 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Ympäristöpolitiikan päämäärä: Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. Hallintokuntien toimenpiteet Tekninen keskus Kaavoituksessa otetaan huomioon tulvavaara-alueet ja kohteissa tehdään hulevesiselvitykset sekä tarvittaessa tutkitaan maaperän mahdollinen pilaantuminen. Vantaajoen kevättulvaan varauduttiin yhteistyössä Pelastuslaitoksen ja Riihimäen Veden kanssa. Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnittelu käynnistyi syksyllä 211 ja jatkuu kevääseen 212. Tulevan saneerauksen yhtenä tavoitteena on laitoksen kapasiteetin parantaminen siten, että jätevesiverkoston ohituksia ei enää tapahtuisi. Myös viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät ohituksia. Riihimäen Vesi osallistuu Hausjärven pohjavesialueella toteutettavaan HAPPI -hankkeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta. Happi- ja Makera -hankkeet Riihimäen Vesi on mukana Hausjärven pohjavesialueiden riskienhallintahankkeessa. HAPPI on kolmivuotinen hanke ja se koostuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka kaikki tähtäävät Hausjärven pohjavesialueisiin kohdistuvien riskien poistoon ja hallintaan. Osaprojektit ovat: Oitin pilaantuneen pohjaveden riskienhallinta, pohjavesiriskien selvittäminen ja pilaantumisen ennaltaehkäisy riskienhallintaohjelman avulla sekä pohjavesien pilaantumisen ennaltaehkäisy alueen yritysten ympäristöriskien hallintaa kehittämällä. Toteutettavilla toimenpiteillä turvataan pohjaveden hyvä tila nykyisillä ja tulevaisuuden vedenottoalueilla. Hankkeen toteuttavat Hausjärven kunta ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Riihimäen Vesi käynnisti vuoden lopulla yhteistyössä Vantaanjoen muiden vesilaitosten ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on vähentää jäteveden ylivuotoja Vantaanjoen valuma-alueella. Tavoitteena on, että verkostoista ja pumppaamoilta vesistöihin johdettavat jätevesipäästöt loppuvat kokonaan vuoteen 225 mennessä. Hanke koostuu kolmesta osaprojektista: luotettavat pumppaamot, jätevesiverkoston kunto ja riittävä kapasiteetti sekä hulevesien vähentäminen jätevesiverkostosta. Kaksivuotiseen hankkeeseen on saatu tukea Maakuntien kehittämisrahastosta.