Puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken sekä jatkotoimenpiteet sen täytäntöönpanoksi

Transkriptio

1 Yhdyskuntalautakunta Puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken sekä jatkotoimenpiteet sen täytäntöönpanoksi 598/ /2014 YLK 57 Pääkaupunkiseudulla pääasiallisena vesihuoltolaitoksena toimii HSY. Vesihuoltolaitoksen toimintaa säätelee keskeisesti vesihuoltolaki ( /119, ennakoidut muutokset alkaen: HE 218/2013 hal lituk sen esitys eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja raken nus lain muuttamisesta). Sammutusveden toimittamisen osalta toi mintaa säätelee lisäksi pelastuslaki ( /379) ja hulevesijärjestelmän osal ta jatkossa merkittävästi myös maankäyttö- ja rakennuslaki (edellä mai nit tu HE 218/2013). Lainsäädäntöä tarkentavat HSY:n vesihuollon toimintaperiaatteet on so vit tu sen jäsenkuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kau pun gin valtuus to jen hyväksymissä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kun ta yh tymän perussopimuksessa ja Sopimuksessa pääkaupunkiseudun vesi- ja vie mä ri lai tos toi min to jen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä, liit teineen. Sopimusten keskeisenä tavoitteena on jäsenkuntien tasapuolinen koh te lu vesihuoltoyhteistyössä. Tasapuolinen kohtelu edellyttää joidenkin nykyisten toimintatapojen yh tenäis tä mis tä kunkin jäsenkunnan ja HSY:n kesken. Yhtenäisten toi min ta tapo jen valmistelua varten käynnistettiin vuonna 2010 jäsenkuntien ja HSY:n kes ken ns. Kuntatekniikan yhteistyöprojekti, joka valmistui keväällä Sen lähtökohtina olivat lainsäädäntö, edellä mainitut HSY:n pe rus tamisvaiheen sopimukset sekä nykyiset käytännöt. Kuntatekniikan yhteistyöprojektin tulosten pohjalta jäsenkunnat ja HSY ovat neuvotelleet edelleen "Puitesopimuksen kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken" (liite). HSY:n osal ta toimivalta so pimuk sen tekemiseen on HSY:n hallituksella. Pui te so pi muk sen ydinsisältönä ovat kustannusvaikutuksia aiheuttavat periaatteet. Hulevesijärjestelmän vastuujaon periaatteita valmisteltiin Kuntatekniikan yh teis työ pro jek tis sa. Vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki ovat kui ten kin muuttumassa, ja hallituksen esityksen mukaan vastuu hu le ve sien kokonaishallinnasta siirtyisi maankäyttö- ja rakennuslain säätämänä kunnal le. Lakimuutokset toisivat myös muutoksia osapuolten oikeuksiin pe riä hulevesimaksuja. Ennakoitujen lakimuutosten johdosta hu le ve si jär jes telmään liittyviä kysymyksiä ei ole käsitelty puitesopimuksessa. Neu vot te lu ja asiasta tulee jäsenkuntien ja HSY:n kesken jatkaa, joko osana jäl jem pä nä kuvatun seurantaryhmän työtä tai muulla yhteistyöfoorumilla. HSY:n ja jäsenkuntien kesken on allekirjoitettu loppuvuodesta 2009 so pimus (HSY:n hallituksen päätös ), jolla jatkettiin silloisten ve sihuol to lai tos ten ja jäsenkuntien välisten yhteistyösopimusten voimassaoloa

2 HSY:n ajalle. Kyseiset yhteistyösopimukset olivat pääosin ve si huol to lai tosten ja jäsenkuntien kuntatekniikan organisaatioiden välisiä pal ve lu so pi muksia. Sopimus jatkoi myös muita kuntatekniikan yhteistyöhön liittyviä kes kinäi siä sitoumuksia. Vuonna 2009 allekirjoitetun sopimuksen nimenä oli Puitesopimus kuntateknisten töiden toteuttamisesta yhteistyössä. Sa mankal tai sis ta nimistään huolimatta nyt käsittelyssä oleva sopimus ja vuo den 2009 sopimus ovat tarkoitukseltaan erilaisia. Vuonna 2009 al le kir joi te tun sopimuksen tarkoituksena oli varmistaa HSY:n ja jäsenkuntien välisen yhteis työn jatkuvuus siirtymävaiheessa. Nyt käsittelyssä oleva sopimus määrit tää yhteisiä toimintatapoja kaupunkien tasapuolisen kohtelun var mis ta misek si, ja sen pohjalta on tarkoitus päivittää aiempien ve si huol to lai tos ten aikaiset palvelusopimukset yhteisten periaatteiden mukaisiksi jäl jem pä nä kuvatulla tavalla. Puitesopimuksen sisältö Puitesopimus täsmentää lainsäädännössä, HSY:n perussopimuksessa ja So pi muk ses sa pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yh distä mi sen periaatteista ja edellytyksistä kirjattuja jäsenkuntien ja HSY:n vastui ta ja yhteistyötä sekä työ- ja kustannusjakoa koskien vesihuollon toi minta-alu een laajentumista, vesihuoltoinvestointien ohjelmointia, suunnittelua, ja rakentamista sekä vesihuoltojärjestelmän ylläpitoa. Puitesopimuksen ydin si säl tö nä ovat kustannusvaikutuksia aiheuttavat periaatteet. Puitesopimus kattaa seuraavat asiakokonaisuudet: Vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisen periaatteet HSY:n vesihuollon toiminta-alueen määrittäminen HSY:n vesihuollon laajentumisen kustannusjako HSY:n vesihuoltoverkoston sijoittaminen HSY:n vesihuoltoverkoston siirtäminen Yhteishankkeiden kustannusjakoperiaatteet Palveluiden ostamisen ja myynnin yleiset periaatteet jäsenkuntien ja HSY:n kesken Jäsenkuntien HSY:lle tarjoamat suunnittelu-, rakennuttamis- ja raken ta mis pal ve lut Hankintayhteistyö Yleisen sammutusveden toimittaminen HSY:n vesijohtoverkostosta HSY:n jäsenkunnille tarjoamat muut vesihuoltoon liittyvät palvelut HSY:n verkoston sijaintitiedot ja sijaintipalvelut HSY:n ylläpitämä asukkaille suunnattu tieto Puitesopimuksen täytäntöönpano Aiempien vesihuoltolaitosten ja jäsenkuntien kesken laaditut pal ve lu so pimuk set, joiden voimassaoloa on jatkettu HSY:n ajalle, tulee päivittää pui teso pi muk sen mukaisiksi. Lähtökohtaisesti kaikesta palvelutuotannosta tulee laa tia palvelusopimus, joten sopimustarve tulee tarkistaa myös sellaisten teh tä vien osalta, joista palvelusopimusta ei aiemmin ole ollut. Pal ve lu so pimuk set ovat lähtökohtaisesti HSY:n ja yhden jäsenkunnan yhden hal lin tokun nan välisiä sopimuksia, joten niitä kutsutaan jatkossa kahdenvälisiksi pal ve lu so pi muk sik si. Kahdenvälisten palvelusopimusten päivittäminen tai laa ti mi nen puitesopimuksen pohjalta on keskeinen keino puitesopimuksen

3 täy tän töön pa nok si. Puitesopimuksessa on myös kohtia, joihin ei liity osapuolten välistä pal ve lutuo tan toa ja joita sovelletaan siten suoraan, ilman tarkempia sopimuksia. Nä mä sopimuskohdat ovat luonteeltaan yhteistoiminnan periaatteita tai vesi huol lon investointikustannusten jakoa kuvaavia. Suora soveltaminen koskee mm. vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisen periaatteita, HSY:n vesihuollon toiminta-alueen määrittämistä, HSY:n vesihuollon laajen tu mi sen kustannusjakoa, HSY:n vesihuoltoverkoston sijoittamista ja HSY:n vesihuoltoverkoston siirtämistä. Puitesopimuksen täytäntöönpano tapahtuu vaiheittain. Heti sopimuksen tul tua voimaan otetaan käyttöön suoran soveltamisen piirissä olevista asiois ta sovitut periaatteet, lukuun ottamatta osapuolille välittömiä kus tannus vai ku tuk sia aiheuttavia periaatteita, jotka otetaan käyttöön alkaen. Palvelutuotannon osalta puitesopimus tulee täytäntöönpannuksi laadit ta vien uusien tai päivitettävien kahdenvälisten palvelusopimusten hy väksy mi sen myötä, tavoitteellisesti viimeistään Aiemmat kah denvä li set palvelusopimukset tai mahdolliset muut päätökset kumoutuvat ku vatun täytäntöönpanon vaiheistuksen mukaisesti. Kahdenvälisten palvelusopimusten laatiminen Seuraavassa kuvattu menettely koskee sekä olemassa olevien so pi mus ten päivitystä että uusien sopimusten laatimista. Kahdenväliset palvelusopimukset laaditaan yhteisesti sovittavista asia ko konai suuk sis ta, joita ovat mm. seuraavat: vesihuollon suunnittelu ja rakennuttaminen (jäsenkuntien tuottama pal ve lu HSY:lle) vesihuollon rakentaminen (jäsenkuntien tuottama palvelu HSY:lle) palopostien ja sammutusvesiasemien suunnittelu, rakentaminen ja yl lä pi to (HSY:n tuottama palvelu pelastuslaitoksille/jäsenkunnille). Asiakokonaisuudet tarkistetaan ja hyväksytään yhteisesti jatkotyön käynnis tyes sä. Sammutusvesirakenteiden osalta tulee tarkistaa tarvittava so pimus do ku men taa tio suhteessa sammutusvesisuunnitelmiin. Muuttuvan hulevesilainsäädännön täytäntöönpano edellyttää hu le ve si järjes tel mään liittyvän vastuunjaon, yhteistyön ja keskinäisen palvelujen os ton periaatteiden jatkovalmistelua ja sopimista jäsenkuntien ja HSY:n kes ken. Näiden yhteisesti sovittavien puitteiden jälkeen hulevesijärjestelmään liit tyväs tä osapuolten välisestä palvelutuotannosta on mahdollista laatia tar vitta vat kahdenväliset palvelusopimukset. Kahdenväliset palvelusopimukset laaditaan kaksivaiheisesti siten, että kusta kin asiakokonaisuudesta laaditaan ensin HSY:n ja kaikkien jäsenkuntien kes ken yhteinen sopimusmalli. Sopimusmallit laaditaan puitesopimuksen ja kuntatekniikan yhteistyöprojektin muiden tulosten pohjalta (vir ka mies ta sol la sovitut tarkennukset puitesopimuksen käytännön soveltamiseen). Asia ko-

4 ko nai suu teen liittyvät kahdenväliset palvelusopimukset laaditaan tä män jälkeen sopimusmallin määrittelemän yhteisen mallin mukaisesti. Jä senkun tien ja HSY:n toimivaltaiset toimielimet tai viranomaiset hyväksyvät kahden vä li set palvelusopimukset. Kahdenvälisten palvelusopimusten laatimisen lisäksi jatkotyössä tulee selvit tää mahdollisesti tarvittava muu puitesopimusta tarkentava yh teis toi minnan ohjeistus. Puitesopimuksen kustannusvaikutukset Puitesopimuksessa esitetyillä periaatteilla pyritään varmistamaan ai heut tamis pe ri aat teen mukainen kustannusten jako ja keskinäisten kus tan nus ten lä pi nä ky vyys sopimusosapuolten kesken. Merkittävimmät kustannusvaikutukset sopimusosapuolille nykytilanteeseen näh den aiheutuisivat esitetyistä kustannusjakomalleista liittyen jä sen kunnan aloitteesta tehtyihin johtosiirtoihin (mm. asemakaavamuutoksista johtuen), palopostien ja sammutusvesiasemien suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä vesihuollon laajentumiseen. HSY on arvioinut kus tan nusvai ku tuk sia niiltä osin kuin se on tässä vaiheessa ollut mahdollista. Kus tannus vai ku tuk set esitetään otettavaksi budjetoinnissa huomioon vuo des ta 2015 alkaen. Puitesopimuksessa esitetty johtosiirtojen kustannusjakomalli lisäisi HSY:n kus tan nuk sia arviolta 1,5-3,0 milj. euroa vuodessa nykytasoon (noin 1,0 milj. euroa vuodessa) verrattuna ja pienentäisi vastaavasti jäsenkuntien joh to siir to kus tan nuk sia. HSY:lle johtosiirroista aiheutuvat ko ko nais kus tannuk set olisivat tällöin arviolta 2,5-4,0 milj. euroa vuodessa. HSY:n in vestoin ti oh jel ma luon nok ses sa johtosiirtokustannuksiin on esitetty va rat ta vak si 3,0 milj. euroa vuodessa. Puitesopimuksessa esitetty kus tannus ja ko mal li perustuu vastaavaan kustannusjakoon, jota jäsenkunnat sovel ta vat mm. energiayritysten ja teleoperaattoreiden kanssa. Puitesopimuksen perusteella HSY alkaisi periä jäsenkunnilta maksuja pa lopos tien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta (osallistuen myös it se kustannuksiin sammutusvesirakenteista verkostohuoltoon saamansa hyödyn suhteessa). Muutoksen taustalla on muutama vuosi sitten uu dis tet tu pelastuslaki, joka on tarkentanut yhtäältä vesihuoltolaitoksen vel vol li suut ta toimittaa sammutusvettä vesijohtoverkostostaan pelastuslaitoksen tar peisiin ja toisaalta kunnan velvollisuutta vastata tämän ve si huol to lai tok sel le aiheuttamista lisäkustannuksista. HSY:n lisätulot olisivat arviolta 0,2-1,5 milj. euroa vuodessa pelastuslaitosten määrittämien palvelutasojen mu kaises ti. Jäsenkunnille aiheutuisivat vastaavat lisäkustannukset. HSY:n li sä tulo jen osalta on kuitenkin huomattava, että tehtävät aiheuttaisivat HSY:l le tuloja vastaavat lisäkustannukset joko omana työnä tai palvelujen os to na, sillä kyseessä olisi palvelutason nosto nykyisestä. HSY:n sam mu tus ve si raken tei siin liittyvä palvelujen tuottaminen on myös luonteeltaan ve si huol tolain soveltamisalan ulkopuolista toimintaa, joten sen tuotoilla tai kus tan nuksil la ei tule olla vaikutusta vesimaksuihin. Vesihuollon laajentumisen osalta puitesopimuksessa esitetään jä sen kunnan osallistumista kustannuksiin sellaisten asemakaavakohteiden osalta,

5 jot ka sijaitsevat irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja sellais ten haja-asutuskohteiden osalta, joiden toteuttamisesta ei ole yhteisesti so vit tu kehittämissuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Periaatteet pie nentäi si vät jonkin verran HSY:n kustannuksia ja lisäisivät vastaavasti jä senkun tien kustannuksia nykyisestä, mutta muutosten suuruutta ei ole tässä vai hees sa mahdollista arvioida. Kustannusvaikutuksia arvioidaan koh teiden yksilöityessä. Seurantaryhmän perustaminen Kahdenvälisten palvelusopimusten laatimista varten sekä puitesopimuksen täy tän töön pa noa muutoinkin edistämään ja varmistamaan esitetään pe rustet ta vak si seurantaryhmä, johon jäsenkunnat ja HSY nimeävät edus ta jansa. Seurantaryhmä myös seuraa puitesopimuksen noudattamista, so vel tamis ta käytäntöön ja tarvetta sopimuksen muutoksille. Seurantaryhmä perustaa tarvittavat työryhmät sopimusmallien ja kah denvä lis ten palvelusopimusten valmistelua varten. Seurantaryhmä hyväksyy so pi mus mal lit sekä valmistelee kahdenväliset palvelusopimukset jä sen kuntien ja HSY:n hyväksymismenettelyyn. Seurantaryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii HSY:n edusta ja. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Seu ranta ryh mä raportoi työnsä edistymisestä HSY:n jäsenkuntatapaamisissa. YTJ: HSY:n hallitus on kokouksessaan päättänyt hyväksyä esi tys listan liitteenä olevan ehdotuksen puitesopimukseksi ehdolla, että jä sen kunnat tekevät vastaavan sisältöiset päätökset. Lautakunta päättää ehdottaa KH:lle, että se a b c hyväksyy puitesopimuksen ehdolla, että muut HSY:n jäsenkunnat teke vät vas taa van sisältöiset päätökset, oikeuttaa yhdyskuntatoimenjohtajan allekirjoittamaan puitesopimuksen ja te ke mään siihen tarvittaessa merkitykseltään vähäisiä muutoksia, oikeuttaa yhdyskuntatoimenjohtajan nimeämään Kauniaisten kau pungin edustajan/t pe rus tet ta vaan seurantaryhmään Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiiin. Lisäksi lautakunta päätti, että HSY:n tulee kuntatekniikkaa to teu tet ta essaan huolehtia kuntien ta sa-ar voisesta kohtelusta.