OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN TULEVAISUUDEN VISIOISSA: MITEN ARVIOIDA TIETEELLISESTI YLIOPISTO-OPINTOJEN KAUPALLISTAMISTA?

Transkriptio

1 OPISKELIJAT YLIOPISTOJEN TULEVAISUUDEN VISIOISSA: MITEN ARVIOIDA TIETEELLISESTI YLIOPISTO-OPINTOJEN KAUPALLISTAMISTA? Jari Kaivo-oja, Teemu Haukioja & Ari Karppinen Alustus, Tiistai klo Tutkimusjohtaja, Dosentti Jari Kaivo-oja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto ARTIKKELIN TEKIJÄT Ari Karppinen Projektitutkija Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Teemu Haukioja Tutkijatohtori (Kansantaloustiede) Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö Jari Kaivo-oja Tutkimusjohtaja, Dosentti Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto 1

2 TAUSTAA Paineet siirtyä maksulliseen yliopistokoulutukseen ovat lisääntyneet yliopistouudistuksen myötä Vallitsevalle maksullisuuskeskustelulle on luonteenomaista politisoituminen. Yliopisto-opintojen maksullisuus on liitetty poliittisesti ns. kestävyysvajeongelman ratkaisuun Useat tutkijat ovat ottaneet kantaa yliopistojen maksullisuuteen Suomessa Suomi kuuluu harvoihin kehittyneisiin maihin, joissa yliopistokoulutus on lukukausimaksutonta. Keskustelu suomalaisen yliopistokoulutuksen maksullisuudesta on kuitenkin virinnyt. OECD on jo useamman vuoden ajan kasvuraporteissaan suositellut korkeakoulusektorimme rakenteelliseksi uudistamiseksi lukukausimaksujen käyttöönottoa. ARGUMENTTEJA MAKSULLISUUDEN PUOLESTA Maksujen käyttöönottoa perustellaan monella tapaa. Yliopistokoulutus nähdään henkilökohtaisena investointina korkeampaan elintasoon ja statukseen. Maksullisuutta pidetään oikeudenmukaisuuskysymyksenä: on väärin, että vähemmän koulutetut joutuvat maksamaan korkeimpina veroina joidenkin etuoikeutettujen maksuttoman yliopistokoulutuksen, ja maksuttomuudesta huolimatta akateeminen koulutus näyttäisi periytyvän. Yhteiskunnan näkökulmasta maksullisuuden odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja pidentävän työuria alkupäästä sekä mahdollistavan yliopistokoulutuksen kehittämisen uudeksi vientialaksi. Yliopistojen näkökulmasta lukukausimaksut ovat houkutteleva lisärahoituskanava, ja maksuttomuus nähdään jopa esteenä yliopistojemme kansainvälistämiselle. 2

3 TALOUSTIETEELLISIÄ PERUSTEITA MAKSUTTOMUUDELLE (VIREN 2013) Tasa-arvo Meriittihyödyke koulutuksen sivistyksellisiä arvoja on vaikea hinnoitella markkinoilla Talouskasvu ja koulutuksen ulkoisvaikutukset Isot riskit hyödynsaamisen suhteen Koulutus on työtä miksi työn tekemisestä pitäisi maksaa? Maksuton koulutus on osoittanut hyödyllisyytensä Pankit eivät halua luotottaa riskipitoisia koulutusinvestointeja (luotonsääntelyongelma) MAKSULLISUUDEN (MAKSUTTOMUUDEN) ARVIOINTI TIETEELLISESTI Nettonykyarvo = Nykyarvoonsa diskontatut maksuttomuudesta koituvat hyödyt - nykyarvoonsa diskontatut maksuttomuudesta koituvat haitat Kustannus-hyötyanalyysi toteutetaan käytännössä noudattaen seuraavia pääpiirteitä: Määritetään tarkasteltavat hankevaihtoehdot (esim. maksullisuus A ja maksuttomuus B, muu rahoitusvaihtoehto X). Päätetään keille koituvilla hyödyillä ja kustannuksilla on merkitystä. Määritetään hankkeen vaikutukset ja käytettävät mittayksiköt. Ennustetaan tulevat vaikutukset koko hankkeen ajalta. Muutetaan kaikki vaikutukset rahamääräisiksi arvoiksi. Diskontataan tulevat kustannukset ja hyödyt nykyhetkeen. Lasketaan kunkin hankevaihtoehdon nettonykyarvo (NPV). Suoritetaan herkkyysanalyysi (herkkyys alkuoletuksille). Lopuksi tehdään politiikkasuositus nettonykyarvon ja herkkyysanalyysin perusteella. 3

4 ARGUMENTTEJA MAKSULLISUUTTA VASTAAN Kuitenkin akateemiseen keskusteluun ainakin taloustieteissä kuuluu luonteenomaisesti eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen kokonaisvaltainen vertailu. Onko sellaisia tehty huolella: Ei ole. Tietoisuus eri vaihtoehdoista ja niiden eduista ja haitoista ovat perusedellytyksenä rationaalisille valinnoille. Onko liian uskallettua uudistaa nykyistä maksutonta koulutusjärjestelmää joihinkin koulutusmarkkinoiden sinänsä perusteltuihin osittaistasapainotarkasteluihin vedoten ilman vahvaa tutkimuksellista näyttöä maksuttomuuden haitallisuudesta koko yhteiskunnan näkökulmasta myös pidemmällä aikavälillä? Voi olla liian uskallettua. Asian huolellisempi tutkiminen on tärkeää Suomen kaltaiselle osaamistaloudelle, jossa taloudellinen menestyksemme nojaa vahvasti korkeaan koulutustasoon ja oikeudenmukaisuus mahdollisuuksien tasapuolisuuteen kansalaisille. KORKEAKOULUTUKSEN HOUKUTTELEVUUS NUORILLE IKÄLUOKILLE? Tutkimukset osoittavat, että nuoret aikuiset ovat usein myopisia, eli nykyhetki korostuu heidän valinnoissaan tulevaisuuden kustannuksella. Näin ollen yliopistojen maksullisuudella saattaa olla vaikutus joidenkin ehkä myös kaikkein lahjakkaimpien halukkuuteen hakeutua opiskelemaan yliopistoihin. Jos ainoastaan korkein koulutus muuttuisi maksulliseksi, luotaisiin selkeä taloudellinen kannustin alemman tason koulutuksen hankkimiseen. Yliopistojen opiskelun maksullisuuden kannustinvaikutukset koko koulutusjärjestelmän kannalta ovat heikosti tunnettuja. 4

5 YLIOPISTOKOULUTUKSEN MAKSULLISUUDEN VAIKUTUKSET TUOTTAVUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN OVAT EPÄSELVIÄ On syytä korostaa, että suomalaisessa keskustelussa pääosassa ollut mikrotaloudellinen argumentointi ei huomioi kokonaistaloudellisia - makrotaloudellisia näkökohtia. Vaikka koulutusta itseään voidaan pitää yksityishyödykkeenä, yliopistoissa tuotettava tieteellinen tieto täyttää kollektiivihyödykkeen ominaisuudet: tieto ei kulu käytössä ja sitä voi käyttää samanaikaisesti. Koulutus ei ole selkeästi yksityishyödyke. Mikäli lukukausimaksut vaikuttavat keskimääräiseen koulutustasoon tai koulutettavien laatuun, sillä saattaa olla vaikutusta tiedon käytön ja innovaatioiden tehokkuuteen sekä pidemmällä aikavälillä tuottavuuteen. Koulutuksen ulkoisvaikutuksille voidaan kirjallisuuden perusteella löytää monenlaisia, vaikeasti mitattavia, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella merkityksellisiä taloudellisia ja ei-taloudellisia kanavia. Koulutuksen maksuttomuudella lienee vaikutusta koko kansantalouden dynaamiseen tehokkuuteen, josta huolehtiminen on avainasemassa tavoiteltaessa kestävää taloudellista menestystä globaalin kilpailun ja sisäisten sopeutumispaineiden (ikääntyminen, työurat ja huoltosuhde) maailmassa. GLOBAALIN OSAAMISTALOUDEN HAASTE Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitzin (2012) argumentointia seuraten, ehkäpä juuri maksuttoman yliopistokoulutuksen Pohjoismaissa on löydetty sellainen globaaliin osaamistalouteen liittyvä mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kestävää taloudellista menestystä korostava malli, jonka avulla voidaan päästä korkeammalle hyvinvoinnin tasolle kuin maissa, joissa satsaukset markkinatehokkuuteen ovat ensisijaisia. Kannattaisiko tätä menestystarinaa tutkia huolellisemmin? 5

6 KIITOKSET! Tutkimusjohtaja, Dosentti Jari Kaivo-oja (Helsingin yliopisto, Suunnittelutieteet, Lapinyliopisto, Innovaatiotutkimus ja ennakointitutkimus), Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Pienteollisuustalo Yliopistonkatu 58 D, 1. kerros Tampere Puh. (02) , (041)