MAANTIETEEN VALINTAKOE KLO 9:00 13:00 NIMI: SYNTYMÄAIKA: A-OSA (tehtävät 1 2)

Transkriptio

1 MAANTIETEEN VALINTAKOE KLO 9:00 13:00 Oulun yliopisto, Maantieteen tutkinto-ohjelma NIMI: SYNTYMÄAIKA: A-OSA (tehtävät 1 2) TEHTÄVÄ 1. (14 p.) Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alainen ilmastokonferenssi järjestetään joulukuussa 2019 Chilen Santiagossa. Ennen konferenssia eri maiden kouluissa kiertää ilmastolähettiläs, jonka tehtävänä on lisätä nuorten tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Olet päättänyt hakea tätä ilmastolähettilään tehtävää. Jotta sinut voidaan valita ilmastolähettilääksi, tulee sinun läpäistä koe, jossa testataan tietämystäsi ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja maantieteestä tulevan lähettiläsreitin varrelta. Pyydettäessä merkitse ja numeroi paikat/alueet selkeästi oheiseen karttaan (kuva 1) sekä vastaa kysymyksiin lyhyesti konseptipaperille (2 6 virkkeellä/kohta). Huom. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista puhuttaessa ei riitä globaalin keskilämpötilan nousun maininta vaan vastauksessa vaaditaan muiden alueellisten ja paikallisten muutosten esittelyä. Kuva 1. Maailmankartta (kuvan lähde: muokattu: maantieteen tutkimusyksikkö 5/2019).

2 1. Matkan lähtöpiste on Alaskan Anchorage (merkitse paikka karttaan pisteenä). (2 p.) a) Millä leveyspiirillä olet (anna vastaus vähintään 10 asteen tarkkuudella)? b) Mitä muutoksia Alaskan meriekosysteemit tulevat kohtaamaan ilmastonmuutoksen myötä? Mainitse vähintään kaksi asiaa. 2. Lennät seuraavaksi Floridan niemimaan suurimpaan kaupunkiin, Miamiin (Väritä niemimaa karttaan). (2 p.) a) Millä ilmastovyöhykkeellä Floridan niemimaa Köppenin ilmastoluokittelussa pääosin sijaitsee? b) Mikä on alueen ympäristölle ja ihmistoiminnalle ylivoimaisesti huomattavin luonnonhasardi eli luonnon toiminnasta aiheutuva uhkatekijä? Miten ja miksi ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kyseiseen hasardiin? 3. Matkasi kolmas kohde on Gibraltarin (täydennä tähän oikea maantieteellinen termi ja merkitse paikka pisteenä kartalle). Mikä on alueen vallitseva kasvillisuustyyppi? Vastauksessasi mainitse vähintään kaksi alueen kasvillisuudelle ominaista piirrettä. (2,5 p.) 4. Matkasi jatkuu laivalla kohti Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä. Mitkä kaksi karttaan merkittyä (A1 A2) merivirtaa auttavat matkantekoasi? Nimeä nämä ja kuvaile mikä vaikutus merivirroilla on niiden vieressä sijaitseville rannikkoalueille. (3 p.) 5. Saavut Chilen Kap Horniin. Millä ilmastovyöhykkeellä olet? Kuvaile alueen lämpövyöhykettä lyhyesti. (merkitse paikka pisteenä kartalle). (1 p.) 6. Matkasi päätepiste sijaitsee Chilen Santiagossa, jonne saavut hieman ennen kokouksen alkua, joulukuun alussa (merkitse paikka karttaan pisteenä). (3,5 p.) a) Mikä vuodenaika alueella tuolloin vallitsee? Perustele lyhyesti. b) Mikä on alueella sijaitsevan suuren vuoriston nimi? Kerro lyhyesti kyseisen vuoriston syntytavasta. c) Ilmastonmuutos näkyy erityisen hyvin korkeilla vuoristoalueilla. Mainitse yksi selkeästi havaittavissa oleva muutos.

3 TEHTÄVÄ 2. (6 p.) Kuvassa 2 on esitetty Ivalon keskustan alue peruskarttana (A) ja vinovalovarjosteena (B). Lisäksi peruskartalla näkyy erillisenä karttatasona (oranssi rajaus; C) Suomessa hyvin yleisen luonnonhasardin rajaus Ivalon keskustan osalta. Rajaus on tehty Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa (ELY). a) Mikä on tämä mm. Ivalon keskusta-alueella ajoittain vaikuttava luonnonhasardi? Pohdi ilmiötä erityisesti Suomen tasolla. Esseemuotoisen vastauksen pituus tulee olla enintään puolitoista (1,5) sivua. (3 p.) b) Tunnista ja nimeä kuvassa nuolella osoitetut geomorfologiset muodostumat D (mannerjäätikön sulamisvaiheessa syntynyt muodostuma) ja E (joen kulutus- ja kasautumistoiminnan aikaansaama muodostuma). (1 p.) c) Tunnista ja nimeä paikkatietoaineistojen (B ja C) tyypit. Kuvaile lyhyesti, 4 6 virkkeellä näiden aineistotyyppien ominaisuuksia. (2 p.) Kuva 2. Ivalon keskustan alue esitettynä peruskarttana (A) ja vinovalovarjosteena (B) (kuvan lähde: MML: paikkatietoikkuna.fi; muokattu: maantieteen tutkimusyksikkö 5/2019).

4 B-OSA (tehtävät 3 4) TEHTÄVÄ 3. (6 p.) Vastaa seuraaviin kysymyksiin lyhyesti. a) Mitä biodiversiteetti tarkoittaa? Miten metsätalous ja biodiversiteetti liittyvät toisiinsa? Vastauksen pituus noin 3-6 riviä. (2 p.) b) Mitä globalisaatio tarkoittaa? Mitä globalisaatio merkitsee nimenomaan maiden välisten rajojen näkökulmasta? Vastauksen pituus noin 3-6 riviä. (2 p.) c) Mikä on maakuntakaava? Mikä on sen rooli osana alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää? Vastauksen pituus noin 3-6 riviä. (2 p.) TEHTÄVÄ 4. (14 p.) Vastaa molempiin tehtäviin kirjoittamalla essee-muotoiset vastaukset. Suosituspituus on noin 1,5 sivua esseetä kohden. Käytä taustamateriaalina oheisia poimintoja julkisesta kirjoittelusta. Sisällytä vastauksiin pohdintaa erityisesti aluepoliittisesta näkökulmasta sekä monipuolisesti kestävästä kehityksestä eri ulottuvuuksineen. Kiinnitä vastauksissa huomiota käytettyjen käsitteiden (mukaan lukien aluepolitiikka ja kestävän kehityksen eri ulottuvuudet) selkeään määrittelyyn, taustamateriaalin oivaltavaan hyödyntämiseen ja selkeään argumentointiin. a) Lappiin on suunnitteilla suuria metsäteollisuusinvestointeja. Kirjoita kantaaottava teksti, jossa hankkeiden edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Perustele vastauksessa esittämäsi näkemykset. (7 p.) b) Lappiin on suunnitteilla suuria metsäteollisuusinvestointeja. Kirjoita kantaaottava teksti, jossa hankkeiden edistämiseen suhtaudutaan kriittisesti. Perustele vastauksessa esittämäsi näkemykset. (7 p.) TEHTÄVÄ 4 TAUSTAMATERIAALI Metsä Fibre valmistelee peräti 1,5 miljardin euron tehdasinvestointia Kemiin toisi valtavasti työpaikkoja kaupunkiin Metsä Boardin 24,9-prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö Metsä Fibre käynnistää hankesuunnittelun biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin. Toteutuessaan investoinnin koko olisi noin 1,5 miljardia euroa ja tehtaan vuosittainen sellukapasiteetti noin 1,5 miljoonaa tonnia. Lähde: kaleva.fi Näin paljon metsää Kemin uusi sellutehdas söisi asiantuntija arvioi, että puuta riittäisi niukin naukin Kemin uuden biotuotetehtaan vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä. Kun huomioi vanhan tehtaan poistumisen, lisääntyisi puun käyttö noin 4,5 miljoonalla kuutiometrillä nykyisestä. Lähde: HS.fi

5 Investointi varmistui, Kemijärvelle voidaan alkaa rakentaa 950 miljoonan euron biojalostamoa jo kesällä Iso kiinalainen paperiryhmä Shanying lähtee mukaan Kemijärven biojalostamoon enemmistöomistajana. Jalostamon on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä. Lähde: kaleva.fi Tuplajättipotti tuloillaan Kemijärven biojalostamo on lähempänä toteutumistaan kuin koskaan aikaisemmin. Myös Kemin biojalostustehdas astui askeleen eteenpäin. Lähde: lapinkansa.fi pääkirjoitus Lapissa työttömiä vuodentakaista vähemmän Töitä on tarjolla erityisesti matkailun parissa muun muassa tarjoilijoille ja siivoojille. Lähde: YLE.fi Metsä Groupin miljardi-investoinnit kiihdyttäisivät hakkuita Tutkija: Suomen metsien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenisi vuosikymmeniksi Metsien hiilinieluihin aiheutuvaa lovea olisi vaikea paikata muilla ilmastotoimilla, sanoo tutkija Sampo Soimakallio. Lähde: YLE.fi Metsä Group valitsi Kemiin jättitehtaan vanhan uusimisen sijasta Elinkeinoministeri Lintilä: Tulevan hallituksen mahdollistettava edellytykset Lähde: SSS.fi Ankerias on vaarassa kuolla Suomessa sukupuuttoon, sen lisäksi joka yhdeksäs laji on muuttunut uhanalaiseksi Yhä useamman lajin käy kuten ankeriaan, joka on vaarassa hävitä kokonaan. Suomessa uhanalaistuminen on nopeutunut kymmenessä vuodessa. Heikkenevä suunta näkyy kaikissa elinympäristöissä, etenkin metsissä ja soilla. Lähde: HS.fi Metsiä tulee hoitaa eettisesti kestävin menetelmin Metsäluonto on pakotettu yhden toimintalinjan, avohakkuiden ja viljelytalouden ideologian toteuttamiseen. Suomi ei ole pystynyt pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Yhtenä seurauksena tästä on arvostelu tehostunutta metsätaloutta ja sen väkivaltaisia menetelmiä kohtaan. Lähde: HS.fi mielipidekirjoitus Kysyntä näkyy vihdoin myös puun hinnassa uudet selluhankkeet kiristävät kilpaa puusta Kun puun käyttö kasvaa, metsäomistajille pitää luoda uusia porkkanoita myydä puuta Lähde: talouselama.fi

6 C-OSA (tehtävä 5) TEHTÄVÄ 5. (20 p.) Arktinen neuvosto on hallitusten välinen korkean tason foorumi arktisten kysymysten käsittelemiseksi. Toukokuun alussa Rovaniemellä järjestettiin neuvoston kokous, joka oli samalla päätepiste Suomen kaksivuotiselle neuvoston puheenjohtajakaudelle. Ensimmäistä kertaa neuvoston historiassa kokous jouduttiin viemään päätökseen ilman yhteistä loppujulistusta. Mediassa kommentoitiin laajasti kokouksen päättyneen kriisitunnelmissa ja saaneen tyrmäävän lopun. Arktinen maantiede on merkittävä ja ajankohtainen teema sekä alueellisten että globaalien kysymysten kannalta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin Arktisesta alueesta. a) Vastaa seuraaviin kysymyksiin lyhyesti. (3 p.) i. Arktisella alueella eli Arktiksella on monta määritelmää. Kerro napakasti eri määritelmistä. ii. Arktisen neuvoston varsinaisina jäseninä ovat sellaiset maat, joilla on maa-alueita napapiirin pohjoispuolella. Mitkä ovat tällä perusteella Arktisen neuvoston kahdeksan jäsenmaata? iii. Mitä ovat Koillis- ja Luoteisväylä? b) Arktisen maa-alueen ikirouta sulaa vauhdilla. Tuoreen luonnonmaantieteellisen tutkimuksen mukaan pohjoisen pallonpuoliskon ikirouta-alueilla sulaminen aiheuttaa myös merkittävästi ihmistoimintaa uhkaavia riskejä. Noin 70% nykyisestä ikirouta-alueen infrastruktuurista (ml. rakennukset) sijaitsee alueella, jossa ikiroudan sulamisen uhka vuoteen 2050 mennessä on korkea tai erityisen korkea (ks. kuva 3). Määrittele ikirouta ja infrastruktuuri ja kerro millaisia riskejä ikiroudan sulaminen aiheuttaa alueen infrastruktuurille? (2 p.) Kuva 3. Pohjoisten napa-alueiden infrastruktuurin hasardipotentiaali. Kuva: Olli Karjalainen, Oulun yliopisto, maantieteen tutkimusyksikkö.

7 c) Rovaniemellä järjestetyn Arktisen neuvoston kokouksen jälkeen Presidentti Niinistö korosti neuvoston merkitystä vuoropuhelun kannalta. Kuitenkin hän totesi myös, että ilmaston ja poliittisen ilmapiirin muuttuessa monet toimijat näkevät alueella uusia mahdollisuuksia. Toimijoiden määrän kasvaessa myös yhteenottojen riski lisääntyy. Valitettavasti emme voi sulkea pois myöskään voimapoliittisen yhteenoton mahdollisuutta (Ilkka ) Vastaa ytimekkäästi seuraaviin kysymyksiin. (4,5 p.) i. Minkä takia Arktinen alue on muuttunut entistä houkuttelevammaksi uusien ja vanhojen toimijoiden kannalta? ii. Millaisia uhkia ja riskejä lisääntyneeseen toimintaan liittyy Jäämerellä ja laajemmin Arktiksella? d) Jännitteitä riittää myös Suomessa. Arktisen alueen tulevaisuuteen kytkeytyy Suomen Lapin halki Norjan rannikolle suunniteltu rautatie, Jäämerenrata. Rata on herättänyt paljon toiveita ja toisaalta voimakasta vastustusta. Viimeksi helmikuussa hanke jäädytettiin kannattamattomana. Kuitenkin toukokuun alussa liikemies Peter Vesterbacka allekirjoitti yllättäen aiesopimuksen radan suunnittelusta ja toteutuksesta Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Rata rakennettaisiin yksityisellä rahoituksella, joka aiotaan hankkia ulkomailta. Rataa ovat näkyvästi vastustaneet esimerkiksi Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja alueen paliskunnat. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kommentoi yllättyneenä Vesterbackan suunnitelmia, että Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluja tai neuvotteluja asiasta. (YLE ) Vastaa napakasti seuraaviin kysymyksiin. (4,5 p.) i. Millaisia hyötyjä Jäämerenradasta olisi ja kenelle? ii. Miksi rataa vastustetaan? e) Arktiselle alueelle suuntautuvan matkailun ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Useita matkailukohteita markkinoidaan turisteille sillä perusteella, että nyt kannattaa lähteä kokemaan ja näkemään jotakin sellaista, mitä pian ei enää voi kokea. Tutkimuksessa tällaista matkailua on kutsuttu nimellä last chance tourism (suomeksi viimeisen mahdollisuuden matkailu tai matkailu katoaviin kohteisiin ). Kerro herkille pohjoisille alueille suuntautuvasta matkailusta. Millaisiin katoaviin matkailukohteisiin ja -elämyksiin mahdetaan viitata nimityksellä last chance tourism? Millaisia vetovoimatekijöitä ja positiivisia vaikutuksia tällainen matkailu voi tarjota? Entä millaisia ristiriitoja tämä paljastaa suhteessa kestävän matkailun ideaaliin? Kirjoita korkeintaan noin yhden sivun verran. (6 p.)