MAANTIETEEN VALINTAKOE KLO 9:00 13:00 NIMI: SYNTYMÄAIKA: A-OSA (tehtävät 1 2)

Transkriptio

1 MAANTIETEEN VALINTAKOE KLO 9:00 13:00 Oulun yliopisto, Maantieteen tutkinto-ohjelma NIMI: SYNTYMÄAIKA: A-OSA (tehtävät 1 2) TEHTÄVÄ 1. (8 p.) a) Kuvassa 1 on esitetty arktisen merijään laajuus vuoden 2018 maaliskuun lopussa verrattuna aikavälin maaliskuun mediaanilaajuuteen (keltainen viiva). Minkä globaalisti vaikuttavan ilmiön ajatellaan yleisesti olevan merijään laajuuden pienenemisen taustalla? Kerro myös kyseisen ilmiön taustasyyt ja pohdi merijään vähenemisen seurauksia niin ihmistoiminnan kuin myös luonnon näkökulmasta. Kirjoita vastauksesi esseemuotoon, jonka enimmäisipituus on 1,5 2 konseptisivua. (5 p.) b) Mikä on tärkein syy arktisen merijään levinneisyyden huomattavaan pohjois-eteläsuuntaiseen poikkeamaan (kuvassa viivoitettu alue). Vastauksen pituuden tulee olla enintään 3 4 virkettä. (1 p.) c) Mitä biomia esiintyy kuvan 1 numeroiden 1. ja 2. osoittamien pisteiden alueella? Kuvaile lyhyesti kyseisiä biomityyppejä. Vastauksen kokonaispituus on enintään 1 sivu. (2 p.) Kuva 1. Arktisen merijään laajuus maaliskuussa 2018 (kuvan lähde: nsidc.org; muokattu: maantieteen tutkimusyksikkö 05/2018).

2 TEHTÄVÄ 2. (12 p.) Merkitse vastauskonseptille onko väittämä oikein (O) vai väärin (V) ja perustele vastauksesi lyhyesti (enintään 3 virkkeellä). Oikea vaihtoehto 0,5 p., oikea perustelu 0,5 p., tyhjä vastaus 0 p., pelkkä väärä vaihtoehto 0,5 p. Virheellisestä perustelusta et kuitenkaan menetä pisteitä. Tehtävästä voi saada 0 12 p. 1. Maapallon energiatase ei ole ali- tai ylijäämäinen 2. Kesäpäivän seisauksena aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille 3. Trooppiset pyörremyrskyt aiheuttavat suurimmat tuhot sisämaassa 4. Aasian kesämonsuunissa vallitsevat tuulet puhaltavat mereltä maalle 5. Euroopassa vaikuttavien matalapaineiden sijainti pohjois-eteläsuunnassa pysyy samana ympäri vuoden 6. Himalajan vuoristo on syntynyt kahden mantereisen laatan törmätessä toisiinsa 7. Latosolimaannos on erinomaista viljelymaata 8. Harjut ovat merkittäviä akviferejä 9. Laaksotuulia esiintyy päiväaikaan 10. Paikkatieto koostuu pelkästään sijaintitiedosta 11. Kuvassa 2 on kyseessä pienimittakaavainen kartta 12. Kuvassa 2 näkyvän Loukusanjoen virtaussuunta on suurin piirtein etelästä pohjoiseen (kuvan alalaidasta ylöspäin) Oikein Väärin Kuva 2. Karttakuva Taivalkosken Loukusanjoelta (kuvan lähde: MML).

3 B-OSA (tehtävät 3 5) TEHTÄVÄ 3. (6 p.) Seuraavassa on aluekehitystä ja alueiden suunnittelua koskevia väittämiä. Merkitse vastauskonseptille, onko väittämä oikein (O) vai väärin (V). Oikeasta vastauksesta 0,5 p., väärästä vastauksesta 0,5 p., ei vastausta 0 p. Tehtävästä voi saada 0 6 p. 1. Biodiversiteetillä tarkoitetaan tuotteiden jalostusastetta metsätaloudessa 2. Segregaatiolla tarkoitetaan sosioekonomisten erojen tasaantumista Oikein Väärin 3. OECD on YK:n alainen ilmastojärjestö 4. YVA tarkoittaa yrityksen ympäristövastuuta 5. UNHCR on YK:n kehitysohjelma 6. ELY-keskus laatii maakuntakaavan 7. Diffuusio tarkoittaa jonkin asian leviämistä 8. WTO on YK:n alainen terveysjärjestö 9. Yleiskaava on maakuntakaavaa yleispiirteisempi maankäytön suunnitelma 10. Kunta vastaa asemakaavoituksesta 11. Ekstensiivinen maatalous perustuu pinta-alan tehokkaaseen käyttöön ja työvoimavaltaisuuteen 12. Minkään maan kauppatase ei voi olla negatiivinen TEHTÄVÄ 4. (4 p.) Määrittele käsitteet lyhyesti. Vastauksen pituus 1 3 riviä käsitettä kohden. a) Aluepolitiikka b) Human Development Index (HDI) c) Kestävä metsätalous d) Osallistuva suunnittelu

4 TEHTÄVÄ 5. (10 p.) Vastaa kysymyksiin kirjoittamalla lyhyet essee-muotoiset vastaukset. Käytä apuna oheisia lainauksia julkisesta kirjoittelusta Lapin eri elinkeinoihin liittyen. Lainauksia ei sellaisenaan tarvitse sisällyttää vastauksiin. Kirjoita tiiviisti: Suosituspituus on noin 1 sivu (enintään 1,5 sivua) esseetä kohden. a) Millaisia negatiivisia vaikutuksia Lapin matkailulla ja toisaalta kaivosteollisuudella on ympäristöön? (5 p.) Sovella vastauksessa ainakin seuraavia käsitteitä/ilmaisuja: ilmastonmuutos, paikalliset ympäristövaikutukset. b) Millaisia vaikutuksia matkailulla ja kaivosteollisuudella on alueelliseen kehitykseen Lapissa? (5 p.) Sovella vastauksessa ainakin seuraavia käsitteitä/ilmaisuja: periferia, muuttoliike. Lapin turisteille lisää tilaa: Rovaniemen ahdas lentokenttä saa jättimäisen laajennuksen Laajennuksilla vastataan Lapin kasvaviin matkustajamääriin (Helsingin Sanomat ). Kaivosyhtiö vakuuttaa: Kaivos ei vaaranna Tornionjoen lohi- ja taimenvesiä Ylläksen lähelle rautakaivosta suunnitteleva yhtiö puolustautuu viranomaisten arvostelua vastaan. Useat viranomaiset ovat arvostelleet kaivoksen ympäristölupahakemusta puutteista (YLE ). Kaivoksen pelätään pilaavan Ylläksen matkailumaineen Matkailijat pelkäävät kaivoksen pilaavan Kolarin Ylläksen matkailumaineen. Kaivos vähentää monen turistin halua palata takaisin Ylläkselle. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, johon haastateltiin Lapissa käyneitä matkailijoita (YLE ). Ylläksellä etsitään ratkaisua asuntopulaan matkailuyrittäjä majoitti sesonkityöläisen kotiinsa Tarvetta olisi ainakin kymmenelle asunnolle (YLE ). Euroopan suurin kultakaivos Kittilässä laajentaa toimintaansa 160 miljoonan euron investointi työllistää rakennusvaiheessa satoja ihmisiä Kaivokseen rakennetaan yli kilometrin syvyyteen ulottuva kaivoskuilu ja rikastamon kapasiteettia kasvatetaan (Helsingin Sanomat ). Ilmaisjuna vei kolmisensataa työnhakijaa tutustumaan Tunturi-Lapin työpaikkoihin Hotellit ja ravintolat kärsivät kovasta työvoimapulasta (Helsingin Sanomat ). Metsähallitus tuunaa kansallispuistoista turistirysiä Metsähallitus on käynnistänyt kansallispuistojen markkinointi- ja tuotteistamishankkeen, jossa kehitetään Lapin kansallispuistomatkailua yhdessä matkailuyrittäjien kanssa. Tavoitteena on käyttää kansallispuistoja enemmän hyväksi Lapin matkailun ja matkailutuotteiden tuotekehityksessä ja markkinoinnissa (YLE ).

5 C-OSA (tehtävä 6) TEHTÄVÄ 6. (20 p.) Olet päässyt mukaan nuorisodelegaatioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päämajaan New Yorkiin. Osana kansainvälistä seuruetta pääset perehtymään YK:n toimintoihin ja New Yorkin metropoliin. Kierros tarjoaa runsaasti uutta tietoa ja opittavaa, mutta myös pohdinnan paikkoja. Seurueen ainoana maantieteilijänä löydät itsesi tilanteista, joissa tietotaitojasi tarvitaan. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. a) Eräs YK:n pysyvistä huolenaiheista on maailmalla jylläävät konfliktit. Delegaatiosi saa eteensä maailmankartan, jolle on merkitty erilaisia konfliktialueita (kuva 3). Näillä seuduilla on ollut viime vuosikymmenten aikana merkittäviä alueiden hallintaan ja ihmisryhmien oikeuksiin liittyviä ristiriitoja. Nimeä alueet/valtiot ja kerro lyhyesti jokaisen konfliktin osapuolista ja syistä. (5 p.) Kuva 3. Esimerkkejä maailman konfliktialueista (pohjakartan lähde: gifex.com). b) Lähdette seuraavaksi kierrokselle perehtymään New Yorkin kaupunkiviljelyyn. Living Lots NYC on kansalaisaloite, joka kerää yhteen tietoa erityisesti julkisesti omistetuista joutomaista New Yorkin kaupungissa. Tuloksena on jatkuvasti päivittyvä kartta, joka rohkaisee kaupunkilaisia organisoimaan tyhjillä tonteilla kaupunkiviljelytoimintaa yhteisymmärryksessä maanomistajien kanssa (kuva 4). Yhteisöllinen kaupunkiviljely on tapa vastata joihinkin kaupungistumiseen, gentrifikaatioon ja urbaaniin köyhyyteen liittyviin haasteisiin.

6 Kuva 4. Ote Living Lots NYC -karttapalvelusta (kuvan lähde: livinglotsnyc.org). Pohdi lyhyesti millaisia hyötyjä kaupunkiviljelystä on New Yorkin kaltaisessa metropolissa. Anna yksi ekologiseen, yksi taloudelliseen ja yksi sosiaaliseen kestävyyteen liittyvä esimerkki. Kirjoita enintään yksi sivu. (3 p.) c) Vierailun lopuksi tutustutte YK:n julistaman alkuperäiskielien teemavuoden 2019 valmisteluihin. Alkuperäiskielillä tarkoitetaan erityisesti alkuperäiskansojen puhumia kieliä. Taustalla on huoli maailman kielidiversiteetin voimakkaasta vähentymisestä. Arviolta % maailman noin 7000 puhutusta kielestä ennustetaan häviävän tai muuttuvan vakavasti uhanalaisiksi vuosisadan loppuun mennessä. Yhdeksää suurinta kieltä puhuu äidinkielenään noin puolet maailman väestöstä. Vastaavasti suurinta osaa kielistä (55 %) puhuu äidinkielenään vain alle prosentti maailman väestöstä. Äidinkielisten puhujien mediaanimäärä kieltä kohden on vain noin 7000 henkilöä. Kielten ja kulttuurien rikkauden yhteys on ilmeinen. Merkittävää on myös, että bio- ja kielidiversiteetti ovat usein keskittyneet maantieteellisesti samoille alueilla. Osa niitä uhkaavista tekijöistä on niin ikään sukua toisilleen. Sinua pyydetään kirjoittamaan blogiteksti aihepiiristä suomalaiselle laajalle yleisölle. Päätät ottaa haasteen vastaan, vaikka aihepiiri ei ole ydinosaamisaluettasi. Kirjoita pohdiskeleva blogiteksti, jossa käsittelet monipuolisesti ja esimerkkejä käyttäen seuraavia kolmea teemaa. Muista avainkäsitteiden määrittely, tekstin otsikointi ja eheä esseemuoto. Kirjoita enintään 4 sivua. (12 p.) - kielten ja kulttuurien diversiteetti ja ihmisoikeudet, - kielten häviämisen syyt ja globalisaatio, - kielten elvyttäminen ja kulttuurisesti kestävä kehitys.