Mallivastaukset MAANTIETEEN VALINTAKOE KLO 9:00 13:00

Transkriptio

1 MAANTIETEEN VALINTAKOE KLO 9:00 13:00 Mallivastaukset Huomioi, että näissä mallivastauksissa on annettu vain yksi esimerkki kunkin tehtävän oikeasta vastauksesta. Täydet pisteet voi saada vastaamalla myös muulla tavoin, eikä kaikkia mallivastauksessa nimettyjä asioita välttämättä vaadita täysien pisteiden saavuttamiseen. Esseekysymysten kohdalla arvioidaan myös kirjoittamistaitoa, joten pelkkien asioiden listaaminen ei riitä täysien pisteiden saamiseen. Esseiden arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös käsitteiden merkityksen pohtimiseen tai havainnollistavien esimerkkien antamiseen. A-OSA (tehtävät 1 2) TEHTÄVÄ 1. (14 p.) Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alainen ilmastokonferenssi järjestetään joulukuussa 2019 Chilen Santiagossa. Ennen konferenssia eri maiden kouluissa kiertää ilmastolähettiläs, jonka tehtävänä on lisätä nuorten tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Olet päättänyt hakea tätä ilmastolähettilään tehtävää. Jotta sinut voidaan valita ilmastolähettilääksi, tulee sinun läpäistä koe, jossa testataan tietämystäsi ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja maantieteestä tulevan lähettiläsreitin varrelta. Pyydettäessä merkitse ja numeroi paikat/alueet selkeästi oheiseen karttaan (kuva 1) sekä vastaa kysymyksiin lyhyesti konseptipaperille (2 6 virkkeellä/kohta). Huom. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista puhuttaessa ei riitä globaalin keskilämpötilan nousun maininta vaan vastauksessa vaaditaan muiden alueellisten ja paikallisten muutosten esittelyä. Kuva 1. Maailmankartta oikeilla sijainneilla (kuvan lähde: muokattu: maantieteen tutkimusyksikkö 5/2019).

2 1. Matkan lähtöpiste on Alaskan Anchorage (merkitse paikka karttaan pisteenä). (2 p.) a) Millä leveyspiirillä olet (anna vastaus vähintään 10 asteen tarkkuudella)? 61 astetta pohjoista leveyttä. Kartastoja: (esim. GEOS 2 Sininen planeetta 2016: 148) b) Mitä muutoksia Alaskan meriekosysteemit tulevat kohtaamaan ilmastonmuutoksen myötä? Mainitse vähintään kaksi asiaa. Meriveden lämpeneminen, josta taas seuraa lajien siirtymistä pohjoisemmaksi tai jopa häviämistä. Toisaalta pohjoisilla merialueilla merien monimuotoisuus ja kalojen biomassa voivat kasvaa lämpötilojen noustessa (Lukion Maantiede 3 Riskien maailma 2005: ; GEOS 1 Maailma muutoksessa 2016: 63 64; Manner 1 Maailma muutoksessa 2016: 60 68; 133). 2. Lennät seuraavaksi Floridan niemimaan suurimpaan kaupunkiin, Miamiin (Väritä niemimaa karttaan). (2 p.) a) Millä ilmastovyöhykkeellä Floridan niemimaa Köppenin ilmastoluokittelussa pääosin sijaitsee? Kostean lauhkealla (subtropiikki) ilmastovyöhykkeellä (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2006: 58; GEOS 2 Sininen planeetta 2016; 60 61). b) Mikä on alueen ympäristölle ja ihmistoiminnalle ylivoimaisesti huomattavin luonnonhasardi eli luonnon toiminnasta aiheutuva uhkatekijä? Miten ja miksi ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kyseiseen hasardiin? Trooppiset pyörremyrskyt eli hurrikaanit ovat alueella tuhoisin luonnonhasardi. Meriveden lämpötilan noustessa ilmastonmuutoksen seurauksena myrskyt saavat yhä enemmän energiaa, mikä yhdessä meriveden ennustetun nousun kanssa lisää myrskyjen tuhopotentiaalia tulevaisuudessa (GEOS 1 Maailma muutoksessa 2016: 46 49, 63 64; Manner 1 Maailma muutoksessa 2016: 39 45). 3. Matkasi kolmas kohde on Gibraltarinsalmi (täydennä tähän oikea maantieteellinen termi ja merkitse paikka pisteenä kartalle). Mikä on alueen vallitseva kasvillisuustyyppi? Vastauksessasi mainitse vähintään kaksi alueen kasvillisuudelle ominaista piirrettä. (2,5 p.) Nahkealehtinen eli välimerellinen kasvillisuus sijaitsee suunnilleen pohjoista ja eteläistä leveyttä. Alueelle on tyypillistä talvisateet ja kuumat, kuivat kesät. Maannoksena on terra rossa eli punainen maa. Luonnontilainen kasvillisuus koostuu melko harvarakenteisista metsistä tai piikkipensaikoista (macchia ja chaparral). Tyypillisiä puulajeja oliivipuu, korkkitammi, pinja ja sypressi, joilla on kapeat vahapintaiset lehdet tai neulaset sekä haihtumista hillitsevä paksu kaarna (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2006: ; GEOS 2 Sininen planeetta 2016: 70). 4. Matkasi jatkuu laivalla kohti Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä. Mitkä kaksi karttaan merkittyä (A1 A2) merivirtaa auttavat matkantekoasi? Nimeä nämä ja kuvaile mikä vaikutus merivirroilla on niiden vieressä sijaitseville rannikkoalueille. (3 p.) A1: Kylmä Kanarianvirta; A2: Lämmin Brasilianvirta. Kylmät merivirrat viilentävät ja kuivattavat (ilmassa on vain vähän kosteutta) rannikoiden ilmastoa. Kylmien merivirtojen vaikutuspiirissä onkin usein aavikoita. Lämpimien merivirtojen yläpuolella kosteutta taas on runsaasti, joten ne paitsi tuovat lämpöä, ne myös lisäävät sademääriä rannikoilla (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2006: 54 55; GEOS 2 Sininen planeetta 2016: 43).

3 5. Saavut Chilen Kap Horniin. Millä ilmastovyöhykkeellä olet? Kuvaile alueen lämpövyöhykettä lyhyesti. (merkitse paikka pisteenä kartalle). (1 p.) Kap Horn sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, jossa on neljä selkeää vuodenaikaa ja jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on > 10 C, ja vastaavasti kylmimmän kuukauden keskilämpötila < 10 C (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2006: 58; GEOS 2 Sininen planeetta 2016: 57). 6. Matkasi päätepiste sijaitsee Chilen Santiagossa, jonne saavut hieman ennen kokouksen alkua, joulukuun alussa (merkitse paikka karttaan pisteenä). (3,5 p.) a) Mikä vuodenaika alueella tuolloin vallitsee? Perustele lyhyesti. Joulukuun alussa aurinko paistaa lähes kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille (23,5 S; Santiagon sijainti n. 33 S), jolloin eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2006: 25 26; GEOS 2 Sininen planeetta 2016: 13). b) Mikä on alueella sijaitsevan suuren vuoriston nimi? Kerro lyhyesti kyseisen vuoriston syntytavasta. Etelä-Amerikan suurin ja korkein vuoristo: Andit. Kyseessä on korkea poimuvuoristo, joka on syntynyt mannerlaattojen alityöntövyöhykkeelle. Prosessissa raskaamman mereisen laatan reuna on työntynyt kevyemmän mantereisen laatan alle. Laattojen törmäyksen jatkuessa rannikon edustan merenpohjan sedimentit ovat kohonneet pitkän ajan kuluessa merenpinnan yläpuolelle ja poimuttuneet vuoristoksi (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2006: 78 79; GEOS 2 Sininen planeetta 2016: 82). c) Ilmastonmuutos näkyy erityisen hyvin korkeilla vuoristoalueilla. Mainitse yksi selkeästi havaittavissa oleva muutos. Vuoristoalueilla ilmastonmuutoksen selvimmin näkyviä indikaattoreita on laaksojäätiköiden sulaminen kohonneiden lämpötilojen johdosta. (Vastaukseksi hyväksytään myös puu/metsärajan ja lumirajan havaittavat muutokset) (Manner 1 Maailma muutoksessa 2016: 62).

4 TEHTÄVÄ 2. (6 p.) Kuvassa 2 on esitetty Ivalon keskustan alue peruskarttana (A) ja vinovalovarjosteena (B). Lisäksi peruskartalla näkyy erillisenä karttatasona (oranssi rajaus; C) Suomessa hyvin yleisen luonnonhasardin rajaus Ivalon keskustan osalta. Rajaus on tehty Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa (ELY). a) Mikä on tämä mm. Ivalon keskusta-alueella ajoittain vaikuttava luonnonhasardi? Pohdi ilmiötä erityisesti Suomen tasolla. Esseemuotoisen vastauksen pituus tulee olla enintään puolitoista (1,5) sivua. (3 p.) Tehtävässä tulee tunnistaa alueelle annettu tulvariskialue (tai jokien tulvat yleensä). Laadukkaassa vastauksessa selvitetään lisäksi tulvien syy-seuraussuhteita ja haittavaikutusten vähentämistä erityisesti Suomen tasolla. Ansiokas vastaus sisältää mm. seuraavia seikkoja. Alue: - Kuvassa rajattu alue on osa tulvariskialuetta. o Suomessa tällaisia alueita löytyy erityisesti Pohjanmaalta ja Lapista - Tulvariskialueiksi on EU:n jäsenmaissa luokiteltu tiheästi asutut taajama-alueet, joissa tulvan todennäköisyys on suuri. Syy-seuraussuhteet: - Alueen tulvaherkkyys voidaan päätellä myös kuvassa näkyvien maantieteellisten tekijöiden perusteella. Esimerkiksi kuvan rajaamalla kohdalla Ivalojoki virtaa tasaisella alankoalueella (merkit joen kasaantumismuodoista, korkeuskäyrät). o Tällaiset alueet ovat kevätaikaan jääpatojen muodostumiselle otollista aluetta. Lisäksi alue sijaitsee Pohjois-Lapissa, jossa keväisin (huhti-toukokuussa) äkillisesti sulavat lumimassat lisäävät jokien virtaamia merkittävästi. Erityisen voimakkaat kevättulvat syntyvät jos lumien sulamisaikaan sattuu myös kovia vesisateita. - Tulvien voimakkuus riippuu paitsi valuma-alueen ominaisuuksista (esim. järvisyysaste ja maanpinnan kaltevuus) myös ihmistoiminnasta, erityisesti maankäytöstä. o mm. metsien hakkuut, soiden ojittaminen, asfaltointi ja yleisesti rakentaminen ovat lisänneet myös Suomessa jokien tulvaherkkyyttä. Haittavaikutusten estäminen: - Tulvien haittavaikutuksia voidaan ehkäistä pengerryksillä (väliaikainen ratkaisu), vesien varastoinnilla tekoaltaisiin ja rakentamisen ohjaamista kauemmas tulvaherkiltä alueilta (myös soiden vesitalouden palauttamisella ja peltojen metsittämisellä voidaan lisätä vesien varastoitumista valuma-alueelle ja siten hillitä jokien virtaamapiikkejä). (Lukion maantiede 3 Riskien maailma 2012: 39 44: Manner 1 Maailma muutoksessa ; GEOS 1 Maailma muutoksessa 2016: 52 54). b) Tunnista ja nimeä kuvassa nuolella osoitetut geomorfologiset muodostumat D (mannerjäätikön sulamisvaiheessa syntynyt muodostuma) ja E (joen kulutus- ja kasautumistoiminnan aikaansaama muodostuma). (1 p.)

5 D: Harju ja E: Juolua eli makkarajärvi (hyväksytään myös meander) (Lukion maantiede 1 Sininen planeetta 2006: 104, ; GEOS 2 Sininen planeetta 2016: 97, ). c) Tunnista ja nimeä paikkatietoaineistojen (B ja C) tyypit. Kuvaile lyhyesti, 4 6 virkkeellä näiden aineistotyyppien ominaisuuksia. (2 p.) B: Rasteriaineisto (vinovalovarjoste) ja C: Vektoriaineisto (oranssi rajaus) Rasteriaineistossa paikkatieto kuvataan pieninä ruutuina eli pikseleinä, jossa kaikilla pikseleillä on oma ominaisuustietonsa. Rasteriaineisto sopii portaattomasti vaihtelevan tiedon, kuten satelliittikuvien käsittelyyn. Rastereilla kuvataan usein mm. ilmaston, korkeuserojen ja väestömäärien vaihtelua. Vektoriaineistossa piirretyt kohteet ovat piste-, viiva- tai aluemuodossa, joihin liittyy ominaisuustietoa. Esitystapa sopii erinomaisesti esimerkiksi tarkkojen rajojen ja tieverkkojen kuvaamiseen (Lukion maantiede 4 Aluetutkimus 2006: 40 41; GEOS 4 Geomedia 2017: 73). Kuva 2. Ivalon keskustan alue esitettynä peruskarttana (A) ja vinovalovarjosteena (B) (kuvan lähde: MML: paikkatietoikkuna.fi; muokattu: maantieteen tutkimusyksikkö 5/2019).

6 B-OSA (tehtävät 3 4) TEHTÄVÄ 3. (6 p.) Vastaa seuraaviin kysymyksiin lyhyesti. a) Mitä biodiversiteetti tarkoittaa? Miten metsätalous ja biodiversiteetti liittyvät toisiinsa? Vastauksen pituus noin 3-6 riviä. (2 p.) Vastauksessa on hyvä tuoda esille käsitteen perusidea eli elollisen luonnon monimuotoisuus, sekä se, että voimaperäisen metsätalouden aiheuttamat muutokset eliöiden elinympäristöissä voivat vähentää biodiversiteettiä. Vastauksessa voidaan myös huomioida, että biodiversiteetin säilymiseen voi vaikuttaa metsänhoitomenetelmin. Esimerkkivastaus: Biodiversiteetillä tarkoitetaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Tehostuva ja aiempaa intensiivisempi metsätalous voi köyhdyttää metsien geenipankkeja ; muokaten eliöiden elinympäristöjä ja vähentäen biologista monimuotoisuutta. Toisaalta esimerkiksi lahopuun suuri määrä metsässä auttaa hidastamaan metsäluonnon monimuotoisuuden vähenemistä (Esim. GEOS 2. Yhteinen maailma 2009: 63 64; GEOS 2. Sininen planeetta 2016: 69, 124; Manner 1 Maailma muutoksessa 2016: 67; Lukion maantiede GE2 Yhteinen maailma 2013: 69-76). b) Mitä globalisaatio tarkoittaa? Mitä globalisaatio merkitsee nimenomaan maiden välisten rajojen näkökulmasta? Vastauksen pituus noin 3-6 riviä. (2 p.) Vastauksessa on hyvä tuoda esille maailmanlaajuisen vuorovaikutuksen idea, esimerkiksi talouden, ympäristöongelmien tai politiikan suhteen. Vastauksessa tuodaan esille ajatus siitä, että maiden rajojen yli tapahtuva verkostoituminen vähentää rajojen merkitystä. Esimerkkivastaus: Globalisaatio tarkoittaa sitä, että maapallon eri alueet ja niillä asuvat ihmiset ovat keskenään tekemisissä. Kyse on esimerkiksi yritysten verkostoitumisesta tavalla, joka vähentää maiden välisten rajojen merkitystä. Esimerkiksi suuryritykset toimivat globaalisti (Esim. GEOS 2. Yhteinen maailma 2009: 80-85; GEOS 1 Maailma muutoksessa 2016: 10, 127; Manner 3 Yhteinen maailma 2017: 35, 129; Lukion maantiede GE2 Yhteinen maailma. 2013: 114). c) Mikä on maakuntakaava? Mikä on sen rooli osana alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää? Vastauksen pituus noin 3-6 riviä. (2 p.) Vastauksessa on hyvä tuoda esille se, että maakuntakaava on yleispiirteinen osa suunnittelujärjestelmää. Maakuntakaava on maakuntaliiton laatima ja se ohjaa kuntien tekemiä kaavoja. Esimerkkivastaus: Maakuntakaava on maakuntaliiton tekemä maankäytön suunnitelma. Kuntien tekemien kaavojen on sovittava yhteen niitä yleisemmän maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavan avulla ohjataan esimerkiksi luonnonvarojen käyttöä ja kuntarajat ylittävää liikenneverkkoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat myös maakuntakaavoitusta (Esim. GEOS 2 Yhteinen maailma 2009: , 132; GEOS 4 Geomedia 2017: 25, 113; Lukion maantiede GE2 Yhteinen maailma 2013: 62).

7 TEHTÄVÄ 4. (14 p.) Vastaa molempiin tehtäviin kirjoittamalla essee-muotoiset vastaukset. Suosituspituus on noin 1,5 sivua esseetä kohden. Käytä taustamateriaalina oheisia poimintoja julkisesta kirjoittelusta. Sisällytä vastauksiin pohdintaa erityisesti aluepoliittisesta näkökulmasta sekä monipuolisesti kestävästä kehityksestä eri ulottuvuuksineen. Kiinnitä vastauksissa huomiota käytettyjen käsitteiden (mukaan lukien aluepolitiikka ja kestävän kehityksen eri ulottuvuudet) selkeään määrittelyyn, taustamateriaalin oivaltavaan hyödyntämiseen ja selkeään argumentointiin. a) Lappiin on suunnitteilla suuria metsäteollisuusinvestointeja. Kirjoita kantaaottava teksti, jossa hankkeiden edistämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Perustele vastauksessa esittämäsi näkemykset. (7 p.) b) Lappiin on suunnitteilla suuria metsäteollisuusinvestointeja. Kirjoita kantaaottava teksti, jossa hankkeiden edistämiseen suhtaudutaan kriittisesti. Perustele vastauksessa esittämäsi näkemykset. (7 p.) Tehtävässä testataan asiatietojen ohella hakijan kykyä soveltaa paitsi annettuja käsitteitä/ilmaisuja myös lähdemateriaalia. Annetut käsitteet/ilmaisut on esitetty lähdemateriaalia oivaltavasti hyödyntäen ja tehtävänannon mukaisesti kantaa ottaen. Huomiota kiinnitetään myös kykyyn kirjoittaa rajatussa tilassa vastaukseksi hallittu ja luonteva kokonaisuus, jossa on selkeä rakenne. Alla annetaan esimerkkejä asioista, joita hyvissä vastauksissa voidaan mainita. Aluepolitiikan ja kestävä kehityksen käsitteet on määritelty selkeästi, huomioiden jälkimmäisestä erityisesti taloudelliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja muut vastaavat näkökulmat ympäristönäkökulman ohella. Annettuihin käsitteisiin perustuen on huomioitu monipuolisesti esimerkiksi seuraavia asioita: - Lappiin kohdistuvien investointien vaikutukset alueiden kehittyneisyyseroihin - investointien työllisyysvaikutukset; ylipäätään positiiviset sosiaaliset vaikutukset - puunkäytön lisääntymisen vaikutukset metsien muihin käyttömuotoihin ja muihin elinkeinoihin - talouden globalisaatio, metsätaloustuotteiden kasvanut maailmanlaajuinen kysyntä ja investoinnit yli valtioiden rajojen - puunkäytön eri muotojen vaikutukset metsien kykyyn sitoa hiiltä; vaikutukset metsien monimuotoisuuteen ALUEIDEN KEHITYS, ALUEPOLITIIKKA (Esim. GEOS 2 Yhteinen maailma 2009: ; GEOS 4 Geomedia 2017: 18, 110; Manner 3 Yhteinen maailma 2017: 25, 47). METSÄTEOLLISUUS, METSIEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ (Esim. GEOS 2. Yhteinen maailma 2009: 64, 133; Lukion maantiede GE2. Yhteinen maailma 2013: 74 76; Manner GE1. Maailma muutoksessa 2016: 69). KESTÄVÄN KEHITYKSEN ERI ULOTTUVUUDET (Esim. GEOS 2. Yhteinen maailma 2009: 15,131; GEOS 4. Geomedia 2017: 21, 112; Manner GE3 Yhteinen maailma 2017: 105, 116).

8 TEHTÄVÄ 4 TAUSTAMATERIAALI Metsä Fibre valmistelee peräti 1,5 miljardin euron tehdasinvestointia Kemiin toisi valtavasti työpaikkoja kaupunkiin Metsä Boardin 24,9-prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö Metsä Fibre käynnistää hankesuunnittelun biotuotetehtaan rakentamiseksi Kemiin. Toteutuessaan investoinnin koko olisi noin 1,5 miljardia euroa ja tehtaan vuosittainen sellukapasiteetti noin 1,5 miljoonaa tonnia. Lähde: kaleva.fi Näin paljon metsää Kemin uusi sellutehdas söisi asiantuntija arvioi, että puuta riittäisi niukin naukin Kemin uuden biotuotetehtaan vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä. Kun huomioi vanhan tehtaan poistumisen, lisääntyisi puun käyttö noin 4,5 miljoonalla kuutiometrillä nykyisestä. Lähde: HS.fi Investointi varmistui, Kemijärvelle voidaan alkaa rakentaa 950 miljoonan euron biojalostamoa jo kesällä Iso kiinalainen paperiryhmä Shanying lähtee mukaan Kemijärven biojalostamoon enemmistöomistajana. Jalostamon on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä. Lähde: kaleva.fi Tuplajättipotti tuloillaan Kemijärven biojalostamo on lähempänä toteutumistaan kuin koskaan aikaisemmin. Myös Kemin biojalostustehdas astui askeleen eteenpäin. Lähde: lapinkansa.fi pääkirjoitus / Lapissa työttömiä vuodentakaista vähemmän Töitä on tarjolla erityisesti matkailun parissa muun muassa tarjoilijoille ja siivoojille. Lähde: YLE.fi Metsä Groupin miljardi-investoinnit kiihdyttäisivät hakkuita Tutkija: Suomen metsien kyky sitoa hiilidioksidia heikkenisi vuosikymmeniksi Metsien hiilinieluihin aiheutuvaa lovea olisi vaikea paikata muilla ilmastotoimilla, sanoo tutkija Sampo Soimakallio. Lähde: YLE.fi Metsä Group valitsi Kemiin jättitehtaan vanhan uusimisen sijasta Elinkeinoministeri Lintilä: Tulevan hallituksen mahdollistettava edellytykset Lähde: SSS.fi Ankerias on vaarassa kuolla Suomessa sukupuuttoon, sen lisäksi joka yhdeksäs laji on muuttunut uhanalaiseksi

9 Yhä useamman lajin käy kuten ankeriaan, joka on vaarassa hävitä kokonaan. Suomessa uhanalaistuminen on nopeutunut kymmenessä vuodessa. Heikkenevä suunta näkyy kaikissa elinympäristöissä, etenkin metsissä ja soilla. Lähde: HS.fi html?share=0b325cfe6294e dae6492a47 Metsiä tulee hoitaa eettisesti kestävin menetelmin Metsäluonto on pakotettu yhden toimintalinjan, avohakkuiden ja viljelytalouden ideologian toteuttamiseen. Suomi ei ole pystynyt pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Yhtenä seurauksena tästä on arvostelu tehostunutta metsätaloutta ja sen väkivaltaisia menetelmiä kohtaan. Lähde: HS.fi mielipidekirjoitus Kysyntä näkyy vihdoin myös puun hinnassa uudet selluhankkeet kiristävät kilpaa puusta Kun puun käyttö kasvaa, metsäomistajille pitää luoda uusia porkkanoita myydä puuta Lähde: talouselama.fi

10 C-OSA (tehtävä 5) TEHTÄVÄ 5. (20 p.) Arktinen neuvosto on hallitusten välinen korkean tason foorumi arktisten kysymysten käsittelemiseksi. Toukokuun alussa Rovaniemellä järjestettiin neuvoston kokous, joka oli samalla päätepiste Suomen kaksivuotiselle neuvoston puheenjohtajakaudelle. Ensimmäistä kertaa neuvoston historiassa kokous jouduttiin viemään päätökseen ilman yhteistä loppujulistusta. Mediassa kommentoitiin laajasti kokouksen päättyneen kriisitunnelmissa ja saaneen tyrmäävän lopun. Arktinen maantiede on merkittävä ja ajankohtainen teema sekä alueellisten että globaalien kysymysten kannalta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin Arktisesta alueesta. Tehtäväosion kysymyksillä haetaan monipuolista ja soveltavaa otetta lukion maantieteen oppimäärään. Etua on myös ajankohtaisten uutisten seuraamisesta. Lukion oppikirjoissa Arktista aluetta käsitellään vaihtelevasti mutta lisääntyvästi. Listaus kysymysten teemoja käsittelevistä kirjoista löytyy tämän osion lopusta. a) Vastaa seuraaviin kysymyksiin lyhyesti. (3 p.) i. Arktisella alueella eli Arktiksella on monta määritelmää. Kerro napakasti eri määritelmistä. Arktis tarkoittaa maapallon pohjoisnapaa ympäröiviä alueita. Maantieteellisesti Arktis tarkoittaa napapiirin (66,5 N / N) pohjoispuolella olevaa aluetta. Se voidaan määritellä myös jatkuvan ikiroudan tai metsänrajan mukaan tai alueeksi, jonka lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle +10 C. Käytännössä Arktista määritellään myös erilaisin poliittisin sopimuksin. ii. Arktisen neuvoston varsinaisina jäseninä ovat sellaiset maat, joilla on maa-alueita napapiirin pohjoispuolella. Mitkä ovat tällä perusteella Arktisen neuvoston kahdeksan jäsenmaata? Arktisen neuvoston varsinaiset jäsenmaat ovat Islanti (napapiirin pohjoispuolella: Grímseyn saari), Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska (Grönlanti, Färsaaret), Venäjä ja Yhdysvallat. iii. Mitä ovat Koillis- ja Luoteisväylä? Koillisväylä on Euroopan ja Aasian välinen pohjoinen merireitti. Luoteisväylä on Pohjois-Amerikan ja Aasian välinen merireitti. Jäämeren jääpeitteen vähentyessä ilmastonmuutoksen seurauksena näistä merireiteistä on tulossa entistä tärkeämpiä liikenneväyliä Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä. Taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi reitit tarjoavat myös merkittäviä uhkakuvia esimerkiksi mahdollisten ympäristöhaittojen (erittäin haasteelliset sääolosuhteet kuljetusliikenteelle) ja geopoliittisten jännitteiden kasvamisen vuoksi. b) Arktisen maa-alueen ikirouta sulaa vauhdilla. Tuoreen luonnonmaantieteellisen tutkimuksen mukaan pohjoisen pallonpuoliskon ikirouta-alueilla sulaminen aiheuttaa myös merkittävästi ihmistoimintaa uhkaavia riskejä. Noin 70% nykyisestä ikirouta-alueen infrastruktuurista (ml. rakennukset) sijaitsee alueella, jossa ikiroudan sulamisen uhka vuoteen 2050 mennessä on korkea tai erityisen korkea (ks. kuva 3). Määrittele ikirouta ja infrastruktuuri ja kerro millaisia riskejä ikiroudan sulaminen aiheuttaa alueen infrastruktuurille? (2 p.) Vastauksilta toivotaan selkeitä määritelmiä ikiroudalle ja infrastruktuurille sekä niiden yhteyden luovaa pohdintaa ikiroudan sulamisen aiheuttamien hasardien kontekstissa. Ikirouta tarkoittaa maa-

11 ainesta, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan. Infrastruktuurilla tarkoitetaan rakenteita ja palveluita, jotka ovat yhdyskunnan toiminnalle välttämättömiä. Nämä ovat esimerkiksi tie- ja rautatieverkostot, vesijohto- ja viemäriverkostot sekä sähkö- ja tietoliikenneverkot. Pysyvän ikiroudan alueella infrastruktuuri on pitkälti rakennettu jäätyneen maa-aineksen varaan. Ilmaston lämmetessä ikirouta sulaa, maa vettyy ja painuu ja sen kantavuus heikkenee. Maan heikentynyt kantavuus aiheuttaa monenlaisia uhkia rakennetulle ympäristölle ja ihmisyhteisöille. Ehkä suurimman uhkan muodostaa arktinen energiainfrastruktuuri: öljyn- ja kaasunporaukseen käytetyt laitteistot, putket ja tehtaat. Esimerkiksi teollisuuslaitosten tai öljyputkistojen vaurioilla voi olla paikallisia ja laajempia ympäristövaikutuksia. Myös asutus, tiet, lentokentät ja rautatiet ovat vaarassa ikiroudan sulamisen vuoksi. Kuva 3. Pohjoisten napa-alueiden infrastruktuurin hasardipotentiaali. Kuva: Olli Karjalainen, Oulun yliopisto, maantieteen tutkimusyksikkö. c) Rovaniemellä järjestetyn Arktisen neuvoston kokouksen jälkeen Presidentti Niinistö korosti neuvoston merkitystä vuoropuhelun kannalta. Kuitenkin hän totesi myös, että ilmaston ja poliittisen ilmapiirin muuttuessa monet toimijat näkevät alueella uusia mahdollisuuksia. Toimijoiden määrän kasvaessa myös yhteenottojen riski lisääntyy. Valitettavasti emme voi sulkea pois myöskään voimapoliittisen yhteenoton mahdollisuutta (Ilkka ) Vastaa ytimekkäästi seuraaviin kysymyksiin. (4,5 p.) i. Minkä takia Arktinen alue on muuttunut entistä houkuttelevammaksi uusien ja vanhojen toimijoiden kannalta? ii. Millaisia uhkia ja riskejä lisääntyneeseen toimintaan liittyy Jäämerellä ja laajemmin Arktiksella?

12 Tehtävällä testataan hakijan kykyä soveltaa tietojansa pohjoisesta globaalimuutoksesta ja geopolitiikasta. Esitettyjen kysymysten ytimekäs mutta kypsä pohdinta on avainasemassa tehtävän arvioinnissa. Merkittävä tausta Arktisen alueen muutoksiin on voimakas ilmastonmuutos. Viimeisten 50 vuoden aikana Arktisen alueen keskilämpötila on noussut kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallon lämpötilojen keskiarvo. Voimakas lämpeneminen aiheuttaa arktisen merijään kiihtyvän sulamisnopeuden. Tällä on monia seuraamuksia alueella. Kohta i):ssä keskeistä on hahmottaa Arktisen keskeisyys Jäämeren reunavaltioiden mutta myös laajemman toimijajoukon (Suomi, Kiina, globaalit logistiikkayritykset jne.) kannalta. Houkuttelevuuden lisääntymistä voi kuvata esimerkiksi seuraavista näkökulmista: - Merijään sulaminen helpottaa laivaliikennettä alueella. Erityisesti mannertenvälistä rahtilaivaliikennettä Koillis- ja Luoteisväyliä pitkin pidetään taloudellisesti merkittävänä mahdollisuutena. - Merijään sulaessa myös merenpohjan resurssit tulevat entistä helpommin hyödynnettäviksi. Alueen mittavat maakaasu- ja öljyvarat kiinnostavat yhä useampaa yritystä ja valtiota. - Suomelle merijään sulaminen ja liikenneväylien avautuminen tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi Koillisväylän merikuljetusten kautta. Tuotteiden tuonti ja vienti Aasiaan nopeutuu. Suomi on myös jäänmurtajaosaamisellaan mukana Arktisen alueen meriliiketoiminnassa. Kohta ii):ssä on keskeistä tasapainottaa Arktisen alueen houkutuksia paikallisilla, alueellisilla ja globaaleilla uhkakuvilla. Nämä voivat koskea esimerkiksi seuraaviin uhkiin ja riskeihin: - Lisääntyvä meriliikenne ja taloudelliset mahdollisuudet merkitsee myös alueen entistä suurempaa geopoliittista painoarvoa ja voimapolitiikan mahdollisuutta. Perinteisten Arktisten valtioiden lisäksi alueella näyttäytyy enenevästi esimerkiksi Kiina. Valtioiden välinen poliittinen peli ja vääntö saattavat aiheuttaa paineita lisätä aleella myös sotilaallista toimintaa, mikä lisää aseellisten konfliktien uhkaa. - Arktisten luonnonvarojen hyödyntäminen merkitsee myös enenevää riskiä esimerkiksi öljyonnettomuuksille. Vaikka merijään sulaa yleisesti ottaen, ovat sääolot alueella edelleen erittäin vaikeat (esim. voimakas tuuli, ajalehtivat jäät, pimeän vuodenajan valaistusolot). Riskeistä johtuen pohjoisten merireittien taloudellinen kannattavuus ei ole aivan selviö. Toisaalta useat ympäristönsuojelutahot haluaisivat rauhoittaa Arktisen alueen luonnon. d) Jännitteitä riittää myös Suomessa. Arktisen alueen tulevaisuuteen kytkeytyy Suomen Lapin halki Norjan rannikolle suunniteltu rautatie, Jäämerenrata. Rata on herättänyt paljon toiveita ja toisaalta voimakasta vastustusta. Viimeksi helmikuussa hanke jäädytettiin kannattamattomana. Kuitenkin toukokuun alussa liikemies Peter Vesterbacka allekirjoitti yllättäen aiesopimuksen radan suunnittelusta ja toteutuksesta Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Rata rakennettaisiin yksityisellä rahoituksella, joka aiotaan hankkia ulkomailta. Rataa ovat näkyvästi vastustaneet esimerkiksi Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja alueen paliskunnat. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kommentoi yllättyneenä Vesterbackan suunnitelmia, että Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluja tai neuvotteluja asiasta. (YLE )

13 Vastaa napakasti seuraaviin kysymyksiin. (4,5 p.) i. Millaisia hyötyjä Jäämerenradasta olisi ja kenelle? ii. Miksi rataa vastustetaan? Tehtävässä keskeistä on hahmottaa Lapin ja Saamenmaan keskeisiä, jännitteisiä kysymyksiä, jotka ulottuvat historiallisesti nykyhetkeä ja maantieteellisesti Lappia kauemmas. Koska lukion maantieteen oppimäärässä näitä teemoja ei käsitellä merkittävästi, on tehtävän arvioinnissa pääpiste vastauksen pohdinnan tasossa ja luovassa otteessa, joka hyödyntää tehtävänannossa annettuja johtolankoja. Erityisesti tässä tehtävässä korostuu myös ajankohtaisten maantieteellisten uutisten ja kiistakysymysten hahmotus. Esimerkkejä vastauksessa käsiteltävistä teemoista: Jäämerenradan suunnittelu kytkeytyy edellisessä tehtävässä kuvattuun Jäämeren merijään sulamisen meriliikenteelle luomiin mahdollisuuksiin. Kun uudet rahtireitit Koillisväylää pitkin mahdollistuvat, tarkoittaa tätä kautta avautuva merireitti aiempaa nopeampaa rahtireittiä Aasiaan. Rautatien avulla Norjan rannikolta avautuisi meriyhteys suomalaisille tuotteille ja luonnonvaroille. Toiseen suuntaan kulkisivat esimerkiksi kiinalaiset tuotteet junalla Eurooppaan. Samalla ajatuksena on helpottaa junamatkailua pohjoiseen. Tehtävänannossa mainittu ulkomainen rahoitus saattaa viitata esimerkiksi kiinalaisiin investointeihin, joihin sisältyy omanlaisiansa poliittisia jännitteitä. Jäämerenrataa ovat vastustaneet erityisesti saamelaisten viralliset tahot (Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous), poronhoitajien paliskunnat sekä ympäristönsuojelujärjestöt mutta myös esimerkiksi Utsjoen kunta. Suorat haittavaikutukset radasta aiheutuisivat poronhoidolle, sillä laidunalueita halkova ja pilkkova rautatie aiheuttaisi porovahinkoja, muutoksia laidunalueissa ja muita elinkeinoa vaikeuttavia muutoksia. Poronhoidon jatkuvuus on tästä näkökulmasta elävän saamelaiskulttuurin edellytys. Taustalla on kuitenkin nykyhetkeä pidempi historia ja elinkeinopolitiikkaa syvempi kysymys: monet saamelaiset kokevat kykenevänsä puutteellisesti vaikuttamaan Suomen politiikkaan eikä heitä ole otettu riittävästi huomioon Jäämerenrataa koskevassa suunnittelussa. Suomi ei ole myöskään edelleenkään hyväksynyt YK:n ILO alkuperäiskansasopimusta. Yhtenä huolena Jäämerenradan suhteen on ollut myös entisestään voimistuva Suomen luonnonvarojen bulkkimuotoinen hyödyntäminen vientitalouden tarpeisiin. e) Arktiselle alueelle suuntautuvan matkailun ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Useita matkailukohteita markkinoidaan turisteille sillä perusteella, että nyt kannattaa lähteä kokemaan ja näkemään jotakin sellaista, mitä pian ei enää voi kokea. Tutkimuksessa tällaista matkailua on kutsuttu nimellä last chance tourism (suomeksi viimeisen mahdollisuuden matkailu tai matkailu katoaviin kohteisiin ). Kerro herkille pohjoisille alueille suuntautuvasta matkailusta. Millaisiin katoaviin matkailukohteisiin ja -elämyksiin mahdetaan viitata nimityksellä last chance tourism? Millaisia vetovoimatekijöitä ja positiivisia vaikutuksia tällainen matkailu voi tarjota? Entä millaisia ristiriitoja tämä paljastaa suhteessa kestävän matkailun ideaaliin? Kirjoita korkeintaan noin yhden sivun verran. (6 p.) Tehtävässä testataan erityisesti hakijan kypsää pohdintakykyä tehtävänannon pohjalta ja niiden tietojen ja teemojen valossa, joita aiemmissa tehtävissä on käsitelty. Arktisen alueen matkailu sisältää monenlaisia ristiriitoja, joita on hyvä käsitellä myös eettisinä ongelmina. Last chance

14 tourism viittaa nimensä mukaisesti matkailuun, joka suuntautuu katoaviin kohteisiin tai kohdistuu ilmiöihin, joiden kokemiseen on nyt viimeiset hetket. Vetovoimatekijät ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat päätökseen muuttaa tai matkustaa jollekin alueelle. Arktisella alueella vetävät turisteja puoleensa esimerkiksi katoavat maisemat: sulavat jäätiköt, vuosi vuodelta vähenevä merijää ja jäävuoret. Katoavia vetovoimatekijöitä ovat myös esimerkiksi useat vaarantuneet ja uhanalaiset lajit, eritoten jääkarhut ja muu arktinen eläimistö. Myös joidenkin arktisten alkuperäiskansojen luokse matkailua voidaan pitää viimeisen mahdollisuuden matkailuna, sillä nopeasti muuttuvat luonnonolot uhkaavat esimerkiksi monia perinteisiä kalastusmenetelmiä ja niiden ympärille kehkeytyneitä kulttuureita. Uhka perinteisille elinkeinoille uhkaa koko kulttuurin säilymistä. Katoamassa olevat elämänmuodot herättävät uteliaisuutta ja voimakkaita tunteita ja ne toimivat vetovoimatekijöinä kaikesta ristiriitaisuudestaan huolimatta. Kestävä matkailu on matkailutapa, jossa kiinnitetään huomiota matkailun taloudellisiin, eettisiin ja ympäristönsuojelullisiin näkökulmiin. Optimistisesti voidaan ajatella, että matkailun myötä kertyvät matkailutulot voidaan käyttää katoavien kohteiden suojeluun. Myöskään matkailun roolia ympäristökasvatuksena ei kannata unohtaa: matkaillessa oppii paljon erilaisista ilmiöistä ja kykenee ehkä paremmin niitä suojelemaan. Ennen kaikkea matkailu katoaviin kohteisiin paljastaa kuitenkin merkittäviä ristiriitoja suhteessa kestävän matkailun ideaaliin. Matkailuliikenne tuottaa merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja lisää paikallista ympäristörasitusta. Useinkaan matkailutulot eivät kerry paikallisille ihmisille (esim. arktisille alkuperäiskansoille) vaan ennemminkin ulkopuolisille matkanjärjestäjille. Samalla varat eivät mahdollista luonnonsuojelua vaan ennemminkin entisestään lisääntyvää matkailua. Matkailutulojen väliaikaisen lisäämisen kannalta kohteen markkinointi katoavana saattaa olla perusteltua, joskin silloinkin on kysyttävä kuka näistä tuloista hyötyy. Mutta pidemmällä aikajänteellä uhka kohdistuu matkailun edellytyksiin siihen että maisemat, lajit, luonto ja kulttuurit säilyvät Arktisen alueen muutoksessa. Näin ollen last chance matkailu on eettisesti varsin pulmallinen matkailun muoto. C-osan teemoista löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista lukion oppikirjoista: Ilmastonmuutoksesta: Lukion maantiede 3 Riskien maailma ; GEOS3 Haasteiden maailma ; GEOS1 Maailma muutoksessa ; Manner GE1 Maailma muutoksessa Arktisesta alueesta: GEOS3 Haasteiden maailma , 155; Manner GE1 Maailma muutoksessa , 140; Manner GE2 Yhteinen maailma ; Manner GE3 Yhteinen maailma Infrastruktuurista: GEOS1 Maailma muutoksessa , 128; GEOS3 Haasteiden maailma ; Lukion maantiede 3 Riskien maailma 2005, Liikenteestä ja matkailusta: GE2 Yhteinen maailma 2005, ; GEOS2 Yhteinen maailma ; GEOS3 Haasteiden maailma ; GEOS3 Yhteinen maailma ; Globus Sininen planeetta Yhteinen maailma , ; Lukion maantiede 3 Riskien maailma 2005, Manner GE2 Yhteinen maailma ; Manner GE3 Yhteinen maailma Valtioliitoista ja diplomatiasta: GE2 Yhteinen maailma 2005, ; GEOS2 Yhteinen maailma ; GEOS3 Haasteiden maailma