Upseeriliiton toiminta vuonna 2013

Transkriptio

1 Pääsihteerin palsta Hannu Sipilä Upseeriliiton toiminta vuonna 2013 Upseeriliiton 95. toimintavuoden keskeisimpiä asioita olivat: - Vaikuttaminen puolustusvoimauudistukseen ja puolustusvoimien säästöihin - Vaikuttaminen työllisyys- ja kasvusopimukseen Keskusjärjestöt tekivät työllisyys- ja kasvusopimuksen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimukseksi Suomen työllisyyden ja talouskasvun turvaamiseksi. Neuvottelutuloksen tarkoituksena oli saada aikaan pitkäkestoinen ja kokoava kasvusopimus, jonka päämääränä on talouden kääntäminen terveelle kasvu-uralle lisäämällä työllisyyttä, tukemalla kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja ansiokehitystä tasapuolisesti sekä parantamalla yritysten menestymismahdollisuuksia globaalissa kilpailussa. Neuvottelutuloksessa esitettiin työ- ja virkaehtosopimukset uudistettavaksi kahdessa jaksossa seuraavalla tavalla. Sopimuskauden ensimmäinen jakso kestää 24 kuukautta, jos voimassaoleva työ- tai virkaehtosopimus päättyy viimeistään Muussa tapauksessa ensimmäinen jakso kestää 22 kuukautta. Sopimuskauden toinen jakso päättyy työ- ja virkaehtosopimusosapuolten päättämänä ajankohtana Ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen sopimuskorotus on 20 euroa kuukaudessa. Sopimuskorotus toteutetaan 4 kuukauden kuluttua ensimmäisen sopimusjakson alkamispäivästä lukien. Ensimmäisen sopimusjakson toinen sopimuskorotus on 0,40 prosenttia. Toinen sopimuskorotus toteutetaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta. Korotukset toteutetaan yleiskorotuksina. Korotusten toteutustavalla ei ole vaikutusta paikallisen sopimisen käytäntöihin sopimuskauden jälkeen. Alakohtaisia sopimustekstejä voidaan uudistaa jatkuvan neuvottelemisen periaatteen mukaisesti koko sopimuskauden ajan. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä. Upseeriliitto piti saavutettua työllisyysja kasvusopimusta yleiseen taloustilanteeseen nähden kokonaisuutena arvioiden välttämättömänä. Valtion keskustasolla tehtiin virkaehtosopimus Valtiolla edellinen virkaehtosopimus oli voimassa välisenä aikana. Valtiolle saatiin aikaiseksi työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen neuvottelutulos virkaehtosopimuksesta myöhään torstaiiltana Neuvottelut olivat tiukat ja työnantaja esitti useita tekstiheikennyksiä. Viimeisenä kiistana neuvotteluissa oli 20 euron yleiskorotuksen toteuttamistapa. Asia saatiin ratkaistua palkansaajille myönteisellä tavalla eli 20 euroa kohdennetaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan (vaati) ja henkilökohtainen osa (henki) korottuu automaattisesti samassa suhteessa. Sitä ennen tekstiheikennykset oli jo torjuttu pääsopijoiden yhteisrintamalla. Pääsopijoiden hallinnot hyväksyivät sopimuksen Kasvu- ja työllisyyssopimuksessa toisen vuoden yleiskorotus on 0,40 %. Valtiolla tuo 0,10 % sidottiin oikeuskäsittelyn ajaksi sairausloman omavastuuajan poistamiseen. Aiemmin, jos vuosilomalla sairastui, ensimmäiset seitsemän päivää sairausajasta kuluivat omavastuulla. Nyt sairaustapauksen sattuessa vuosilomaa saa heti siirtää myöhemmin pidettäväksi. Työnantajan kanta on, että vuosilomalain muutos koskee vain lain mukaisia lomia, ei valtion pidempiä lomia. Kiista ratkaistaan hakemalla ratkaisu oikeuskäsittelyn kautta. Mikäli työnantajan kanta voittaa, maksetaan yleiskorotus 0,30 % suuruisena, mikäli järjestöjen kanta voittaa, maksetaan se 0,40 % suuruisena. 26

2 Suhteessa taulukkopalkkaukseen määräytyviä muita palkanosia tarkistetaan yleiskorotuksia vastaavasti. Virkamiesten euromääräisinä vahvistettuja tai sovittuja kuukausipalkkoja ja tuntipalkkaisten virkamiesten tuntipalkkoja korotetaan yleiskorotuksin. Kuukausipalkkojen euromääräinen korotus on alkaen 20,00 euroa. Niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita on ennestään voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten tai vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettava yleiskorotuksin, korotetaan alkaen 0,73 prosentilla. Puolustusvoimissa tämä tarkoittaa lentolisiä, lentoteknillistä vastuu- ja vaaralisää, lennonvarmistusvastuulisää sekä sotaharjoitus- ja meripalvelukorvauksia. Etätyökokeilu viivästyi Yleisen virkaehtosopimuksen virastokohtaisessa neuvottelussa saavutettiin Puolustusvoimissa neuvottelutulos Käytettävissä oli 0,50 % virastoerä upseerien palkkasummasta. Rahoitus kohdennettiin vaativuusluokkiin: JSA 13, JSA 14 ja JSA 15 sekä lennonvarmistusvastuulisän käyttöönottoon lentotiedustelupatterissa. Joustavien työaikajärjestelyiden kehittämisestä tehtiin pöytäkirja. Puolustusvoimissa kiinnitetään huomiota joustavien työaikamuotojen käyttöön mahdollisuuksien mukaan ja edistetään hajautetun työn käyttämistä erityisesti puolustusvoimauudistukseen liittyvässä muutostilanteessa. Sopimuksen mukaan Puolustusvoimien piti käynnistää etätyön kokeilu keväällä 2013 ja tehdä sen perusteella ratkaisut etätyömahdollisuuksien kehittämisestä. Laiteongelmiin vedoten varsinainen kokeilu on siirtynyt vuodelle Työaikasopimukseen tehtiin tarkennuksia virastotyöajan suunnitteluun, kahden kolmiviikkoisjakson käyttöön sekä sotaharjoituksen ja meripalveluksen keskeyttävien tehtävien työaikamerkintään. Koulutuskomennusten osalta kirjattiin pöytäkirjaan, että niiden toteutumista seurataan sopimuskauden loppuun. Koulutustilaisuuden päivien pituudet eivät saisi ylittää keskimääräistä 7 h 39 min ilman painavaa koulutuksellisesta syystä. Uusimuotoisilla yleisesikuntaupseerikursseilla palkkaus maksetaan molempina opintovuosina JSA 13 ja henkilökohtaisen palkanosan 31 % mukaisesti. Maisterikurssin palkkaus on ensimmäisenä opintovuonna JSA 9 ja henkilökohtainen palkanosa 32 %. Toisena opintovuonna palkkaus on JSA10 ja henkilökohtainen palkanosa 33 %. Neuvottelutulos myös Rajavartiolaitoksessa Virkaehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos. JUKO:n tavoitteista osa saatiin neuvotteluissa läpi, mutta kaikkia tavoitteita ei luonnollisestikaan saatu sopimukseen. 0,50 % virastoerästä JUKO sai omaan palkkapottiinsa suhteutettuna varallisuutta jäsenistölleen noin puolitoistakertaisena. Joustavien työaikamuotojen käyttöön saaminen sekä erillinen kirjaus siirto- ja muuttokustannusten korvaamisesta annetun sopimuksen muutostarpeiden tarkastelusta olivat todella merkittäviä asioita ja pitkällisen vaatimuksen tulos. Yleiskorotuksena maksettiin 1,40 % lukien. Suomeen tarvitaan veteraanipolitiikka Kriisinhallintahenkilöstön yhteistoimintaryhmässä sovittiin palkankorotuksista. Upseeriliitto oli mukana vaikuttamassa kansallisen veteraanipolitiikan etenemiseen ja tapaturma-asioiden hoitamiseen. Kansallisesta kriisinhallinnan veteraaniohjelman toimeenpanosta järjestettiin seminaari Säätytalolla. Kansallisen veteraaniohjelman laatimisesta on tehty ministeriön päätös jo aikaisemmin ja ohjelma on tarkoitus laatia poikkihallinnollisena sekä useamman viranomaisen välisenä yhteistyönä. Veteraaniohjelma edellyttää alkuvaiheessa puolustusvoimilta toimenpiteitä mm. kriisinhallinnan tuelle (palveluksen jälkeinen tuki, vakuutusturvan täydentäminen ja tukitehtävien perustaminen Suomeen ja Libanoniin). Poikkihallinnollisina toimenpiteinä ohjelmassa ovat mm. sotilastapaturmalainsäädännön kehittäminen ja veteraanikeskusten konseptin kehittäminen. Eläkejärjestelmä muuttumassa Virkamiestyöryhmä (STM, Valtiokonttori, PLM ja PE) selvitti edelleen sotilaseläkkeiden kehittämistarpeita puolustushallinnossa laaditun raportin pohjalta. Upseeriliitto seurasi eläkepolitiikkaa, jotta suunniteltuun eläkelakien muuttamiseen vuonna 2017 pystytään vaikuttamaan mahdollisten sotilaseläkejärjestelmän muutospaineiden osalta. Joulukuussa puolustusministeriö järjesti sotilasvirassa palvelevia edustaville järjestöille informaatio- ja keskustelutilaisuuden sotilaseläkejärjestelmän säilyttämisvaihtoehdoista tai sen muutosvaihtoehdoista. Esitys perustui aiemmin mainitun virkamiestyöryhmän puolustushallinnon sisällä tekemiin selvityksiin. Tässä yhteydessä esiin tuli sotilaseläkejärjestelmää korvaavan sotilaskorvausjärjestelmän kehittäminen, jotta ikärakenteen hallinta erotettaisiin eläkejärjestelmistä ja saataisiin pysymään puolustusministeriön omassa hallinnassa. Valtion Eläkeneuvottelukunta (VENK) asetti lokakuussa sotilaseläkejaoston. Sen tehtäväksi tuli tehdä sotilaseläkkeiden tekninen laskentatavan muutos. Jaostoon asetettiin kaikkia jukolaisia edustavaksi jäseneksi järjestöpäällikkö Kari Haapanen. Työn reunaehdoiksi määritettiin, että - sotilaseläkkeiden suuruudessa ei saa tapahtua merkittäviä muutoksia kumpaankaan suuntaan - eläköitymisaikoihin ei saa tulla merkittäviä muutoksia ja - sotilaseläke tulee edelleen määräytyä ns. loppupalkan perusteella. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

3 Jaosto kokoontui vuoden loppuun mennessä 2 kertaa ja työ jatkuu kevätkauden Lainmuutos on tavoitteena saada voimaan lukien ja soveltaminen alkaisi tai sen jälkeen alkavista eläkkeistä. Upseereita ei irtisanota Upseeriliiton tavoitteena oli, ettei upseereita irtisanota. Toimintavuoden aikana varmistui, ettei yhtään upseeria irtisanota. Tavoitteena oli myös, että upseerien virka- ja tehtävärakenne ovat mahdollisimman kannustavia ja mahdollistavat nousujohteisen urapolun. Lisäksi tehtävien vaativuusluokat eivät saisi keskimäärin laskea. Upseeriliiton hallituksessa käynnistettiin virkauratyö, jolla pyritään selvittämään, minkälaisia tehtäväpolkuja uudessa organisaatiossa tulee olemaan. Työn tuloksia tullaan käyttämään vaikutettaessa virka- ja tehtävärakenteeseen. Vaativuudenarviointityöstä saatujen havaintojen mukaan vaativuusluokat eivät keskimäärin laske, vaan ne pysyvät suhteessa ennallaan. Tavoitteeksi asetettiin, että upseerien tehtävien pitää jatkossakin säilyä upseereilla ja upseerin koulutuksen mukaista tutkintoa edellyttävien vaativien tehtävien tulee olla upseereilla. Tämän tavoitteen mukaisesti luottamusmiehet laativat joukko-osastoittain (vast.) tehtäväkokoonpanotaulukot tehtävistä, joiden tulee olla upseereilla. Koonnoksen perusteella laadittiin Upseeriliiton ehdotus Pääesikunnalle. Oikeusturvapalvelua tarvitaan Upseeriliiton jäsenmaksuun sisältyy oikeusturva- ja vastuuvakuutus, joka on voimassa Pohjoismaissa ja tietyin ehdoin suomalaisten kriisinhallintajoukoissa. Vakuutuksen ehdot on neuvoteltu vastaamaan mahdollisimman hyvin jäsenistön tarpeita. Tällainen on mm. korvaus esitutkinnan aiheuttamista kustannuksista. Upseeriliiton ja asianajotoimiston väliseen yhteistoimintasopimukseen perustuvia yhteydenottoja Asianajotoimisto Lindellille tuli vuoden aikana noin 150 kpl. Kolmasosa näistä selvitetään yhdellä puhelinsoitolla, kolmasosa vaatii pidempää perehtymistä ja useita yhteydenottoja. Kolmasosa johtaa vähintään kirjelmien lähettämiseen tai esitutkintaan ja jopa oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäyntejä oli noin 15 kpl. Palvelujen tarve saattaa jatkossa lisääntyä, koska pikkuasioihinkin puututaan entistä tarkemmin. Konttaisenrannan mökkien käyttöaste oli 43,5 % (2012: 49 %). Laskuun on vaikuttanut kasvanut kapasiteetti, koska majoitusvuorokausien määrä uusien paritalojen käyttöönoton vuoksi on kasvanut 210 majoitusvuorokaudella. Parhaimpina sesonkiaikoina Konttaisenrannan mökkejä ei ole riittänyt kaikille halukkaille. Konttaisella toteutettiin vuoden 2013 aikana ranta-alueen parannus. Vierumäen mökkien käyttöaste oli 64,2 % (2012: 72 %). Vierumäellä viikonvaihteiden kysyntä on edelleen ylittänyt tarjonnan lähes koko vuoden. Korkein käyttöaste on suurimmilla mökeillä 27 ja 76. Vierumäellä neuvoteltiin mökin 76 loppuvuorokausien lunastamisesta, joka toteutui alkuvuodesta Mökki 76 remontoitiin ja kalusteita uusittiin marraskuussa Upseeriliitto tutki ja tiedotti Ulkoisella tiedottamisella tuettiin liiton päätoimintaa, edunvalvontaa. Upseeriliitto oli valtakunnan mediassa esillä mm. puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen säästöjen, puolustusvoimauudistuksen, sotilaseläkkeiden ja veteraanipolitiikan osalta. Myös terveydenhuollon ja sairaanhoidon haasteita nostettiin keskusteluun. Upseerikalenteri jaettiin loppuvuodesta jäsenistölle. Jäsenille tehtiin kysely sotilaseläkejärjestelmästä Surveypal-järjestelmällä. Upseerien kokonaispalkat sotilasarvoittain selvitettiin jäsenrekisteritietojen avulla. Tutkimusten tuloksista kirjoitettiin Sotilasaikakauslehdessä. Upseeriliiton strategian laatimisprosessi uusittiin. Siihen liittyen Upseeriliitto teki yhteistyössä taloustutkimuksen kanssa imagotutkimuksen sidosryhmille ja laajan jäsenkyselyn kaikille jäsenille. Puheenjohtaja vaihtui Upseeriliiton toimiston työilmapiiriongelmia selvitettiin työterveyshuollon tekemällä suunnatulla työpaikkaselvityksellä. Harri Westerlund erosi tehtävistään henkilökohtaisista syistä Upseeriliiton hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti Upseeriliiton hallituksen puheenjohtajan ja Upseeriliiton puheenjohtajan tehtäviä hoiti väliaikaisesti varapuheenjohtaja Jouko Seitakari ylimääräiseen liittokokoukseen asti, jossa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jari Rantala. Upseeriliiton jäsenmäärä kasvoi 50:llä ollen yhteensä Upseereilla on mahdollisuus kuulua Erkon työttömyyskassaan. Erkon työttömyyskassaan kuului vuoden lopussa 2112 jäsentä, jossa on laskua 147 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Kassan jäsenmaksu oli 54,50 euroa vuodessa. Upseeriliiton jäsenistä yksi sai vuonna 2013 työttömyyskorvausta ja 3 vuorotteluvapaakorvausta. Jäsenmaksu oli vakinaisessa palveluksessa olevilta 0,95 % bruttopalkasta. Maksavien evp-jäsenten jäsenmaksu oli 55 euroa. Kadettien jäsenmaksu oli yksi kadetin päiväraha. 28

4 Upseeriliiton jäsenkysely: Venäjän sotilaallinen uhka Suomelle on kasvanut Upseeriliitto ja Helsingin Sanomat selvittivät upseerien näkemyksiä puolustuspoliittisesta tilanteesta huhtikuun puolessa välissä. Kysely tehtiin sähköpostitse ja siihen vastasi 2084 ammattiupseeria kadetista kenraaliin. Helsingin Sanomat julkaisi aiheesta koko aukeaman artikkelin lauantaina Venäjän sotilaallinen uhka Suomelle on kasvanut. Upseeriliiton jäsentutkimuksen mukaan upseereista 79 % arvioi, että Venäjän sotilaallinen uhka Suomelle on kasvanut. Eri mieltä asiasta oli vain 13 % upseereista. Puolustusvoimat pystyy nykyisillä määrärahoilla puolustamaan uskottavasti koko valtakunnan aluetta. Vain 10 % upseereista katsoo, että Puolustusvoimat pystyy nykyisillä määrärahoilla puolustamaan uskottavasti koko valtakunnan aluetta. Vapaata sanaa: Euroopan yhteinen puolustus ei toteudu näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. EU:n 22 Nato-maan ei ole järkevää osallistua päällekkäisen, tehottomamman ja taloudellisia resursseja vaativan organisaation rakentamiseen, koska hoitavat jo puolustuksensa Naton kautta. Vain Natolta saamme riittävät turvatakuut. Tämä ei sulje pois uskottavaa kansallista puolustusta eikä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa. Aiemmissakin sodissa olemme aina tarvinneet ulkopuolista apua unohtamatta tietenkään veteraaniemme uhrauksia. (Kenraali tai eversti (evp.), ilmavoimat) Venäjä toimii lähialueellaan vanhalla hyväksi koetulla kaavalla, jolla on saatu vaikutusta aikaisemminkin. Solutetaan agentit, muokataan mielipiteitä, uhkaillaan, kiristetään, maksetaan kannattajia, kerrotaan muutettua totutta, myönnetä ei mitään, syytellään muita, oma toiminta SOTILASAIKAKAUSLEHTI

5 Miten Ukrainan kriisi on muuttanut suhtautumistasi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen? Jo ennen kriisiä upseerien enemmistö on ollut Suomen Nato-jäsenyyden kannalla, mutta Ukrainan kriisi on lisännyt upseerien Nato-myönteisyyttä. Aikaisempaa paljon myönteisemmin Natoon suhtautuu 22 % ja hieman myönteisemmin 28 % vastanneista. 47 % ei katsonut tilanteen vaikuttaneen mielipiteeseensä. jatkuu ja tehostuu, neuvotellaan muka (hankitaan aikaa). (Majuri, maavoimat) Natoon mentäessä voitaisiin puolustusbudjettia leikata lisää turvatakuiden verukkeella (Kapteeni tai kapteeniluutnantti, pääesikunnan alainen laitos) Sinisilmäisyys kostautuu. Venäjä on osoittanut että asevoimien käyttö on edelleen politiikan jatke. Lisäksi Venäjä on selkeästi näyttänyt ettei sen arvomaailma ole lähentynyt Eurooppalaista arvomaailmaa. Oman maan puolustamisesta ei voida tinkiä. (Yliluutnantti, Rajavartiolaitos) Upseerit tietävät, että Suomen tulee AINA pitää huolta omasta puolustuksestaan, koska itänaapurin toiminta voi olla länsieurooppalaiseen sopuisuuteen tottuneille hyvin yllättävää ja aggressiivista. Vielä pitäisi saada poliitikot ymmärtämään sama. Liittoutuminen toisi oman puolustuksen päälle vielä lisää selkänojaa ja uskottavuutta. (Kapteeniluutnantti, merivoimat) Miksi jäisimme Naton ulkopuolelle? Pääsääntöisesti EU-maat ovat Naton jäseniä. Nyt Suomi on jäänyt kummalliseksi marginaalitapaukseksi. Mielestäni Natoon olisi pitänyt liittyä jo ajat sitten, mutta nyt taitavat olla käsillä viimeiset hetket kun liittyminen on vielä ylipäätään mahdollista. Poliitikoilta kysytään nyt selkärankaa tehdä oikea päätös liittymisen suhteen. Kaiken maailman Nato-optioista höpöttämiset on lopetettava. Georgian ja Ukrainan kriisit ovat näyttäneet että optioilla ja rauhankumppanuuksilla ei ole tosipaikan tullen minkäänlaista painoarvoa (Kapteeni, maavoimat) Meidän on erittäin tarkasti mietittävä, mikä on todellinen valmiutemme. Tässä asiassa ei kerta kaikkiaan ole varaa paperitiikereihin. (Everstiluutnantti, maavoimat) Meidän pitää varautua puolustamaan itseämme yksin - kaikki liittoutumisesta saatava hyöty on vain bonusta (Luutnantti, maavoimat) Varustautuminen kestää kauan kun toimintojen alasajo käy säästömielessä nopeasti. Liian luja luottamus kahden- ja monenvälisiin sopimuksiin sekä oman valmistautumisen laiminlyönti kostautuu ennemmin tai myöhemmin. (Majuri, ilmavoimat) Suomen olisi syytä avoimesti profiloitua osana läntistä maailmaa myös puolustuspoliittisesti. Tasapainoilu kahden suurvallan ideologioiden leikkauspisteessä on kylmän sodan jäänne, jollaista ei enää nykymaailmassa tulisi korostaa, vaan rohkeasti osoittaa yhteenkuuluvuutta samanmielisten länsimaiden kanssa, etenkin kun kuuluminen Euroopan unioniin tekee puolueettomuusdiskurssista vanhentunutta. Puolustusliitto Ruotsin kanssa ei tarjoaisi samoja (ja yhtä kattavia) etuja kuin kuuluminen Natoon, vaikka sekin olisi parempi, kuin nykyinen tilanne, jossa resurssit eivät enää riitä uskottavan puolustuksen ylläpitämiseen pitkällä aikavälillä. (Luutnantti, merivoimat) Viimeistään nyt tulisi Suomen puolustuspoliittisen eliitin herätä ja suhteuttaa puolustusvoimien resurssit tehtävien mukaisesti. (Majuri, maavoimat) Aseellinen ja fyysinen uhka ei ole poistunut Euroopasta, vaan ainostaan uhkiin on tullut uusia nykyteknologian mukana, ts. kyberuhkat/vast. Poliittisessa ja sotilaallisessa suunnittelussa sekä varaantumisessa tulee tämä ottaa huomioon (Kapteeniluutnantti, merivoimat) Venäjällä on Euroopan vastaisella rajal- 30

6 Suomen puolustuksen kannalta paras vaihtoehto olisi: Upseerien mielestä Suomen puolustuksen kannalta paras vaihtoehto olisikin Nato-jäsenyys, mitä mieltä oli 66 %. Sotilasliittoa Ruotsin kanssa piti parhaana vaihtoehtona 10 %. Sotilaallisesti liittoutumattomana jatkaisi 24 % upseereista. laan neljä sotilaallisesti liittoutumatonta rajanaapuria (Azerbaidzan, Georgia, Ukraina ja Suomi). Kuluneen kuuden vuoden aikan Venäjä on suorittanut sotilaallisen intervention kahteen näistä neljästä. Nato puolustaa vain jäseniään. (Kapteeni, maavoimat) Suomen kaltaista - kuitenkin varsin riippumatonta - itsenäistä valtiota tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Uskon vakaasti, että Suomi on arvostettu kansainvälinen toimija erityisesti liittoutumattomana. Nähtävissä oleva tulevaisuus korostaa liittoutumattomuuden tasapainottavaa merkitystä Euroopan turvallisuustilanteessa. Strategiaa luotaessa olisi tärkeätä naulata fundamentit paikalleen - näin on mielestäni tehtykin ylläpidettäessä liittoutumattomuutta. Tätä ei ole syytä muuttaa. (Everstiluutnantti, maavoimat) Olen ollut Nato-jäsenyyden kannalla jo viimeiset kymmenen vuotta. On ihmeellistä, miten Suomi haluaa integroitua kaikkiin mahdollisiin läntisiin rakenteisiin, mutta Nato on ollut, on ja pysyy peikkona. Ilmeisesti informaatio-operointi menneisyydessä kantaa edelleen. En näe mitään negatiivisia asioita Nato-jäsenyydessä. (Majuri, ilmavoimat) Olen ollut jo pidempään samaa mieltä kuin presidentti Ahtisaari: Suomen on ainoa uskottava puolustuksellinen pelotekynnys. On vaarallista itsepetosta kuvi- kuuluttava kaikkiin läntisiin yhteistyöjärjestöihin. Ukrainan tapahtumat ovat vain tella, että pystyisimme pidemmän päälle vahvistaneet näkemystäni. Ammatillinen puolustautumaan yksin, kun emme siihen mielipiteeni on, että Suomen puolustuksen kannalta Nato-jäsenyys on vain ja (Amiraali tai kommodori, merivoimat) ole koskaan aikaisemminkaan kyenneet. ainoastaan positiivinen asia. (Kapteeni, maavoimat) Valtionhallinnon ja puolustusvoimien valmiuden kohottaminen tai toimintojen Nato kasvattaa ennaltaehkäisykynnystä tehostaminen vaatii nopeaa ja päättäväistä toimintaa. Miten me reagoisimme jos merkittävästi. (Kenraali/eversti, ilmavoimat). Lappeenrannan lentokentälle ilmestyisi yllättäen tuntemattomia asemiehiä? Suomi tarvitsee oman kansallisen puolustuksensa täydennykseksi sen materi- (Yliluutnantti, maavoimat) aalisen tuen, joka tarvitaan keskeisimpien Miksi hemmetissä te teette tämmöisiä kyselyjä? Tämän tavoitteena ei voi olla kuin asejärjestelmiemme ampumatarvikkeiden ja varaosien välittömäksi täydentämiseksi asenteellinen itku siitä, miten huonosti kriisiaikana. Materiaali tulee Nato-maista meillä menee. Oikeasti kyse ei ole rahan ja toimitukset taataan ensimmäiseksi liittolaisille. Lisäksi Nato-jäsenyys on yhä (Everstiluutnantti, maavoimat) määrästä vaan siitä, miten sitä käytetään puh SOTILASAIKAKAUSLEHTI