Tunnuslukuja ja tutkimuksia 1. Suomalaisen klassisen musiikin vientiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tunnuslukuja ja tutkimuksia 1. Suomalaisen klassisen musiikin vientiselvitys"

Transkriptio

1 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 1 Suomalaisen klassisen musiikin vientiselvitys Jari Muikku Digital Media Finland Toukokuu 2012

2 I SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS K A I K K I M I T Ä I S T A H A L U A T T I K M U S I E T Ä Ä I S E S T A S U O M A L A Kirjoittaja FT Jari Muikku toimii konsulttina Digital Media Finlandissa. Hänellä on yli 20 vuoden mittainen kokemus kansainvälisestä musiikkiteollisuudesta. Muikku on toiminut muun muassa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin tuottajana ja toiminnanjohtajana vuosina ISSN Graafinen suunnittelu: L E R O Y Painopaikka: DMP 2

3 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 Sisällysluettelo Johdanto Klassisen musiikin vienti... 6 Lähtökohdista lyhyesti... 6 Viennin tuotteet ja muodot... 7 Teokset ja niiden esitykset Esiintyvät taiteilijat... 7 Muita vientituotteita...8 Viennin toimijat...9 Musiikkikustantajat...9 Äänitetuottajat ja -jakelijat Agentit ja konserttitoimistot Musiikin vientiorganisaatiot Muita klassisen musiikin viennin toimijoita Klassisen musiikin viennin terminologia Termien määrittely Viennin lähtökohdat ja tavoitteet Suomalaisen klassisen musiikin viennin nykytila ja kehityssuunnat Äänitetuotanto Musiikkikustantaminen Agentit, konserttitoimistot ja esiintyvät taiteilijat Sinfoniaorkesterit Säveltäjät Music Finlandin rooli klassisen musiikin viennissä...22 Rahoitus...23 Yhteenveto Liite

4

5 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 Johdanto Aloite suomalaisen klassisen musiikin vientiselvityksen teettämiseen syntyi Music Finland ry:n piirissä sekä organisaation sisäisistä että ulkoisista syistä. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimicin ja Music Export Finlandin yhdistymisen tuloksena syntynyt Music Finland on aloittanut keväällä 2012 oman strategiatyötänsä, minkä puitteissa käytäviä keskusteluja varten tarvitaan suomalaisen klassisen musiikin viennin lähtökohtia tarkentava selvitys. Music Finlandin edustajat ovat osallistuneet eri yhteyksissä klassisen musiikin vientiä koskeviin keskusteluihin musiikkialan muiden kotimaisten toimijoiden kanssa. Näissä tilaisuuksissa on käynyt ilmi, että klassisen musiikin vientiä koskeva rakentava ja hedelmällinen keskustelu edellyttää yhteistä käsitteistöä, joka on selkeästi määritelty. Työn päätavoitteena on määritellä klassisen musiikin vientiin liittyvä keskeinen käsitteistö sekä luoda tiivis yleiskatsaus suomalaisen klassisen musiikin viennin nykytilaan ja kehitysnäkymiin. Selvityksessä on myös pyritty kokoamaan yhteen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa alan keskeisten toimijatahojen näkemyksiä suomalaisen klassisen musiikin vientitoiminnasta. Lisäksi selvityksen tavoitteena on ollut esittää arvioita tulevaisuuden kehitystrendeistä ja näkemyksiä Music Finlandin roolista suomalaisen klassisen musiikin viennissä. Selvitys on toteutettu pääosin ns. desk studyna. Lisäksi selvitystä varten on tehty kuusi haastattelua selvityksen kannalta relevanttien alan eri toimijaryhmien edustajien kanssa 1. Selvityksen tausta-aineistona on käytetty sekä julkisia lähteitä että alan eri toimijoiden selvitystä varten toimittamia tietoja. Selvitys jakaantuu kolmeen eri osaan. Aluksi tarkastellaan klassisen musiikin viennin keskeisiä tuotteita, millä tavoin tuotteita viedään ja ketkä ovat viennin keskeisiä toimijaryhmiä. Toisessa osassa määritellään tarkemmin klassisen musiikin vientiä ja sitä koskevaa terminologiaa siten, että aiheesta käytävällä keskustelulla olisi mahdollisimman yhtenäinen ja objektiivisesti määritelty pohja. Selvityksen kolmannessa osassa tarkastellaan suomalaisen klassisen musiikin viennin nykytilaa sekä kehitysnäkymiä. Lopuksi esitetään yhteenvetona selvityksessä esiin nousseiden seikkojen perusteella keskeiset havainnot ja johtopäätökset. 1. Haastattelut on lueteltu liitteessä. 5

6 SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS Klassisen musiikin vienti LÄHTÖKOHDISTA LYHYESTI Länsimaisen klassisen musiikin 2 viennillä on takanaan historia, joka ulottuu kauas aikaan ennen teollistumista ja sähköistä joukkoviestintää. Muusikot, kapellimestarit ja säveltäjät liikkuivat ja toimivat Euroopassa yli rajojen vuosisatojen ajan erityisesti hovien ja kirkon palveluksessa ennen kaupallisten musiikkimarkkinoiden syntymistä. Musiikkikustannustoiminta kasvoi merkittäviin mittoihin jo 1800-luvulla, ja nykyaikaisen tekijänoikeusjärjestelmän rakentuminen 1900-luvun aikana loi pohjan erityisesti musiikkikustantajien ja säveltäjien ansainnalle. Suurin merkitys musiikin leviämiselle yli rajojen on kuitenkin ollut sähköisten joukkoviestimien ja äänentallennus- ja toistotekniikan kehittymisellä viimeisten sadan vuoden aikana. Suomalaisen klassisen musiikin viennilläkin on jo yli satavuotinen historia takanaan. Hieman leikkimielisesti ensimmäiseksi kotimaiseksi vientimenetykseksi voitaneen nimetä Bernhard Henrik Crusell, joka muutti jo nuorukaisena Ruotsiin ja saavutti mainetta Tukholman hovissa ja Euroopassa 1800-luvun alussa klarinetistina ja säveltäjänä. Suomalaiset laulajat, solistit, orkesterit ja kapellimestarit ovat esiintyneet erityisesti Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa säännöllisesti 1800-luvun lopulta lähtien 3. Samaten suomalaisia sävellyksiä on esitetty ulkomailla samoista ajoista lähtien, ja useat säveltäjämme ovat opiskelleet vuosikymmenten varrella ulkomailla. Kaiken kaikkiaan länsimainen klassinen musiikki on ollut kautta aikain luonteeltaan hyvin kansainvälistä. Yleistäen voidaan todeta, että klassisen musiikin viennillä ei tästä johtuen ole ollut populaarimusiikin tavoin lähtökohtaisesti merkittäviä esteitä, jotka olisivat syntyneet (lauletun musiikin osalta) kielestä, kansallisista tyyleistä, esittäjän ja säveltäjän alkuperämaasta ja muista vastaavista syistä. Suomalaisen klassisen musiikin vienti on ollut kansainvälisellä tasolla menestystarina erityisesti suhteutettuna Suomen väkilukuun ja taloudellisiin 2. Käytän selvityksessä termiä klassinen musiikki tekstin ekonomisuuden vuoksi laajassa merkityksessä siten, että se kattaa kaikki länsimaisen taidemusiikin aikakaudet ja niiden erilaiset tyylit. Käytän muita tarkempia termejä vain niissä yhteyksissä, joissa niillä on merkitystä selvityksen kohteen kannalta. 3. Ks. mm. Vesa Sirén: Suomalaiset kapellimestarit (Otava 2010). 6

7 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 resursseihin. Erityisesti suomalaiset kapellimestarit, laulajat ja säveltäjät, laadukkaat ammattiorkesterit sekä suomalainen musiikkikasvatusjärjestelmä ovat luoneet mielikuvan musiikin ihmemaasta, mistä on haluttu ammentaa oppia moniin muihinkin maihin. VIENNIN TUOTTEET JA MUODOT Klassisen musiikin viennin perustuotteet ovat teokset ja niiden esitykset sekä esiintyvät taiteilijat. Näitä voidaan viedä monissa eri muodoissa, joita erittelen seuraavaksi pääpiirteittäin. Esittelen myös muita klassisen musiikin vientituotteita, joilla on kuitenkin sekundaarinen merkitys edellisiin verrattuna. Teokset ja niiden esitykset Klassisen musiikin teosten ensisijainen olomuoto on nuotti. Teosta luodessaan säveltäjä kirjoittaa partituurin, ja sen perusteella kirjoitetaan jokaiselle soittimelle ja/tai laulajalle omat stemmansa 4. Kaikki koulutetut taidemusiikin esittäjät eli kapellimestarit, muusikot ja laulajat pystyvät lukemaan nuotteja ja esittämään teoksen niiden perusteella. Nuotteja voidaan viedä joko fyysisessä muodossa eli paperille painettuina tai sähköisesti digitaalisina tiedostoina. Teoksia voidaan viedä myös tallenteiden muodossa. Nuottien perusteella suoritetut esitykset tallennetaan, ja tallenteita voidaan viedä joko fyysisessä muodossa kuten CD- tai DVD-levyinä tai sähköisesti digitaalisina tiedostoina erilaisten verkkopalvelujen kautta. Tallenne voi sisältää joko pelkän äänen tai soivaan teokseen voidaan liittää myös liikkuva kuva, jolloin kyse on useimmiten teoksen esitystilanteessa tehdystä kuvatallenteesta. Teosten esittäminen tapahtuu nuottien avulla. Esiintyvät taiteilijat eli yksittäiset muusikot, laulajat, kapellimestarit, yhtyeet, kuorot ja orkesterit esittävät teokset julkisesti fyysisesti läsnä olevalle yleisölle. Esitys voidaan myös välittää reaaliaikaisesti tai tallenteilta sähköisten viestimien kuten radion, television ja internetin kautta vastaanottimien ääressä oleville kuulijoille ja katsojille. Tällainen esitys voidaan luonnollisesti toteuttaa niin haluttaessa ilman fyysisesti läsnä olevaa yleisöä. Teosten esityksiä voidaan lisäksi viedä tallenteina. Esiintyvät taiteilijat Esiintyviä taiteilijoita voidaan viedä joko yksittäisten muusikkojen, solistien, laulajien tai kapellimestarien tai erilaisten laajempien kokoonpanojen kuten yhtyeiden, orkesterien, kuorojen ja oopperaensemblejen muodossa. Viennin keskeiset toteutustavat ovat joko elävät esitykset jolloin esiintyjät siirtyvät fyysisesti esiintymispaikalle tai esitys välitetään kuulijoille sähköisiä kanavia pitkin tai esityksistä tehdyt tallenteet. Vaikka tässäkin tapauksessa on kyse teosten esittämisestä, niin suomalaisen klassisen musiikin viennin kannalta kyse on keskeisestä näkökulman valinnasta 4. Modernissa taidemusiikissa esiintyy tosin myös teoksia, joissa perinteisellä nuottikuvalla ei välttämättä ole samanlaista merkitystä kuin perinteisemmillä teoksilla, mutta nämä ovat lähinnä poikkeustapauksia viennin kokonaiskuvan kannalta. 7

8 SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS eli siitä, viedäänkö ensisijaisesti teoksia, joilla on alkuperämaasta riippumaton esittäjä vai esiintyviä taiteilijoita, jotka esittävät omasta alkuperämaastaan riippumattomia teoksia. Suomalaisen klassisen musiikin viennissä tämä tarkoittaa sitä, että vietävät teokset ovat kotimaisia 5. Vientitaiteilijat sen sijaan valitsevat vapaasti esittämänsä repertuaarin teosten alkuperämaasta riippumatta. Tämä erottelu ei välttämättä ole aina jyrkkä, sillä teokset ja esittäjät voivat myös muodostaa eräänlaisia symbiooseja. Esittäjä voi leimautua repertuaarinsa mukaan tai esittäjä voi pitää tiettyjä teoksia osana vakio-ohjelmistoaan ulkomailla tapahtuvissa esiintymisissään. Esimerkiksi suomalaiset sinfoniaorkesterit käyttävät usein Sibeliuksen ja uusia kotimaisia teoksia keinona erottautua muusta kilpailevasta kansainvälisestä tarjonnasta. Muita vientituotteita Teosten ja niiden esityksien lisäksi klassisen musiikin piirissä on mahdollista harjoittaa vientitoimintaa myös muunlaisilla tuotteilla ja muunlaisissa muodoissa. Näiden merkitys on kuitenkin sekundaarista edellä kuvattuihin verrattuna. Vaikka säveltäjät henkilöinä eivät ole varsinaisia vientituotteita, heillä on erilaisia rooleja vientityössä. Säveltäjät voivat toimia Suomen ulkopuolella muun muassa opettajina, luennoitsijoina ja orkestereiden nimikkosäveltäjinä. Tämän kaltainen toiminta kytkeytyy kuitenkin yleensä suoraan tai välillisesti kyseisten säveltäjien teoksiin ja niiden esityksiin. Myös esiintyviä taiteilijoita voidaan käyttää säveltäjien tavoin edellä mainituissa tehtävissä, jotka liittyvät heidän varsinaiseen työhönsä. Lisäksi valovoimaisimpia ja suosituimpia taiteilijoita voidaan käyttää erilaisissa heidän tunnettuuttaan hyödyntävissä yhteyksissä kuten markkinoinnissa ja mainonnassa, mutta tällöinkin syy-seuraus-suhde on selkeä eli mainonnassa hyödynnetään esitysten kautta syntynyttä mainetta. Klassisen musiikin koulutusta voidaan pitää myös eräänlaisena vientituotteena. Musiikkikasvatusjärjestelmämme on saanut maailmanlaajuista mainetta, mikä on johtanut monenlaiseen ja monitasoiseen kansainväliseen toimintaan. Näitä ovat esimerkiksi opiskelija- ja opettajavaihto, oppilasorkesterien kiertueet sekä metodologioihin liittyvät julkaisut ja toiminnot. Klassiseen musiikkiin erikoistuneet tapahtumat ja festivaalit harjoittavat myös kansainvälistä toimintaa. Sen painopiste on yleensä kiinnostavien esiintyjien ja repertuaarin hankinnassa, mutta viennin kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat verkottuminen, tapahtuman markkinointi ja joissain tapauksissa itse tapahtumakonseptin vieminen Suomen ulkopuolelle eri tavoin. Sähköisen viestinnän kehityksen myötä kansainvälisille markkinoille tulleita verkkopalveluja voidaan tavallaan pitää uudenlaisina vientituotteina. Klassisen musiikin osalta nämä ovat kansainvälisestikin ottaen vielä lapsenkengissään, ja niiden suhteellinen merkitys on toistaiseksi ollut varsin vähäinen. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita streaming-tekniikalla toteutettavaan orkesterien konserttien välittämiseen erikoistunut ClassicLive Kotimaisiksi teoksiksi tässä selvityksessä lasketaan teokset, jotka ovat tehneet kotimaiset säveltäjät. He ovat joko Suomen kansalaisia asuinpaikasta riippumatta tai säveltäjiä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, mutta asuvat ja työskentelevät vakituisesti Suomessa. 8

9 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 Muita maininnan arvoisia klassiseen musiikkiin liittyviä toimintoja, joilla on kansainvälisiä ulottuvuuksia ovat muun muassa soitinrakennus ja klassisen musiikin akateeminen tutkimus, mutta en käsittele näitä osa-alueita tässä selvityksessä niiden liiketaloudellisesti rajallisen merkityksen vuoksi. VIENNIN TOIMIJAT Klassisen musiikin viennin keskeisimpiä toimijoita ovat edellä esitetyn jaottelun mukaisesti ne tahot, jotka toimivat suoranaisesti teosten ja niiden esitysten sekä esiintyvien taiteilijoiden parissa. Käsittelen seuraavaksi tarkemmin vain tahoja, joilla on oleellista merkitystä kaupallisen liiketoiminnan kannalta. Musiikkikustantajat Musiikkikustantajien keskeinen tehtävä on edistää edustamiensa teosten menekkiä ja säveltäjien uraa. Kustantajat pyrkivät markkinoinnin ja myynnin keinoin saamaan aikaan teosten kaupallisia tallennuksia tai julkisia esityksiä joko elävinä esityksinä tai tallenteiden kautta sähköisissä viestimissä. Musiikkikustantajat saavat tulonsa edellä mainituista käyttötavoista syntyvinä tekijänoikeuskorvauksina niitä keräävien tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Suomessa musiikkikustantajien kannalta keskeisimpiä tekijänoikeusjärjestöjä ovat Teosto (esitysoikeudet), NCB (tallentamisoikeudet) ja Kopiosto (valokopiokorvaukset, edelleen lähettäminen ja ohjelmien jälkikäyttö). Musiikkikustantajat myös myyvät ja vuokraavat nuottimateriaalia. Sen suhteellinen taloudellinen merkitys on huomattavasti suurempi klassisen musiikin kuin populaarimusiikin piirissä. Lisäksi kustantajat pyrkivät synkronoimaan eli liittämään edustamiaan teoksia liikkuvaan kuvaan kuten elokuviin, tv-ohjelmiin, mainoksiin ja peleihin. Säveltäjät ja kustantajat voivat saada tuloja lisäksi tilaussävellyspalkkioiden muodossa. Musiikkikustantajien vientitoiminta on fyysisiä nuotteja lukuun ottamatta pääsääntöisesti immateriaalioikeuksilla käytävää yritysten välistä B2B-kauppaa. Perinteisessä musiikkikustannustoiminnassa yrityksen oman kotimaan ulkopuolella tapahtuva teosten markkinointi ja myynti sekä säveltäjän uran edistäminen tapahtuvat kullakin markkina-alueella toimivan yhteistyökumppanin eli paikallisen musiikkikustantajan toimesta. Tämä suhde määritellään ns. alikustannussopimuksessa, missä sovitaan yhteistyön muodoista ja kaupallisista ehdoista. Musiikkikustantaja voi luonnollisesti halutessaan toimia myös samanaikaisesti useassa eri maassa joko yhdestä maasta käsin tai perustamalla omia paikalliskonttoreitaan eri maihin. Alikustantamisen suhteellinen kaupallinen merkitys on vähentynyt merkittävästi rajat ylittävän verkkojakelun osalta. Esimerkiksi suurimmat populaarimusiikin kustantajat ovat viime vuosina keskittäneet edustamiensa teosten verkko-oikeuksien lisensioinnin Euroopan tasolla yhteen paikkaan. Perinteisillä 6. 9

10 SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS klassisen musiikin käyttöalueilla alikustantamisen merkitys pysyy kuitenkin tärkeänä. Kaikkia ammattisäveltäjienkään tekemiä teoksia ei kuitenkaan kustanneta kaupallisten musiikkikustantajien toimesta pääasiassa kahdesta eri syystä: säveltäjä ei halua tehdä kustannussopimusta tai teokset eivät kiinnosta musiikkikustantajia joko laadullisista tai kaupallisista syistä. Tällöin on kyseessä ns. manus eli teos, jonka kaikki oikeudet pysyvät tekijällä itsellään. Manus-teoksen markkinoinnista, myynnistä ja viennistä vastaavat säveltäjät itse, mutta heitä auttavat vientityössä usein erilaiset musiikin vienti- ja edistämisorganisaatiot 7. Ratkaisevaa manus-teosten vientityön menestyksen kannalta on säveltäjän henkilökohtaisten kansainvälisten suhteiden määrä ja laatu. Avainasemassa ovat suhteet keskeisiin esittäviin taiteilijoihin ja erityisesti kapellimestareihin, festivaalien taiteellisiin johtajiin ja mediaan. Äänitetuottajat ja -jakelijat Äänitetuottajien keskeinen tehtävä on löytää lahjakkaita, kiinnostavia ja kaupallisesti potentiaalisia esiintyviä taiteilijoita, yhtyeitä tai orkestereita sekä heille sopivaa repertuaaria tai päinvastoin, tuottaa ääni- ja kuvatallenteita sekä markkinoida, jaella ja myydä niitä. Äänitetuottajat saavat tulonsa pääosin äänitteiden myynnistä sekä äänitteiden julkisesta esittämisestä saatavista tekijänoikeuskorvauksista niitä keräävien tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Suomessa äänitetuottajien kannalta keskeisin tekijänoikeusjärjestö on Gramex. Äänitetuottajat pyrkivät hankkimaan lisätuloja lisensioimalla äänitteisiin liittyviä oikeuksia musiikkikustantajien tavoin muihin sisältöihin kuten avtuotteisiin ja peleihin tai mainontaan, mutta klassisen musiikin osalta näiden tulojen suhteellinen merkitys on huomattavasti pienempi populaarimusiikkiin verrattuna. Äänitteiden vienti voi tapahtua periaatteessa kolmella eri tavalla: 1. Fyysisiä tallenteita viedään sellaisenaan eri maihin, jolloin alkuperäisen äänitteen tuottanut levy-yhtiö tekee jakelusopimuksen jonkun paikallisen levy- tai äänitteiden jakeluyhtiön kanssa. 2. Tehdään ns. lisensiointisopimus, jolla alkuperäinen tuottaja antaa paikalliselle levy-yhtiölle oikeuden tehdä masterista sopimuksessa määritetyille markkina-alueille uusi tuote sekä markkinoida ja myydä sitä. Alkuperäinen tuottaja saa näistä tuloista sopimuksessa sovitun prosenttiosuuden. 3. Myydään tallenteita sähköisessä muodossa erilaisissa verkkokaupoissa. Alkuperäinen tuottaja voi tehdä sopimuksen verkkopalvelun kanssa joko suoraan tai verkkopalvelujen sisältöoikeuksien tukkuna toimivan aggregaattorin kautta. Koska klassinen musiikki edustaa kansainvälisillä äänitemarkkinoilla nykyisin vain pientä osuutta eli keskimäärin noin 5 % 8, ja yksittäisten klassisen musiikin tallennenimikkeiden myyntimäärät ovat varsin pieniä kansainväliselläkin 7. Ks. luku Musiikin vientiorganisaatiot, s Lähde: IFPI. Klassisen musiikin osuus kansainvälisistä äänitemarkkinoista oli vielä 1990-luvulla 10 %:n luokkaa. Yhdistettynä siihen tosiasiaan, että fyysisten äänitemarkkinoiden koko on karkeasti ottaen puoliintunut 2000-luvun aikana, klassisen musiikin äänitemarkkinat ovat suhteessa kutistuneet populaarimusiikkiin verrattuna huomttavasti enemmän. 10

11 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 tasolla, vientitoiminta tapahtuu yleensä valmiiden fyysisten tallenteiden viennin ja verkkopalvelujen yhdistelmänä. Agentit ja konserttitoimistot Esiintyvien taiteilijoiden osalta tärkein kaupallinen toimija on agentti tai konserttitoimisto. Niiden keskeinen tehtävä on myydä edustamiaan taiteilijoita erilaisiin esiintymistilaisuuksiin, ja ne voivat järjestää myös tilaisuuksia itse. Tulonsa agentit saavat esiintyvien taiteilijoiden palkkioista pidätettävien provisioosuuksien muodossa. Agentit voivat saada provisio-osuuksia myös kansainvälisiltä agenttikumppaneiltaan niissä tapauksissa, joissa he ovat neuvotelleet paikallisen agentuuriedustuksen omilla listoillaan oleville taiteilijoille. Agentit voivat myydä taiteilijoita muunlaisiinkin yhteyksiin kuten opetus- ja luennointitehtäviin, mutta niiden taloudellinen merkitys on sekundaarinen päätoimeen verrattuna. Agenttien ja konserttitoimistojen viennin luonteet poikkeavat jossain määrin yhtiön koon mukaisesti. Suurimmat agentuurit Suomessakin edustavat yleensä sekä kotimaisia että kansainvälisiä taiteilijoita, jolloin kyse on samanaikaisesti sekä vienti- että tuontitoiminnasta eli kansainvälisestä liiketoiminnasta. Niissä tapauksissa, joissa pienemmän agentuurin taiteilijalista koostuu yksinomaan kotimaisista taiteilijoista, Suomen ulkopuolelle tapahtuvassa myynnissä on selkeämmin kyse pelkästä viennistä. Jos konserttitoimisto järjestää itse tilaisuuksia, niin niiden järjestäminen Suomen ulkopuolella voidaan tavallaan katsoa lukeutuvan myös klassisen musiikin viennin piiriin. Esiintyvät taiteilijat voivat luonnollisesti toimia niin halutessaan omina agentteinaan. Merkittävämmät kansainväliset ostajatahot asioivat kuitenkin mieluiten ammattimaisten agenttien kanssa liiketoiminnasta keskusteltaessa, joten taiteilijoiden itsensä harjoittama vientityö on useimmiten taloudelliselta volyymiltaan suhteellisen pientä. Klassisen musiikin agentit edustavat tyypillisimmin yksittäisiä taiteilijoita eli laulajia, soitinkohtaisia solisteja ja kapellimestareita sekä kamarimusiikkiyhtyeitä kuten jousikvartetteja. Suuremmilla kokoonpanoilla kuten sinfoniaorkestereilla ja oopperoilla on yleensä takanaan omat organisaationsa, jotka vastaavat myös niiden vientitoiminnasta. Musiikin vientiorganisaatiot Suomessa ja monissa muissa länsimaissa erilaiset musiikin tiedotuskeskukset ja vientiorganisaatiot näyttelevät merkittävää roolia klassisen musiikin viennissä. Niiden toiminta voi kattaa kaikki musiikin osa-alueet tai ne voivat olla erikoistuneita johonkin musiikin genreen eli tyylilajiin. Klassisen musiikin osalta ne saattavat toimia ainoastaan esittävän tai luovan säveltaiteen tai molempien piirissä 9. Nämä järjestöt ovat yleensä voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, 9. Toisin kuin populaarimusiikin piirissä tämän jaottelun tekeminen on useimmissa tapauksissa suhteellisen helppoa ja selkeää. 11

12 SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS jotka eivät saa suoraan osuuksia vientitoiminnan tuloista. Järjestöjen toimintaa rahoitetaan yleensä sekä julkisista että musiikkialan omista varoista ja joissain tapauksissa myös yksityisin varoin. Suomessa klassisen musiikin kannalta tärkein vientiorganisaatio on ollut vuonna 1963 perustettu Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic. Se keskittyi aina 2000-luvulle saakka luovan säveltaiteen eli tekijöiden ja heidän teostensa edistämiseen, ja Fimicin toiminnan painopiste oli 1990-luvulle saakka klassisessa musiikissa. Viime vuosina sen toiminta on laajentunut kattamaan myös esittävän säveltaiteen. Viimeisin kehitysvaihe on Music Finland, joka sulautti vuoden 2012 alussa yhteen Fimicin ja populaarimusiikin vientiin keskittyneen Music Export Finlandin eli Musexin. Tätä ennenkin klassisen musiikin vientiyritykset olivat osallistuneet jossain määrin myös Musexin organisoimiin vientihankkeisiin kuten Midemiin. Klassisen musiikin vientiorganisaatioiden toiminta on yleensä luonteeltaan alan ammattilaisille suunnattua promootiotoimintaa eli ns. B2B-toimintaa. Sen tavoitteena on tukea kulloinkin kyseessä olevan maan klassisen musiikin tunnettuuden edistämistä kansainvälisillä markkinoilla ja luoda puitteita kaupallisten toimijoiden harjoittamalle liiketoiminnalle. Joissain maissa organisaatiot saattavat harjoittaa esimerkiksi klassisen musiikin äänitteiden ja nuottien tuottamista, jos kyseisessä maassa ei ole riittävästi kaupalliselta pohjalta toimivia levy-yhtiöitä ja musiikkikustantajia. Suomessa Fimicillä on ollut keskeinen rooli klassisen musiikin nuottimateriaalin arkistoijana ja jakelijana. Monelta osin se on toiminut musiikkikustantajan tavoin ilman että se on ollut oikeutettu saamaan osuutta teosten tallentamisista ja esityksistä saatavista tekijänoikeustuloista. Nuottien myyntija vuokraustoimintaa Fimic on harjoittanut omakustannehintaan. Nuottien lisäksi vientitoimintaa on tuettu muun muassa verkkopalvelujen, julkaisujen ja henkilökontakteihin perustuvan verkoston kautta tapahtuvan vientityön muodossa. Muita klassisen musiikin viennin toimijoita Klassisen musiikin vientitoimintaa harjoittavat edellä mainittujen tahojen lisäksi myös muut alan toimijat. Sinfoniaorkesterit ja oopperat harjoittavat vientitoimintaa yleensä omien organisaatioidensa puitteissa. Vientitoiminnan laajuuteen ja luonteeseen vaikuttaa lähtökohtaisesti se, ovatko orkesterit ja oopperat julkisen vai yksityisen rahoituksen piirissä. Näiden instituutioiden harjoittaman viennin avainhenkilöitä ovat toimitusjohtajat, intendentit, taiteelliset johtajat ja kapellimestarit. Vientityön toteutuksessa ja rahoituksessa orkesterit ja oopperat voivat harjoittaa yhteistyötä edellä mainittujen kaupallisten tahojen kanssa. Suomessa säveltäjien osalta heidän omalla etujärjestöllään Suomen Säveltäjillä on ollut tärkeä rooli kansainvälisessä toiminnassa. Edunvalvonnan lisäksi vastaavien muiden maiden järjestöjen kanssa harjoitettu kansainvälinen yhteistyö on johtanut muun muassa teosten esityksiin ja säveltäjäresidensseihin. 12

13 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 Erityisen aktiivista yhteistyö on ollut vuosien varrella Pohjoismaisella tasolla. Järjestöt ovat järjestäneet esimerkiksi erilaisia pohjoismaisen nykymusiikin ja nuorten säveltäjien tapahtumia vuorollaan eri maissa. Äänitetuottajien lisäksi myös tv- ja elokuvatuotantoon erikoistuneet avtuotantoyhtiöt sekä tv- ja radioyhtiöt voivat harjoittaa klassisen musiikin vientityötä. AV-tuotantoyhtiöt voivat tuottaa audiovisuaalisia tallenteita ja viedä niitä levy-yhtiöiden tavoin. TV- ja radioyhtiöt puolestaan voivat harjoittaa tuottamiensa ohjelmien myynti- ja vaihtokauppaa. Tällaista toimintaa harjoittavat lähinnä julkisen palvelun mediayhtiöt, sillä kaupalliset tv- ja radioyhtiöt eivät käytännöllisesti katsoen tuota lainkaan tällaista materiaalia itse. Julkisen palvelun mediataloilla kuten Suomen Yleisradiolla on useimmiten myös omia klassisen musiikin yhtyeitä tai orkestereita kuten Radion Sinfoniaorkesteri. Julkisen hallinnon osalta ulkoministeriö ja eri maissa sijaitsevat Suomen suurlähetystöt ja kulttuuri-instituutit ovat olleet merkittäviä klassisen musiikin vientiä tukeneita tahoja. Ne ovat käyttäneet klassista musiikkia yhtenä tärkeänä keinona kansainvälisen Suomi-kuvan rakentamisessa. Käytännön tasolla tämä työ on tapahtunut sekä tiedottamalla että järjestämällä erilaisia tilaisuuksia itse tai edesauttamalla niiden järjestämistä paikallisin voimin. Klassisen musiikin viennin rahoituksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriö on puolestaan ollut keskeisessä roolissa, ja kaupallisen vientitoiminnan osalta työ- ja elinkeinoministeriö 10. Klassisen musiikin koulutuksen piirissä musiikkioppilaitokset sekä niiden henkilöstö ja opiskelijat harjoittavat omalta osaltaan vientitoimintaa. Tämä voi olla muodoltaan joko esiintyjien tai pedagogisen osaamisen vientiä, ja oman osansa tästä muodostavat erilaiset opiskelijavaihto-ohjelmat. Tähän ryhmään voidaan laskea myös yliopistoissa harjoitettava klassisen musiikin akateemisen tutkimuksen kansainvälinen toiminta. Klassisen musiikin viennin tekijänoikeustulojen kotiuttamisesta vastaavat kotimaiset tekijänoikeusjärjestöt. Luovien tekijöiden ja musiikkikustantajien oikeuksia hallinnoi Suomessa Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry, ja äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitetuottajien oikeuksia Gramex ry. Ne edustavat sisarjärjestöjensä kanssa solmimiensa vastavuoroisuussopimusten perusteella kansainvälisten oikeudenomistajien oikeuksia Suomessa, ja niiden sisarjärjestöt vastaavat puolestaan suomalaisten oikeudenomistajien oikeuksien valvonnasta omissa maissaan. Kohdemaissa kerättyjen tuottojen tilitys tapahtuu Suomessa yksittäisille oikeudenomistajille Teoston ja Gramexin kautta. 10. Tarkemmin tästä ks. luku Rahoitus, s

14 SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS Klassisen musiikin viennin terminologia Olen käyttänyt selvityksessä toistaiseksi termiä vienti kuvaamaan yleisesti klassisen musiikin piirissä tapahtuvaa ulkomaille suuntautuvaa toimintaa. Tässä luvussa tarkastelen yksityiskohtaisemmin vientitoiminnan luonnetta erityisesti sen tavoitteiden osalta. Pyrin määrittelemään terminologiaa siten, että klassisen musiikin viennistä käytävä keskustelu kohdentuisi tarkemmin, ja että se tarjoaisi yhteiset lähtökohdat eri osapuolten välillä asiasta käytäviin keskusteluihin. TERMIEN MÄÄRITTELY Termin vienti ymmärretään yleisesti tarkoittavan tavaroiden tai palvelujen myymistä ulkomaille. Sen vastakohta on tuonti, jossa tavaroita ja palveluja tuodaan ulkomailta. Tavaroiden osalta vienti tarkoittaa yleensä omistusoikeuden siirtymistä ulkomailla sijaitsevalle ostajalle. Palvelujen osalta kuitenkin saattaa riittää, että niistä maksaja sijaitsee palvelun tuotantomaan ulkopuolella. Kansantaloudessa viennin ja tuonnin suhteen perusteella lasketaan kauppatase. Vientiä harjoittavat kaupalliselta pohjalta toimivat yritykset. Viennin tavoitteena on synnyttää uusia tulovirtoja, kasvattaa liikevaihtoa sekä tuottaa voittoa sitä harjoittaville yrityksille. Alkuperäisillä tavaroiden ja palvelujen tuottajilla on useimmiten kohdemaissa paikallisia kumppaneita, joiden kanssa vientiyritykset harjoittavat yhteistyötä arvoverkon eri kohdissa. Klassisen musiikin osalta selkeimmin edellä kuvatun kaltaista vientitoimintaa harjoittavat musiikkikustantajat, äänitetuottajat sekä agentuurit. Niiden ensisijaisena tavoitteena on harjoittaa liiketoimintaa, jossa niiden tuotteet ja palvelut synnyttävät uusia tulovirtoja kotimaan ulkopuolelta, kasvattavat yritysten liikevaihtoa ja parantavat liiketoiminnan kannattavuutta. Musiikin vientiorganisaatioiden yhtenä keskeisenä tehtävänä on puolestaan auttaa luomaan puitteita, joiden kautta yritykset voivat harjoittaa mahdollisimman menestyksekästä liiketoimintaa. Viime kädessä liiketoiminnan harjoittamisesta ja sen menestyksestä vastaavat luonnollisesti yritykset itse. 14

15 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 Klassisen musiikin piirissä on kuitenkin paljon erilaista vientitoimintaa ja toimijoita, joita ei voi laskea edellä esitetyn viennin määritelmän mukaisesti sen piiriin. Tällöin on yleensä kyse toiminnasta, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole voitollisen liiketoiminnan harjoittaminen vaan toiminnasta, jolla pyritään - taloustieteen terminologiaa käyttäen 11 - kasvattamaan harjoittajansa aineetonta pääomaa eri tavoin. Termi aineeton pääoma on laaja-alainen ja haasteellinen määriteltäväksi lyhyesti. Tiivistetysti ilmaistuna se viittaa sellaisiin yrityksille ja muille organisaatioille tärkeisiin resursseihin tai voimavaroihin, joita ei pääosin huomioida tilinpäätöksessä varallisuutena. Aineellisen varallisuuden kuten koneet, laitteet ja toimitilat lisäksi yrityksillä ja organisaatioilla on myös monia muita tärkeitä resursseja, jotka ovat luonteeltaan aineettomia. Aineeton pääoma on määritelty esimerkiksi Wikipediassa 12 seuraavasti: Aineeton pääoma luokitellaan usein kolmeen pääryhmään (monia muitakin luokituksia on olemassa): 1. Inhimillinen pääoma viittaa henkilöstön osaamiseen ja muihin yksilön kykyihin liittyviin tekijöihin. 2. Suhdepääoma kuvaa organisaation ja sen sidosryhmien välisiä suhteita. Muun muassa asiakassuhteet ja brändi kuuluvat tähän ryhmään. 3. Rakennepääoma kattaa organisaation toimintaan ja järjestelmiin sitoutuneen osaamisen. Esimerkkeinä voi mainita patentit ja tietojärjestelmistä löytyvän informaation. Klassisen musiikin piirissä inhimillinen pääoma liittyy esimerkiksi yksittäisten taiteilijoiden, orkesterien ja säveltäjien osaamis- ja motivaatiotason kohentamiseen kansainvälisellä toiminnalla sekä henkilökohtaisen suhdeverkoston rakentamiseen. Tällä toiminnalla on oma itseisarvonsa, mutta sitä kautta syntynyttä aineetonta pääomaa voidaan hyödyntää myös varsinaisen liiketoimintaa synnyttävän vientitoiminnan edistämisessä ja kehittämisessä. Suhdepääoma liittyy klassisen musiikin viennissä lähinnä infrastruktuuriin eli eri instituutioiden ja niiden rahoittajatahojen tarpeeseen kohentaa mainettaan, luoda myönteisiä mielikuvia itsestään ja edesauttaa rahoituksen saamista erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi yksittäisen kaupungin tai kunnan rahoittaman sinfoniaorkesterin kansainvälisen kiertuetoiminnan yhtenä ulottuvuutena ja tavoitteena on tehdä omalta osaltaan rahoittajatahoaan tunnetuksi ja herättää myönteisiä mielikuvia sitä kohtaan. Positiivisia vaikutelmia voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi muun elinkeinotoiminnan kuten matkailun ja ulkomaisten investointien hankkimisen edistämisessä joko kunnallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla. Viimeksi mainittua lähestymistapaa edustaa muun muassa perinteinen ulkoministeriön ja suurlähetystöjen harjoittama Suomi-kuvan kirkastaminen, millä 11. Taloustermien ja -diskurssin käyttäminen tässä yhteydessä on mielestäni perusteltua ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin taiteen ammattimainen harjoittaminen ja tuottaminen vaatii aina rahoituspohjan. Toiseksi vertailu voittoa tavoittelevaan vientitoimintaan on helpompaa, kun keskustelua käydään samoista lähtökohdista käsin vierailtu sivulla

16 SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS on puolestaan pyritty edesauttamaan omalta osaltaan Suomen valtion ulko- ja kauppapoliittisten päämäärien saavuttamista. Edellisiin verrattuna rakennepääoman merkitys on epäkaupallisille tahoille vähäisempi kuin kaupallisille yrityksille. Epäkaupalliset tahot eivät yleensä kerää aktiivisesti immateriaalioikeuksia kuten tekijänoikeuksia itselleen toisin kuin alan kaupalliset yritykset. Sen sijaan kansainvälisen toiminnan kautta kertynyttä tietotaitoa voidaan hyödyntää oman organisaation ja sen toiminnan kehittämiseen eri tavoin. Kansainvälinen toiminta on myös oleellinen osa monen epäkaupallisen tahon perustoimintoja. Edellä esitetyn pohjalta voidaan erottaa kaksi päälinjaa klassisen musiikin viennin piirissä: 1. Vienti, joka on luonteeltaan kaupallista ja jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa taloudellista etua sitä harjoittaville yhtiöille. 2. Vienti, joka ei ole luonteeltaan ensisijaisesti kaupallista, ja jonka pääasiallisena tavoitteena on kerryttää aineetonta pääomaa vientitoimintaa harjoittaville tahoille. Tarkastelen seuraavaksi näiden kahden päälinjan välisiä suhteita klassisen musiikin viennin kokonaisuuden kannalta. VIENNIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaupallisen vientitoiminnan keskeisimpänä tavoitteena on harjoittaa mahdollisimman hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Tällöin tuloksia mitataan ensisijaisesti rahamäärinä. On kuitenkin huomioitava, että klassisen musiikin markkinat ovat luonteeltaan varsin hidasliikkeisiä. Nopeatahtisen kvartaalitalouden sijasta ne muistuttavat enemmän pitkäjänteistä sijoitustoimintaa, jossa tuotot kertyvät tasaisesti pidemmällä aikavälillä ja ns. pikavoitot ovat yleensä poikkeustapauksia. Kaupallista klassisen musiikin vientitoimintaa harjoitetaan periaatteessa kahdenlaisena toimintana: B2B- eli business-to-business- ja B2C- eli businessto-consumer-toimintana. B2B-toiminnalla tarkoitan vientitoimintaa, jossa suomalainen yritys etsii yritysyhteistyökumppanin viennin kohdealueelta. Tämän jälkeen kyseinen kumppani vastaa varsinaisen liiketoiminnan harjoittamisesta kyseisellä alueella. Tyypillisiä tapauksia ovat esimerkiksi kustannusoikeuksien alikustannussopimuksen solmiminen tai äänitteiden jakelusopimuksen tekeminen tiettyyn maahan tai laajemmalle alueelle. B2C-toiminnalla tarkoitan vientitoimintaa, jossa suomalainen yritys myy tuotteitaan suoraan ulkomailla sijaitseville kuluttajille. Esimerkkejä tästä ovat nuottien ja äänitteiden myyminen verkkokaupan kautta suoraan eri maissa asuville kuluttajille. Verkkokaupan yhteydessä puhutaan nykyisin myös D2C- eli direct-toconsumer-toiminnasta, jossa alkuperäinen tekijä eli esimerkiksi muusikko tai 16

17 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 säveltäjä myy tuotteitaan suoraan kuluttajille ilman kaupallisia välikäsiä. Toistaiseksi tällaisen toiminnan merkitys on ollut hyvin rajallista, mutta se tullee yleistymään verkkojakelun kehittymisen myötä. Vientitoiminta, jonka ensisijaisena tavoitteena on kartuttaa eri tavoin aineetonta pääomaa, voidaan puolestaan jakaa kahteen osaan sen mukaan, korostuuko siinä suhde- vai inhimillinen pääoma. Näiden kuvaamisessa voidaan käyttää myös vakiintuneita käsitteitä kulttuuriyhteistyö ja kansainvälinen toiminta. Kulttuuriyhteistyö on perinteinen toimintamalli, joka edustaa suhdepääoman kartuttamista. Klassinen esimerkki tästä on valtioiden välillä harjoitettava toiminta, jossa lähinnä poliittisten päämäärien edistämiseksi tehdään tunnetuksi maiden kulttuureja toistensa kansojen parissa mahdollisimman näkyvillä ja laajasti huomiota keräävillä vastavuoroisilla toimenpiteillä. Kansainvälinen toiminta puolestaan sisältää erilaisia toimintoja, joissa korostuvat sekä inhimillisen että rakennepääoman kartuttaminen. Kansainvälinen toiminta ei yleensä joko tavoittele tai saa laajaa julkisuutta vaan pyrkii tarkoitushakuisesti kohdennettuun julkisuuteen. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita musiikkikorkeakoulujen opiskelijavaihto, säveltäjäresidenssit ja organisaatioiden kansainväliset yhteistyöverkostot. Edellä esitetyn perusteella klassisen musiikin viennin kokonaiskenttää voidaan hahmottaa tärkeimpien parametrien suhteen. Olen valinnut tarkastelun lähtökohdaksi kaksi keskeistä tekijää: suhteen liiketoimintaan ja julkisuuteen. Seuraavan nelikenttäkuvion vaaka-akselin vasemmalla puolella korostuu aineettoman pääoman kartuttaminen ja oikealla puolella liiketoiminnasta saatavan voiton määrä. Pystyakselilla ylhäällä korostuu mahdollisimman laaja julkisuus, ja alaspäin mentäessä julkisuutta pyritään laajuuden sijasta suuntaamaan oikeille kohderyhmille. Edellä esitetyt seikat voidaan esittää tiivistetysti seuraavan nelikentän muodossa: LAAJA JULKISUUS KULTTUURI- YHTEISTYÖ B2C- VIENTI AINEETON PÄÄOMA VOITTO KANSAIN- VÄLINEN TOIMINTA B2B- VIENTI KOHDENETTU JULKISUUS 17

18 SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS B2C-viennissä pyritään tavoittamaan suoraan yksittäiset kuluttajat kohdemaissa. Jotta taloudellinen tuotto olisi mahdollisimman hyvä, sen tueksi tarvitaan mahdollisimman laajaa julkisuutta tuotteille. Se voidaan hankkia joko perinteisin viestinnän, markkinoinnin ja mainonnan keinoin tai hyödyntämällä verkkomaailman uudempia keinoja kuten sosiaalista mediaa. Tämän osa-alueen edustajia ovat esimerkiksi suoraa kuluttajakauppaa yli rajojen harjoittavat levyyhtiöt, musiikkikustantajat ja verkkokaupat. B2B-viennissä pyritään puolestaan tavoittamaan kohdemaissa parhaat mahdolliset yritysyhteistyökumppanit, jotka vastaavat yksittäisille kuluttajille suuntautuvasta liiketoiminnasta. Julkisuuden osalta alkuperäistuottajat pyrkivät kohdentamaan sitä toisaalta siten, että parhaat mahdolliset yrityskumppanit kiinnostuisivat tuotteista ja niitä tuottavista yrityksistä sekä toisaalta siten, että julkisuus ei veisi paikallisen suuren yleisön kiinnostusta tuotteita kohtaan jo ennen aluekohtaisen kaupallisen yhteistyösuhteen solmimista. Tämän osa-alueen edustajia ovat esimerkiksi levy-yhtiöt, musiikkikustantajat ja agentuurit. Kulttuuriyhteistyössä pyritään kartuttamaan suhdepääomaa hankkimalla tuotteelle mahdollisimman laajaa ja positiivista huomiota ja julkisuutta valtamediassa. Tätä pääomaa pyritään puolestaan hyödyntämään epäsuorasti eli sitä käytetään joidenkin muiden tavoitteiden edistämisessä muissa yhteyksissä. Tämän osa-alueen edustajia ovat esimerkiksi Suomen suurlähetystöt ja kulttuuriinstituutit ja niiden ulkomaiset vastineet sekä suuret kaupalliset yritykset, jotka pyrkivät parantamaan imagoaan ja tuotteidensa menekkiä kansainvälisellä tasolla sponsoroimalla klassista musiikkia. Kansainvälisessä toiminnassa pyritään kartuttamaan inhimillistä ja rakenteellista pääomaa siten, että julkisuus on rajoitettua ja kohdennettu tarkoituksenmukaisesti. Tätä pääomaa käytetään yleensä organisaation tai yksilöiden toiminnan kehittämiseen. Tämän osa-alueen edustajia ovat esimerkiksi musiikkikorkeakoulut ja yliopistot sekä akateemista musiikin tutkimusta harjoittavat yliopistot. 18

19 TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 1 Suomalaisen klassisen musiikin viennin nykytila ja kehityssuunnat Tähän lukuun on koottu selvitystä varten suoritetuissa haastatteluissa esiin nousseita näkemyksiä suomalaisen klassisen musiikin viennin nykytilasta ja kehityssuunnista. Kaiken kaikkiaan alan toimijat katsoivat, että klassisen musiikin piirissä ei sinänsä ole lähitulevaisuudessa odotettavissa merkittäviä muutoksia itse musiikin luomisen ja tarjonnan muodoissa, mutta muuttuva viestintäympäristö ja taloudelliset paineet johtavat väistämättä toimintojen sopeuttamiseen muuttuvan toimintaympäristön mukaisiksi. ÄÄNITETUOTANTO Kansainvälisellä tasolla klassisen musiikin markkinoiden merkittävin muutos on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut äänitemarkkinoiden kutistuminen. Fyysisten tallenteiden myynnin lasku ja digitaalisen musiikin myynnin hidas kasvu ovat aiheuttaneet erityisen suuria ongelmia klassiseen musiikkiin erikoistuneille äänitetuottajille. Tätä nykyä klassisen musiikin osuus niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin äänitemarkkinoista on noin 5 % 13. Kotimaiset äänitetuottajat kamppailevat kannattavuuden kanssa erityisesti uuden ja haastavamman kotimaisen taidemusiikkirepertuaarin sekä tuntemattomampien esiintyvien taiteilijoiden osalta. Aiemmin tällaisia riskisijoituksia pystyttiin rahoittamaan muun muassa tähtiartistien ns. crossover-hittilevyillä kuten Karita Mattilan kevyempää repertuaaria sisältävillä äänitteillä ja yrityslahjamyynnillä, mutta nämä tulonlähteet ovat pienentyneet viime aikoina merkittävästi. Tukirahoituksen osalta tämä merkitsee sitä, että pienillä nimikekohtaisilla myyntimäärillä ei pystytä välttämättä kattamaan edes äänitteen perustuotannon kustannuksia markkinoinnista puhumattakaan. Tämän vuoksi levy-yhtiöiden tuotantopäätökset suosivat tällä hetkellä selkeästi kansainvälisille markki- 13. Lähde: IFPI. 19

20 SUOMALAISEN KLASSISEN MUSIIKIN VIENTISELVITYS noille suunnattuja ja maailmanlaajuista ostajakuntaa kiinnostavia esiintyjiä ja teoksia. Esimerkiksi Ondinen nykyisestä tuotannosta noin 90 % on suunnattu kansainvälisille markkinoille. Monet alan ammattilaisista kantavatkin suurta huolta haastavamman kotimaisen taidemusiikin tuotantoedellytysten ylläpidosta. Kaupallisesti toimivalla yhtiöllä ei ole varaa kulttuurityöhön, ellei tukirahoituksella pystytä kattamaan riittävissä määrin kaupallista riskiä. Jos tuotanto kohdistuu entistä enemmän kansainvälisiin esiintyjiin ja repertuaariin, niin suomalaiset äänitetuottajat harjoittavat jatkossa myös aiempaa vähemmän yhteistyötä kotimaisten musiikkikustantajien ja agentuurien kanssa. Lisäksi on todennäköistä, että suosituimpien esiintyjien suhteellinen asema äänitetuotannossa tulee kansainvälisellä tasolla vain vahvistumaan. MUSIIKKIKUSTANTAMINEN Äänitteiden myynnin lasku on vähentänyt myös musiikkikustantajien tallentamisoikeustuloja. Samalla nimikemäärien pieneneminen ja kohdistuminen enenevissä määrin klassiseen perusrepertuaariin on aiheuttanut pullonkaulan, sillä äänitteet ovat tärkeitä teosten markkinointivälineitä. Verrattuna äänitetuottajiin musiikkikustantajien vahvuutena ovat kuitenkin monipuolisemmat tulonlähteet. Kustannettujen teosten esitykset ja niistä saatavat tilaus-, tekijänoikeus- ja nuottimateriaalitulot muodostavat jatkossakin merkittävän tulovirran klassiseen musiikkiin erikoistuneille kustantajille ja säveltäjille. Vienti muodosti vuonna 2010 noin 18 % suomalaisten klassisen musiikin kustantajien kokonaisliikevaihdosta ja sen arvo oli noin euroa. Viennin suhteellinen osuus eri tulonlähteistä oli korkeimmillaan graafisella puolella eli nuottien myynnissä ja vuokraamisessa, missä se oli noin 25 %. 14 Musiikkikustantamisessa painopiste on jo pidemmän aikaa siirtynyt yksittäisistä teoksista säveltäjien ja heidän tuotantonsa markkinointiin. Alikustantajien rooli pysyy edelleen erittäin merkittävänä klassisen musiikin viennissä, sillä musiikin käyttömuodoissa ei ole nähtävissä ainakaan lähitulevaisuudessa merkittäviä muutoksia. Sen sijaan kilpailu kiinnostavimmista ja potentiaalisimmista säveltäjistä kiristyy kansainvälisellä tasolla, ja tässä tilanteessa kotimaisilla kustantajilla on haasteena vastata suurten kansainvälisten kustantajien tarjontaan erityisesti potentiaalisimpien suomalaisten säveltäjien piirissä. AGENTIT, KONSERTTITOIMISTOT JA ESIINTYVÄT TAITEILIJAT Klassisen musiikin agenttien toiminta on perusluonteeltaan kansainvälistä vienti- ja tuontityötä. Se perustuu pitkälti hyviin henkilösuhteisiin niin esiintyvien taiteilijoiden kuin esiintymistilaisuuksia järjestävien tahojen kanssa. Lisäksi se on pitkälti räätälöitävää palvelua, jota on vaikeaa muuttaa tehokkaasti tuotteistetuksi toiminnaksi. Tässä suhteessa liiketoiminnan luonteessa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. 14. Lähde: Suomen Musiikkikustantajat ry; Pekka Sipilän sähköpostiviesti Vuoden 2011 osalta tietoja ei ollut vielä selvitystä kirjoitettaessa käytettävissä. 20

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2006 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012

Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 5 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2011-2012 Janne Silvonen Media Clever Lokakuu 2013 I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S

Lisätiedot

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry

Faktoja Teostosta. säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry Faktoja Teostosta säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto ry 2013 Tekijänoikeus lyhyesti Tekijä päättää teostensa käytöstä Teosto - yhdysside musiikin tekijöiden ja musiikin käyttäjien välillä. lakiin

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

Teosto. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Teosto Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1 Mikä Teosto on? Musiikin tekijöiden järjestö Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikinkustantajat perustivat vuonna

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Teoston jakosääntö määrittelee teoksen oikeudenhaltijoiden väliset osuudet teokselle tilitettävistä korvauksista.

Teoston jakosääntö määrittelee teoksen oikeudenhaltijoiden väliset osuudet teokselle tilitettävistä korvauksista. TEOSTON JAKOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Hyväksytty kevätkokouksessa 16.4.2008 JAKOSÄÄNTÖ Teoston jakosääntö määrittelee teoksen oikeudenhaltijoiden väliset osuudet teokselle tilitettävistä korvauksista. ESITYSKORVAUSTEN

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007. Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja

Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007. Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007 Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja Sisältö Tunnuslukuja Liiketoiminta Premedia Tv-sisällöntuotanto Suoramarkkinointi Kustannustoiminta Missio, visio, strategiset

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2014 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Syyskuu 2015

Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2014 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Syyskuu 2015 Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo vuonna 2014 Media Clever Oy / Janne Silvonen (VTM) Syyskuu 2015 Tilaaja: FILI ja Suomen Kustannusyhdistys ry Suomalaisen kirjallisuusviennin markkina-arvo

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu 14.6.2012 kesäkuun tilityksessä 14.6. maksamme kotimaisille oikeudenomistajille Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,3 miljoonaa euroa. Korvaukset koskevat pääosin

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut)

Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) (äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen

Lisätiedot

Yleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi

Yleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi (äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A (sopimus nro ) (säveltäjä), (sanoittaja), (sovittaja), (kääntäjä), jota/joita jäljempänä kutsutaan Tekijäksi tai tekstiyhteyden niin vaatiessa Säveltäjäksi, Sanoittajaksi, Sovittajaksi

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Kansainvälistymisen ABC

Kansainvälistymisen ABC Kansainvälistymisen ABC BUUSia kansainvälistymisestä 9.4.2015/Ladec Hannu Loponen Leonne Oy/Aikonet Vientitoiminnan lähtökohdat uote Syyt Liikeidea Vientipäätös Vientisuunnitelma Vientitoiminnan eri muodot

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma Lottaliina Lehtinen lakiasiainpäällikkö Suomen Muusikkojen Liitto ry Tekijäfoorumin työvaliokunnan jäsen Tekijäfoorumi Animaatioklinikka

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot