Suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi

Transkriptio

1 Raaseprin kaupunki/ varhaiskasvatus Suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi 1. Mitä n kiusaaminen Salmivalli (2009) määrittelee kiusaamisen seuraavalla tavalla: Kiusaaminen n aggressiivista käyttäytymistä, jlla tiselle tehdään pahaa fyysisesti, tai psyykisesti ja tet uusiutuvat, vat tarkituksellisia ja khdistuvat pulustuskyvyttömään. Kiusaamisen ja riidan er Tutkijiden mukaan kiusaaminen vidaan erttaa riidista kiusatun ja kiusaajan välisellä vallan epätasapainlla -salliset eivät le tasavahvja, kuten riidissa. Vallan epätasapainssa vi lla kysymys kiusaajan fyysisen kn ja vimien suuremmuudesta, kiusaaja vi lla kielellisesti taitavampi, vanhempi, hänellä vi lla enemmän kavereita ja krkeampi asema ryhmässä, hän saattaa tietää uhrin heikkuksista ja saa tukea muilta ryhmässä. Epäsura ja sura kiusaaminen Kiusaaminen vidaan jatella epäsuraan ja suraan kiusaamiseen. Suraa kiusaaminen n esim. kun kiusaaja ptkii, lyö, ttaa tavarita, uhkailee, nimittelee. Epäsurassa kiusaamisessa n kyse esim. huhujen levittämisestä, valehtelemisesta, selän takana panettelusta, sekä jnkun tietisesta ryhmästä eristämsestä. Kiusaamisilmiöitä, jita tutkijiden Str-Grenner & Kirves (2010) mukaan esintyy päivähidssa: Fyysinen kiusaaminen Psyykkinen kiusaaminen Sanallinen kiusaaminen Lyöminen Uhkailu Haukkuminen Ptkiminen Manipulinti Nimittely Kampitus Kiristäminen Ärsyttäminen Estäminen Ilmeily ja eleet Pilkkaaminen Vaatteista repiminen Ulkpulelle jättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kmmentiminen Nipistäminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Kivien ym. heittäminen Selän takana puhuminen Vaikeneminen jnkun seurassa ja vastaamatta jättäminen Leikin häiritseminen ja rikkminen

2 2. Kiusaamisen ehkäiseminen Kk päiväkdin henkilökunta, mutta myös hultajat kantavat vastuun asenteista, arvista ja viihtyvyydestä päiväkdissa. Kasvatusyhteistyö n tärkeää myös kiusaamista ehkäisevässä työssä, jssa sekä henkilökunta että lasten hultajat vat sallisia. Kiusaamisen vastaisen työn lähtökhtana n henkilökunnan tietisuus masta tavastaan khdata lapsia. Suuttumus, ilkeys, irnia, time-ut ja fyysisesti lukkaava käytös eivät kuulu työhön lasten kanssa. Lapsi tulee kaikissa tilanteissa khdata ystävällisesti ja kunniittavasti. Henkilökunnan tulee lla lasten kanssa läsnälevia ja keskustella heidän kanssaan siitä mikä n ikein ja väärin. Teemme kiusaamista ehkäisevää työtä Pienryhmätyöskentely Keskustelemme lasten kanssa kiusaamisesta. Mitä kiusaaminen tarkittaa, miltä kiusaaminen tuntuu ym. esim. miltä tuntuu jäädä ilman syntymäpäiväkutsua Lumme yhteishenkeä leikkimällä ryhmää vahvistavia leikkejä, jihin kaikki lapset saavat sallistua Kiinnitämme humita lapsen psitiivisiin tekihin Opetamme lapsia pyytämään ja antamaan anteeksi, sekä vastaanttamaan anteeksipyyntö Aikuiset uskaltavat heittäytyä leikkiin ja pelleillä Varmistamme että ketään ei jätetä ulkpulelle ja että kaikilla n leikkikaveri Vahvistamme lapsia, jilla vi lla riski tulla kiusatuksi esim. humiimalla lapsen vahvuuksia eri tilanteissa Humiimme aina tappelun myös sillin kuin se vaikuttaa leikkitappelulta Tehdään psitiivisia asiita yhdessä Esittelemme vaihtehtisia timintatapja, esim. ei saa lyödä, mutta vit silittää näin... Kerrmme sadun tapahtuneesta, mutta keksityillä nimillä Käytämme työssämme materiaalia, jlla pitaan tunteiden hallintaa ja hyvien suhteiden lumista Kyselyn avulla selvitämme miten lapset viihtyvät päiväkdissa. Liitteenä kysely käytettäväksi lasten kanssa käytävissä keskusteluissa. Ylläpidämme hyviä suhteita lasten hultajiin Puhumme kiusaamisesta vanhempainillissa ja svimme yhteisistä säännöistä Emme salli syntymäpäiväkutsujen jakelua päiväkdissa

3 Vanhemmat ilmittavat päiväkdille mikäli lapsi kert hunista kaverisuhteista Järjestämme keskusteluja hultajien kanssa Teemme yhteiset säännöt lapsille ja aikuisille päiväkdissa Käytämme saamiamme ideita ja vihjeitä tavitteellisessa työssä hyvien suhteiden lumiseksi Mikäli lapsi kert kkeneensa tulleensa väärin khdelluksi tamme asian vakavasti Työskentelemme aikuisten välisen hyvän työilmapiirin saavuttamiseksi, jhn kuuluvat tista kunniittava puhe ja käytös. Aikuiset hjaavat lapsia kehittämään arvja, jiden mukaan kaikki vat samanarvisia. Menetelmiä ja materiaalia EQ-nukke Stegen Askeleittain Kmpisväskan Tunnekrtit Materiaalia lasten ikeuksista Lapsiyga Rentutumis harjituksia, satuja Hiernta- / piirrustussadut Draama Häjyherneitä ja lempeyslientä Mlli-tunteet taidksi Piki; materiaali paketti Päiväkdin jkapäiväisissä timinnissa tehdään kiusaamisen vastaista työtä: Liikunta Ulkilu Metsäretket Satu tukit Kahden keskiset keskustelut lasten kanssa Ryhmätilanteet Musiikki- ja laulutukit Tunteista puhuminen ja tunteiden tunnistaminen Leikki Henkilökunnan tulee lla läsnä ja havainnida lasten leikkiä, sekä dtus- ja siirtymätilanteissa, kska juuri näissä syntyy usein kiusaamistilanteita.

4 3. Kiusaamiseen puuttuminen Tavitteena n, että ketään ei päiväkdissa kiusata. Mikäli aikuiset humaavat tista alentavaa käyttäytymistä, n henkilökunnalla velvllisuus heti puuttua tilanteeseen. Lapsille tulee lla selvää, että tista alentava käytös ei le hyväksyttävä. Kiusaaminen ei lpu itsestään, vaan vi jpa yltyä mikäli tilanteisiin ei heti puututa. Kiusaamistilanteita ei tule selvittää julkisesti, kska tämä vi lla lapselle nöyryyttävää. Ensisijaisen tärkeää ei le löytää yhtä ttuutta, vaan että lapsen kanssa yhdessä löydetään tilanteisiin ratkaisu. Näin timimme kiusaamistilanteessa: Puutumme välittömästi ja ylläpidämme nllatleranssia epäasiallisen käytöksen suhteen / Kuuntelemme vanhempia ja tamme vanhempien hulen lapsesta tsissaan! Vanhemmat/ hultajat vat man lapsensa asiantuntijita. Keskustelemme lasten kanssa hunsta käyttäytymisestä. Jkainen lapsi saa piirtää, maalata tai kirjittaa man versinsa tapahtuneesta tisen keskeyttämättä. Aikuinen tulkitsee tapahtuneen ja lapsi ehdttaa ratkaisuja. Aikuisen tulee pitää mat tunteet minaan ja esittää lapselle kysymyksiä: Mitä tapahtui? Tapahtuuk sama usein? Kuka niin san? Missä tämä tapahtuu? Miksi luulet että näin tapahtui? Seurataan tilannetta muutaman päivän ajan, jnka jälkeen taphtuneesta keskustellaan vanhempien kanssa. On tärkeää havannida ja dkumentida tapahtumia ja kuvailla asiallisesti lapsen tapaa timia kiusaamistilanteessa. Lapsen vanhemmilla/hultajilla n ikeus saada tiet siitä, että lapsi n kiusannut tista tai tullut kiusatuksi. On tärkeää keskustella sekä kiusaajan, että kiusatun vanhempien kanssa. Tämä sittaa että tilanne tetaan vakaavasti. Kerrmme vanhemmille että meidän tavitteemme n auttaa lasta, ei rankaista.kerrmme millä tavalla timimme auttaaksemme lasta. Kun kiusaamistilanne humataan päiväkdissa, n tärkeää dkumentida miten tilanteeseen n puututtu ja miten tilannetta n seurattu. (Liite 2)

5 Liite 1 Lapsikeskustelun phja (Kmpisväskan/ flkhälsan) 1. Viihdytkö tässä ryhmässä? 2. Onk jkin asia mitä erityisesti tykkäät täällä tehdä? 3. Onk jtain asiaa mitä et halua täällä tehdä? 4. Visitk kerta ulkleikeistä päiväkdissa? Mitä sinä leikit ja kenen kanssa? Mikä n sinusta hauskaa? Mikä n mielestäsi tylsää? Mitä sillin tapahtuu? 5.Ketkä lapset määräävät leikeissä? Miksi luulet että juuri nämä lapset määräävät? 6. Kenen vieressä yleensä istut päiväkdissa? Miten se sujuu? 7. Onk sinun mielestäsi kaikilla lapsilla hyvä lla meidän ryhmässä? Käykö jtain lasta sääliksi? 8. Js saisit valita, ketkä lisivat sinun parhaat kaverisi ryhmässä? 9. Onk sinulla ideita kuinka ryhmässä visi lla vielä parempi lla? 10. Onk vielä jtakin mitä haluaisit minulle kerta?

6 Liite 2 Kiusaamiseen liityvien tilanteiden dkumentinti Ajankhta: Paikka: Osalliset: Kuvailu tilanteesta: Timenpiteet: Seuranta, kuka tekee: Seurannan pvm: Seuranta: Päivämäärä: Nimi: