SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA"

Transkriptio

1 SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA

2 Julkaisija: Toimitus: Ulkoasu: Valokuvat: Keravan Energia -konserni JL Media Toimittaja Leena Valkonen Mainospalvelu Kristasta Oy AD Krista Jännäri Keravan Energia Oy:n arkisto Keravan museo Tuusulan museo Yksityiset kuva-arkistot Painatus: Painojussit Oy,

3 SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA Toimittanut Leena Valkonen 3

4 Sisältö Siirrymme sähköön...7 Sähköistämisen alku Sähkövalo syttyy Keravalla Sähköosuuskuntia käynnistetään...9 Tuusula perustaa sähkölaitoksen Sähköistämisen alku Sähkön kulutus kasvaa nopeasti...10 Keravasta kauppala Tuusulan Seudun Sähkölaitos syntyy Sähköistymisen eteneminen Kohti itsenäistä sähkölaitosta...15 Kerava eroaa kuntainliitosta...16 Toiminta vakiintuu...17 Keravan väestönkasvu ennätysvilkasta...17 Sähköistymisen eteneminen Kerava kasvoi kaupungiksi...19 Kaukolämpötoiminta alkaa Energiankulutus kasvaa...21 Kriisien kausi 1970-luvulla...21 Suuria investointeja...22 Selvityksiä ylikunnallisesta sähkölaitoksesta...23 Sähköistymisen eteneminen Energialaitos uusiutuu...25 Uutta teknologiaa...26 Alikeravalle lämmitysvoimalaitos...27 Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa...28 Keravan energialaitoksesta kunnallinen osakeyhtiö...28 Tilastotietoa...29 Keski-Uudenmaan yhteistä energiayhtiötä suunnitellaan...30 Tuusulan Seudun Sähkölaitos myyntiin...30 Laajenemisen kausi...33 Kaukolämpöyhteistyötä Sipoossa...34 Sipoon sähkönjakelu ostetaan...34 Sipooseen maakaasuvoimalaitos...35 Sähkön käytön eteneminen Kerava ja Vantaa yhteistyöhön...36 Uusiutuvaa energiaa käyttöön...36 Sähköliiketoiminta muuttuu...37 Valtakunnallisia energialinjauksia...38 Laatu- ja ympäristöpolitiikka...38 Uusi vuosituhat laajenemisen aikaa...39 Polttoainemuutoksia ja energiantuotantovarauksia...40 Sata vuotta sähkönjakelua Keravalla...40 Lämpövoimalaitos Keravan Myllynummelle...41 Aikalaisten kertomaa...43 Juhani Olasmaa...44 Kalevi Teljovuo...46 Asseri Aaltonen...47 Mauno Schlobohm...48 Eero Lehti...50 Pertti Sorsa...52 Kalervo Nieminen...54 Liitteet...57 Organisaatiokaaviot...58 Sähkölaitoksen johtohenkilöitä...60 Keravan Energia -konsernin virstanpylväitä...61 Lähteet...67 Käytetyt yksiköt ja lyhenteet Energia: 1 TWh (terawattitunti) = GWh 1 GWh (gigawattitunti) = kwh 1 MWh (megawattitunti) = kwh Teho: 1 MW (megawatti) = kw Jännite: 1 kv (kilovoltti) = V 4

5 Esipuhe Nykyisin sähkön tarpeellisuuden useimmiten huomaa jokapäiväisessä elämässään kännykän akun tyhjennyttyä. Yhtäkkiä ei voikaan halutessaan soittaa kaverille. Vasta, kun jostakin löytyy sähköpistorasia ja laturi, voi kommunikointi jatkua. Sata vuotta sitten sähkö oli ylellisyyttä, johon vain varakkaimmilla oli varaa. Valistuneiden yksilöiden aloitteiden jälkeen kunta- ja valtiotason päättäjät huomasivat kotimaisen sähkön arvon ja maamme nopea sähköistäminen alkoi. Keravalla ja Keski-Uudellamaalla tällainen valistunut yksilö oli räätälimestari Emanuel Löfberg. Tehtailijaksi ryhdyttyään hän aloitti sähkön tuotannon ja jakelun Keravalla jo vuonna Sittemmin Keravan Puuteollisuus Osakeyhtiön sähkönjakeluverkko siirtyi Keravalla kunnalliseen omistukseen. Juridisen kuntaomistajan kautta kaikki kunnan asukkaat ovat energiayhtiön omistajia. Kun sähköstä ja yleensä energiasta on tullut välttämättömyyshyödyke, on perusteltua että energiayhtiö on kuntalaisten omistuksessa. Yhtiöthän tekevät työtä omistajiensa hyväksi. Kuntalaisten pitkän tähtäimen etu on, että energiayhtiö(kin) toimii heidän etuansa silmälläpitäen. Eikä kunnan ulkopuolisten, jopa vierasmaalaisten sijoittajien etu tavoitteenaan. Valtaosa energiayhtiöiden liiketoiminnoista on monopoliliiketoimintaa. Kilpailu ei toimi kunnolla edes sähkön myynnissä, mikä runsaat kymmenen vuotta sitten avattiin kilpailulle. Sähkön ja yleensä energian merkitys tuskin tulee tulevaisuudessa vähenemään. Pikemminkin päinvastoin. Sitä suuremmalla syyllä keravalaisten ja kaikkien suomalaisten on syytä pitää kiinni omistamistaan energiayhtiöistä. Tämän historiakatsauksen on ansiokkaasti koonnut toimittaja Leena Valkonen. Sydämelliset kiitokset hänelle omistautuvasta työstä. Samoin kuuluvat kiitokset toimitustyöhön osallistuneille Keravan Energian henkilökunnan jäsenille Vappu Tossavaiselle ja Päivi Kainulaiselle. Osmo Kähkönen Toimitusjohtaja 5

6 Ensimmäiset sähköpylväät ilmestyivät kyläteiden varsille 1900-luvun alkupuolella. Kuva Hyrylän keskustasta. Kuva: Tuusulan museo 6

7 SIIRRYMME SÄHKÖÖN 7

8 Sähkövalo syttyy Keravalla 1906 Keravan sähköistämisen aloitti helsinkiläinen räätälimestari Emanuel Löfberg ( ), joka oli löytänyt puolisokseen Keravan Yli-Heikkilän talon Ida-tyttären. Hän oli vaistoiltaan liikemies, joka maata kierrettyään ja useita aloja kokeiltuaan päätyi puunjalostustukseen. Hän aloitti Keravan rautatieaseman läheisyydessä Yli-Heikkilän mailla mylly- ja sahalaitoksen rakentamisen vuonna Laitos aloitti toimintansa vuonna Löfberg hankki pian oman höyrykoneen sekä generaattorin ja ryhtyi jalostamaan puujätettä sähköksi. Ensimmäinen sähkölamppu syttyi muistitiedon mukaan Keravalla vuonna 1906, kun Löfberg vedätti mylly- ja sahalaitoksen generaattorilta sähköjohdot kotiinsa Heikkilän taloon. Kerava oli asemapaikka, joka vuonna 1862 valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna rautatien avulla veti puoleensa asutusta, teollisuutta ja liiketoimintaa. Keravalle oli syntynyt 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa muun muassa mittavaa tiiliteollisuutta sekä saha- ja muuta puunjalostustoimintaa. Löfbergin mylly- ja sahalaitokselta rakennettiin pienjänniteverkko tuottamaan valoa taajaan asutulle kylälle. Kuva: Keravan museo Emanuel Löfberg oli syntynyt Hollolan Okeroisissa ja hän kuoli Keravalla Avioliiton Yli-Keravan Heikkilän talon tyttären Ida Adolfina Hellenin kanssa hän solmi vuonna Pariskunta oli lapseton. Keravalla Löfbergiä kutsuttiin Ukko Löfbergiksi. Vuonna 1901 valmistuneessa myllyssä oli kaksi kiviparia ja sahassa yksi raami. Laitosten voimanantajana oli 20 hv:n höyrykone sisäänmuuratulla pannulla. Vuonna 1902 laitoksen palveluksessa oli neljä miestä ja se jauhoi yli 6000 hehtolitraa viljaa ja sahasi noin 2500 tukkia. Laitoksessa oli lisäksi vähäinen sähkölaitos, paja ja nikkarinverstas. Keravan Mylly- ja Puunjalostusteollisuus Oy aloitti sähkön tuotannon Keravalla 1900-luvun alussa. Alakuvassa voimalan generaattori. Kuva: Keravan museo 8

9 Vuonna 1909 Löfberg otti mukaan yhtiökumppaneita ja muutti laitoksensa osakeyhtiöksi. Syntyi Keravan Mylly- ja Puunjalostusteollisuus Oy, joka muun toiminnan ohella piti yllä sähköverkkoa ja huolehti sähkönjakelusta Keravan keskusta-alueella aina 1950-luvulle saakka. Yhtiö muutti nimensä 1923 Keravan Puuteollisuus Oy: ksi, koska tehtaalla oli ollut tulipalo vuonna 1915 ja myllytoiminta oli lopetettu. Aimo Riihinen Sähköosuuskuntia käynnistetään Tuusulan pitäjän sähköistäminen sai vauhtia sähköosuuskunnista. Ensimmäinen osuuskunta perustettiin Ali-Keravalle elokuussa Perustajissa oli mukana helsinkiläisiä, jotka olivat asettuneet radan varteen asumaan ainakin osaksi vuotta. Osuuskunta rakensi johdot, osti virtaa ja jakoi sitä edelleen jäsenilleen. Sähkö ostettiin Keravan Mylly- ja Puunjalostusteollisuus Oy:ltä. Vuonna 1918 sähköosuuskuntia valmisteltiin Kirkonkylässä ja Tuomalan-Järvenpään alueella. Sähkön näkyviä puolestapuhujia olivat mm. kirkkoherra Uno Wegelius ja agronomi Bjarne Westermarck. Kirkonkylän sähköosuuskunnan perustava kokous pidettiin ja Tuomalan-Järvenpään sähköosuuskunnan kokous Tässä kokouksessa olivat mukana myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenet Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Kirkonkylän sähköosuuskunnan suunnitelmaan kuului korkeajännitejohdon rakentaminen muuntajineen Keravalta Tuusulan kirkonkylään sekä Hyrylän, Hyökkälän, Ruotsinkylän, Nahkelan, Paijalan ja Rusutjärven kyliin. Järvenpään-Tuomalan sähköosuuskunta suunnitteli vetävänsä sähkön Koivulan kasvatuslaitoksen (nykyinen Keravan vankila) linjasta suoraan Tuomalaan ja Järvenpään suuntaan. Sähkö päätettiin hankkia Keravan Myllyja Puunjalostusteollisuus Oy:ltä. Tuusula perustaa sähkölaitoksen 1918 Sähköosuuskuntia ajaneista yksityishenkilöistä osa oli mukana pitäjän hallintoelimissä ja keskusteluissa syntyi ajatus kunnallisen sähkölaitoksen perustamisesta. Tuusulan kunnanvaltuusto hyväksyi ajatuksen ja teki päätöksen sähkölaitoksen perustamisesta Hankkeen edistämistä varten perustettiin väliaikainen johtokunta. Sähköistämisen alku Suomen sähköistäminen lähti liikkeelle Tampereelta, jolloin maan ensimmäinen sähkölaitos aloitti toimintansa Finlaysonin tehtailla v Laitos oli ensimmäisiä sähkölaitoksia koko Euroopassa. Helsinkiin perustettiin sähkölaitos v Samana vuonna on perustettu myös Berliinin sähkölaitos ja 1900-lukujen vaihteessa Suomeen perustettiin pieniä vesivoimaloita ja muita sähkölaitoksia tuottamaan sähköä. Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina Suomi julistettiin itsenäiseksi Sota-aikana Suomen sähköistäminen eteni hitaasti. Kiinnostus sähkövaloon kasvoi, kun valaistukseen käytetyn paloöljyn tuonti Venäjältä tyrehtyi kokonaan sodan jälkeen. Itsenäistymisen aikaan vuonna1917 sähkön piirissä oli parikymmentä maalaiskuntaa. Vuonna 1920 noin neljäsosassa suomalaisia asuntoja oli sähkövalo luvulla valtio rakensi ensimmäinen 110 kilovoltin voimajohdon uudelta Imatran vesivoimalaitokselta eteläiseen Suomeen. 9

10 Sähkölaitoksen nimeksi vahvistettiin Tuusulan Kunnan Sähkölaitos Thusby Kommunala Elektricitetsverk. Johtokunta valtuutettiin toteuttamaan sähkölaitos verkkoineen ja hankkeelle myönnettiin varoja markkaa. Summa katettiin lainalla. Keskustelua käytiin vielä siitä, mistä sähkö hankittaisiin. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n tuottama sähkö oli yksi vaihtoehto. Lisäksi mietittiin mahdollisuutta, että Tuusulan kunta hankkisi oman generaattorin, joka sijoitettaisiin Hyrylään. Myös Nurmijärvelle oli perusteilla sähkölaitos ja Myllykoskelle suunniteltiin sähkötuotantoa. Sopimus sähkövirran toimittamisesta solmittiin kuitenkin Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n kanssa. Yhtiö sitoutui täydentämään silloista laitostaan ja toimittamaan sähkövirtaa viiden vuoden sopimuksella. Johtoverkoston rakentaminen aloitettiin samana syksynä 1918, mutta työ eteni hitaasti, koska tarvikkeita oli vaikea saada. Ensimmäiset sähkövalot Tuusulan kirkonkylässä saatiin syttymään kevättalvella Jakeluverkosto valmistui ja sähkölaitoksen vastaanottotarkastus pidettiin helmikuussa Kesäinen päivä Keravalla. Kuvassa on todennäköisesti toimitusjohtaja Emanuel Löfberg (muistitieto) konttorirakennuksen edustalla. Kuva: Keravan museo Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n rakennuksia. Kuva nykyisen Porvoonkadun varrelta. Sähkön kulutus kasvaa nopeasti Sähkön kulutus kasvoi Tuusulan pitäjän alueella ennakoitua nopeammin ja Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n energiantoimituskyky osoittautui liian pieneksi. Tuusulan Kunnan Sähkölaitos solmi uuden sähkönostosopimuksen Etelä-Suomen Voima Oy:n kanssa, joka oli perustettu muutamaa vuotta aiemmin. Etelä-Suomen Voima tuotti energian Kymi- ja Porvoonjoissa olevista vesivoimalaitoksista. Tuusulan Kunnan Sähkölaitoksen kanssa sovittiin 20 kv:n linjan rakentamisesta Sipoon Hindsbyn mittaus- ja kytkinasemalta Keravalle. Kuva: Keravan museo 10

11 Kuva: Tuusulan museo Järvenpään keskustaa vuonna Sibeliuksenkadun asuin- ja liikerakennuksia. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n kanssa jäi voimaan sopimus siltä osin, kuin yhtiö pystyi toimittamaan sähköä. Lisäksi Tuusulan Kunnan Sähkölaitos osti samana syksynä Ali-Keravan Sähköosuuskunnan jakeluverkoston ja muun omaisuuden. Laki sähkölaitoksista tuli voimaan vuoden 1929 alusta. Laissa annettiin mm. turvallisuusmääräyksiä ja määriteltiin maankäyttöoikeuksia. Keravasta kauppala 1924 Vuoden 1935 alusta kuntien edustajisto päätti uusia sähkölaitoksen hallinnon. Tällöin perustettiin kuntainliitto, jonka nimeksi tuli Tuusulan-Keravan Sähkölaitos. Sähkölaitoksen edustajiston tilalle asetettiin 8-jäseninen liittovaltuusto, jossa Tuusulalla ja Keravalla oli kummallakin neljä paikkaa. Johtokunnan tilalle tuli 7-jäseninen liittohallitus, jossa Tuusulalla oli neljä paikkaa ja Keravalla kolme paikkaa. Sähkölaitoksen ensimmäinen toimitalo rakennettiin Järvenpäähän ja se valmistui joulukuussa Tuusulan kunnan Yli- ja Ali-Keravan kylistä muodostettiin vuonna 1924 itsenäinen Keravan kauppala. Kauppalassa oli sen syntyessä noin asukasta. Kunnalliset hallintoelimet eriytettiin, mutta Tuusulan kunnan Sähkölaitos päätettiin pitää yhteisenä. Kirjanpidossa sovittiin, että sähkölaitokseen sijoitettu pääoma jakaantui siten, että Tuusulan osuus oli 2/3 ja Keravan osuus 1/ luvulla uusittiin jakeluverkostoa ja kunnostettiin muuntajia luvulla toteutettiin pienjännitteen nosto 120 voltista 220 volttiin. Jännitteen vaihdon yhteydessä jouduttiin uusimaan ja muuttamaan kaikki kuluttajien sähkökojeet. Tämä tehtiin sähkölaitoksen kustannuksella. Ennen traktorien yleistymistä pylväät nostettiin miestyövoimalla. Kuva: PVO:n arkisto. 11

12 Sähkön hankinta vv Toinen maailmansota toi materiaalipulan ja aiheutti sähkön sääntelyä. Sodan jälkeen talouselämä alkoi elpyä ja jakeluverkostoa olisi pitänyt pystyä laajentamaan. Kesti useita vuosia, ennen kuin sähkölaitteita ja -kojeistoja oli vapaasti saatavissa. Asennushenkilöstöstä oli myös pulaa. Tuusulan Seudun Sähkölaitos syntyy 1951 Järvenpäästä tuli itsenäinen kauppala vuoden 1951 alusta. Tällöin sähkölaitoksen hallintoa ja omaisuudenjakoa jälleen uudistettiin. Sähkölaitoskuntainliiton omaisuus jakaantui siten, että Tuusulan osuus oli 38,66 %, Keravan 33,33 % ja Järvenpään kauppalan 28,01 %. Sähkölaitoksen nimi muutettiin Tuusulan Seudun Sähkölaitokseksi. Vikkelää Kasvukäyrään vaikuttaa se, että vuonna 1964 Kerava erosi Tuusulan Seudun Sähkölaitoksesta ja perusti Keravan kauppalan sähkölaitoksen. Kun Kytömaata sähköistettiin, tuli sähköistyksen piiriin myös mökissään asuva mummo. Kun tuli puhe, että sähkö kytketään päälle perjantaina, tuumi mummo: - Kyll vissih se meillekkih jo maanantaiks ehtii, vaikk syrjäkyläll asutah. 12

13 Sähköistymisen eteneminen Tarvikepula ja etenkin kuparin puute hidastivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä sähkörakentamisen etenemistä Suomessa. Valaistusta pidettiin tärkeänä ja vuoden 1925 tienoilla maaseudun sähköistäminen oli noussut 40 %:iin. Vuonna 1921 perustettiin Suomen Sähkölampputehdas, joka muutti nimensä Airamiksi v Maassa elettiin niin sanottuja pulavuosia Alkoholin myyntiä rajoittanut kieltolaki kumottiin Talvisota alkoi marraskuussa 1939 ja se kesti vähän yli kolme kuukautta. Jatkosota alkoi kesällä 1941 ja aselepo solmittiin vasta syksyllä Sähköä säästettiin. Kellokosken tehdasta luvulla. Kuva: Tuusulan museo. Liittovaltuustoon kukin kunta sai neljä edustajaa ja liittohallitukseen kaksi edustajaa. Uusi organisaatio käynnistyi vuoden 1952 lopulla. Vuonna 1951 varmistettiin sähkön hankintaa rakentamalla suora 20 kv:n syöttölinja Etelä-Suomen Voima Oy:n Sipoon Martinkylän 110/20 kv muuntoasemalta Ali-Keravan kytkinasemalle. Keravan Puuteollisuus Oy (entinen Keravan Myllyja Puunjalostus Oy) oli huolehtinut Keravan keskusta-alueen sähkönjakelusta, vaikka Kerava oli mukana Tuusulan Seudun Sähkölaitoksessa. Puuteollisuuden omistama verkko oli 1950-luvulle tultaessa rappeutunut ja kunnostus olisi vaatinut isoja investointeja. Pitkien neuvottelujen jälkeen yhtiö luopui sähkönjakelusta ja myi verkostonsa ja jakeluoikeutensa päivätyllä kauppakirjalla Tuusulan Seudun Sähkölaitokselle. Kauppahinta oli 30 miljoonaa markkaa. Siten Emanuel Löfbergin puunjalostusyhtiön vuonna 1906 aloittama sähkölaitostoiminta Keravalla päättyi. Huolimatta sotavuosista kaupunkirakentaminen alkoi levitä 1930-luvulla ja kaupungeissa otettiin käyttöön sähköhellat. Koteihin tuli myös uusia sähkölaitteita ja tarvikkeita, kuten radio, sähkökäyttöinen levysoitin, hiustenkuivain ja sähköparranajokone. Samoin mainosvalot syttyivät myymälöiden näyteikkunoihin. Ensimmäiset jääkaapit ja pölynimurit ilmestyivät kaupunkikoteihin 1950-luvulla. Samanaikaisesti etenkin teollisuus rakensi runsaasti uutta vesivoimaa ja maaseudulla sähköistys eteni nopeasti. Verkkoa kasvatettiin ja Pohjolan Voima rakensi 1940-luvulla 110 kilovoltin siirtoverkkoyhteyden Kemijoelta länsirannikkoa pitkin etelään. Samoin Imatran Voima rakensi ensimmäisen 220 kilovoltin voimajohdon Ounasjoelta Etelä-Suomeen. Tuusulan Rantatien sähköpylväitä ja Kivikon mäkitupa 1930-luvulla. Kuva: Tuusulan museo. 13

14 Keravan keskustaa 1960-luvulla. Kuvassa (ylhäällä oikealla) Puuteollisuuden tehtaat ja (alhaalla vasemmalla) Keravan kauppalan sähkölaitoksen toimitalo. 14

15 KOHTI ITSENÄISTÄ SÄHKÖLAITOSTA 15

16 Kerava eroaa kuntainliitosta Yli-insinööri Eero J. Virtanen. Keravalaiset kunnallismiehet alkoivat 1960-luvun alussa pohtia itsenäisen sähkölaitoksen perustamismahdollisuuksia. Yli-insinööri, Savion Kumitehtaan käyttöpäällikkö Eero J. Virtanen oli toiminut vuodesta 1952 sähkölaitoskuntayhtymän liittohallituksen jäsenenä ja vuosina sen puheenjohtajana. Jäätyään pois puheenjohtajan paikalta Virtanen oli edelleen mukana liittohallituksessa vuoden 1963 loppuun. Aikalaiset kuvaavat Virtasta tarmokkaaksi ja voimakastahtoiseksi kehittäjäksi. Hän oli osaltaan vaikuttamassa Keravan eroon sähkölaitoskuntainliitosta. Sähkölaitoksen hallintoelimissä oli syntynyt näkemyseroja toiminnan kehittämisestä, koska jäsenkuntien sähkönjakelutarpeet poikkesivat toisistaan. Keravalaiset olivat kiinnostuneita mm. kaukolämpötoiminnasta. Eroajatukseen vaikutti myös vuoden 1961 tammikuussa voimaan tullut kunnallislain muutos. Sen mukaan kuntainliittojen perussääntöihin oli tehtävä säännös, joka antaa kuntainliiton jäsenille oikeuden erota liitosta ja saada yhteisestä omaisuudesta osansa perussäännössä vahvistetun osuuden mukaan. Keravan kauppalanvaltuusto päätti erota Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen kuntainliitosta ja ryhtyä harjoittamaan itsenäisesti sähkölaitostoimintaa vuoden 1964 alusta. Keravan kauppalan sähkölaitos ryhtyikin toimimaan ja jakamaan sähköä itsenäisenä laitoksena , mutta omaisuudenjakoselvittelyt kuntainliiton kanssa veivät aikaa. Selvittelyjen jälkeen Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen omaisuudenjakosopimus allekirjoitettiin Keravan kauppala sai omistukseensa alueellaan olevat johtoverkot ja muun omaisuuden sekä 1,1 miljoonan markan rahakorvauksen. Keravan kauppalan sähkölaitoksen ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin sähköinsinööri Kauko Hämäläinen. Laitoksessa oli sen ensimmäisen toimintavuoden aikana 19 työntekijää. Pääasiassa henkilöstö siirtyi Keravan palvelukseen Tuusulan Seudun Sähkölaitoksesta. Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen omaisuudenjakosopimus allekirjoitettiin vuonna Kuvassa vasemmalta Eero J. Virtanen, Aarne Paasikallio, Unto Suominen, Frans Kuusela, V. Kokkonen, T. Lamberg, M. Niemi, K. Mäkinen ja T. Savimaa. Taustalla konttoristi Laila Myry. 16

17 Sähkölaitosta varten perustettiin sähkölautakunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin yli-insinööri Eero J. Virtanen. Varapuheenjohtajana toimi maalarimestari Wilho Parkkonen ja jäseninä johtaja Veikko Savolainen, insinööri Jaakko Pakarinen ja muurari Vilho Koski. Toiminta vakiintuu Keravan kauppalan sähkölaitos hankki energian aluksi yhteisostona Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen kanssa Etelä-Suomen Voima Oy:ltä. Oma kymmenvuotinen sähkönostosopimus Etelä-Suomen Voima Oy:n kanssa solmittiin vuoden1964 lopussa. Kuluttajatoiminnan kehittämiseksi otettiin käyttöön yösähkötariffi alkaen ja arviolaskutus alkaen. Yösähkö houkutteli nopeasti uusia asiakkaita. Jakeluverkostoa kasvatettiin ja vuoden 1965 lopussa Jokivarren 20 kv:n avojohto siirtyi Tuusulan Seudun Sähkölaitokselta Keravan kauppalan sähkölaitokselle. Keravan väestönkasvu ennätysvilkasta Keravan väestönkasvu ylitti kaikki ennusteet 1960-luvun loppupuolella. Sähköenergian vuosittainen myynnin lisäys oli maan keskiarvoja korkeampi, mikä johtui teollisuuden kasvusta ja muuttoliikkeestä Keravalle. Esimerkiksi v energian kulutuksen kasvu oli Keravalla 15 %, kun se valtakunnallisesti oli noin 7 %:n luokkaa. Kuluttajien määrä kasvoi viidessä vuodessa runsaalla tuhannella asiakkaasta 4.392:een. Ostetun energian määrä nousi samana aikana noin 10 GWh:sta lähes 21 GWh:iin. Käytössä olevien kahden 20 kv:n siirtolinjan energianvälityskyky alkoi käydä rajalliseksi. Suunnittelu uuden 110/20 kv:n sähköaseman rakentamiseksi käynnistettiin v Sähköasemalle varattiin tontti Ali-Keravalta ja kytkinlaitos tilattiin. Laitosrakentaminen ja kytkentätyöt saatiin valmiiksi tammikuussa Sähköistymisen eteneminen Television vallankumous alkoi jo 1950-luvulla, vaikka joka kodin välineeksi se alkoi levitä vasta 1960-luvulla. Suomalaisten vapaa-aika lisääntyi, kun 1960-luvulla siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Koteihin hankittiin viihdelaitteita sekä arkea helpottavia sähkölaitteita, kuten pakastimia, pyykinpesukoneita ja silitysrautoja. Suomen historian merkkitapahtumiin kuuluvat Helsingin olympialaiset, jotka pidettiin Elintason paranemisesta kertoo se, että pula-aikana alkanut elintarvikesäännöstely loppui Yleislakko koettiin maaliskuussa 1956, jolloin lähes puoli miljoonaa työntekijää lakkoili palkkatason korottamisen puolesta. Teollistuminen lisäsi merkittävästi sähkönkulutusta1960-luvulla, samoin maataloudessa siirryttiin yhä enemmän sähköenergian käyttöön. Ensimmäinen sähköjuna alkoi kulkea Helsingin ja Kirkkonummen välillä tammikuussa Säännöllinen sähköjunaliikenne Helsingistä Keravalle alkoi joulukuussa Sähkönkulutus Suomessa lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa vuosina Uusi kasvupiikki koettiin 1970-luvulla. Kaukolämpötoiminta alkoi Helsingissä Lämpöä ja sähköä tuotavia yhteistuotantolaitoksia alettiin suunnitella. Kulutuksen kasvun myötä Imatran Voima rakensi ensimmäisen 400 kilovoltin voimajohdon Kemijoelta eteläiseen Suomeen 1950-luvulla luvulla käynnistyi sähkön osto Ruotsista ja Neuvostoliitosta. 17

18 18

19 KERAVA KASVOI KAUPUNGIKSI 19

20 Kerava julistautui kaupungiksi vuoden 1970 alusta. Kaupungistumisjuhlaa vietti uudenvuoden iltana ja yönä torilla ja lähikaduilla noin 3000 keravalaista nauttien grillihärkää, kahvia ja munkkeja. Kerava oli järjestyksessään Suomen 50. kaupunki. Kaupungistumisen yhteydessä sähkölaitoksen nimi muutettiin Keravan kaupungin sähkölaitokseksi. Vilkas asuntorakentaminen, sähköjunaliikenteen alkaminen, pääkaupunkiseutua alempi asuntojen hintataso ja palveluiden parantuminen toivat Keravalle 1970-luvun aikana lähes uutta asukasta. Kaupungin asukasluku oli vuonna 1970 lähes asukasta ja kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1980 jo noin asukasta. Kaukolämpötoiminta alkaa 1971 Keravan väestönkasvua vauhdittivat rakentajien kanssa tehdyt aluerakentamissopimukset. Samalla oli virinnyt keskustelu kaukolämpötoiminnasta. Sähkölautakunnan puheenjohtaja Eero J. Virtanen oli innostunut kaukolämpötoiminnasta, samoin sähkölaitoksen johtaja Kauko Hämäläinen ja kaupunginjohtaja Unto Suominen. Perusselvitys kaukolämmön soveltuvuudesta Keravalle tilattiin Insinööritoimisto Ekonolta v Keravan kaupunginvaltuusto oli myönteinen kaukolämpötoiminnalle ja teki marraskuussa 1970 periaatepäätöksen kaukolämmön rakentamisen aloittamisesta. Ensimmäinen siirrettävä 2 MW:n kaukolämpökattila sijoitettiin kaupungin keskustaan Nikkarin koulun ja kirjaston väliselle tontille. Siitä jaettiin aluksi lämpöä Keskuskoululle, kirjastolle ja silloiselle Aleksis Kiven tien varrella sijaitsevalle kaupungintalolle. Kaukolämpölinjan varrella olevat Osuuspankin, Yhdyspankin ja Pohjolan liiketalot liittyivät myös lämpöverkkoon. Ensimmäisiä kaukolämpöön liitettyjä kohteita oli myös Kalevan pientaloalue, vaikka kaukolämpöä ei pidettykään parhaana mahdollisena pientalojen lämmitysmuotona. Kalevassa kokeiltiin ensivaiheessa myös kollektiivista kulutuksen mittausta, mutta ratkaisu osoittautui pian epäonnistuneeksi. Kulutustottumukset poikkesivat toisistaan, eikä järjestelmä tuntunut asiakkaista oikeudenmukaiselta. Alueelle hankittiin myöhemmin talokohtaiset kulutusmittarit. Kaukolämpöverkosto laajeni nopeasti kasvavan rakentamisen myötä. Vuoden 1971 loppupuolella laadittiin keskusta-aluetta koskeva kaukolämmityksen kokonaissuunnitelma. Se jaksottui viidelle vuodelle ja sisälsi kolmisenkymmentä suurehkoa rakennusta. 20

21 esitti energiansäästöohjelman, joka sisälsi myös rangaistusuhanalaisia määräyksiä. Energiakriisi rauhoitti kiihtynyttä sähkön kulutuksen kasvua. Keravallakin sähkönkulutuksen kasvu hidastui, mutta kaukolämpöasiakkaita saatiin lisää, koska rakentaminen jatkui vilkkaana. Kaukolämpöä pidettiin energiataloudellisesti ja ympäristön kannalta suositeltavana lämmitysmuotona. Keravan Sähkölaitos selvisi energiakriisistä säikähdyksellä. Sähkölaitoksen organisaatiota uudistettiin ja sen yhteyteen perustettiin kaukolämpöosasto. Yksikön vetäjäksi nimettiin teknikko Jaakko Lähteelä v alusta lukien. Hän siirtyi sähkölaitoksen palvelukseen vesilaitokselta. Energiankulutus kasvaa 1970-luvun alkuvuodet olivat voimakkaan kasvun aikaa sekä sähkön- että kaukolämmön jakelussa. Vuonna 1972 sähkön kulutus oli kasvanut jopa 25 % edellisvuoteen verrattuna. Sähköä ostettiin runsaat 38,4 GWh ja sähkökuluttajien määrä oli lähes Kaukolämpöä toimitettiin 4,8 GWh ja asiakkaita oli runsaat 40. Lisäys kaukolämmön myynnissä oli kymmenkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Sähkölautakunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Eero J. Virtasen äkillinen kuolema keväällä 1973 horjutti Keravan sähkölaitoksen elämää. Virtanen oli arvostettu kunnallismies, joka oli pitänyt juuri sähkölaitostoimintaa tärkeimpänä luottamustehtävänään. Kaupunginvaltuusto valitsi sähkölautakunnan uudeksi puheenjohtajaksi alkaen diplomi-insinööri Martti Hirvensalon. Vuoden 1973 syksyllä sähkölaitoksessa ilmeni henkilökuntaongelmia. Sähkön ja kaukolämmön kulutus kasvoi vauhdikkaasti, mutta henkilöstömäärää ei lisätty johdon toivomalla tavalla. Lisäksi teknisen alan palkkakehitys oli kuntapuolella hitaampaa kuin yksityisillä luvulta alkaen kaukolämpörakentaminen eteni ripeästi Keravalla. Vuoden 1972 aikana keskustan kaukolämpökeskus vaihdettiin tehokkaampaan 7,3 MW:n keskukseen ja kaukolämmön rakentamistyöt aloitettiin neljässä eri aluerakentamiskohteessa. Uusia siirrettäviä lämpökeskuksia otettiin käyttöön neljä. Kriisien kausi 1970-luvulla Vuoden 1973 alusta astui voimaan Etelä-Suomen Voima Oy:n kanssa solmittu uusi energianhankintasopimus. Sähkön tukkuhinta nousi ja sähkölaitos joutui korottamaan tariffejaan. Lokakuussa Lähi-Idässä puhjennut sota aiheutti yleismaailmallisen öljykriisin, kun arabimaat supistivat voimakkaasti öljyntuotantoaan ja nostivat raakaöljyn hinnan kaksinkertaiseksi. Öljyn hinta Suomessakin nousi useilla kymmenillä prosenteilla. Suomen hallitus 21

22 Lyhyen ajan sisällä sähkölaitoksen johdosta irtisanoutui useita henkilöitä. Ensimmäiseksi erosi kaukolämpöosaston vetäjä Jaakko Lähteelä loppuvuodesta 1973 ja hänen jälkeensä sähkölaitoksen johtaja Kauko Hämäläinen helmikuussa Kun suunnitteluinsinööri Jukka Salmelan työsuhdetta ei vakinaistettu, hän irtisanoutui vuoden 1974 alusta. Loppuvuodesta erosi talous- ja hallintoosastoa johtanut Pekka Uotila palkkariidan vuoksi. Kun sähkölaitoksen avoimiin virkoihin ei löytynyt vaatimukset täyttäviä hakijoita, tarkistettiin palkkausta kilpailukykyiseksi. Hämäläisen eron jälkeen virkaa tekevänä sähkölaitoksen johtajana toimi teknikko Asseri Aaltonen, kunnes uusi johtaja, diplomi-insinööri Tapani Kurkela tuli taloon Irtisanoutumiset jatkuivat vielä vuonna 1975, jolloin sähköpuolen suunnitteluinsinööri ja kaksi teknikkoa erosivat. Myös heidän paikkojensa täyttämisessä oli vaikeuksia. Tapani Kurkela toimi sähkölaitoksen johtajana runsaat kaksi vuotta ja siirtyi sitten Oy Strömberg Ab:n palvelukseen. Diplomi-insinööri Osmo Kähkönen astui sähkölaitoksen johtajaksi Suuria investointeja Kerava kasvoi väestömäärältään voimakkaasti. Jotta sähkölaitos pystyi vastamaan kasvavaan sähkön tarpeeseen, vaihdettiin Ali-Keravan sähköaseman muuntaja 25 MVA tehoiseen päämuuntajaan kesällä Myös kaukolämpötoimintaa vakiinnutettiin. Witermo Oy:n kanssa sovittiin elokuussa kiinteän lämpökeskuksen toimittamisesta, joka sisälsi kolme 12 MW:n tehoista Vaikea ammatti Sähkömiehen ammattia voidaan pitää vaikeana. Siitä voidaan sanoa kuten posetiivari Tamminen, kun häneltä kysyttiin: - Onko tuo posetiivin soittaminen vaikeata? - Kyllä se on. Jos veivaa vikasuuntaan, niin jää veivi käteen. Ali-Keravan sähköaseman muuntajan tehoa lisättiin vuonna raskasöljykattilaa. Lisäksi lämpökeskuksen rakennukseen varattiin tilaa neljännelle, noin 40 MW:n kattilalle. Lämpökeskuksen toteuttaminen oli sähkölaitoksen historiassa sen suurin investointi kustannuksiltaan noin 6,5 miljoonaa markkaa. Lämpökeskuksen paikaksi valittiin Tervahaudankatu Yli-Keravalla Porvoon radan pohjoispuolella. 60 metriä korkea teräksinen savupiippu nostettiin pystyyn elokuussa 1976 ja laitteisto asennettiin syksyn aikana. Tuotannolliseen käyttöön lämpökeskus otettiin tammikuussa Kaupungistunut Kerava tarvitsi katuvaloja ja katuvaloverkosta käynnistettiin yhteistyöneuvottelut sähkölautakunnan ja rakennuslautakunnan välillä Ulkovalaistuksen rakentaminen ja hoito valmistauduttiin siirtämään teknilliseltä virastolta sähkölaitokselle. Sähkölaitos laati katuvalaistuksen yleissuunnitelman vuosille Suunnitelma merkitsi valopisteiden määrän kaksinkertaistumista kaupungissa tällä viisivuotiskaudella. Keravan sähkölaitos oli kasvanut ja kaipasi kipeästi toimitiloja. Vuonna 1978 Yli-Keravan tontille rakennettiin varastohalli ja tilapäinen sosiaalirakennus. Varsinaisen toimitalon rakentamiseen päästiin käsiksi vasta syksyllä Uuden toimitalon rakentaminen maksoi 6,5 miljoonaa markkaa ja se otettiin käyttöön huhtikuussa Talon vihkiäisiä vietettiin kutsuvierasjoukon kera

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

IMATRAN VOIMASTA FORTUMIKSI

IMATRAN VOIMASTA FORTUMIKSI IMATRAN VOIMASTA FORTUMIKSI 1932-2013 Asko Vuorinen 1 Imatran Voimasta Fortumiksi Copyright 2015 Ekoenergo Oy Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi 2015 Ekoenergo Oy ISBN 978-952-67057-7-4 (sid.)

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22

TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22 Kaupunginhallitus 166 30.05.2016 TONTTIEN LUOVUTTAMINEN LÄNSIRANNALLA, ALEKSANTERINKAAREN SISÄKEHÄN KORTTELI 434 TONTIT 18-22 1123/53/2007 KH 30.05.2016 166 Valmistelu ja lisätiedot: kiinteistöpäällikkö

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita Erityistä lämpöä OILON LYHYESTI Vuonna 1961 perustettu perheyritys Hallituksen puheenjohtaja: Päivi Leiwo Toimitusjohtaja: Eero Pekkola Liikevaihto: 70 miljoonaa EUR Henkilöstöä 360 Valmistamme ja markkinoimme

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen

64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (5) Kaupunginhallitus, 215, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 64, 15.06.2015 64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI SIVU: 1/5 ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI Taloudellinen katsaus 1.1. 30.6.2006 Ensto-konsernin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Osakkaat toimialoittain

Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Osakkaat toimialoittain POWEST VUOSIKATSAUS 2012 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Osakkaat toimialoittain Metsäteollisuus 62 % Energiayhtiöt

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2. Lahti KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2. Lahti KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2 LISÄTIEDOT, MYYNTI- JA VUOKRAUSNEUVOTTELUT: Erkki Pursiainen,

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain

Osakkaat toimialoittain POWEST VUOSIKATSAUS 2009 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden voimantuotantoa ja energian hankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa talous- ja palkkahallinnon palveluja.

Lisätiedot