SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA"

Transkriptio

1 SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA

2 Julkaisija: Toimitus: Ulkoasu: Valokuvat: Keravan Energia -konserni JL Media Toimittaja Leena Valkonen Mainospalvelu Kristasta Oy AD Krista Jännäri Keravan Energia Oy:n arkisto Keravan museo Tuusulan museo Yksityiset kuva-arkistot Painatus: Painojussit Oy,

3 SATA VUOTTA SÄHKÖÄ KERAVALLA Toimittanut Leena Valkonen 3

4 Sisältö Siirrymme sähköön...7 Sähköistämisen alku Sähkövalo syttyy Keravalla Sähköosuuskuntia käynnistetään...9 Tuusula perustaa sähkölaitoksen Sähköistämisen alku Sähkön kulutus kasvaa nopeasti...10 Keravasta kauppala Tuusulan Seudun Sähkölaitos syntyy Sähköistymisen eteneminen Kohti itsenäistä sähkölaitosta...15 Kerava eroaa kuntainliitosta...16 Toiminta vakiintuu...17 Keravan väestönkasvu ennätysvilkasta...17 Sähköistymisen eteneminen Kerava kasvoi kaupungiksi...19 Kaukolämpötoiminta alkaa Energiankulutus kasvaa...21 Kriisien kausi 1970-luvulla...21 Suuria investointeja...22 Selvityksiä ylikunnallisesta sähkölaitoksesta...23 Sähköistymisen eteneminen Energialaitos uusiutuu...25 Uutta teknologiaa...26 Alikeravalle lämmitysvoimalaitos...27 Yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa...28 Keravan energialaitoksesta kunnallinen osakeyhtiö...28 Tilastotietoa...29 Keski-Uudenmaan yhteistä energiayhtiötä suunnitellaan...30 Tuusulan Seudun Sähkölaitos myyntiin...30 Laajenemisen kausi...33 Kaukolämpöyhteistyötä Sipoossa...34 Sipoon sähkönjakelu ostetaan...34 Sipooseen maakaasuvoimalaitos...35 Sähkön käytön eteneminen Kerava ja Vantaa yhteistyöhön...36 Uusiutuvaa energiaa käyttöön...36 Sähköliiketoiminta muuttuu...37 Valtakunnallisia energialinjauksia...38 Laatu- ja ympäristöpolitiikka...38 Uusi vuosituhat laajenemisen aikaa...39 Polttoainemuutoksia ja energiantuotantovarauksia...40 Sata vuotta sähkönjakelua Keravalla...40 Lämpövoimalaitos Keravan Myllynummelle...41 Aikalaisten kertomaa...43 Juhani Olasmaa...44 Kalevi Teljovuo...46 Asseri Aaltonen...47 Mauno Schlobohm...48 Eero Lehti...50 Pertti Sorsa...52 Kalervo Nieminen...54 Liitteet...57 Organisaatiokaaviot...58 Sähkölaitoksen johtohenkilöitä...60 Keravan Energia -konsernin virstanpylväitä...61 Lähteet...67 Käytetyt yksiköt ja lyhenteet Energia: 1 TWh (terawattitunti) = GWh 1 GWh (gigawattitunti) = kwh 1 MWh (megawattitunti) = kwh Teho: 1 MW (megawatti) = kw Jännite: 1 kv (kilovoltti) = V 4

5 Esipuhe Nykyisin sähkön tarpeellisuuden useimmiten huomaa jokapäiväisessä elämässään kännykän akun tyhjennyttyä. Yhtäkkiä ei voikaan halutessaan soittaa kaverille. Vasta, kun jostakin löytyy sähköpistorasia ja laturi, voi kommunikointi jatkua. Sata vuotta sitten sähkö oli ylellisyyttä, johon vain varakkaimmilla oli varaa. Valistuneiden yksilöiden aloitteiden jälkeen kunta- ja valtiotason päättäjät huomasivat kotimaisen sähkön arvon ja maamme nopea sähköistäminen alkoi. Keravalla ja Keski-Uudellamaalla tällainen valistunut yksilö oli räätälimestari Emanuel Löfberg. Tehtailijaksi ryhdyttyään hän aloitti sähkön tuotannon ja jakelun Keravalla jo vuonna Sittemmin Keravan Puuteollisuus Osakeyhtiön sähkönjakeluverkko siirtyi Keravalla kunnalliseen omistukseen. Juridisen kuntaomistajan kautta kaikki kunnan asukkaat ovat energiayhtiön omistajia. Kun sähköstä ja yleensä energiasta on tullut välttämättömyyshyödyke, on perusteltua että energiayhtiö on kuntalaisten omistuksessa. Yhtiöthän tekevät työtä omistajiensa hyväksi. Kuntalaisten pitkän tähtäimen etu on, että energiayhtiö(kin) toimii heidän etuansa silmälläpitäen. Eikä kunnan ulkopuolisten, jopa vierasmaalaisten sijoittajien etu tavoitteenaan. Valtaosa energiayhtiöiden liiketoiminnoista on monopoliliiketoimintaa. Kilpailu ei toimi kunnolla edes sähkön myynnissä, mikä runsaat kymmenen vuotta sitten avattiin kilpailulle. Sähkön ja yleensä energian merkitys tuskin tulee tulevaisuudessa vähenemään. Pikemminkin päinvastoin. Sitä suuremmalla syyllä keravalaisten ja kaikkien suomalaisten on syytä pitää kiinni omistamistaan energiayhtiöistä. Tämän historiakatsauksen on ansiokkaasti koonnut toimittaja Leena Valkonen. Sydämelliset kiitokset hänelle omistautuvasta työstä. Samoin kuuluvat kiitokset toimitustyöhön osallistuneille Keravan Energian henkilökunnan jäsenille Vappu Tossavaiselle ja Päivi Kainulaiselle. Osmo Kähkönen Toimitusjohtaja 5

6 Ensimmäiset sähköpylväät ilmestyivät kyläteiden varsille 1900-luvun alkupuolella. Kuva Hyrylän keskustasta. Kuva: Tuusulan museo 6

7 SIIRRYMME SÄHKÖÖN 7

8 Sähkövalo syttyy Keravalla 1906 Keravan sähköistämisen aloitti helsinkiläinen räätälimestari Emanuel Löfberg ( ), joka oli löytänyt puolisokseen Keravan Yli-Heikkilän talon Ida-tyttären. Hän oli vaistoiltaan liikemies, joka maata kierrettyään ja useita aloja kokeiltuaan päätyi puunjalostustukseen. Hän aloitti Keravan rautatieaseman läheisyydessä Yli-Heikkilän mailla mylly- ja sahalaitoksen rakentamisen vuonna Laitos aloitti toimintansa vuonna Löfberg hankki pian oman höyrykoneen sekä generaattorin ja ryhtyi jalostamaan puujätettä sähköksi. Ensimmäinen sähkölamppu syttyi muistitiedon mukaan Keravalla vuonna 1906, kun Löfberg vedätti mylly- ja sahalaitoksen generaattorilta sähköjohdot kotiinsa Heikkilän taloon. Kerava oli asemapaikka, joka vuonna 1862 valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna rautatien avulla veti puoleensa asutusta, teollisuutta ja liiketoimintaa. Keravalle oli syntynyt 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa muun muassa mittavaa tiiliteollisuutta sekä saha- ja muuta puunjalostustoimintaa. Löfbergin mylly- ja sahalaitokselta rakennettiin pienjänniteverkko tuottamaan valoa taajaan asutulle kylälle. Kuva: Keravan museo Emanuel Löfberg oli syntynyt Hollolan Okeroisissa ja hän kuoli Keravalla Avioliiton Yli-Keravan Heikkilän talon tyttären Ida Adolfina Hellenin kanssa hän solmi vuonna Pariskunta oli lapseton. Keravalla Löfbergiä kutsuttiin Ukko Löfbergiksi. Vuonna 1901 valmistuneessa myllyssä oli kaksi kiviparia ja sahassa yksi raami. Laitosten voimanantajana oli 20 hv:n höyrykone sisäänmuuratulla pannulla. Vuonna 1902 laitoksen palveluksessa oli neljä miestä ja se jauhoi yli 6000 hehtolitraa viljaa ja sahasi noin 2500 tukkia. Laitoksessa oli lisäksi vähäinen sähkölaitos, paja ja nikkarinverstas. Keravan Mylly- ja Puunjalostusteollisuus Oy aloitti sähkön tuotannon Keravalla 1900-luvun alussa. Alakuvassa voimalan generaattori. Kuva: Keravan museo 8

9 Vuonna 1909 Löfberg otti mukaan yhtiökumppaneita ja muutti laitoksensa osakeyhtiöksi. Syntyi Keravan Mylly- ja Puunjalostusteollisuus Oy, joka muun toiminnan ohella piti yllä sähköverkkoa ja huolehti sähkönjakelusta Keravan keskusta-alueella aina 1950-luvulle saakka. Yhtiö muutti nimensä 1923 Keravan Puuteollisuus Oy: ksi, koska tehtaalla oli ollut tulipalo vuonna 1915 ja myllytoiminta oli lopetettu. Aimo Riihinen Sähköosuuskuntia käynnistetään Tuusulan pitäjän sähköistäminen sai vauhtia sähköosuuskunnista. Ensimmäinen osuuskunta perustettiin Ali-Keravalle elokuussa Perustajissa oli mukana helsinkiläisiä, jotka olivat asettuneet radan varteen asumaan ainakin osaksi vuotta. Osuuskunta rakensi johdot, osti virtaa ja jakoi sitä edelleen jäsenilleen. Sähkö ostettiin Keravan Mylly- ja Puunjalostusteollisuus Oy:ltä. Vuonna 1918 sähköosuuskuntia valmisteltiin Kirkonkylässä ja Tuomalan-Järvenpään alueella. Sähkön näkyviä puolestapuhujia olivat mm. kirkkoherra Uno Wegelius ja agronomi Bjarne Westermarck. Kirkonkylän sähköosuuskunnan perustava kokous pidettiin ja Tuomalan-Järvenpään sähköosuuskunnan kokous Tässä kokouksessa olivat mukana myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenet Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Kirkonkylän sähköosuuskunnan suunnitelmaan kuului korkeajännitejohdon rakentaminen muuntajineen Keravalta Tuusulan kirkonkylään sekä Hyrylän, Hyökkälän, Ruotsinkylän, Nahkelan, Paijalan ja Rusutjärven kyliin. Järvenpään-Tuomalan sähköosuuskunta suunnitteli vetävänsä sähkön Koivulan kasvatuslaitoksen (nykyinen Keravan vankila) linjasta suoraan Tuomalaan ja Järvenpään suuntaan. Sähkö päätettiin hankkia Keravan Myllyja Puunjalostusteollisuus Oy:ltä. Tuusula perustaa sähkölaitoksen 1918 Sähköosuuskuntia ajaneista yksityishenkilöistä osa oli mukana pitäjän hallintoelimissä ja keskusteluissa syntyi ajatus kunnallisen sähkölaitoksen perustamisesta. Tuusulan kunnanvaltuusto hyväksyi ajatuksen ja teki päätöksen sähkölaitoksen perustamisesta Hankkeen edistämistä varten perustettiin väliaikainen johtokunta. Sähköistämisen alku Suomen sähköistäminen lähti liikkeelle Tampereelta, jolloin maan ensimmäinen sähkölaitos aloitti toimintansa Finlaysonin tehtailla v Laitos oli ensimmäisiä sähkölaitoksia koko Euroopassa. Helsinkiin perustettiin sähkölaitos v Samana vuonna on perustettu myös Berliinin sähkölaitos ja 1900-lukujen vaihteessa Suomeen perustettiin pieniä vesivoimaloita ja muita sähkölaitoksia tuottamaan sähköä. Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina Suomi julistettiin itsenäiseksi Sota-aikana Suomen sähköistäminen eteni hitaasti. Kiinnostus sähkövaloon kasvoi, kun valaistukseen käytetyn paloöljyn tuonti Venäjältä tyrehtyi kokonaan sodan jälkeen. Itsenäistymisen aikaan vuonna1917 sähkön piirissä oli parikymmentä maalaiskuntaa. Vuonna 1920 noin neljäsosassa suomalaisia asuntoja oli sähkövalo luvulla valtio rakensi ensimmäinen 110 kilovoltin voimajohdon uudelta Imatran vesivoimalaitokselta eteläiseen Suomeen. 9

10 Sähkölaitoksen nimeksi vahvistettiin Tuusulan Kunnan Sähkölaitos Thusby Kommunala Elektricitetsverk. Johtokunta valtuutettiin toteuttamaan sähkölaitos verkkoineen ja hankkeelle myönnettiin varoja markkaa. Summa katettiin lainalla. Keskustelua käytiin vielä siitä, mistä sähkö hankittaisiin. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n tuottama sähkö oli yksi vaihtoehto. Lisäksi mietittiin mahdollisuutta, että Tuusulan kunta hankkisi oman generaattorin, joka sijoitettaisiin Hyrylään. Myös Nurmijärvelle oli perusteilla sähkölaitos ja Myllykoskelle suunniteltiin sähkötuotantoa. Sopimus sähkövirran toimittamisesta solmittiin kuitenkin Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n kanssa. Yhtiö sitoutui täydentämään silloista laitostaan ja toimittamaan sähkövirtaa viiden vuoden sopimuksella. Johtoverkoston rakentaminen aloitettiin samana syksynä 1918, mutta työ eteni hitaasti, koska tarvikkeita oli vaikea saada. Ensimmäiset sähkövalot Tuusulan kirkonkylässä saatiin syttymään kevättalvella Jakeluverkosto valmistui ja sähkölaitoksen vastaanottotarkastus pidettiin helmikuussa Kesäinen päivä Keravalla. Kuvassa on todennäköisesti toimitusjohtaja Emanuel Löfberg (muistitieto) konttorirakennuksen edustalla. Kuva: Keravan museo Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n rakennuksia. Kuva nykyisen Porvoonkadun varrelta. Sähkön kulutus kasvaa nopeasti Sähkön kulutus kasvoi Tuusulan pitäjän alueella ennakoitua nopeammin ja Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n energiantoimituskyky osoittautui liian pieneksi. Tuusulan Kunnan Sähkölaitos solmi uuden sähkönostosopimuksen Etelä-Suomen Voima Oy:n kanssa, joka oli perustettu muutamaa vuotta aiemmin. Etelä-Suomen Voima tuotti energian Kymi- ja Porvoonjoissa olevista vesivoimalaitoksista. Tuusulan Kunnan Sähkölaitoksen kanssa sovittiin 20 kv:n linjan rakentamisesta Sipoon Hindsbyn mittaus- ja kytkinasemalta Keravalle. Kuva: Keravan museo 10

11 Kuva: Tuusulan museo Järvenpään keskustaa vuonna Sibeliuksenkadun asuin- ja liikerakennuksia. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n kanssa jäi voimaan sopimus siltä osin, kuin yhtiö pystyi toimittamaan sähköä. Lisäksi Tuusulan Kunnan Sähkölaitos osti samana syksynä Ali-Keravan Sähköosuuskunnan jakeluverkoston ja muun omaisuuden. Laki sähkölaitoksista tuli voimaan vuoden 1929 alusta. Laissa annettiin mm. turvallisuusmääräyksiä ja määriteltiin maankäyttöoikeuksia. Keravasta kauppala 1924 Vuoden 1935 alusta kuntien edustajisto päätti uusia sähkölaitoksen hallinnon. Tällöin perustettiin kuntainliitto, jonka nimeksi tuli Tuusulan-Keravan Sähkölaitos. Sähkölaitoksen edustajiston tilalle asetettiin 8-jäseninen liittovaltuusto, jossa Tuusulalla ja Keravalla oli kummallakin neljä paikkaa. Johtokunnan tilalle tuli 7-jäseninen liittohallitus, jossa Tuusulalla oli neljä paikkaa ja Keravalla kolme paikkaa. Sähkölaitoksen ensimmäinen toimitalo rakennettiin Järvenpäähän ja se valmistui joulukuussa Tuusulan kunnan Yli- ja Ali-Keravan kylistä muodostettiin vuonna 1924 itsenäinen Keravan kauppala. Kauppalassa oli sen syntyessä noin asukasta. Kunnalliset hallintoelimet eriytettiin, mutta Tuusulan kunnan Sähkölaitos päätettiin pitää yhteisenä. Kirjanpidossa sovittiin, että sähkölaitokseen sijoitettu pääoma jakaantui siten, että Tuusulan osuus oli 2/3 ja Keravan osuus 1/ luvulla uusittiin jakeluverkostoa ja kunnostettiin muuntajia luvulla toteutettiin pienjännitteen nosto 120 voltista 220 volttiin. Jännitteen vaihdon yhteydessä jouduttiin uusimaan ja muuttamaan kaikki kuluttajien sähkökojeet. Tämä tehtiin sähkölaitoksen kustannuksella. Ennen traktorien yleistymistä pylväät nostettiin miestyövoimalla. Kuva: PVO:n arkisto. 11

12 Sähkön hankinta vv Toinen maailmansota toi materiaalipulan ja aiheutti sähkön sääntelyä. Sodan jälkeen talouselämä alkoi elpyä ja jakeluverkostoa olisi pitänyt pystyä laajentamaan. Kesti useita vuosia, ennen kuin sähkölaitteita ja -kojeistoja oli vapaasti saatavissa. Asennushenkilöstöstä oli myös pulaa. Tuusulan Seudun Sähkölaitos syntyy 1951 Järvenpäästä tuli itsenäinen kauppala vuoden 1951 alusta. Tällöin sähkölaitoksen hallintoa ja omaisuudenjakoa jälleen uudistettiin. Sähkölaitoskuntainliiton omaisuus jakaantui siten, että Tuusulan osuus oli 38,66 %, Keravan 33,33 % ja Järvenpään kauppalan 28,01 %. Sähkölaitoksen nimi muutettiin Tuusulan Seudun Sähkölaitokseksi. Vikkelää Kasvukäyrään vaikuttaa se, että vuonna 1964 Kerava erosi Tuusulan Seudun Sähkölaitoksesta ja perusti Keravan kauppalan sähkölaitoksen. Kun Kytömaata sähköistettiin, tuli sähköistyksen piiriin myös mökissään asuva mummo. Kun tuli puhe, että sähkö kytketään päälle perjantaina, tuumi mummo: - Kyll vissih se meillekkih jo maanantaiks ehtii, vaikk syrjäkyläll asutah. 12

13 Sähköistymisen eteneminen Tarvikepula ja etenkin kuparin puute hidastivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä sähkörakentamisen etenemistä Suomessa. Valaistusta pidettiin tärkeänä ja vuoden 1925 tienoilla maaseudun sähköistäminen oli noussut 40 %:iin. Vuonna 1921 perustettiin Suomen Sähkölampputehdas, joka muutti nimensä Airamiksi v Maassa elettiin niin sanottuja pulavuosia Alkoholin myyntiä rajoittanut kieltolaki kumottiin Talvisota alkoi marraskuussa 1939 ja se kesti vähän yli kolme kuukautta. Jatkosota alkoi kesällä 1941 ja aselepo solmittiin vasta syksyllä Sähköä säästettiin. Kellokosken tehdasta luvulla. Kuva: Tuusulan museo. Liittovaltuustoon kukin kunta sai neljä edustajaa ja liittohallitukseen kaksi edustajaa. Uusi organisaatio käynnistyi vuoden 1952 lopulla. Vuonna 1951 varmistettiin sähkön hankintaa rakentamalla suora 20 kv:n syöttölinja Etelä-Suomen Voima Oy:n Sipoon Martinkylän 110/20 kv muuntoasemalta Ali-Keravan kytkinasemalle. Keravan Puuteollisuus Oy (entinen Keravan Myllyja Puunjalostus Oy) oli huolehtinut Keravan keskusta-alueen sähkönjakelusta, vaikka Kerava oli mukana Tuusulan Seudun Sähkölaitoksessa. Puuteollisuuden omistama verkko oli 1950-luvulle tultaessa rappeutunut ja kunnostus olisi vaatinut isoja investointeja. Pitkien neuvottelujen jälkeen yhtiö luopui sähkönjakelusta ja myi verkostonsa ja jakeluoikeutensa päivätyllä kauppakirjalla Tuusulan Seudun Sähkölaitokselle. Kauppahinta oli 30 miljoonaa markkaa. Siten Emanuel Löfbergin puunjalostusyhtiön vuonna 1906 aloittama sähkölaitostoiminta Keravalla päättyi. Huolimatta sotavuosista kaupunkirakentaminen alkoi levitä 1930-luvulla ja kaupungeissa otettiin käyttöön sähköhellat. Koteihin tuli myös uusia sähkölaitteita ja tarvikkeita, kuten radio, sähkökäyttöinen levysoitin, hiustenkuivain ja sähköparranajokone. Samoin mainosvalot syttyivät myymälöiden näyteikkunoihin. Ensimmäiset jääkaapit ja pölynimurit ilmestyivät kaupunkikoteihin 1950-luvulla. Samanaikaisesti etenkin teollisuus rakensi runsaasti uutta vesivoimaa ja maaseudulla sähköistys eteni nopeasti. Verkkoa kasvatettiin ja Pohjolan Voima rakensi 1940-luvulla 110 kilovoltin siirtoverkkoyhteyden Kemijoelta länsirannikkoa pitkin etelään. Samoin Imatran Voima rakensi ensimmäisen 220 kilovoltin voimajohdon Ounasjoelta Etelä-Suomeen. Tuusulan Rantatien sähköpylväitä ja Kivikon mäkitupa 1930-luvulla. Kuva: Tuusulan museo. 13

14 Keravan keskustaa 1960-luvulla. Kuvassa (ylhäällä oikealla) Puuteollisuuden tehtaat ja (alhaalla vasemmalla) Keravan kauppalan sähkölaitoksen toimitalo. 14

15 KOHTI ITSENÄISTÄ SÄHKÖLAITOSTA 15

16 Kerava eroaa kuntainliitosta Yli-insinööri Eero J. Virtanen. Keravalaiset kunnallismiehet alkoivat 1960-luvun alussa pohtia itsenäisen sähkölaitoksen perustamismahdollisuuksia. Yli-insinööri, Savion Kumitehtaan käyttöpäällikkö Eero J. Virtanen oli toiminut vuodesta 1952 sähkölaitoskuntayhtymän liittohallituksen jäsenenä ja vuosina sen puheenjohtajana. Jäätyään pois puheenjohtajan paikalta Virtanen oli edelleen mukana liittohallituksessa vuoden 1963 loppuun. Aikalaiset kuvaavat Virtasta tarmokkaaksi ja voimakastahtoiseksi kehittäjäksi. Hän oli osaltaan vaikuttamassa Keravan eroon sähkölaitoskuntainliitosta. Sähkölaitoksen hallintoelimissä oli syntynyt näkemyseroja toiminnan kehittämisestä, koska jäsenkuntien sähkönjakelutarpeet poikkesivat toisistaan. Keravalaiset olivat kiinnostuneita mm. kaukolämpötoiminnasta. Eroajatukseen vaikutti myös vuoden 1961 tammikuussa voimaan tullut kunnallislain muutos. Sen mukaan kuntainliittojen perussääntöihin oli tehtävä säännös, joka antaa kuntainliiton jäsenille oikeuden erota liitosta ja saada yhteisestä omaisuudesta osansa perussäännössä vahvistetun osuuden mukaan. Keravan kauppalanvaltuusto päätti erota Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen kuntainliitosta ja ryhtyä harjoittamaan itsenäisesti sähkölaitostoimintaa vuoden 1964 alusta. Keravan kauppalan sähkölaitos ryhtyikin toimimaan ja jakamaan sähköä itsenäisenä laitoksena , mutta omaisuudenjakoselvittelyt kuntainliiton kanssa veivät aikaa. Selvittelyjen jälkeen Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen omaisuudenjakosopimus allekirjoitettiin Keravan kauppala sai omistukseensa alueellaan olevat johtoverkot ja muun omaisuuden sekä 1,1 miljoonan markan rahakorvauksen. Keravan kauppalan sähkölaitoksen ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin sähköinsinööri Kauko Hämäläinen. Laitoksessa oli sen ensimmäisen toimintavuoden aikana 19 työntekijää. Pääasiassa henkilöstö siirtyi Keravan palvelukseen Tuusulan Seudun Sähkölaitoksesta. Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen omaisuudenjakosopimus allekirjoitettiin vuonna Kuvassa vasemmalta Eero J. Virtanen, Aarne Paasikallio, Unto Suominen, Frans Kuusela, V. Kokkonen, T. Lamberg, M. Niemi, K. Mäkinen ja T. Savimaa. Taustalla konttoristi Laila Myry. 16

17 Sähkölaitosta varten perustettiin sähkölautakunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin yli-insinööri Eero J. Virtanen. Varapuheenjohtajana toimi maalarimestari Wilho Parkkonen ja jäseninä johtaja Veikko Savolainen, insinööri Jaakko Pakarinen ja muurari Vilho Koski. Toiminta vakiintuu Keravan kauppalan sähkölaitos hankki energian aluksi yhteisostona Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen kanssa Etelä-Suomen Voima Oy:ltä. Oma kymmenvuotinen sähkönostosopimus Etelä-Suomen Voima Oy:n kanssa solmittiin vuoden1964 lopussa. Kuluttajatoiminnan kehittämiseksi otettiin käyttöön yösähkötariffi alkaen ja arviolaskutus alkaen. Yösähkö houkutteli nopeasti uusia asiakkaita. Jakeluverkostoa kasvatettiin ja vuoden 1965 lopussa Jokivarren 20 kv:n avojohto siirtyi Tuusulan Seudun Sähkölaitokselta Keravan kauppalan sähkölaitokselle. Keravan väestönkasvu ennätysvilkasta Keravan väestönkasvu ylitti kaikki ennusteet 1960-luvun loppupuolella. Sähköenergian vuosittainen myynnin lisäys oli maan keskiarvoja korkeampi, mikä johtui teollisuuden kasvusta ja muuttoliikkeestä Keravalle. Esimerkiksi v energian kulutuksen kasvu oli Keravalla 15 %, kun se valtakunnallisesti oli noin 7 %:n luokkaa. Kuluttajien määrä kasvoi viidessä vuodessa runsaalla tuhannella asiakkaasta 4.392:een. Ostetun energian määrä nousi samana aikana noin 10 GWh:sta lähes 21 GWh:iin. Käytössä olevien kahden 20 kv:n siirtolinjan energianvälityskyky alkoi käydä rajalliseksi. Suunnittelu uuden 110/20 kv:n sähköaseman rakentamiseksi käynnistettiin v Sähköasemalle varattiin tontti Ali-Keravalta ja kytkinlaitos tilattiin. Laitosrakentaminen ja kytkentätyöt saatiin valmiiksi tammikuussa Sähköistymisen eteneminen Television vallankumous alkoi jo 1950-luvulla, vaikka joka kodin välineeksi se alkoi levitä vasta 1960-luvulla. Suomalaisten vapaa-aika lisääntyi, kun 1960-luvulla siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Koteihin hankittiin viihdelaitteita sekä arkea helpottavia sähkölaitteita, kuten pakastimia, pyykinpesukoneita ja silitysrautoja. Suomen historian merkkitapahtumiin kuuluvat Helsingin olympialaiset, jotka pidettiin Elintason paranemisesta kertoo se, että pula-aikana alkanut elintarvikesäännöstely loppui Yleislakko koettiin maaliskuussa 1956, jolloin lähes puoli miljoonaa työntekijää lakkoili palkkatason korottamisen puolesta. Teollistuminen lisäsi merkittävästi sähkönkulutusta1960-luvulla, samoin maataloudessa siirryttiin yhä enemmän sähköenergian käyttöön. Ensimmäinen sähköjuna alkoi kulkea Helsingin ja Kirkkonummen välillä tammikuussa Säännöllinen sähköjunaliikenne Helsingistä Keravalle alkoi joulukuussa Sähkönkulutus Suomessa lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa vuosina Uusi kasvupiikki koettiin 1970-luvulla. Kaukolämpötoiminta alkoi Helsingissä Lämpöä ja sähköä tuotavia yhteistuotantolaitoksia alettiin suunnitella. Kulutuksen kasvun myötä Imatran Voima rakensi ensimmäisen 400 kilovoltin voimajohdon Kemijoelta eteläiseen Suomeen 1950-luvulla luvulla käynnistyi sähkön osto Ruotsista ja Neuvostoliitosta. 17

18 18

19 KERAVA KASVOI KAUPUNGIKSI 19

20 Kerava julistautui kaupungiksi vuoden 1970 alusta. Kaupungistumisjuhlaa vietti uudenvuoden iltana ja yönä torilla ja lähikaduilla noin 3000 keravalaista nauttien grillihärkää, kahvia ja munkkeja. Kerava oli järjestyksessään Suomen 50. kaupunki. Kaupungistumisen yhteydessä sähkölaitoksen nimi muutettiin Keravan kaupungin sähkölaitokseksi. Vilkas asuntorakentaminen, sähköjunaliikenteen alkaminen, pääkaupunkiseutua alempi asuntojen hintataso ja palveluiden parantuminen toivat Keravalle 1970-luvun aikana lähes uutta asukasta. Kaupungin asukasluku oli vuonna 1970 lähes asukasta ja kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1980 jo noin asukasta. Kaukolämpötoiminta alkaa 1971 Keravan väestönkasvua vauhdittivat rakentajien kanssa tehdyt aluerakentamissopimukset. Samalla oli virinnyt keskustelu kaukolämpötoiminnasta. Sähkölautakunnan puheenjohtaja Eero J. Virtanen oli innostunut kaukolämpötoiminnasta, samoin sähkölaitoksen johtaja Kauko Hämäläinen ja kaupunginjohtaja Unto Suominen. Perusselvitys kaukolämmön soveltuvuudesta Keravalle tilattiin Insinööritoimisto Ekonolta v Keravan kaupunginvaltuusto oli myönteinen kaukolämpötoiminnalle ja teki marraskuussa 1970 periaatepäätöksen kaukolämmön rakentamisen aloittamisesta. Ensimmäinen siirrettävä 2 MW:n kaukolämpökattila sijoitettiin kaupungin keskustaan Nikkarin koulun ja kirjaston väliselle tontille. Siitä jaettiin aluksi lämpöä Keskuskoululle, kirjastolle ja silloiselle Aleksis Kiven tien varrella sijaitsevalle kaupungintalolle. Kaukolämpölinjan varrella olevat Osuuspankin, Yhdyspankin ja Pohjolan liiketalot liittyivät myös lämpöverkkoon. Ensimmäisiä kaukolämpöön liitettyjä kohteita oli myös Kalevan pientaloalue, vaikka kaukolämpöä ei pidettykään parhaana mahdollisena pientalojen lämmitysmuotona. Kalevassa kokeiltiin ensivaiheessa myös kollektiivista kulutuksen mittausta, mutta ratkaisu osoittautui pian epäonnistuneeksi. Kulutustottumukset poikkesivat toisistaan, eikä järjestelmä tuntunut asiakkaista oikeudenmukaiselta. Alueelle hankittiin myöhemmin talokohtaiset kulutusmittarit. Kaukolämpöverkosto laajeni nopeasti kasvavan rakentamisen myötä. Vuoden 1971 loppupuolella laadittiin keskusta-aluetta koskeva kaukolämmityksen kokonaissuunnitelma. Se jaksottui viidelle vuodelle ja sisälsi kolmisenkymmentä suurehkoa rakennusta. 20

21 esitti energiansäästöohjelman, joka sisälsi myös rangaistusuhanalaisia määräyksiä. Energiakriisi rauhoitti kiihtynyttä sähkön kulutuksen kasvua. Keravallakin sähkönkulutuksen kasvu hidastui, mutta kaukolämpöasiakkaita saatiin lisää, koska rakentaminen jatkui vilkkaana. Kaukolämpöä pidettiin energiataloudellisesti ja ympäristön kannalta suositeltavana lämmitysmuotona. Keravan Sähkölaitos selvisi energiakriisistä säikähdyksellä. Sähkölaitoksen organisaatiota uudistettiin ja sen yhteyteen perustettiin kaukolämpöosasto. Yksikön vetäjäksi nimettiin teknikko Jaakko Lähteelä v alusta lukien. Hän siirtyi sähkölaitoksen palvelukseen vesilaitokselta. Energiankulutus kasvaa 1970-luvun alkuvuodet olivat voimakkaan kasvun aikaa sekä sähkön- että kaukolämmön jakelussa. Vuonna 1972 sähkön kulutus oli kasvanut jopa 25 % edellisvuoteen verrattuna. Sähköä ostettiin runsaat 38,4 GWh ja sähkökuluttajien määrä oli lähes Kaukolämpöä toimitettiin 4,8 GWh ja asiakkaita oli runsaat 40. Lisäys kaukolämmön myynnissä oli kymmenkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Sähkölautakunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Eero J. Virtasen äkillinen kuolema keväällä 1973 horjutti Keravan sähkölaitoksen elämää. Virtanen oli arvostettu kunnallismies, joka oli pitänyt juuri sähkölaitostoimintaa tärkeimpänä luottamustehtävänään. Kaupunginvaltuusto valitsi sähkölautakunnan uudeksi puheenjohtajaksi alkaen diplomi-insinööri Martti Hirvensalon. Vuoden 1973 syksyllä sähkölaitoksessa ilmeni henkilökuntaongelmia. Sähkön ja kaukolämmön kulutus kasvoi vauhdikkaasti, mutta henkilöstömäärää ei lisätty johdon toivomalla tavalla. Lisäksi teknisen alan palkkakehitys oli kuntapuolella hitaampaa kuin yksityisillä luvulta alkaen kaukolämpörakentaminen eteni ripeästi Keravalla. Vuoden 1972 aikana keskustan kaukolämpökeskus vaihdettiin tehokkaampaan 7,3 MW:n keskukseen ja kaukolämmön rakentamistyöt aloitettiin neljässä eri aluerakentamiskohteessa. Uusia siirrettäviä lämpökeskuksia otettiin käyttöön neljä. Kriisien kausi 1970-luvulla Vuoden 1973 alusta astui voimaan Etelä-Suomen Voima Oy:n kanssa solmittu uusi energianhankintasopimus. Sähkön tukkuhinta nousi ja sähkölaitos joutui korottamaan tariffejaan. Lokakuussa Lähi-Idässä puhjennut sota aiheutti yleismaailmallisen öljykriisin, kun arabimaat supistivat voimakkaasti öljyntuotantoaan ja nostivat raakaöljyn hinnan kaksinkertaiseksi. Öljyn hinta Suomessakin nousi useilla kymmenillä prosenteilla. Suomen hallitus 21

22 Lyhyen ajan sisällä sähkölaitoksen johdosta irtisanoutui useita henkilöitä. Ensimmäiseksi erosi kaukolämpöosaston vetäjä Jaakko Lähteelä loppuvuodesta 1973 ja hänen jälkeensä sähkölaitoksen johtaja Kauko Hämäläinen helmikuussa Kun suunnitteluinsinööri Jukka Salmelan työsuhdetta ei vakinaistettu, hän irtisanoutui vuoden 1974 alusta. Loppuvuodesta erosi talous- ja hallintoosastoa johtanut Pekka Uotila palkkariidan vuoksi. Kun sähkölaitoksen avoimiin virkoihin ei löytynyt vaatimukset täyttäviä hakijoita, tarkistettiin palkkausta kilpailukykyiseksi. Hämäläisen eron jälkeen virkaa tekevänä sähkölaitoksen johtajana toimi teknikko Asseri Aaltonen, kunnes uusi johtaja, diplomi-insinööri Tapani Kurkela tuli taloon Irtisanoutumiset jatkuivat vielä vuonna 1975, jolloin sähköpuolen suunnitteluinsinööri ja kaksi teknikkoa erosivat. Myös heidän paikkojensa täyttämisessä oli vaikeuksia. Tapani Kurkela toimi sähkölaitoksen johtajana runsaat kaksi vuotta ja siirtyi sitten Oy Strömberg Ab:n palvelukseen. Diplomi-insinööri Osmo Kähkönen astui sähkölaitoksen johtajaksi Suuria investointeja Kerava kasvoi väestömäärältään voimakkaasti. Jotta sähkölaitos pystyi vastamaan kasvavaan sähkön tarpeeseen, vaihdettiin Ali-Keravan sähköaseman muuntaja 25 MVA tehoiseen päämuuntajaan kesällä Myös kaukolämpötoimintaa vakiinnutettiin. Witermo Oy:n kanssa sovittiin elokuussa kiinteän lämpökeskuksen toimittamisesta, joka sisälsi kolme 12 MW:n tehoista Vaikea ammatti Sähkömiehen ammattia voidaan pitää vaikeana. Siitä voidaan sanoa kuten posetiivari Tamminen, kun häneltä kysyttiin: - Onko tuo posetiivin soittaminen vaikeata? - Kyllä se on. Jos veivaa vikasuuntaan, niin jää veivi käteen. Ali-Keravan sähköaseman muuntajan tehoa lisättiin vuonna raskasöljykattilaa. Lisäksi lämpökeskuksen rakennukseen varattiin tilaa neljännelle, noin 40 MW:n kattilalle. Lämpökeskuksen toteuttaminen oli sähkölaitoksen historiassa sen suurin investointi kustannuksiltaan noin 6,5 miljoonaa markkaa. Lämpökeskuksen paikaksi valittiin Tervahaudankatu Yli-Keravalla Porvoon radan pohjoispuolella. 60 metriä korkea teräksinen savupiippu nostettiin pystyyn elokuussa 1976 ja laitteisto asennettiin syksyn aikana. Tuotannolliseen käyttöön lämpökeskus otettiin tammikuussa Kaupungistunut Kerava tarvitsi katuvaloja ja katuvaloverkosta käynnistettiin yhteistyöneuvottelut sähkölautakunnan ja rakennuslautakunnan välillä Ulkovalaistuksen rakentaminen ja hoito valmistauduttiin siirtämään teknilliseltä virastolta sähkölaitokselle. Sähkölaitos laati katuvalaistuksen yleissuunnitelman vuosille Suunnitelma merkitsi valopisteiden määrän kaksinkertaistumista kaupungissa tällä viisivuotiskaudella. Keravan sähkölaitos oli kasvanut ja kaipasi kipeästi toimitiloja. Vuonna 1978 Yli-Keravan tontille rakennettiin varastohalli ja tilapäinen sosiaalirakennus. Varsinaisen toimitalon rakentamiseen päästiin käsiksi vasta syksyllä Uuden toimitalon rakentaminen maksoi 6,5 miljoonaa markkaa ja se otettiin käyttöön huhtikuussa Talon vihkiäisiä vietettiin kutsuvierasjoukon kera

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Keravan Energia 1964 2014

Keravan Energia 1964 2014 Keravan Energia 1964 2014 Tarinoita 50 vuoden taipaleelta KEVÄTINFO 2014 TIEDOTUSLIITE KESKIAUKEAMALLA 1 8 Sähkölaitoksen johtajana 30 vuotta Kuinka sähkö tuli Keravalle Kalervo Nieminen: Biovoimalaitos

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Vastuullista ja kestävää energiapalvelua 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä. Sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa. Kaukolämpö

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/4 28.04.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/4 28.04.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2014 1 (5) 512 Mitox Oy:n omistuksesta luopuminen HEL 2014-002606 T 02 07 01 Päätös päätti Korjattu 26.5.2014 AV. Päätös julkinen. myydä kaupungin omistamat Mitox -nimisen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena

Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena Tampereen Sähkölaitos Tieto johtamisen tukena Johannes Lindell 29.10.2015 Agenda Tampereen Sähkölaitos Energiamarkkinat Tammervoima Tieto Tampereen Sähkölaitoksen johtamisen tukena Jo vuonna 1888 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot