Keravan Energia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keravan Energia 1964 2014"

Transkriptio

1 Keravan Energia Tarinoita 50 vuoden taipaleelta KEVÄTINFO 2014 TIEDOTUSLIITE KESKIAUKEAMALLA 1

2 8 Sähkölaitoksen johtajana 30 vuotta Kuinka sähkö tuli Keravalle Kalervo Nieminen: Biovoimalaitos merkittävin investointi Kaukolämmön edelläkävijä Paavo Kainulainen Teljovuon tarinat Sähköaseman salaisuudet Sipoon erilaiset haasteet 46 Karkkilan kaukolämpö 2

3 Sisällys Polkumme Keravan oman sähkölaitoksen perustaminen 6 Arviolaskutus ja yösähkö 8 Kuinka sähkö tuli Keravalle 8 Kunnallisilla yhtiöillä on tulevaisuus 10 Biovoimalan rakentaminen merkittävin päätös 14 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto suojelee ilmastoa 18 Kun Keravan energialaitokselta varastettiin öljyä 23 Keravan Energian polku on ainutlaatuinen 24 Lahti Energian esimerkki kannusti yhtiöittämään 28 Kerava ja Vantaa yhteistyössä 29 Johtokatujen raivausta ja tarkastusta helikopterilla vuotta keravalaisten sähkötöissä 30 Sähköauton latauspiste 32 Tuulivoimaa keravalaisille 33 Yhtiöllä kahdeksan sähköasemaa 34 Sähköasema yhteiskunnan hermokeskus 37 Öljykattiloita jynssättiin maakaasu oli puhdasta 38 Toimitalo suunniteltiin huolellisesti 40 Sipoo Keravan Energialle 1990-luvun puolivälissä 42 Katuvalaistusta korjataan huoltokierroksilla 43 Keravan Energia yritti ostaa TSS:n 44 Karkkilan kaukolämpö Keravan Energialle 46 Maakaasu tuli Keravalle, koska putki meni vierestä 48 Kaatopaikan biokaasulaitos 51 KERAVAN ENERGIAN 50-VUOTISJUHLAJULKAISU Julkaisija Keravan Energia yhtiöt Osoitteenmuutokset Keravan Energia Oy Tervahaudankatu Kerava Puh. (09) Etelä-Suomen Energia Oy Tervahaudankatu Kerava Puh. (09) Toimitustyö, tekstit, taitto, ulkoasu, grafiikka Jukka Nissinen Symboli Advertising Oy Painopaikka Painojussit 2014 Kuvat Lehtileikkeet ja nimeämättömät kuvat Keravan Energian arkistosta Oma energiayhtiö viisas päätös TÄNÄ PÄIVÄNÄ voimme todeta, että Keravan kaupungin isien ja äitien päätös 50 vuotta sitten perustaa oma energiayhtiö oli enemmän kuin viisas päätös. Energia on vuosikymmenten saatossa noussut aina vain merkittävämmäksi osaksi jokaisen suomalaisen arkipäivää. Viime vuosina energia on noussut yhteiskunnan energiaintensiivisyyden ja ympäristökysymysten kautta poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ja voidaan helposti ennustaa, että energian merkitys ei myöskään tulevaisuudessa tule vähenemään. MARKKINOIDEN AVAUTUMISEN myötä 90-luvun puolen välin jälkeen useissa kunnissa ja kaupungeissa päädyttiin ratkaisuun, jossa omasta yhtiöstä luovuttiin. Kerava, yhtiön suurimpana omistajana, on kuitenkin pitänyt tiukasti kiinni yhtiöstään ja toimintaa on jatkuvasti ja aktiivisesti kehitetty ja siten varmistettu, että yhtiö kykenee palvelemaan omistajiaan ja asiakkaitaan alati ja kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa yhteiskunnassa. Oma yhtiö antaa omistajilleen mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten hinnat kehittyvät ja minkälaisia ratkaisuja ympäristön suhteen tehdään. OMISTAJIEN RATKAISU, jakaa yhtiön tuottama osinko asiakkaille edullisten energiahintojen muodossa, on omalta osaltaan tukenut alueen kehitystä ja talousalueen kilpailukykyä. Omistajat ovat myös luoneet vahvan pohjan sille, että yhtiö on voinut kehittää omaa toimintaansa perustaen tuotantoaan uusiutuviin ja päästöttömiin tuotantolähteisiin. Lisäksi kotimaisuus on ollut ja on toimintaa ohjaava periaate. JUHLAVUOTENAAN Keravan Energia -yhtiöt haluavatkin kiittää asiakkaitaan ja omistajiaan vahvasta luottamuksesta yhtiön toimintaan. Lupaamme samalla edelleen parantaa toimintaamme meille asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja palveluamme parantaen. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Keravan Energia Oy Toimitusjohtaja noin 50 vuotta sitten. 3

4 Polkumme 1971 Ali-Keravan sähköasema 1984 Leijukerroskattila Yli-Keravan lampökeskus 1970 Keravan kaupungin sähkölaitos 1971 Kaukolämpö Keravalle 1983 Toimitalo Tervahaudankadulle Energiakriisi 1982 Keravan energialaitos 1965 Arviolaskutus 1977 Katuvalaistuksen rakentaminen 1981 Yli-Keravan sähköasema Keravan oma sähkölaitos Ylikeravan lämpökeskus 1979 Energiakriisi

5 1986 Maakaasu Keravalle 1987 Kaukokäyttöjärjestelmä 1995 Yhteistyö Vantaan kanssa 2013 Osuudet Haminan ja Raahen tuulivoimapuistoissa 1999 Savion kaatopaikan biokaasun keräily 1989 Ali-Keravan lämmitysvoimalaitos 1992 Keravan Energia Oy 1994 Sipoon kaukolämpötoiminta Keravan Energialle 1991 Savion lämmitysvoimalaitos (Koff) 1995 Uusi sähkömarkkinalaki 2000 Kaukolämpöä Karkkilaan 2009 Ali-Keravan biovoimala 2010 Fennovoima, Olkiluoto 4 periaatelupapäätökset 1995 Etelä-Suomen Energia Oy (Sipoon sähköverkko) Nikkilän maakaasuvoimala 5

6 Keravan oman sähkölaitoksen perustaminen Kerava oli vuodesta 1955 ollut Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen palvelujen piirissä. Vuonna 1960 valmistui toimitalo Seunalantien ja nykyisen Keskustan Kehän kulmaan, jossa se edelleen palvelee, mutta nyt Keravan Vesihuoltoa. Yhteistyössä TSS:n kanssa alkoi muodostua näkemyseroja, jotka johtivat oman sähkölaitoksen perustamiseen. erkittävä tekijä saattoi olla, M että kun tutkittiin eroamisen taloudellisia vaikutuksia kävi ilmi, että Keravalle kuuluisi runsas miljoona markkaa kaupan päälle. Sen omistusosuus oli kolmasosa, eikä omaisuus vastannut arvoa. Kaupungille oli tuohon aikaan lankeamassa miljoonaluokkaa oleva lasku meriviemäristä, joka saattoi tässä yhteydessä motivoida. Keravalaisten ratkaisuihin saattoi vaikuttaa sekin, kun TSS vuonna 1955 sijoitti 15 miljoonaa markkaa Imatran Voiman Raalan projektiin, jolla parannettiin Tuusulan pohjoisosien ja Järvenpään sähköhuoltoa. Ehkä sekin, että Suomen Gummitehdas Oy:n Savion tehdas irtisanoi v ostosopimuksensa TSS:n kanssa ja solmi uuden ESV:n kanssa. Keravan kauppalanhallitus määritteli eroamiseen vaikuttaneita syitä seuraavasti: 1. Aikomus laajentaa toimintaa kaukolämpötuotantoon, minkä hankkeen se arveli soveltuvan huonosti kuntainliiton harvaan asutuille alueille. 2. TSS:n toimialueen epätaloudelliset laajentamissuunnitelmat harvaan asutuille Tuusulan pohjoisosille. 3. Keravan kiinnostus kehittää energiapalvelua asiakkailleen puhtaasti kunnallisena tehtävänä. Hanke herätti myös vastustusta. Pelättiin, että menetettäisiin TSS:n hankkimat suurostajan edut. SKDL epäili, että hankkeella pyrittiin hakemaan teollisuudelle tariffietuja, jotka pienkuluttajat joutuisivat maksamaan. Pelättiin, että omien johtoelimien palkkaaminen aiheuttaisi sähkön hintaan vaikuttavan kustannuslisän. Keravan kauppalanvaltuusto päätti kuitenkin erota kuntainliitosta ja perustaa oman sähkölaitoksen, jonka toiminta käynnistyi Rahakorvaus oli TSS:lle raskas velvoite, jonka suorittamiseksi sen oli myytävä Korson jakeluverkko Malmin Sähkölaitokselle (nykyisin Vantaan Energia). Sähkölaitos päätettiin sijoittaa organisaatioon omana yksikkönä, jota ohjasi sähkölautakunta. Sen puheenjohtajaksi nimitettiin yli-insinööri Eero J. Virtanen, joka oli voimakkaimmin ajanut oman sähkölaitoksen perustamista. SÄHKÖLAITOS Eero J. Virtanen oli keskeisessä roolissa, kun Keravan omaa sähköhuoltoa luotiin ja kehitettiin. Keravaa 1960-luvun alussa. Sähkölaitoksen talo näkyy vasemmassa alakulmassa. 6

7 Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen omaisuuden jakosopimuksen allekirjoitustilaisuus v Vas. Eero J. Virtanen, Laila Myyry, Aarne Paasikallio, Unto Suominen, Frans Kuusela, V. Kokkonen, T. Lamberg, M, Niemi, K. Mäkinen ja T. Savimaa. 7

8 Arviolaskutus ja yösähkö Kuinka sähkö tuli Keravalle eti alkuun sähkölautakunta H halusi kehittää sähkön laskuttamista ja arviolaskutusta. Järjestelmässä asiakas sai kolme arvioon perustuvaa laskua vuodessa ja vasta neljäs lasku, ns. tasauslasku perustui mittarin lukemiseen. Hanke lykkääntyi seuraavalle vuodelle, jolloin lautakunta teki retken Valkeakoskelle, jossa järjestelmä oli ollut käytössä jo kolme vuotta. Arviolaskutus otettiin Keravalla käyttöön ARVIOLASKUTUS oli käytössä sellaisenaan meidän päiviimme saakka. Vuosina siitä luovuttiin ja siirryttiin reaaliaikaiseen laskutukseen, jonka mahdollisti uusi etälukutekniikka. SÄHKÖLAITOKSEN käyttöomaisuus tuotti käytännössä vain päiväsaikaan, kun verkon kuormitus oli öiseen aikaan vähäistä. Tähän saatiin muutos luomalla yösähkötariffi eli halvempi hinta sähkölle yöksi. Tariffi otettiin käyttöön , saavutti suosiota ja ohjasi tavoitteiden mukaisesti sähkön käyttöä tasaisemmaksi ympäri vuorokautta. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n generaattori. Takana höyrykone. Elettiin vuosituhannen vaihdetta reilut sata vuotta sitten, jolloin Suomi oli muutenkin siirtymässä sähkön aikakauteen. Helsinkiläinen räätäli Emanuel Löfberg muutti Keravalle naituaan Keravan Yli-Heikkilän talon Ida-tyttären. OSA YLI-HEIKKILÄN talon maista sijaitsi hyvällä paikalla aseman vieressä, jonne yrittäjähenkinen Löfberg perusti mylly- ja sahalaitoksen. Laitoksessa syntyi runsaasti purua ja muuta poltettavaa jätettä, josta Löfberg sai ajatuksen hankkia höyrykoneen eli lokomobiilin ja generaattorin eli dynamon jauhamaan sähköä. 8 Kuvassa todennäköisesti toimitusjohtaja Emanuel Löfberg (muistitieto) konttorirakennuksen edustalla.

9 Emanuel Löfberg Sähkölasku vuodelta Huom. vasemmassa alalaidassa oleva ukaasi. KERAVAN SÄHKÖISTYMISEN katsotaan alkaneen vuonna 1906, kun Löfberg vedätti tehtaaltansa sähköjohdot kotiinsa Heikkilään (nykyisin Keravan kotiseutumuseo) ja asennutti sinne sähkövalot. Valaistusta varten rakennettiin Keravan keskustan seudulle pienjänniteverkko. Sähköä hyödynnettiin aluksi nimenomaan valona, koska siten generaattorin pienehköstä tehosta saatiin eniten irti taloudellista hyötyä. Etäisin asiakas oli tuolloin Koivulan kasvatuslaitos (Nuorisovankila). EMANUEL LÖFBERG KUOLI Vuonna 1912 tehtaalle hankittiin uusi höyrykone, jonka teho oli 110 hv, sekä generaattori, jonka teho oli 75 kva. Vuonna 1916 nämä tuottivat sähkön n lampulle ja 17 sähkömoottorille. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n rakennuksia. Kuva nykyisen Porvoonkadun varrelta. 9

10 Osmo Kähkösen 30 vuotta Keravan Energiassa Kunnallisilla yhtiöillä Jos myy jonkun kunnan keskeisen resurssin, ei sitä tahdo saada rahallakaan takaisin, toteaa Keravan Energiaa kolmisenkymmentä vuotta johtanut Osmo Kähkönen. Langat tulee pitää omissa käsissä, muuten olemme pian kaikki ulkomaisten sijoittajien palkkalistoilla. Ulkomaisille sijoittajille myymisen seuraukset on nähty: hinnat ovat nousseet merkittävästi, mutta voitot ovat valuneet veroparatiiseihin. Uuden toimitusjohtajan ensimmäiset kommentit paikallisessa sanomalehdessä. (Keski-Uusimaa ) un Osmo Kähkönen astui remmiin K 1976 joulukuussa, oli sähkölaitos vielä uusi hallintokunta kaupungin organisaatiossa, jossa se haki paikkaansa. Toiminnan vakiinnuttaminen oli kesken. Tekemisen halu ja vauhti oli kova Kerava kasvoi mahtavasti ja asuntomessut oli juuri pidetty Jaakkolassa. 10

11 Nuori DI Kähkönen on tulevaisuus Olin ollut Iisalmen sähkölaitoksella harjoittelemassa ja sitten Imatran Voimalla. Paikka tuli auki, laitoin hakemuksen ja valitsivat minut. Sähkölautakunnan puheenjohtajana oli tuolloin Martti Hirvensalo Helsingin Energiasta. Sähkölaitokselta oli lähtenyt aikaisempi johtaja lähinnä palkkaerimielisyyksien takia. Palkat nousivat teknisellä alalla inflaation myötä, mutta Kerava yritti jarruttaa palkkojen korottamista. Virkamiesten palkkoja ei nostettu. Niinpä esimerkiksi JUKKA NISSINEN Asseri Aaltonen. Asseri Aaltonen Kauko Hämäläisen lähdettyä työpäällikkö Asseri Aaltonen sai olla sähkölaitoksen johtajana vajaan vuoden, ennen Tapani Kurkelaa. Sähkölaitoksella työskentelivät mm. legendaarinen asentaja Kauko Heikkilä, kaukolämpöpuolella Manu Schlobohm, kaupunginsihteerinä Aarne Pitkänen, kaupunginjohtajana Yrjö Ahomaa sekä omana sihteerinäni Liisa Lehto (Hämäläinen/Waarala). Öljystä kiinteään polttoaineeseen Kaukolämpö kehittyi reippain askelin, sähköpuolella oli perinteisempää. Kaukolämpö tehtiin ensin raskaalla ja kevyellä polttoöljyllä, mutta kun öljykriisi tuli 1979, olisi kaukolämmön hintaa pitänyt korottaa koko ajan luvun alussa ruvettiin pohtimaan kiinteän polttoaineen käyttöä, käytännössä kivihiilen. 11

12 - Merkittävä kehitysaskel oli Ali-Keravan maakaasua käyttävä sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollistava voimalaitos vuonna Imatran Seudun Sähkö hankki ensimmäisenä teollisuusturbiinin, joka kävi maakaasulla, ja Keravalle ostettiin samanlainen. Yrjö Heikin poika Komokallio varsinainen virtuoosi tuli kaasuturbiinivoimalaitoksen voimalaitosinsinööriksi. Pekka Kettunen oli tuolloin kaupunginjohtajana ja kutsui ystävänsä, ministeri Pertti Paasion vihkimään laitok- Keski-Uusimaa saivat järjestelmän toimimaan. Kivihiilen poltto oli ihan toista kuin öljyn, joka paloi helposti hallitusti. Kivihiili oli lohkareina, se piti jauhaa, säilyttää siilossa, kuljettaa tulipesään, säätää happitasot ja palamis- ilma oikeille tasoille. Kaikki tämä kehitti työntekijöitä ja valmisti heitä myöhempiä haasteita varten. Yhtiön selkeä kehityspolku Vas. Pyroflow-kattilaa nostetaan paikalleen Yli-Keravan kaukolämpökeskuksella vuonna Nikkilän kaasumoottorivoimala Sipoossa. Biopolttoaineista ei tuolloin puhuttu, eikä maakaasusta ollut tietoakaan. Kivihiiltä kannatti käyttää noin 100 km:n etäisyydellä rannikosta, Kähkönen kertoo. Alettiin suunnitella Suomessa kehitettyä Pyroflow-kiertoleijukattilaa, jossa hiekan sekaan puhallettiin ilmaa, jonka seassa kiinteä polttoaine paloi. Kattila oli tarkoitus sijoittaa Yli-Keravan lämpökeskuksen kolmen olemassa olevan kattilan rinnalle saman katon alle. Kattila kohtasi myös vastustusta. Kotiseutuneuvos Martti Saaristo mm. vastusti kattilaa perustellen, että...kuuset pudottavat neulasensa.... Pyroflow oli kuitenkin ympäristöystävällinen, sillä kattilaan syötettiin kalkkia, joka neutraloi rikin, jonka lisäksi järjestelmään kuului vielä savukaasujen sähkösuodatin. Kattilaa käytiin katsomassa ulkomaita myöten. Käyntiinajo oli aikamoista voimistelua. Olavi Oksanen ja Seppo Railotie perehtyivät digitaaliseen, huippumoderniin ohjausjärjestelmään ja Koffin lämpövoimala rakenteilla vuonna

13 arvokkaana asiana. Teollisuuden Voiman ydinvoimaosakkeita oli 90-luvun lopussa tarjolla enemmänkin, mutta silloin vallitsi jonkinmoinen ydinvoimanvastaisuus, jota pelättiin. Jos oltaisiin oltu voimakkaasti tuloshakuisia, olisi pitänyt hankkia rohkeammin jo rakennettua ydinvoimaa. Yhtiöittäminen tärkeä edistysaskel Maakaasuputkea asennetaan Lahdentien varressa vuonna sen käyttöön. Eikä mennyt pitkään, kun Sinebrychoff tuli Keravalle ja kaipasi edullista energiaa. Lahti Energia oli juuri tehnyt sopimuksen sikäläiselle Mallasjuoman oluttehtaalle energian toimituksesta vastaavalta voimalaitokselta. Otimme konseptin käyttöön ja rakensimme Koffille vastaavan voimalaitoksen vuonna Prosessit vaativat 160-asteista vettä, mihin normaali kaukolämpövesi ei käynyt, sillä se oli vain 115-asteista. Myöhemmissä mittauksissa energiantoimitus voitti tehokkuuspalkintoja erilaisissa vertailuissa. Keravan Energia on edennyt selkeää polkua pitkin. Ensin oli öljy, sitten kiinteää polttoainetta, jolloin työntekijät oppivat paljon, sitten maakaasuturbiinilaitos, vastaava Koffin voimalaitos ja lopulta biovoimalaitos. Sähkökaupan vapautumisella oli hintansa Sähkökaupan vapautumisen 1992 Osmo Kähkönen muistaa tapauksena, jossa olisi voitu toimia toisin. Tukkumyyjät IVO (Imatran Voima) ja TSM (Teollisuuden Sähkönmyynti) pelottelivat jo ennen sähkömarkkinoiden vapautumista, että mm. uusien voimalaitosten kulujen myötä sähkön hinta nousee. Kerava osti tukkusähkönsä TSM:ltä. Olimme muodostaneet Päijät-Hämeen Energia Oy:n yhdessä Porvoon, Karkkilan, Iitin, Heinolan ja Nastolan kanssa ajatuksena se, että säästämme hinnan kiinteässä osuudessa. Astuimme miinaan, kun Päijät-Hämeen Energia teki kymmenen vuoden tukkusopimuksen Teollisuuden Sähkönmyynnin kanssa. Olisihan tuota voinut kysyä markkinatalouden professorilta että mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu ja siten säästänyt pitkän pennin. Uudet voimalat olivat kalliita, mutta taustalla oli silti vanha ydin- ja vesivoima. Sipoo merkittävin tapaus Uransa merkittävimpänä tapahtumana Kähkönen pitää Sipoon kaukolämpöliiketoiminnan ja sähköverkon hankkimista Keravan Energialle. Sipoolla oli oma kaukolämpötoimintansa, joka oli vaikeuksissa. Kunnaninsinööri Risto Mononen soitti monesti Keravan Energialle ja pyysi neuvoja kaukolämmön teknisten yksityiskohtien kanssa. Lopulta Sipoo päätti hankkiutua eroon kaukolämmöstä ja järjesti tarjouskilpailun, jossa Keravan lisäksi oli mukana mm. Vantaan Energia Oy. Teimme vuonna 1994 tarjouksen, jossa Sipoo saisi 3,5 % Keravan Energian osakkeista ja kymmenen miljoonaa markkaa rahaa, ja voitimme tarjouskilpailun. Vuotta myöhemmin ostimme myös sähköverkon Pohjolan Voimalta ja perustimme Etelä-Suomen Energian hoitamaan Sipoon jakelua. Sipoon ostaminen mahdollistui sillä, että olimme ostaneet Etelä-Suomen Voiman osakkeita Espoolta, joka möi ne kun ei saanut niistä osinkoa. Tätä kautta saimme myös Teollisuuden Voiman osuuksia Olkiluodon ydinvoimalan ykkös- ja kakkosreaktoreista, jonka näimme hyvin Vuonna 1992 tapahtunutta yhtiöittämistä Kähkönen arvostaa. Ajateltiin, että jotta voitaisiin pärjätä uudessa kilpailutilanteessa, piti edellytyksien olla samat kuin naapuriyhtiöillä. Pienen on oltava ketterä. Päätöksenteko piti saada lähemmäs yhtiön johtoa lähelle liiketoimintaa. Sipoon alueen ostaminen ei esimerkiksi välttämättä olisi edes mennyt läpi valtuustossa, jos se olisi siitä päättänyt. Kähkösellä on edelleen ideoita Kun Fortum äskettäin möi jakeluverkkonsa mm. Tuusulassa ja Järvenpäässä Suomi Power Oy:lle, herää kysymys miksi paikalliset energiayhtiöt jätettiin ulkopuolisiksi? Eero Lehti arveli talouslehdessä syyn olevan Fortumin työn säästössä. Suomi Power in omistajat eivät välttämättä kaikki ole kovin pitkäaikaisia omistajia. Ydinvoimaan liittyen Kähkönen toteaa, että TVO:n ja Fennovoiman olisi ehkä kannattanut harkita voimien yhdistämistä siten, että Fennovoiman osakkaat olisi hyväksytty Olkiluoto 4:n osakkaiksi ja suuret omistajat kuten Fortum ja UPM olisivat tinkineet omista osuuksistaan hieman. Hanhikiven rakentamissuunnitelmista olisi voitu luopua ja loppusijoituspaikan ratkaisukin olisi ollut helpompi. Fennovoiman Hanhikivi on kuitenkin järkevä rakentaa, mutta ydinjätteet tulisi sijoittaa yhteen paikkaan. Suomi on Kähkösen mukaan hieno esimerkki muulle maailmalle. Maamme on edistyksellinen muun muassa siksi, että käytämme laajamittaisesti hiilidioksidipäästövapaata ydinvoimaa, nyt kun ilmaston lämpeneminen on todettu pahimmaksi ympäristöuhaksi. Energiateollisuus ry:llä on Hiilineutraali Suomi tavoiteohjelma. Energian suhteen pitää olla mahdollisimman omavarainen. Energiaa tulee tuottaa mahdollisimman halvoista polttoaineista mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Perusteet ovat nykyisin samat kuin aina ennenkin. 13

14 Kalervo Nieminen Keravan Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Biovoimalan rakentaminen merkittävin päätös Kalervo Niemisen hallitusaikana Keravan Energian merkittävin teko oli Myllynummen biovoimalaitoksen rakennuttaminen. Haaste oli suuri, sillä rakentaminen maksoi yli 40 Me. Silloinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin totesi, että hallituksen on syytä erityisesti huolehtia siitä, että projekti onnistuu sekä teknisesti että taloudellisesti, Nieminen muistelee. oimitusjohtaja Osmo T Kähkösen aikaan todettiin, että Keravan kaukolämmöstä noin 70 % tehtiin maakaasulla, jota ostettiin yhdeltä toimittajalta ulkomailta. Tehdyssä riskianalyysissä todettiin, että riippuvuutta maakaasusta on syytä merkittävästi pienentää. Yhtiö päätti selvittää mahdollisuudet rakentaa oma, kotimaisia polttoaineita käyttävä voimalaitos Saviolle. Yhtenä polttoainevaihtoehtona tutkittiin kierrätyspuusta tehtyä haketta (REF), koska sitä valmistettiin samalla alueella Lassila & Tikanoja Oy:n käsittelylaitoksessa. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut taloudellisesti eikä teknisesti perustelluksi valinnaksi. Yhtenä ongelmana oli se, että kierrätyspuuta polttavan laitoksen savukaasujen puhdistaminen EU-lainsäädännön vaatimusten mukaisesti on erittäin kallista ja tuhka on lisäksi erityiskäsittelyä vaativaa. Lopulliseksi valinnaksi tuli metsähaketta ja turvetta käyttävä CHP-voimalaitos, josta saadaan sekä lämpöä että sähköä. Valitulle tontille mahtuu vielä toinenkin voimalaitos-yksikkö. Projekti päätettiin toteuttaa Pohjolan Voiman (PVO) avulla, koska heillä oli sekä taito että resurssit ja runsaasti kokemusta alalta. PVO perusti hanketta varten oman tytäryhtiön - Keravan Lämpövoima Oy:n. Keravan Energia Oy omistaa Pohjolan Voiman osakesarjan, jolla se omistaa Keravan Lämpövoima Oy:n. Jos minulla olisi ollut yksinvalta, 14

15 JUKKA NISSINEN Yläkuvassa Myllynummen biovoimalan vihkiäistilaisuus vuonna Vas. takana Kalervo Nieminen ja Rolf Paqvalin. Nauhaa leikkaamassa Lars Horn ja Mauri Pekkarinen. JUKKA NISSINEN 15

16 olisin saman tien rakennuttanut samalle tontille tuplasti isomman voimalan, josta olisi saanut kaukolämpöä isommalle alueelle, kuten esimerkiksi Tuusulan Rykmentinpuistoon, Nieminen toteaa. DI Jussi Lehto valittiin Keravan Energian toimitusjohtajaksi Niemisen hallituskauden aikana vuonna Kansainvälistä teollisuuskokemusta En millään lailla pyrkinyt Keravan Energia Oy:n hallitukseen. Olin silloin 13 vuotta sitten Stowe Woodward Finland Oy:n toimitusjohtaja Saviolla ja sen lisäksi mm sanomalehti Keski-Uusimaan hallituksessa. Minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut yhtiön hallituksen puheenjohtajuudesta. Vastasin pienen harkinnan jälkeen myöntävästi ja tulin valituksi. Uuden johtajan valinta JUKKA NISSINEN Toinen merkittävä rutiininomaisesta hallitustyöstä erottuva tapahtuma oli uuden toimitusjohtajan valinta. Osmo Kähkönen jäi omasta tahdostaan eläkkeelle hieman ennen varsinaista eläkeikäänsä. Hakijoita oli melkoinen joukko, mutta loppujen lopuksi haastateltavien hakijoiden valinta oli kohtuullisen helppoa. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Koko hallitus ei kuitenkaan osallistunut haastatteluihin, vaan se valitsi siihen työryhmän jossa oli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen (Sipoon edustaja). Neljäntenä jäsenenä oli Osmo Kähkönen. Valituksi tuli yksimielisesti DI Jussi Lehto. Hän oli tuolloin Helsingin Energian kakkosmies tittelillä strategiajohtaja. Haastattelussa kysyin häneltä muun muassa, että miten olet tällaisesta nakkikioskista kiinnostunut? Saimme vastauksen, joka meitä tyydytti. Hän halusi pois isosta organisaatiosta tehtävään, jossa pääsee todella vaikuttamaan asioihin ja näkee nopeasti myös oman työnsä tulokset. Hallitus on ollut tyytyväinen tekemäänsä valintaan. Jussi Lehto on valittu myös useisiin energia-alan luottamuselimiin. Ei saa myydä ulkomaalaisille Poliittista vääntöä Nieminen ei muista hallitusaikanaan esiintyneen, mitä nyt Vihreät ovat puolueohjelmansa mukaisesti aina muistaneet vastustaa ydinvoimaa. Keravan Energiaa ei hänen tietääkseen ole yritetty ostaa. Eikä kannata myydä missään tapauksessa. Miksi se myytäisiin? Mikä olisi syy? Mihin se raha käytettäisiin? On muistettava, että uusi ostaja ottaisi maksamansa summan takaisin keravalaisilta ja sipoolaisilta kuluttajilta korkeampien tariffien kautta. Minä maksan mielelläni sekä siirtoettä energiamaksun kotimaiselle yhtiölle. Lisäksi on huomioitava se, että kerran myytyä siirtoverkkoa ei saa käytännössä juuri koskaan ostettua takaisin ainakaan halvalla. Keravan Energiaa Nieminen luonnehtii keskisuureksi yhtiöksi, jonka koko on riippuvainen toimialueesta. Mielenkiintoisena hän näkee mahdollisuuden kuitenkin kasvaa sitä kautta, että yhtiö omistaa tytäryhtiönsä Etelä-Suomen Energia Oy:n kautta nurkan Helsingin sähkönjakelusta Helsingin suorittaman Sipoon pakkolunastuksen myötä. Alueelle ollaan suunnittelemassa uutta asutusta, jopa ihmisen lähiötä. Siinä tulisi Keravan verran lisää asiakkaita. 16

17 Yhtiöittäminen oli hyvä asia Energialaitoksen yhtiöittäminen oli Niemisen mielestä hyvä asia. Osakeyhtiön pöytäkirjat eivät ole julkisia eikä päätöksistä voi valittaa. Tämä antaa yhtiölle mahdollisuuden päättää joustavasti omista asioistaan. Omistajan eli kunnan tahto sanelee kuitenkin toiminnan reunaehdot (konserniohjeet). Se, kannattaako kunnan muita palveluja yhtiöittää, riippuu hänen mukaansa rakenteesta. Yhtiöstä ei ole hyötyä, jos sen toiminta ja tuotteet ovat sellaisia, että ne eivät sovi normaalin osakeyhtiön toimintamalliin. Lisäksi EU vaatii kuntien energialaitoksia ja muitakin liikelaitoksia yhtiöitettäväksi, koska kuntien kassaan ei saisi tulouttaa rahaa ilman veronmaksua. Keravan Energia Oy ei maksa osinkoja, koska niistä pitäisi maksaa veroja. Niinpä osinkohyöty annetaan asiakkaille edullisempana energian hintana. Niemisen mukaan paikallinen energiayhtiö voi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen esimerkiksi polttoainevalinnoilla. Mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää puun lisäksi ydinvoimaosuuksia ja koskivoimaa. Keravan Energialla on jopa Norjasta koskivoimaosuuksia, joskaan ei kovin suuria. Sorsa hyvä työpari Pertti Sorsa oli Keravan Energian hallituksen varapuheenjohtaja ja Niemisen aisapari 12 vuoden ajan. Hän oli myös Keravan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäsen. Pertti Sorsa ja Kalervo Nieminen jäivät pois Keravan Energian hallituksesta keväällä Yhtiön tulevaisuus näyttää hyvältä. Sähköä ja lämpöä tarvitaan aina lama ei tätä alaa kosketa niin paljon kuin monia muita yhtiöitä. Hallituksen varapj. Pertti Sorsa Etäluettavat mittarit 2013 SÄHKÖMARKKINALAKI määräsi sähkömittarit muutettavaksi etäluettaviksi siten, että vuoteen 2014 mennessä 80% mittareista tuli olla etäluettavia. Keravan alueella kaikki mittarit on vaihdettu etäluettaviksi ja Sipoon alueellakin yli 90 % mittareista oli etäluennassa vuoden 2013 päättyessä. KERAVAN ja Sipoon alueilla oli 2013 yhteensä n sähkömittaria, joista noin on etäluennassa. Suurin osa näistä on radioteitse tai kännykkäverkon kautta luettavia. Niitä asennettiin etupäässä taajamien ulkopuolelle. Sähköverkon kautta luettavia mittareita on noin neljäsosa, pääosin kaupunkialueella. ETÄLUETTAVAT mittarit helpottavat sähkönkulutuksen seurantaa paitsi sähköyhtiölle, myös kuluttajan osalta. Kuluttaja voi seurata omien toimenpiteidensä vaikutusta internetissä ja harkita säästötoimenpiteitä. JUKKA NISSINEN Keravan Energialla on koskiosuuksia Norjassa, kuvassa Fosveitin voimalaitos. Sähkölaitosasentaja Jouni Klinga ja etäluettava kännykkäverkossa toimiva mittari. Kännykkälaitteisto on kuvassa mittarin päällä olevassa pyöreässä kotelossa. Kuva vuodelta 2009, jolloin asennustöitä aloiteltiin. 17

18 Kerava eturintamassa kaukolämpöön Sähkön ja lämmön yhteistuotanto suojelee ilmastoa Ali-Keravan lämpövoimalaitos, joka toimi maakaasulla, mahdollisti ensimmäisenä sähkön ja lämmön yhteistuotannon v

19 Keski-Uusimaa Asiasta keskusteltiin sen jälkeen Keravan sähkölautakunnassa. Puheenjohtaja Eero J. Virtanen ja kauppalanjohtaja Unto Suominen innostuivat ajatuksesta rakentaa kaukolämpöverkko Keravalle. Perusselvitys tilattiin Insinööritoimisto Ekonolta. Keskuskoulun lämmityskattila oli noihin aikoihin tullut tiensä päähän ja se piti joka tapauksessa vaihtaa. Korvaajaksi rakennettiin kaukolämpökeskus, josta vedettiin 600 m ensimmäinen linja. Suunnitelmiin kuului aluksi liittää kaukolämpöön kaupungin kiinteistöjä. Ensimmäinen siirrettävä 2 MW:n kaukolämpökattila asennettiin paikoilleen elokuussa. Keskuskoulun lämmittäminen alkoi Vuonna 1972 kaukolämpö eriytettiin omaksi osastokseen ja vetäjäksi valittiin Jaakko Lähteelä, teknikko kaupungin rakennusvirastosta. Verkko laajeni vastoinkäymisistä huolimatta Keravan ensimmäinen kaukolämpölinja vedettiin Keskuskoulun siirrettävältä lämpökeskukselta silloiselle kaupungintalolle. Matkan varrella Osuuspankin, Yhdyspankin ja Pohjolan talot liittyivät verkkoon. Oli luotu alku, josta kehittyi myöhemmin erittäin ympäristöystävällinen ja edullinen yhteistuotanto, jossa sähköntuotannon ylijäämälämpö käytetään lämmitykseen. Keravan kaukolämpöverkon runkolinjat rakennettiin ensialkuun betonielementtitekniikalla. Haarajohdoissa käytettiin ns. vanhaa Fiskarsia, jossa muovieristeiseen kaukolämpöelementtiin oli sijoitettu teräksinen virtausputki. Metalliputki saattoi liikkua vapaasti eristeputken sisällä. Fiskarseissa ulkopuolinen kosteus saattoi syövyttää virtausputken rikki. Tiivistystekniikassa oli puutteita, joten kosteusvaurioita syntyi luvun lopussa kehitettiin ns. ienten kaupunkien joukossa P Kerava teki kaukonäköistä ja uraauurtavaa työtä kun se otti käyttöön kaukolämmön hyvissä ajoin ennen ensimmäistä öljykriisiä. Kaukolämpöjärjestelmiä oli Suomessa käytössä vasta parisenkymmentä, lähinnä suurissa kaupungeissa ja suurteollisuuden ympärillä, kun Kerava aloitti vuonna Keravan silloisen sähkölaitoksen johtaja Kauko Hämäläinen ( ) on yksi ajatuksen isistä. Uusmaalaisilla sähkölaitoksen johtajilla oli tapana kokoontua epävirallisesti kuukausittain. Eräällä tapaamisella esiteltiin selvitystyötä Porvoon kaukolämmöstä. Siirrettävän lämpökeskuksen pumppujen hitsaustyö meneillään. 19

20 kiinnivaahdotettu kaukolämpöputki. Muovisen eristeputken ja teräksestä valmistetun virtausputken välinen tila on täytetty vaahdotetulla polyuretaanilla. Putki ei pääse liikkumaan eristeen sisällä ja ulkopuolinen kosteus ei pääse syövyttämään putkia. Kalevan pientaloalue oli ensimmäisiä kaukolämpökohteita, vaikka kaukolämmön ei katsotakaan soveltuvan kovin hyvin pientalojen lämmittämiseen. Pienille tonteille ei haluttu erillisiä öljykattiloita. Öljykriisien aikaan kaukolämpöä suosittiin pientaloillekin oikein valtiovallan toimesta. Kalevassa kokeiltiin aluksi kollektiivista kulutuksen mittausta, mutta siitä luovuttiin pian talouksien erilaisten kulutustottumusten vuoksi, ja siirryttiin kiinteistökohtaiseen mittaukseen. Kalevan ongelmana olivat myös Fiskars-putket, jotka alkoivat vuotaa. Vaikka alkuvaikeuksia oli, kaukolämpö hyväksyttiin. Kun kattiloita piti joka tapauksessa vaihtaa, siirryttiin mielellään kaukolämpöön. Joku talonmies saattoi vastustaa kaukolämpöä, koska pelkäsi menettävänsä työpaikkansa. Me neuvoimme ja opastimme kaukolämmön käyttöä ja säätöä ja vastustus meni nopeasti ohi, kertoo Mauno Schlobohm, joka työskenteli noihin aikoihin Keravan kaupungin sähkölaitoksen kaukolämpöosastolla. Enimmillään kaupungille oli sijoitettu kymmenen siirrettävää kaukolämpökeskusta, jotka käyttivät raskasta polttoöljyä vara-polttoaineena kevyt polttoöljy. Siihen aikaan ympäristöhaittoihin ei kiinnitetty huomiota. Lämpökeskuksessa oli mm. vain seitsemän metrin korkuinen piippu, joka oli aivan liian matala. Tervahaudankadun kiinteä lämpökeskus otettiin käyttöön tammikuussa Yläkuvassa asennetaan Pyroflow-kattilaa, alakuvassa kaukolämpöputkistojen asennustyötä samaisen laitoksen vieressä v tasolle, jolla sitä ei kannattanut enää käyttää. Kaukolämpölaitosten teho alkoi käydä riittämättömäksi, sillä verkko oli laajentunut odotettua nopeammin. Vuonna 1982 puolet kaupungin rakennustilavuudesta lämpeni kaukolämmöllä. Vuonna 1984 myynti oli ylittänyt 100 GWh:n rajan. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen uuden kivihiilikattilan hankkimisesta ja Pyroflow-leijukerroskattilan pystytys alkoi syksyllä 1984 varsinainen käyttö alkoi tammikuussa Uusi kattila oli malliltaan sellainen, että siinä saattoi polttaa ilmavirrassa kiertävän kuuman hiekan seassa kaikenlaisia kiinteitä polttoaineita, kuten hiiltä, Kiinteä lämpökeskus Yli-Keravalle Kiinteän lämpökeskuksen suunnittelu alkoi Paikaksi valittiin Tervahaudankatu, jonne rakennettiin kolmen 12 MW:n tehoisen raskasöljykattilan kokonaisuus. Rakennukseen varattiin tilaa neljännelle, n. 40 MW:n kattilalle. Rakennustyöt alkoivat kesällä 1976, koekäyttö aloitettiin joulukuussa ja tammikuussa 1977 laitos otettiin tuotantokäyttöön. Kaukolämpötoiminnan liikevaihto nousi niin suureksi, etttä vuoden 1982 alusta sähkölaitoksen nimi muutettiin muotoon Keravan Energialaitos. Neljättä kattilaa ei koskaan otettu käyttöön suunnitellulla tavalla, sillä öljyn hinta nousi JUKKA NISSINEN 20

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03. Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/4 28.04.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/4 28.04.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2014 1 (5) 512 Mitox Oy:n omistuksesta luopuminen HEL 2014-002606 T 02 07 01 Päätös päätti Korjattu 26.5.2014 AV. Päätös julkinen. myydä kaupungin omistamat Mitox -nimisen

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.06.2012 Copyright Naps Systems, Inc. 2012 Mitä on aurinkosähkö

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot