Keravan Energia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keravan Energia 1964 2014"

Transkriptio

1 Keravan Energia Tarinoita 50 vuoden taipaleelta KEVÄTINFO 2014 TIEDOTUSLIITE KESKIAUKEAMALLA 1

2 8 Sähkölaitoksen johtajana 30 vuotta Kuinka sähkö tuli Keravalle Kalervo Nieminen: Biovoimalaitos merkittävin investointi Kaukolämmön edelläkävijä Paavo Kainulainen Teljovuon tarinat Sähköaseman salaisuudet Sipoon erilaiset haasteet 46 Karkkilan kaukolämpö 2

3 Sisällys Polkumme Keravan oman sähkölaitoksen perustaminen 6 Arviolaskutus ja yösähkö 8 Kuinka sähkö tuli Keravalle 8 Kunnallisilla yhtiöillä on tulevaisuus 10 Biovoimalan rakentaminen merkittävin päätös 14 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto suojelee ilmastoa 18 Kun Keravan energialaitokselta varastettiin öljyä 23 Keravan Energian polku on ainutlaatuinen 24 Lahti Energian esimerkki kannusti yhtiöittämään 28 Kerava ja Vantaa yhteistyössä 29 Johtokatujen raivausta ja tarkastusta helikopterilla vuotta keravalaisten sähkötöissä 30 Sähköauton latauspiste 32 Tuulivoimaa keravalaisille 33 Yhtiöllä kahdeksan sähköasemaa 34 Sähköasema yhteiskunnan hermokeskus 37 Öljykattiloita jynssättiin maakaasu oli puhdasta 38 Toimitalo suunniteltiin huolellisesti 40 Sipoo Keravan Energialle 1990-luvun puolivälissä 42 Katuvalaistusta korjataan huoltokierroksilla 43 Keravan Energia yritti ostaa TSS:n 44 Karkkilan kaukolämpö Keravan Energialle 46 Maakaasu tuli Keravalle, koska putki meni vierestä 48 Kaatopaikan biokaasulaitos 51 KERAVAN ENERGIAN 50-VUOTISJUHLAJULKAISU Julkaisija Keravan Energia yhtiöt Osoitteenmuutokset Keravan Energia Oy Tervahaudankatu Kerava Puh. (09) Etelä-Suomen Energia Oy Tervahaudankatu Kerava Puh. (09) Toimitustyö, tekstit, taitto, ulkoasu, grafiikka Jukka Nissinen Symboli Advertising Oy Painopaikka Painojussit 2014 Kuvat Lehtileikkeet ja nimeämättömät kuvat Keravan Energian arkistosta Oma energiayhtiö viisas päätös TÄNÄ PÄIVÄNÄ voimme todeta, että Keravan kaupungin isien ja äitien päätös 50 vuotta sitten perustaa oma energiayhtiö oli enemmän kuin viisas päätös. Energia on vuosikymmenten saatossa noussut aina vain merkittävämmäksi osaksi jokaisen suomalaisen arkipäivää. Viime vuosina energia on noussut yhteiskunnan energiaintensiivisyyden ja ympäristökysymysten kautta poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ja voidaan helposti ennustaa, että energian merkitys ei myöskään tulevaisuudessa tule vähenemään. MARKKINOIDEN AVAUTUMISEN myötä 90-luvun puolen välin jälkeen useissa kunnissa ja kaupungeissa päädyttiin ratkaisuun, jossa omasta yhtiöstä luovuttiin. Kerava, yhtiön suurimpana omistajana, on kuitenkin pitänyt tiukasti kiinni yhtiöstään ja toimintaa on jatkuvasti ja aktiivisesti kehitetty ja siten varmistettu, että yhtiö kykenee palvelemaan omistajiaan ja asiakkaitaan alati ja kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa yhteiskunnassa. Oma yhtiö antaa omistajilleen mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten hinnat kehittyvät ja minkälaisia ratkaisuja ympäristön suhteen tehdään. OMISTAJIEN RATKAISU, jakaa yhtiön tuottama osinko asiakkaille edullisten energiahintojen muodossa, on omalta osaltaan tukenut alueen kehitystä ja talousalueen kilpailukykyä. Omistajat ovat myös luoneet vahvan pohjan sille, että yhtiö on voinut kehittää omaa toimintaansa perustaen tuotantoaan uusiutuviin ja päästöttömiin tuotantolähteisiin. Lisäksi kotimaisuus on ollut ja on toimintaa ohjaava periaate. JUHLAVUOTENAAN Keravan Energia -yhtiöt haluavatkin kiittää asiakkaitaan ja omistajiaan vahvasta luottamuksesta yhtiön toimintaan. Lupaamme samalla edelleen parantaa toimintaamme meille asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja palveluamme parantaen. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Keravan Energia Oy Toimitusjohtaja noin 50 vuotta sitten. 3

4 Polkumme 1971 Ali-Keravan sähköasema 1984 Leijukerroskattila Yli-Keravan lampökeskus 1970 Keravan kaupungin sähkölaitos 1971 Kaukolämpö Keravalle 1983 Toimitalo Tervahaudankadulle Energiakriisi 1982 Keravan energialaitos 1965 Arviolaskutus 1977 Katuvalaistuksen rakentaminen 1981 Yli-Keravan sähköasema Keravan oma sähkölaitos Ylikeravan lämpökeskus 1979 Energiakriisi

5 1986 Maakaasu Keravalle 1987 Kaukokäyttöjärjestelmä 1995 Yhteistyö Vantaan kanssa 2013 Osuudet Haminan ja Raahen tuulivoimapuistoissa 1999 Savion kaatopaikan biokaasun keräily 1989 Ali-Keravan lämmitysvoimalaitos 1992 Keravan Energia Oy 1994 Sipoon kaukolämpötoiminta Keravan Energialle 1991 Savion lämmitysvoimalaitos (Koff) 1995 Uusi sähkömarkkinalaki 2000 Kaukolämpöä Karkkilaan 2009 Ali-Keravan biovoimala 2010 Fennovoima, Olkiluoto 4 periaatelupapäätökset 1995 Etelä-Suomen Energia Oy (Sipoon sähköverkko) Nikkilän maakaasuvoimala 5

6 Keravan oman sähkölaitoksen perustaminen Kerava oli vuodesta 1955 ollut Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen palvelujen piirissä. Vuonna 1960 valmistui toimitalo Seunalantien ja nykyisen Keskustan Kehän kulmaan, jossa se edelleen palvelee, mutta nyt Keravan Vesihuoltoa. Yhteistyössä TSS:n kanssa alkoi muodostua näkemyseroja, jotka johtivat oman sähkölaitoksen perustamiseen. erkittävä tekijä saattoi olla, M että kun tutkittiin eroamisen taloudellisia vaikutuksia kävi ilmi, että Keravalle kuuluisi runsas miljoona markkaa kaupan päälle. Sen omistusosuus oli kolmasosa, eikä omaisuus vastannut arvoa. Kaupungille oli tuohon aikaan lankeamassa miljoonaluokkaa oleva lasku meriviemäristä, joka saattoi tässä yhteydessä motivoida. Keravalaisten ratkaisuihin saattoi vaikuttaa sekin, kun TSS vuonna 1955 sijoitti 15 miljoonaa markkaa Imatran Voiman Raalan projektiin, jolla parannettiin Tuusulan pohjoisosien ja Järvenpään sähköhuoltoa. Ehkä sekin, että Suomen Gummitehdas Oy:n Savion tehdas irtisanoi v ostosopimuksensa TSS:n kanssa ja solmi uuden ESV:n kanssa. Keravan kauppalanhallitus määritteli eroamiseen vaikuttaneita syitä seuraavasti: 1. Aikomus laajentaa toimintaa kaukolämpötuotantoon, minkä hankkeen se arveli soveltuvan huonosti kuntainliiton harvaan asutuille alueille. 2. TSS:n toimialueen epätaloudelliset laajentamissuunnitelmat harvaan asutuille Tuusulan pohjoisosille. 3. Keravan kiinnostus kehittää energiapalvelua asiakkailleen puhtaasti kunnallisena tehtävänä. Hanke herätti myös vastustusta. Pelättiin, että menetettäisiin TSS:n hankkimat suurostajan edut. SKDL epäili, että hankkeella pyrittiin hakemaan teollisuudelle tariffietuja, jotka pienkuluttajat joutuisivat maksamaan. Pelättiin, että omien johtoelimien palkkaaminen aiheuttaisi sähkön hintaan vaikuttavan kustannuslisän. Keravan kauppalanvaltuusto päätti kuitenkin erota kuntainliitosta ja perustaa oman sähkölaitoksen, jonka toiminta käynnistyi Rahakorvaus oli TSS:lle raskas velvoite, jonka suorittamiseksi sen oli myytävä Korson jakeluverkko Malmin Sähkölaitokselle (nykyisin Vantaan Energia). Sähkölaitos päätettiin sijoittaa organisaatioon omana yksikkönä, jota ohjasi sähkölautakunta. Sen puheenjohtajaksi nimitettiin yli-insinööri Eero J. Virtanen, joka oli voimakkaimmin ajanut oman sähkölaitoksen perustamista. SÄHKÖLAITOS Eero J. Virtanen oli keskeisessä roolissa, kun Keravan omaa sähköhuoltoa luotiin ja kehitettiin. Keravaa 1960-luvun alussa. Sähkölaitoksen talo näkyy vasemmassa alakulmassa. 6

7 Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen omaisuuden jakosopimuksen allekirjoitustilaisuus v Vas. Eero J. Virtanen, Laila Myyry, Aarne Paasikallio, Unto Suominen, Frans Kuusela, V. Kokkonen, T. Lamberg, M, Niemi, K. Mäkinen ja T. Savimaa. 7

8 Arviolaskutus ja yösähkö Kuinka sähkö tuli Keravalle eti alkuun sähkölautakunta H halusi kehittää sähkön laskuttamista ja arviolaskutusta. Järjestelmässä asiakas sai kolme arvioon perustuvaa laskua vuodessa ja vasta neljäs lasku, ns. tasauslasku perustui mittarin lukemiseen. Hanke lykkääntyi seuraavalle vuodelle, jolloin lautakunta teki retken Valkeakoskelle, jossa järjestelmä oli ollut käytössä jo kolme vuotta. Arviolaskutus otettiin Keravalla käyttöön ARVIOLASKUTUS oli käytössä sellaisenaan meidän päiviimme saakka. Vuosina siitä luovuttiin ja siirryttiin reaaliaikaiseen laskutukseen, jonka mahdollisti uusi etälukutekniikka. SÄHKÖLAITOKSEN käyttöomaisuus tuotti käytännössä vain päiväsaikaan, kun verkon kuormitus oli öiseen aikaan vähäistä. Tähän saatiin muutos luomalla yösähkötariffi eli halvempi hinta sähkölle yöksi. Tariffi otettiin käyttöön , saavutti suosiota ja ohjasi tavoitteiden mukaisesti sähkön käyttöä tasaisemmaksi ympäri vuorokautta. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n generaattori. Takana höyrykone. Elettiin vuosituhannen vaihdetta reilut sata vuotta sitten, jolloin Suomi oli muutenkin siirtymässä sähkön aikakauteen. Helsinkiläinen räätäli Emanuel Löfberg muutti Keravalle naituaan Keravan Yli-Heikkilän talon Ida-tyttären. OSA YLI-HEIKKILÄN talon maista sijaitsi hyvällä paikalla aseman vieressä, jonne yrittäjähenkinen Löfberg perusti mylly- ja sahalaitoksen. Laitoksessa syntyi runsaasti purua ja muuta poltettavaa jätettä, josta Löfberg sai ajatuksen hankkia höyrykoneen eli lokomobiilin ja generaattorin eli dynamon jauhamaan sähköä. 8 Kuvassa todennäköisesti toimitusjohtaja Emanuel Löfberg (muistitieto) konttorirakennuksen edustalla.

9 Emanuel Löfberg Sähkölasku vuodelta Huom. vasemmassa alalaidassa oleva ukaasi. KERAVAN SÄHKÖISTYMISEN katsotaan alkaneen vuonna 1906, kun Löfberg vedätti tehtaaltansa sähköjohdot kotiinsa Heikkilään (nykyisin Keravan kotiseutumuseo) ja asennutti sinne sähkövalot. Valaistusta varten rakennettiin Keravan keskustan seudulle pienjänniteverkko. Sähköä hyödynnettiin aluksi nimenomaan valona, koska siten generaattorin pienehköstä tehosta saatiin eniten irti taloudellista hyötyä. Etäisin asiakas oli tuolloin Koivulan kasvatuslaitos (Nuorisovankila). EMANUEL LÖFBERG KUOLI Vuonna 1912 tehtaalle hankittiin uusi höyrykone, jonka teho oli 110 hv, sekä generaattori, jonka teho oli 75 kva. Vuonna 1916 nämä tuottivat sähkön n lampulle ja 17 sähkömoottorille. Keravan Mylly- ja Puunjalostus Oy:n rakennuksia. Kuva nykyisen Porvoonkadun varrelta. 9

10 Osmo Kähkösen 30 vuotta Keravan Energiassa Kunnallisilla yhtiöillä Jos myy jonkun kunnan keskeisen resurssin, ei sitä tahdo saada rahallakaan takaisin, toteaa Keravan Energiaa kolmisenkymmentä vuotta johtanut Osmo Kähkönen. Langat tulee pitää omissa käsissä, muuten olemme pian kaikki ulkomaisten sijoittajien palkkalistoilla. Ulkomaisille sijoittajille myymisen seuraukset on nähty: hinnat ovat nousseet merkittävästi, mutta voitot ovat valuneet veroparatiiseihin. Uuden toimitusjohtajan ensimmäiset kommentit paikallisessa sanomalehdessä. (Keski-Uusimaa ) un Osmo Kähkönen astui remmiin K 1976 joulukuussa, oli sähkölaitos vielä uusi hallintokunta kaupungin organisaatiossa, jossa se haki paikkaansa. Toiminnan vakiinnuttaminen oli kesken. Tekemisen halu ja vauhti oli kova Kerava kasvoi mahtavasti ja asuntomessut oli juuri pidetty Jaakkolassa. 10

11 Nuori DI Kähkönen on tulevaisuus Olin ollut Iisalmen sähkölaitoksella harjoittelemassa ja sitten Imatran Voimalla. Paikka tuli auki, laitoin hakemuksen ja valitsivat minut. Sähkölautakunnan puheenjohtajana oli tuolloin Martti Hirvensalo Helsingin Energiasta. Sähkölaitokselta oli lähtenyt aikaisempi johtaja lähinnä palkkaerimielisyyksien takia. Palkat nousivat teknisellä alalla inflaation myötä, mutta Kerava yritti jarruttaa palkkojen korottamista. Virkamiesten palkkoja ei nostettu. Niinpä esimerkiksi JUKKA NISSINEN Asseri Aaltonen. Asseri Aaltonen Kauko Hämäläisen lähdettyä työpäällikkö Asseri Aaltonen sai olla sähkölaitoksen johtajana vajaan vuoden, ennen Tapani Kurkelaa. Sähkölaitoksella työskentelivät mm. legendaarinen asentaja Kauko Heikkilä, kaukolämpöpuolella Manu Schlobohm, kaupunginsihteerinä Aarne Pitkänen, kaupunginjohtajana Yrjö Ahomaa sekä omana sihteerinäni Liisa Lehto (Hämäläinen/Waarala). Öljystä kiinteään polttoaineeseen Kaukolämpö kehittyi reippain askelin, sähköpuolella oli perinteisempää. Kaukolämpö tehtiin ensin raskaalla ja kevyellä polttoöljyllä, mutta kun öljykriisi tuli 1979, olisi kaukolämmön hintaa pitänyt korottaa koko ajan luvun alussa ruvettiin pohtimaan kiinteän polttoaineen käyttöä, käytännössä kivihiilen. 11

12 - Merkittävä kehitysaskel oli Ali-Keravan maakaasua käyttävä sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollistava voimalaitos vuonna Imatran Seudun Sähkö hankki ensimmäisenä teollisuusturbiinin, joka kävi maakaasulla, ja Keravalle ostettiin samanlainen. Yrjö Heikin poika Komokallio varsinainen virtuoosi tuli kaasuturbiinivoimalaitoksen voimalaitosinsinööriksi. Pekka Kettunen oli tuolloin kaupunginjohtajana ja kutsui ystävänsä, ministeri Pertti Paasion vihkimään laitok- Keski-Uusimaa saivat järjestelmän toimimaan. Kivihiilen poltto oli ihan toista kuin öljyn, joka paloi helposti hallitusti. Kivihiili oli lohkareina, se piti jauhaa, säilyttää siilossa, kuljettaa tulipesään, säätää happitasot ja palamis- ilma oikeille tasoille. Kaikki tämä kehitti työntekijöitä ja valmisti heitä myöhempiä haasteita varten. Yhtiön selkeä kehityspolku Vas. Pyroflow-kattilaa nostetaan paikalleen Yli-Keravan kaukolämpökeskuksella vuonna Nikkilän kaasumoottorivoimala Sipoossa. Biopolttoaineista ei tuolloin puhuttu, eikä maakaasusta ollut tietoakaan. Kivihiiltä kannatti käyttää noin 100 km:n etäisyydellä rannikosta, Kähkönen kertoo. Alettiin suunnitella Suomessa kehitettyä Pyroflow-kiertoleijukattilaa, jossa hiekan sekaan puhallettiin ilmaa, jonka seassa kiinteä polttoaine paloi. Kattila oli tarkoitus sijoittaa Yli-Keravan lämpökeskuksen kolmen olemassa olevan kattilan rinnalle saman katon alle. Kattila kohtasi myös vastustusta. Kotiseutuneuvos Martti Saaristo mm. vastusti kattilaa perustellen, että...kuuset pudottavat neulasensa.... Pyroflow oli kuitenkin ympäristöystävällinen, sillä kattilaan syötettiin kalkkia, joka neutraloi rikin, jonka lisäksi järjestelmään kuului vielä savukaasujen sähkösuodatin. Kattilaa käytiin katsomassa ulkomaita myöten. Käyntiinajo oli aikamoista voimistelua. Olavi Oksanen ja Seppo Railotie perehtyivät digitaaliseen, huippumoderniin ohjausjärjestelmään ja Koffin lämpövoimala rakenteilla vuonna

13 arvokkaana asiana. Teollisuuden Voiman ydinvoimaosakkeita oli 90-luvun lopussa tarjolla enemmänkin, mutta silloin vallitsi jonkinmoinen ydinvoimanvastaisuus, jota pelättiin. Jos oltaisiin oltu voimakkaasti tuloshakuisia, olisi pitänyt hankkia rohkeammin jo rakennettua ydinvoimaa. Yhtiöittäminen tärkeä edistysaskel Maakaasuputkea asennetaan Lahdentien varressa vuonna sen käyttöön. Eikä mennyt pitkään, kun Sinebrychoff tuli Keravalle ja kaipasi edullista energiaa. Lahti Energia oli juuri tehnyt sopimuksen sikäläiselle Mallasjuoman oluttehtaalle energian toimituksesta vastaavalta voimalaitokselta. Otimme konseptin käyttöön ja rakensimme Koffille vastaavan voimalaitoksen vuonna Prosessit vaativat 160-asteista vettä, mihin normaali kaukolämpövesi ei käynyt, sillä se oli vain 115-asteista. Myöhemmissä mittauksissa energiantoimitus voitti tehokkuuspalkintoja erilaisissa vertailuissa. Keravan Energia on edennyt selkeää polkua pitkin. Ensin oli öljy, sitten kiinteää polttoainetta, jolloin työntekijät oppivat paljon, sitten maakaasuturbiinilaitos, vastaava Koffin voimalaitos ja lopulta biovoimalaitos. Sähkökaupan vapautumisella oli hintansa Sähkökaupan vapautumisen 1992 Osmo Kähkönen muistaa tapauksena, jossa olisi voitu toimia toisin. Tukkumyyjät IVO (Imatran Voima) ja TSM (Teollisuuden Sähkönmyynti) pelottelivat jo ennen sähkömarkkinoiden vapautumista, että mm. uusien voimalaitosten kulujen myötä sähkön hinta nousee. Kerava osti tukkusähkönsä TSM:ltä. Olimme muodostaneet Päijät-Hämeen Energia Oy:n yhdessä Porvoon, Karkkilan, Iitin, Heinolan ja Nastolan kanssa ajatuksena se, että säästämme hinnan kiinteässä osuudessa. Astuimme miinaan, kun Päijät-Hämeen Energia teki kymmenen vuoden tukkusopimuksen Teollisuuden Sähkönmyynnin kanssa. Olisihan tuota voinut kysyä markkinatalouden professorilta että mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu ja siten säästänyt pitkän pennin. Uudet voimalat olivat kalliita, mutta taustalla oli silti vanha ydin- ja vesivoima. Sipoo merkittävin tapaus Uransa merkittävimpänä tapahtumana Kähkönen pitää Sipoon kaukolämpöliiketoiminnan ja sähköverkon hankkimista Keravan Energialle. Sipoolla oli oma kaukolämpötoimintansa, joka oli vaikeuksissa. Kunnaninsinööri Risto Mononen soitti monesti Keravan Energialle ja pyysi neuvoja kaukolämmön teknisten yksityiskohtien kanssa. Lopulta Sipoo päätti hankkiutua eroon kaukolämmöstä ja järjesti tarjouskilpailun, jossa Keravan lisäksi oli mukana mm. Vantaan Energia Oy. Teimme vuonna 1994 tarjouksen, jossa Sipoo saisi 3,5 % Keravan Energian osakkeista ja kymmenen miljoonaa markkaa rahaa, ja voitimme tarjouskilpailun. Vuotta myöhemmin ostimme myös sähköverkon Pohjolan Voimalta ja perustimme Etelä-Suomen Energian hoitamaan Sipoon jakelua. Sipoon ostaminen mahdollistui sillä, että olimme ostaneet Etelä-Suomen Voiman osakkeita Espoolta, joka möi ne kun ei saanut niistä osinkoa. Tätä kautta saimme myös Teollisuuden Voiman osuuksia Olkiluodon ydinvoimalan ykkös- ja kakkosreaktoreista, jonka näimme hyvin Vuonna 1992 tapahtunutta yhtiöittämistä Kähkönen arvostaa. Ajateltiin, että jotta voitaisiin pärjätä uudessa kilpailutilanteessa, piti edellytyksien olla samat kuin naapuriyhtiöillä. Pienen on oltava ketterä. Päätöksenteko piti saada lähemmäs yhtiön johtoa lähelle liiketoimintaa. Sipoon alueen ostaminen ei esimerkiksi välttämättä olisi edes mennyt läpi valtuustossa, jos se olisi siitä päättänyt. Kähkösellä on edelleen ideoita Kun Fortum äskettäin möi jakeluverkkonsa mm. Tuusulassa ja Järvenpäässä Suomi Power Oy:lle, herää kysymys miksi paikalliset energiayhtiöt jätettiin ulkopuolisiksi? Eero Lehti arveli talouslehdessä syyn olevan Fortumin työn säästössä. Suomi Power in omistajat eivät välttämättä kaikki ole kovin pitkäaikaisia omistajia. Ydinvoimaan liittyen Kähkönen toteaa, että TVO:n ja Fennovoiman olisi ehkä kannattanut harkita voimien yhdistämistä siten, että Fennovoiman osakkaat olisi hyväksytty Olkiluoto 4:n osakkaiksi ja suuret omistajat kuten Fortum ja UPM olisivat tinkineet omista osuuksistaan hieman. Hanhikiven rakentamissuunnitelmista olisi voitu luopua ja loppusijoituspaikan ratkaisukin olisi ollut helpompi. Fennovoiman Hanhikivi on kuitenkin järkevä rakentaa, mutta ydinjätteet tulisi sijoittaa yhteen paikkaan. Suomi on Kähkösen mukaan hieno esimerkki muulle maailmalle. Maamme on edistyksellinen muun muassa siksi, että käytämme laajamittaisesti hiilidioksidipäästövapaata ydinvoimaa, nyt kun ilmaston lämpeneminen on todettu pahimmaksi ympäristöuhaksi. Energiateollisuus ry:llä on Hiilineutraali Suomi tavoiteohjelma. Energian suhteen pitää olla mahdollisimman omavarainen. Energiaa tulee tuottaa mahdollisimman halvoista polttoaineista mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Perusteet ovat nykyisin samat kuin aina ennenkin. 13

14 Kalervo Nieminen Keravan Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Biovoimalan rakentaminen merkittävin päätös Kalervo Niemisen hallitusaikana Keravan Energian merkittävin teko oli Myllynummen biovoimalaitoksen rakennuttaminen. Haaste oli suuri, sillä rakentaminen maksoi yli 40 Me. Silloinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin totesi, että hallituksen on syytä erityisesti huolehtia siitä, että projekti onnistuu sekä teknisesti että taloudellisesti, Nieminen muistelee. oimitusjohtaja Osmo T Kähkösen aikaan todettiin, että Keravan kaukolämmöstä noin 70 % tehtiin maakaasulla, jota ostettiin yhdeltä toimittajalta ulkomailta. Tehdyssä riskianalyysissä todettiin, että riippuvuutta maakaasusta on syytä merkittävästi pienentää. Yhtiö päätti selvittää mahdollisuudet rakentaa oma, kotimaisia polttoaineita käyttävä voimalaitos Saviolle. Yhtenä polttoainevaihtoehtona tutkittiin kierrätyspuusta tehtyä haketta (REF), koska sitä valmistettiin samalla alueella Lassila & Tikanoja Oy:n käsittelylaitoksessa. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut taloudellisesti eikä teknisesti perustelluksi valinnaksi. Yhtenä ongelmana oli se, että kierrätyspuuta polttavan laitoksen savukaasujen puhdistaminen EU-lainsäädännön vaatimusten mukaisesti on erittäin kallista ja tuhka on lisäksi erityiskäsittelyä vaativaa. Lopulliseksi valinnaksi tuli metsähaketta ja turvetta käyttävä CHP-voimalaitos, josta saadaan sekä lämpöä että sähköä. Valitulle tontille mahtuu vielä toinenkin voimalaitos-yksikkö. Projekti päätettiin toteuttaa Pohjolan Voiman (PVO) avulla, koska heillä oli sekä taito että resurssit ja runsaasti kokemusta alalta. PVO perusti hanketta varten oman tytäryhtiön - Keravan Lämpövoima Oy:n. Keravan Energia Oy omistaa Pohjolan Voiman osakesarjan, jolla se omistaa Keravan Lämpövoima Oy:n. Jos minulla olisi ollut yksinvalta, 14

15 JUKKA NISSINEN Yläkuvassa Myllynummen biovoimalan vihkiäistilaisuus vuonna Vas. takana Kalervo Nieminen ja Rolf Paqvalin. Nauhaa leikkaamassa Lars Horn ja Mauri Pekkarinen. JUKKA NISSINEN 15

16 olisin saman tien rakennuttanut samalle tontille tuplasti isomman voimalan, josta olisi saanut kaukolämpöä isommalle alueelle, kuten esimerkiksi Tuusulan Rykmentinpuistoon, Nieminen toteaa. DI Jussi Lehto valittiin Keravan Energian toimitusjohtajaksi Niemisen hallituskauden aikana vuonna Kansainvälistä teollisuuskokemusta En millään lailla pyrkinyt Keravan Energia Oy:n hallitukseen. Olin silloin 13 vuotta sitten Stowe Woodward Finland Oy:n toimitusjohtaja Saviolla ja sen lisäksi mm sanomalehti Keski-Uusimaan hallituksessa. Minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut yhtiön hallituksen puheenjohtajuudesta. Vastasin pienen harkinnan jälkeen myöntävästi ja tulin valituksi. Uuden johtajan valinta JUKKA NISSINEN Toinen merkittävä rutiininomaisesta hallitustyöstä erottuva tapahtuma oli uuden toimitusjohtajan valinta. Osmo Kähkönen jäi omasta tahdostaan eläkkeelle hieman ennen varsinaista eläkeikäänsä. Hakijoita oli melkoinen joukko, mutta loppujen lopuksi haastateltavien hakijoiden valinta oli kohtuullisen helppoa. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Koko hallitus ei kuitenkaan osallistunut haastatteluihin, vaan se valitsi siihen työryhmän jossa oli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen (Sipoon edustaja). Neljäntenä jäsenenä oli Osmo Kähkönen. Valituksi tuli yksimielisesti DI Jussi Lehto. Hän oli tuolloin Helsingin Energian kakkosmies tittelillä strategiajohtaja. Haastattelussa kysyin häneltä muun muassa, että miten olet tällaisesta nakkikioskista kiinnostunut? Saimme vastauksen, joka meitä tyydytti. Hän halusi pois isosta organisaatiosta tehtävään, jossa pääsee todella vaikuttamaan asioihin ja näkee nopeasti myös oman työnsä tulokset. Hallitus on ollut tyytyväinen tekemäänsä valintaan. Jussi Lehto on valittu myös useisiin energia-alan luottamuselimiin. Ei saa myydä ulkomaalaisille Poliittista vääntöä Nieminen ei muista hallitusaikanaan esiintyneen, mitä nyt Vihreät ovat puolueohjelmansa mukaisesti aina muistaneet vastustaa ydinvoimaa. Keravan Energiaa ei hänen tietääkseen ole yritetty ostaa. Eikä kannata myydä missään tapauksessa. Miksi se myytäisiin? Mikä olisi syy? Mihin se raha käytettäisiin? On muistettava, että uusi ostaja ottaisi maksamansa summan takaisin keravalaisilta ja sipoolaisilta kuluttajilta korkeampien tariffien kautta. Minä maksan mielelläni sekä siirtoettä energiamaksun kotimaiselle yhtiölle. Lisäksi on huomioitava se, että kerran myytyä siirtoverkkoa ei saa käytännössä juuri koskaan ostettua takaisin ainakaan halvalla. Keravan Energiaa Nieminen luonnehtii keskisuureksi yhtiöksi, jonka koko on riippuvainen toimialueesta. Mielenkiintoisena hän näkee mahdollisuuden kuitenkin kasvaa sitä kautta, että yhtiö omistaa tytäryhtiönsä Etelä-Suomen Energia Oy:n kautta nurkan Helsingin sähkönjakelusta Helsingin suorittaman Sipoon pakkolunastuksen myötä. Alueelle ollaan suunnittelemassa uutta asutusta, jopa ihmisen lähiötä. Siinä tulisi Keravan verran lisää asiakkaita. 16

17 Yhtiöittäminen oli hyvä asia Energialaitoksen yhtiöittäminen oli Niemisen mielestä hyvä asia. Osakeyhtiön pöytäkirjat eivät ole julkisia eikä päätöksistä voi valittaa. Tämä antaa yhtiölle mahdollisuuden päättää joustavasti omista asioistaan. Omistajan eli kunnan tahto sanelee kuitenkin toiminnan reunaehdot (konserniohjeet). Se, kannattaako kunnan muita palveluja yhtiöittää, riippuu hänen mukaansa rakenteesta. Yhtiöstä ei ole hyötyä, jos sen toiminta ja tuotteet ovat sellaisia, että ne eivät sovi normaalin osakeyhtiön toimintamalliin. Lisäksi EU vaatii kuntien energialaitoksia ja muitakin liikelaitoksia yhtiöitettäväksi, koska kuntien kassaan ei saisi tulouttaa rahaa ilman veronmaksua. Keravan Energia Oy ei maksa osinkoja, koska niistä pitäisi maksaa veroja. Niinpä osinkohyöty annetaan asiakkaille edullisempana energian hintana. Niemisen mukaan paikallinen energiayhtiö voi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen esimerkiksi polttoainevalinnoilla. Mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää puun lisäksi ydinvoimaosuuksia ja koskivoimaa. Keravan Energialla on jopa Norjasta koskivoimaosuuksia, joskaan ei kovin suuria. Sorsa hyvä työpari Pertti Sorsa oli Keravan Energian hallituksen varapuheenjohtaja ja Niemisen aisapari 12 vuoden ajan. Hän oli myös Keravan Lämpövoima Oy:n hallituksen jäsen. Pertti Sorsa ja Kalervo Nieminen jäivät pois Keravan Energian hallituksesta keväällä Yhtiön tulevaisuus näyttää hyvältä. Sähköä ja lämpöä tarvitaan aina lama ei tätä alaa kosketa niin paljon kuin monia muita yhtiöitä. Hallituksen varapj. Pertti Sorsa Etäluettavat mittarit 2013 SÄHKÖMARKKINALAKI määräsi sähkömittarit muutettavaksi etäluettaviksi siten, että vuoteen 2014 mennessä 80% mittareista tuli olla etäluettavia. Keravan alueella kaikki mittarit on vaihdettu etäluettaviksi ja Sipoon alueellakin yli 90 % mittareista oli etäluennassa vuoden 2013 päättyessä. KERAVAN ja Sipoon alueilla oli 2013 yhteensä n sähkömittaria, joista noin on etäluennassa. Suurin osa näistä on radioteitse tai kännykkäverkon kautta luettavia. Niitä asennettiin etupäässä taajamien ulkopuolelle. Sähköverkon kautta luettavia mittareita on noin neljäsosa, pääosin kaupunkialueella. ETÄLUETTAVAT mittarit helpottavat sähkönkulutuksen seurantaa paitsi sähköyhtiölle, myös kuluttajan osalta. Kuluttaja voi seurata omien toimenpiteidensä vaikutusta internetissä ja harkita säästötoimenpiteitä. JUKKA NISSINEN Keravan Energialla on koskiosuuksia Norjassa, kuvassa Fosveitin voimalaitos. Sähkölaitosasentaja Jouni Klinga ja etäluettava kännykkäverkossa toimiva mittari. Kännykkälaitteisto on kuvassa mittarin päällä olevassa pyöreässä kotelossa. Kuva vuodelta 2009, jolloin asennustöitä aloiteltiin. 17

18 Kerava eturintamassa kaukolämpöön Sähkön ja lämmön yhteistuotanto suojelee ilmastoa Ali-Keravan lämpövoimalaitos, joka toimi maakaasulla, mahdollisti ensimmäisenä sähkön ja lämmön yhteistuotannon v

19 Keski-Uusimaa Asiasta keskusteltiin sen jälkeen Keravan sähkölautakunnassa. Puheenjohtaja Eero J. Virtanen ja kauppalanjohtaja Unto Suominen innostuivat ajatuksesta rakentaa kaukolämpöverkko Keravalle. Perusselvitys tilattiin Insinööritoimisto Ekonolta. Keskuskoulun lämmityskattila oli noihin aikoihin tullut tiensä päähän ja se piti joka tapauksessa vaihtaa. Korvaajaksi rakennettiin kaukolämpökeskus, josta vedettiin 600 m ensimmäinen linja. Suunnitelmiin kuului aluksi liittää kaukolämpöön kaupungin kiinteistöjä. Ensimmäinen siirrettävä 2 MW:n kaukolämpökattila asennettiin paikoilleen elokuussa. Keskuskoulun lämmittäminen alkoi Vuonna 1972 kaukolämpö eriytettiin omaksi osastokseen ja vetäjäksi valittiin Jaakko Lähteelä, teknikko kaupungin rakennusvirastosta. Verkko laajeni vastoinkäymisistä huolimatta Keravan ensimmäinen kaukolämpölinja vedettiin Keskuskoulun siirrettävältä lämpökeskukselta silloiselle kaupungintalolle. Matkan varrella Osuuspankin, Yhdyspankin ja Pohjolan talot liittyivät verkkoon. Oli luotu alku, josta kehittyi myöhemmin erittäin ympäristöystävällinen ja edullinen yhteistuotanto, jossa sähköntuotannon ylijäämälämpö käytetään lämmitykseen. Keravan kaukolämpöverkon runkolinjat rakennettiin ensialkuun betonielementtitekniikalla. Haarajohdoissa käytettiin ns. vanhaa Fiskarsia, jossa muovieristeiseen kaukolämpöelementtiin oli sijoitettu teräksinen virtausputki. Metalliputki saattoi liikkua vapaasti eristeputken sisällä. Fiskarseissa ulkopuolinen kosteus saattoi syövyttää virtausputken rikki. Tiivistystekniikassa oli puutteita, joten kosteusvaurioita syntyi luvun lopussa kehitettiin ns. ienten kaupunkien joukossa P Kerava teki kaukonäköistä ja uraauurtavaa työtä kun se otti käyttöön kaukolämmön hyvissä ajoin ennen ensimmäistä öljykriisiä. Kaukolämpöjärjestelmiä oli Suomessa käytössä vasta parisenkymmentä, lähinnä suurissa kaupungeissa ja suurteollisuuden ympärillä, kun Kerava aloitti vuonna Keravan silloisen sähkölaitoksen johtaja Kauko Hämäläinen ( ) on yksi ajatuksen isistä. Uusmaalaisilla sähkölaitoksen johtajilla oli tapana kokoontua epävirallisesti kuukausittain. Eräällä tapaamisella esiteltiin selvitystyötä Porvoon kaukolämmöstä. Siirrettävän lämpökeskuksen pumppujen hitsaustyö meneillään. 19

20 kiinnivaahdotettu kaukolämpöputki. Muovisen eristeputken ja teräksestä valmistetun virtausputken välinen tila on täytetty vaahdotetulla polyuretaanilla. Putki ei pääse liikkumaan eristeen sisällä ja ulkopuolinen kosteus ei pääse syövyttämään putkia. Kalevan pientaloalue oli ensimmäisiä kaukolämpökohteita, vaikka kaukolämmön ei katsotakaan soveltuvan kovin hyvin pientalojen lämmittämiseen. Pienille tonteille ei haluttu erillisiä öljykattiloita. Öljykriisien aikaan kaukolämpöä suosittiin pientaloillekin oikein valtiovallan toimesta. Kalevassa kokeiltiin aluksi kollektiivista kulutuksen mittausta, mutta siitä luovuttiin pian talouksien erilaisten kulutustottumusten vuoksi, ja siirryttiin kiinteistökohtaiseen mittaukseen. Kalevan ongelmana olivat myös Fiskars-putket, jotka alkoivat vuotaa. Vaikka alkuvaikeuksia oli, kaukolämpö hyväksyttiin. Kun kattiloita piti joka tapauksessa vaihtaa, siirryttiin mielellään kaukolämpöön. Joku talonmies saattoi vastustaa kaukolämpöä, koska pelkäsi menettävänsä työpaikkansa. Me neuvoimme ja opastimme kaukolämmön käyttöä ja säätöä ja vastustus meni nopeasti ohi, kertoo Mauno Schlobohm, joka työskenteli noihin aikoihin Keravan kaupungin sähkölaitoksen kaukolämpöosastolla. Enimmillään kaupungille oli sijoitettu kymmenen siirrettävää kaukolämpökeskusta, jotka käyttivät raskasta polttoöljyä vara-polttoaineena kevyt polttoöljy. Siihen aikaan ympäristöhaittoihin ei kiinnitetty huomiota. Lämpökeskuksessa oli mm. vain seitsemän metrin korkuinen piippu, joka oli aivan liian matala. Tervahaudankadun kiinteä lämpökeskus otettiin käyttöön tammikuussa Yläkuvassa asennetaan Pyroflow-kattilaa, alakuvassa kaukolämpöputkistojen asennustyötä samaisen laitoksen vieressä v tasolle, jolla sitä ei kannattanut enää käyttää. Kaukolämpölaitosten teho alkoi käydä riittämättömäksi, sillä verkko oli laajentunut odotettua nopeammin. Vuonna 1982 puolet kaupungin rakennustilavuudesta lämpeni kaukolämmöllä. Vuonna 1984 myynti oli ylittänyt 100 GWh:n rajan. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen uuden kivihiilikattilan hankkimisesta ja Pyroflow-leijukerroskattilan pystytys alkoi syksyllä 1984 varsinainen käyttö alkoi tammikuussa Uusi kattila oli malliltaan sellainen, että siinä saattoi polttaa ilmavirrassa kiertävän kuuman hiekan seassa kaikenlaisia kiinteitä polttoaineita, kuten hiiltä, Kiinteä lämpökeskus Yli-Keravalle Kiinteän lämpökeskuksen suunnittelu alkoi Paikaksi valittiin Tervahaudankatu, jonne rakennettiin kolmen 12 MW:n tehoisen raskasöljykattilan kokonaisuus. Rakennukseen varattiin tilaa neljännelle, n. 40 MW:n kattilalle. Rakennustyöt alkoivat kesällä 1976, koekäyttö aloitettiin joulukuussa ja tammikuussa 1977 laitos otettiin tuotantokäyttöön. Kaukolämpötoiminnan liikevaihto nousi niin suureksi, etttä vuoden 1982 alusta sähkölaitoksen nimi muutettiin muotoon Keravan Energialaitos. Neljättä kattilaa ei koskaan otettu käyttöön suunnitellulla tavalla, sillä öljyn hinta nousi JUKKA NISSINEN 20

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN

TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN Pohjois-Kangasalan Vesihuolto-osuuskunta 23.5.2015 Varsinainen kokous Vesi-info Pohjois-Kangasalan Vesihuolto-osuuskunnan varsinainen kokous ESITYSLISTA Aika: la 23.5.2015 kello

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 17.2.2010 klo 18.30 20.10 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Matti Kurvinen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Nro 354 voimassa 30.9.2016

Nro 354 voimassa 30.9.2016 Nro 354 voimassa 30.9.2016 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että T Maijala Oy Y-tunnus 0648504-5 kotipaikka Haapajärvi

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 )

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 ) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.4.2000 klo 9.00 1 ( 2 ) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,90 euroa osinkoa vuodelta 1999. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin uudelleen hallitukseen.

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot