Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1042/2013 vp Turunmaan saariston yhteisaluslaitureiden perusparannus- ja korjaustoimenpiteet Eduskunnan puhemiehelle Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunta asetti työryhmän ottamaan kantaa yhteysaluslaitureihin liittyviin ongelmiin, sillä saariston yhteysaluslaiturit ovat monin paikoin akuutissa korjausten ja perusparannusten tarpeessa, jotta ne vastaisivat nykyajan tarpeita. Saaristomerellä sijaitsevat valtion maantie- ja yhteysaluslaiturit on yleisesti rakennettu 1970-luvulla, jolloin ne vastasivat silloisia tarpeita. Monet laitureista ovat tätä nykyä akuutissa korjaustarpeessa. Useilta aktiiviväestön asuttamilta saarilta puuttuu edelleen mahdollisuus tuoda maihin pyörillä olevaa lastia lastausramppia pitkin. Yhtenä esimerkkinä tästä on Aspö, jonne tarvitaan kokonaan uusi laituri vastaamaan nykyajan tarpeita. Viime vuosien aikana osa laitureista on korjattu ja myös muutamia ramppeja on rakennettu, mutta nimenomaan yhteysaluslaitureihin kohdennettujen talousarviovarojen puuttuminen ei ole mahdollistanut riittävänlaajuisia toimenpiteitä. Monet yhteysaluslaiturit ovat tämän vuoksi laajojen korjausten tarpeessa. Yhtenä ongelmana on myös se, että yhteysalusliikennettä kilpailutettaessa ei oteta riittävässä laajuudessa huomioon, että alusten tulee olla rakenteeltaan sellaisia, että ne voivat kiinnittyä sekä lastata ja purkaa lasteja joustavasti kaikissa laitureissa kulloisellakin reitillä. Myös alustyypin on oltava sellainen, etteivät laiturit vaurioidu. Esimerkki tästä ongelmasta on mm. Heisala. Turunmaan ulkosaariston asettama työryhmä on ehdottanut näiden alla olevien periaatteiden hyväksymistä ja rahojen varaamista tarkoitusta varten valtion budjettiin vuosittain. Kaikkiin saariin, joissa on vakinainen asutus ja merkittävä elinkeinoelämä, on saatava ajanmukaiset yhteysaluslaiturit ja niihin lastausrampit pyörillä olevaa lastia varten. Huonossa kunnossa olevat laiturit on peruskorjattava ennen kuin ne rapistuvat täysin. Myös tavaran nostamisen maihin on oltava mahdollista kaikilta laitureilta. Laiturit, jotka nousu- tai laskuvesi tekee käyttökelvottomiksi, on korjattava. Sama koskee myös laitureille johtavia väyliä. Laitureiden viereen mereen sortunut sora ja muu aines sekä laitureiden maatuet on korjattava välittömästi. Ympärivuotisesti asutuille saarille, joilta edelleen puuttuu yhteysaluslaituri, on rakennettava yhteysaluslaiturit. Uudishankintojen ja liikenteen kilpailutuksen yhteydessä on otettava huomioon, että väylät, laiturit ja alukset muodostavat kokonaisuuden, jonka on sovittava yhteen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että laitureista tehdään turvallisia ja esteettömiä kaikille käyttäjille. Yhteysalusliikenne ja laiturit muodostavat saariston tärkeimmän infrastruktuurin ja ovat merkittävä tekijä pyrittäessä säilyttämään saaristo asuttuna. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ja asianomainen ministeriö ovat ryhtyneet Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnan yhteysaluslaitureiden korjauksia koskevien perusteltujen ehdotusten johdosta? Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2013 Jyrki Yrttiaho /vr 2

3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Yrttiahon /vr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1042/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ja asianomainen ministeriö ovat ryhtyneet Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnan yhteysaluslaitureiden korjauksia koskevien perusteltujen ehdotusten johdosta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomessa on n. 550 kokoaikaisesti asuttua saarta. Näistä n. 130:een on järjestetty valtion ylläpitämä yhteysalusliikenne. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, saarissa, joihin yhteysalusliikennettä harjoitetaan, on olemassa laituri. Tavaran nostaminen yhteysaluksista maihin on mahdollista kaikissa yhteysaluslaituripaikoissa. Myös sellaisiin saariin, joissa on vakinaista asutusta ja merkittävää elinkeinoelämää, on jo nyt olemassa laiturit pyörillä olevaa lastia varten. On hyvä huomata, etteivät kaikki laiturit, joihin yhteysalusliikennettä tapahtuu ole valtion omaisuutta. Yhteysalusliikenteen käytössä olevia laitureita on n Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus suorittaa vuosittain tietyn määrän laitureiden kuntotarkastuksia. Tänä vuonna on Saaristomeren alueella tie- ja yhteysaluslaitureiden kuntotarkastuksia tehty 23 kappaletta. Kunnostustöitä on toteutettu 28 kohteessa. Systemaattisten kuntotarkastusten sekä muiden havaintojen perusteella arvioidaan laitureiden korjaustarve sekä korjausten priorisointi. Yhteysaluslaitureiden perusparannus ja korjaus rahoitetaan samalta valtion talousarvion momentilta kuin varsinainen liikennöinti. Varsinais- Suomen ELY -keskuksen sidosryhmäyhteistyöhön kuuluu vuosittain kaksi saaristoliikenteen neuvottelukunnan kokousta. Viimeisimmässä kokouksessa sovittiin, että laiturikorjauskohteiden priorisointia tehtäessä kuullaan kirjallisessa kysymyksessä mainittua Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnan työryhmää. Kilpailuttaessaan yhteysalusliikennettä ELYkeskus noudattaa julkisista hankinnoista säädettyä lakia, jonka mukaisesti hankintayksiköiden on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet sekä kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä. Yhteysalusliikenteessä sopimusmuotona käytetään palvelusopimusmallia, jossa tilaaja määrittää palvelun tason. Palvelun tuottajalla on puolestaan kokonaisvastuu määritellyn palvelun tuottamisesta mukaan lukien kaluston hankinta. Palveluntuottajan tehtävänä on näin ollen tutustua ennalta kilpailutettavaan reittiin ja sopeuttaa kalustonsa rantautumisrakenteisiin. Sopimuksilla siis hankitaan kuljetuspalvelua, eikä sidota tiettyjä aluksia palvelun tuottamiseen millekään reitille. Kalusto voi myös sopimuskauden aikana vaihtua, kunhan se on sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukainen ja palvelun taso täyttää vaatimukset. Palvelutasomäärityksiä laadittaessa on erityisesti alusten teknisten vaatimusten osalta tarpeen varmistaa, ettei määrityksillä rajata hankinnan kohdetta koskemaan tiettyä toimijaa tai tiettyä alusta ja näin estetä muiden mahdollisuutta osallistua kilpailuun. Näin myös olisi uhkana luoda edellytykset korkeampaan tarjoushintaan sekä heikennetäisiin tavoiteltua saaristoliikennepalveluiden markkinoiden muodostumista. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2013 Liikenneministeri Merja Kyllönen 4

5 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1042/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jyrki Yrttiaho /vg: Vilka åtgärder har regeringen och det ministerium som saken gäller vidtagit på grund av de motiverade förslagen av Åbolands utskärsdelegation om reparation av förbindelsebåtsbryggorna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I Finland finns ca 550 öar som är bebodda året om. Till 130 av dem upprätthåller staten förbindelsebåtstrafik. Med få undantag finns det brygga på de öar som förbindelsebåtarna trafikerar. Vid alla förbindelsebåtsbryggor är det möjligt att lasta varor ur båtarna. Också på de öar som har stadigvarande befolkning och ett betydande näringsliv finns redan nu bryggor för hjulburen last. Märkas bör att inte alla bryggor som förbindelsebåtarna angör ägs av staten. I förbindelsebåtstrafiken används ca 100 bryggor. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland kontrollerar årligen skicket hos ett visst antal bryggor. I år har 23 väg- och förbindelsebåtsbryggor kontrollerats i Skärgårdshavets område. På 28 objekt har reparationer utförts. På grundval av de systematiska kontrollerna och andra observationer bedöms behovet av reparationer på bryggorna och hur reparationerna ska prioriteras. Ombyggnad och reparation av förbindelsebåtsbryggorna finansieras från samma moment i statsbudgeten som den egentliga trafiken. Delegationen för skärgårdstrafik håller årligen två möten som ett led i samarbetet mellan Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland och intressentgrupperna. Vid det senaste mötet enades man om att höra den i det skriftliga spörsmålet nämnda, av Åbolands utskärsdelegation tillsatta arbetsgruppen när man prioriterar bryggreparationsobjekten. När närings-, trafik- och miljöcentralen konkurrensutsätter förbindelsebåtstrafiken följer den lagen om offentlig upphandling, enligt vilken den upphandlande enheten ska utnyttja befintliga konkurrensförhållanden och behandla deltagarna i upphandlingsförfarandet på ett likvärdigt och icke-diskriminerande sätt. Inom förbindelsefartygstrafiken tillämpas en serviceavtalsmodell där beställaren anger servicenivån. Serviceproducenten å sin sida har det samlade ansvaret för att servicen tillhandahålls och för anskaffningen av materielen. Serviceproducenten måste därför på förhand bekanta sig med de konkurrensutsatta rutterna och anpassa sin materiel till angöringskonstruktionerna. Genom avtalen upphandlas alltså en transporttjänst, och man binder inga båtar till att producera tjänsten på någon viss rutt. Under avtalstiden kan materielen också bytas ut, förutsatt att den och servicenivån uppfyller de i avtalet ställda villkoren. När servicenivån specificeras måste man särskilt se till att man inte genom de tekniska kraven på båtarna avgränsar upphandlingens objekt till att gälla bara en aktör eller en viss båt, så att andra inte har möjlighet att delta i anbudsförfarandet. Då är det också risk att anbudets pris trissas upp och premisserna försämras för den eftersträvade uppkomsten av en marknad för trafiktjänster i skärgården. Helsingfors den 28 november 2013 Trafikminister Merja Kyllönen 5