VALAMON JA PAPINNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, MONIKKASALO

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HEINÄVEDEN KUNTA METSÄHALLITUS VALAMON JA PAPINNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, MONIKKASALO Kaavaselostus, luonnos Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P190-P19080

2 Kaavaselostus I (II) Timo Leskinen/Virpi Leminen SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT Suunnittelualue Suunnittelutilanne NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen Maanomistus Elinkeinot ja palvelut Tie- ja vesiliikenne Suojelu LUONNONYMPÄRISTÖ KULTTUURIYMPÄRISTÖ Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelukohteet TAVOITTEET Yleistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Paikalliset tavoitteet Virkistyskäyttö Elinkeinot, palvelut Liikenne ja infrastruktuuri Rakentaminen MITOITUSPERUSTEET Mitoitusnormit Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleisperustelu ja kuvaus Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet Liikenne Maa- ja metsätalousmaat Muut alueet Yleismääräykset TOTEUTTAMINEN Yleiskaavan oikeusvaikutukset Rakennuslupakäsittely yleiskaava-alueella Ohjeet loma-asutuksen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleistä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 18

3 Kaavaselostus II (II) Timo Leskinen/Virpi Leminen Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Vaikutukset luontoon Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön SUUNNITTELUVAIHEET Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta ja määräykset

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (21) HEINÄVEDEN KUNTA VALAMON JA PAPINNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, MONIKKASALO Nyt käsillä oleva asiakirja käsittää Heinäveden kunnan Monikkasalon alueelle käynnistämän rantaosayleiskaavan kaavaselostuksen. Rantaviivaa on yhteensä noin 8 km, josta Juojärven rantaa 5,5 km. Suunnittelutyöstä :ssä on vastannut maankäytön suunnittelun osalta diplomi-insinööri Timo Leskinen ja arkkitehti Virpi Leminen. Suunnittelualueelle suoritettiin maastokartoitus ja Luontokartoituksesta vastasi FM, biologi, Minna Eskelinen.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (21) 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelualue Kaava-alue sijaitsee Heinäveden Monikkasalon alueella Juojärven eteläosassa, Uittovirran ja Tappuvirran rannalla. Kaava-alue sijoittuu Juojärven rannalle noin 40 km Heinäveden kirkonkylästä pohjoiseen. Rantaosayleiskaava laaditaan Metsähallituksen omistamille ranta-alueille. Rantaosayleiskaava koskee tilaa 2:52. Kaava-alueen sijainti ilmenee oheisesta kartasta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.2 Suunnittelutilanne Rantaviivaa on yhteensä noin 8 km, josta Juojärven rantaa 5,5 km. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten. että edistetään niiden

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (21) toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto , päivitetty ), joista neljä koskee tätä yleiskaava-aluetta: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole tehty aluevarauksia. Alueelle sijoittuu retkisataman kohdemerkintä V1 70. Kuva 2. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta, suunnittelualue on merkitty punaisella pisteviivalla. Valamon ja Papinniemen osayleiskaavassa alueelle on osoitettu RM-1 alue, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 3000 m² ja, Venevalkama-alue LV-1, jolla on rakennusoikeutta 500 k-m² sekä rantautumispaikka LV-2.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (21) Kuva 3. Ote Valamon ja Papinniemen osayleiskaavasta ja yleiskaavan muutoksen likimääräinen rajaus Selvitykset Alueelta on laadittu luontoinventointi kesällä Muutoin tukeudutaan voimassa olevan yleiskaavan selvityksiin. Rakennusjärjestys Heinäveden kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin Heinäveden kunnanvaltuustossa ja se tuli voimaan Rakennuspaikka ja rakentamisen määrä rantavyöhykkeellä Alueella 4 on asuinrakennuspaikan oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m2 ja lomarakennuspaikan vähintään 3000 m2. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma- tai asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Lomarakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 150 m2. Asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosala saa olla enintään 250 m2. 14 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön rantavyöhykkeellä Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 m. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (21) mahdollisuuksien mukaan säilyy. Asuinrakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 40 metriä rantaviivasta. Lomarakennukset saa sijoittaa koon mukaan seuraavasti: < 80 m2 25 metrin päähän, > 80 m2 30 metrin päähän, > 100 m2 35 metrin päähän ja > 120 m2 40 metrin päähän rantaviivasta. Alimman lattiatason on oltava vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Muut talousrakennukset tulee sijoittaa vähintään 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta. 2 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 2.1 Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen 2.2 Maanomistus 2.3 Elinkeinot ja palvelut 2.4 Tie- ja vesiliikenne 2.5 Suojelu Suunnittelualue on rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta lukuunottamatta länsiosassa sijaitsevaa rakennettua rantautumispaikkaa (kuva 5). Kaava-alueen rannat ovat Metsähallituksen omistuksessa. Alue sijaitsee n.39 km Heinäveden taajamasta ja n.65km Joensuusta. Veneväylä kulkee alueen pohjoispuolella. Alueella ei sijaitse maanteitä. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 kohteita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä luonnonsuojelualueita tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain (LSL 29 ) suojelluista luontotyypeistä Laksi-Monikan lounaispäässä on tervaleppäkorpea. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ) selvitysalueella ovat rehevät lehtolaikut, rehevät korvet sekä rantaluhdat. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän metsäalueen muodostaa Syrjä-Monikan, Monikkalammen ja Laksi-Monikan väliselle alueelle sijoittuvat metsä- ja suoluontokokonaisuus, johon kuuluu tervaleppä- ja mustikkakorpea, luhtaisia rantoja, rantasoita (saranevat, isovarpurämeet ja sararämeet) sekä näitä reunustavat kangasmetsäalueet.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (21) 3 LUONNONYMPÄRISTÖ Monikkasalon rantaosayleiskaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä ja Luontokartoituksesta vastasi FM, biologi, Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Tämän jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Selvitysalueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Liitekartassa on esitetty luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet, selvitysalueen maisemalliset arvot sekä lintudirektiivilajien esiintymispaikat. Kuva 4. Monikkasalon rantaosayleiskaava-alue (sininen ympyrä) sijaitsee Juojärven Uittovirran ja Tappuvirran rannalla, Heinäveden kunnan pohjoisosassa. 3.1 Maisema Heinävesi kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi- Suomeen, selvitysalueen osalta Pohjois-Savon järviseutuun, joka on maisemamaakunnan jyrkkäpiirteisintä seutua. Korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa, paikoin jyrkkäpiirteistä. Järvet (mm. Juojärvi) ovat suuria ja niillä on sekä tiheitä saaristoja että avaria selkävesiä. Selvitysalue rajoittuu pääosin Juojärven vesialueisiin. Pohjoisessa aluetta rajavat Uittovirta ja Tappuvirta, joiden kautta kulkee laivareitti. Itäosassa Monikkaniemeä ympäröivät Monikanselkä ja Monikkalahti. Etelässä alue rajautuu lisäksi Laksi-Monikkaan ja Monikkalampeen sekä lasku-uomiin. Alueen länsi-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (21) osassa on metsäautotie. Huutoniemen kärjessä on venelaituri ja nuotiopaikka (Veitsiniemi). Kohde kuuluu ns. Norppareittiin, joka on Valamon Juurikkasalmesta Juojärvelle, Taivallahden ja Varistaipaleen kanavien kautta Heinäveden reittiin yhdistyvä melontareitti. Myös Monikkalahden pohjukassa on nuotiopaikka. Muuten selvitysalue on rakentamatonta metsämaata. Selvitysalueen länsiosa on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Metsät ovat valtaosin nuoria ja mäntyvaltaisia. Metsäautotien molemmin puolin on myös nuoria koivumetsiä. Syrjä-Monikka, Laksi-Monikka ja Monikkalampi muodostavat pienten lampien maisema-alueen, jossa tyypillisiä ovat suorantaiset lammet sekä niiden väliset kumpareiset, paikoin kallioiset metsämaat ja lasku-uomia reunustavat soistumat. Selvitysalueen pohjoisosassa Uittovirtaan rajoittuvat alueet ovat paikoin jyrkähköjä ja kallioisia, mäntyvaltaisia metsiä, joilta avautuu näkymiä vesimaisemaan. Maisemallista merkitystä on Huutoniemen alueella, jolla on virkistyskäyttöä. Kuva 5. Veitsiniemen rantautumispaikka Huutoniemessä. Selvitysalueen keskiosassa on laajahkoja suoalueita, joita ympäröivät nuoret mäntyvaltaiset metsät. Maisemallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden muodostaa Juojärvestä kuroutunut Öistinlampi lähiympäristöineen. Maisemaalueeseen kuuluu lampi, sitä ympäröivät alavat rantarämeet, kumpareisten niemien varttuneet männiköt sekä saaret. Selvitysalueen itäosa on pinnanmuodoiltaan muuta aluetta tasaisempaa. Itärannan metsät ovat kuusivaltaiset, etelärannalle tyypillistä on pienten niemien ja lahdelmien vaihtelu. Rannassa on järeämpää mäntyä kasvava puustovyöhyke. Muuten niemi on nuorta metsää ja taimikoita.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (21) 3.2 Vesiluonto Kuva 6. Öistinlampi. Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu mm. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kotisivuilta ( sekä ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä 1. Selvitysalue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueella ei ole lähteitä tai lähdeympäristöjä. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöalueeseen, Juojärven reittiin (04.7) ja Juojärven lähialueeseen (04.711). Juojärvi (220 km 2, keskisyvyys 8,55 m, suurin syvyys 51,0 m) on suuri, vähähumuksinen, kirkasvetinen järvi. Juojärvi on luokiteltu vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa laadultaan erinomaiseksi. Järvi on säännöstelty. Lisäksi selvitysalueelle sijoittuvat Syrjä- Monikka (3,9 ha), Laksi-Monikka (2,0 ha) sekä Monikkalammen koillispää. 3.3 Kasvillisuus Heinävesi sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalueella vaihtelevat keskinkertaiset ja karuhkot metsämaat. Pääosin alue on puustoltaan nuorta, mäntyvaltaista talousmetsää. Varttuneempaa puustoa on lähinnä Juojärven ranta-alueilla. Metsätyypeistä vallitsevat puolukkatyypin (VT) kuivahkot ja mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat. Selvitysalueen keskiosissa metsäautotien molemmin puolin on nuoria koivuja koivu-kuusikankaita, joiden heinäinen kenttäkerros on metsäkastikka- ja metsälauhavaltainen. Kallioisilla kohdin esiintyy kanervatyypin (CT) kuivia 1 Keto ym. 2008

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (21) kankaita ja Uittovirran rannoilla myös jäkälätyypin (ClT) karukkokankaita. Selvitysalueen itäosan rantametsissä on lisäksi puustoltaan varttuneita, tuoreita kuusikankaita. Kuva 7. Mäntykankaat ovat selvitysalueella tyypillisiä. Rantametsissä puusto on varttunutta. Kuva 8. Monikkaniemen itärannassa on varttuneita kuusikankaita. Rehevämpiä metsätyyppejä esiintyy puronvarsi- ja rantalehtoina, jotka ovat lehtipuuvaltaisia saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja (kuvat 9-10). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat soreahiirenporras ja metsäalvejuuri, muuta lajistoa mm. metsäimarre, käenkaali, lillukka, metsäkastikka karhunputki

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (21) vadelma. Vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluvat kaiheorvokki, velholehti, mustakonnanmarja ja sudenmarja. Selvitysalueen laajemmat suoalueet ovat isovarpurämeitä, jotka ovat vaihtelevasti isovarpu-, vaivero ja juolukkavaltaisia. Perattuja puroja reunustaa tyypillisesti korpikasvillisuus. Edustavimmat suotyypit ovat Syrjä- Monikan ja Laksi-Monikan alueella, jossa esiintyy tervaleppäkorpea, mustikkakorpea, pensastoisia rantaluhtia sekä saranevaa ja sararämettä (kuvat 7-8). Rantaluhtien tyypillisiä lajeja ovat kurjenjalka, vehka, raate, myrkkykeiso ja jouhisara. Saranevat ja rämeet ovat pullosarajouhisaravaltaisia. Rantapuustossa ja pensastossa kasvaa koivua, tervaleppää ja harmaaleppää. Rannat ovat selvärajaiset ja karut, paikoin kivikkoiset. Rantakasvillisuutta on niukasti. Harvakseltaan rannoilla kasvavat mm. järviruoko, järviruoko ja jouhisara. Muuta tyypillistä rantojen lajistoa ovat mm. terttualpi, suomyrtti, kurjenjalka ja pullosra. Matalassa Öistinlammessa sekä Laksi-Monikassa kasvaa kelluslehtisistä ulpukkaa ja uistinvitaa. Kuva 9. Monikkaniemen suot ovat isovarpurämeitä. 3.4 Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lintulajeja. Maastoinventoinneissa alueella havaittiin peippo, pajulintu, talitiainen, käpytikka ja sepelkyyhky. Vesilinnustoon kuuluvat ranta-alueilla yleisesti pesivä kalalokki, tukkakoskelo (ruokailevat yksilöt Uittovirralla) sekä haapana (Laksi-Monikka). Rantakivikoilla tyypillinen laji on västäräkki. Huomionarvoiseen lajistoon kuuluu kurki.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (21) Muusta eläimistöstä havaittiin majava, jonka pesä on Laksi-Monikan länsirannalla. 4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Selvitysalueelta ei havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Näistä lajeista liito-oravalle soveliaita alueita on Laksi-Monikan ja Syrjä- Monikan välin puronvarsimetsässä. Lintudirektiivilajeista selvitysalueella elää kurki, jolle sopivaa pesimä- ja ruokailualuetta on Öistinlammen lähisoilla. Selvitysalueelta ei havaittu eikä ole tiedossa valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. 5 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 kohteita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä luonnonsuojelualueita tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a 2 ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain (LSL 29 3 ) suojelluista luontotyypeistä Laksi-Monikan lounaispäässä on tervaleppäkorpea. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 4 ) selvitysalueella ovat rehevät lehtolaikut, rehevät korvet sekä rantaluhdat. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän metsäalueen muodostaa Syrjä-Monikan, Monikkalammen ja Laksi-Monikan väliselle alueelle sijoittuvat metsä- ja suoluontokokonaisuus, johon kuuluu tervaleppä- ja mustikkakorpea, luhtaisia rantoja, rantasoita (saranevat, isovarpurämeet ja sararämeet) sekä näitä reunustavat kangasmetsäalueet. Luonnonmaisemaltaan arvokkaita alueita ovat Uittovirran ja Tappuvirran rantamaisemat. Huutoniemen pohjoisrannalla maisemallisesti tärkeän kohteen muodostavat järeää mäntyä kasvava kalliometsä, rämeniemi ja luoto. Laajemman maisemakokonaisuuden muodostavat Öistinlammen suljettu vesimaisema (kuva 3), lampea ympäröivät luonnontilaiset isovarpurämeet ja varttunutta mäntyä kasvavat kumpareniemet sekä saaret ja luodot. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita kaava-alueella ovat: 1. Laksi-Monikan tervaleppäkorpi Pinta-ala: 0,2 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas 2. Monikan puronvarsikorvet Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas 3. Monikan puronvarsilehto Pinta-ala: 0,02 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas 4. Monikkalahden lehto Pinta-ala: 0,1 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas 2 Vesilaki ( /264) 3 Luonnonsuojelulaki ( /1096); Luonnonsuojeluasetus ( /160) 4 Metsälaki ( /1093); Metsäasetus ( /1200)

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (21) Kuva 10. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. 6 Johtopäätökset ja rakentamissuositukset Monikkasalon rakennettavuutta on selvitetty alueelta aiemmin tehdyssä lähtökohtatarkastelussa 5. Selvitysalueen kangasmetsät ovat pääosin rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista metsätalousmaata. Rakennettavuutta heikentävät paikoin maaston jyrkkyys sekä maaperän kallioisuus. Kallioisten alueiden kulutuskestävyys on heikko. Rakentamiseen heikosti soveltuvat laajahkot suoalueet, joita on selvitysalueen keskiosassa Öistinlammen ympärillä sekä Syrjä-Monikan rannoilla. Juojärven ranta-alueilta etenkin Monikkaniemi selvitysalueen itäosassa soveltuu hyvin rakentamiseen. Alue on pinnanmuodoiltaan muuta selvitysaluetta tasaisempaa, rannoiltaan selvärajaista kangasmaata. Myös Uittovirtaan rajautuvat alueet soveltuvat pääosin rakentamiseen. Lievää rakentamista kestävät jyrkähköt, kallioiset rantametsät sekä Huutoniemi, joka on virkistyskäytössä. Maisemallisesti arvokas aluekokonaisuus Öistinlammen ympäristössä, etenkin pohjoisosastaan, tulisi ensisijaisesti jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kokonaan rakentamisen ulkopuolelle suositetaan jätettäväksi selvitysalueen eteläosasta Syrjä-Monikan, Laksi-Monikan ja Monikkalammen rajaama luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä metsä- ja suoluontokokonaisuus, johon kuuluu luonnonsuojelulain suojelluista luontotyypeistä tervaleppäkorpea ja lisäksi luhtaisia rantoja, rantasoita sekä näitä ympäröiviä kumpareisia kangasmetsiä. Luonnonsuojelulain suojeltuun luontotyyppiin kuuluvaa aluetta ei 5 Mäkiniemi 2005

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (21) saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu (LSL 29.1 ). 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 7.1 Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelukohteet Kaava-alueella ei ole rakennussuojelukohteita tai arvokkaita kulttuuriympäristöjä. 8 TAVOITTEET 8.1 Yleistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet 8.2 Paikalliset tavoitteet 8.3 Virkistyskäyttö 8.4 Elinkeinot, palvelut 8.5 Liikenne ja infrastruktuuri Osayleiskaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti rantojen tulevaa käyttöä. Tavoitteena on myös ohjata ja tukea rakentamista, elinkeinojen kehittämistä sekä ympäristön- ja maisemanhoitoa. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain määräysten ja periaatteiden mukaisesti. Tällöin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja maakunnan rakennetta ohjaavissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa annetut maankäyttötavoitteet antavat suuntaviivat kaavan laadinnalle. Kaava laaditaan osallistavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti tiiviissä yhteistyössä alueen maanomistajien, kylätoimikuntien, kalastuskuntien ja muiden vastaavien yhdistysten sekä viranomaisten kanssa. Maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakentamisalueiden mitoituksessa turvataan sekä maiseman ja luonnon puolesta arvokkaat rannat pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisina. Tavoitteena on laatia toteuttamiskelpoinen osayleiskaava asemakaavan pohjaksi. Paikalliset tavoitteet huomioidaan kaavaprosessin aikana osallisten esittämien toiveiden ja mielipiteiden kautta. Alueelle on osoitettu retkisatama maakuntakaavan mukaisesti. Kaavamuutoksen tavoitteena on tukea kyläalueiden ja nykyisten rakennettujen alueiden kehittämistä. Kaavalla pyritään edistämään ja tukemaan ympäristön- ja maisemanhoidon tavoitteita. Rakennuspaikkoja sijoitettaessa huomioidaan olemassa olevat sähkölinjat, tiestö ja muu infrastruktuuri, jotta kaavan toteuttaminen vaatisi mahdollisimman vähän uuden rakentamista.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (21) 8.6 Rakentaminen Osayleiskaavan keskeinen tavoite on ohjata rantavyöhykkeen rakentamista. Jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu on voitu turvata, lasketaan tilojen rakennusoikeus yksiselitteisen ja ymmärrettävän periaatteen mukaisesti. Rakennusoikeuden määrä ei voi olla luonnonoloista johtuen kaikilla alueilla yhtä suuri. Rakennusoikeuden perustana on voimassa oleva osayleiskaava. 9 MITOITUSPERUSTEET 9.1 Mitoitusnormit Metsähallituksen/ Tornator Oy:n omistamalle alueelle on osoitettu 155 rakennuspaikkaa. Osoittamattomia rakennuspaikkoja on 66, joista 35 paikkaa sijoittuvat Varkaansaarten SL-alueelle. Suojelualueen rakennuspaikkoja ei osoiteta, joten käyttämättömiä rakennuspaikkoja jää jäljelle 31. Kaava-alueelle voidaan osoittaa n.20 rakennuspaikkaa. MH Pappilanniemi, MITOITUS Juurikkaj Loukonlampi Monikkalampi tahvonlampi Pahalampi Pesakonlampi Soppisenlampi Isolampi Haiseva Saarilampi Juojärvi Kaavassa osoitettu 155 Osoittamatta 66 Ahosaaret 9 ha 4 Koposensaari 1 Muuraisaaret 12 ha + 1 ha Niinikko 1 Varkaansaaret Käyttämätön rakennusoikeus: 34 Metsähallituksen rakennusoikeus omarantaisiin rakennuspaikkoihin on 22 rakennuspaikkaa kun jaetaan RM- alueiden rakennusoikeus Tornator Oy:n ja Metsähallituksen välillä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (21) 9.2 Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen Alueella on neljä luonnonsuojelullisesti arvokasta kohdetta. Nämä kohteet ovat Laksi- Monikan tervaleppäkorpi (0,2 ha), Monikan puronvarsikorvet (0,5 ha), Monikan puronvarsilehto (0,02 ha) ja Monikkalahden lehto (0,1 ha). Alueella ei ole kulttuurimaisemakohteita. Luonnonmaiseman osalta arvokkain kohde on aluekokonaisuus Öistinlammen ympäristössä. 10 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 10.1 Yleisperustelu ja kuvaus 10.2 Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet Maanomistaja haluaa omarantaisia rakennuspaikkoja nykyisin käyttämättömälle maa- ja metsätalousalueelle. RM-4 Matkailupalvelujen alue Ennen rakentamista alueelle tulee laatia ranta-asemakaava. Yhteisrantaiset lomarakennukset tulee sijoittaa vähintään 50m päähän rantaviivasta. Luku RM-4- merkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueelle sijoitettavien omarantaisten lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän, jos alue toteutetaan erillisinä rakennuspaikkoina. Kaavassa on osoitettu 20 rakennuspaikkaa Liikenne LV Vesiliikenteen alue Venevalkama-alue Maa- ja metsätalousmaat M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Rakennusalueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä rakennuslain 4 :ssä tarkoitettuun hajaasutusluonteiseen rakentamiseen. Loma-asuntoa ja pysyvää asuntoa ei saa sijoittaa 200 metriä lähemmäksi rantaviivasta. 200 metrin levyisen rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, RA- ja RM- alueille.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (21) Muut alueet W Vesialue Yleismääräykset Saaressa sijaitsevaa rakennusta ei saa varustaa vesikäymälällä. Rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen käymälät tulee varustaa ensisijaisesti umpisäiliöllä. Käymälä- ja muut jätevedet voidaan imeyttää kolmen saostuskaivon ja maaimeytyksen (40m rantaviivasta) kautta, mikäli rakennuspaikka on 1,0 ha tai suurempi. Erillisen saunarakennuksen pesuvedet voidaan imeyttää saostuskaivon kautta vähintään 10 metrin päässä rantaviivasta. Käymäläratkaisusta ja pesuvesien imeytyksestä tulee olla rakennuslupahakemuksessa asianmukainen maaperäselvityksiin perustuva suunnitelma. 11 TOTEUTTAMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki ( /132) ja asetus ( /895) tulivat voimaan vuoden 2000 alusta. Tässä osayleiskaavassa ja sen toteuttamisessa noudetaan uuden lain (MRL) ja asetuksen (MRA) periaatteita Yleiskaavan oikeusvaikutukset Kaavahierarkiassa kaavan oikeusvaikutukset ja sitovuus tiukentuvat kaavan tarkentumisen myötä. Rakennustoimintaa rantavyöhykkeellä ohjaavat oikeudellisen sitovuuden mukaisessa järjestyksessä seuraavat säädökset: 1. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädökset 2. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen säädökset 3. Asemakaava tai ranta-asemakaava 4. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava (MRL 37 ) 5. Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset 6. Rakennusjärjestys 7. Vahvistettu maakuntakaava 8. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava (MRL 45 ) 9. Muut suunnitelmat (esim. palstoitussuunnitelmat). Yleiskaavan keskeiset oikeusvaikutukset on esitetty MRL:n 42 ja 43 :ssä: Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 44.1 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 44.2 ).

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (21) Yleiskaava antaa mitoitusraamit esimerkiksi matkailualueille laadittaville ranta-asemakaavoille. Mm. maanmittaus-, metsä- sekä tie- ja vesiviranomaisten tulee ottaa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan yleiskaava huomioon. Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Haittaa arvosteltaessa ei ole otettava huomioon omistussuhteissa yleiskaavan vahvistamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten (MRL 43.1 ). Oikeusvaikutteisen yleiskaavan rakentamista ja vesihuoltoa koskevat kaavamääräykset ohittavat rakennusjärjestyksen, mikäli määräykset ovat ristiriidassa (MRL 14.4 ). Muilta osin rakennusjärjestyksen määräykset ovat voimassa osayleiskaava-alueella. Merkittävää on myös se, että maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella (MRL 32.3 ) Rakennuslupakäsittely yleiskaava-alueella Maankäyttö- ja rakennuslaissa on edelleen säilytetty säädös, joka kieltää rakentamisen rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan tai sen osan perusteena. (MRL 72.1 ). Tässä kaavassa on annettu seuraavat rakentamista koskevat yleismääräykset: Saaressa sijaitsevaa rakennusta ei saa varustaa vesikäymälällä. Rantavyöhykkeen rakennuspaikkojen käymälät tulee varustaa ensisijaisesti umpisäiliöllä. Käymälä- ja muut jätevedet voidaan imeyttää kolmen saostuskaivon ja maaimeytyksen (40m rantaviivasta) kautta, mikäli rakennuspaikka on 1,0 ha tai suurempi. Erillisen saunarakennuksen pesuvedet voidaan imeyttää saostuskaivon kautta vähintään 10 metrin päässä rantaviivasta. Käymäläratkaisusta ja pesuvesien imeytyksestä tulee olla rakennuslupahakemuksessa asianmukainen maaperäselvityksiin perustuva suunnitelma. Mikäli rantarakennuspaikan rakennuslupaa haetaan M-alueen rantavyöhykkeelle ilman erityisen päteviä perusteita, tulee hakemus evätä, koska rakentaminen vaikeuttaisi yleiskaavan toteuttamista. Maanomistajalle ei aiheudu huomattavaa haittaa, koska perusrakennusoikeus on osoitettu korttelialueilla. Kunnalle ei näin ollen aiheudu korvausvelvollisuutta. Osayleiskaavasta on mahdollista poiketa poikkeusluvalla tai rantaasemakaavalla, mikäli poikkeaminen ei vaaranna yleiskaavan keskeisiä tavoitteita.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (21) 11.3 Ohjeet loma-asutuksen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle Alueelle rakennetaan keskitetty vesi- ja jätehuoltoverkosto. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa voimassa olevia kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 12 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12.1 Yleistä Vaikutusarviot on laadittu sen mukaisesti, että kaikki mitoitusperusteiden suomat rakennuspaikat osoitetaan kaavaan ja kaavassa osoitetut rakennuspaikat tulevat rakentumaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Toimiva aluerakenne Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja jotka olisivat irrallaan muusta rakenteesta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja hyödyntäminen suunnittelualueen tapaisella haja-asutusalueella tapahtuu sijoittamalla uudet rakennuspaikat toistensa yhteyteen. Näin luodaan edellytykset hyväkuntoisen ja kustannuksiltaan edullisen infrastruktuurin luomiselle alueelle. Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. Kaavalla rakennuspaikat on osoitettu suurempiin ryhmiin ja luonnonoloiltaan sekä kulttuurihistorialtaan arvokkaimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaavamuutosalueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, arvokkaita rakennuskohteita tai muinaismuistokohteita. Yleiskaavassa luonnonoloiltaan arvokkaat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja niiden lähialueet on mahdollisuuksien mukaan rauhoitettu myös rakentamiselta. Alueelle on osoitettu retkisatama maakuntakaavan mukaisesti, sekä kaksi venevalkamaa. Rakentamisen lisääntyminen ei vaikuta retkisataman käyttöön.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (21) Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen tarvittaessa alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen 12.4 Vaikutukset luontoon Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole tehty aluevarauksia. Alueelle sijoittuu retkisataman kohdemerkintä V1 70. Kaavamuutos tukee Valamon RM- merkintää. Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska rakennuspaikat on sijoitettu arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset maa- ja kallioperään muodostuvat pieniksi ja paikallisiksi. Maa- ja kallioperään tulevat muutokset aiheutuvat uuden pääsytien ja rakennusten perustamisesta. Välillisiä vaikutuksia syntyy, kun uusiin teihin ja rakennusten perustuksiin tarvitaan soraa, jota ajetaan pääasiassa kaava-alueen ulkopuolelta. Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Uusien ja olemassa olevien rakennuspaikkojen jätevedet muodostavat suurimman uhkan pintaveden laadulle kaava-alueella. Uudisrakentaminen tulee lisäämään kuormitusta vesistöön. Alueen vesihuolto on tarkoitus toteuttaa keskitetysti tai ainakin korttelikohtaisesti. Kaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueella ei ole lähteitä tai lähdeympäristöjä. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kaavalla ei ole vaikutusta alueen ilman laatuun eikä ilmastoon. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Rantarakentaminen aiheuttaa luonnon elementtien väistymistä ranta-alueilla. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu pääsääntöisesti luonnonoloiltaan mahdollisimman kestäville alueille, jotta luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet voidaan säästää rakentamattomana. Kaikki uudet rakennuspaikat on kaavassa pystytty sijoittamaan luonto- ja maisemaselvityksen mukaisten luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävämpien alueiden ulkopuolelle. Alueella on neljä luonnonsuojelullisesti arvokasta kohdetta. Nämä kohteet ovat Laksi-Monikan tervaleppäkorpi (0,2 ha), Monikan puronvarsikorvet (0,5 ha), Monikan puronvarsilehto (0,02 ha) ja Monikkalahden lehto (0,1 ha). Kohteet on merkitty kaavaan luo- merkinnällä.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (21) Alueella ei ole kulttuurimaisemakohteita. Luonnonmaiseman osalta arvokkain kohde on aluekokonaisuus Öistinlammen ympäristössä. Kaava ei tule vaarantamaan luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien eikä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilyttämistä, eli kaava-alueella säilyy nykyinen biologinen monimuotoisuus Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen Osayleiskaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaavalla ja yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Kaavan ei ole tarkoitus puuttua mitenkään olemassa olevaan rakennuskantaan tai rakenteisiin. Alueella on retkisatama, muulta osin alue on rakentamatonta. Alueella ei ole rakennussuojelullisesti tai historiallisesti arvokkaita kohteita, muinaismuistokohteita eikä kulttuurimaisemaltaan arvokkaita kohteita. Vaikutukset maisemaan Avoimia peltoalueita ei ranta-alueella ole. Luonto- ja maisemainventoinnin mukaisille maisemansuojelun kannalta merkittävimmille tai maiseman kannalta huomionarvoisille kohteille ei ole kaavaan merkitty yhtään uutta rakennuspaikkaa. Rakentaminen tulee luonnollisesti rikkomaan vielä nykyisin rakentamattomana säilyneitä ranta-alueita. Tältä osin alueen maisemallinen rakenne tulee muuttumaan. Kauniita luonnonmaisema-alueita on osoitettu kaavassa ma- merkinnällä maisema-arvojen vaalimiseksi Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Vaikutukset viihtyvyyteen Kaavamuutos ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Kaavamuutoksen uudet rakennuspaikat on osoitettu useampien rakennuspaikkojen kortteliksi. Olemassa oleva retkisatama säilyy. Taloudelliset vaikutukset Kaavan toteuttamisesta pääsytien ja vesi- ja jätehuoltoverkon rakentamiskustannukset tulevat maanomistajalle. Kunta saa tuloja rakennuspaikoista ja asukkaat käyttävät kunnan palveluja ja tuovat siten toimeentuloa ja työtä kuntaan.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (21) Kaavalla ei ole rajoittavaa tai toimintaa vaikeuttavaa vaikutusta maataloustuotantoon tai ammattikalastukselle. 13 SUUNNITTELUVAIHEET Kaavoitustyö alkoi kesällä Viranomaisneuvottelu yleiskaavatyön lähtökohdista pidettiin Suunnittelualueelle suoritettiin maastokartoitus ja Luontokartoituksesta vastasi FM, biologi, Minna Eskelinen. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Virpi Leminen suunnittelija, arkkitehti SAFA