SYVÄRINRANNAN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS ] Selostus

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Kuopion kaupunki SYVÄRINRANNAN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS ] Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22693

2 Kaavaselostus 1 FCG: Leskinen Timo Kuopion kaupunki: Iivo Vänskä Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 Rantakaava Lähtökohdat... 2 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 Alueen yleiskuvaus... 2 Luonnonympäristö... 2 Maisema... 2 Vesiluonto... 2 Kasvillisuus... 2 Eläimistö... 2 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit... 3 Arvokkaat luontokohteet... 3 Rakennettu ympäristö... 5 Ympäristöhäiriöt... 7 Maanomistus... 8 Suunnittelutilanne... 8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 9 Asemakaava... 9 Pohjakartta Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Muut alueet ja kohteet... 13

3 Kaavaselostus 2 FCG: Leskinen Timo Kuopion kaupunki: Iivo Vänskä 5. Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Vaikutukset yleispiirteisimpiin kaavoihin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ranta-asemakaavan toteutus Liitteet Tilastolomake Kaavakartan pienennös () Kaavakartta ()

4 1 (16) Kuopion kaupunki, Syvärinrannan ranta-asemakaavan 1. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Rantakaava Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajien aloitteesta. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Kaavaselostus on valmistunut FCG:llä Sen jälkeen siihen on lisätty Kuopion kaupungin arkistotunnus ja päivätty kaavakartan kanssa. Ranta-asemakaavan sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle. Ranta-asemakaavan koskee tiloja (osa) ja Alueiden sijainti ilmenevät oheisesta kuvasta. Kuva 1: Alueen likimääräinen sijainti. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa loma-asuntorakennuspaikka kiinteistöjaotuksen sekä maanomistuksen mukaisesti kuitenkin tilan 15:1 rajoista hiukan poiketen. Rakennusoikeuden määrää ei ole tarkoitus muuttaa.

5 2 (16) 2. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema Vesiluonto Kasvillisuus Alue on kokonaisuudessaan Syväriin viettävää rinnettä, jolle sijoittuu asutusta ja lomaasutusta. Lähialue on melko täyteen rakennettua. Suunnittelualueella on vanha maatilan talouskeskus sekä vuokrauskäytössä ollut asuinrakennus. Talouskeskuksessa on verstaskäytössä ole vanha navetta, rantasauna, grillikatos sekä varastorakennuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä voimassa olevan ranta-asemakaavaa laadittaessa. Inventoinnin teki biologi, FM Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä liito-oravan esiintymistä. Luonto- ja maisemaselvityksen tarkat tiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Pohjois-Savon järviseutuun. Syvärinrannan suunnittelualue sijaitsee Syvärin järven pohjoisosassa, järven länsirannalla. Suunnittelualuetta rajaa lännessä Tahkomäentie ja idässä Syväri. Suunnittelu alue on maisemallisesti rakennettua ympäristöä. Suunnittelualue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Suunnittelualue kuuluu Vuoksen vesistöalueen (04) Nilsiän reitin valuma-alueeseen (04.6) Syvärin alueen (04.63) Syvärin lähialueeseen (04.631). Alue sijaitsee Syvärin länsirannalla. Syväri (8047 ha, keskisyvyys 6,99 m, suurin syvyys 41,0 m) on säännöstelty, ruskeavetinen, runsashumuksinen, rantaviivaltaan rikkonainen järvi, jolle tyypillistä on säännöstelystä johtuva vedenkorkeuden vaihtelu. Veden laatu vaihtelee lievästi rehevästä rehevään. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen (käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön, kalastukseen yms.) mukaan Syväri kuuluu laatuluokkaan tyydyttävä. Nilsiä sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Suunnittelu alue on kokonaisuudessaan vanhaan maatilan pihapiiriä. Alueen länsireunassa on nuorta metsää. Vanhat pellot on pidetty avoimina ja hoidettuina. Kasvillisuudeltaan reheviä, paikoin heinäisiä. Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Nisäkäslajistoon kuuluu mm liito-orava. Metsien pesimälinnustoon kuuluu yleisiä havu- ja lehti-

6 3 (16) metsien lintulajeja. Alueelta havaittiin talitiainen, peippo, räkättirastas, tiltaltti, närhi ja varis. Syvärin vesi- ja rantalinnusto on niukkaa, koska järvi on pääosin kasvillisuudeltaan karu. Lokkilinnustoon kuuluu kalalokki. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Arvokkaat luontokohteet Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista suunnittelualueen eläimistöön kuuluu liito-orava, joka on valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut (VU) laji. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinympäristövaatimuksia ovat sopiva pesäkolo, muutama pesää suojaava kuusi sekä lähellä kasvavat lehtipuut. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ) 1. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa eikä havaittu lintudirektiivilajeja eikä valtakunnallisesti silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lajeja. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 2 ) tai vesilain (2:11, /587) suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain (MetsäL 10 3 ) erityisen tärkeistä elinympäristöistä alueella esiintyy reheviä lehtolaikkuja. Alueen lehdot ovat kulttuurivaikutteisia. Lehdot eivät sijoitu ranta-asemakaavan muutoksen alueelle. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkain kohde on liitooravan elinalue (0,8 ha) Ruokoisentien ja Syvärin välisessä rantametsässä, joka sijoittuu valtaosalta alueen pohjoispuolelle. Varttuneen metsän pääpuulaji on kuusi, seassa kasvaa haapaa, koivua ja yksittäisiä ylispuumäntyjä. Alikasvoksen muodostavat kuusi, pihlaja ja haapa. Kohteella on koivua ja haapaa kasvavia lehtipuulaikkuja. Rannassa on järeitä haapoja. Lisäksi elinalueeseen kuuluu omakotitalon pihapiiri, jossa kasvaa harvassa järeitä kuusia, koivuja ja haapoja. Alueelta todettiin yksi reviiripuukuusi sekä kaksi papanapuuta, jotka ovat haapaa ja kuusta. Lehtipuulaikuilla, tien itäreunan haapakuviolla sekä länsipuolen nuorella koivikolla on merkitystä liito-oravan ruokailualueina. 1 Luonnonsuojelulaki ( /1096); Luonnonsuojeluasetus ( /160) 2 Luonnonsuojelulaki ( /1096); Luonnonsuojeluasetus ( /160) 3 Metsälain 10 ( /1085); Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010)

7 4 (16) Kuva 2. Syvärinrannan ranta-asemakaava-alueen arvokkaat luontokohteet (Ranta-asemakaavan osoitettu mustalla katkoviivalla).

8 5 (16) Kuva 3. Liito-oravan elinalueen (harmaa rasteri) läheisyydessä on ruokailualueeksi soveltuvaa koivikkoa (turkoosi rasteri). Rakennettu ympäristö Kaava-alueen rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä. Vanhempia rakennuksia ovat talousrakennukset ja uusin on rannassa oleva omakotitasoinen vuokrakäytössä oleva rakennus. Alueen rakennuskanta on alla olevissa kuvissa 4 8. Tilalla 15:0 on käytettyä rakennusoikeutta 289 m2 ja tilalla 15:1 103 m2.

9 6 (16) Kuva 4: Asuinrakennus Kuva 5: Pihapiiriä Kuva 6: Grillikatos

10 7 (16) Kuva 7: Rantasauna Kuva 8: Tilan 15:1 vuokramökki Alueelle liikennöinti tapahtuu Tahkomäen yksityistien kautta Nilsiä Varpaisjärven väliselle seututielle. Tahkomäentiestä erkanee rantaan Ruokoisentie. Tahkomäentien tuntumassa on 20 kv sähkölinja. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemärijohdot Pieksänkosken vesiosuuskunnan toimesta. Alue kuuluu vuonna 2010 Nilsiän kaupunginvaltuustossa hyväksyttyyn Pieksänkosken vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueeseen. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä.

11 8 (16) Maanomistus Suunnittelutilanne Alue on useiden yksityisten henkilöiden omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Koillis- Savon seutukaava. Kaavassa on esitetty alueen maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät kohteet ja verkostot. Pohjois-Savon liitto on laatinut Pohjois-Savon maakuntakaavaa. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan Kuva 9: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta

12 9 (16) Maankuntakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ulkoilun ohjaustarvetta. Yleiskaava Suurella osalla suunnittelualuetta on voimassa Syvärin rantaosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt ja ympäristökeskus vahvistanut Syvärin rantayleiskaavassa alueelle on osoitettu AP- ja RA-alueet. Suunnittelualue rajoittuu etelässä kaupungin valtuuston hyväksymä Tahkovuoren osayleiskaava. Kuva 10: Ote Syvärin rantayleiskaavasta Asemakaava Alueella on voimassa oleva Syvärinrannan ranta-asemakaava ( ). Kaavassa alue on RM-1-Matkailuapalvelevien rakennusten korttelialue (kuva 5).

13 10 (16) Kuva 11: Ote Syvärinrannan ranta-asemakaavasta. Pohjakartta Maanmittauslaitos on hyväksynyt pohjakartan käytettäväksi kaavapohjakarttana /MML/28621/2011.

14 11 (16) 3. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa lomarakennuspaikka (RA) tilan 15:1 alueelle voimassa olevan ranta-asemakaavan RM-merkinnän sijalle. Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat ja kiinteistöyhtiöt Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kaupungin luottamuselimet Kaupungin eri hallintokunnat Viranomaiset (Pohjois-Savon ELY, Pohjois-Savon Liitto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) Muut yhteisöt (kuten Savon Voima Oyj, osakaskunta) Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Alustavat luonnokset valmistuivat lokakuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Kaavakarttaan on lisätty alueella olevat vesijohdot ja viemärit Kuopion kaupungin kunnallisteknisen suunnittelun esityksestä sekä selostusta on tarkennettu olevan rakennuskannan tietojen osalta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Pohjois-Savon ELY-keskus esitti, että ranta-asemakaavan muutokseen ei ole estettä, että luontoselvitystä ei tarvitse täydentää ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen. ELY-keskus haluaa antaa lausunnot luonnoksesta sekä ehdotuksesta. Kaupungin edustajat totesivat, että kaavamuutokseen on edellytykset.

15 12 (16) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan muutoksella on RM-1-alueesta erotettu kiinteistöjaotuksen mukaisesti lomarakennuspaikkaa. Alueen rakennusoikeutta ei ole muutettu. Uudelle RArakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta 250 k-m². Alueen kiinteistöjaotuksesta on poikettu, koska tila 15:1 ei muodosta tarkoituksen mukaista rakennuspaikka suhteessa tilan 15:0 asuinrakennuspaikan pihapiiriin. Kaavassa on osoitettu ajoyhteys rasiteoikeuden mukaisesti alueen etelärajalle. Mitoitus Alueen mitoitukseen ei ole tehty muutoksia. Kaava perustuu nykyiseen kiinteistöjaotukseen ja maanomistukseen. Kuva 12: Havainnekuva RM-alueista Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä, koska alueelle ei ole on osoitettu uusia rakentamis-alueita. Uudisrakentaminen tapahtuu jo rakentamisen piiriin kuuluvalla alueella. Liito-oravan elinalueella on pieneltä osin alueella kuitenkin rakennusalueen ulkopuolella.

16 13 (16) Aluevaraukset RA-16 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Rakennukset on sijoitettava vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Alin sallittu lattiapinnan rakentamiskorkeus on 95,90 mpy (NN). Lomarakennuspaikaksi on osoitettu tilalla 15:1 oleva rakennuspaikka. Tilaa ei ole osoitettu aivan kokonaan lomarakennuspaikaksi, koska maanomistajat haluavat jättää enemmän väliä rakennuspaikan tilan asuinrakennuksen väliin. Rakennuspaikan pintaala on 0,4 ha. RM-3 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa maatilamatkailua palvelevaa asuinrakennuksia, majoitusrakennuksia, rantasaunan, työ- ja varastorakennuksia sekä muita talousrakennuksia. Yhden erillisen rantasaunan rakennusoikeus saa olla korkeintaan 30 m2. Rantasauna tulee rakentaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Uudet majoitusrakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m päähän rantaviivasta ja niitä saa rakentaa korkeintaan 2 kappaletta. Alueella toimivan maatilamatkailuyrityksen alue on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi. Yrityksessä vuorataan erillistä rantamökkiä sekä toimii puusepän verstas, jossa tehdään mm. soituveneitä. Alueella on osoitettu rakennusoikeutta 750 k-m². Alueen pinta-ala on 2,65 ha. Ranta-alueelle on osoitettu rantasaunan rakennusala (s). Muut alueet ja kohteet Kaava-alueen pohjoispuolella oleva liito-oravan elinalue ulottuu pieneltä osin alueelle. Tämä alue on osoitettu s-8 osa-alueen merkinnällä. Alueella tehtävät toimenpiteet eivät saa vaikuttaa liito-orava elinoloihin. s-8 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on todettu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella suoritettavat toimenpiteet on tehtävä siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä ravinnonhankinnan ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Tekninen huolto

17 14 (16) Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Jätevedet tulee johtaa alueella toimivaan Pieksänkosken vesiosuuskunnan viemäriverkostoon. Hulevedet muodostuvat alueella melko vähäisiksi. Tiiviitä pintoja tulevat olemaan lähinnä vain rakennusten katot sekä osin ajotiet. Ajotiet tulevat olemaan sorapintaisia. Hulevedet voidaan imeyttää maaperään tai johtaa avo-ojissa melko kookkaiden tonttien ansiosta. 5. Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu vaaranna arvokkaiden luontokohteiden olemassa oloa. Uudisrakentaminen on sijoitettu olemassa olevan asutuksen tuntumaan. Kulkuyhteydet jokaiselle korttelialueelle on mahdollista järjestää olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin ja tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvavaara-alueella. Määräyksissä on annettu alin rakentamiskorkeus, jonka avulla pystytään välttämään mahdollisesta vedennoususta aiheutuvat vahingot. Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen kovat ja laajat myrskyt voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja joiden korjaamiseen kuluu normaalia pidempään. Ranta-asemakaava ei altista rakennusalueita tai niiden lähialueita muita alueita suuremmille tuhoille. Alueella ei ole sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat melu- tai tärinähaittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueen arvokkaimmat luontokohteet sijoittuvat -alueen ulkopuolelle. Ne ovat jääneet rakennusalueiden ulkopuolelle. Hieman kaava-alueelle ulottuva liito-oravan elinalue on osoitettu kaavassa s-8 merkinnällä. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ranta-asemakaava-alueella ei sijaitse Vuoksen vesistön järviluontoon, maisemaan tai kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä. Vaikutukset yleispiirteisimpiin kaavoihin Koko kaava-alue on maakuntakaavan MU-alueelle. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityitä ulkoilun ohjaustarpeita, koska alue on hyvin pitkälle jo rakentunut. Kaavalla osoitettava uusi rakentaminen on melko vähäistä ja se ei vaaranna MU-alueen käyttöä tai toteuttamista.

18 15 (16) Syvärin rantaosayleiskaavassa alueelle on osoitettu AP -alueita. Kaava on laadittu olevan tilanteen mukaisesti. Kaava ei aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan, koska uutta rakennusoikeutta ei ole osoitettu. Yleiskaavan toinen AP-alue on osoitettu nykyisen tilanteen mukaisesti RM-alueeksi. Kokkosen tilan RM-alue tukee alueen kokonaisuutta ja rakentaminen on rantaan tukeutuvaa, mutta ei rantaan rajoittuvaa. Syvärin yleiskaavalla ohjattiin pääsääntöisesti vain rantaan rajoittuvaa rakentamista. Tältäkään osin kaava ei ole Syvärin yleiskaavan tavoitteiden vastainen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaava ei edellytä yhdenkään rakennuksen purkamista. Rakennuspaikat tukeutuvat olevaan tiestöön. Alueelle osoitetut rakentaminen tukeutuvat Tahkovuoren liikunta- ja ulkoilupalveluihin. Loma-asutuksen keskittäminen ennetään vastaavassa käytössä oleva alueen yhteyteen, ei hajota Tahkovuoren yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset liikenteeseen Rakennuspaikat on osoitettu olevien yksityisteiden vaikutuspiiriin, joten uusi liittymiä maanteille ei tarvitse osoittaa. Uusien lomamökkien vaikutuksesta alueille suuntautuu uutta asiointia. Liikennemäärien lisääntyminen on vähäinen suhteessa oleviin liikennemääriin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen ympäristö muuttuu rakennusalueiden ja tarvittavien tiepohjien osalla, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Liito-oravan elinalue sijoittuu suurelta osin suunnittelualueen ulkopuolelle. Vaikutukset maisemaan Kaava mahdollistaa olemassa olevan rakentamisen tiivistämisen. Lomamökkien rakentaminen olevan rakennuskannan yhteyteen ei oleellisesti muuta maisemakuvaa. Kaavamääräyksillä rakennukset saadaan sopeutuman maastoon eikä kaukomaisemassa tapahtuva ole merkittävä, vähäiset muutokset tulevat näkymään pelkästään lähimaisemassa. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjavesialueiden olemassa oloa tai pohjaveden laatua. Rakennusalueet ovat melko kookkaita ja vesien käsittely pystytään hoitamaan rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavalla ei vaaranna tai huononna alueen pintavesien tilaa.

19 16 (16) Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kaupungille ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kaupunki saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Sosiaaliset vaikutukset Kaava-alueelle ei kohdistu virkistyspaineita metsästystä ja kalastusta lukuun ottamatta. Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Jotta uudet rakennukset soveltuisivat ympäristöön, rakennusten tulisi olla harjakattoisia ja katon värin tulisi olla harmaa. Rakennusten suositeltava materiaali on höylähirsi tai hirsipaneeli. Värityksessä tulisi välttää kirkkaita ja vaaleita sävyjä. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kuopion kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Kuopiossa Timo Leskinen DI, aluepäällikkö Kuopion kaupunki Kuopiossa Martti Lätti asemakaavapäällikkö Iivo Vänskä kaavoitusarkkitehti

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 297 Kuopio Täyttämispvm Kaavan nimi Syvärinrannan ranta-asemakaavan Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,0481 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,0481 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,11 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3, , ,03 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3, , ,03 0, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3, , ,03 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3, , ,03 0, RA-16 0, , ,06 0, RM-1-3, RM-3 2, , ,03 2, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

22 z z z v v v v v j j j j j II Iu1/2 6 7 t-15 ajo 750 ts s-8 1 RA-31 RM-18 14:5 4:30 34:9 62:4 62:3 2:65 15:1 15:0 5:7 alliola Kokkola Z Uimolanniitty

23 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET RA-31 RM Lomarakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Rakennukset on sijoitettava vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen sunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Alin sallittu lattiapinnan rakentamiskorkeus on 97,40 mpy (NN) Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa maatilamatkailua palvelevaa asuinrakennuksia, majoitusrakennuksia, rantasaunan, työ- ja varastorakennuksia sekä muita talousrakennuksia. Yhden erillisen rantasaunan rakennusoikeus saa olla korkeintaan 30 m2. Rantasauna tulee rakentaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Uudet majoitusrakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m päähän rantaviivasta ja niitä saa rakentaa korkeintaan 2 kappaletta m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja Ohjeellinen eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja I Iu1/ Korttelin numero Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.

24 Rakennusala. ts t-15 ajo j Saunan rakennusala Ohjeellinen rakennusala, jolle voi sijoittaa huolto- ja työpaikkatiloja Ajoyhteys Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. (j=viemäri, v=vesijohto, sv=sadevesi, z=sähkölinja, p=puhelinlinja, k=kaasujohto, l=lämpöjohto) z s Voimansiirtojohtoja varten varattava alue Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on todettu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella suoritettavat toimenpiteet on tehtävä siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä ravinnonhankinnan ja liikumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaavan koskee korttelia 1(osa). Ranta-asemakaavalla muodostuu kortteli 1(osa). Asemakaavan voimaantulo Hyväksytty kaupungin kaupunginsihteeri Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut ASEMAKAAVOITUS Martti Lätti Asemakaavapäällikkö Suunn FCG, IV Piirt LL Pohjakartta on hyväksytty \MML\28621\2011 Tasokoordinaatisto ETRS-GK27 Korkeusjärjestelmä N2000 Mk 1:2000 Asianro 1242/2014 N:O 30076