Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMI- NEN, PILPPA. Kaavaselostus, luonnos

Transkriptio

1 Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMI- NEN, PILPPA Kaavaselostus, luonnos FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I Kuopio muuttaminen SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan muutos ja laajennus Rantayleiskaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tavoitteet YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET Kaavan rakenne Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet Maa- ja metsätalousalue Muut kaavavaraukset Yleismääräykset alueella Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET TOTEUTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN... 9 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartat ja -määräykset

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 ( 9 ) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN REITIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN, PILPPA 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Kunnanhallitus on päättänyt kaavamuutoksen laadinnan käynnistämisestä Viranomaisneuvottelu on pidetty Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä pp.kk.2013 pp.kk Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk.2013 pp.kk Yleiskaavan muutos ja laajennus Kaavan koskee Hasumäen kylän tilaa Kaavalla tilalle osoitettua rakennuspaikkaa siirretään hiukan idemmäksi sähkölinjan alta rakentamiseen paremmin soveltuvalle paikalle. Kuva: Kaavamuutosalueen sijainti.

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 ( 9 ) 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena. 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Muutos alueet ovat suurelta osin rakennettuja tai maa- ja metsätalous käytössä. Muutos alueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa. Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Alueelta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue ja sen ympäristö on tyypillistä haja-asutusaluetta. Muutosalueiden lähistöllä on muita loma-asuntoja ja asuinrakennuksia. Palvelut Alueen palvelut haetaan Heinäveden taajamasta. Liikenne Muutosalueille on olemassa kattavat tieyhteydet Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. 2.2 Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Etelä-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriö Heinäveden reitin Etelä-Savon ympäristökeskus rantayleiskaava vahv Rakennusjärjestys Valtuusto hyv

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 ( 9 ) Etelä-Savon maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Savon maakuntakaavan Kaavassa tilan alueeseen kohdistuu valtakunnallisesti arvokas Heinävedenreitin maisema-alue (mav550). Kuva: Ote maakuntakaavasta Heinäveden reitin yleiskaava Kuva: Ote yleiskaavasta ja muutosalue rajaus

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 ( 9 ) Voimassa olevassa Heinäveden reitin rantayleiskaavassa muutosalueet on osoitettu loma-asuntojen alueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alue sijoitettu osittain km-alueeseen, jonka määräys on: Alueella tulee uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen sopuetua kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueen rakentamisperinnettä tulee noudattaa ja alueen kylätiet ja raitit tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisena. Avoimet peltoaukeat tulee jättää rakentamiselta vapaaksi. 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Maaomistaja haluaa sijoittaa lomarakennuksen rakennettavuudeltaan paremmalle paikalle. Samalla rakennuspaikka siirtyy pois sähkölinjan alta. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alueen suunnittelu koskettaa alueella asuvia ihmisiä. Seuraavassa luettelossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Vireilletulo 1. Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat 2. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset 3. Kunnan luottamuselimet 4. Kunnan eri hallintokunnat 5. Viranomaiset (Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä- Savon liitto, Maakuntamuseo) Vireilletulosta kuulutetaan samalla kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä pp.kk.2013 pp.kk Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 ( 9 ) 3.4 Tavoitteet Yleiskaavamuutoksen tavoitteet on esitelty kappaleissa 1.2 ja YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET 4.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella siirretään rakennuspaikka hiukan itään päin. Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkojen tai rakennusoikeuksien lukumäärää yleiskaavaan nähden. 4.2 Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet RA-5 LOMA-ASUNTOJEN ALUE/YMPÄRIVUOTISTEN ASUNTOJEN ALUE, JOLLA NOUDATETAAN PERINTEISTÄ KYLÄMÄISTÄ RAKENNUSTAPAA. RA-5 alueelle saa sijoittaa yhtä rakennuspaikkaa kohden yhden loma-asunnon tai vaihtoehtoisesti yhden ympärivuotisen asuinrakennuksen talousrakennuksineen. Asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 ja yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2. Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2 ja yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Rakentamisessa noudatetaan perinteistä kylämäistä rakennustapaa ja tyyli, sekä kiinnitetään erityistä huomiota rakennusten sopeutumiseen maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. RA-5 alueella loma-asunnon / ympärivuotisen asunnon etäisyys rannasta tulee olla 40-50m, ja enintään 25 m2:n suuruisen saunan etäisyys metriä keskivedenmukaisesta rantaviivasta, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta edellytä. Kaavassa on osoitettu yksi lomarakennuspaikka Maa- ja metsätalousalue M MAA- ja METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET: Alueella on sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen lukuun ottamatta 200:n metrin syvyistä rantavyöhykettä. 200:n metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä on rakentaminen kielletty.

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 ( 9 ) Muut kaavavaraukset Poikkeuksena on yleiskaavan vahvistamishetkellä olemassa olevan tilan asuinrakennukseen liittyvän enintään 25 k-m 2 suuruisen saunarakennuksen rakentaminen. Rakennusalueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Kaava-alue sijoittuu osittain Pilpan kylän kulttuurimaisema-alueelle. km KULTTUURIMAISEMA-ALUE Alueella tulee uudisrakentaminen ja peruskorjaaminen sopuetua kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueen rakentamisperinnettä tulee noudattaa ja alueen kylätiet ja raitit tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisena. Avoimet peltoaukeat tulee jättää rakentamiselta vapaaksi Yleismääräykset alueella Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan, eikä niitä saa sijoittaa avoimille ranta- tai peltoalueille. Uudet rakennuksen on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusryhmien yhteyteen. Varsinkin loma-asunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maaston sopivuuteen ja riittävän suojapuuston jäämiseen rantaviivan ja rakennusten väliin. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Tavanomaisten omarantaisten lomarakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää tämän osayleiskaavan perusteella. Mikäli olemassa olevan rakennuspaikan rantaviivan pituus tai rakennuspaikan pinta-ala ei täytä kunnan rakennusjärjestyksen ehtoja, tulee rakennuspaikan kokonaiskerrosala kyseisellä rakennuspaikalla harkita tapauskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä. Rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä, siten kuin siitä on erikseen säädetty. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa hankkeelle, joka sijoittuu väliväylämerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto. Tilalta muodostettavien uusien saarirakennuspaikkojen käyttöön tuleva venevalkama on osoitettava ensisijaisesti kyseessä olevan kantatilan mantereen alueelta. M-, M-1-, MT, MU ja SL-alueilta in rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti A-, RA- ja RM- alueille. M-, M-1, MT ja MU alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ellei kaavassa ole toisin osoitettu.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 ( 9 ) VESI- JA JÄTEHUOLTO: Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja, että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöihin, ellei kiinteistö liity kunnallistekniikkaan. Vesikäymälöitä ei sallita rakennettavaksi saaristoon tai paikkoihin, joissa jätesäiliön tyhjennys ei ole mahdollista. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesihuoltosuunnitelma ja mahdollisen vesikäymälän rakentaminen on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Ns. harmaat jätevedet voidaan imeyttää maahan mikäli olosuhteet ja maaperä ovat soveltuvat. Imeytys ei voi tapahtua kuitenkaan 30 metriä lähemmäksi rannasta tai vesipisteestä kuin ainoastaan rantasaunan osalta, jossa imeytysetäisyys rannasta on oltava vähintään 15 metriä. Imeytykseen vaaditaan ympäristöviranomaisten lupa. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa muodostettaessa. MAISEMAN- JA METSÄNHOITO: Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Varsinkin laivaväylän tuntumassa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema-arvoihin. Metsänhoidossa noudatetaan metsäkeskus Tapion metsänhoitosuosituksia sekä metsälakia. LS, VR, M-1 ja MU alueilla sekä sm- vyöhykkeillä tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisema-arvot MT-alueilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle on varmistettava riittävän suojavyöhykkeen muodostaminen.

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 ( 9 ) 4.3 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen VAT vuoksi Toimiva-aluerakenne Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Kaava ei myöskään vaaranna Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä tai kylä- ja kulttuuriympäristöjä. Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita. Kaavalla rakennuspaikka siirtyy hiukan lähemmäksi Pilpan kanavaa, mutta siirtymä on niin pieni, että sillä eui voida katsoa olevan vaikutusta kulttuuriympäristöön. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin olemassa olevan rakennuskannan viereen. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja jotka olisivat irrallaan olevasta rakenteesta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen tarvittaessa alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella. Pohjaveden laatu ja säilyminen on turvattu kaavamääräyksillä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos on maakuntakaava mukainen. Yleiskaavalla ja yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska rakennuspaikat on sijoitettu arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Yleiskaavalla ja yleiskaavamuutoksella rakennuspaikkoja siirretään hieman verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan ja osoitetaan rakennuspaikka olemassa olevien rakennuspaikkojen viereen. Kaavamuutoksella ei ollen ole merkittäviä muutoksia maisemaan verrattuna voimassa olevan yleiskaavan tilanteeseen

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 ( 9 ) Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kaavamuutos ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Vapaan rantaviivan määrä ei vähene kaavamuutoksen myötä. 5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Heinäveden reitin rantayleiskaavan mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista. 6 TOTEUTTAMINEN Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN Kaavamuutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Kuopiossa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI