YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005"

Transkriptio

1 YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

2 YLEINEN OSA KOULUN TYÖN PERUSTA ARVOPERUSTA Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu KOULUN TOIMINTA-AJATUS KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Lainsäädännössä asetetut tavoitteet Helsingin kaupungin yleissivistävän koulutuksen toiminnalliset tavoitteet Yhtenäiskoulun pedagogiset tavoitteet OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu OPPILAIDEN OSALLISUUS Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT TUNTIJAKO Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulun peruskoulu Yhtenäiskoulun lukio TAULUKKO: YHTENÄISKOULUN LUKION TUNTIJAKO KIELIOHJELMA Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu KOULUN PAINOTUKSET OPPILAAKSIOTTO Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu MUUT OPETUSJÄRJESTELYT ITSENÄINEN OPISKELU JA ETÄOPISKELU OPPILAITOSTEN YHTEISET OPETUSJÄRJESTELYT

3 4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINTA Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu OPINTO-OHJAUS Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu OHJAUKSEN OSA-ALUEET OHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN, TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT YHTENÄISKOULUSSA Peruskoulu Lukio OHJAUKSELLINEN TIEDOTTAMINEN YHTENÄISKOULUSSA OHJAUKSEEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ YHTENÄISKOULUSSA OPPIMISSUUNNITELMA Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu OPISKELUN TUKI PERUSKOULUSSA TUKIOPETUS Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu ERITYISOPETUS Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu OPPIMÄÄRIEN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPPIAINEEN OPISKELUSTA VAPAUTTAMINEN Helsingin peruskoulut VALMISTAVA OPETUS Helsingin peruskoulut OPISKELUUN LIITTYVÄ ERITYINEN TUKI LUKIOSSA HELSINGIN LUKIOT YHTENÄISKOULUN LUKIO KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS HELSINGIN LUKIOT HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu MUUT TUKIPALVELUT Kerhotoiminta: Helsingin peruskoulut Kerhotoiminta: Yhtenäiskoulu

4 8.2.3 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Helsingin peruskoulut Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Yhtenäiskoulu KOULURUOKAILU Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu KOULUMATKAT Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu KOULUNKÄYNTIAVUSTAJATOIMINTA Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Esi- ja perusopetuksen yhteistyö: Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN AIKANA JA PÄÄTTÖVAIHEESSA Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu YHTENÄISKOULUN TEKEMÄ YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ YHTENÄISKOULUSSA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YHTENÄISKOULUSSA ARVIOINTI OPPILAAN JA OPISKELIJAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Helsingin peruskouluissa Opiskelijan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Helsingin lukioissa Oppilaan ja opiskelijan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Yhtenäiskoulussa OPPILAAN ITSEARVIOINTI Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulu ARVIOINTI LUKIOSSA Oppiaineen kurssien arviointi Itsenäinen opiskelu Opinnoissa eteneminen ja etenemiseste Arvioinnin suorittaminen ja siitä tiedottaminen Siirtyminen pitkästä lyhyeen oppimäärään tai päinvastoin Hyväksilukeminen oppiaineessa Diagnosoitujen vammojen yms. huomioonottaminen arvioinnissa Oppiaineen oppimäärän suoritus ja arviointi

5 Lukion oppimäärän suoritus Lukion antamat todistukset Arvioinnin uusiminen ja oikaisu ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN ARVIOINTI Helsingin peruskoulut MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPPILAAN ARVIOINTI Helsingin peruskoulut MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ÄIDINKIELI Helsingin peruskoulut OPINNOISSA ETENEMISEN JA VUOSILUOKALLE JÄTTÄMISEN PERIAATTEET Helsingin peruskoulut Yhtenäiskoulun lukio OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN ETENEVÄ OPPILAS Helsingin peruskoulut VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS Helsingin peruskoulut PÄÄTTÖARVIOINTI Päättöarvioinnin periaatteet Helsingin peruskouluissa Yhtenäiskoulun lukio TODISTUKSET Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Helsingin peruskouluissa VIRHEEN KORJAAMINEN MUUTOKSENHAKU KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI Helsingin lukioissa Yhtenäiskoulu OPPIAINEOSA OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN IHMINEN, TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ KIELET TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi B-kielenä VIERAAT KIELET Englanti Ranska A2-kielenä Ranska B2-kielenä

6 Ranska B3-kielenä Saksa B2-kielenä Saksa B3-kielenä MATEMATIIKKA MATEMATIIKKA PERUSKOULUSSA LUKION MATEMATIIKKA Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologia ja maantieto Biologia Maantieto FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikka ja kemia Fysiikka Kemia TERVEYSTIETO KATSOMUSAINEET EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO OPPILAAN OMA USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO PSYKOLOGIA FILOSOFIA HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI TAITO- JA TAIDEAINEET MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS DRAAMA JA TEATTERI TIETOTEKNIIKKA OPPILAAN JA OPISKELIJAN OPINTOJEN OHJAUS OPPILAANOHJAUS OPINTO-OHJAUS VALINNAISET AINEET LIITE 1. KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA

7 LIITE 2. PERUSKOULUN TODISTUKSET LIITE 3. YHTENÄISKOULUN TIETOSTRATEGIA

8 YLEINEN OSA 1 Koulun työn perusta 1.1 Arvoperusta Helsingin peruskoulut Jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Helsingin lukiot Arvostetaan monipuolista yleissivistystä ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen, tuetaan myönteistä kasvua aikuisuuteen. Rakennetaan suomalaista kulttuuria ja identiteettiä, edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja edistetään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta; ei hyväksytä väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Pidetään huolta turvallisesta opiskelu- ja työympäristöstä sekä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista. Kouluyhteisössä vahvistetaan osallisuutta ja vastuunottoa, hyvää käytöstä ja yhteistyötä. Toimitaan elämää ja ympäristöä kunnioittaen sekä kestävää tulevaisuutta rakentaen Yhtenäiskoulu Yhtenäiskoulussa arvostetaan ajattelun taitoja, luovaa rohkeutta ja tervettä kriittisyyttä, rehellisyyttä, ystävällisyyttä ja hyviä tapoja. Koko kouluyhteisössä pyritään oman ja toisten työnteon arvostamiseen, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja oman ympäristön vaalimiseen. Opiskelijoiden, kotien ja koulun henkilökunnan yhteistyöllä pyritään luomaan opiskeluun kannustava ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja kehittää itseään parhaalla mahdollisella tavalla. 8

9 1.2 Koulun toiminta-ajatus Yhtenäiskoulu on 12-vuotinen yhtenäinen yleissivistävä koulu, jossa annetaan peruskoulu- ja lukio-opetusta. Tavoitteena on nuoren ihmisen kehityksen ja kasvun kokonaisvaltainen tukeminen koko koulunkäynnin ajan. Koulun suvaitsevainen ja ystävällinen henki syntyy eri-ikäisten oppilaiden ja eri kouluasteiden opettajien luontevasta yhteistyöstä ja yhdessäolosta, joka luo kouluun perhemäisen ilmapiirin. Yhtenäiskoulu on suvaitsevainen ja ystävällinen koulu, jossa jokainen on yksilö. ta rohkaistaan arvostamaan kulttuuria, olemaan oma itsensä ja astumaan esiin. Koulun tavoitteena on herättää nuoressa halu tehdä työtä itsensä kehittämiseksi sekä kasvattaa häntä toisten ihmisten ja ympäristön kunnioittamiseen ja huomioon ottamiseen. 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Koulussa noudatetaan opetustoimen lainsäädännön ja Helsingin yleissivistävän koulutuksen toiminnallisia tavoitteita sekä johtokunnan ja opettajakunnan hyväksymiä koulun omia tavoitteita. Yhtenäiskoulun perustehtävä on ohjata oppilaita hankkimaan ja jäsentämään tietoa, lisätä oppilaiden arvostusta työntekoa ja koulutusta kohtaan sekä tukea heidän kasvuaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä ilmaisukykyiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi, jolla on positiivinen suhde ympäristöön ja kulttuuriin Lainsäädännössä asetetut tavoitteet Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana (Perusopetuslaki 2..) Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. (Lukiolaki 2. ) Helsingin kaupungin yleissivistävän koulutuksen toiminnalliset tavoitteet 1. Korkeatasoiset koulutuspalvelut ja oppiminen 9

10 2. Sosiaalinen eheys ja osallisuus 3. Kestävä kehitys 4. Talouden tasapaino Yhtenäiskoulun pedagogiset tavoitteet Yhtenäiskoulussa halutaan opettaa nuori arvostamaan itseään ja muita ihmisiä sekä kunnioittamaan luontoa. Kautta koko kouluajan häntä kasvatetaan vastuuseen itsestään, toisista ihmisistä ja ympäristöstä. Kaikessa opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa pyritään kehittämään oppilaan ajattelun ja tiedonhallinnan taitoja, tiedonhalua ja aktiivisuutta. Mm. yhteisillä projekteilla ja eri aineiden rajoja ylittämällä häntä opetetaan kokonaisuuksien hahmottamiseen ja olennaisen löytämiseen. Keskeinen tavoite on myös oppilaan vuorovaikutustaitojen ja luovuuden kehittäminen. Oppilaan itsetuntoa pyritään vahvistamaan runsaiden onnistumisen kokemusten avulla ja rohkaisemalla myös epäonnistumisten kautta oppimiseen ja kasvamiseen. Nuori halutaan opettaa työskentelemään tavoitteellisesti ja tuntemaan työn iloa. Jokaisen oppilaan yksilöllisyys pyritään ottamaan huomioon. Koulun tavoitteena on nuoren fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä yksilönä että kouluyhteisön jäsenenä. 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Helsingin peruskoulut Helsingin peruskouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 10

11 2.1.2 Helsingin lukiot Helsingin lukioissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on prosessi, jossa oppija on aktiivinen subjekti. Oppiminen edellyttää tavoitteellista opiskelua vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Opettaja opettaa ja ohjaa opiskelua. Oppiminen nähdään ongelmanratkaisua sisältävänä prosessina, jossa oppija liittää uusia tietoja ja taitoja aiemmin opittuun sekä muokkaa oppimaansa. Oppimisessa keskeistä on omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä uuden tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltaista; siihen vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus vahvistavat opiskelijan minäkuvaa. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Oppiminen on tilannesidonnaista. Siihen vaikuttavat sekä koulun tarjoama että yhteiskunnallinen ympäristö. Opiskelijan kulttuurisessa ja sosiaalisessa elinpiirissä syntyneet kokemukset ovat oppimisen lähtökohta. Oppiminen puolestaan avaa mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja osallistua yhteiskunnan toimintaan Yhtenäiskoulu on aktiivinen tiedon hankkija, käsittelijä, jäsentäjä ja esittäjä. Tavoitteena on, että hän tottuu tekemään opintojensa eteen työtä, jolla on niin tiedollisia, eettisiä kuin esteettisiäkin tavoitteita, ja oppii myös nauttimaan työnteosta. Oppiminen on oppilaan oma prosessi ja sen tulokset ovat oppilaan omaisuutta. Vastuu oppimisesta siirtyy kouluvuosien aikana yhä enemmän oppilaalle itselleen. Asettamalla sekä omalle työlleen että oppilaan työskentelylle korkeat vaatimukset opettaja osoittaa kunnioittavansa oppilasta ja luottavansa hänen oppimiskykykyynsä. Opettaja antaa tietoa ja johdattaa sen lähteille, mutta ennen kaikkea hän on oppilaan ohjaaja, oppimisprosessin ja tiedonhankinnan tukihenkilö sekä keskustelukumppani, joka ottaa myös oppilaan yksilöllisyyden huomioon. Opettajan käyttämät työmuodot auttavat oppilasta rakentamaan omaa ymmärrystään ja soveltamaan oppimaansa. 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskoulut Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. 11

12 Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita tuetaan ja edistetään heidän oman äidinkielensä ja kulttuurinsa tuntemusta hyödyntämällä Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia koulun ulkopuolella. Maahanmuuttajaoppilaita rohkaistaan kertomaan kulttuuristaan ja arjestaan ja heidän perheensä ovat koulutyössä mukana. Oppilaan- ja opiskelijan tuntemusta korostetaan niin pitkäaikaisilla kuin juuri Yhtenäiskouluun tulleillakin lapsilla ja nuorilla. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä Helsingin lukiot Helsingin lukioissa opiskeluympäristöä kehitetään määrätietoisesti. Opiskeluympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä pedagogisista tekijöistä. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee opiskelijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen kehittymiseen. Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan varhain ja toimitaan niiden voittamiseksi. Helsingin lukioissa opiskeluympäristön tehtävänä on tukea myönteistä opiskeluasennetta ja edistää opiskelijan osallisuutta ja hyvinvointia. Opiskeluympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään verkkoympäristöjä ja koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia ja yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Vastuu opiskeluympäristöstä on koulun henkilöstöllä ja opiskelijoilla. Yhteistyö huoltajien kanssa on osa hyvää opiskeluympäristöä ja sen kehittämistä. Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen ja toimintaa ohjaavien arvostusten kokonaisuus. Toimintakulttuuriin vaikuttavat sekä koulun ulkopuoliset että sisäiset tekijät. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa opiskeluympäristöön, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Kaikki yhteisön jäsenet muovaavat koulun toimintakulttuuria. Helsingin lukioissa tavoitteena on toimiva vuorovaikutus sekä avoin, myönteinen ja rauhallinen ilmapiiri. Toista kunnioittava, rehellinen ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta on toimintakulttuurin ydin. 12

13 Helsingin lukioissa kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista, yhteistyötä ja osallisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä kaikkien koulussa työskentelevien vastuun ottoa omasta toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä Yhtenäiskoulu Yhtenäiskoulun fyysisen oppimisympäristön muodostaa valoisa, luonnonkauniilla paikalla sijaitseva koulurakennus keskellä Käpylän idyllistä pientaloaluetta. Koulun piha tarjoaa hyvät leikki- ja liikuntapaikat nuorimmille oppilaille. Koulun sisustuksessa pyritään viihtyisyyteen ja esteettisyyteen muun muassa asettamalle esille oppilaiden töitä. Samalla ohjataan opiskelijoita arvostamaan omaa ja toisten työtä sekä esitellään koulun toimintaa koulussa vieraileville. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu olennaisena 12 eri ikäluokan läsnäolo koulussa. Pienten ja isojen yhdessäolon kautta nuoremmat oppilaat oppivat kunnioittamaan isompiaan ja vanhemmat suojelemaan pienempiään. Lapsuuden suojelu ja varttuvan nuoren kasvattaminen iän myötä yhä suurempaan vastuuseen kulkevat Yhtenäiskoulussa käsi kädessä. Nivelkohdat ala-asteelta yläasteelle ja yläasteelta lukioon ovat saumattomia, ja myös eri kouluasteiden opettajat ovat läsnä oppilaiden elämässä luokkaasteesta riippumatta. Kaikkien ikäluokkien läsnäolo niin koulun arjessa kuin juhlissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa tekee Yhtenäiskoulusta perhemäisen yhteisön, jossa on lämmin, välitön, ystävällinen ja avoin henki. Yhteys eri ikäluokkien välillä jatkuu koulunkäynnin jälkeenkin. Koulun entiset oppilaat vierailevat koulussa ja toimivat usein sijaisina. Senioriyhdistys Ynkin kasvatit ry. järjestää senioripäiviä, joissa entiset oppilaat käyvät kertomassa nykyisille lukiolaisille omasta kouluajastaan sekä myöhemmistä vaiheistaan. Koulun tilojen ahtaudesta huolimatta ilmapiiri koulussa on rauhallinen, turvallinen ja viihtyisä. Opettajainhuoneen ovet ovat koko ajan avoinna myös oppilaille. Tietotekniikan tilojen, musiikkiluokan, kuvataideluokan ja muunkin yhteisen omaisuuden käytössä oppilaille annetaan vastuuta ja itsenäisyyttä, ja he ovat osoittautuneet sen arvoisiksi. Koulu on osa Käpylää ja käpyläläisyys näkyy koulussa monin tavoin. Suuri osa oppilaista tulee kouluun lähialueelta. Käpyläläiset taiteilijat ja eri ammattien edustajat antavat usein panoksensa koulun elämään sekä juhlissa että arjessa. Tämä yhteistyö tukee sitä poikkitieteellisyyttä ja taiteellisuutta, joka perinteisesti kuuluu Yhtenäiskoulun henkeen. Myös yhteistyö esim. yhdyskuntaklubin, urheiluseurojen, käpyläläisten lehtien sekä alueen muiden koulujen ja päiväkotien kanssa on aktiivista. Koulun sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä takaa mahdollisuudet laajentaa oppimisympäristöä myös koulun ulkopuolelle. Retket erilaisiin kaupunki-, kulttuuri- ja luonnonympäristöihin kuuluvat koulun elämään. Tietoverkkojen kautta pidetään yhteyttä myös muiden maiden kouluihin. Kansainvälisyyttä tuovat myös ulkomaiset vierailijat sekä syntyperältään ulkomaalaiset kielten opettajat. Perhe on koulun tärkein keskustelukumppani. Koulu järjestää runsaasti tilaisuuksia, joissa vanhemmat voivat tutustua kouluun ja osallistua keskusteluun kouluyhteisön kehittämisestä. Vanhemmat seuraavat koulun arkea koulun verkkosivulla ilmestyvästä viikkotiedotteesta, joka sanoin ja kuvin kertoo koulun elämästä. Viikkotiedote menee sähköpostitse joka perjantai suurimmalle osalle vanhemmista sekä myös koulun henkilökunnalle ja oppilaille. 13

14 Vanhempainyhdistys, johon jokainen koulun vanhempi automaattisesti kuuluu, avustaa ja tukee koulun toimintaa sekä henkisesti että taloudellisesti. Se järjestää kasvatusaiheisia keskustelutilaisuuksia, myyjäisiä ja tempauksia sekä monenlaista virkistystoimintaa niin oppilaille kuin henkilökunnallekin. Vanhempainyhdistyksen joka kevät järjestämät toukobileet takaavat sen, että kontaktit säilyvät myös entisiin oppilaisiin ja opettajiin. Yhtenäiskoulun kasvatustavoitteisiin sitoutuvat kaikki koulussa työskentelevät. Ongelmatilanteisiin, häiriöihin ja kiusaamisiin puututaan välittömästi, ja ongelmat ratkaistaan avoimesti yhdessä keskustellen. Työrauhaa, hyviä käytöstapoja ja hyvää ilmapiiriä vaalitaan joka hetki kaikessa koulun toiminnassa. Koulua kehitetään yhdessä kasvuympäristöksi, joka mahdollisimman monipuolisesti tukee oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Toimivat ihmissuhteet sekä opintojen ja yhdessäolon kautta saatavat tiedot, taidot ja elämykset rakentavat yhtenäiskoululaisen arjesta hyvää lapsuutta ja nuoruutta. 2.3 Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingin peruskoulut Helsingissä peruskoulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa Helsingin lukiot Helsingin lukioissa opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että ne vahvistavat koulun arvoja ja auttavat saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon yksilölliset erot ja opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia, monipuolisia menetelmiä ja työtapoja. Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä painotetaan ja hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen tehtävänä on tukea monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, kehittää oppimaan oppimisen taitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarjota tilaisuuksia elämykselliseen ja luovaan toimintaan. 14

15 2.3.3 Yhtenäiskoulu Yhtenäiskoulussa suositaan opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotka aktivoivat oppilaita työskentelemään tavoitteellisesti ja kehittävät tietojen hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Työtavat valitaan ryhmän ja opiskeltavan aineen päämäärien mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas voi tuntea työn iloa ja hänessä herää halu tutkia, kokeilla ja luoda uutta. Valituilla opetusmenetelmillä ja työtavoilla pyritään kasvattamaan oppilaita omatoimisiksi ja yhteistyökykyisiksi. Oppilaat ja opettajat toteuttavat yhdessä projekteja, jotka liittyvät opetuksessa keskeisiin aihekokonaisuuksiin. Projekteihin liittyvät mm. koko koulun yhteiset juhlat, tapahtumat ja teemapäivät sekä luokkien leirikoulut. 2.4 Oppilaiden osallisuus Helsingin peruskoulut Helsingin lukiot Helsingin peruskouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan Yhtenäiskoulu Helsingin kaupungin lukioissa opiskelijat ovat työyhteisön jäseniä, joilla on sekä vastuuta yhteisöstä että mahdollisuus vaikuttaa monipuolisesti koulun toimintaan. Tavoitteena on luoda jokaiseen lukioon toiminnalliset rakenteet, jotka edistävät opiskelijoiden aktiivista osallisuutta koulussa ja yhteiskunnassa. kuntatoiminta on tärkeä osa lukioiden toimintakulttuuria. Osallistumalla ja vaikuttamalla opiskelijat oppivat ottamaan vastuuta ja harjaantuvat toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa. Koska Yhtenäiskoulu on pieni, yksisarjainen koulu, kaikkien kouluyhteisön jäsenien osallisuus on luonnollinen asia. Oppilaiden ja opettajien välillä on suora ja välitön keskusteluyhteys. Lukiolaisten näkemyksiä kuullaan säännöllisissä tapaamisissa lukiolaisten sekä ryhmänohjaajien, opettajakunnan ja rehtorin kanssa. Ylimpien luokkien oppilaat pitävät 15

16 nuorempiaan silmällä ja kantavat koulun vanhimpina vastuuta yhteisön pienimmistä. Vastuu opetuksen suunnittelusta on opettajilla, mutta oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua syventävien opintojen, valinnaiskurssien, jaksojen, teemapäivien, projektien ja tuntityöskentelyn suunnitteluun. Aihekokonaisuuksien ja läheisten oppiaineiden opetuksen suunnittelu tapahtuu aineenopettajien yhteistyönä. Peruskoulun ja lukion oppilaat kuuluvat oppilaskuntiin, joiden ohjaajat nimetään vuosittain koulun työsuunnitelmassa. kunnat tarjoavat oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. kunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, aktivoida oppilaita itsensä kehittämiseen sekä järjestää kulttuuri- ja virkistystoimintaa, teemapäiviä, juhlia, päivätyökeräyksiä ja muuta koulun tavoitteiden mukaista toimintaa. Kummallakin oppilaskunnalla on hallitus, joka valitaan vuosittain. kunnan hallitukset kokoontuvat vähintään kerran jaksossa. Hallituksen edustajia on läsnä opettajien kokouksissa tiedottamassa oppilaskunnan toiminnasta, ottamassa kantaa ja kertomassa mielipiteensä opettajakunnalle erityisesti heitä koskevissa asioissa. Sekä yläasteen että lukion oppilaskunnalla on edustajansa koulun johtokunnan kokouksissa. Oppilaat osallistuvat tarpeen mukaan myös esimerkiksi koulun eri työryhmien työskentelyyn. Tukioppilastoiminta on osa peruskoulun oppilaskunnan toimintaa. Tavoitteena on edistää jokaisen oppilaan hyvinvointia ja viihtymistä koulussa tutustuttamalla oppilaita toisiinsa sekä luomalla turvallista ja avointa ilmapiiriä, jossa oppilas voi luottaa itseensä ja toisiin. Esimerkkeinä tästä toiminnasta mainittakoon Käpylän yhdyskuntaklubin kanssa yhteistyössä toteutettavat pienet leirikoulut Meriharjussa sekä kummitoiminta kuudesluokkalaisten ja ensimmäisen luokan oppilaiden kesken. Lukiossa oppilaskunta järjestää yhteisiä juhlia ja vapaa-ajan toimintaa. tutorit auttavat uusia lukiolaisia opintojen suunnittelussa. Eri ikäluokilla on koulun juhlissa perinteiset roolinsa. Näiden traditioiden kautta Yhtenäiskoulun nuoret saavat opiskeluunsa perspektiivejä ja jatkuvuutta. He kokevat yhteisyyttä, näkevät oman kasvunsa koulun kokonaisuutta vasten sekä oppivat nauttimaan ja olemaan ylpeitä edistymisestään. Eri ikäluokkien vuorovaikutus edistää nuorten kasvurauhaa ja opettaa heitä vastuuseen toisistaan. 3 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1 Tuntijako Helsingin peruskoulut Helsingin peruskouluissa noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. 16

17 Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1-2 vuosiluokilla 3-4 vuosiluokilla 5-6 vuosiluokilla 7-9 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vähintään 23 vuosiviikkotuntia vähintään 24 vuosiviikkotuntia vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa 17

18 3.1.2 Yhtenäiskoulun peruskoulu TAULUKKO Yhtenäiskoulun peruskoulun tuntijako Suomenkieliset peruskoulut tuntijako Kertymä Helsingissä Koulun tuntijako Ei opeteta ao. vuosiluokalla VUOSILUOKAT yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (Hki) Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli (Hki) A-kieli sis. varh. opetus 1. ja 2. lk:lla B-kieli (Hki) 6 6 B-kieli Matematiikka (Hki) Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto (HKI) Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto (HKI) Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia (HKI) Fysiikka ja kemia Terveystieto (HKI) 3 3 Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto (HKI) Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi (HKI) Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki (HKI) Musiikki Kuvataide (HKI) Kuvataide Käsityö (HKI) Käsityö Liikunta (HKI) Liikunta Taito-ja taideaineiden välys (HKI) Taito-ja taideaineiden välys 1 1 Taito- ja taideain. yht. (HKI) Taito- ja taideain. yht Kotitalous (HKI) 3 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus (HKI) 2 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet (HKI) 1 12 Valinnaiset aineet Oppilaan vähimmäistuntimäärä(hki) Oppilaan tuntimäärät Helsingissä Vapaaehtoinen A-kieli 6 6 Vapaaehtoinen A-kieli (HKI)

19 3.1.3 Yhtenäiskoulun lukio TAULUKKO: Yhtenäiskoulun lukion tuntijako LUKIO Yhtenäiskoulussa opetettavat aineet Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti A Ranska A 6 4 Ruotsi B Ranska B2 8 1 Saksa B2 8 1 Ranska B3 8 1 Saksa B3 8 1 Pitkä matematiikka 10 5 Lyhyt matematiikka Biologia Maantieto 2 2 Fysiikka Kemia Terveystieto 1 2 Uskonto (UE) Uskonto (UO) 3 2 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Draama ja teatteri 2 Liikunta Tietotekniikka 4 Opinto-ohjaus Soveltavat kurssit Lukio-opiskelijan on sisällytettävä opinto-ohjelmaansa kursseja opetussuunnitelman määräämällä tavalla: Pakollisia kursseja Syventäviä kursseja vähintään 10 Soveltavia kursseja vapaasti YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 kurssia 19

20 3.2 Kieliohjelma Helsingin peruskoulut Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A- kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa Helsingin lukiot Helsingin kaupungin lukioiden kielitarjonta on monipuolinen. Lukioissa tarjolla olevat A-kielet ovat englanti, ruotsi, saksa, ranska ja venäjä. B1- kielinä tarjotaan ruotsia ja englantia ja muina B-kielinä saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, italiaa ja latinaa. Lukiot voivat lisäksi tarjota kursseja muissa kielissä. Helsingissä toimivien yksityisten ja valtion lukioiden sekä aikuislukioiden kieliohjelmat täydentävät kaupungin lukioiden kielitarjontaa. A-kielen opetusta järjestetään em. kielten lisäksi espanjan kielessä. Kielten tarjonta, opetusryhmien muodostuminen sekä opiskelun jatkuvuus turvataan lukioiden yhteistyöllä ja kaupungin toisen asteen yhteistä kurssitarjontaa hyödyntäen Yhtenäiskoulu Kaikille yhteinen A- kieli on englanti ja sen opetus aloitetaan kolmannelta luokalta. Ensimmäisellä ja toisella luokalla annetaan varhennettua kielenopetusta. Vapaaehtoinen A-kieli on ranska ja sen opetus aloitetaan neljänneltä luokalta. 20

21 B1-kieli on ruotsi ja sen opetus aloitetaan seitsemänneltä luokalta. B2-kielet ovat saksa ja espanja ja niiden opetus aloitetaan kahdeksannelta luokalta. Peruskoulu Lukio A-englanti 1vt* 1vt* 2vt 2vt 2vt 2vt 2vt 3vt 3vt 6P+3SYV+1SOV A-ranska 2vt 2vt 2vt 2vt 3vt 3vt 6P+2SYV+3SOV B1-ruotsi 2vt 2vt 2vt 5P+2SYV+1SOV B2-espanja 2vt 2vt * * B2-saksa 2vt 2vt 8 SYV+1SOV B3-ranska 8 SYV+1SOV B3-saksa 8 SYV+1SOV *Varhennettu kielenopetus * * Yhtenäiskoululla on toimiva yhteistyö lähellä sijaitsevan Helsingin luonnontiedelukion kanssa. Se tarkoittaa sitä, että lukiolaiset voivat suorittaa B2- tai B3 -espanjan kielen kurssit Helsingin luonnontiedelukiolaisten kanssa yhteisesti. Kieliryhmien aloituskoko on oppilasta (Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto ). Jos ala-aste on suurpiirin ainoa koulu, joka tarjoaa tiettyä kieltä, aloituskoko on 15 oppilasta. Jos kieltä tarjotaan suurpiirin useammalla ala-asteen koululla, voi kieliryhmän aloittaa pienemmällä oppilasmäärällä, ei kuitenkaan vähemmällä kuin 10 oppilaalla. Aloituskoko määritellään vuosittain yhteistyössä suurpiirin koulujen kesken. Toimintasuunnitelmaan kirjataan vuosittain tarkka kieliryhmien aloituskoko. Alaluokilla alkanut kaikille yhteinen A-englanti ja A-ranska sekä vapaaehtoinen A-ranska ja englanti voidaan opettaa yläasteella samassa ryhmässä. Opetusta voidaan antaa kaikilla peruskoulun luokka-asteilla lyhyinä jaksoina myös koulussa opetettavalla vieraalla kielellä. 3.3 Koulun painotukset Yhtenäiskoulussa arvostetaan erityisesti kulttuuria ja luovaa toimintaa, mikä näkyy esimerkiksi valinnaiskurssitarjonnassa sekä koulun juhlissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Peruskoulun valinnaiskurssit on esitelty oppiaineosan viimeisessä luvussa. Koulun lähiympäristö Käpylä tarjoaa paljon kulttuurikontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia, joita koulu käyttää aktiivisesti hyväkseen. Yhtenäiskoulussa pidetään jatkuvuutta kasvatus- ja opetustyön perustana. 12-vuotinen koulu takaa lämpimät, kehittyvät ihmissuhteet ja tarjoaa 21

22 turvallisen opiskeluympäristön, jossa nuori voi suunnata energiansa olennaiseen. 3.4 Oppilaaksiotto Helsingin peruskoulut Ensisijaiset oppilaaksi ottamisen yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita: Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia Yhtenäiskoulussa Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 22

23 Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto Koulumatkaan liittyvät tekijät Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa: Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. Jos lukuvuonna tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Oppilaat joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella Valmistava opetus Yhtenäiskoulu Valmistavan opetuksen oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, jossa hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan valmistavalle luokalle seuraavasti Oman suurpiirin valmistava luokka Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään valmistavaan luokkaan, jossa on tilaa. Seuraavaksi valinnassa otetaan huomioon koulumatkan pituus, koulumatkan turvallisuus ja kouluun pääsy julkisilla kulkuneuvoilla tässä järjestyksessä. Lukion opiskelijoilla on vapaa oikeus hakeutua haluamaansa lukioon. Jos Yhtenäiskoulun lukioon hakeutuvia on enemmän kuin opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan lukioon perusopetuksen tai lisäopetuksesta annetun todistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen (A1-kieli), uskonnon tai elämänkatsomustiedon historian ja 23

24 yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon sekä terveystiedon arvosanojen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. 3.5 Muut opetusjärjestelyt Yhtenäiskoulun työvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Peruskoulun yläasteella ja lukiossa oppiaineet on kurssitettu. Muutamissa aineissa kurssit on jaettu useamman jakson ajalle. Koko koulun lukujärjestys on joka jaksossa erilainen, koska Yhtenäiskoulussa samat opettajat voivat opettaa eri kouluasteilla. 3.6 Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu Lukiossa kursseja on mahdollisuus perustellusta syystä suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Itsenäisen opiskelun toteutuminen riippuu kurssin luonteesta ja sisällöstä sekä edellyttää, että opiskelija on aineen aikaisemmilla kursseilla osoittanut olevansa kypsä itsenäiseen työskentelyyn. Kaikki kurssit eivät sovellu itsenäisesti opiskeltaviksi. Ohjatussa itsenäisessä opiskelussa opiskelijalle annetaan erilaajuisia tehtäviä, joiden suorittamisessa häntä ohjataan kontaktitunneilla. Poikkeustapauksissa jotkut kurssit voidaan suorittaa pelkästään tenttimällä. Etäopiskeluun tarvitaan rehtorin lupa sekä neuvottelu kunkin aineen opettajan kanssa siitä, miten kurssien suorittaminen toteutetaan. 3.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt Yläasteen yhteistyökumppanina on mm. Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Kullervonkadun yksikkö, joka on vakiintunut 9. luokan tutustumiskohteeksi. Lukion oppilaille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa opintoja muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Nämä opinnot voidaan hyväksyä lukion kursseiksi, mikäli ne vastaavat ao. aineen kurssivaatimuksia. Yhtenäiskoulun lähin yhteistyöoppilaitos on Helsingin luonnontiedelukio, jonka kanssa on vuosittain yhteisiä kursseja (esim. B3-espanja, tutor-kurssi opo-kurssina). Rehtorit sopivat lukuvuoden alussa tarkemmin tila- ja opetusym. järjestelyistä. 4 Ohjauksen järjestäminen 4.1 Ohjaustoiminta Helsingin peruskoulut Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. 24

25 Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline Helsingin lukiot Opiskelijoiden yksilölliset ohjaukselliset tarpeet ovat ohjaustoiminnan lähtökohta. Tavoitteena on tukea lukio-opintojen sujumista ja vahvistaa opiskelijoiden tasa-arvoa. Ohjaus tukee opiskelijaa lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä henkilökohtaisissa opiskelun ja elämäntilanteen kysymyksissä. Ohjauksen avulla opiskelija oppii ymmärtämään, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun. Helsingin lukioissa ohjauksen toteuttamiseen osallistuu koko opettajakunta. Lukio laatii ohjaussuunnitelman, josta käyvät ilmi ohjausta toteuttavat henkilöt, heidän tehtävänsä ja vastuualueensa. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan ohjauksen muodoista ja ohjausta antavien henkilöiden tehtäväjaosta. Ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain Yhtenäiskoulu Peruskoulun oppilaanohjauksen tavoitteena on auttaa oppilasta oppimaan oppimisessa sekä opiskeluun liittyvissä valintaja päätöksentekotilanteissa. olla tukemassa henkilökohtaisissa koulunkäyntiin ja liittyvissä kysymyksissä aina, kun oppilas tukea tarvitsee. auttaa erityisesti opintojen päättövaiheessa, jolloin opiskelija pohtii jatkokoulutuspaikkaa tai muulloin kouluaikana, jos opinnot eivät suju halutulla tavalla. seurata ja tukea oppilaan hyvinvointia jatkuvasti. Ohjauksen kokonaistavoitteena on, että oppilaan opinnot sujuvat omat henkilökohtaiset lähtökohdat huomioon ottaen mahdollisimman hyvin tähtäimenä jatkokoulutuspaikka oppivelvollisuuden päättyessä. Lukion ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoite on auttaa opiskelijoita oppimaan oppimisessa sekä lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa koko lukion ajan 25

26 olla tukemassa henkilökohtaisissa opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä aina, kun opiskelija tukea tarvitsee auttaa ura- ja elämänsuunnittelussa erityisesti opintojen päättövaiheessa, jolloin opiskelija pohtii jatkokoulutuspaikkaa tai muulloin lukion aikana, jos opinnot ovat vaarassa keskeytyä seurata ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia jatkuvasti kehittää ja ylläpitää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä lukio-opintojen ajan Ohjauksen kokonaistavoitteena on, että opiskelijan lukio-opinnot sujuvat jokaisen opiskelijan omat henkilökohtaiset lähtökohdat huomioon ottaen. Erityisopettajan pitämät kurssit kuvataan opetussuunnitelman luvussa 9 opinto-ohjauksen kurssien yhteydessä. 4.2 Opinto-ohjaus Helsingin peruskoulut Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja Helsingin lukiot Yhtenäiskoulu Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä. Opintoohjaaja suunnittelee ohjauksen kokonaisuutta yhteistyössä rehtorin, ryhmänohjaajien, aineenopettajien, erityisopettajien ja muun kouluyhteisön jäsenten kanssa. Opinto-ohjausta toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja opinto-ohjauksen kursseina. On tärkeää huolehtia opiskelijan mahdollisuudesta saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaajan erityisellä vastuulla on opiskelijoiden lukioaikaiseen opiskeluun liittyvien valintojen ohjaaminen sekä jatkokoulutus- ja elämänsuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Opiskelijan päätöksenteon ohjaus on koko lukioajan kestävä prosessi, johon varataan aikaa sekä henkilökohtaisena että ryhmäohjauksena. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään keskeisiä tietolähteitä sekä yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. 26

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6 VARTIOKYLÄN YLÄASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYS 1. Koulun työn perusta... 5 1.1 Arvoperusta... 5 1.2 Koulun toiminta ajatus... 5 1.3 Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tervetuloa Hatanpään kouluun (rehtori) miksi lähikoulu? koulun käytänteet koulun tuki oppilaalle Liikuntapainotus sisältö ja hakumenettely (Mikko

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009 Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 1 1.1. ARVOPERUSTA... 1 1.2.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 4 1.1 ARVOPERUSTA... 4 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 5 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7

Lisätiedot

1 luku Koulun työn perusta

1 luku Koulun työn perusta 1 luku Koulun työn perusta... 2 1.1 Arvoperusta... 2 1.2 Koulun toiminta-ajatus... 2 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet... 2 2 luku Opetuksen toteuttaminen... 3 2.1 Oppimiskäsitys... 3 2.2 Oppimisympäristö

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Yläkoulujen lukkarityöpaja

Yläkoulujen lukkarityöpaja Yläkoulujen lukkarityöpaja 14.11.2017 Uuden opsin mukainen arviointikulttuuri Arviointisykli sama kaikille oppilaille, syksyllä kirjallinen väliarviointi ja lukuvuosiarviointi (sama pohja molemmissa).

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS 1. Padasjoen lukion aikuislinja Padasjoen lukion aikuislinjalla voi suorittaa koko lukion oppimäärän tai opiskella yksittäisiä aineita ja saada niistä erillisen todistuksen.

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulun esittely. yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet

Munkkiniemen yhteiskoulun esittely. yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet Tervetuloa! Munkkiniemen yhteiskoulun esittely yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet perustettu 1938 Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen koulutussäätiön

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/2018 VUONIITYN PERUSKOULU JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika klo :15

HELSINGIN KAUPUNKI 1/2018 VUONIITYN PERUSKOULU JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika klo :15 JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/5 Kokousaika 3.4.2018 klo 17.40-19:15 Kokouspaikka Vuoniityn peruskoulu, Koukkusaarentie 9 Läsnä Das Bhowmik Elina, puheenjohtaja Taruvuori Teemu Luiskari Petri Tiikasalo Päivi

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01. Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.2016 4 Perusopetuksen tuntijako KNGDno-2015-503 Sivistyslautakunta, 17.06.2015, 41 Valmistelija

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 Tiivistelmä...4 1 Koulun työn perusta...8 1.1 Arvoperusta...8 1.2 Koulun toiminta-ajatus...8 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...8 2 Opetuksen toteuttaminen...9 2.1 Oppimiskäsitys...9

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1 Alppilan koulun arvoperusta Koulu on oppimista ja ihmisenä kasvamista varten. Olet oppivelvollinen, mutta muista, että opiskelu on myös

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 9.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F

Lisätiedot

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

TÖÖLÖN YHTEISKOULU. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 yleinen osa

TÖÖLÖN YHTEISKOULU. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 yleinen osa TÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 yleinen osa 1 2 1. Koulun työn perusta... 5 1.1. Arvoperusta... 5 1.2. Koulun toiminta-ajatus... 6 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

PARKANON YHTENÄISKOULU

PARKANON YHTENÄISKOULU PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot