Viittomien animoinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viittomien animoinnista"

Transkriptio

1 Helsingin Yliopisto Yleisen kielitieteen laitos Kandidaatintutkielma Viittomien animoinnista Sari Hyvärinen Ohjaaja: Kimmo Koskenniemi Helsinki,

2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Viittomien animoinnin kehitys Animoinnin historian lyhyt oppimäärä Animointi vs. videointi Viittomien animoinnin sovelluksia Kommunikaation ja tiedonkulun parantaminen Asiakaspalvelutilanteet Opetuskäyttö Viittomakielen tutkimus Viittomien rakenne ja sen toteutuminen animoinnissa Viittomakielen rakenne ja sen tutkimus Suomalaisen viittomakielen lingvistinen tutkimus Optinen fonetiikka Viittomakielen kuvaus eri projekteissa Foneemien animoinnin tarkkuus Rakenteen kuvaus notaatiomenetelmillä Rakennemallit vs. animointi Kieliteknologiset menetelmät animointiprojekteissa Luonnollisen kielen prosessointi, NLP Animointitekniikat ja projektien luokittelu ViSiCAST: Visia Tallennus ja visualisointi Muunnos tekstistä liikedataksi Muunnos liikedatasta web-sivuksi Muista viittomien animointiprojekteista Suomalaisen viittomakielen animoinnista Katsaus suomalaisen viittomakielen animointimahdollisuuksiin Suomalaisista projekteista Tekniikoiden saatavuus Lopuksi 24 A APPENDIX: ViSiCAST-projektin esite 26 B APPENDIX: Viittomia HamNoSys-notaatiolla 27 1

3 C APPENDIX: esign: SiGML ja prosessit 28 D APPENDIX: ViSiCAST:n graafinen esitys 29 2

4 1 Johdanto Viittomien animointi on viittomien kuvaamista ja elävöittämistä liikkuvan kuvan avulla. Tässä työssä kartoitan aluksi viittomien animoinnin tilannetta maailmalla, mitä kieliteknologia menetelmiä niissä on käytetty sekä tarkastelen lopuksi näitä tietoja suhteessa tilanteeseen Suomessa. Erilaisista animointivariaatioista kerron aluksi tarkastellessani animoinnin historiaa, mutta keskityn enimmäkseen kuvaamaan tietokoneanimaationa toteutettuja viittovia ihmishahmoja, ns. signing avatar -järjestelmiä, ja niissä sovellettua kieliteknologiaa. Pikainen etymologinen katsaus sanan Avatar alkuperään kertoo, että sana on kotoisin sanskritin kielestä ja tarkoittaa inkarnaatiota 1 tai manifestaatiota, konkreettista ilmentymää 2, 3. Tässä työssä siis tutkitaan viittovan ihmisen ilmentymää tietokoneelle animoituna hahmona. Aloitan tämän katsauksen viittomien animointiin kertomalla viittomien kuvauksen historiasta sekä tarkastelemalla viitottujen kielten rakenteen kuvaamista animointisovelluksissa. Näiden alustavien lukujen jälkeen esittelen ulkomaisia viittomien animointiprojekteja, joista keskityn kuvaamaan tarkimmin eurooppalaista ViSiCAST-projektia sekä hieman myös sen jatkoprojektia esign. ViSiCAST-projekti on tämän tutkimustyöni alkuvaiheessa löytämistäni projekteista parhaiten dokumentoitu, ja siinä on tuotettu useampia signing avatar -prototyyppejä, joista esittelen tässä työssä tarkemmin yhden. esignprojektissa taas on jatkettu ViSiCASTissa aloitettua työsarkaa. Tutkimukseni ulottuessa useamman vuoden ajalle ovat tieto- ja mobiilitekniikka kehittyneet huimasti, ja maailman markkinoille on tullut sekä demo-versioita että lopputuotteita sovelluksista, joissa viittomien animointi on jo käytössä henkilökohtaisella tietokoneella, Internetissä tai mobiililaitteissa. Esittelen tässä työssä siis hieman alan uusimpia virtauksiakin. Muita animointiprojekteja käyn läpi pintapuolisesti antaakseni yleiskuvan maailmalla tehtävästä viittomien animoinnista ja kerätäkseni tietoa siitä, millainen toteutus ja mitkä kieliteknologian menetelmät vaikuttavat lupaavimmilta näissä animointisovelluksissa. Lupaavaksi tässä tutkimuksessa katsotaan se, että avatar olisi toteutettavissa suhteellisen helposti yleisesti saatavilla olevilla tekniikoilla ja että viittomien animoinnin tuloksena on mahdollisimman luonnollisen näköistä viittomista. 1 incarnation in Sanskrit 2 an embodiment or concrete manifestation 3 Online Sanskrit Dictionary: 3

5 Kuva 1: Viittoma LOHIKÄÄRME piirrettynä. (Puistolinna, 2003) 2 Viittomien animoinnin kehitys Viittomien kuvauksen kehityskaari kulkee käsi kädessä eri tekniikoiden kehityksen kanssa: käsin piirretyistä yksittäisistä kuvista valokuviin, sitten videoihin ja lopulta tietokoneanimaatioihin. Tosin näistä tekniikoista on olemassa joukko erilaisia yhdistelmiä, joten kehitysvaiheet eivät todellisuudessa ole näin selvärajaisia. 2.1 Animoinnin historian lyhyt oppimäärä Viittomakieliä on kuvattu jossakin muodossa 1800-luvulta lähtien. Aluksi viittomakielten kuvaamiseen käytettiin piirroksia ja sittemmin valokuvia, joihin lisättiin manuaalisesti viittomien liikkeitä ja suuntaa kuvaavia nuolia ja muita kuvioita eli nuolitus (Savolainen, 2000, s. 190). Vaihtoehtoisesti käytettiin joko päällekkäisiä kuvia tai useampaa piirros- tai valokuvaa edustamaan viittoman eri vaiheita, joiden kuvaaminen yhdessä kuvassa ei onnistunut. Näitä viittomien kuvaustapoja käytetään edelleenkin niiden helpon ja edullisen tuottamistavan vuoksi (esim. kuva 1). Seuraava kehitysvaihe viittomien kuvauksessa on ns. elävä kuva (Savolainen, 2000, s. 189) eli viittomien tallennus videolle joko kokonaisina kertomuksina tms. tai yksittäisinä viittomina, jotka on eri tietokoneohjelmien avulla liitetty peräkkäin tarpeen mukaan. Tämä onkin Savolaisen (mp.) mukaan ensimmäinen varsinainen viittomakielten muistiinmerkitsemistapa, koska viittomakielillä ei ole kirjoitettua kirjakieltä. Muita tapoja kuvata viittomakieltä ovat seuraavat: viittomien tuottamisen kuvaus puhutulla kielellä, 4

6 mikä on melko työlästä; glossit eli suuraakkosin kirjoitetut puhutun kielen mukaiset käännösvastineet viittomalle (ks. kuva 1) - nämä kuitenkin kattavat usein vain osan viittoman merkityksestä eivätkä kerro viittoman tuottamistavasta mitään; olemassa olevat viittomakielten varsinaiset kirjoitusjärjestelmät, jotka eivät kuitenkaan sovellu arkipäivän kirjoitusmenetelmäksi, koska niiden merkintätapaperustuu lingvistiseen analyysiin ja on näin ollen liian monimutkainen esim. nopeiden muistiinpanojen tekemiseen. (Savolainen, 2000, s ). Ensimmäiset viittomien animointijärjestelmien prototyypit kehitettiin 1980-luvun alussa, jolloin virtuaaliset hahmot olivat yksinkertaisia tikkuukkoja ja liikkeet suhteellisen kömpelöjä. Grieve-Smithin (2002) mukaan viittomasynteesin kehitys lähti tällöin samasta vaiheesta, mistä puhesynteesi lähti 1950-luvulla: tuloksena oli aluksi ymmärrettävää mutta luonnottoman näköistä, katkonaista viittomista; näissä molempien historioiden alkuvaiheen sovelluksissa oli vielä järjestelmän syötteen ja tulosteen välillä heikko vastaavuus. Kuluneen reilun 20 vuoden aikana on teknisessa kehityksessä päästy tilanteeseen, jossa tietokoneanimaatio mahdollistaa viittomasynteesin jopa kotipäätteellä. Viittomasynteesistä puhutaan kun tarkoitetaan järjestelmiä, joissa puhuttu tai kirjoitettu puhutun kielen teksti muunnetaan animoiduksi viitotuksi kieleksi - kyse on siis puheteknologian termistöä myötäillen Text- To-Speech > Text-To-Sign -järjestelmästä (Grieve-Smith, 2002). Kun teknologisen kehityksen lisäksi on myös tietämys viittomakielten rakenteesta lisääntynyt, ovat nykyiset viittomasynteesisovellukset ulkomaisten lähteiden mukaan jopa lupaavia niin viittomakielten tutkimuksen kuin kuurojen käyttäjien jokapäiväisen käytön kannalta. Kaupallisiakin viittomien animointia toteuttavia sovelluksia löytyy jo nyt, niistä suurin osa on tarkoitettu viittomakielen opiskeluun. Myös viittomasynteesiä toteuttavia prototyyppejä on testattu maailmalla ja niiden laajempaa käyttöönottoa sekä suunnitellaan että toteutetaan tällä hetkellä. 2.2 Animointi vs. videointi Savolaisen (2000, s. 189) mukaan videotallennus on tätä nykyä ainoa luonteva ja myös tarkin tapa tehdä viittomakielisiä muistiinpanoja. Videon eduksi Savolainen mainitsee lisäksi mahdollisuuden katsoa sitä sopivien ohjelmien avulla myös tietokoneessa. Animaatiotekniikasta Savolainen kuitenkin mainitsee vain nukke- ja piirrosanimaatiot, joiden tekeminen on työlästä ja joissa ei pystytä kuvaamaan viittomien foneemeja yhtä hyvin kuin mitä video ne tallentaa (mtms.). Nykyisissä viittomien animointisovelluksissa on edelleenkin tämä ongelma enemmässä vai vähemmässä määrin, mutta koska ani- 5

7 mointitekniikka ja tietokoneiden graafiset ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, tullee animoinnilla tulevaisuudessa olemaan oma sijansa yhtenä viittomien kuvaamismenetelmänä. Viittomien animoinnilla voidaan katsoa olevan myös etuja viittomien videointiin verrattuna. Esim. Internetistä imuroitavien animaatiotiedostojen koot ovat pienempiä kuin videoleikkeiden koot, jolloin tiedostojen lataus ja käyttöönotto nopeutuvat eikä tietokoneen muistikapasiteetti täyty kerralla. Lisäksi yksittäisistä animoiduista viittomista muodostetuissa pidemmissä lauseissa ja kertomuksissa viittominen etenee sujuvammin ja pehmeämmin, jolloin se myös edustaa luonnollisemman näköistä viittomakieltä kuin videoleikkeet, joita peräkkäin liittämällä viittomien koartikulaatio ei onnistu. (SigningAvatar TM, 2003). Tällaisen leikkaa-liimaa-menetelmän tuloksena on yleensä katkonaista, jäykkää ja näin ollen luonnotonta viittomista. Tämä videoinnin ongelma vältetään luonnollisesti sellaisissa sanakirjamaisissa sovelluksissa, joissa viittomia esitetään vain ja ainoastaan yksitellen, esim. Suvi-verkkosanakirja (Kuurojen Liitto, 2003b). Viittomien animointisovelluksiin on usein liitetty viittovan hahmon lisäksi muitakin ohjelmamoduleita, esim. sanakirja, jossa puhuttua kieltä käyttäen on selitetty viittoman merkitys. Joissakin animointisovelluksissa on myös mahdollista säädellä erikseen viittomien foneemeja, mistä on hyötyä esim. käyttäjän määritellessä uusia viittomia ohjelman viittomistoon. (SigningAvatar TM, 2003). Lisäksi tietokoneella on mahdollista tehdä viittauksia viitotun ja kirjoitetun kielen välille, mikä ominaisuus puuttuu kokonaan videosta (Savolainen, 2000, s ). Animoinnin ehkä suurin ongelmakohta on ns. ei-manuaalisten piirteiden - suun liikkeiden, kasvojen ilmeiden, kehon liikkeiden - animointi, mutta senkin toteutuksessa on tapahtunut kehitystä. Tästä on todisteena esim. espanjalaisen kuurojen liiton FESORDin tekemä animaatio, jossa viitotaan ja ilmehditään hyvinkin luonnollisen oloisesti (FESORD CV, 2003). Myös kaupallisen yrityksen (Vcom3D, Inc.) ja viittomakieltä tutkivan yliopistotahon (Gallaudet University) yhteistoimin on syntynyt hyvinkin sujuvaa viittomista tarinassa The Forest, jonka viittoo Diego-avatar (Vcom3D, 2008). Toinen animoinnin suuri ongelma on liikkeiden luonnollisuus, johon toistaiseksi paras ratkaisu on ollut y.m. tekniikoiden yhdistäminen: integroimalla oikean ihmisen liikkeisiin perustuvat motion capture -liikkeet synteettisesti toteutettuun viittomiseen saadaan mahdollisimman aidonnäköinen viittomistulos (ViSiCAST, 2002). 6

8 Kuva 2: Viittovan Maria-avatarin liikeratoja still-kuvana. (Vcom3D) 2.3 Viittomien animoinnin sovelluksia Käytännön sovelluksia tuottaneista projekteista viittomien animoinnissa esittelen tässä työssä eurooppalaisen Virtual Signing: Capture, Animation, Storage and Transmission eli ViSiCAST-projektin ( ) sekä lyhyesti sitä seuranneen Essential Sign Language Information on Government Networks eli esign-projektin ( ) (University of East Anglia, 2008). Tässä kappaleessa kerron, mihin tarkoituksiin näissä projekteissa toteutettuja sovelluksia on käytetty sekä mitä tavoitteita näillä ja niihin liittyvillä parilla muulla projekteilla on pyritty toteuttamaan Kommunikaation ja tiedonkulun parantaminen ViSiCAST-projektin tavoite noudatti EU-lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikille EU-kansalaisille on taattava pääsy kaikkiin palveluihin. Projektissa pyrittiin parantamaan palvelujen käyttömahdollisuuksia eurooppalaisille kuuroille pienentämällä kuurojen ja kuulevien välisiä kommunikaatioesteitä. Projektissa käytettävän tekniikan avulla voitiinkin parantaa julkisten palveluiden, kaupankäynnin, viihteen, oppimisen ja vapaa-ajan mahdollisuuksien saatavuutta EU:n kuuroille kansalaisille. (ViSiCAST, 2002). ViSiCASTin jatkoprojekti esign oli myöskin kansainvälinen ja EU-rahoitteinen projekti ja jatkoi ViSiCASTissa aloitettua työtä tarjoamalla animoidun viittomisen avulla viittomakielisille tietoa hallituksen toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista Hollannissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa kunkin maan hallituksen omilla web-sivuilla (University of Hamburg, 2005). Päätavoitteena oli integroida eurooppalaiset kuurot samanarvoisina kansalaisina kuurojen kanssa tietoyhteiskuntaan ja sen sähköisiin palveluihin (ns. ego- 7

9 vernment -ajatus) (University of East Anglia, 2008). esign-projekti kuului EU:n vuosina toimineeseen econtentohjelmaan, (European Digital Content on the Global Networks). Tämän ohjelman lähtökohdat olivat toisaalta markkinoiden tarpeissa, minkä nimissä projekti pyrki edistämään digitaalisten aineistojen tuotantoa, käyttöä ja jakelua Euroopassa; toisaalta projekti pyrki myös edistämään lingvististä ja kulttuurillista moniarvoisuutta maailmanlaajuisissa verkostoissa (University of Hamburg, 2005; EU, 2005). econtent-projektikin on saanut jatkoa työlleen: vuosina toimii projekti econtentplus Programme, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa EU-maiden digitaalisia palveluja ja kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksia sekä parantaa erilaisten materiaalien, esim. koulutusmateriaalien, saatavuutta ja käytettävyyttä eri kielillä (EU, 2005) Asiakaspalvelutilanteet ViSiCAST-projektin varhainen tuotos, avatar TESSA eli Text and Sign Supported Assistant, on suunniteltu kuurojen ja huonokuuloisten asiakkaiden avuksi brittiläisiin posteihin. TESSAn prototyyppi oli testattavana Lontoon tiedemuseossa yleisesti ja museon postissa erityisesti projektin kohderyhmän käytössä kesällä Tämä sovellus muuntaa virkailijan puheen puheentunnistuksen ja tietokantaan tallennettujen 500 viitotun, postin asikaspalvelussa eniten käytetyn ilmaisun avulla brittiläiseksi viittomakieleksi (British Sign Language, BSL) tai englanninkieliseksi tekstiksi. Käännöstuloksen asiakas näkee joko avatarin viittomana pienestä pöydällä olevasta näytöstä tai näytölle ilmaantuvasta englanninkielisestä tekstistä. (Tiedä, 0000; IST, 2003; ViSiCAST-projekti, 2002; EUD, 2001). Tällä sovelluksen sisältämällä aineistolla pystyttiin toteuttamaan 370 yleisintä postin palvelutapahtumaa (ViSiCAST-projekti, 2002; EUD, 2001). Puheteknologian avulla tehty käännös puheesta näytettiin tarvittaessa tekstimuodossa mm. siksi, että kuuroutta on eriasteista ja osa myöhemmällä iällä kuuroutuneista ei välttämättä osaa vielä sujuvasti viittomakieltä eikä myöskään lukea sujuvasti huulilta kuulevan ihmisen puhetta. Lisäksi on olemassa laaja joukko eriasteisesti huonokuuloisia ihmisiä, joille teksti on suuri apu meluisassa asiakaspalveluympäristössä. TESSAssa käytettyä tekniikkaa pystytään helposti käyttämään myös muihin puhuttuihin ja viitottuihin kieliin; sovellusta onkin käännetty myös ranskan, saksan, walesin ja somalin kielelle (ViSiCAST-projekti, 2002). Paranneltuja versioita TESSAsta on tarkoitus sijoittaa posteihin ympäri Britanniaa ja käyttää tätä tekniikkaa myös muihin sovelluksiin, jotka kaikki osaltaan integroivat kuuroja kuulevien maailmaan ja päinvastoin. (ViSiCAST-projekti, 2002; EUD, 2001). 8

10 2.3.3 Opetuskäyttö Viittomakielisen oppimateriaalin, viittomakielen oppimiseen tarkoitetun materiaalin tuottaminen sekä käyttöliittymän tarjoaminen Internetissä olevaan valtavaan tietomäärään on erityisen tärkeää niille yhdekselle kymmenestä kuurosta lapsesta, jotka syntyvät kuulevien vanhempien perheeseen (Vcom3D, 2003). Heillä ei ole samanlaista äidinkielistä - viittomakielistä ja -kulttuurista - ympäristöä kuin kuurojen vanhempien lapsilla. Samalla tavoin myös myöhemmällä iällä kuuroutuneet henkilöt tarvitsevat tällaista materiaalia uuden kommunikointitavan oppimiseen. Viittomien animointisovellukset ovat kohtuullisen edullinen ja melko tehokas tapa tuottaa tätä materiaalia. Lisäksi nämä ohjelmistot voidaan nykyisin sijoittaa monelle eri sovellusalustalle: oppijan omaan kiinteään tai kannettavaan tietokoneeseen, kämmen- tai taskutietokoneeseen, mobiilipuhelimeen ja Internetiin. Kuurojen lasten opetuksessa signing avatar -hahmoja voidaan käyttää opetuksen elävöittämiseen sekä joskus myös (kuurojen) viittomakielisten opettajien sekä viittomakielen tulkkien pulan vuoksi ajoittaisena opettajan korvikkeena. Nämä ohjelmat eivät korvaa ihmiskontaktia, mutta ovat tarpeen tullen hyvä apuväline kaikkien kouluaineiden opetuksessa. Esim. Vcom3D:n SignSmith TM -ohjelmistoissa on mm. sanakirja ja interaktiivinen keskusteluosuus, missä luontevan keskustelun mahdollistamiseen on käytetty myös tekoälyä (Artificial Intelligence, AI). (Vcom3D, 2003). Keskusteluosuudessa ohjelman käyttäjä kirjoittaa englantia ja avatar viittoo omat osuutensa sekä analysoi saamansa vastaukset ja keskustelee niistä käyttäjän ja muiden avatar-hahmojen kanssa. Tarinoita viittovan avatarin saa viittomaan joko englannin kielen mukaan (ns. Signed English -kielimuoto, joka ei ole luonnollista kieltä) tai luonnollisen viittomakielen (American Sign Language, ASL) mukaan. Ohjelmasta on näin ollen hyötyä sekä viittomakielen että kirjoitetun englannin kielen opiskelussa, erilaisten tarpeiden mukaan sekä kuuroille että kuuleville. Eri viittomistapoja vertailemalla opiskelija voi myös nähdä, miten viitotun ja puhutun kielen rakenteet eroavat toisistaan. (Mp.) Viimeisten viiden vuoden aikana ovat nämäkin sovellukset siirtyneet kokeiluvaiheessa olevista prototyypeistä yhä enemmän käytössä oleviksi sovelluksiksi. Muun muassa Vcom3D, Inc. (2008) on toteuttanut sotilaskäyttöön Irakiin tarkoitetun VCommunicator R Mobile -sovelluksen, jossa on eri aihealueittain tai englanninkielisen sanaston kautta katsottuna sanoja, fraaseja ja eleitä sekä puhuttuna ja kirjoitettuna arabiaksi että liikkuvan avatarin elävöittäminä taktiililla kielellä, missä esitetään kulttuuriin kuuluvat eleet ilmausten osana (mp.). Paikallisen kielen ja kulttuurin tuntemusta tarvitseville sotilaille tällainen sovellus on hyvä apuväline jokapäiväisissä paikallisten asukkaiden kohtaamisissa, sekä rauhanomaisissa että sotilaallisissa. Sovelluk- 9

11 seen on myös mahdollista itse lisätä sanoja ja ilmauksia avatarin eleiden ja ilmeiden kera. Näitä VCommunicator R -toteutuksia on saatavilla myös muihin kulttuureihin, kieliin ja käyttötarkoituksiin. (Mp.) Viittomakielen tutkimus Lingvistisessä tutkimusssa viittomien animointisovellusten etuna olisi helppo ja väsymätön toisto, hidastusmahdollisuus ja kuvakulman muuntelu viittovaan avatariin. Lisäksi ainakin osassa sovelluksista viittomia pystytään muuntelemaan parametri eli foneemi kerrallaan, jolloin yksittäinen fonologinen ilmiö voidaan eristää tutkimuskohteeksi ilman, että esim. elävien viittojien yksilöllinen käsiala häiritsee kyseisen ilmiön tutkimista. Tämä lähestymistapa ei luonnollisesti sovi luonnollisen kielen tutkimiseen sellaisena kuin se sosiaalisissa tilanteissa esiintyy, jolloin idiolektit jamuut variaatiot ovat olennainen osa kieltä ja sen tutkimusta. Viittomahäiriöiden tutkimuksessa voidaan myös hyödyntää animoitua viittomista. Nauhoittamalla videolle esim. afasiapotilaan viittomista, animoimalla se ja vertaamalla sitä toisen, terveen henkilön tai saman henkilön aiemmin animoituun viittomiseen, saadaan lisätietoa sairauden vaikutuksesta motoriseen toimintakykyyn ja sitä kautta viittomiseen erityisesti mutta myös ihmisen kielikykyyn yleensä. (Tyrone, 2001). Viittomien tietokantatallennusta animoidussa muodossa on kokeiltu osana viittovan avatarin toteutusta ainakin amerikkalaisessa viittomakielessä (ASL). Tässä vuosituhannen alussa toteutetussa projektissa on suunnattu katse tulevaisuuteen, jolloin oletetaan kuurojen voivan kantaa mukanaan kevyitä digitaalisia laitteita, joissa on toimiva käännösjärjestelmä ainakin englannista ASL:ään ja viittojana toimii avatar. (Furst ja et al., 2000). Viittomien rakennetiedot on projektissa tallennettu kahteen tietokantatauluun: käsimuototauluun ja muita viittomaa koskevia tietoja, kuten esim. käsien paikka tai paikat viittomassa, kämmenen orientaatio suhteessa viittojaan ja viittoman liikkeet. Liikkeiden sujuvuuden toteuttamiseksi on tietokantatauluihin tallennettu geometristä tietoa käsien liikkeistä viittomatilassa, mikä on hyödynnetty graafisen esityksen toteutuksessa, sekä lingvististä tietoa, josta puolestaan ovat viittomakielen tutkijat hyötyneet. (Mp.) Kolmisen vuotta myöhemmin on japanilainen projektiryhmä jo käytännössä testannut tätä perusperiaatetta eli viittovan avatarin sovellusta mukana kannettavassa laitteessa, kämmentietokoneessa (personal digital assistant, PDA). Japanilaisten projektissa käytettiin eri menetelmiä (mm. motion capture, ks. tarkemmin Y.X) liikkeiden tallentamisessa tietokantaan. (Igi ja et al., 2003). 10

12 3 Viittomien rakenne ja sen toteutuminen animoinnissa Viittomien foneemeja kutsutaan myös Stokoen luoman nimitysmallin mukaan myös kereemeiksi; samoin termiä fonologia vastaa kerologia, termiä allofoni vastaa allokeeri (Savolainen, 2000, s. 169). Stokoe johti nämä termit kreikan kielen sanasta xeír, joka tarkoittaa käsi vs. kreikan sana phone, ääni (mp.). Malm (2003) puolusti kereemi-nimitystä ja näin ollen foneemin kaksinaista määritelmää: yksi puhutuille, yksi viitotuille kielille. Malm (mp.) totesi kuitenkin, että foneemi ja fonologia -termien käyttö on vakiintunut myös viittomakielistä puhuttaessa - erityisesti tämän taustalla on ollut halu korostaa viittomakielten samanarvoista asemaa puhuttujen kielten rinnalla. 3.1 Viittomakielen rakenne ja sen tutkimus Viittomien pääfoneemeiksi luokitellaan käsimuoto, paikka eli lokaatio ja liike. Joissakin luokituksissa pääfoneemiksi lasketaan myös orientaatio eli käden suunta viittojaan suhteutettuna. Eleet, ilmeet ja huulio kuuluvat ns. ei-manuaalisiin piirteisiin, jotka ovat myös foneemeja, tosin vähemmän tutkittuja, ja vaikuttavat myös osaltaan viittoman merkitykseen. Viittomakielen viittoma vastaa suurin piirtein puhutun kielen sanaa - samassa määrin kuin mikä tahansa käännös kahden luonnollisen kielen välillä. Käsien rooli viittoman muodostuksessa jakautuu sen mukaan, kumpikätinen viittoja on: jos hän on oikeakätinen, on hänen oikea kätensä dominoiva/aktiivinen käsi ja vasen kätensä ei-dominoiva/passiivinen käsi; vasenkäsitellä viittojalla ovat käsien roolit vastaavasti toisinpäin. Viittoman muodostukseen voi osallistua vain yksi (= aktiivinen) käsi tai molemmat kädet (yksi- tai kaksikätinen viittoma). Viittoman aikana kädet voivat liikkua symmetrisesti, kuin peilikuvana toisilleen, tai asymmetrisesti, kumpikin omaa rataansa. Kuvassa 3 esitetyistä parametreista löytyy lukuisia eri yhdistelmiä ja niihin liittyy monia tarkennuksia käsimuodon (käsim), orientaation eli kämmenen suunnan, liikkeen jne. suhteen. Esim. käsimuodot voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: kämmen-, nyrkki- ja otekäsimuodot sekä 1 5-sormiset käsimuodot (Savolainen, 2000). Kaiken kaikkiaan käsimuotofoneemeja löytyy 39:stä noin sataan erilaista luokittelutavan mukaan (mt.), (Takkinen, 2002). Tähän laajaan valikoimaan viitataan kuvassa lyhenteellä eril eli erilaisia käsimuotoja. Viittoman liike lähtee aloituspaikasta (käden paikka: mistä) jonkin liikeradan kautta lopetuspaikkaan (liike: mihin). Kuva ei ole täysin minkään fonologisen teorian mukainen ko. puurakenteen muotorajoitusten vuoksi. 11

13 viittoma käsi liike ei-manuaaliset piirteet käsim paikka eril mistä paikka orientaatio mihin kämmen ranne sormet ilmeet eleet huulio kasvot koko keho huulet Kuva 3: Yleistetty kuva viittoman pääfoneemeista Suomalaisen viittomakielen lingvistinen tutkimus Suomalaisen viittomakielen tutkimus on alkanut vasta 1980-luvulla ja maailmallakin, ensisijaisesti USA:ssa, vasta ja 1960-luvulla, jolloin William C. Stokoe totesi kuurojen parissa työskennellessään, että heidän käyttämänsä viitottu kieli on täysin luonnollisen kielen kaltainen eikä noudata puhutun englannin rakennetta, kuten aiemmin oli luultu (Stokoe, 2001, kansilehti). Viittomakielet täyttävätkin lingvistiset luonnollisen kielen kolme pääkriteeriä: Rakennepiirteet vastaavat puhuttujen kielten kaksitasorakenteita, jossa kielen merkitykselliset perusyksiköt (sanat; viittomat) jakaantuvat pienempiin rakenneyksiköihin (foneemeihin; kereemeihin). Kielen syntymekanismi on sama niin puhutuissa kuin viitotuissakin kielissä: kieli on syntynyt spontaanisti ihmisten väliseen kommunikointiin ja se on siten syntynyt jonkinlaisessa kieliyhteisössä. Kielen käyttö vastaa puhutun kielen käyttöä kommunikointivälineenä ja erityisesti äidinkielenä, jonka lapset oppivat vanhemmiltaan samassa tahdissa kuin kuulevat lapset oppivat puhutun kielen. (Malm ja Östman, 2000, s ). Viittomakielten vähäiseen tutkimukseen on varmastikin vaikuttanut se, että jokaisessa maassa, myös Suomessa, viittomakieli on vähemmistökieli, jota puhuu yksi maan vähemmistöryhmistä. Suomessa viittomakielisten asema on kuitenkin selvästi kohentunut sen jälkeen, kun suomalainen viittomakieli (SVK) nostettiin virallisen vähemmistökielen asemaan vuonna 1995 (Kolehmainen, 2001). Myös v alkaneet viittomakieliset uutiset (Wikipedia, 2008) ovat tehneet tätä visuaalista aistikanavaa käyttävää kieltä tunnetuksi suomalaisille. 12

14 3.1.2 Optinen fonetiikka Optinen fonetiikka edustaa viittomakielten tutkimuksessa perinteisesti puheeseen keskittyneen fonetiikan näkökulmaa. Puhuttujen kielten tutkimuksessa optista fonetiikkaa vastaa lähinnä akustinen fonetiikka (Ojala ja Aaltonen, 2002), joka Hakulisen-Ojasen termistön (1993) mukaan on eräs fonetiikan kommunikaatioteoreettisista osa-alueista ja voidaan määritellä informaatiota välittävän (ääntöelimillä tuotetun) puhesignaalin akustisen rakenteen tutkimiseksi. Viittomakielen tutkimuksessa tämä voitaisiin muuntaa muotoon informaatiota välittävän (viittomakielellä tuotetun) visuaalisen signaalin optisen rakenteen tutkiminen. Optisessa fonetiikassa tutkitaan Ojalan ja Aaltosen (2002) mukaan sekä puhututtujen kielten visuaalisia kommunikointikeinoja että viitotuttujen kielten foneemeja. Fonetiikassa käytetään myös termiä viseemit kuvaamaan puhekielisen käyttämiä visuaalisia vihjeitä; näitä käytetään hyväksi mm. huulilta lukemisessa eli huulioluvussa sekä puheen tukena esim. meluisassa tilanteessa. Viseemejä myös tutkitaan Suomessa, mutta lähinnä puhesignaalin yhteydessä. (Mp.) Viittomakielten optisen fonetiikan tutkimisen uranuurtaja, amerikkalainen Sherman Wilcox on löytänyt useita yhtäläisyyksiä viitottujen ja puhuttujen kielten väliltä: mm. viittomisen ja sormittamisen koartikuulaatio, coctail party -ilmiö ja invarianssi-ongelma. Viittomakielessä koartikulaatio tarkoittaa sitä, että foneemit vaikuttavat viittomisen aikana toisiinsa ja viittominen muokkaantuu niin, että se pysyy sujuvana. Cocktail party -ilmiössä viittomakielinen henkilö valitsee yhden viestin useiden viittomakielisten viestien seasta ja keskittyy siihen. Invarianssi puolestaan tarkoittaa vaihtelua viittomissa viittojien fysiologian ja viittomistapojen mukaan (Ojala ja Aaltonen, 2002). 3.2 Viittomakielen kuvaus eri projekteissa Viittomakielen kielen rakenteellinen kuvaaminen animointiprojekteissa on edennyt puhuttuun kieleen perustuvista kielimuodoista kohti luonnollista viittomisen kuvausta. Erilaisia välikielimuotoja, kuten viitottua englantia, on edelleen käytössä sovelluksissa joko yhtenä tai ainoana kielimuotona, mutta kehityksen suunta käy luonnollisuutta eli täydellistä viittomasynteesiä kohden, mistä kerron seuraavassa tarkemmin. Monet viittomien animoinnin alkuvaiheen sovellukset ovat käyttäneet puhuttuun kieleen perustuvia kielimuotoja esitystapansa perustana, jolloin ne eivät kuvaa luonnollista viittomakieltä eikä niiden tuloksena ole viittomasynteesiä, vaan esim. jotakin seuraavista kielimuodoista: viitottua englan- 13

15 tia (Signed English, SE), viittomin tuettua englantia (Sign Supported English, SSE) tai käsitetason tarkkuudella viitottua englantia (Conceptually Accurate Signed English, CASE) eli viittomakielen ja englannin sekakielimuotoa, jota kutsutaan myös nimellä Pidgin Signed English, PSE. (Vcom3D, 2003). Esim. Sign Supported English -kielimuodossa viittomia on suurin piirtein yksi per puhutun kielen sana ja viittomat noudattavat englannin sanajärjestystä, kun taas aidossa viittomakielessä, esim. brittiläisessä BSL:ssä, yksi viittoma vastaa yhtä käsitettä, viitottaessa käytetään viittomatilaa osana kielen ilmaisuja, ja viittomakielessä on myös oma, puhutusta kielestä riippumaton syntaksinsa ja morfologiansa. (Elliot ym., 2000). Viittomasynteesi ei ole suoraa kääntämistä puhutun kielen sanoista viittomiin 1:1-käännöksillä, vaan perustuu aidon viittomakielen mukaiseen rakenteeseen (Grieve-Smith, 2002). Viittomakielellä on oma syntaksinsa eikä yksi viittoma välttämättä vastaa yhtä sanaa - aivan samoin kuin käännettäessä yhtä puhuttua kieltä toiseen puhuttuun kieleen. Täysin viittomasynteesiin perustuvat sovellukset ovat ensisijaisen tärkeitä äidinkieleltään viittomakielisille viittojille. Muiden kielimuotojen paikkaa näissä ohjelmissa puoltaa kuitenkin se, että läheskään kaikki viittomakieltä kommunikointimuotonaan käyttävät eivät ole syntyjään kuuroja eivätkä äidinkieleltään viittomakielisiä, jolloin nämä kielten välimuodot ovat heille helpompia käsiteltäviä kuin siirtyminen suoraan viittomakieleen, mikä taas on mahdollista kielitaidon karttuessa. Paras toteutusmuoto lieneekin sellainen ohjelmisto, jossa käyttäjä saa valita, mitä viittomismuotoa hän haluaa käytettävän ja valitsee esim. SE:n ja ASL:n välillä Foneemien animoinnin tarkkuus Perusongelma viittomakielen animoinnissa lingvistin näkökulmasta on, mikä käsien ja vartalon liikkeissä on lingvistisesti merkitsevää; viittomakielen tutkimuksen kannalta onkin erityisen kiinnostavaa se, kuinka tämä on ratkaistu missäkin animointihankkeessa (Savolainen, 2002b). Tämä tutkimus keskittyy viittomien animoinnin kieliteknologisiin toteutustapoihin ja sivuaa tätä aihetta vain ohimennen. Esimerkiksi amerikkalaisessa SignSynth-projektissa on ASL:n fonologia jaettu neljään alajärjestelmään: Leksikaalisia viittomia muokkaavassa fonologiassa tarkoitetaan leksikaalisilla viittomilla yleisessä käytössä ja myös sanakirjoissa olevia ns. kiinteitä viittomia ja muokkaavalla fonologialla rajallista joukkoa fonologisia parametreja - viittoman käsimuoto, paikka eli lokaatio eli 14

16 artikulaatiopaikka, käsien liike ja orientaatio eli käsien asento ja suunta suhteessa vartaloon - jotka muokkaavat viittomia. Sormitusta käytetään useimmiten puhutusta kielestä lainattujen sanojen, esim. erisnimien, esittämiseen kirjain kerrallaan, missä prosessissa esiintyy paljon erilaisia käsimuotoja. Klassifikaattoripredikaatit kuvaavat tietyntyyppisen esinejoukon ominaisuuksia, esimerkiksi ns. B-käsimuoto kuvaa litteitä ja/tai suorakaiteen muotoisia esineitä, kuten vaikkapa auton liikkumisen tapaa ja suuntaa, missä yhteydessä puolestaan käytetään paljon lokaatiota eli eri artikulaatiopaikkoja viittomille. Ei-manuaaliset piirteet tai rakenneosat, joihin kuuluvat pään liikkeiden, ilmeiden ja huulion lisäksi vartalon liikkeet, ovat myös tärkeitä viittomien merkityksen osatekijöitä. (Grieve-Smith, 2002; Vivolin-Karén ja Alanne, 2003) Rakenteen kuvaus notaatiomenetelmillä Viittomakielet ovat perinteisesti olleet kirjoittamattomia kieliä, mikä on omalta osaltaan heikentänyt niiden asemaa muiden kielten keskuudessa sekä vaikeuttanut viittomakielisten omanarvontunteen kohottamista. Erilaisia notaatiotapoja on kyllä kehitetty viittomakieliä varten, mutta toistaiseksi niistä ei yksikään ole vakiintunut yleiseksi ja yhteiseksi kirjoitusmuodoksi, mihin yksi syy on varmasti näiden usein lingvistiseen analyysiin perustuvien kirjoitusmenetelmien työläys. Yhden viittoman foneemien runsaus ja simultaanisuus aiheuttavat sen, ettei esim. muistiinpanojen tekeminen samanaikaisesti etenevästä luennosta ole mahdollista olemassa olevilla notaatiomenetelmillä. Eniten niitä onkin hyödynnetty viittomakielten tutkimuksessa sekä teknisten apuvälineiden yleistyessä erilaisissa viittomia kuvaavissa tietokoneohjelmissa, kuten esim. viittomien animoinnissa. Siinä notaatiot toimivat viittomakieltä kuvaavana välimuotona puhutun kielen tuotoksen ja virtuaalisen ihmisen, avatarin, viittomisesityksen välillä. VCom3D-yrityksen SigningAvatar TM -tekniikassa viittomien rakenteen kuvaamiseen on käytetty ASL:n glossien kaltaista skriptikieltä, jota voidaan muokata ja tuottaa tekstieditorissa tai yrityksen omilla työkaluilla (SigningAvatar TM, 2003). ViSiCAST-projektissa on käytetty XML:n ja saksalaisten kehittämän viittomakielen notaatiojärjestelmän, Hamburg Sign Language Notation System eli HamNoSysin pohjalta kehitettyä Signing Gesture Markup Language eli SiGML-kieltä (Elliot ym., 2000; Hanke ja Schma- 15

17 ling, 2004). Tämän työn liitteistä B ja C löytyy esimerkki molempien kielten mukaisesta viittoman rakenteen kuvauksesta Rakennemallit vs. animointi Takkinen: Hold-Movement-malli, uudempaa fonologiaa (Takkinen, 2002). Sekventiaalisuus vs. simultaanisuus, mm. Jantunen. SVK - lauseoppia, ks. (Rissanen, 2000). 4 Kieliteknologiset menetelmät animointiprojekteissa 4.1 Luonnollisen kielen prosessointi, NLP Luonnollisen kielen prosessointi (natural language processing, NLP) jaetaan kahteen osaprosessiin: luonnollisen kielen tuottamiseen ja luonnollisen kielen ymmärtämiseen (Reiter ja Dale, 2000, s. 2-3). Viittominen animointi edustaa näistä generointia: luonnollisen kielen generointi (natural language generation, NLG) toteutuu viittovissa virtuaalisissa hahmoissa (virtual character, VC) ja ihmisissä (virtual human, VH) sekä viittovissa avatareissa (signing avatar), jotka kaikki tarkoittavat käytännössä samaa: tietokoneanimaationa toteutettua viittomisen kuvausta animoidun ihmishahmon avulla. Animaatiotekniikan puolella puhutaan lisäksi myös animoiduista agenteista ja animoiduista humanoideista. Luonnollisen kielen prosessoinnin toinen osa-alue, luonnollisen kielen ymmärtäminen (natural language understanding, NLU) tarkoittaa viittomakielten tapauksessa viittomien tunnistusjärjestelmiä. Nämä tunnistavat viittomia niihin aiemmin syötettyjen viittomishahmojen perusteella (sign recognition), ja myös tällaisia järjestelmiä on kehitteillä. Nämä kaksi NLP:n osaprosessia ovat periaatteessa toisilleen käänteisiä, mutta käytännössä kielen ymmärtäminen tai tunnistaminen on monimutkaisempi prosessi kielen monivivahteisuuden takia: kieltä generoitaessa riittää yksikin ilmaisumuoto, mutta kielen tunnistuksessa on otettava huomioon monta rakenteeltaan erilaista ilmaisua, jotka kuitenkin tarkoittavat samaa (mts. 4). Lisäongelmana ovat kielten käyttäjien yksilölliset erot: niin puhujilla kuin viittojillakin on yksilöllinen tapansa käyttää kieltä, mistä liikkeiden tunnistusjärjestelmän (gesture recognition system) pitäisi kuitenkin löytää dialektien ja idiolektien eli alueellisten ja yksilömurteiden takaa oikea tulkinta. 16

18 4.2 Animointitekniikat ja projektien luokittelu Varsinaisia projekteissa käytettyjä animoinnin tekniikoita ei tässä työssä käsitellä sen tarkemmin kuin että ne mainitaan tässä yhteydessä: XML-kielen muunnosta, VRML-kieltä (Virtual Reality Modelling Language) käytetään avatarien ja niiden liikkeiden graafiseen toteuttamiseen tietokoneella VRML Humanoid Animation Working Groupin asettamien standardien mukaisesti (Grieve-Smith, 2002). VRML-kieleen liittyvät läheisesti myös standardit H-anim ja MPEG-4. H-anim on animointimaailman standardi ihmiskehon (luurangon ja nivelten) kuvaukseen ja esitykseen VRML:ssä. MPEG-4 toimii videokuvan tiivistysstandardina ja liittyy läheisesti edellä mainittuihin ihmiskehon kuvaustapoihin animoinnissa. (Kennaway, 2001). Viittomien animointiprojektit voidaan jaotella kahden käytössä olevan liikedatan tallennukseen liittyvän perustekniikan mukaan: joko ihmisviittojan viittomien liikkeet tallennetaan teknisin apuvälinein (motion capture - tekniikka) tai liikkeet toteutetaan täysin tietokonevoimin (synthetic signing -menetelmä). Esittelen nämä tekniikat seuraavaksi lyhyesti. Motion capture -tekniikassa viittoma tallennetaan siten, että tiedot viittoman eri foneemeista rekisteröidään syöttölaitteiden avulla: kasvojen liikkeet optisen järjestelmän avulla (ilmeet, huulio); vartalon liikkeet magneettisen puvun avulla (eleet); käden ja sormien asennot (viittoman käsimuoto) ja liikkeet data gloves -käsineillä (Verlinden, Tijsseling, ja Frowein, 2001). Näin tallennettuja viittomien eri rakenneosia käytetään avatarin liikkeiden toteuttamiseen mahdollisimman luonnollisen näköisesti. Viittomasynteesillä eli synthetic signing -menetelmällä, joka tunnetaan myös käsitteellä text-to-sign, tarkoitetaan Grieve-Smithin (2001) mukaan tapaa muuntaa viittomakieli tekstimuodosta sujuvaan keskustelukäyttöön sopivaan muotoon; viittomasynteesi on toisin sanoen puhesynteesin rinnakkaiskäsite. Niiden erona on vain aistimodaliteetti, muut erot ovat kielikohtaisia, esim. kielen rakenteeseen liittyviä, eivätkä koske itse tekniikkaa tai kielen kuvausmenetelmää. Viittomasynteesin etuna on mm. se, että avatarin ominaisuuksia on helpompi lisätä ja muuttaa kuin motion capture - tekniikassa (Verlinden, Tijsseling, ja Frowein, 2001). Projektit voidaan myös luokitella animointikohteen mukaan eli mikä ihmisvartalon osa niissä on animoitu: kasvot, kädet vai koko vartalo. Kasvoihin liittyviä, ns. Talking Head -projekteja on maailmalla paljon. Ne kuitenkin painottuvat puhesynteesiin ja äänentoistoon. Mikäli niissä on toteutettu hyvin luonnolliset kasvojen liikkeet ja selkeästi artikuloiva suu, voivat kuurotkin hyötyä niistä lukemalla animaation huuliota. Myös pelkästään käsiin keskittyviä viittomisanimointeja löytyi Internetistä. Useimmat siellä näkemistäni käsiä kuvaavista viittomissivustoista olivat kuitenkin valokuvia tai piirrok- 17

19 ViSiCAST: PALVELIN WEB-SIVU KÄYTTÄJÄ 5. Web-selain sääennusteen 1. sääennuste + viittova 2. vakiolauseet 4. Koodattuja Avatar-plugin avatar Visia 3. viittomien viittomia sisäl- viitottua esiluettelo tävä web-sivu tystä varten Kuva 4: Visia-sääennustejärjestelmän muunnosprosessit (Verlinden et al., 2001) sia, joukossa joitakin videoita, mutta animaatioistakin löytyi yhden miehen projekti HandsOn, joka on jopa palkittu innovatiivisuudesta tietokonegrafiikan alalla (Grahame, 2001). Seuraavassa keskityn kuitenkin käsittelemään projekteja, joissa on toteutettu kokonainen viittova ihminen, signing avatar. Parhaiten viittomien animointiprojekteista on dokumentoitu eurooppalainen yhteistyöprojekti ViSiCAST, joka on tuottanut jo useampia signing avatar -prototyyppejä. Esittelen niistä seuraavassa tarkimmin avatar Visian; lisäksi kerron lyhyesti ViSiCASTin jatkoprojektin esignin toiminnasta ja tavoitteista. 4.3 ViSiCAST: Visia ViSiCAST eli Virtual Signing: Capture, Animation, Storage and Transmission on EU:n IST-ohjelman (Information Societies Technology tukema projekti, jossa on mukana useita eurooppalaisia yrityksiä ja yliopistoja ja jonka sovellusalueita ovat televisio, www ja multimedia sekä asiakaspalvelutilanteet. Tavoitteena projektissa on ollut toteuttaa puoliautomaattinen käännösjärjestelmä, jossa ko. maan pääkielellä kirjoitettu teksti on käännetty maan viittomakielelle. Tämä onkin toteutettu kolmella kieliparilla: englanti ja BSL; saksa ja DGS (Deutsche Gebärdensprache); hollanti ja NGT (Nederlandse Gebarental). Projektin tuotos on Internetissä toimiva signing avatar nimeltä Visia, joka viittoo sääennusteen. Visia voi viittoa käyttäjän valintojen mukaan joko yksittäisiä viittomia tai kokonaisuuden, päivän sään. (Verlinden, Tijsseling, ja Frowein, 2001). 18

20 4.3.1 Tallennus ja visualisointi Visia-avatar on toteutettu ns. puoliautomaattisella animointitavalla, jossa animoidun hahmon liikkeet tulevat tietokantaan motion capture- tekniikalla tallennetuista ihmisviittojan liikkeistä. Visiasta on tarkoitus kehittää vielä automaattisempi animoinniltaan eli täysin viittomasynteesiin perustuva versio. Nyt toteutetussa prototyypissä on hyvin korkea resoluutio, mikä on erittäin tärkeää viittoman merkityksen kannalta, sillä esim. liikkeen nopeus, suunta ja muoto vaikuttavat suoraan viittoman merkitykseen. (Verlinden, Tijsseling, ja Frowein, 2001). Viittomisen liikkeen hidastuminen tai animointiesityksen katkeilu vaikuttaisivat merkitykseen aivan samoin kuin puhe- ja kuuloyhteyden katkeilu puheenymmärtämiseen. Viittominen visualisoidaan syöttämällä avatar-ohjelmistoon liikedata kolmesta eri järjestelmästä (ks. kappale Y.X). Avatar toistaa viittomien liikkeet näiden tietojen perusteella. Liikedata on myös mahdollista muuttaa manuaalisessa jälkiprosessoinnissa yksittäisiksi viittomiksi. Näin pilkotut viittomat tarkastetaan ja niitä muokataan tarvittaessa manuaalisesti. Visian viittomisessa on myös mahdollista käyttää muuttujia tosiaikaisen visualisointiohjelmiston avulla ja näin säätää muuttuvia tietoja tilanteen mukaan, esim. lämpötiloja, säätiloja ja tuulen ominaisuuksia. Siirtymä viittomasta toiseen eli lausetason viittominen toteutetaan ohjelmiston morffaustoiminnon avulla, jolloin viittomien koartikulaatio toteutuu. (Verlinden, Tijsseling, ja Frowein, 2001) Muunnos tekstistä liikedataksi Visian sääennustus laaditaan vapaalla lausemuodolla, joka standardoidaan projektissa luodun mallin mukaan. Lauseiden standardointimalli sisältää 20 lausemallia (sentence patterns) sekä ison valikoiman säätiedotteisiin liittyviä sanoja ja lauseita, jotka sopivat näihin lausemalleihin. (Verlinden, Tijsseling, ja Frowein, 2001). Alla on esimerkki tällaisesta lausemallista sääntöineen. Visian sisältämä lausemalli (Verlinden, Tijsseling, ja Frowein, 2001), jossa on kaksi täytettävää määrettä, on seuraavaa muotoa: "[TIME] [WEATHER CONDITION] " Hollantilaisen viittomakielen rakenteen mukainen sääntö taas noudattaa tietojenkäsittelyn perusalgoritmin rakennetta: if TIME= now and then then sign([weather CONDITION]) sign( now and then ) 19

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Virtaa kielikokeisiin!

Virtaa kielikokeisiin! Virtaa kielikokeisiin! Tiedossa & tulossa Sähköisen kielikokeen rakenne Esimerkkitehtäviä julkaistu digabi.fi/kielet ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Muutama ajatus aluksi Mikä on ylioppilaskokeen tehtävä?

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Oppimateriaalin tuottaminen videona

Oppimateriaalin tuottaminen videona Oppimateriaalin tuottaminen videona Kalle Romanov, yliopistonlehtori 4.2.2015 Esityksen sisältö Videon käyttöarvo, pedagoginen lisäarvo Videon tuottamisen tekniikkaa Videon jakelu /julkaisu Videokäytön

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0 Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88 Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2 4. KÄYTÖN ALOITTAMINEN...3

Lisätiedot

Oppimisympäristön ominaisuudet

Oppimisympäristön ominaisuudet Oppimisympäristön ominaisuudet Skholen oppimisympäristö Skholessa voit opiskella tietokoneella, mobiililaitteella tai tabletilla Kaksikielinen käyttöliittymä suomeksi ja englanniksi Kirjautuminen osoitteista

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeimmin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

Luonnollisella kielellä keskustelevat järjestelmät

Luonnollisella kielellä keskustelevat järjestelmät Luonnollisella kielellä keskustelevat järjestelmät Jussi Lepistö (jussi.lepisto@cs.helsinki.fi) Helsingin Yliopisto Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Johdanto Esittelen luonnollisella kielellä keskustelevien

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko.

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko. Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko Teesit tulevaisuuden trendeistä opetuksessa tvt:tä hyödyntäen Kuratointi (arvioi lukemasi ja tarjoa muille) Kustomointi (tuunaa oma kirjasi, personoi) Kehittäminen

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Laske Laudatur ClassPadilla

Laske Laudatur ClassPadilla Enemmän aikaa matematiikan opiskeluun, vähemmän aikaa laskimen opetteluun. Laske Laudatur ClassPadilla Lyhyt matematiikka, syksy 2015 Casio Scandinavia Keilaranta 4 02150 Espoo info@casio.fi Hyvä Opettaja

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Me Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.

Me Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2. Me Mosaiikki Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.2015 Lupaus Naisten Linja auttaa väkivaltaa kokeneita naisia auttamaan

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot