Syksyn 2018 sähköisen yhteiskuntaopin reaalikokeen piste-ehdotukset

Transkriptio

1 Syksyn 2018 sähköisen yhteiskuntaopin reaalikokeen piste-ehdotukset Piste-ehdotuksia olivat laatimassa Mari Halli, Mari Hannola-Antikainen, Sini Kangas, Lasse Laukkanen, Juha- Pekka Lehtonen, Liisa Mikkola, Suvi Randén, Kirsi Ruhanen, Hanna Toikkanen, Pekka Tuori ja Niina Väntänen. Piste-ehdotukset ovat suuntaa-antavia. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä kriteereistä päättää tutkintoaineen sensorikunta. Pisteytysohjeissa merkitään tehtäväkohtaisesti tehtävän pistemäärään vaadittavat asiat. Pisteytys on kuitenkin ohjeellista: oppilaan poikkeava, mutta ansiokas oivallus voi hyvin korvata jonkin pisteytysohjeen kohdan. Yhteiskuntaopin reaalikokeessa kokelaalta odotetaan oppiaineen käsitteiden ja keskeisten sisältöjen tuntemusta sekä itsenäistä yhdistely- ja päättelykykyä. Arvostelun lähtökohtana ovat lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellyt yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet ja arvioinnin perusteet p. Suhteellisessa vaalissa puolueet ja valitsijayhdistykset saavat paikkoja suhteessa kokonaisäänimääräänsä. Suomessa suhteellista vaalia käytetään eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa. Vaalin tulos lasketaan vaalipiireittäin. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan enemmän kuin yksi ehdokas. Enemmistövaalissa valitaan tavallisesti eniten ääniä saanut ehdokas. Suomessa enemmistövaalia käytetään presidentinvaaleissa, monissa maissa parlamenttivaaleissa. Vastauksessa on käsitelty kummankin vaalitavan joitakin etuja ja haittoja. Esimerkiksi parlamenttivaaleissa suhteellinen vaalitapa mahdollistaa yleensä useamman puolueen valinnan. Toisaalta valta saattaa jakautua niin monelle taholle, että päätöksenteko on hidasta. Enemmistövaalitavalla on helpompaa muodostaa toimintakykyinen hallitus, vähemmistön vaikutusvalta saattaa jäädä vähäiseksi. Enemmistövaalien järjestelmässä nousee usein esiin vain kaksi valtapuoluetta ja muiden puolueiden edustus parlamentissa on marginaalinen p. Vastauksessa ymmärretään Suomessa suhteellisessa vaalissa käytetty ääntenlaskutapa. Yksittäisen ehdokkaan läpimenoon vaikuttaa paitsi henkilökohtainen äänimäärä, myös puolueen tai valitsijayhdistyksen menestys. Suhteellisia vaalitapoja on useita ja kokelas osaa antaa esimerkkejä erilaisista vaalitavoista. Vastauksessa on pohdittu kummankin vaalitavan etuja ja haittoja monipuolisemmin. Kokelas voi pohtia demokratian toteutumista kummankin vaalitavan kannalta p. Vaikeuksien syynä on yleinen taloudellinen laskusuhdanne ja siitä seurannut kuntien verotulojen lasku. Monissa kunnissa ikärakenne on muuttunut taloudellisesti epäedulliseksi, kun työikäinen väestö muuttaa kasvukeskuksiin. Kunta voi yrittää kohentaa talouttaan esimerkiksi kiristämällä kunnallisveroa, leikkaamalla kunnan tarjoamia palveluja tai korottamalla niiden hintaa. Leikkaukset heikentävät asukkaiden palveluja ja kunnallisveron kiristys voi vähentää kunnan vetovoimaisuutta kotitalouksien ja yritysten silmissä p. Kunnat ovat saaneet vuosien mittaan paljon lakisääteisiä tehtäviä ja niistä aiheutuu kunnille menoja. Joissain kunnissa rakennemuutos on vähentänyt työpaikkoja, mistä on alkanut näivettymiskierre työikäisen väestön muuttaessa pois. Vastauksessa annetaan useita esimerkkejä, miten kunta voi lisätä

2 tulojaan ja pienentää menojaan. Esimerkiksi kunnat voivat nostaa kiinteistöveroa, myydä omaisuutta, ulkoistaa palveluja tai tehdä kuntaliitoksia. Verojen kiristykset haittaavat etenkin vähätuloisia kotitalouksia, koska sekä kunnallis- että kiinteistövero ovat tasaveroja. Kunta voi myös tukea elinkeinoelämää ja houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä, mikä ajan mittaan vahvistaa kunnan taloutta p. Kokelas vastaa kaikkiin kysymyksiin. Ministerineuvosto edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. Komissio edustaa koko Euroopan unionin etua (ei jäsenvaltioita), aloite- ja toimeenpanovalta; pitää komissaarien ja virkamiestensä avulla EU:n käynnissä (vrt. kansalliset hallitukset). Parlamentti edustaa EU:n kansalaisia, säätää lakeja yhdessä ministerineuvoston kanssa. Vallanjaon pohdintaa on tarkasteltu vähintään yhdestä näkökulmasta, esim. demokratiavaje tai parlamentarismi. Vastauksessa mainitaan Wahlroosin kirjoituksen kriittinen asenne. Kokelas kykenee perustellen ottamaan kantaa tekstin osuvuuteen p. Vastauksessa käsitellään yksityiskohtaisemmin eri toimielinten tehtäviä ja valtasuhteita, esimerkiksi päätöksentekotavat (mm. tavallinen lainsäätämisjärjestys) ja parlamentin valta erottaa komissio. Vallanjaon pohdintaa useammasta näkökulmasta, analyyttisesti ja perustellen. Wahlroosin tekstiä on arvioitu mainitsemalla sekä osuvuutta tukevia että sitä kritisoivia näkökulmia. Vastauksessa on voitu pohtia Wahlroosin julkista asemaa ja motiiveja p. Tuottavuuden käsite on ymmärretty vastauksessa oikein (kuinka paljon hyödykkeitä työntekijä tuottaa tietyssä aikayksikössä). Tuottavuuden paraneminen tarkoittaa tavaroiden tai palveluiden tuottamista aiempaa enemmän samoilla resursseilla tai saman määrän tuottamista vähemmillä resursseilla. Vastauksessa on mainittu joitakin asioita, joilla kumpikin esimerkkiyritys voi parantaa tuottavuutta. Esimerkiksi makkaratehdas voi investoida tehokkaampiin koneisiin. Parturi-kampaamo voi ottaa käyttöön tehokkaampia työskentelytapoja kouluttamalla työntekijöitä p. Vastauksessa on käsitelty monipuolisemmin ja tarkemmin asioita, jotka voivat parantaa työn tuottavuutta: esimerkiksi automatisointi, työn uudelleen organisointi, työolosuhteiden parantaminen ja työntekijöiden motivointi esim. tulospalkkauksella. Työntekijöiden koulutus on tärkeä tuottavuuden lisäämisen edellytys. Vastauksessa käy ilmi, että makkaratehdas ja parturi-kampaamo ovat varsin erilaisia yrityksiä siinä, miten niiden tuottavuutta voidaan parantaa p. Avoliitto on vapaamuotoinen, avioliitto on tarkasti lailla säädelty. Puolisoiden sukupuolella ei kummassakaan liitossa ole merkitystä. Solmimisessa ja eroamisessa on suuria eroja: avioliiton solmiminen on määrämuotoinen oikeustoimi, jota edeltää avioesteiden tutkinta. Avioero on myös tarkoin säädelty ja ero tuomitaan tuomioistuimessa. Avoliitto päättyy kun puolisot muuttavat erilleen. Omaisuus ja velat ovat molemmissa liitoissa erillisiä, mutta avioliitto tuo mukanaan avio-oikeuden. Avioliitto tuo mukanaan isyysolettaman yhteisiin lapsiin, avoliitossa lasten isyys on tunnustettava p. Tarkemmin avioliiton solmimisesta ja avioesteiden tutkinnasta. Avioliiton solmijan tulee olla 18- vuotias tai saada oikeusministeriön poikkeuslupa. Avioeroa edeltää kuuden kuukauden harkinta-aika tai erillään asuminen kahden vuoden ajan. Avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuus jaetaan avio-oikeuden mukaisesti, jolloin erotessa molempien varallisuus on yhtä suuri. Avio-oikeuden voi poistaa kokonaan tai osittain avioehdolla. Avioliitossa omaisuuden luovuttaminen edellyttää joissain tapauksissa puolison luvan (vallintarajoitukset). Avoliitossa omaisuus vain erotellaan. Myös erottaessa pitkästä avoliitosta tai

3 avoliitosta, jossa on yhteisiä lapsia, voi puoliso vaatia hyvitystä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta (nk. avoliittolaki). Avioliitossa olevilla on lain mukaan elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan, toisin kuin avoliitossa. Avioliitossa molemmat ovat automaattisesti yhteisten lasten huoltajia, avoliitossa tästä sovitaan erikseen. Avioliitossa puoliso perii, mikäli vainajalla ei ole rintaperillisiä. Avoliitossa periminen edellyttää aina testamenttia. Avioliitossa lesken asema on vahvempi (asumisoikeus, oikeus olla luovuttamatta tasinkoa). Avoparilla ei ole oikeutta adoptoida toisin kuin avioparilla. Avio- tai avopuolison ei tarvitse todistaa puolisoaan vastaan oikeudessa p. Työsuhde voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista. Työsuhteen irtisanominen työntekijän puolelta ei vaadi syytä. Työnantajalla tulee olla asiallinen ja painava syy: tuotannolliset ja taloudelliset syyt tai henkilöstä johtuva syy. Irtisanomisessa noudatetaan irtisanomisaikaa, jonka ajan työsuhde jatkuu normaalisti. Aika on pidempi, kun työnantaja irtisanoo. Koeajalla (enintään 6 kk) työsuhde voidaan päättää ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen purkaminen astuu voimaan välittömästi ja se edellyttää vahvempia perusteita, kuten rikollista toimintaa tai piittaamattomuutta työturvallisuudesta. Myös määräaikainen työsuhde voidaan purkaa. Työntekijä voi purkaa työsuhteen, mikäli työnantaja ei esimerkiksi maksa palkkaa tai työturvallisuus on laiminlyöty p. Mikäli työntekijä tekee virheitä työssään, häntä tulee varoittaa ennen irtisanomista ja antaa mahdollisuus korjata toimintaa. Vasta varoituksen jälkeen, jos toimintaa ei korjata, voidaan irtisanoa. Irtisanomisen tai purkamisen perusteen pitää olla työhän liittyvä, eikä syy saa olla asiaton (esimerkiksi perhevapaat, etninen alkuperä, sukupuoli, ay-toiminta). Irtisanomisajan pituus on suhteessa työajan kestoon. Työsuhteen voidaan katsoa purkautuvan automaattisesti seitsemän päivän luvattoman poissaolon vuoksi. Suuremmissa yrityksissä tuotannollisten ja taloudellisten syiden käyttäminen irtisanomisperusteena edellyttää yhteistoimintamenettelyä (YT-neuvottelut) p. Tekstejä on vertailtu. Niinistön mukaan Euroopalla on ollut yhteiset arvot (mm. demokratia), jotka ovat nyt joutuneet uhatuiksi. Hän näkee tämän uhan tulevan ulkopuolelta. Saarikoski viittaa paitsi historiaan myös instituutioihin. Saarikosken mukaan talous- ja pakolaiskriisit osoittavat, ettei Eurooppa ole ollut niin yhtenäinen kuin EU:ssa on haluttu nähdä p. Kokelas esittää perustellun näkemyksen ja mainitsee esimerkkejä (sodat ja kriisit tai toisaalta hyvinvoinnin ja vaurauden lisääntyminen) perustelujensa tueksi. Vastauksessa vertaillaan modernia ja postmodernia tulkintaa. Moderni tulkinta korostaa historiallista jatkumoa ja yhteisiä arvoja. Tässä tulkinnassa uhkana on terrorismi (pelko ja viha). Postmodernissa tulkinnassa korostuu useiden eri näkemysten samanaikaisuus, vuorottelu ja ristiriitaisuus (mm. demokratia vs. totalitarismi). Kiitettävässä vastauksessa aineistoa vertaillaan ja tulkitaan useasta eri näkökulmasta. Kokelas käyttää useampia esimerkkejä ja voi mm. sitoa vastauksen laajempaan kontekstiin (mm. edistysusko) p. Vastauksessa on esitetty useampia esimerkkejä eurooppalaisen identiteetin aineksista, esimerkiksi antiikin perintö (filosofia, demokratia), kristinusko, tieteellinen ajattelu, valistus, ideologiat ja

4 markkinatalous. Euroopan unioni on myös pyrkinyt vahvistamaan yhteistä identiteettiä esim. yhteisellä lipulla, Eurooppa-päivällä ja vapaalla liikkuvuudella. Kiitettävässä vastauksessa näitä ainesosia on esitelty runsaammin ja niiden merkitys eurooppalaiselle identiteetille on perusteltu. Lisäksi kiitettävässä vastauksessa voidaan ilmaista se, ettei kaikki ainesosat ole yhteisesti jaettuja ja Euroopan historiaan liittyy myös mm. sotia ja kansanmurhia. Lisäksi identiteetit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan eurooppalaisella voi samanaikaisesti olla näkemys kansallisesta ja eurooppalaisesta yhteenkuuluvuudesta p. Julkisyhteisöjen (valtio ja kunnat) talous oli ylijäämäinen 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen talous painui vuosina alijäämäiseksi, suurimmillaan alijäämää oli jopa 8 % BKT:sta. Uudelleen julkinen sektori painui alijäämäiseksi finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 ja on pysynyt alijäämäisenä siitä saakka. Julkisyhteisöjen velan suhde BKT:stä kasvoi 15 %:sta yli 60 %:iin kuvion aikana. Velkasuhde on kasvanut nimenomaan alijäämien aikana luvun alussa velkasuhde kasvoi nopeasti, sen jälkeen trendi oli laskeva ja vuoden 2008 jälkeen velkaantumisvauhti kiihtyi p. Julkisyhteisön alijäämää voidaan yrittää pienentää joko kasvattamalla tuloja tai pienentämällä menoja. Tuloja voidaan kasvattaa esimerkiksi veronkorotuksilla. Kiitettävässä vastauksessa on pohdittu eri verojen korottamisen seurauksia kotitalouksien kannalta. Esimerkiksi tuloverojen nostaminen voi luoda kannustinloukkuja, kulutusverojen nostaminen puolestaan vaikuttaa eniten pienituloisiin. Jos kokonaisveroaste nousee liian korkeaksi, saattaa verokertymä kuitenkin pienentyä, mikäli kokonaiskysyntä kansantaloudessa laskee. Vastauksessa voi myös pohtia veronkevennysten dynaamisia vaikutuksia taloudessa. Menoja voidaan pienentää tekemällä rakenneuudistuksia sekä leikkaamalla palveluita ja tulonsiirtoja. Kiitettävässä vastauksessa on esitelty joitain esimerkkejä ja pohdittu niiden vaikutuksia erilaisten kotitalouksien kannalta. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden alijäämää pienentää työllisyystilanteen paraneminen ja työurien piteneminen. Alijäämä voi pienentyä myös talouskasvun seurauksena p. Suomen julkinen sektori ei ole moneen muuhun EU-maahan verrattuna kovinkaan velkainen, vaikka onkin ylittänyt EU:n kasvu-ja vakaussopimuksen julkisen sektorin velkarajan (60 % BKT:sta). Ensimmäinen kuvio kuitenkin näyttää, että Suomessa velkaantumisvauhti on ollut nopea. Vastauksessa on jäsennelty ja vertailtu kuvion tietoja: esimerkiksi useimmat Suomea pienemmän julkisen velan maat ovat itäisen Keski-Euroopan maita, joissa julkinen sektori on pieni ja hyvinvointivaltiolle ominaisia palveluja ja sosiaalitukia on niukasti. Euroalueen velkakriisistä pahimmin kärsineissä maissa velka-aste on kuvion mukaan korkein. Suomessa lisähaasteena on ikääntyvästä väestöstä johtuva kestävyysvaje, joten julkisen sektorin velkaantuminen ei liity pelkästään taloussuhdanteisiin p. Vasemmistoliiton kannatus on suurinta Lapissa ja Oulussa, kun taas Vihreän liiton kannatus on suurinta Helsingissä ja Uudellamaalla. Vähiten Vasemmistoliittoa kannatetaan Vaasassa. Vihreää liittoa kannatetaan vähiten Vaasassa, Lapissa ja Satakunnassa. Puolueilla on suurin piirtein yhtä paljon kannatusta Hämeessä, Savo-Karjalassa ja Vaasassa p. Helsingissä ja Uudellamaalla Kokoomus oli suosituin puolue. Hämeessä SDP on saanut eniten ääniä, kun taas Satakunnassa suurin puolue oli Perussuomalaiset. Vaasassa, Savo-Karjalassa, Oulussa ja Lapissa suosituin puolue oli Keskusta. RKP:n kannatus oli suurinta Vaasan vaalipiirissä ja pienintä sisämaan vaalipiireissä. Perussuomalaisten kannatus on suhteellisen tasaista ympäri Suomen.

5 p. Keskusta on vahvoilla alueillaan selkeästi suosituin puolue, kun taas muissa vaalipiireissä minkään puolueen johtoasema ei ollut yhtä selvä. Keskustan perinteinen kannattajakunta on keskittynyt pienemmille paikkakunnille, maaseudulle ja Pohjois-Suomeen. Ruotsalaisen kansanpuolueen pääasiallinen kannattajakunta on rannikkoalueiden vaalipiirien ruotsinkieliset äänestäjät. Etelä-Suomessa äänestettiin eniten kokoomusta, jonka kannattajakuntaa on erityisesti koulutettu kaupunkiväestö. Vihreät ovat Suomessa nimenomaan suosittuja koulutetun, liberaalin kaupunkiväestön keskuudessa. Perussuomalaiset on houkutellut perinteisiä keskustan äänestäjiä maaseudulla, työväenpuolueiden kannattajia kaupungeissa sekä aktivoimaan uusia äänestäjiä. Sosiaalidemokraattien äänestäjät edustavat usein eteläisen ja keskisen Suomen kaupunkien työväestöä. Vasemmistoliiton kannatus on vahvaa etelän teollisuus- ja yliopistokaupungeissa sekä Pohjois-Suomessa. Kristillisdemokraatit on Suomessa pienpuolue, jonka taustajoukkoja yhdistää kristillis-konservatiivinen maailmankatsomus p. Jakolinjoja on monia ja jakautumista voi käsitellä esimerkiksi seuraavista näkökulmista: oikeisto ja vasemmisto, kasvukeskukset ja syrjäseutu, koulutetut ja vähän koulutetut, arvoliberaalinen ja konservatiivinen, kansallismielinen ja kansainvälinen. Perinteistä oikeisto-vasemmisto -jaottelua sekoittavat perussuomalaiset. Hyvässä vastauksessa käsitellään useita eri jakolinjoja. Kokelas voi myös perustellusti väittää, että Suomi ei ole puoluepoliittisesti jakautunut kahtia.