Valtiovarainministeriön ja Väestörekisterikeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2019 sekä ennakolliset tavoitteet vuosille

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriön ja Väestörekisterikeskuksen välinen tulossopimus vuodelle sekä ennakolliset tavoitteet vuosille Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (11) SISÄLTÖ 1 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Väestörekisterikeskuksen vaikuttavuustavoitteet Asiakaslähtöisyyden kehittäminen 5 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Toiminnallinen tehokkuus 6 Taloudellisuus, tuottavuus 6 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta 7 Suoritteet ja julkishyödykkeet 7 Palvelukyky ja laatu 7 4 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 7 5 TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN LIITTYVÄT HANKKEET 8 6 RAHOITUS 10 7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SEURANTA 10 8 ALLEKIRJOITUKSET VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

3 3 (11) 1 Strategiset tavoitteet ja toimintaympäristö VRK:n voimassa oleva strategia on laadittu vuosille Siinä korostuvat erityisesti asiakkaat, digitalisaatio ja rohkeus. Vireillä olevan Väestörekisterikeskuksesta, maistraateista ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivasta maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksiköstä muodostettavan Digi- ja väestötietoviraston strategiatyö käynnistetään VRK:n toimesta, kun Digi- ja väestötietovirastoa koskeva laki on annettu. Yhdistymishankkeen asettamispäätöksen mukaisesti yhdistyvien virastojen sekä digitalisaation edistämistehtävien VRK:een kokoamisen myötä Digi- ja väestötietovirastosta muodostuu vahva digitalisaatiota edistävä virasto. Strategiset päämäärät Väestörekisterikeskuksella on tärkeä rooli digitalisoinnin edistäjänä. Väestörekisterikeskus tuottaa yhdessä maistraattien kanssa väestötietojärjestelmän tiedot, mahdollistaa niiden laajan hyödyntämisen yhteiskunnassa, tarjoaa varmennetun sähköisen asioinnin palveluja sekä tuottaa ja kehittää hallinnon yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja. Laadukkaat väestötiedot, edistykselliset ja sertifioidut varmennepalvelut, Suomi.fi-palvelut sekä VRK:n muut digitalisaatiota edistävät palvelut luovat ne keskeiset edellytykset, joiden varaan digitalisaatio voidaan rakentaa. Ne muodostavat luotettavan ja turvallisen kansallisen digitaalisten palveluiden alustan, jonka häiriötön ja sujuva toiminta on elintärkeää. Näihin toimintoihin sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin yhteiskunnan sujuvana tietohuoltona, sähköisen asioinnin mutkattomuutena ja turvallisuutena sekä sähköisten asiointipalveluiden laajenemisena. Valtiovarainministeriöltä on puuttunut virastotasoinen julkisen hallinnon digitalisaation, toimintatapojen muutoksen ja tietohallinnon ohjauksen toimeenpanon tuki. Valtiovarainministeriö on päättänyt kehittää toiminnan digitalisaation toimeenpanoa hallinnonalalla siten, että valtiovarainministeriö keskittyy jatkossa selkeämmin strategisiin sekä linjaaviin tehtäviin ja Väestörekisterikeskus toimeenpaneviin ja kehittäviin tehtäviin. Väestörekisterikeskukselle vuosina - siirretyt tehtävät ovat täydentäneet viraston tehtäväkokonaisuutta ja niillä tavoitellaan julkisen hallinnon digitalisoinnin asiantuntijuuden, osaamisen ja tietopohjan vahvistamista.

4 4 (11) 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2.1 Väestörekisterikeskuksen vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriön hallinnonalan vaikuttavuustavoitteet: Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee, velkaantumisaste alenee Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita Hallinnon toimintatapojen uudistamisella ja palveluprosessien tehostamisella on keskeinen vaikutus hallinnonalan molempien vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen. Onnistuneen poikkihallinnollisen digitalisaation seurauksena on paitsi paremmat julkiset palvelut, myös toimintatapojen uudistamisen myötä tapahtuva valtiontalouden vahvistuminen. VRK auttaa hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden toteutumisessa tarjoamalla keskitettyjä hallinnon sähköisiä tukipalveluita sekä muita digipalveluita ja palveluiden tehokkaampaan suunnitteluun liittyviä palveluita muille julkishallinnon organisaatioille. VRK:n tuottamien palveluiden avulla muut viranomaiset pystyvät suunnittelemaan ja tuottamaan keskenään paremmin yhteentoimivia palveluita, esimerkiksi vaihtamaan tietoja toistensa kanssa yhdenmukaisella tavalla. Monet VRK:n omista palveluista ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisessä roolissa ja VRK tunnistaa niiden käyttövarmuuden ja tietoturvallisuuden merkityksen. Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteista johdetut VRK:n vaikuttavuustavoitteet ovat: Kansalaisten ja yritysten asiointi julkishallinnon kanssa on helpompaa Tietojen uudelleenkäyttäminen ja tukipalveluiden hyödyntäminen on helpompaa ja tehostaa julkisten palveluiden tuottamista Digitaalinen turvallisuus vahvistuu yhteiskunnassa Kansalaisten ja yritysten asiointi julkishallinnon kanssa on helpompaa Tietojen uudelleenkäyttäminen ja tukipalveluiden hyödyntäminen on helpompaa ja tehostaa julkisten palveluiden tuottamista Digitaalinen turvallisuus vahvistuu yhteiskunnassa Kansalaisten ja yritysten asiointi julkishallinnon kanssa on helpompaa Suomi.fin tunnettuus-% Suomi.fin sijoitus Taloustutkimuksen Arvostetuimmat verkkobrändit - tutkimuksessa tav Asiakastyytyväisyys: 8,4 8,0 tav. 8,0 8,0 8,0 8,0

5 5 (11) Asiakasorganisaatioiden antama yleisarvosana VRK:n palveluista (asteikko 4-10) Palvelukuvatutkimus, kokonaisarvosana (asteikko 4-10) 7,97 8,0 tav. 8,0 8,0 8,0 8,0 Tietojen uudelleenkäyttäminen ja tukipalveluiden hyödyntäminen on helpompaa ja tehostaa julkisten palvelujen tuottamista VTJ tietopalvelurajapinnasta luovutetut tietoyksiköt, milj. kpl** Suomi.fi-palveluväylään liitettyjen palveluiden määrä Sähköisen asioinnin suostumuksen Suomi.fi-viestit palvelussa antaneiden kansalaisten määrä Suomi.fi -tunnistustapahtumien määrä, milj. kpl Suomi.fi - valtuutustapahtumien 1,17 1,8 3 4,5 6 8 määrä, milj. kpl **Pois lukien suomi.fi tunnistuspalvelun kyselyt Digitaalinen turvallisuus vahvistuu yhteiskunnassa Asiakasorganisaatioiden antama numeerinen arvosana palveluiden toimintavarmuudesta ja luotettavuudesta (asteikko 1-4) Kriittisten palveluiden käytettävyys, % -Väestötietojärjestelmän suorakäyttö -Varmennejärjestelmät -Suomi.fi-tunnistus -Suomi.fi-valtuudet -Suomi.fi-viestit 3,3 3,5 tav. 3,5 3,5 3,5 3,5 99,9 99,9-99,9 99,5 99,7 99,7 99,6 2.2 Asiakaslähtöisyyden kehittäminen VRK kehittää aktiivisesti toimintansa asiakaslähtöisyyttä tavoitteenaan tunnemme asiakkaat, asiakaskokemus on erinomainen ja palvelumme ovat laajasti käytössä. Vuonna asiakaslähtöisyyden kehittämisessä painottuvat erityisesti: Asiakkaiden ja asiakkaan toimintaympäristön tuntemista parannetaan aktiivisella asiakastyöllä - esimerkiksi jalkautuvalla myyntityöllä, keskeisten asiakkaiden

6 6 (11) syvähaastatteluilla, asiakaspalvelun mittaamisella ja analysoinnilla. Lisäksi edelleen kehitetään sidosryhmäyhteistyötä. Erinomaista asiakaspalvelua kehitetään lean-menetelmällä, mittaamalla jatkuvasti asiakaspalvelutapahtumien onnistumista reaaliaikaisesti sekä jatkamalla yleistä asiakastyytyväisyyden mittaamista ja laajentamalla reagointi-, vastaus- ja läpimenoaikojen mittaamista. Palvelujen käytön laajeneminen nopeutuu asiakaslähtöisemmällä ja paremmin kohdennetulla viestinnällä, palvelujen asiakaslähtöisellä paketoinnilla ja käyttöönottojen helpottamisella. Näiden onnistumista mitataan mm. kansalaisten sähköisten asioinnin suostumuksen määrän kasvulla, palveluiden tunnettavuudella ja käyttöönottojen määrällä. D9 osana VRK:ta vuoden alusta edistää julkishallinnon digitalisaatiota ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä yhteiskunnassa. 3 Toiminnallinen tuloksellisuus 3.1 Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus, tuottavuus Kokonaistuottavuuden tuotos/panos indeksi, muutos edelliseen vuoteen, % VTJ-palvelut -4 % 27% 1% 1% 1% 1% Varmennepalvelut 11% 6% 16% 1% 1% 1% Kansalaisneuvonnan hoidetut yhteydenotot, kpl / htv Kokonaistuottavuuden tuotos/panos -indeksillä kuvataan palvelun tuottavuuden muutosta (VTJpalvelut ja varmennepalvelut). Lähtökohtana, ns. nolla vuotena on vuosi 2015, johon suhteutettuna muutos mitataan. Tuottavuusmittarissa määrälliset tuotokset, eli luovutetut (tai tuotetut) tietoyksiköt, kpl, on suhteutettu tuoteryhmittäin niiden aiheuttamiin kustannuksiin, EUR. Suorite saa tuotos/panos - indeksissä painoarvon, joka vastaa sen tuottamisesta koituvia kustannuksia. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, Tietopalvelut Julkisoikeudelliset maksulliset suoritteet, t Tuotot Kustannusvastaavuus % Liiketaloudelliset suoritteet, t Tuotot Kustannusvastaavuus % Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, Varmennepalvelut Julkisoikeudelliset maksulliset suoritteet, t Tuotot Kustannusvastaavuus %

7 7 (11) Liiketaloudelliset suoritteet, t Tuotot Kustannusvastaavuus % Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja julkishyödykkeet Suomi.fi-valtuudet palvelun käyttöönottaneita asiointipalveluita Rajapintoja palveluväylässä Suomi.fi-viestit käyttöönottaneita palveluita Palvelukyky ja laatu Palveluiden käytettävyys, %: -Suomi.fi-palveluväylä ,50 99,50 99,50 99,50 -Suomi.fi-verkkopalvelu 99,75 99,6 -Suomi.fi-palvelutietovaranto ,8 99,50 99,50 99,50 99,50 Kansalaisneuvonta on vastannut vähintään 80 prosenttiin puheluista alle 30 sekunnin, % Muuttoilmoitus internetissä, % Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Yhteiset mittarit: Henkilötyövuodet, yhteensä* 152, Työtyytyväisyys (VMBaron kokonaisindeksi, asteikko 1-5) 3,48 3,50 tav. 3,50 3,50 3,50 3,50 Sairauspoissaolot (työpäivää / htv) 6,5 7,5 tav. 8,0 8,0 8,0 8,0 Johtajuusindeksi, VMBaro 3,21 3,30 tav. 3,35 3,40 3,40 3,40 Innovointikyvykkyysindeksi, VMBaro 3,67 3,70 tav. 3,70 3,70 3,70 3,70 *Maistraattien ja VRK:n tehtävien suunniteltu yhdistäminen tulevaan Digi- ja väestötietovirastoon sisältyy vuosien - htv-lukuun (arvio). VRK:ssa asiantuntijoilla on suuri rooli ja esimiesten tärkein tehtävä on tämän mahdollistaminen. Uusia tehtäviä ja työntekijöitä saanut VRK pyrkii pitämään organisaationsa mahdollisimman matalana ja itseohjautuvana. Vahvistamme luottamuksen, vapauden ja itseohjautuvuuden kulttuuria. Mittaamme henkilöstön tunnetilaa viikoittain ja seuraamme muutosten onnistumista ja kartoitamme henkilöstön näkemyksiä kehittämistarpeista kyselyillä. Koulutamme systemaattisesti henkilöstöä, jotta voimme

8 8 (11) osaltamme digitalisoida Suomea. Lisäksi valmistaudumme Digi- ja väestötietoviraston perustamiseen. Valtion yhteisiksi HR-kehittämisteemoiksi on linjattu 1. Osaamisen kehittäminen 2. Liikkuvuuden edistäminen sekä 3. Työnantajakuvan uudistaminen. Kehittämisteemojen edistäminen VRK:ssa on jo pitkällä, esim. henkilöstön digitaitojen edistäminen, poikkihallinnollinen verkostomainen työskentely, aktiivinen näkyminen työnantajana sosiaalisessa mediassa ja toimintakulttuurin muutoksesta viestiminen. 5 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet Kehittämishanke Saavutukset Tavoitteet Lopulliset tavoitteet Maistraattien ja VRK:n tehtävien yhdistämishanke - Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa Nykytila on selvitetty ja yhdistymisen valmistelu jatkuu hankkeessa tiekartan mukaisesti. Tulevan viraston valtakunnallisten asiakaspalveluprosessien ja muiden toiminnallisten muutosten valmistelu jatkuu hankkeessa ja yhteisiä prosesseja otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön jo vuoden aikana. Hallituksen esityksen tultua hyväksytyksi VRK:n ylijohtaja käynnistää tulevan viraston strategiatyön, johdon valinnat ja organisaatiorakenteen valmistelun. Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa Palveluprosessit jatkuvat häiriöttömästi. Kehittämishanke Saavutukset Tavoitteet Lopulliset tavoitteet VAAKA-hanke eli väestötietojärjestelmän, asianhallinnan ja arkistoinnin ja kansalaisen asioinnin kehittämishanke. Toteutettavan kokonaisuuden teknologia-arkkitehtuuri on kiinnitetty Kumulatiivinen tuottavuushyöty 80 htv Hyvä kansalaisten ja henkilökunnan käyttökokemus - Hankinta- ja sopimusjärjestelyt mahdollistavat tarvittavien kehittäjä- ja muiden asiantuntijaresurssien kiinnittämisen hankkeeseen Julkaistaan ensimmäiset VTJpalvelut: etunimenmuutos ja VTJ-todistukset Julkaistaan nopeutuvalla rytmillä VTJ, holhoustoimen ja maistraattien muiden tehtävien luokkiin kuuluvia palveluita, joilla saavutetaan tuottavuushyötyjä sekä asiakas- ja käyttäjätyytyväisyyden paranemista Jatkokehitys ja ylläpidettävyys kustannustehokasta ja nopeaa Kehittämishanke Saavutukset Tavoitteet Lopulliset tavoitteet Suomi.fi jatkokehitys (Suoja-hanke) - Suomi.fi jatkokehityksessä on valmistunut mm. viestit- palvelun Toteutetaan mm. Katso - palvelun alasajon mahdollistavat kehitystoimenpiteet Suomi.fi palveluilla voidaan edistää voimakkaasti julkishallinnon ja

9 9 (11) Hanke kokoaa Suomi.fi palveluiden jatkokehityksen sekä SoTe- ja maakuntauudistusten toimeenpanoa varten tarvittavat Suomi.fi palveluiden kehitystoimet yhdeksi kehityskokonaisuudeksi mobiiliversio, tuki asiointipalveluille EUmaiden rajat ylittävälle vahvalle tunnistamiselle (eidas), yritysten välisille valtuutuksille, puolesta-asioinnille käyntiasioinnissa sekä fyysisten palveluiden esteettömyystietojen tallennukselle palvelutietovarantoon. Palveluväylän kehitys on siirretty Suomen ja Viron yhteiseen instituuttiin (NIIS), luotu valmiudet maakuntanäkymien julkaisuun ja SoTe - valinnanvapauden tietopalvelun pilotointeihin sekä laadittu suunnitelma Viestit -palvelun arkkitehtuurin hallitulle uudistamiselle. valtuudet -ja tunnistus - palveluihin sisältäen ulkomaalaisten tunnistusratkaisun toteutuksen. Viestit - palvelun arkkitehtuuriuudistuksen tekninen toteutus. Yritysten viestit -palvelun laajentaminen valtakirjapohjaiseksi, SoTe- -palveluntarjoajien laatutietojen esittäminen osana verkkopalvelua sekä eidas tuen toteutus valtuudet- ja viestit palveluihin. yksityisen sektorin digitalisaatiokehitystä, tukea Sote ja maakuntauudistusten toimeenpanoa. Lisäksi kehitystoimenpiteillä mahdollistetaan Katso-palvelun sekä sen ylläpitoon tarvittavan tukipalvelun alasajo. Kehittämishanke Saavutukset Tavoitteet Lopulliset tavoitteet Suomi.fi palveluntarjoajille (SuoPa-hanke) - SuoPa-palvelun konseptointi palvelumuotoilun keinoin sekä asiakaskokeilut palvelun prototyypin avulla. Informaatioohjauksen tavoitetilan täsmentäminen yhdessä VM:n kanssa (nyk. JHS, KA, Vahti, Suomidigi jne.) sekä yhteinen näkemys siitä, miten SuoPa voi sitä jatkossa tukea. Palvelun sovittaminen aloittavan digi- ja väestötietoviraston palvelukokonaisuuteen SuoPa palvelun tekninen toteutus ja julkaisu, palvelun ja sen sisällöntuotannon hallintamallin rakentaminen, lanseeraus sekä verkostomaisesti toimivan kehittämisyhteisön rakentaminen Palvelukonsepti, joka tukee julkishallinnon palveluntarjoajien digitalisaatiokehitystä ja keskitettyjen palvelujen tehokasta hyödyntämistä. Palvelu tekee julkishallinnon digitalisaatiota siilottomaksi tarjoamalla tukea ja ratkaisuja digipalveluiden kehittäjille Kehittämishanke Saavutukset Tavoitteet Lopulliset tavoitteet Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämishanke (JUDO) - Ohjelman hankesuunnitelma laadittu ja rahoituksen edellyttämät esitykset tehty Ohjelman mukaiset 5 hanketta käynnistetty: Ohjelman mukaiset toiminnot ja palvelut vakiinnutettu osaksi viraston toimintaa 1. Digitaalisen turvallisuuden johtamisen ja riskienhallinnan kehittäminen 2. Digitaalisen turvallisuuden vaatimus- ja arviointikehikon toteuttaminen

10 10 (11) 3. Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden koulutusjärjestelmä sekä digiturvasovellus 4. Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kokonaiskuvan raportoinnin kehittäminen 5. Digitaalisen turvallisuuden harjoitussuunnitelma ja sen perusteella laadittava harjoitusohjelman vuosille - Tiedonhallintalain toimeenpanon valmistelu: Vuoden aikana Väestörekisterikeskus osallistuu tiedonhallintalain toimeenpanon suunnitteluun julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaustehtävien osalta. Valmistelu kohdentuu erityisesti valtiovarainministeriön ja julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunnan tehtäviä tukevien toimenpiteiden suunnitteluun, jotka liittyvät Väestörekisterikeskuksen tuottamiin julkisen hallinnon tietohallinnon asiantuntijatehtäviin ja palveluihin (mm. JHS-suositukset, VAHTI-suositukset, julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, yhteentoimivuuden menettelyt ja -välineet). 6 Rahoitus t Siirtynyt edelliseltä vuodelta Talousarvio ja lisätalousarviot / kehyspäätös* Käytettävissä oleva rahoitus Menot Tulot Nettomenot Siirtyy seuraavalle vuodelle * vuosien n+1, n+2 ja n+3 osalta voimassa oleva kehyspäätös. Suunnitteilla oleva Digi- ja väestötietoviraston perustaminen sekä VAAKA-hankkeen menot ja tuotavuusrahoitus vuodelle eivät sisälly lukuihin. 7 Sopimuksen voimassaolo ja seuranta Sopimus on voimassa vuoden loppuun. Sopimusta voidaan tarkistaa, jos olosuhteiden muutoksista aiheutuu tarkistustarpeita, joita ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon. Väestörekisterikeskus toimittaa vuosittain toteumaraportin ensimmäiseltä vuosipuoliskolta valtiovarainministeriölle elokuun loppuun mennessä. Koko vuoden raporttina toimiva tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, toimitetaan valtiovarainministeriölle välittömästi sen valmistuttua. Tilinpäätösten tulee valmistua viimeistään 28.2.

11 11 (11) Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan erikseen sovittavissa tulosohjaus-kokouksissa eli ministeriön ja Väestörekisterikeskuksen välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään kaksi kertaa vuodessa ministeriön koolle kutsumina hallinnonalan suunnittelun ja seurannan aikataulujen mukaisesti. Väestörekisterikeskus vie tulostavoite- ja toteumatiedot valtion raportointipalvelu Netraan. Tavoitteiden toteutumista pitää arvioida Netran asteikon 1-5 mukaisesti.

12

13