Sisältö. Puheenjohtajan tervehdys Toiminnanjohtajan tervehdys LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Puheenjohtajan tervehdys... 3. Toiminnanjohtajan tervehdys... 4 1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN..."

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 Sisältö Puheenjohtajan tervehdys... 3 Toiminnanjohtajan tervehdys LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN KANSALAISTOIMINNAN TUKI LAPSI- JA PERHETOIMINTA NUORISOTOIMINTA MONIKULTTUURITOIMINTA KEHITTÄMISTOIMINTA PALVELUTOIMINTA TALOUS JA HALLINTO LIITTEET

3 Puheenjohtajan tervehdys ROHKEUS HARRASTAA JA USKALLUS YSTÄVYSTYÄ Vuoteen 2013 mahtuu MLL Satakunnan piirissä monta hyvää hetkeä. Otsikon sanat soveltuvat yhdistystoiminnassakin moneen tilanteeseen, mutta tähän ne tulevat osoittamaan viime vuoden huippuhetkiä eli osana MLL Satakunnan piirin koordinoimaa Koulurauha ohjelmaa. Sen teemoiksi valittiin oman mielipiteen muodostaminen ja erilaisuuden arvostaminen (ohjelmasta tarkemmin Koulurauha julistettiin aurinkoisessa säässä, Jukka Pojan ja muiden esiintyjien tahdittamana Kirjurinluodossa. Koulurauhatyön paikallisessa työryhmässä toimivat piirin lisäksi Noormarkun yhtenäiskoulu, Porin Lyseon koulu, Reposaaren koulu, Itä-Porin yhtenäiskoulu, Björneborgs Svenska samskola, Porin kasvatus- ja opetusvirasto sekä Satakunnan poliisilaitos. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille! MLL:n sisäisen palvelun arviointikysely toteutettiin loppuvuodesta, ja kiitos kaikista niistä vastauksista, joiden avulla myös Satakunnan piiri voi kehittää toimintaansa yhdessä paikallisyhdistysten kanssa. Olkaa rohkeita ja ottakaa yhteyttä piirin henkilökuntaan. Saimme hyvää palautetta siitä, että tietoa on saatavilla, keneen yhteyttä voi ottaa ja, että tarvittaessa olemme olleet paikallisyhdistyksen tukena. Sen sijaan piirin virallisiin kokouksiin osallistuminen on ollut vähäisempää, ja siksi erityinen tervetuloa paikallisyhdistyksen edustajille kevät- ja syyskokouksiin! Ehdottakaapa myös ideoiden syntyessä, miten piiri voi entistä paremmin toimia paikallisyhdistysten kanssa. Meistä kukaan ei saisi yksin aikaan näin paljon, mitä olemme MLL Satakunnan piirissä yhdessä voineet tehdä jälleen vuoden 2013 aikana. Pohtiessani nyt uuden vuoden puolella menneen vuoden kokonaisuutta, kiitän toimivaa piirihallitusta sekä piirin sitoutunutta ja motivoitunutta henkilökuntaa, joka toimii hyvin piirin tarkoitusta vastaten yhteistyössä lukuisten yhteistyötahojen ja muiden toimijoiden kanssa. Kiitos teille kaikille, ja myös teille, joiden yhteistyökumppaneina olemme saaneet olla. Haasteita toiminnallemme loivat osittain talouteen liittyvät asiat ja samanaikainen toimintojen jatkuva kehittäminen. Kunpa muistaisimme itsekin iloita enemmän onnistumisista, tavoitteiden mukaisista tekemisistä ja uusista mahdollisuuksista. Tulevia ilon hetkiä voimme varmasti kokea yhdessä valtakunnallisen Koko Suomi leikkii - hankkeen kautta, jossa Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella MLL ja SPR voivat kehittää tätä lasten ja perheiden kasvuympäristön tärkeää toimintaa jokaisessa Suomen kunnassa kolmen vuoden aikana. Ja miksi lapsen leikkiminen on niin tärkeää? YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen artikla 31 takaa lapselle oikeuden lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Yhtenä esimerkkinä leikin tarpeesta voidaan mainita myös Suomen Unicefin tutkimus muutaman vuoden takaa, jossa mukana olleista kuudesluokkalaisista puolet koki leikin loppuvan liian aikaisin. Haluan toivottaa MLL Satakunnan piirin puolesta kaikille rohkeutta ja uskallusta leikkiä mahdollisimman pitkään! Eurassa, 10. maaliskuuta 2014, Johanna Aalto MLL Satakunnan piirin puheenjohtaja p

4 Toiminnanjohtajan tervehdys Istun junassa matkalla toiminnanjohtajapäiville Helsinkiin. Maaliskuinen aurinko virittää ajatukset muistelemaan edellistä vuotta. Mieleen nousee ensimmäisenä elokuinen, myös valtakunnallista julkisuutta saanut Koulurauha tapahtuma. Se oli tapahtumana upea. Se oli mieleenpainuva ja onnistunut näyttö siitä, mitä nuoret yhdessä saavat aikaan. Vuosi oli erityisen merkittävä strategiatyöskentelyn kannalta. Oli mielenkiintoista pohtia suuntaa kohti vuotta Asiaa työstettiin moneen kertaan ja monella eri tasolla. Koin tämän kaiken hyväksi oman työmme kannalta. Junamatkoja taittui myös kuntakumppanuusasian tiimoilta. Piirit ja keskusjärjestö tekivät yhdessä Raylle aiheeseen liittyvän rahoitushakemuksen ja joskus tuntui siltä, ettei mitään yhteistä asiaa ole valmisteltu yhtä huolellisesti ja siihen käytetty yhtä paljon aikaa kuin tähän. Lopputulos oli piirillemme hieman pettymys, koska olisimme halunneet panostaa kumppanuustyöhön yhden kokonaisen työntekijän verran. Saimme sen sijaan rahoituksen vain puolikkaaseen henkilötyövuoteen. Kuntayhteistyö saatiin kuitenkin hyvälle alulle. Aina kannattaa kokeilla jotakin uutta, olla uskalias, kuunnella yhteistyökumppaneiden toiveita ja ryhtyä vaan toimeen. Meillä oli tästä kaksi hyvää esimerkkiä. Laajensimme ja kehitimme lapsiperheille suunnattua kotiapua, lisäsimme markkinointia, välillä työntekijöitä ja taas markkinointia. Autoimme perheitä arjen pulmatilanteissa ja saimme oman palvelutuotantomme tasapainoon. Toinen hyvä esimerkki oli ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta, jota tuotimme kolmen kuukauden ajan. Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute oli mieliin painuva ja työlle on jo jatkotilaus. Talouden resurssit olivat niukat mutta siihen olimme jo tottuneet. Henkilöstö ja piirihallitus tekivät työtä innolla ja tulevaisuuteen luotsaten. Siitä kumpikin ansaitsee kiitoksen. Paikallisyhdistykset ja piiri tulivat selvästi lähemmäksi toisiaan ja siitä olen hyvin iloinen. Monta tietä kulkea tähän, monta mutkaa monta risteystä. Jokaisella pätkällä leveää tietä, kapeaa polkua, oli sanottavaa minulle. Jotain jäi taskuun. Onnellinen vapaudesta, vaihtoehdoista. Tulevaa en tiedä, en arvaa. Tästä jatkan HYVÄÄ KEVÄTTÄ JOKAISELLE! Tarja Kuoppa, toiminnanjohtaja

5 1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVIN- VOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, vapaaehtoistyön toteuttaja, arjen tuen kehittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL rakentaa lapsiystävällistä yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista. MLL toimii lasten oikeuksien puolesta ja kun oikeudet toteutuvat, toteutuu lapsen etu ja hyvinvointi. 1.1 Lapsen oikeuksien edistäminen ja alueellinen vaikuttaminen Lapsen oikeuksien yleissopimukseen on koottu lasten oikeudet. MLL edistää yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista ja tekee sopimusta tunnetuksi. Suomessa lapsen asema on lainsäädännöllä turvattu. Käytännössä kuitenkin kehitys näyttää menevän huonoon suuntaan. Lapsia koskevissa päätöksissä ei oteta riittävästi lapsen etua huomioon ja esimerkiksi kuntien säästöpäätöksissä ei tehdä lapsivaikutusten arviointia riittävästi. Ihmisten hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn perusta rakentuu kuitenkin lapsuudessa, perheessä ja vertaissuhteissa. Myös julkisen talouden kannalta on tärkeätä, että lapsista ja nuorista kasvaa hyvinvoivia aikuisia. MLL on Satakunnassa vahva vaikuttaja, lapsen oikeuksien puolustaja ja sillä on merkittävä asiantuntijan rooli. Piirijärjestöllä on paljon tietoa ja kokemusta, koulutusmateriaalia ja tukiaineistoa vaikuttamisen tueksi. Näkyvyydestä huolehditaan entistä paremmin ja ollaan avoimia kaikenlaiselle uudelle yhteistyölle. 1.2 Tapahtumat Nuoret ja vaikuttaminen näkökulmia seminaari Raumalla Porin Lyseon koulun hyvinvointipäivä Täyskäsipäivä Pori Porin Kuninkaanhaan koulu tapahtumapäivä Perhekahvilassa Veikeä vilja Kiva kuitu teemapäivä Kevätkokous 8.6. MLL Survival tapahtuma Eura Valtakunnallinen koulurauhan julistus Pori Ehkäisevän työn päivät Pori Syyskokous Enkelikirkko Keski-Porin kirkossa Enkelikirkon puuhanaiset Pirkko Liesikari, Eila Österman ja Anneli Puuska

6 1.3 Alueellinen kumppanuus ja yhteistyö Satakunnan järjestöjohtajat, Satakunnan maakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmä, Pakka - ehkäisevän päihdetyön työryhmä, Nuorten verkosto, PoLahankkeen ohjausryhmä, LaNu Rauma, Satakunnan varhaiskasvatuksen työryhmä, Maakuntaliiton aluetyöryhmä, Monikulttuurityöryhmä, Porkkanan aluetyöryhmät ja aluetiimit. Kesätapahtuma MLL Survival järjestettiin yhteistyössä piirin, Euran ja Honkilahden paikallisyhdistysten kanssa 8.6. Härkänummen Viikinkikylässä Eurassa. Tapahtuma oli suunnattu perheille ja ohjelmassa oli mm. jousiammuntaa, leivänpaistoa ja korujen tekemistä. 2 KANSALAISTOIMINNAN TUKI 2.1 Yhdistystoiminnan tukeminen Piirin tehtävänä on vahvistaa yhdistysten vapaaehtoistyön edellytyksiä tarjoamalla ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja virkistystä. Satakunnan piirin alueella oli vuonna 2013 yhteensä 32 paikallisyhdistystä. Piiristä vierailtiin 11 paikallisyhdistyksessä ja perhekahvilakäyntejä oli yhteensä 4. Paikallisyhdistystoimijoille järjestettiin Täyskäsi-päivä piiritoimistossa ja osallistujia oli hienosti yli 30. Mukana päivässä oli piiritoimiston henkilökunnan lisäksi järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno. Syksyllä järjestettiin alueillat Kankaanpäässä ja Porissa. Perhekahvilavastaavien koulutuksia/tapaamisia järjestettiin kaksi. MLL Survival tapahtuma Eurassa Keskusjärjestön järjestämään vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutukseen osallistuttiin Satakunnan piirin alueelta neljästä yhdistyksestä. Lisäksi piirin koordinaattori oli mukana koulutukseen kuuluvissa seminaareissa. Liiton strategiatyöpajat järjestettiin syksyllä piirihallitukselle ja piirin työntekijöille sekä paikallisyhdistystoimijoille. Kuluneen vuoden aikana piiri oli aktiivisesti yhteydessä yhdistyksiin yhdistyskirjeillä sekä sähköposteilla. Tiedotusta yhdistyksille on edelleen aktivoitu käyttäen yhdistystiedotetta, piirin nettisivuja ja Facebook-sivustoa, koska nämä ovat kaikkien yhdistystoimijoiden luettavissa. Täyskäsipäivässä Isätoiminnan esittelyä 6

7 Jäsenyys jäseniä Satakunnan piirissä yhteensä jäsenistöstä 38,8 % on vuotiaita naisia on 79,2 % ja miehiä 20,8 % aikuisjäseniä on 57,6 % ja kunniajäseniä 2,1 % keskimääräinen jäsenyysikä on 11,1 vuotta 2.2 Piirin vapaaehtoistoiminnan tukeminen MLL:n Satakunnan piirissä ammatillisesti ohjattuja vapaaehtoisia ovat paikallisyhdistysten vapaaehtoisten lisäksi lasten ja nuorten tukihenkilöt sekä tukiperheet, rikosuhripäivystyksen tukihenkilöt ja tapahtumien vapaaehtoiset. Vapaaehtoisten tukeminen on rekrytointia, ohjausta, neuvontaa, tukea, koulutusta ja virkistämistä. Vapaaehtoistoimijoiden tukea toteutetaan ensisijaisesti tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan osalta palveluissa, rikosuhripäivystyksessä sekä perhetoiminnassa. Vapaaehtoisille järjestetystä tuesta vuonna 2013 lisää kunkin edellä mainitun osa-alueen alla tässä kertomuksessa. tarjoamalla väylän osallistua ja vaikuttaa oman alueen asioihin ja palveluihin. Perhekahvilat ovat yhdistysten yleisin tapa toteuttaa perhetoimintaa. Satakunnan alueella toimii 21 perhekahvilaa ja kävijöitä niissä on ollut noin 9000 vuoden 2013 aikana. Satakunnan piiritoimiston tiloissa toimii myös perhekahvila kerran viikossa. Perhekahviloiden lisäksi yhdistykset ovat järjestäneet esimerkiksi vanhempainryhmä ja vertaistoimintaa kerho- ja harrastustoimintaa retkiä ja leirejä koulutus- ja yleisötilaisuuksia 3 LAPSI- JA PERHETOIMINTA 3.1 Lapsi- ja perhetoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea lasten ja lapsiperheiden arkea paikallisen tason vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta. Käytännössä tämä tapahtuu usein MLL:n perhekeskuksissa ja perhekahviloissa. MLL:n perhetoiminta korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Se tukee aktiivista kansalaisuutta Yhdistykset olivat tänäkin vuonna erittäin aktiivisesti mukana Kevätilo-keräyksessä sekä jakamassa Hyvä Joulu-mielen lahjakortteja. Satakunnan alueella MLL:n kautta lahjakortin sai 555 perhettä, joka oli 205 korttia enemmän kuin vuonna Piirin perhetoimintaa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Toiminnan koordinoinnista vastasi lapsi- ja perhetoiminnan koordinaattori. 7

8 3.2 MLL kunnan kumppanina Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) yhtenä tavoitteena on laajentaa perhekeskustoimintaa perheiden, järjestöjen ja kunnan välisenä yhteistyönä. Syksyn aikana tehtiin noin 20 yhdistyskyselyä kuntakumppanuuteen ja ammatilliseen ohjaukseen liittyen. Piirin toiminnanjohtaja ja koordinaattori kävivät neuvotteluja Pohjois- Satakunnan, Rauman ja Eurajoen kanssa kuntakumppanuusyhteistyöstä. PoSan ja Eurajoen kanssa solmittiin puitesopimukset vuodelle Porkkanapesätoiminta Porkkanapesä on sosiaalipedagogista, alueellista, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka kohderyhmänä ovat 7-14-vuotiaat, pääasiassa lähiöissä asuvat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Porkkanapesätoimintaa on Pormestarinluodossa ja Sampolassa. Toiminnan painopiste on alueiden lasten ja nuorten sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin vastaaminen sekä perheiden kokonaisvaltainen tukeminen arjen hallinnassa. Toiminta perustuu laajaalaiseen ja tiiviiseen verkottumiseen toimintaalueilla sekä koko Porin kaupungin alueella. Pormestarinluodossa kokoonnuttiin maanantaisin ja keskiviikkoisin klo ja Sampolassa tiistaisin ja torstaisin klo Kaikissa päivystyksissä oli kaksi ohjaajaa sekä lisäksi alan opiskelijoita, jotka olivat harjoittelussa Porkkanapesässä. Vuonna 2013 kävijöitä oli yhteensä 1424, joista Pormestarinluodossa 633 ja Sampolassa 791. Määrä nousi huomattavasti viime vuodesta, jolloin kävijöitä oli yhteensä 958. Kävijämäärän kasvuun on osaltaan vaikuttanut ohjaajien pysyvyys, koska tämä luo turvallisuuden tunnetta lapsille ja nuorille. Myös lämmin ruoka on edelleen asia, joka kiinnittää kävijöitä Porkkanapesään. Porkkanapesässä on erilaisia te toja, joiden kanssa vuoden aikana on pyritty lisäämään lasten osallisuutta, suvaitsevaisuutta ja vahvistamaan lasten sosiaalisia taitoja. Erilaisten harjoitusten ja toimintojen avulla on vuoden aikana saatu lisättyä arempienkin lasten rohkeutta osallistua toimintaan ja ilmaista itseään. Monikulttuurisuus on iso osa Porkkanapesän toimintaa, koska lapsia on monesta eri kulttuurista. Suurimmaksi osaksi lapset ovat romani- ja venäläiskulttuurista. Lisäksi lapsia tai heidän vanhempiaan on muuttanut Suomeen mm. Virosta, Puolasta ja Thaimaasta. Lapsilta keskusteluaiheiksi ovat pääasiassa nousseet perheeseen, kavereihin, muihin läheisiin ja vapaa-aikaan liittyvät asiat. Lapset ovat ottaneet puheeksi myös heitä painavia asioita, kuten mm. kiusaamisen, yksinäisyyden, sijoitus/sijaisperheet, avioeron, päihteet/mielenterveysongelmat, painajaiset, yökastelun, uskonnon/oman kulttuurin. Porkkanapesä järjesti erilaisia tapahtumia, retkiä ja leirejä osan yksin ja osan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tällaisia olivat mm. hiihtolomalla, kesälomalla ja syyslomalla olleet tapahtumapäivät ja alueleirit sekä lasketteluretki Salomonkalliolle. Elokuussa toiminta aloitettiin Tammentilalla olleella kahden päivän leirillä. Leiri sai paljon positiivista palautetta lapsilta ja todettiin, että lisätään leiritoimintaa myös vuoteen Erillisiä vanhempainryhmiä ei vuoden aikana järjestetty vaan vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä on lisätty erilaisilla tapahtumilla (mm. kirppis, peli-ilta, retket jne.). Nämä ovat tuoneet vanhempia mukaan toimintaan ja lisänneet vanhempien yhteydenottoja ohjaajiin kotona askarruttavien asioiden tiimoilta. 8

9 Kouluyhteistyötä on lisätty vuoden aikana tekemällä yhteistyötä Koulutuksellinen tasa-arvohankkeen työntekijöiden sekä koulukuraattorin kanssa. Molemmissa lähiöissä hankkeen työntekijät järjestävät läksykerhoja, joten Porkkanapesä ei lähtenyt tätä toimintaa käynnistämään päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kolmannelle alueelle ei vuoden aikana toimintaa levitetty. Tähän päädyttiin koska rahoitus oli pienempi kuin mitä oli haettu ja jostain oli pakko karsia. Toimintaa rahoitti RAY ja Porin kaupunki. 3.4 Vahvuutta vanhemmuuteen hanke Mannerheimin lastensuojeluliiton Vahvuutta Vanhemmuuteen hankkeessa ( ) kehitetään ja vakiinnutetaan perheen psykososiaalista tukea vahvistava toimintamalli osaksi neuvolan vanhemmuutta tukevaa työtä. Toimintamalli perustuu ohjattuun perheryhmään ja se on tarkoitettu esikoidensa saaneille vanhemmille. Hanketta toteutetaan kaikissa MLL:n piireissä. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Perheryhmässä toteutuu myös perheiden toisilleen antama vertaistuki. Satakunnan piirissä kiinnostus toimintaan on ollut suuri alusta lähtien. Toiminta on laajentunut maakunnassa ja uusia kuntia tulee mukaan joka vuosi. Piirin työntekijä pitää yhteyttä ohjaajiin ja etsii uusia kuntakumppaneita ja koulutukseen lähtijöitä. Satakunnan piirin alueella on toiminut useita perheryhmiä. Koulutettuja ohjaajia on Rauman seudulla, Keski-Satakunnassa ja Pohjois- Satakunnassa yhteensä 26 henkilöä. Varsinais- Suomen piiri toimi koulutuskeskuksena satakuntalaisille. 4 NUORISOTOIMINTA 4.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat yläkoulujen luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja olemaan heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä kaverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Satakunnan alueen perusopetuksen luokilla on aktiivista tukioppilastoimintaa 95 % kouluista. Tukioppilaita Satakunnan alueella on noin 750, tukioppilasohjaajia 40 ja kouluttajia kuusi. Vuonna 2013 Satakunnan alueen tukioppilaille pidettiin 16 peruskoulutusta ja 12 jatkokoulutusta. Osa koulutuksista pidettiin useamman koulun yhteiskoulutuksena. Jatkokoulutusten aiheina olivat vuorovaikutus, media, itsetunto, päihteet, ja kiusaaminen. Koulutuksiin osallistui oppilaita yhteensä 613. Vanhempainiltoja oli yhteensä 10. Niitä järjestettiin monipuolisesti ympäri Satakuntaa mm. Porissa, Ulvilassa ja Köyliössä. Vanhempainiltojen aiheina oli nettiturvallisuus, mediakasvatus ja kiusaamisen ehkäiseminen. Osallistujia oli yhteensä noin 550. Tukioppilasohjaajille järjestettiin vuoden 2013 aikana kaksi ohjaajatapaamista sekä tukioppilasohjaajien ohjaajaseminaari (risteily) yhteistyössä Varsinais-Suomen piirin kanssa. Lisäksi valtakunnalliseen ohjaajien peruskoulutukseen osallistui kahdeksan ohjaajaa Satakunnan alueelta. 9

10 Satakunnan alueen tukioppilasleirit Hakoniemen leirikeskus, Kankaanpää. Osallistujia Hakoniemen leirikeskus. Kankaanpää. Osallistujia Hakoniemen leirikeskus, Kankaanpää. Osallistujia Luodon leirikeskus, Eurajoki. Osallistujia Eurasta, Kokemäeltä ja Luvialta. Yhteensä 27 oppilasta ja 4 ohjaajaa. Koko vuoden 2013 leirien teemoina olivat lasten oikeudet. Lasten oikeuksia käsiteltiin erilaisten työpajojen kautta ja keskustelemalla. Teemat oli rakennettu Compasito lasten ihmisoikeuskasvatus käsikirjan pohjalta. Kevään leireillä mukana oli Kiisi Isotalo teemalla Iloa ja irrottelua. Syksyn leirillä oli SAMK:n opiskelijoita ohjaamassa nuoria leirin teeman mukaisesti ja vetämällä heille ryhmäytymisharjoitteita. Osallistujien ajatuksia leiristä: oli loistavaa, kun ihmisiä on paljon ja kaikki ovat omaperäisiä oli kiva tutustua lasten oikeuksiin parasta oli yhteishenki ja heittäytyminen liikaa 4.2 Valtakunnallinen koulurauha 2013 Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, Poliisin, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jossa tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Koulurauhaa rakennetaan ympäri vuoden. Satakunnan piiri koordinoi vuoden 2013 koulurauhatapahtuman ja suunnitteli teemat lukuvuodelle Koulurauhatyöryhmässä olivat mukana Porin perusopetuksen viiden koulun oppilaita ja kouluhenkilöstöä, Porin poliisi, Porin kaupungin nuorisoyksikkö sekä piirin kaksi työntekijää. Yhteensä työryhmässä oli 43 henkilöä ja kokoontumisia oli yhteensä 12. Koulurauhatyöryhmän nuoret olivat tammikuussa 10

11 leirillä Silokalliolla suunnittelemassa tulevaa koulurauhaa. Koulurauhatapahtuma Porin Kirjurinluodossa Jukka Poika ja dj Stormy Koulurauhaleirillä Rouva Jenni Haukio ja koulurauhatyöryhmä Koulurauhavuoden teemoiksi tulivat: - mielipiteen ilmaiseminen - rohkeus harrastaa - uskalla ystävystyä Koulurauhatyöryhmän nuoret tekivät Koulurauhabiisin ja videon, SataEdun media-alan opiskelijat olivat taltioimassa tapahtumaa ja Länsi-Porin koulun oppilas teki koulurauhalle julisteen. Koulurauhaa Lokki-lavalla 11

12 Tapahtumapäivä muodostui kolmesta kokonaisuudesta. Ennen tapahtumaa järjestettiin tiedotustilaisuus medialle ja tapahtuma sai todella kattavan näkyvyyden koko Suomessa. Koulurauhatapahtumassa olivat esiintymässä mm. rouva Jenni Haukio, Cygnaeuksen koulun Arioso-kuoro, Jukka-Poika & dj. Stormy sekä tietenkin työryhmän nuoret, jotka lukivat Koulurauhajulistuksen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viroksi. Elina Wallin luki julistustekstin Porin murteella. Yleisöä tapahtumassa oli paikalla 5300, joka on suurin määrä mitä vastaavissa tapahtumissa on koskaan ollut. Lisäksi tapahtuma alueella oli telttakylä, jossa yhteistyökumppanit järjestivät erilaista ohjelmaa yleisölle. Tapahtuman jälkeen työryhmä ja kutsuvieraat olivat Porin kaupungintalolla kiitostilaisuudessa. Tapahtumapäivän suojelijoina toimivat presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio, ja hän oli myös mukana koko tapahtumapäivän. Koulurauhatoimintaa syksyllä 2013 Satakunnan Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät projektiopintoihinsa liittyen neljän Porin perusopetuksen koulun kanssa yhteistyötä koulurauhaohjelmaan liittyen. Opiskelijat pitivät oppitunteja teemalla Kaikille kaveri. Lisäksi osa opiskelijoista oli mukana tukioppilasleirillä. 4.3 Lasten oikeudet tutuksi hanke YK:n Lapsen oikeuksien päivänä Järjestettiin Lapsen oikeuksien parlamentti Huittisissa Pellonpuiston koulun oppilaiden kanssa. Tilaisuutta seuraamassa oli Huittisten Risto Ryti-salissa kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta yhteensä noin 400 henkilöä. Tapahtuman toteuttivat Pellonpuiston yläkoulun tukioppilaat yhdessä MLL:n henkilökunnan kanssa. Tukioppilaat olivat koulun 9-luokkalaisia. Lapsen oikeudet tutuksi -parlamentti Lapsen oikeuksien parlamentti on mielikuvitteellinen kokous lapsen oikeuksien toteutumisesta teollistuneissa maissa ja kehitysmaissa. Oppilaat jakautuivat neljään ryhmään, joista jokainen edusti eri maata ja perehtyi oman maansa tilanteeseen lapsen oikeuksien kannalta. Ryhmät kertoivat oman maansa näkökulmasta etukäteen hankkimiensa tietojen ja valmistamiensa puheenvuorojen perusteella. Nuorilla oli käytössä myös kohdemaansa maahanmuuttaja apuna ja tukena. Parlamenttiin mukaan lähteneille oppilaille järjestettiin koulutusta lasten oikeuksista ja tapahtuman järjestämisestä yhteensä kolme kertaa. Koulutuksissa syvennyttiin lapsen oikeuksiin ja valmisteltiin sekä harjoiteltiin varsinaista parlamenttitapahtumaa. Tapahtumassa edustetut maat olivat Brasilia, Gambia, Venäjä ja Intia. Jokaisesta edustetusta maasta oli paikalla myös maahanmuuttajavieras. Maahanmuuttajat pitivät oman maansa kohdalla puheen, jossa he kertoivat lasten oikeuksien toteutumisesta kotimaassaan. Maahanmuuttajat tilaisuuteen saatiin yhteistyössä Satakunnan Monikulttuurisuus ry:n kanssa. Parlamentissa mukana olivat myös Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, joka piti avauspuheenvuoron, ja MLL:n Satakunnan piirin puheenjohtaja Johanna Aalto. 12

13 Suttilan koulu). Lapsen oikeuksien opetustunnit tavoittivat yhteensä n. 380 oppilasta ja opettajaa. Jokaiselle luokalle pidettiin kahden tunnin opetustunnit lapsen oikeuksista ja siitä, mitä tänä päivänä on olla lapsi. Ennen parlamenttitapahtumaa Parlamentissa käsiteltiin seuraavia artikloja: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. Artiklan esitteli Intia Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Artiklan esitteli Venäjä Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artiklan esitteli Brasilia Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Artiklan esitteli Gambia. Tapahtuman aikana yleisölle pidettiin jo aiemmin esille tuodun ohjelman lisäksi esitys yleisesti siitä, mistä lasten oikeuksien sopimuksessa on kysymys. Oppilaat ja maahanmuuttajavieraat pitivät myös kaksi musiikkiesitystä. Lasten oikeuksien parlamentti huomioitiin hyvin myös mediassa. Mukana olivat niin YLE Satakunta, Lauttakylä lehti kuin Alueviestikin. Hankkeeseen kuuluivat myös Huittisten alakouluilla pidetyt opetustunnit. Ne pidettiin Huittisten luokkalaisille (Sammun koulun, Lauttakylän koulu, Sallilan koulu, Loiman koulu ja Oppitunneissa lasten oikeuksia lähestyttiin toiminnallisilla menetelmillä. Oppilaat pääsivät itse pohtimaan omia oikeuksiaan ja samalla myös oikeuksiin liittyviä velvollisuuksia. Tunneilla tutustuttiin lapsen oikeuksiin sekä keskusteltiin oikeuksiin liittyvistä näkökulmista. Rahoitus hankkeeseen saatiin Ulkoasianministeriöstä. 4.4 Kuule ja vaikuta nuorisotyön alueellinen kehittäminen 2013 Kuule ja Vaikuta 2013 hankkeen tavoitteena oli kehittää oppilaskuntien hallitusten peruskoulutusopas soveltuvaksi myös toisen asteen oppilaskuntien käyttöön. Hankkeen parissa on myös haluttu tehdä yhteistyötä mm. Kankaanpään opiston kanssa sekä edistää eri toimijoiden verkostoitumista. Kuule ja vaikuta hanke käynnistyi keväällä 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoituksen turvin. Hankkeessa on koulutettu yläkoulujen oppilaskuntien hallitusjäseniä Vaikuttava Nuori peruskoulutusoppaan avulla. Lisäksi oppilaskuntien ohjaajille järjestettiin tapaamispäivä huhtikuussa. Hankkeeseen liittyvä seminaari Nuoret ja vaikuttaminen näkökulmia järjestettiin Raumalla Kulttuuritalo Posellissa. Osallistujia oli yhteensä 60 ja seminaari sai hyvää palautetta erityisesti nuoren näkökulman huomioimisesta. Seminaarin puhujina olivat piirin puheenjohtaja Johanna Aalto, tutkija, FM Tomi Kiilakoski, Kokemäen kaupunginjohtaja Markus Ojakoski, erikoistutkija KTT Leena Haanpää sekä sivistystoimentarkastaja Erik Häggman. 13

14 Lisäksi seminaarissa esiintyivät Rauman ylioppilasteatteri Qme:n näyttelijät. Oppilaskuntien ohjaajille järjestettiin keväällä koulutuspäivä ja mukana oli kahdeksan koulun ohjaajat. Hankkeen parissa on tehty yhteistyötä aktiivisesti Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n Valtikan kanssa. Syksyllä 2013 järjestettiin satakuntalaisille oppilaskuntaohjaajille koulutuspäivät Porissa MLL:n tiloissa. Vierailevina kouluttajina olivat Valtikka ry:n asiantuntijat. Koulutukseen osallistui hyvin osanottajia yhteensä noin 15. MLL:n Satakunnan piiri, Valtikka ja Eesti õpilaseinduste Liit toteuttivat yhteistyössä monikulttuurisen oppilaskuntaleirin Merikarvialla. Leirillä suunniteltiin oppilaskuntaan liittyvä esite sekä tehtiin kaksikielinen esittelyvideo oppilaskuntatoiminnasta. Hankekoordinaattori osallistui lisäksi Valtikan kutsusta vierailuun Viron Oppilaskuntaliitossa sekä Tallinnan peruskoulussa. Satakunnan alueen toisen asteen koulutuksessa. Pääkohderyhmänä hankehakemuksessa ovat erikokoiset lukiot. Hankkeen tavoitteina ovat esimerkiksi yhteistyön vahvistaminen Sataedun kanssa ja lisätä oppilaskuntien hallituksia ohjaavien opettajien valmiuksia toimia omassa tärkeässä työssään. Hankkeen rahoittajina oli Varsinais-Suomen ELYkeskuksen lisäksi opintotoiminnan Keskusliitto sekä Satakunnan alueen kuntia. 5 MONIKULTTUURITOIMINTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin monikulttuuritoiminta on suunnattu Porin seudulla asuville maahanmuuttajaperheille sekä kaikille suomalaisille, jotka haluavat tutustua maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa. Tavoitteena on aktivoida ja innostaa maahanmuuttajia osallistumaan, lisätä heidän sosiaalista hyvinvointiaan sekä edistää suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Monikulttuuritoimintaa rahoitti Porin kaupunki. 5.1 Monikulttuurinen perhetoiminta Monikulttuurisen perhekahvilan nimestä jätettiin maininta monikulttuurisuudesta pois, koska asiakkaat olivat epävarmoja ketkä ovat sinne tervetulleita. Nyt toimintaa on markkinoitu perhekahvilana ja siellä on käynyt sekä suomalaisia että maahanmuuttajavanhempia lapsineen. Oppilaskuntaleirillä Merikarvialla Vuoden lopulla laadittiin ELY-keskukselle uusi hankehakemus vuodeksi Hankehakemuksen nimi on "Nuori vaikuttaja 2014" ja sen tavoitteena on juurruttaa sekä kehittää oppilaskuntien ja oppilaskuntien hallituksien toimintaa sekä osallisuutta Helmikuussa Pormestarinluodon alueella järjestettiin yhteistyössä MLL:n Porkkanapesän ja muiden alueella toimivien yhteistyötahojen kanssa lasketteluretki Salomonkalliolle. 14

15 Toukokuussa pidettiin Porkkanapesässä romanija venäläiskulttuureista te lat, joiden tarkoitus oli tuoda lapsille tutummaksi kyseisiä kulttuureita. Kesäkuussa Sampolan alueleirillä yhtenä päivänä teemana oli monikulttuurisuus. Ohjelmassa oli mm. Nigeriasta kotoisin olevan pojan ohjaama HipHop tunti, afrikkalaisia rytmejä rumpujen tahtiin, nimen kirjoittaminen arabian ja burman kielellä. Tammen tilalla leireiltiin elokuun alussa ennen koulujen alkua. Leiri oli järjestetty tällä kertaa lapsille. Mukana oli kymmenen lasta sekä neljä ohjaajaa. Syyskuun perinteinen Silokallion sieniretki järjestettiin yhteistyössä Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen ja Porin seurakunnan diakoniatyön kanssa. Retkeen osallistui 45 maahanmuuttajaa. 5.2 Koulutus järjestettiin Liisanpuiston auditoriossa Asiakas vieraasta kulttuurista Kasvatustapoja eri maissa ja kulttuureissa koulutus. Yhteistyötahona oli Moniammatilliseen työhön valmentava Mk-koulutustyöryhmä. Osallistujia päivässä oli yhteensä 130 henkeä. 6 KEHITTÄMISTOIMINTA 6.1 Rikosuhripäivystys Rikoksen uhrista huolehtiminen on ihmisoikeuksien toteuttamista. RIKUn tehtävä on rikoksen uhrin aseman parantaminen vaikuttamalla lainsäädäntöön, yleiseen päätöksentekoon ja asenteisiin sekä tuottaa matalan kynnyksen tukipalveluja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. RIKUn toiminta on sekä korjaavaa että rikoksia ennalta estävää. Toiminta-alue niin tukipalveluissa kun vaikuttamisessa on koko maa. Yhteistyösopimukseen perustuen sitä toteuttavat Suomen Setlementtiliiton koordinoimana Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Kirkkohallitus ja Suomen Punainen Risti. Tuen tavoitteena on auttaa rikoksen uhria selviytymään kokemuksesta nopeammin ja kivuttomammin, kuin se ilman tukitoimia on mahdollista. Samalla asiakas saa ohjausta, tukea ja neuvoja voidakseen jatkossa välttyä joutumasta uudelleen rikoksen uhriksi. Asiakasta kohdellaan RIKUssa tarpeenmukaisesti, inhimillisesti ja tasavertaisesti mm. hänen etnisestä taustastaan, asuinpaikastaan ja kohtaamastaan rikoksesta riippumatta. Asiakkaille suunnatut palvelut tuotetaan pääosin ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä. RIKUn toiminta täydentää julkisia palveluja, välttäen päällekkäispalvelujen tuottamista. Vuonna 2013 Porissa oli käytössä viisi tukihenkilöä. Tukisuhteita vuoden aikana oli 33. Kaikkiaan kontakteja vuoden aikana asiakkaaseen tai asiakkaan asiassa oli 309 kappaletta. Tukisuhteissa olleiden asiakkaiden rikokset koskivat pääosin lähisuhde- ja seksuaalista väkivaltaa. Henkilökohtaisen tukihenkilön kanssa rikoksen uhri voi keskustella kokemastaan ja saada hänet tuekseen mm. rikosilmoitusta tekemään, poliisitutkintaan, lähestymiskielto- ja korvaushakemusten laatimiseen, oikeusapu- ja asianajotoimistoon, oikeudenkäyntiin ja muihin rikosasiaan liittyviin tilanteisiin. Tukisuhteen kesto vaihtelee yhdestä tapaamisesta ja muutamasta yhteydenotosta jopa pariin vuoteen oikeusprosessin kestosta riippuen. 15

16 Tukihenkilöille järjestettiin kuukausittain ohjauksellisia ryhmätapaamisia sekä niiden lisäksi täydennyskoulutusta ja virkistystä. Rikosuhripäivystyksen toimintaa käytiin esittelemässä mm. henkisen tuen ryhmälle, sovittelijoille sekä poliisin koulutuspäivässä. Markkinoinnissa on hyödynnetty Rikosuhripäivystyksen uutta materiaalia nuorille rikoksen uhreille. Peruskurssia ei toteutettu resurssipulan vuoksi vaan se siirrettiin vuoteen Toimintaa Porin alueella rahoitti RAY ja Porin kaupunki. 6.2 Nuorten valmennusryhmät toimintaa syrjäytymisuhan alla oleville vuotiaille nuorille Keväällä toteutettiin Power Up - Homma Haltuun ryhmä, joka oli valmennus- ja elämänhallintaryhmä syrjäytymisuhan alla oleville vuotiaille nuorille. Ryhmätoiminta edellytti tiukkaa sitoutumista. Tavoitteena oli ennen kaikkea terveiden elämäntapojen omaksuminen, tavoitteellisen työskentelyn oppiminen, päivärytmin saavuttaminen, vuorovaikutustaitojen hiominen, työ- ja koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen sekä työnhakuvalmiuksien lisääminen. Työmenetelminä käytettiin ryhmä- ja yksilöohjausta ja työote oli voimavara- ja ratkaisukeskeinen. Nuoret tulivat ryhmään etsivän nuorisotyön, sosiaalitoimen tai työvoiman palvelukeskuksen kautta. Ryhmä kokoontui neljänä päivänä viikossa kahden kuukauden ajan. Sen rahoittivat Pori Energia Oy, Länsi-Suomen Osuuspankki, Werner Hacklinin Säätiö sekä Lions Club Pori/Koivisto. Syksyllä järjestettiin valmennusryhmä kuntouttavassa työtoiminnassa oleville pitkäaikaistyöttömille. Ryhmän nimeksi tuli Horisontti -tuuli kääntyy. Ryhmään kuului kahdeksan aktiivista jäsentä, jotka olivat iältään vuotiaita. Valmennuksen tarkoituksena oli yksilön voimavaraistuminen sekä työ- ja koulutussuunnitelmien eteneminen. Samoin tavoitteena oli kohentaa arjessa selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Ryhmä toteutui tarjouskilpailun perusteella ja rahoitus tuli työllisyyden kuntakokeiluhankkeesta. Hanke etsii innovatiivisia kokeiluja ja malleja työllisyyden edistämiseksi. Tässäkin ryhmässä opeteltiin työelämän pelisääntöjä, työnhakutaitoja ja koulutusvaihtoehtojen etsimistä. Punaisena lankana rinnalla kulki koko ajan työtoiminta, josta mittavin aikaansaannos ja näyttö oli piiritoimiston alakerran remontti. Idearäätäli Sari Toivonen suunnitteli tilan värit ym. ratkaisut, ryhmä toteutti itse remontin hyvänä tiimityönä ja pankinjohtaja Matti Kiuru lahjoitti syntymäpäiväonnitteluina saamansa rahat tarvikkeisiin. Aikaansaannoksia juhlittiin tupaantuliaisissa, jotka järjestettiin PALVELUTOIMINTA MLL:n Satakunnan piirin palvelutoimintaan kuuluivat vuonna 2013 perhepalvelut: lapsiperheisen kotiapu, ammatillinen tukihenkilötyö, perhetyö ja ryhmämuotoinen perhetyö sekä vapaaehtoisuuteen perustuva lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta. Lisäksi palveluihin kuuluivat lasten synttärit ja lastenhoitopalvelu yrityksille. Vuonna 2013 palvelutoiminnassa oli tavoitteena panostaa kuntayhteistyöhön, palveluiden markkinointiin ja vetovoimaisuuteen sekä toimia ennaltaehkäisevän lastensuojelun puolestapuhujana ja eteenpäin viejänä satakuntalaisissa kunnissa. Kuntayhteistyö toteutui säännöllisellä yhteydenpidolla kuntatyöntekijöihin, jonka ansiosta erityisesti lapsiperheiden kotiavun tilaukset saatiin huimaan nousuun. Lisäksi kotiapua saatiin markkinoitua tavoitteen mukaisesti kunnallisten en- 16

17 naltaehkäisevien palveluiden piiriin, kuten täydentämään neuvolaperhetyötä. Vuonna 2013 perhepalveluita oli mahdollista saada kuitenkin vain kunnan maksamana. Käytännössä tämä tarkoitti, että perhe ei itse voinut tilata palvelua itselleen, vaan kunnan työntekijän, kuten sosiaalityöntekijän tai terveydenhoitajan tuli osoittaa perheelle maksusitoumus. Porin perusturvassa syksyllä jälleen valmistellaan esitystä lapsiperheiden paleluseteleiden käyttöönotosta alueella, joka antaisi perheille itselleen vapauden valita ja tilata palveluita suoraan palveluiden tuottajilta. 7.1 Satakunnan lasten- ja nuorten tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnassa tehtiin yhteistyötä kuntien kanssa laajemmin, kuin muiden palveluiden osalta. Vuonna 2013 tukisuhteita oli kuuden kunnan alueella ja tukisuhteiden määrä pysyi ennallaan edellisvuosiin verraten. Uusia vapaaehtoisia valittiin heti alkuvuonna Kankaanpäästä, Porista ja Euran seudulta. Kaksi peruskoulutusta järjestettiin toukokuussa sekä joulukuussa, molemmat Porissa MLL:n toimitiloissa. Tukihenkilöille ja tukiperheille pidettiin ryhmätapaamisia kolmella paikkakunnalla ja jatkokoulukset ja virkistykset keväällä ja syksyllä. Valtakunnallisen lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämistyön tiimoilta osallistuttiin edelleen EHJÄ ry:n organisoimiin valtakunnallisiin tapaamisiin ja näiden pohjalta Porin perusturvan kanssa kehitettiin ja mallinnettiin ryhmämuotoista tukihenkilötoimintaa seuraavan vuoden varalle. Palvelupäällikkö oli mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin POLA-hankkeen ohjausryhmässä; POLA- hankkeessa mallinnettiin aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimallia, erityisesti vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa. Lisäksi oltiin tiiviisti mukana järjestämässä valtakunnallisia Ehkäisevän työn messuja, jotka pidettiin Porissa syyskuussa. 7.2 Lapsiperheiden kotiapu Perhepalveluiden tavoitteena oli turvata lapsiperheille oikea-aikaisia ja helposti saatavilla olevia palveluja. Erityisesti lapsiperheiden kotiapua saatiin välitettyä perheille tarvittaessa vuorokauden sisällä. Nopea tuen välittäminen turvattiin ennakoivilla kotiapulaisten rekrytoinneilla. Tuen nopea saatavuus vaati myös piiritoimiston työntekijöiden hyvää tavoitettavuutta. Vuonna 2013 MLL:n Satakunnan piirissä toimi kotiapulaisena yhteensä 15 tuntityöntekijää ja kotiapua tilattiin Porin, Rauman ja Euran kunnista yhteensä 1531,5 tuntia. Edellisvuoteen verraten tulos on 100% enemmän, koska tilauksia ei vuonna 2012 ollut vielä yhtäkään. Kotiapulaisten pääsääntöiset tehtävät olivat lastenhoito ja huolenpito sekä kodin perussiivous. Kotiavusta löytyi vuoden aikana myös sijaa työparityöskentelylle perhetyön rinnalla. Kahdessa perheessä toimi MLL:n perhetyöntekijä ja kotiapulainen työparina. 7.3 Perhetyö Perhetyötä tarjottiin kuntien lastensuojelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden päätöksillä lapsiperheille, joissa oli herännyt huoli perheen hyvinvoinnista, lasten käyttäytymisestä tai vanhemmat kaipasivat tukea vanhemmuuteensa. Vuonna 2013 perhetyötä toteutettiin Rauman ja Eurajoen kanssa yhteistyössä. Palvelujen laatuun kiinnitettiin huomiota pyrittäessä luotettavaan, joustavaan, asiakaslähtöiseen ja vanhemmuutta tukevaan palvelutoimintaan. Vuoden 2013 aikana perhetyöntekijöissä oli vaihtuvuutta ja uusien perhetyöntekijöiden rekrytoinnissa kiinnitettiin huomiota yhä enemmän ammattitaitoon ja osaamiseen, joka vastaa parhaiten tämän hetken haasteita perhetyössä. Erityisesti sairaanhoidon 17

18 ja psyykkisten sairauksien osaamista saatiin resurssiin kaivatusti lisää. Perhetyössä työskenteli yhteensä 7 tuntityöntekijää ja tunteja kertyi 2094,5. Lisäystä edelliseen vuoteen on noin 10 tuntia. Aiempina vuosina perhetyön tuntimäärät ovat kasvaneet jopa sadoilla tunneilla. Kasvun pysähtymiseen vaikuttanee tämän hetken heikko kuntatalous, panostaminen yhä ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä palveluiden tarjonnan monipuolistuminen ja lisääntyminen. 7.4 Ryhmämuotoinen perhetyö Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin edelleen vuonna 2013 Raumalla yhteistyössä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Ryhmämuotoinen perhetyö perustuu kunnan kanssa tehtävään sopimukseen, jonka mukaan ryhmä kokoontuu kerran viikossa, kuuden tunnin ajan. Ryhmä toimi Raumalla Lajotuvalla ja sitä tuotettiin kevät- ja syyslukukaudella yhteensä noin 186 tuntia. Kiinnostus ryhmämuotoisesta perhetyöstä lisääntyi markkinoinnin kautta muuallakin Satakunnassa, mutta uusia sopimuksia ei vielä saatu. 7.5 Ammatillinen tukihenkilötyö Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnassa tilauksia riitti edelleen enemmän, kuin vapaaehtoisia oli saatavilla. Ammatillisella tukihenkilötyöllä puolestaan ei ollut tilausta koko vuonna. Ammatillista tukihenkilötyötä käytetään kunnissa osana perhetyön toimintamuotoja ja itsenäinen ammatillisen tukihenkilötyön palvelu poistettiin käytöstä katteettomana. 7.6 Lastenhoitopalvelut yrityksille Lastenhoitopalvelua yrityksille tuotettiin vuonna 2013 yhteensä 72,5 tuntia. Yrityslastenhoidon yhteistyökumppanina oli Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus Soteekki. Tilausten kiireellisyydestä johtuen yrityslastenhoidon työntekijöinä käytettiin myös organisaation omia kotiavun tuntityöntekijöitä. Lastenhoidon kiireellinen välittäminen tuotti haasteita työntekijäresursseista johtuen, joten yrityslastenhoitoa ei markkinoitu, mutta voimassa olleita yrityssuhteita pidettiin yllä ja palvelun tarpeeseen vastattiin parhaalla mahdollisella tavalla. 7.7 Synttärit MLL:n Satakunnan piiri järjestää perheiden tilauksesta lasten synttäreitä, joissa pääpaino on leikillä ja yhteisellä tekemisellä. Synttäreitä juhlitaan MLL:n Satakunnan piirin tiloissa Porin keskustassa ja ohjaamisesta huolehtii kerralla kaksi synttärityöntekijää. Kolmeen eri teemaan perustuvia synttäreitä järjestetään vaihtoehtoina kotona järjestettäville syntymäpäiväjuhlille. Lasten synttäreitä vietettiin vuonna 2013 yhteensä 9 kertaa. Synttäriteemoista Disco- teema oli suosituin. Vuoden alussa järjestettiin synttärityöntekijöille koulutus, jossa käytiin läpi mm. uudistuksia ja synttärien hintamuutoksia. Samaan aikaan kartoitettiin ja päivitettiin ohjaajaresurssit. Synttäriohjaajina toimi pääasiassa sosiaalialan opiskelijoita oman päätoimisen opiskelunsa ohella. Kiireinen opiskelijaelämä, erityisesti harjoittelujaksot estivät työntekijöitä ajoittain vastaamasta synttäritilauksien tarpeeseen ja ohjaajien saaminen sovituille synttäreille olikin varsin hankalaa vuoden loppupuolella tehtiin pintaremonttia alakerran toimitiloissa, joissa synttäreitäkin vietetään. Remontista johtuen marras- joulukuussa ei voitu järjestää synttäreitä ollenkaan. 18

19 Synttäripalveluiden tarjonta ja kilpailu on lisääntynyt Porissa ja myös tämä on aiheuttanut haasteita MLL:n Satakunnan piirin synttäreiden tuottamiseen. Synttäreistä saadut tulot eivät riittäneet kattamaan palvelun järjestämiseksi käytettyjä resursseja riittävästi ja synttäripalveluiden jatkoa harkittiin tarkoin loppuvuonna Synttäreiden kohtalon päätös jätettiin tulevalle keväälle ja synttäreitä päätettiin järjestää ainakin vielä tulevan kevään 2014 ajan. 8 TALOUS JA HALLINTO 8.1 Järjestörakenne ja piirin luottamuselimet Piirihallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa ja käsiteltäviä asioita kertyi 94. Vuoden viimeisessä kokouksessa juhlistettiin pois jäävän piirihallituksen jäsenen Leena Kampin pitkää työrupeamaa hallituksessa ja vietettiin samalla uudistuneen alakerran tupaantuliaisia. Noin viikkoa ennen piirihallitusta oli yleensä työvaliokunnan kokous. Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, yksi piirihallituksen jäsen ja toiminnanjohtaja. Kevätkokous pidettiin 23.4., jonka yhteydessä paljastettiin pois jääneen, pitkäaikaisen piirihallituksen puheenjohtajan Timo Laeksen muotokuva. Syyskokous oli Strategiatyöskentely oli näkyvällä sijalla vuoden mittaan koko järjestössä. Piirihallituksen strategiapaja Esa Iivosen johdolla pidettiin Työskentelyn tuloksena piiri halusi ennen kaikkea onnistua paikallisyhdistysten toimivuudessa, ammatillisen ja vapaaehtoistyön kohtaamisessa, ylipäätään ihmisten kohtaamisessa sekä osoittaa hyvää laatua ja osaamista. Keinoina alueellisen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen nähtiin kolmannen sektorin parempi verkostoituminen, rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen ja toiminnan pitkäjänteisyyden vahvistaminen. Liittoyhteisö nähdään tulevaisuudessa vahvasti vaikuttavana, arvostettuna järjestönä, jolla on vankka asiantuntemus ja joka on mukana päätöksenteossa vähintään asiantuntijatahona. Piirin yhdistysten strategiapajassa olivat keskusjärjestöstä mukana Maarit Päivike ja Arja- Liisa Mauno. Pajassa työskenneltiin innokkaasti mm. siitä, miten yhdistykset tavoittavat erilaiset lapset, nuoret ja perheet. Paikallisyhdistysten aseman ja toiminnan profiloitumista pidettiin tärkeänä sekä MLL:n näkyvyyden lisäämistä. Paikalliset tarpeet määrittävät sen, mitä uutta tarvitaan, mistä luovutaan, mitä vahvistetaan. Piirin ja yhdistysten yhteistyötä toivottiin kehitettävän ja piirin ammatillisen tuen vahvistamista yhdistyksiin päin lisättävän. Piirin henkilöstö ja puheenjohtaja pohtivat syksyn kynnyksellä perheiden osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden lisäämistä, kumppanuuksien vahvistamista sekä sitä, kuinka niukoilla resursseilla tullaan toimeen. Piiri teki vuoden aikana tavallista enemmän yhteistyötä keskusjärjestön kanssa. Strategiatyön lisäksi työstettiin yhdessä mm. isoa hankehakemusta, joka liittyi perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Piirihallituksessa pohdittiin muutamia kertoja organisaatiorakenteen ja nimikkeiden muutoksia, sääntöjen uusimista ja muuta henkilöstöhallintoon liittyvää. Alati vaihtuva tehtävärakenne ja hankemaailman arvaamattomuus asettivat omat haasteensa, jonka vuoksi katsottiin parhaaksi edetä asiassa pienin askelin. 8.2 Talous Edellisen vuoden tulos oli tappiollinen ja vuosi 2013 elettiin tiukan talouden aikaa. Joka piirihallituksen kokouksessa luotiin katsaus 19

20 talouteen ja sen tasapainottamien olikin hallituksen keskeisin asia. Säästökohteita ei juurikaan enää löytynyt mutta tehokkaalla palvelutuotannon markkinoinnilla ja myynnillä saatiin kurottua umpeen edellisen vuoden tappiota. Maksuvalmius oli pitkin vuotta huomattavasti parempi kuin edellisenä vuonna. Uusi pieni tulonlähde löytyi yritysyhteistyöstä, josta solmittiin sopimus kiinteistöalan yrityksen Huom! Solid House oy LKV:n kanssa. MLL:n Satakunnan piiri saa jokaisesta asuntokaupasta 50 euroa. Sopimus on tehty saakka. Kuntarahoituksen saaminen perhekeskustoimintaan on tulevaisuuden suuri haaste. Toiveena oli vuodelle 2014 saada Ray:n rahoituksella yksi työntekijä myös Satakuntaan virittelemään kuntien ja paikallisyhdistysten yhteistyötä. Piireille haettiin tähän tarkoitukseen rahaa keskusjärjestön kautta ja pohjatyötä tehtiin joka piirissä. Satakunnan piiri sai aikaan puitesopimuksen Eurajoen kunnan ja Pohjois- Satakunnan liikelaitoskuntayhtymän kanssa. Joulukuinen Ray:n päätös joulukuussa oli suuri pettymys koko järjestössä. Satakuntaan saatiin työvoimaa puolikkaan henkilön verran. 8.3 Varainhankinta ja keräykset - HUOM (Solid House) Arpajaiset netto 142,50 - Enkelikirkko netto 411,19 - Kevätilo-keräys netto 295,69 - Matti Kiuru 50 v Sisäiset palvelut ja tilat Sisäisillä palveluilla tuetaan piirin kaikkia sisältöalueita. Näihin palveluihin kuuluvat johtaminen, taloushallinto, kirjanpito, palkanlaskenta, atk-tukityö sekä siivous. Näistä palveluista vastasivat toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri sekä atk-tukihenkilö tuntityönä. Siivouspalvelut kilpailutettiin jälleen kerran ja niistä vastasi alkuvuoden Siivouspori ja loppuvuoden ajan Lemon. Porkkanapesän tilat siivottiin itse. Tilitoimistopalvelut ostettiin edelleen Pretaxilta. Piiritoimisto sijaitsee Porin keskustassa Antinkatu 8 :ssa omissa tiloissa. Samassa yhteydessä toimii myös perhekahvila. Raumalla on pieni toimipiste Monitorissa. Sitä käyttävät lähinnä perhetyöntekijät. Porkkanapesätoimintaa varten on vuokrattu kaupungilta huoneistot Pormestarinluodossa ja Sampolassa. Piiritoimiston alakerran tila sai syksyllä uuden ilmeen. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmä maalasi seinäpinnat, kunnosti vanhoja huonekaluja ja muutti tilan ilmettä lapsiystävällisemmäksi. Tarvike- ja välinerahat saatiin lahjoituksena. 8.5 Piirin henkilöstö ja opiskelijat Piirin palkkalistoilla oli vuoden aikana 13 työntekijää sekä 21 tuntipalkkaista, jotka työskentelivät pääasiassa kentällä. Henkilöstö kokoontui vähintään kerran kuukaudessa yhteisten asioiden tiimoilta. Sen lisäksi toiminnanjohtaja sekä tiimit/vastuuhenkilöt sopivat palaveriaikoja tarpeen mukaan. Kehityskeskustelut käytiin aivan vuoden lopulla. Omaehtoista työkyvyn ylläpitämistä tuettiin jakamalla kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Työnohjaus oli järjestetty ainoastaan rikosuhripäivystyksestä vastaavalle työntekijälle. Keväällä virkistäydyttiin yhdessä tekemisellä ja pestiin piiritoimiston kaikki ikkunat. Syksyllä yhdessä tekeminen huipentui mittavaan Koulurauhatapahtumaan, jota vietettiin Kirjurinluodossa ja joka itse tapahtumapäivänä vaati koko henkilöstön ponnistuksen. Ennen 20

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEOHRY, 23.1.2017 9:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen... 2 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen... 3 3 Satasoten ohjausryhmän

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Muistio 1 (10) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00-10:53 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2 -2, SOTEOHRY 14.3.2016 9:00 Sivu 2 Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 3/2016 Aika 14.3.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin katu 36, Huittinen Euran kunta Eurajoen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan kaupunki

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Aika 12.9.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Harjavalta-sali, Myllykatu 3 A, Harjavalta Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Vuosikokous 18.4.2015

Vuosikokous 18.4.2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Vuosikokous 18.4.2015 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS TEEMA 2016 Teemakausi 2014-2016 Martoissa on arjen mahdollisuus jatkuu viimeisen vuoden. Tarjoamme tietoja ja taitoja sujuvaan

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa Pori 17.9.2013 Pelkkä peruskoulun varassa 2010 - toiminta Kouluttamattomat (pelkkä peruskoulu) vuonna 2010 Tilanne Määrä Osuus

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Muistio 1 (11) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Aika 13.6.2016 kello 09:00-10:17 Paikka Karviatalo, Tyyni Tuulionk.12, Karvia Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Maija Arola sihteeri

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE Perusturva Bia Kaski 27.10.2016 Lausuntopyyntö 1 (2) Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE 2017 2019 Porin perusturva on valmistellut ja toiminut hallinnoijana Ohjaamo Satakunta nimisessä

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Yhteisvoimin kiusaamista ehkäisemään! Verkatehdas 3.5.2016 Viitekehys selväksi Suomen Vanhempainliitto 109 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa Koulutus rullaa!!! / 110516/ Alma / MLL Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa Lapset ensin. Koulutuksen rooli MLL:n perustehtävän toteuttamisessa Koulutus on mahdollisuus ja keino varmistaa sekä vapaaehtoistemme

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot