Sisältö. Puheenjohtajan tervehdys Toiminnanjohtajan tervehdys LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN...

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 Sisältö Puheenjohtajan tervehdys... 3 Toiminnanjohtajan tervehdys LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN KANSALAISTOIMINNAN TUKI LAPSI- JA PERHETOIMINTA NUORISOTOIMINTA MONIKULTTUURITOIMINTA KEHITTÄMISTOIMINTA PALVELUTOIMINTA TALOUS JA HALLINTO LIITTEET

3 Puheenjohtajan tervehdys ROHKEUS HARRASTAA JA USKALLUS YSTÄVYSTYÄ Vuoteen 2013 mahtuu MLL Satakunnan piirissä monta hyvää hetkeä. Otsikon sanat soveltuvat yhdistystoiminnassakin moneen tilanteeseen, mutta tähän ne tulevat osoittamaan viime vuoden huippuhetkiä eli osana MLL Satakunnan piirin koordinoimaa Koulurauha ohjelmaa. Sen teemoiksi valittiin oman mielipiteen muodostaminen ja erilaisuuden arvostaminen (ohjelmasta tarkemmin Koulurauha julistettiin aurinkoisessa säässä, Jukka Pojan ja muiden esiintyjien tahdittamana Kirjurinluodossa. Koulurauhatyön paikallisessa työryhmässä toimivat piirin lisäksi Noormarkun yhtenäiskoulu, Porin Lyseon koulu, Reposaaren koulu, Itä-Porin yhtenäiskoulu, Björneborgs Svenska samskola, Porin kasvatus- ja opetusvirasto sekä Satakunnan poliisilaitos. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille! MLL:n sisäisen palvelun arviointikysely toteutettiin loppuvuodesta, ja kiitos kaikista niistä vastauksista, joiden avulla myös Satakunnan piiri voi kehittää toimintaansa yhdessä paikallisyhdistysten kanssa. Olkaa rohkeita ja ottakaa yhteyttä piirin henkilökuntaan. Saimme hyvää palautetta siitä, että tietoa on saatavilla, keneen yhteyttä voi ottaa ja, että tarvittaessa olemme olleet paikallisyhdistyksen tukena. Sen sijaan piirin virallisiin kokouksiin osallistuminen on ollut vähäisempää, ja siksi erityinen tervetuloa paikallisyhdistyksen edustajille kevät- ja syyskokouksiin! Ehdottakaapa myös ideoiden syntyessä, miten piiri voi entistä paremmin toimia paikallisyhdistysten kanssa. Meistä kukaan ei saisi yksin aikaan näin paljon, mitä olemme MLL Satakunnan piirissä yhdessä voineet tehdä jälleen vuoden 2013 aikana. Pohtiessani nyt uuden vuoden puolella menneen vuoden kokonaisuutta, kiitän toimivaa piirihallitusta sekä piirin sitoutunutta ja motivoitunutta henkilökuntaa, joka toimii hyvin piirin tarkoitusta vastaten yhteistyössä lukuisten yhteistyötahojen ja muiden toimijoiden kanssa. Kiitos teille kaikille, ja myös teille, joiden yhteistyökumppaneina olemme saaneet olla. Haasteita toiminnallemme loivat osittain talouteen liittyvät asiat ja samanaikainen toimintojen jatkuva kehittäminen. Kunpa muistaisimme itsekin iloita enemmän onnistumisista, tavoitteiden mukaisista tekemisistä ja uusista mahdollisuuksista. Tulevia ilon hetkiä voimme varmasti kokea yhdessä valtakunnallisen Koko Suomi leikkii - hankkeen kautta, jossa Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella MLL ja SPR voivat kehittää tätä lasten ja perheiden kasvuympäristön tärkeää toimintaa jokaisessa Suomen kunnassa kolmen vuoden aikana. Ja miksi lapsen leikkiminen on niin tärkeää? YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen artikla 31 takaa lapselle oikeuden lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Yhtenä esimerkkinä leikin tarpeesta voidaan mainita myös Suomen Unicefin tutkimus muutaman vuoden takaa, jossa mukana olleista kuudesluokkalaisista puolet koki leikin loppuvan liian aikaisin. Haluan toivottaa MLL Satakunnan piirin puolesta kaikille rohkeutta ja uskallusta leikkiä mahdollisimman pitkään! Eurassa, 10. maaliskuuta 2014, Johanna Aalto MLL Satakunnan piirin puheenjohtaja johanna.e.aalto@gmail.com, p

4 Toiminnanjohtajan tervehdys Istun junassa matkalla toiminnanjohtajapäiville Helsinkiin. Maaliskuinen aurinko virittää ajatukset muistelemaan edellistä vuotta. Mieleen nousee ensimmäisenä elokuinen, myös valtakunnallista julkisuutta saanut Koulurauha tapahtuma. Se oli tapahtumana upea. Se oli mieleenpainuva ja onnistunut näyttö siitä, mitä nuoret yhdessä saavat aikaan. Vuosi oli erityisen merkittävä strategiatyöskentelyn kannalta. Oli mielenkiintoista pohtia suuntaa kohti vuotta Asiaa työstettiin moneen kertaan ja monella eri tasolla. Koin tämän kaiken hyväksi oman työmme kannalta. Junamatkoja taittui myös kuntakumppanuusasian tiimoilta. Piirit ja keskusjärjestö tekivät yhdessä Raylle aiheeseen liittyvän rahoitushakemuksen ja joskus tuntui siltä, ettei mitään yhteistä asiaa ole valmisteltu yhtä huolellisesti ja siihen käytetty yhtä paljon aikaa kuin tähän. Lopputulos oli piirillemme hieman pettymys, koska olisimme halunneet panostaa kumppanuustyöhön yhden kokonaisen työntekijän verran. Saimme sen sijaan rahoituksen vain puolikkaaseen henkilötyövuoteen. Kuntayhteistyö saatiin kuitenkin hyvälle alulle. Aina kannattaa kokeilla jotakin uutta, olla uskalias, kuunnella yhteistyökumppaneiden toiveita ja ryhtyä vaan toimeen. Meillä oli tästä kaksi hyvää esimerkkiä. Laajensimme ja kehitimme lapsiperheille suunnattua kotiapua, lisäsimme markkinointia, välillä työntekijöitä ja taas markkinointia. Autoimme perheitä arjen pulmatilanteissa ja saimme oman palvelutuotantomme tasapainoon. Toinen hyvä esimerkki oli ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta, jota tuotimme kolmen kuukauden ajan. Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute oli mieliin painuva ja työlle on jo jatkotilaus. Talouden resurssit olivat niukat mutta siihen olimme jo tottuneet. Henkilöstö ja piirihallitus tekivät työtä innolla ja tulevaisuuteen luotsaten. Siitä kumpikin ansaitsee kiitoksen. Paikallisyhdistykset ja piiri tulivat selvästi lähemmäksi toisiaan ja siitä olen hyvin iloinen. Monta tietä kulkea tähän, monta mutkaa monta risteystä. Jokaisella pätkällä leveää tietä, kapeaa polkua, oli sanottavaa minulle. Jotain jäi taskuun. Onnellinen vapaudesta, vaihtoehdoista. Tulevaa en tiedä, en arvaa. Tästä jatkan HYVÄÄ KEVÄTTÄ JOKAISELLE! Tarja Kuoppa, toiminnanjohtaja

5 1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVIN- VOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, vapaaehtoistyön toteuttaja, arjen tuen kehittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL rakentaa lapsiystävällistä yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista. MLL toimii lasten oikeuksien puolesta ja kun oikeudet toteutuvat, toteutuu lapsen etu ja hyvinvointi. 1.1 Lapsen oikeuksien edistäminen ja alueellinen vaikuttaminen Lapsen oikeuksien yleissopimukseen on koottu lasten oikeudet. MLL edistää yleissopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista ja tekee sopimusta tunnetuksi. Suomessa lapsen asema on lainsäädännöllä turvattu. Käytännössä kuitenkin kehitys näyttää menevän huonoon suuntaan. Lapsia koskevissa päätöksissä ei oteta riittävästi lapsen etua huomioon ja esimerkiksi kuntien säästöpäätöksissä ei tehdä lapsivaikutusten arviointia riittävästi. Ihmisten hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn perusta rakentuu kuitenkin lapsuudessa, perheessä ja vertaissuhteissa. Myös julkisen talouden kannalta on tärkeätä, että lapsista ja nuorista kasvaa hyvinvoivia aikuisia. MLL on Satakunnassa vahva vaikuttaja, lapsen oikeuksien puolustaja ja sillä on merkittävä asiantuntijan rooli. Piirijärjestöllä on paljon tietoa ja kokemusta, koulutusmateriaalia ja tukiaineistoa vaikuttamisen tueksi. Näkyvyydestä huolehditaan entistä paremmin ja ollaan avoimia kaikenlaiselle uudelle yhteistyölle. 1.2 Tapahtumat Nuoret ja vaikuttaminen näkökulmia seminaari Raumalla Porin Lyseon koulun hyvinvointipäivä Täyskäsipäivä Pori Porin Kuninkaanhaan koulu tapahtumapäivä Perhekahvilassa Veikeä vilja Kiva kuitu teemapäivä Kevätkokous 8.6. MLL Survival tapahtuma Eura Valtakunnallinen koulurauhan julistus Pori Ehkäisevän työn päivät Pori Syyskokous Enkelikirkko Keski-Porin kirkossa Enkelikirkon puuhanaiset Pirkko Liesikari, Eila Österman ja Anneli Puuska

6 1.3 Alueellinen kumppanuus ja yhteistyö Satakunnan järjestöjohtajat, Satakunnan maakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmä, Pakka - ehkäisevän päihdetyön työryhmä, Nuorten verkosto, PoLahankkeen ohjausryhmä, LaNu Rauma, Satakunnan varhaiskasvatuksen työryhmä, Maakuntaliiton aluetyöryhmä, Monikulttuurityöryhmä, Porkkanan aluetyöryhmät ja aluetiimit. Kesätapahtuma MLL Survival järjestettiin yhteistyössä piirin, Euran ja Honkilahden paikallisyhdistysten kanssa 8.6. Härkänummen Viikinkikylässä Eurassa. Tapahtuma oli suunnattu perheille ja ohjelmassa oli mm. jousiammuntaa, leivänpaistoa ja korujen tekemistä. 2 KANSALAISTOIMINNAN TUKI 2.1 Yhdistystoiminnan tukeminen Piirin tehtävänä on vahvistaa yhdistysten vapaaehtoistyön edellytyksiä tarjoamalla ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja virkistystä. Satakunnan piirin alueella oli vuonna 2013 yhteensä 32 paikallisyhdistystä. Piiristä vierailtiin 11 paikallisyhdistyksessä ja perhekahvilakäyntejä oli yhteensä 4. Paikallisyhdistystoimijoille järjestettiin Täyskäsi-päivä piiritoimistossa ja osallistujia oli hienosti yli 30. Mukana päivässä oli piiritoimiston henkilökunnan lisäksi järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno. Syksyllä järjestettiin alueillat Kankaanpäässä ja Porissa. Perhekahvilavastaavien koulutuksia/tapaamisia järjestettiin kaksi. MLL Survival tapahtuma Eurassa Keskusjärjestön järjestämään vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutukseen osallistuttiin Satakunnan piirin alueelta neljästä yhdistyksestä. Lisäksi piirin koordinaattori oli mukana koulutukseen kuuluvissa seminaareissa. Liiton strategiatyöpajat järjestettiin syksyllä piirihallitukselle ja piirin työntekijöille sekä paikallisyhdistystoimijoille. Kuluneen vuoden aikana piiri oli aktiivisesti yhteydessä yhdistyksiin yhdistyskirjeillä sekä sähköposteilla. Tiedotusta yhdistyksille on edelleen aktivoitu käyttäen yhdistystiedotetta, piirin nettisivuja ja Facebook-sivustoa, koska nämä ovat kaikkien yhdistystoimijoiden luettavissa. Täyskäsipäivässä Isätoiminnan esittelyä 6

7 Jäsenyys jäseniä Satakunnan piirissä yhteensä jäsenistöstä 38,8 % on vuotiaita naisia on 79,2 % ja miehiä 20,8 % aikuisjäseniä on 57,6 % ja kunniajäseniä 2,1 % keskimääräinen jäsenyysikä on 11,1 vuotta 2.2 Piirin vapaaehtoistoiminnan tukeminen MLL:n Satakunnan piirissä ammatillisesti ohjattuja vapaaehtoisia ovat paikallisyhdistysten vapaaehtoisten lisäksi lasten ja nuorten tukihenkilöt sekä tukiperheet, rikosuhripäivystyksen tukihenkilöt ja tapahtumien vapaaehtoiset. Vapaaehtoisten tukeminen on rekrytointia, ohjausta, neuvontaa, tukea, koulutusta ja virkistämistä. Vapaaehtoistoimijoiden tukea toteutetaan ensisijaisesti tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan osalta palveluissa, rikosuhripäivystyksessä sekä perhetoiminnassa. Vapaaehtoisille järjestetystä tuesta vuonna 2013 lisää kunkin edellä mainitun osa-alueen alla tässä kertomuksessa. tarjoamalla väylän osallistua ja vaikuttaa oman alueen asioihin ja palveluihin. Perhekahvilat ovat yhdistysten yleisin tapa toteuttaa perhetoimintaa. Satakunnan alueella toimii 21 perhekahvilaa ja kävijöitä niissä on ollut noin 9000 vuoden 2013 aikana. Satakunnan piiritoimiston tiloissa toimii myös perhekahvila kerran viikossa. Perhekahviloiden lisäksi yhdistykset ovat järjestäneet esimerkiksi vanhempainryhmä ja vertaistoimintaa kerho- ja harrastustoimintaa retkiä ja leirejä koulutus- ja yleisötilaisuuksia 3 LAPSI- JA PERHETOIMINTA 3.1 Lapsi- ja perhetoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea lasten ja lapsiperheiden arkea paikallisen tason vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta. Käytännössä tämä tapahtuu usein MLL:n perhekeskuksissa ja perhekahviloissa. MLL:n perhetoiminta korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Se tukee aktiivista kansalaisuutta Yhdistykset olivat tänäkin vuonna erittäin aktiivisesti mukana Kevätilo-keräyksessä sekä jakamassa Hyvä Joulu-mielen lahjakortteja. Satakunnan alueella MLL:n kautta lahjakortin sai 555 perhettä, joka oli 205 korttia enemmän kuin vuonna Piirin perhetoimintaa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Toiminnan koordinoinnista vastasi lapsi- ja perhetoiminnan koordinaattori. 7

8 3.2 MLL kunnan kumppanina Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) yhtenä tavoitteena on laajentaa perhekeskustoimintaa perheiden, järjestöjen ja kunnan välisenä yhteistyönä. Syksyn aikana tehtiin noin 20 yhdistyskyselyä kuntakumppanuuteen ja ammatilliseen ohjaukseen liittyen. Piirin toiminnanjohtaja ja koordinaattori kävivät neuvotteluja Pohjois- Satakunnan, Rauman ja Eurajoen kanssa kuntakumppanuusyhteistyöstä. PoSan ja Eurajoen kanssa solmittiin puitesopimukset vuodelle Porkkanapesätoiminta Porkkanapesä on sosiaalipedagogista, alueellista, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka kohderyhmänä ovat 7-14-vuotiaat, pääasiassa lähiöissä asuvat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Porkkanapesätoimintaa on Pormestarinluodossa ja Sampolassa. Toiminnan painopiste on alueiden lasten ja nuorten sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin vastaaminen sekä perheiden kokonaisvaltainen tukeminen arjen hallinnassa. Toiminta perustuu laajaalaiseen ja tiiviiseen verkottumiseen toimintaalueilla sekä koko Porin kaupungin alueella. Pormestarinluodossa kokoonnuttiin maanantaisin ja keskiviikkoisin klo ja Sampolassa tiistaisin ja torstaisin klo Kaikissa päivystyksissä oli kaksi ohjaajaa sekä lisäksi alan opiskelijoita, jotka olivat harjoittelussa Porkkanapesässä. Vuonna 2013 kävijöitä oli yhteensä 1424, joista Pormestarinluodossa 633 ja Sampolassa 791. Määrä nousi huomattavasti viime vuodesta, jolloin kävijöitä oli yhteensä 958. Kävijämäärän kasvuun on osaltaan vaikuttanut ohjaajien pysyvyys, koska tämä luo turvallisuuden tunnetta lapsille ja nuorille. Myös lämmin ruoka on edelleen asia, joka kiinnittää kävijöitä Porkkanapesään. Porkkanapesässä on erilaisia te toja, joiden kanssa vuoden aikana on pyritty lisäämään lasten osallisuutta, suvaitsevaisuutta ja vahvistamaan lasten sosiaalisia taitoja. Erilaisten harjoitusten ja toimintojen avulla on vuoden aikana saatu lisättyä arempienkin lasten rohkeutta osallistua toimintaan ja ilmaista itseään. Monikulttuurisuus on iso osa Porkkanapesän toimintaa, koska lapsia on monesta eri kulttuurista. Suurimmaksi osaksi lapset ovat romani- ja venäläiskulttuurista. Lisäksi lapsia tai heidän vanhempiaan on muuttanut Suomeen mm. Virosta, Puolasta ja Thaimaasta. Lapsilta keskusteluaiheiksi ovat pääasiassa nousseet perheeseen, kavereihin, muihin läheisiin ja vapaa-aikaan liittyvät asiat. Lapset ovat ottaneet puheeksi myös heitä painavia asioita, kuten mm. kiusaamisen, yksinäisyyden, sijoitus/sijaisperheet, avioeron, päihteet/mielenterveysongelmat, painajaiset, yökastelun, uskonnon/oman kulttuurin. Porkkanapesä järjesti erilaisia tapahtumia, retkiä ja leirejä osan yksin ja osan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tällaisia olivat mm. hiihtolomalla, kesälomalla ja syyslomalla olleet tapahtumapäivät ja alueleirit sekä lasketteluretki Salomonkalliolle. Elokuussa toiminta aloitettiin Tammentilalla olleella kahden päivän leirillä. Leiri sai paljon positiivista palautetta lapsilta ja todettiin, että lisätään leiritoimintaa myös vuoteen Erillisiä vanhempainryhmiä ei vuoden aikana järjestetty vaan vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä on lisätty erilaisilla tapahtumilla (mm. kirppis, peli-ilta, retket jne.). Nämä ovat tuoneet vanhempia mukaan toimintaan ja lisänneet vanhempien yhteydenottoja ohjaajiin kotona askarruttavien asioiden tiimoilta. 8

9 Kouluyhteistyötä on lisätty vuoden aikana tekemällä yhteistyötä Koulutuksellinen tasa-arvohankkeen työntekijöiden sekä koulukuraattorin kanssa. Molemmissa lähiöissä hankkeen työntekijät järjestävät läksykerhoja, joten Porkkanapesä ei lähtenyt tätä toimintaa käynnistämään päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kolmannelle alueelle ei vuoden aikana toimintaa levitetty. Tähän päädyttiin koska rahoitus oli pienempi kuin mitä oli haettu ja jostain oli pakko karsia. Toimintaa rahoitti RAY ja Porin kaupunki. 3.4 Vahvuutta vanhemmuuteen hanke Mannerheimin lastensuojeluliiton Vahvuutta Vanhemmuuteen hankkeessa ( ) kehitetään ja vakiinnutetaan perheen psykososiaalista tukea vahvistava toimintamalli osaksi neuvolan vanhemmuutta tukevaa työtä. Toimintamalli perustuu ohjattuun perheryhmään ja se on tarkoitettu esikoidensa saaneille vanhemmille. Hanketta toteutetaan kaikissa MLL:n piireissä. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Perheryhmässä toteutuu myös perheiden toisilleen antama vertaistuki. Satakunnan piirissä kiinnostus toimintaan on ollut suuri alusta lähtien. Toiminta on laajentunut maakunnassa ja uusia kuntia tulee mukaan joka vuosi. Piirin työntekijä pitää yhteyttä ohjaajiin ja etsii uusia kuntakumppaneita ja koulutukseen lähtijöitä. Satakunnan piirin alueella on toiminut useita perheryhmiä. Koulutettuja ohjaajia on Rauman seudulla, Keski-Satakunnassa ja Pohjois- Satakunnassa yhteensä 26 henkilöä. Varsinais- Suomen piiri toimi koulutuskeskuksena satakuntalaisille. 4 NUORISOTOIMINTA 4.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat yläkoulujen luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja olemaan heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä kaverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Satakunnan alueen perusopetuksen luokilla on aktiivista tukioppilastoimintaa 95 % kouluista. Tukioppilaita Satakunnan alueella on noin 750, tukioppilasohjaajia 40 ja kouluttajia kuusi. Vuonna 2013 Satakunnan alueen tukioppilaille pidettiin 16 peruskoulutusta ja 12 jatkokoulutusta. Osa koulutuksista pidettiin useamman koulun yhteiskoulutuksena. Jatkokoulutusten aiheina olivat vuorovaikutus, media, itsetunto, päihteet, ja kiusaaminen. Koulutuksiin osallistui oppilaita yhteensä 613. Vanhempainiltoja oli yhteensä 10. Niitä järjestettiin monipuolisesti ympäri Satakuntaa mm. Porissa, Ulvilassa ja Köyliössä. Vanhempainiltojen aiheina oli nettiturvallisuus, mediakasvatus ja kiusaamisen ehkäiseminen. Osallistujia oli yhteensä noin 550. Tukioppilasohjaajille järjestettiin vuoden 2013 aikana kaksi ohjaajatapaamista sekä tukioppilasohjaajien ohjaajaseminaari (risteily) yhteistyössä Varsinais-Suomen piirin kanssa. Lisäksi valtakunnalliseen ohjaajien peruskoulutukseen osallistui kahdeksan ohjaajaa Satakunnan alueelta. 9

10 Satakunnan alueen tukioppilasleirit Hakoniemen leirikeskus, Kankaanpää. Osallistujia Hakoniemen leirikeskus. Kankaanpää. Osallistujia Hakoniemen leirikeskus, Kankaanpää. Osallistujia Luodon leirikeskus, Eurajoki. Osallistujia Eurasta, Kokemäeltä ja Luvialta. Yhteensä 27 oppilasta ja 4 ohjaajaa. Koko vuoden 2013 leirien teemoina olivat lasten oikeudet. Lasten oikeuksia käsiteltiin erilaisten työpajojen kautta ja keskustelemalla. Teemat oli rakennettu Compasito lasten ihmisoikeuskasvatus käsikirjan pohjalta. Kevään leireillä mukana oli Kiisi Isotalo teemalla Iloa ja irrottelua. Syksyn leirillä oli SAMK:n opiskelijoita ohjaamassa nuoria leirin teeman mukaisesti ja vetämällä heille ryhmäytymisharjoitteita. Osallistujien ajatuksia leiristä: oli loistavaa, kun ihmisiä on paljon ja kaikki ovat omaperäisiä oli kiva tutustua lasten oikeuksiin parasta oli yhteishenki ja heittäytyminen liikaa 4.2 Valtakunnallinen koulurauha 2013 Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, Poliisin, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jossa tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Koulurauhaa rakennetaan ympäri vuoden. Satakunnan piiri koordinoi vuoden 2013 koulurauhatapahtuman ja suunnitteli teemat lukuvuodelle Koulurauhatyöryhmässä olivat mukana Porin perusopetuksen viiden koulun oppilaita ja kouluhenkilöstöä, Porin poliisi, Porin kaupungin nuorisoyksikkö sekä piirin kaksi työntekijää. Yhteensä työryhmässä oli 43 henkilöä ja kokoontumisia oli yhteensä 12. Koulurauhatyöryhmän nuoret olivat tammikuussa 10

11 leirillä Silokalliolla suunnittelemassa tulevaa koulurauhaa. Koulurauhatapahtuma Porin Kirjurinluodossa Jukka Poika ja dj Stormy Koulurauhaleirillä Rouva Jenni Haukio ja koulurauhatyöryhmä Koulurauhavuoden teemoiksi tulivat: - mielipiteen ilmaiseminen - rohkeus harrastaa - uskalla ystävystyä Koulurauhatyöryhmän nuoret tekivät Koulurauhabiisin ja videon, SataEdun media-alan opiskelijat olivat taltioimassa tapahtumaa ja Länsi-Porin koulun oppilas teki koulurauhalle julisteen. Koulurauhaa Lokki-lavalla 11

12 Tapahtumapäivä muodostui kolmesta kokonaisuudesta. Ennen tapahtumaa järjestettiin tiedotustilaisuus medialle ja tapahtuma sai todella kattavan näkyvyyden koko Suomessa. Koulurauhatapahtumassa olivat esiintymässä mm. rouva Jenni Haukio, Cygnaeuksen koulun Arioso-kuoro, Jukka-Poika & dj. Stormy sekä tietenkin työryhmän nuoret, jotka lukivat Koulurauhajulistuksen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viroksi. Elina Wallin luki julistustekstin Porin murteella. Yleisöä tapahtumassa oli paikalla 5300, joka on suurin määrä mitä vastaavissa tapahtumissa on koskaan ollut. Lisäksi tapahtuma alueella oli telttakylä, jossa yhteistyökumppanit järjestivät erilaista ohjelmaa yleisölle. Tapahtuman jälkeen työryhmä ja kutsuvieraat olivat Porin kaupungintalolla kiitostilaisuudessa. Tapahtumapäivän suojelijoina toimivat presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio, ja hän oli myös mukana koko tapahtumapäivän. Koulurauhatoimintaa syksyllä 2013 Satakunnan Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät projektiopintoihinsa liittyen neljän Porin perusopetuksen koulun kanssa yhteistyötä koulurauhaohjelmaan liittyen. Opiskelijat pitivät oppitunteja teemalla Kaikille kaveri. Lisäksi osa opiskelijoista oli mukana tukioppilasleirillä. 4.3 Lasten oikeudet tutuksi hanke YK:n Lapsen oikeuksien päivänä Järjestettiin Lapsen oikeuksien parlamentti Huittisissa Pellonpuiston koulun oppilaiden kanssa. Tilaisuutta seuraamassa oli Huittisten Risto Ryti-salissa kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta yhteensä noin 400 henkilöä. Tapahtuman toteuttivat Pellonpuiston yläkoulun tukioppilaat yhdessä MLL:n henkilökunnan kanssa. Tukioppilaat olivat koulun 9-luokkalaisia. Lapsen oikeudet tutuksi -parlamentti Lapsen oikeuksien parlamentti on mielikuvitteellinen kokous lapsen oikeuksien toteutumisesta teollistuneissa maissa ja kehitysmaissa. Oppilaat jakautuivat neljään ryhmään, joista jokainen edusti eri maata ja perehtyi oman maansa tilanteeseen lapsen oikeuksien kannalta. Ryhmät kertoivat oman maansa näkökulmasta etukäteen hankkimiensa tietojen ja valmistamiensa puheenvuorojen perusteella. Nuorilla oli käytössä myös kohdemaansa maahanmuuttaja apuna ja tukena. Parlamenttiin mukaan lähteneille oppilaille järjestettiin koulutusta lasten oikeuksista ja tapahtuman järjestämisestä yhteensä kolme kertaa. Koulutuksissa syvennyttiin lapsen oikeuksiin ja valmisteltiin sekä harjoiteltiin varsinaista parlamenttitapahtumaa. Tapahtumassa edustetut maat olivat Brasilia, Gambia, Venäjä ja Intia. Jokaisesta edustetusta maasta oli paikalla myös maahanmuuttajavieras. Maahanmuuttajat pitivät oman maansa kohdalla puheen, jossa he kertoivat lasten oikeuksien toteutumisesta kotimaassaan. Maahanmuuttajat tilaisuuteen saatiin yhteistyössä Satakunnan Monikulttuurisuus ry:n kanssa. Parlamentissa mukana olivat myös Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, joka piti avauspuheenvuoron, ja MLL:n Satakunnan piirin puheenjohtaja Johanna Aalto. 12

13 Suttilan koulu). Lapsen oikeuksien opetustunnit tavoittivat yhteensä n. 380 oppilasta ja opettajaa. Jokaiselle luokalle pidettiin kahden tunnin opetustunnit lapsen oikeuksista ja siitä, mitä tänä päivänä on olla lapsi. Ennen parlamenttitapahtumaa Parlamentissa käsiteltiin seuraavia artikloja: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. Artiklan esitteli Intia Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Artiklan esitteli Venäjä Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artiklan esitteli Brasilia Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Artiklan esitteli Gambia. Tapahtuman aikana yleisölle pidettiin jo aiemmin esille tuodun ohjelman lisäksi esitys yleisesti siitä, mistä lasten oikeuksien sopimuksessa on kysymys. Oppilaat ja maahanmuuttajavieraat pitivät myös kaksi musiikkiesitystä. Lasten oikeuksien parlamentti huomioitiin hyvin myös mediassa. Mukana olivat niin YLE Satakunta, Lauttakylä lehti kuin Alueviestikin. Hankkeeseen kuuluivat myös Huittisten alakouluilla pidetyt opetustunnit. Ne pidettiin Huittisten luokkalaisille (Sammun koulun, Lauttakylän koulu, Sallilan koulu, Loiman koulu ja Oppitunneissa lasten oikeuksia lähestyttiin toiminnallisilla menetelmillä. Oppilaat pääsivät itse pohtimaan omia oikeuksiaan ja samalla myös oikeuksiin liittyviä velvollisuuksia. Tunneilla tutustuttiin lapsen oikeuksiin sekä keskusteltiin oikeuksiin liittyvistä näkökulmista. Rahoitus hankkeeseen saatiin Ulkoasianministeriöstä. 4.4 Kuule ja vaikuta nuorisotyön alueellinen kehittäminen 2013 Kuule ja Vaikuta 2013 hankkeen tavoitteena oli kehittää oppilaskuntien hallitusten peruskoulutusopas soveltuvaksi myös toisen asteen oppilaskuntien käyttöön. Hankkeen parissa on myös haluttu tehdä yhteistyötä mm. Kankaanpään opiston kanssa sekä edistää eri toimijoiden verkostoitumista. Kuule ja vaikuta hanke käynnistyi keväällä 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoituksen turvin. Hankkeessa on koulutettu yläkoulujen oppilaskuntien hallitusjäseniä Vaikuttava Nuori peruskoulutusoppaan avulla. Lisäksi oppilaskuntien ohjaajille järjestettiin tapaamispäivä huhtikuussa. Hankkeeseen liittyvä seminaari Nuoret ja vaikuttaminen näkökulmia järjestettiin Raumalla Kulttuuritalo Posellissa. Osallistujia oli yhteensä 60 ja seminaari sai hyvää palautetta erityisesti nuoren näkökulman huomioimisesta. Seminaarin puhujina olivat piirin puheenjohtaja Johanna Aalto, tutkija, FM Tomi Kiilakoski, Kokemäen kaupunginjohtaja Markus Ojakoski, erikoistutkija KTT Leena Haanpää sekä sivistystoimentarkastaja Erik Häggman. 13

14 Lisäksi seminaarissa esiintyivät Rauman ylioppilasteatteri Qme:n näyttelijät. Oppilaskuntien ohjaajille järjestettiin keväällä koulutuspäivä ja mukana oli kahdeksan koulun ohjaajat. Hankkeen parissa on tehty yhteistyötä aktiivisesti Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n Valtikan kanssa. Syksyllä 2013 järjestettiin satakuntalaisille oppilaskuntaohjaajille koulutuspäivät Porissa MLL:n tiloissa. Vierailevina kouluttajina olivat Valtikka ry:n asiantuntijat. Koulutukseen osallistui hyvin osanottajia yhteensä noin 15. MLL:n Satakunnan piiri, Valtikka ja Eesti õpilaseinduste Liit toteuttivat yhteistyössä monikulttuurisen oppilaskuntaleirin Merikarvialla. Leirillä suunniteltiin oppilaskuntaan liittyvä esite sekä tehtiin kaksikielinen esittelyvideo oppilaskuntatoiminnasta. Hankekoordinaattori osallistui lisäksi Valtikan kutsusta vierailuun Viron Oppilaskuntaliitossa sekä Tallinnan peruskoulussa. Satakunnan alueen toisen asteen koulutuksessa. Pääkohderyhmänä hankehakemuksessa ovat erikokoiset lukiot. Hankkeen tavoitteina ovat esimerkiksi yhteistyön vahvistaminen Sataedun kanssa ja lisätä oppilaskuntien hallituksia ohjaavien opettajien valmiuksia toimia omassa tärkeässä työssään. Hankkeen rahoittajina oli Varsinais-Suomen ELYkeskuksen lisäksi opintotoiminnan Keskusliitto sekä Satakunnan alueen kuntia. 5 MONIKULTTUURITOIMINTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin monikulttuuritoiminta on suunnattu Porin seudulla asuville maahanmuuttajaperheille sekä kaikille suomalaisille, jotka haluavat tutustua maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa. Tavoitteena on aktivoida ja innostaa maahanmuuttajia osallistumaan, lisätä heidän sosiaalista hyvinvointiaan sekä edistää suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Monikulttuuritoimintaa rahoitti Porin kaupunki. 5.1 Monikulttuurinen perhetoiminta Monikulttuurisen perhekahvilan nimestä jätettiin maininta monikulttuurisuudesta pois, koska asiakkaat olivat epävarmoja ketkä ovat sinne tervetulleita. Nyt toimintaa on markkinoitu perhekahvilana ja siellä on käynyt sekä suomalaisia että maahanmuuttajavanhempia lapsineen. Oppilaskuntaleirillä Merikarvialla Vuoden lopulla laadittiin ELY-keskukselle uusi hankehakemus vuodeksi Hankehakemuksen nimi on "Nuori vaikuttaja 2014" ja sen tavoitteena on juurruttaa sekä kehittää oppilaskuntien ja oppilaskuntien hallituksien toimintaa sekä osallisuutta Helmikuussa Pormestarinluodon alueella järjestettiin yhteistyössä MLL:n Porkkanapesän ja muiden alueella toimivien yhteistyötahojen kanssa lasketteluretki Salomonkalliolle. 14

15 Toukokuussa pidettiin Porkkanapesässä romanija venäläiskulttuureista te lat, joiden tarkoitus oli tuoda lapsille tutummaksi kyseisiä kulttuureita. Kesäkuussa Sampolan alueleirillä yhtenä päivänä teemana oli monikulttuurisuus. Ohjelmassa oli mm. Nigeriasta kotoisin olevan pojan ohjaama HipHop tunti, afrikkalaisia rytmejä rumpujen tahtiin, nimen kirjoittaminen arabian ja burman kielellä. Tammen tilalla leireiltiin elokuun alussa ennen koulujen alkua. Leiri oli järjestetty tällä kertaa lapsille. Mukana oli kymmenen lasta sekä neljä ohjaajaa. Syyskuun perinteinen Silokallion sieniretki järjestettiin yhteistyössä Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen ja Porin seurakunnan diakoniatyön kanssa. Retkeen osallistui 45 maahanmuuttajaa. 5.2 Koulutus järjestettiin Liisanpuiston auditoriossa Asiakas vieraasta kulttuurista Kasvatustapoja eri maissa ja kulttuureissa koulutus. Yhteistyötahona oli Moniammatilliseen työhön valmentava Mk-koulutustyöryhmä. Osallistujia päivässä oli yhteensä 130 henkeä. 6 KEHITTÄMISTOIMINTA 6.1 Rikosuhripäivystys Rikoksen uhrista huolehtiminen on ihmisoikeuksien toteuttamista. RIKUn tehtävä on rikoksen uhrin aseman parantaminen vaikuttamalla lainsäädäntöön, yleiseen päätöksentekoon ja asenteisiin sekä tuottaa matalan kynnyksen tukipalveluja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. RIKUn toiminta on sekä korjaavaa että rikoksia ennalta estävää. Toiminta-alue niin tukipalveluissa kun vaikuttamisessa on koko maa. Yhteistyösopimukseen perustuen sitä toteuttavat Suomen Setlementtiliiton koordinoimana Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Kirkkohallitus ja Suomen Punainen Risti. Tuen tavoitteena on auttaa rikoksen uhria selviytymään kokemuksesta nopeammin ja kivuttomammin, kuin se ilman tukitoimia on mahdollista. Samalla asiakas saa ohjausta, tukea ja neuvoja voidakseen jatkossa välttyä joutumasta uudelleen rikoksen uhriksi. Asiakasta kohdellaan RIKUssa tarpeenmukaisesti, inhimillisesti ja tasavertaisesti mm. hänen etnisestä taustastaan, asuinpaikastaan ja kohtaamastaan rikoksesta riippumatta. Asiakkaille suunnatut palvelut tuotetaan pääosin ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä. RIKUn toiminta täydentää julkisia palveluja, välttäen päällekkäispalvelujen tuottamista. Vuonna 2013 Porissa oli käytössä viisi tukihenkilöä. Tukisuhteita vuoden aikana oli 33. Kaikkiaan kontakteja vuoden aikana asiakkaaseen tai asiakkaan asiassa oli 309 kappaletta. Tukisuhteissa olleiden asiakkaiden rikokset koskivat pääosin lähisuhde- ja seksuaalista väkivaltaa. Henkilökohtaisen tukihenkilön kanssa rikoksen uhri voi keskustella kokemastaan ja saada hänet tuekseen mm. rikosilmoitusta tekemään, poliisitutkintaan, lähestymiskielto- ja korvaushakemusten laatimiseen, oikeusapu- ja asianajotoimistoon, oikeudenkäyntiin ja muihin rikosasiaan liittyviin tilanteisiin. Tukisuhteen kesto vaihtelee yhdestä tapaamisesta ja muutamasta yhteydenotosta jopa pariin vuoteen oikeusprosessin kestosta riippuen. 15

16 Tukihenkilöille järjestettiin kuukausittain ohjauksellisia ryhmätapaamisia sekä niiden lisäksi täydennyskoulutusta ja virkistystä. Rikosuhripäivystyksen toimintaa käytiin esittelemässä mm. henkisen tuen ryhmälle, sovittelijoille sekä poliisin koulutuspäivässä. Markkinoinnissa on hyödynnetty Rikosuhripäivystyksen uutta materiaalia nuorille rikoksen uhreille. Peruskurssia ei toteutettu resurssipulan vuoksi vaan se siirrettiin vuoteen Toimintaa Porin alueella rahoitti RAY ja Porin kaupunki. 6.2 Nuorten valmennusryhmät toimintaa syrjäytymisuhan alla oleville vuotiaille nuorille Keväällä toteutettiin Power Up - Homma Haltuun ryhmä, joka oli valmennus- ja elämänhallintaryhmä syrjäytymisuhan alla oleville vuotiaille nuorille. Ryhmätoiminta edellytti tiukkaa sitoutumista. Tavoitteena oli ennen kaikkea terveiden elämäntapojen omaksuminen, tavoitteellisen työskentelyn oppiminen, päivärytmin saavuttaminen, vuorovaikutustaitojen hiominen, työ- ja koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen sekä työnhakuvalmiuksien lisääminen. Työmenetelminä käytettiin ryhmä- ja yksilöohjausta ja työote oli voimavara- ja ratkaisukeskeinen. Nuoret tulivat ryhmään etsivän nuorisotyön, sosiaalitoimen tai työvoiman palvelukeskuksen kautta. Ryhmä kokoontui neljänä päivänä viikossa kahden kuukauden ajan. Sen rahoittivat Pori Energia Oy, Länsi-Suomen Osuuspankki, Werner Hacklinin Säätiö sekä Lions Club Pori/Koivisto. Syksyllä järjestettiin valmennusryhmä kuntouttavassa työtoiminnassa oleville pitkäaikaistyöttömille. Ryhmän nimeksi tuli Horisontti -tuuli kääntyy. Ryhmään kuului kahdeksan aktiivista jäsentä, jotka olivat iältään vuotiaita. Valmennuksen tarkoituksena oli yksilön voimavaraistuminen sekä työ- ja koulutussuunnitelmien eteneminen. Samoin tavoitteena oli kohentaa arjessa selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Ryhmä toteutui tarjouskilpailun perusteella ja rahoitus tuli työllisyyden kuntakokeiluhankkeesta. Hanke etsii innovatiivisia kokeiluja ja malleja työllisyyden edistämiseksi. Tässäkin ryhmässä opeteltiin työelämän pelisääntöjä, työnhakutaitoja ja koulutusvaihtoehtojen etsimistä. Punaisena lankana rinnalla kulki koko ajan työtoiminta, josta mittavin aikaansaannos ja näyttö oli piiritoimiston alakerran remontti. Idearäätäli Sari Toivonen suunnitteli tilan värit ym. ratkaisut, ryhmä toteutti itse remontin hyvänä tiimityönä ja pankinjohtaja Matti Kiuru lahjoitti syntymäpäiväonnitteluina saamansa rahat tarvikkeisiin. Aikaansaannoksia juhlittiin tupaantuliaisissa, jotka järjestettiin PALVELUTOIMINTA MLL:n Satakunnan piirin palvelutoimintaan kuuluivat vuonna 2013 perhepalvelut: lapsiperheisen kotiapu, ammatillinen tukihenkilötyö, perhetyö ja ryhmämuotoinen perhetyö sekä vapaaehtoisuuteen perustuva lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta. Lisäksi palveluihin kuuluivat lasten synttärit ja lastenhoitopalvelu yrityksille. Vuonna 2013 palvelutoiminnassa oli tavoitteena panostaa kuntayhteistyöhön, palveluiden markkinointiin ja vetovoimaisuuteen sekä toimia ennaltaehkäisevän lastensuojelun puolestapuhujana ja eteenpäin viejänä satakuntalaisissa kunnissa. Kuntayhteistyö toteutui säännöllisellä yhteydenpidolla kuntatyöntekijöihin, jonka ansiosta erityisesti lapsiperheiden kotiavun tilaukset saatiin huimaan nousuun. Lisäksi kotiapua saatiin markkinoitua tavoitteen mukaisesti kunnallisten en- 16

17 naltaehkäisevien palveluiden piiriin, kuten täydentämään neuvolaperhetyötä. Vuonna 2013 perhepalveluita oli mahdollista saada kuitenkin vain kunnan maksamana. Käytännössä tämä tarkoitti, että perhe ei itse voinut tilata palvelua itselleen, vaan kunnan työntekijän, kuten sosiaalityöntekijän tai terveydenhoitajan tuli osoittaa perheelle maksusitoumus. Porin perusturvassa syksyllä jälleen valmistellaan esitystä lapsiperheiden paleluseteleiden käyttöönotosta alueella, joka antaisi perheille itselleen vapauden valita ja tilata palveluita suoraan palveluiden tuottajilta. 7.1 Satakunnan lasten- ja nuorten tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnassa tehtiin yhteistyötä kuntien kanssa laajemmin, kuin muiden palveluiden osalta. Vuonna 2013 tukisuhteita oli kuuden kunnan alueella ja tukisuhteiden määrä pysyi ennallaan edellisvuosiin verraten. Uusia vapaaehtoisia valittiin heti alkuvuonna Kankaanpäästä, Porista ja Euran seudulta. Kaksi peruskoulutusta järjestettiin toukokuussa sekä joulukuussa, molemmat Porissa MLL:n toimitiloissa. Tukihenkilöille ja tukiperheille pidettiin ryhmätapaamisia kolmella paikkakunnalla ja jatkokoulukset ja virkistykset keväällä ja syksyllä. Valtakunnallisen lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämistyön tiimoilta osallistuttiin edelleen EHJÄ ry:n organisoimiin valtakunnallisiin tapaamisiin ja näiden pohjalta Porin perusturvan kanssa kehitettiin ja mallinnettiin ryhmämuotoista tukihenkilötoimintaa seuraavan vuoden varalle. Palvelupäällikkö oli mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin POLA-hankkeen ohjausryhmässä; POLA- hankkeessa mallinnettiin aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimallia, erityisesti vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa. Lisäksi oltiin tiiviisti mukana järjestämässä valtakunnallisia Ehkäisevän työn messuja, jotka pidettiin Porissa syyskuussa. 7.2 Lapsiperheiden kotiapu Perhepalveluiden tavoitteena oli turvata lapsiperheille oikea-aikaisia ja helposti saatavilla olevia palveluja. Erityisesti lapsiperheiden kotiapua saatiin välitettyä perheille tarvittaessa vuorokauden sisällä. Nopea tuen välittäminen turvattiin ennakoivilla kotiapulaisten rekrytoinneilla. Tuen nopea saatavuus vaati myös piiritoimiston työntekijöiden hyvää tavoitettavuutta. Vuonna 2013 MLL:n Satakunnan piirissä toimi kotiapulaisena yhteensä 15 tuntityöntekijää ja kotiapua tilattiin Porin, Rauman ja Euran kunnista yhteensä 1531,5 tuntia. Edellisvuoteen verraten tulos on 100% enemmän, koska tilauksia ei vuonna 2012 ollut vielä yhtäkään. Kotiapulaisten pääsääntöiset tehtävät olivat lastenhoito ja huolenpito sekä kodin perussiivous. Kotiavusta löytyi vuoden aikana myös sijaa työparityöskentelylle perhetyön rinnalla. Kahdessa perheessä toimi MLL:n perhetyöntekijä ja kotiapulainen työparina. 7.3 Perhetyö Perhetyötä tarjottiin kuntien lastensuojelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden päätöksillä lapsiperheille, joissa oli herännyt huoli perheen hyvinvoinnista, lasten käyttäytymisestä tai vanhemmat kaipasivat tukea vanhemmuuteensa. Vuonna 2013 perhetyötä toteutettiin Rauman ja Eurajoen kanssa yhteistyössä. Palvelujen laatuun kiinnitettiin huomiota pyrittäessä luotettavaan, joustavaan, asiakaslähtöiseen ja vanhemmuutta tukevaan palvelutoimintaan. Vuoden 2013 aikana perhetyöntekijöissä oli vaihtuvuutta ja uusien perhetyöntekijöiden rekrytoinnissa kiinnitettiin huomiota yhä enemmän ammattitaitoon ja osaamiseen, joka vastaa parhaiten tämän hetken haasteita perhetyössä. Erityisesti sairaanhoidon 17

18 ja psyykkisten sairauksien osaamista saatiin resurssiin kaivatusti lisää. Perhetyössä työskenteli yhteensä 7 tuntityöntekijää ja tunteja kertyi 2094,5. Lisäystä edelliseen vuoteen on noin 10 tuntia. Aiempina vuosina perhetyön tuntimäärät ovat kasvaneet jopa sadoilla tunneilla. Kasvun pysähtymiseen vaikuttanee tämän hetken heikko kuntatalous, panostaminen yhä ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä palveluiden tarjonnan monipuolistuminen ja lisääntyminen. 7.4 Ryhmämuotoinen perhetyö Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin edelleen vuonna 2013 Raumalla yhteistyössä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Ryhmämuotoinen perhetyö perustuu kunnan kanssa tehtävään sopimukseen, jonka mukaan ryhmä kokoontuu kerran viikossa, kuuden tunnin ajan. Ryhmä toimi Raumalla Lajotuvalla ja sitä tuotettiin kevät- ja syyslukukaudella yhteensä noin 186 tuntia. Kiinnostus ryhmämuotoisesta perhetyöstä lisääntyi markkinoinnin kautta muuallakin Satakunnassa, mutta uusia sopimuksia ei vielä saatu. 7.5 Ammatillinen tukihenkilötyö Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnassa tilauksia riitti edelleen enemmän, kuin vapaaehtoisia oli saatavilla. Ammatillisella tukihenkilötyöllä puolestaan ei ollut tilausta koko vuonna. Ammatillista tukihenkilötyötä käytetään kunnissa osana perhetyön toimintamuotoja ja itsenäinen ammatillisen tukihenkilötyön palvelu poistettiin käytöstä katteettomana. 7.6 Lastenhoitopalvelut yrityksille Lastenhoitopalvelua yrityksille tuotettiin vuonna 2013 yhteensä 72,5 tuntia. Yrityslastenhoidon yhteistyökumppanina oli Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus Soteekki. Tilausten kiireellisyydestä johtuen yrityslastenhoidon työntekijöinä käytettiin myös organisaation omia kotiavun tuntityöntekijöitä. Lastenhoidon kiireellinen välittäminen tuotti haasteita työntekijäresursseista johtuen, joten yrityslastenhoitoa ei markkinoitu, mutta voimassa olleita yrityssuhteita pidettiin yllä ja palvelun tarpeeseen vastattiin parhaalla mahdollisella tavalla. 7.7 Synttärit MLL:n Satakunnan piiri järjestää perheiden tilauksesta lasten synttäreitä, joissa pääpaino on leikillä ja yhteisellä tekemisellä. Synttäreitä juhlitaan MLL:n Satakunnan piirin tiloissa Porin keskustassa ja ohjaamisesta huolehtii kerralla kaksi synttärityöntekijää. Kolmeen eri teemaan perustuvia synttäreitä järjestetään vaihtoehtoina kotona järjestettäville syntymäpäiväjuhlille. Lasten synttäreitä vietettiin vuonna 2013 yhteensä 9 kertaa. Synttäriteemoista Disco- teema oli suosituin. Vuoden alussa järjestettiin synttärityöntekijöille koulutus, jossa käytiin läpi mm. uudistuksia ja synttärien hintamuutoksia. Samaan aikaan kartoitettiin ja päivitettiin ohjaajaresurssit. Synttäriohjaajina toimi pääasiassa sosiaalialan opiskelijoita oman päätoimisen opiskelunsa ohella. Kiireinen opiskelijaelämä, erityisesti harjoittelujaksot estivät työntekijöitä ajoittain vastaamasta synttäritilauksien tarpeeseen ja ohjaajien saaminen sovituille synttäreille olikin varsin hankalaa vuoden loppupuolella tehtiin pintaremonttia alakerran toimitiloissa, joissa synttäreitäkin vietetään. Remontista johtuen marras- joulukuussa ei voitu järjestää synttäreitä ollenkaan. 18

19 Synttäripalveluiden tarjonta ja kilpailu on lisääntynyt Porissa ja myös tämä on aiheuttanut haasteita MLL:n Satakunnan piirin synttäreiden tuottamiseen. Synttäreistä saadut tulot eivät riittäneet kattamaan palvelun järjestämiseksi käytettyjä resursseja riittävästi ja synttäripalveluiden jatkoa harkittiin tarkoin loppuvuonna Synttäreiden kohtalon päätös jätettiin tulevalle keväälle ja synttäreitä päätettiin järjestää ainakin vielä tulevan kevään 2014 ajan. 8 TALOUS JA HALLINTO 8.1 Järjestörakenne ja piirin luottamuselimet Piirihallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa ja käsiteltäviä asioita kertyi 94. Vuoden viimeisessä kokouksessa juhlistettiin pois jäävän piirihallituksen jäsenen Leena Kampin pitkää työrupeamaa hallituksessa ja vietettiin samalla uudistuneen alakerran tupaantuliaisia. Noin viikkoa ennen piirihallitusta oli yleensä työvaliokunnan kokous. Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, yksi piirihallituksen jäsen ja toiminnanjohtaja. Kevätkokous pidettiin 23.4., jonka yhteydessä paljastettiin pois jääneen, pitkäaikaisen piirihallituksen puheenjohtajan Timo Laeksen muotokuva. Syyskokous oli Strategiatyöskentely oli näkyvällä sijalla vuoden mittaan koko järjestössä. Piirihallituksen strategiapaja Esa Iivosen johdolla pidettiin Työskentelyn tuloksena piiri halusi ennen kaikkea onnistua paikallisyhdistysten toimivuudessa, ammatillisen ja vapaaehtoistyön kohtaamisessa, ylipäätään ihmisten kohtaamisessa sekä osoittaa hyvää laatua ja osaamista. Keinoina alueellisen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen nähtiin kolmannen sektorin parempi verkostoituminen, rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen ja toiminnan pitkäjänteisyyden vahvistaminen. Liittoyhteisö nähdään tulevaisuudessa vahvasti vaikuttavana, arvostettuna järjestönä, jolla on vankka asiantuntemus ja joka on mukana päätöksenteossa vähintään asiantuntijatahona. Piirin yhdistysten strategiapajassa olivat keskusjärjestöstä mukana Maarit Päivike ja Arja- Liisa Mauno. Pajassa työskenneltiin innokkaasti mm. siitä, miten yhdistykset tavoittavat erilaiset lapset, nuoret ja perheet. Paikallisyhdistysten aseman ja toiminnan profiloitumista pidettiin tärkeänä sekä MLL:n näkyvyyden lisäämistä. Paikalliset tarpeet määrittävät sen, mitä uutta tarvitaan, mistä luovutaan, mitä vahvistetaan. Piirin ja yhdistysten yhteistyötä toivottiin kehitettävän ja piirin ammatillisen tuen vahvistamista yhdistyksiin päin lisättävän. Piirin henkilöstö ja puheenjohtaja pohtivat syksyn kynnyksellä perheiden osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden lisäämistä, kumppanuuksien vahvistamista sekä sitä, kuinka niukoilla resursseilla tullaan toimeen. Piiri teki vuoden aikana tavallista enemmän yhteistyötä keskusjärjestön kanssa. Strategiatyön lisäksi työstettiin yhdessä mm. isoa hankehakemusta, joka liittyi perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Piirihallituksessa pohdittiin muutamia kertoja organisaatiorakenteen ja nimikkeiden muutoksia, sääntöjen uusimista ja muuta henkilöstöhallintoon liittyvää. Alati vaihtuva tehtävärakenne ja hankemaailman arvaamattomuus asettivat omat haasteensa, jonka vuoksi katsottiin parhaaksi edetä asiassa pienin askelin. 8.2 Talous Edellisen vuoden tulos oli tappiollinen ja vuosi 2013 elettiin tiukan talouden aikaa. Joka piirihallituksen kokouksessa luotiin katsaus 19

20 talouteen ja sen tasapainottamien olikin hallituksen keskeisin asia. Säästökohteita ei juurikaan enää löytynyt mutta tehokkaalla palvelutuotannon markkinoinnilla ja myynnillä saatiin kurottua umpeen edellisen vuoden tappiota. Maksuvalmius oli pitkin vuotta huomattavasti parempi kuin edellisenä vuonna. Uusi pieni tulonlähde löytyi yritysyhteistyöstä, josta solmittiin sopimus kiinteistöalan yrityksen Huom! Solid House oy LKV:n kanssa. MLL:n Satakunnan piiri saa jokaisesta asuntokaupasta 50 euroa. Sopimus on tehty saakka. Kuntarahoituksen saaminen perhekeskustoimintaan on tulevaisuuden suuri haaste. Toiveena oli vuodelle 2014 saada Ray:n rahoituksella yksi työntekijä myös Satakuntaan virittelemään kuntien ja paikallisyhdistysten yhteistyötä. Piireille haettiin tähän tarkoitukseen rahaa keskusjärjestön kautta ja pohjatyötä tehtiin joka piirissä. Satakunnan piiri sai aikaan puitesopimuksen Eurajoen kunnan ja Pohjois- Satakunnan liikelaitoskuntayhtymän kanssa. Joulukuinen Ray:n päätös joulukuussa oli suuri pettymys koko järjestössä. Satakuntaan saatiin työvoimaa puolikkaan henkilön verran. 8.3 Varainhankinta ja keräykset - HUOM (Solid House) Arpajaiset netto 142,50 - Enkelikirkko netto 411,19 - Kevätilo-keräys netto 295,69 - Matti Kiuru 50 v Sisäiset palvelut ja tilat Sisäisillä palveluilla tuetaan piirin kaikkia sisältöalueita. Näihin palveluihin kuuluvat johtaminen, taloushallinto, kirjanpito, palkanlaskenta, atk-tukityö sekä siivous. Näistä palveluista vastasivat toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri sekä atk-tukihenkilö tuntityönä. Siivouspalvelut kilpailutettiin jälleen kerran ja niistä vastasi alkuvuoden Siivouspori ja loppuvuoden ajan Lemon. Porkkanapesän tilat siivottiin itse. Tilitoimistopalvelut ostettiin edelleen Pretaxilta. Piiritoimisto sijaitsee Porin keskustassa Antinkatu 8 :ssa omissa tiloissa. Samassa yhteydessä toimii myös perhekahvila. Raumalla on pieni toimipiste Monitorissa. Sitä käyttävät lähinnä perhetyöntekijät. Porkkanapesätoimintaa varten on vuokrattu kaupungilta huoneistot Pormestarinluodossa ja Sampolassa. Piiritoimiston alakerran tila sai syksyllä uuden ilmeen. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmä maalasi seinäpinnat, kunnosti vanhoja huonekaluja ja muutti tilan ilmettä lapsiystävällisemmäksi. Tarvike- ja välinerahat saatiin lahjoituksena. 8.5 Piirin henkilöstö ja opiskelijat Piirin palkkalistoilla oli vuoden aikana 13 työntekijää sekä 21 tuntipalkkaista, jotka työskentelivät pääasiassa kentällä. Henkilöstö kokoontui vähintään kerran kuukaudessa yhteisten asioiden tiimoilta. Sen lisäksi toiminnanjohtaja sekä tiimit/vastuuhenkilöt sopivat palaveriaikoja tarpeen mukaan. Kehityskeskustelut käytiin aivan vuoden lopulla. Omaehtoista työkyvyn ylläpitämistä tuettiin jakamalla kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Työnohjaus oli järjestetty ainoastaan rikosuhripäivystyksestä vastaavalle työntekijälle. Keväällä virkistäydyttiin yhdessä tekemisellä ja pestiin piiritoimiston kaikki ikkunat. Syksyllä yhdessä tekeminen huipentui mittavaan Koulurauhatapahtumaan, jota vietettiin Kirjurinluodossa ja joka itse tapahtumapäivänä vaati koko henkilöstön ponnistuksen. Ennen 20