Puheenjohtajan tervehdys Toiminnanjohtajan tervehdys... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan tervehdys... 4. Toiminnanjohtajan tervehdys... 5"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 2

3 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys... 4 Toiminnanjohtajan tervehdys LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Näkyvyys ja vaikuttaminen Yleisötapahtumat KANSALAISTOIMINTA Yhdistystoiminnan tukeminen LAPSI- JA PERHETOIMINTA Perhetoiminta Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke Satakunnassa NUORISOTOIMINTA Tukioppilastoiminta Tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke (SATUKE) MONIKULTTUURITOIMINTA Kulttuurivälitystoiminta Oikeesti LASTEN oikeus! hanke Maahanmuuttajien perhetoiminta ja -leiri Maahanmuuttajille ja heidän kanssaan toimiville suunnattu koulutus KEHITTÄMISTOIMINTA Vaikuttava Nuori nuorisotyön alueellinen kehittäminen Rikosuhripäivystyksen palvelupiste PALVELUTOIMINTA Lapsiperheiden kotipalvelu Perhetyö Ryhmämuotoinen perhetyö Lastenhoitopalvelu yrityksille Synttärit TALOUS JA HALLINTO Luottamustoiminta Talous Sisäiset palvelut ja tilat Piirin henkilöstö ja opiskelijat LIITTEET

4 Puheenjohtajan tervehdys MLL:n Satakunnan piirin seitsemäs vuosikymmen on alkanut eikä tahti ole hidastunut. Liiton piirissä on tapahtunut suuri rakennemuutos, jonka tuloksena Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon piirit yhdistyivät Järvi-Suomen piiriksi. Liitto asetti rakennettaan pohtimaan Järjestötyöryhmän, joka toimi vuosina Tärkein tavoite työryhmällä oli paikallisyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen muun muassa piirien tuen avulla. Tämä onkin Satakunnan piirille edelleen haasteena. Kaikille yhteistä rakennemallia ei katsottu järkeväksi suunnitella eikä edellyttää uusia yhdistymisiä vaan todeta, että järjestörakennetta on tarkasteltava alueiden erilaisista piirteistä, historiasta ja tarpeista käsin. Mahdollinen yhdistyminen jäi siten piirien ja paikallisyhdistysten oman harkinnan varaan, niin kuin Järvi-Suomen piirin tapauksessakin oli asianlaita ollut. Satakunnan piiri toimii siis yhtä jääräpäisenä itsenään niin kuin tähänkin asti huolimatta taloudellisista haasteista. Niitähän nykyisin ei pidä puuttumaan ei Satakunnassa kuin ei koko Suomessakaan. Jääräpäisyys ei kuitenkaan merkitse eristäytymistä, vaan vuoden 2011 aikana on laajennettu yhteistyötä Varsinais-Suomen piirin kanssa. Keväällä ja syksyllä sekä työntekijät että hallituksen jäsenet yhdessä ovat kokoontuneet Turussa ja Raumalla tutustumassa toisiinsa ja pohtimassa yhteistyön muotoja ja konkreettisia sisältöjä. Näkyvyyttä piirin toimintaan on tuonut muun muassa osallistuminen aktiivisesti kesän 2011 Suomi Areena tapahtumaan Pori Jazzien aikaan. Syksyllä järjestettiin Vaikuttava Nuori hankkeen Tuuks mun kans konsteja nuorten osallisuuteen seminaari sekä Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishankkeen (SATUKE) päätösseminaari. Tärkeä tapahtuma koko liiton kannalta oli tietenkin liittokokous Oulun helteissä. Vapaaehtoistoiminta on koko liiton ja piirin kivijalka yhdistyksistä puhumattakaan. Vuosi 2011 oli eipä enempää eikä vähempää kuin koko Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Meillä vapaaehtoistoiminnan vuosi on joka vuosi ja kiitänkin kaikkia vapaaehtoisia sekä myös Piirin henkilökuntaa väsymättömästä työstä lasten ja lapsiperheiden hyväksi! Raumalla Timo Laes, puheenjohtaja 4

5 Toiminnanjohtajan tervehdys Kevät on tietynlaista tilinteon aikaa. On katsottava taaksepäin, mitä on saatu aikaan, mitä kenties jääty kaipaamaan. Vuosi 2011 oli talouden kannalta heikko ja paineet varainhankinnan monipuolistamiseen kasvoivat. Innovaatioita ei toki puuttunut mutta saimme kolmeen hankehakemukseen kielteisen päätöksen. Myöskään oma palvelutuotantomme ei tuottanut arvioitua tulosta. Syitä tulopuolen heikkenemiseen voidaan löytää esimerkiksi RAY:n tiukentuneista linjauksista sekä kuntien alati epävarmoista tilanteista. Tiukka rahatilanne on saanut piirimme tarkastelemaan toimintojaan yhä kriittisemmin, mikä ei suinkaan ole huono asia. Entisiä käytäntöjä muuttamalla on saatu aikaan mittaviakin säästöjä. Tästä hyvänä esimerkkinä on taloushallinnon muutosprosessi, joka vietiin läpi vuoden aikana. Piirihallituksen kokouksista suuri osa oli ns. teemakokouksia, joissa eri toiminnot esiteltiin. Tätä käytäntöä pidettiin hyvänä ja toivottiin jatkettavan aika ajoin. Kesän kynnyksellä piirihallitus ja henkilökunta kokoontuivat yhteiseen illanviettoon Yyteriin. Kesäkuussa osallistuttiin Oulun liittokokoukseen. Paljon tapahtui toki myönteisiä asioita. Saimme edelleen runsaasti näkyvyyttä lehdistössä, radiossa ja jopa tv:ssä. Kesä oli poikkeuksellisen vilkas Suomi-Areena ja muine tapahtumineen. Kesän aikana uudistettiin myös piiritoimiston ulkoinen ilme. Syksyllä järjestettiin kaksi seminaaria, jotka kokosivat väkeä maakunnasta. Toinen niistä oli Satuke hankkeen päätösseminaari, koska hanke päättyi vuoden lopussa. Sopimukset kunnille tuotettavasta tukihenkilötoiminnasta saatiin aikaan ja työ jatkuu. Toisena merkittävänä asiana mainittakoon oppilaskuntatyön mallintaminen Satakunnan alueella. Tämäkin työ jatkuu. Lämmin kiitos, vapaaehtoisille, luottamushenkilöille, henkilökunnalle ja kaikille teille, jotka olette olleet työssämme mukana tavalla tai toisella. Maailma muuttuu ja MLL:n haasteet sen mukana. Toivon, että pystymme vastaamaan kunkin ajan haasteisiin kunnioittaen perinteisiä arvojamme. Haluamme säilyä helposti lähestyttävänä, luotettavana ja tasa-arvoa kunnioittavana järjestönä, jossa on ilo tehdä työtä. Porissa Tarja Kuoppa, toiminnanjohtaja 5

6 1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinlähtökohtina ovat: lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen, lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuuden edistäminen, lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen sekä vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. Vuoden mittaan oltiin useita kertoja tiedotusvälineissä eri teemojen tai tapahtumien kautta. Lasten oikeuksien parlamentti tapahtuma pääsi Yleisradion alueuutisiin televisioon. Verkostot lisääntyivät kertomusvuoden aikana ja MLL:n Satakunnan piiri säilyi entistä vahvempana vaikuttajana Satakunnassa ja kokeili uskaliaasti uusia yhteistyön malleja. Vuoden aikana osallistuttiin myös muiden järjestämiin tapahtumiin, kuten messuille ja Suomi Areena tapahtumaan. Liite 1 Satakunnan piirin henkilöstön verkottuminen 1.1 Näkyvyys ja vaikuttaminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vahva lapsija perhepoliittinen vaikuttaja. Piirijärjestön vaikuttamistyö näkyy koko maakunnassa Piirijärjestöllä on monenlaista asiantuntemusta ja keskusjärjestö päivittää henkilöstön osaamista järjestämällä sille useita koulutuksia vuoden mittaan. Samoin se kokoaa ja jakaa lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa tietoa ja tuottaa aineistoa myös nettiin. Piirillä on paljon tietoa, koulutusmateriaalia ja tukiaineistoa vaikuttamisen välineeksi. Satakunnan piirin näkyvyys ja ulkoinen ilme paranivat entisestään kertomusvuoden aikana. Toimistotilojen ulkoista ilmettä ja järjestystä kohennettiin pitkin vuotta, katutason ikkunat kuvitettiin ja niihin vaihdettiin myös uudet logot. 1.2 Yleisötapahtumat 8.1. Seurakuntakeskuksessa piispantarkastus, johon toiminnanjohtaja osallistui Pirkanpuiston pulkkaretki Alueen yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyssä tapahtumassa tarjottiin talvista toimintaa ja tekemistä hiihtolomalla koko perheelle Toimintapäivä Kuninkaanhaan koululla Osallistuttiin koulun järjestämään hyvinvointipäivään järjestämällä usealle luokalle toiminnallinen tuokio uni-teemalla. Keskusjärjestön toimesta lähetettävään yhdistystiedotteeseen kirjoitettiin säännöllisesti. 6

7 7.5. Kevätilo-keräys Itäkeskuksen Prismassa Piirin henkilökohta toteutti lipaskeräyksen perhekahvilatoiminnan tukemiseksi sekä jakoi ilmapalloja ja teki kasvomaalauksia lapsille Hermannin kesäpäivä Vietimme Hermannin kesäpäivää Kirjurinluodon aurinkoisissa maisemissa. Teemana oli Lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan, joka näkyi monissa toimintapisteissä. Toimintapisteitä oli kasvomaalauksesta liikuntapisteisiin ja kielikylpyihin. Esityksillään meitä viihdyttivät Lokkilavalla Vinkuintiaanit, afrikkalaiset rummuttajat, Porin Flamenco-opiston tanssijat ja Tarkka-A sekä kapellimestareina toimineet peikot Hiski Hirmukoura ja Pieni Pirttihirmu. Aurinkoinen ja lämmin ilma houkutteli paikalle yli tuhatpäisen yleisön. Monet olivat innostuneet nappaamaan piknik-peiton ja korin eväineen mukaan. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Unicef Satakunnan kanssa. Mukana toimintapisteitä järjestämässä olivat myös Satakunnan Monikulttuuriyhdistys, FBT Karhut ja Länsi-Suomen pesis. Tapahtumapäivässä olivat mukana myös monet vapaaehtoiset sekä Gunnar Kansanen ja Viksu Mustavaris Sampolan alueleirin taidenäyttely Alueleiri viikon huipentumana rakennettiin taidenäyttely, jossa kävijöiden tuotokset viikonajalta olivat esillä. MLL Satakunnan piirin Porkkanapesätoiminta oli yksi alueleiriviikon järjestäjistä Suomi Areena tapahtuma Kaupungin sisäpihalla klo Periytyykö hyvinvointi keskustelu lapsuus- ja nuoruusiän hyvinvoinnista. Jazz kadun lava klo Vapaaehtoistoiminta 2.0 kohtaavatko toiveet ja tarpeet tulevaisuudessa? 12.7 Avoimet ovet MLL:n Satakunnan piirissä Vapaaehtoistyön monet mahdollisuudet, tuotemyyntiä, yllätyksiä sekä herkkuja tarjolla Vapaaehtoistyön juhlavuoden paraati Tuettiin taloudellisesti ja oltiin mukana suunnittelussa Marimekon kanssa yhteinen asiakasilta Ratsulan liikkeessä Teemana tukioppilastoiminta. 7

8 Ketään ei jätetä Nuorten verkoston foorumi Nuorilla oli mahdollisuus tutustua erilaisiin tukipalveluita tarjoaviin tahoihin Porin keskustan nuorisotalolla. Osallistujia tapahtumassa oli noin 400. MLL Satakunnan piiri oli mukana yhtenä toteuttaja tahona Sampolan Joulumaailma tapahtuma Alueen yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyssä tapahtumassa tarjottiin toimintaa ja tekemistä koko perheelle jouluisissa tunnelmissa Enkelikirkko Keski-Porin kirkossa Seminaarit: Vaikuttava Nuori hankkeen seminaari Liisanpuistossa Asiantuntijoina mm. dosentti, erikoistutkija, FT Katriina Siivonen Turun yliopistosta ja erikoissuunnittelija, VTL Päivi Känkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishankkeen päätösseminaari Satakunnan Marttojen tiloissa Asiantuntijana toiminnanjohtaja Kai Laitinen Ehjä ry:stä. 2 KANSALAISTOIMINTA 2.1 Yhdistystoiminnan tukeminen Piirin tehtävänä on vahvistaa yhdistysten vapaaehtoistyön edellytyksiä tarjoamalla ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja virkistystä. Vuoden aikana yhdistyksille järjestettiin koulutusta piiritoimistolla sekä yhdistysten tarpeista nousseista aiheista yhdistysten omissa tiloissa. Osa yhdistystoimijoista osallistui Seinäjoella pidettyyn Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan päivään. Lisäksi oli käyntejä yhdistyksissä tai yhdistyksen käyntejä piiritoimistolla uuden toiminnan käynnistämiseen tai jo olemassa olevaan toimintaan liittyen. Tiedotusta yhdistyksille on pyritty jatkamaan käyttäen yhdistystiedotetta ja piirin nettisivuja, koska nämä ovat kaikkien yhdistystoimijoiden luettavissa. Lisäksi on tiedotettu sähköpostitse ja puhelimitse piirissä oli jäseniä Liite 2 MLL:n Satakunnan piirin yhdistysten jäsenmäärät ( ) 8

9 3 LAPSI- JA PERHETOIMINTA 3.1 Perhetoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea lasten ja lapsiperheiden arkea paikallisen tason vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta. Käytännössä tämä tapahtuu usein MLL:n perhekeskuksissa ja perhekahviloissa. MLL:n perhetoiminta korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Se tukee aktiivista kansalaisuutta tarjoamalla väylän osallistua ja vaikuttaa oman alueen asioihin ja palveluihin. Perhekahvilat ovat yhdistysten yleisin tapa toteuttaa perhetoimintaa. Satakunnan piirin alueella on yli 20 perhekahvilaa, joista lähes kaikki kokoontuvat viikoittain. Vuoden aikana kahdessa yhdistyksessä on käynnistetty perhekahvilatoiminta. Perhekahviloiden lisäksi yhdistykset ovat järjestäneet kerho- ja vertaistoimintaa, retkiä sekä erilaisia tapahtumia. Piirillä toimi vuonna 2011 neljä omaa perhekahvilaa, joista piiritoimistolla kolme ja Pormestarinluodon lähiössä yksi. Lisäksi yritettiin käynnistää toimintaa Sampolan alueella. Perhekahviloista kolmea veti vapaaehtoinen ja kahta piirin työntekijät. Piirin perhekahviloita markkinoitiin yhteistyötahoille, neuvoloihin, seudun ilmoitustauluilla jne. Keskusjärjestö toteutti valtakunnallisen perhekahvilakyselyn keväällä, johon sekä kävijät että ohjaajat pääsivät vastaamaan. Piirin työntekijöistä kaksi osallistui alkuvuonna vertaisryhmäohjaajakoulutukseen, jonka puitteissa järjestettiin keväällä äitien vertaisryhmä. Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja mukana oli kuusi äitiä. Suunniteltiin hanketta, joka olisi laajentanut Satakunnan alueen vertaisryhmätoimintaa ja sen puitteissa kartoitettiin lähiyhdistyksen halukkuutta lähteä järjestämään vertaisryhmätoimintaa. Resurssien puutteen vuoksi ei yhdistykset olleet tällä hetkellä halukkaita lähtemään mukaan ja hankkeen hakeminen jäi. Yhteistyössä keskusjärjestön, Pohjanmaan piirin sekä Varsinais-Suomen piirin kanssa järjestettiin Seinäjoella lokakuussa Lapsi, nuoriso ja perhetoiminnan päivä, joka oli suunnattu yhdistystoimijoille. Vuoden aikana aloitettiin työstäminen Porkkanapesätoiminnan siirtymisestä yhdeksi osaksi piirin lapsi- ja perhetoimintaa. Tällä pyritään mahdollistamaan toiminnan jatkuvuus vuonna 2013, kun RAY:n rahoitus kyseisen toiminnan osalta päättyy. Yhdistykset olivat tänäkin vuonna erittäin aktiivisesti mukana jakamassa Hyvän Joulumielen lahjakortteja. Yhdistykset jakoivat 300 lahjakorttia lapsiperheille ja tarvetta olisi tänä vuonna ollut selvästi suurempaankin määrään. Piirin perhetoimintaa rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Toiminnan koordinoinnista vastasi lapsi- ja perhetoiminnan koordinaattori. 9

10 3.2 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke Satakunnassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeessa ( ) kehitetään ja vakiinnutetaan perheen psykososiaalista tukea vahvistava toimintamalli osaksi neuvolan vanhemmuutta tukevaa ja ehkäisevää työtä. Toimintamalli perustuu ohjattuun perheryhmään ja se on tarkoitettu esikoisensa saaneille, tuoreille vanhemmille. Hankkeesta vastaa MLL:n keskusjärjestö ja toimintaa toteutetaan MLL:n piireissä. Perheryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Perheryhmän avulla mahdollistetaan myös perheiden toisilleen antama vertaistuki. heryhmä, joka päättyi keväällä Sekä Raumalla että Satakunnan alueen muissa yhteistyökunnissa toiminta lähti hyvin liikkeelle. Satakunnan piirin alueella toimi vuonna 2011 yhteensä neljä (4) perheryhmää, joista kaksi Raumalla, yksi Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpäässä ja yksi Keski-Satakunnassa, Kokemäellä. Kaksi näistä ryhmistä jatkuu kevääseen Kuntien sosiaalija terveysalan ammattilaisia koulutettiin MLL:n perheryhmäohjaajakoulutuksessa ja alueelliset perheryhmät jatkuivat/alkoivat. Piirin hanketyöntekijä työskenteli yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa ja yhteydenpitoa tapahtui henkilökohtaisten ja yhteisten tapaamisten, puheluiden ja sähköpostien avulla. Vuonna 2011 Satakunnan piirin alueella kiinnostus Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmätoimintaa kohtaan oli suuri. Hanketta ja toimintaa käytiin esittelemässä seitsemässä kunnassa/kuntayhtymässä. Yhteistyösopimuksen kirjanneiden kuntatoimijoiden kanssa oltiin tiiviisti yhteistyössä. Piirin hanketyöntekijä piti kuntatoimijoihin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse sekä kävi jokaisessa hankkeeseen mukaan lähteneessä kunnassa/kuntayhtymässä (Rauma, Eura, Pohjois-Satakunta, Keski-Satakunta) esittelemässä toimintaa ja suunnittelemassa sen jatkoa sekä vaihtamassa ajankohtaisia tietoja. Satakunnan alueen pilottikuntana toimineen Rauman kanssa ohjattiin yhteistyössä alueen ensimmäinen Vahvuutta vanhemmuuteen per- 4 NUORISOTOIMINTA 4.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat yläkoulujen luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja olemaan heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä kaverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yh- 10

11 teisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Satakunnan alueen perusopetuksen luokilla on aktiivista tukioppilastoimintaa 95 % kouluista. Tukioppilaita Satakunnan alueella on noin 800, tukioppilasohjaajia 40 ja kouluttajia kolme. Vuonna 2011 Satakunnan alueen tukioppilaille pidettiin 17 peruskoulutusta ja 23 jatkokoulutusta. Jatkokoulutusten aiheina olivat tunteet, koulukiusaamisen ehkäiseminen, nettiturvallisuus, tapahtuman järjestäminen sekä esiintymistaidot. Lisäksi tukioppilaita koulutettiin Oikeesti LASTEN oikeus! hankkeessa. Koulutimme myös Kallelan erityiskoulussa Porissa yläkoululaisia itsetunnosta ja päihteistä. Koulutuksiin osallistui oppilaita yhteensä Vanhempainiltoja oli kolme, Punkalaitumella, Raumalla ja Porissa. Vanhempainiltojen aiheina oli nettiturvallisuus ja ongelmapelaaminen. Osallistujia oli yhteensä 140. Valtakunnallinen koulurauha julistettiin Oulussa ja samanaikaisesti monet koulut Satakunnassa järjestivät oman koulurauhan julistuksen. Koulurauhan keskeiset periaatteet olivat oppilaiden osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Tukioppilasohjaajapäivät järjestettiin valtakunnallisena koulutusristeilynä lokakuussa 2011 teemalla nettiturvallisuus. Satakunnan alueen tukioppilasleirit Luodon leirikeskus Eurajoki Kiitosleiri, osallistujia Eurajoelta, Säkylästä ja Kiukaisista, yhteensä 33 + ohjaajat Luodon leirikeskus Eurajoki Mulla on oikeus! leiri, osallistujia Ulvilasta, Kiukaisista ja Nakkilasta, yhteensä 31 + ohjaajat Luodon leirikeskus Eurajoki Mulla on oikeus! leiri, osallistujia Siikaisista, Harjavallasta ja Ulvilasta, yhteensä 23 + ohjaajat Luodon leirikeskus Eurajoki Mulla on oikeus! leiri, osallistujia Eurajoelta, Honkajoelta, Karviasta ja Noormarkusta, yhteensä 38 + ohjaajat Syksyn leireillä teemana olivat Lasten oikeudet ja yhteistyötahona oli Satakunnan Unicef maakuntavuoden kunniaksi. Leireillä teemaa käsiteltiin monipuolisten menetelmien kautta, mm. tekemällä julisteita ja opettelemalla afrikkalaista rummutusta. Tukioppilastoimintaa rahoittivat tukioppilastoiminnan hyväksi järjestetty Päivätyökeräys Satakunnan alueen yläkouluissa (mukana 7 koulua), Opintotoiminnan Keskusliito ja MLL:n Keskustoimiston koordinoimana Raha-automaattiyhdistys. 11

12 Lisäksi toimintaa rahoittivat MLL:n Porin paikallisyhdistyksen Lasten- ja nuortensuojelusäätiö sekä Vakka Suomen Nuorisosäätiö (Rauma, Eurajoki, Eura, Kiukainen, Säkylä, Köyliö). Tukioppilastoiminnasta vastasivat hankekoordinaattori ja hanketyöntekijä. 4.2 Tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä Tuki- ja turvapaikkatoiminta on alueellista, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka kohderyhmänä ovat vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Lasten ja nuorten sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin vastaaminen sekä perheiden tukeminen arjen hallinnassa ovat toiminnan pääpainopisteet. Toiminta on lähiössä tapahtuvaa kodinomaista, avointa, matalan kynnyksen toimintaa. Se perustuu laaja- alaiseen ja tiiviiseen verkottumiseen toimintalähiössä. Toimintaa oli kertomusvuonna koko vuoden Pormestarinluodossa ja Sampolassa sekä kevätkauden keskustassa. Kevätkaudella toimintaa oli 3 kertaa viikossa, joista yksi on Sampolassa tiistaisin klo Pormestarinluodossa keskiviikkoisin klo ja keskustassa torstaisin klo Keskustan torstain päivystyksestä luovuttiin vähäisen kävijämäärän vuoksi ja siksi että tilat olivat sopimattomat Porkkanapesätoimintaan. Syyskaudella Porkkanapesätoimintaa oli yhteensä 4 kertaa viikossa Sampolassa tiistaisin ja torstaisin Pormestarinluodossa maanantaisin ja keskiviikkoisin Lisäksi alueilla toimivat Porkkanapesän kohderyhmille ja heidän perheilleen läksykerhot ja perhekahvilat, toiminnoista vastasivat Porkkanapesäohjaajat. Vuonna 2011 kävijöitä Porkkanapesissä oli yhteensä 1309 (vuonna , vuonna ja vuonna ). Kävijämäärien nousu jatkui edelleen edellisiin vuosiin verrattuna. Kevätkausi oli Pormestarinluodossa ja Sampolassa todella vilkasta aikaa. Kevään aikana ainoastaan keskustassa oli hiljaista. Syyskaudella kävijämäärät tasaantuivat ja toimintakin rauhoittui. Eniten kävijöitä vuoden aikana oli Sampolan Porkkanapesässä. Porkkanapesässä työskenteli 1,5 ohjaajaa yhteensä 150 % työpanoksella. Esimiestyöstä Porkkanapesän osalta vastasi piirin toiminnanjohtaja. Kertomusvuonna perustoimintaa jatkettiin avoimien päivystysten ja pienryhmätyöskentelyn muodossa. Tavoitteena oli säilyttää Porkkanapesälle ominainen verkostotyöskentely ja kehittää sitä lähiöihin sopiviksi. Verkostotyöskentelyä jatkettiin Sampolassa ja Pormestarinluodossa aluekohtaisten tarpeiden mukaan. Hyviä kokemuksia on ollut myös esimerkiksi retkeilystä sekä erilaisten harrastusmuotojen tuomisesta lasten ja nuorten ulottuville. Näitä toimintatapoja pyrittiin jatkamaan ja Sampolassa tämä onnistui parhaiten viikon kestäneen alueleirin muodossa. Alueleirillä esiteltiin ja toteutettiin yhdessä monenlaista toimintaa mm. sarjakuvapaja, akvarellimaalausta, paperitaiteilua, erilaisia liikuntamuotoja ja ruuan laittamista. Viikko huipentui yleisöl- 12

13 le avoimeen näyttelyyn, jossa esiteltiin viikon tuotoksia. Kertomusvuoden aikana Porkkanapesä oli mukana monenlaisissa tapahtumissa jo mainitun Sampolan viikon alueleirin lisäksi. Eri yhteistyötahojen kanssa järjestettyjä tapahtumia olivat mm. Pirkanpuiston pulkkaretki, Pormestarinluodon alueleiripäivä sekä Sampolan joulumaailma tapahtuma. Pormestarinluodossa toimi vanhempainryhmä kertomusvuoden keväällä. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä Keski-Porin kirkon seurakunnan ja Porin kaupungin perusturvan kanssa. Äitejä ryhmään ilmoittautui seitsemän ja ryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa. Ryhmä vastasi perheenäitien tarpeeseen saada vertaistukea ja tietoa liittyen vanhemmuuteen. 4.3 Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke (SATUKE) SATUKE hankkeessa toimittiin vuonna 2011 viimeistä vuotta. Käytännössä RAY:n ja kuntien hankeavustukset päättyivät vuoden 2011 loppuun. Hanke mallinsi tavoitteen mukaisesti tukihenkilöpankin osaksi MLL Satakunnan piirin omaa palvelutoimintaa. Hanke teki koko kevään ajan yhteistyötä Kankaanpään Opiston kanssa ja järjesti nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien kaikille kolmelle vuosikurssille tukihenkilötoiminnan peruskoulutuksen. Opiskelijoista 40 sai hyväksytyn todistuksen. Valintahaastatteluihin heistä osallistui vain muutamia. Tiiviissä koulutusyhteistyössä toimittiin myös Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa. Vapaaehtoisten tukihenkilöiden ja tukiperheiden yhteisiä peruskoulutuksia järjestettiin poikkeuksellisesti jopa kolme; Pohjois- Satakunnassa, Raumalla ja Porissa. Todistuksen saaneita näistä koulutuksista kertyi yhteensä 34 vapaaehtoista. Suurempi osa vapaaehtoisista aloitti lasten ja nuorten tukihenkilöinä, mutta hyviä tukiperheitä löytyi myös. Yhteisten koulutusten aikana hanke päätyi ajatukseen mallintaa tukiperhetoimintaakin osaksi MLL:n Satakunnan piirin tukihenkilöpankin palveluita. Vuonna 2010 aloitettua kouluterveydenhuollon yhteistyön mallintamistakin jatkettiin. Tämä toiminta pääsi vauhtiin Pohjois-Satakunnan alueella, jossa aloitettiin muutamia tukisuhteita kouluterveydenhoitajien aloitteesta. Tukisuhteita oli alkuvuoden useiden tukisuhdealoitusten jälkeen voimassa 27. Tukihenkilöiden tuki rakentui ryhmä- ja yksilöohjauksista, jatkokoulutuksista sekä virkistyksistä. Tukihenkilöiden ryhmätapaamisia harvennettiin loppuvuodesta 2010 vähäisten osanottajamäärien vuoksi. Alkuvuonna 2011 ryhmätapaamisia saatiin järjestää kuitenkin jo keväällä alueellisesti kolmella paikkakunnalla, kussakin joka toinen kuukausi. Useiden peruskoulutuksen ansiosta syksyllä ryhmiä päästiin pitämään jälleen kaikilla neljällä paikkakunnalla. Jatkokoulutuksia oli tavoitteen mukaisesti keväällä ja syksyllä. Niin ikään virkistystapahtumia järjestettiin kaksi, toukokuussa Porissa kaupunkisuunnistuksen sekä ruokailun 13

14 merkeissä ja loppuvuodesta hankkeen päätösjuhlan tiimoilta. Hankkeen päättämiseen liittyi myös päiväseminaari yhteistyötahoille ja asiasta kiinnostuneille. Pääpuheenaiheena seminaarissa käsiteltiin vapaaehtoisuuteen pohjautuvan lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan nykyistä tilaa ja tulevaisuutta. Pääpuheenvuoro oli EHJÄ ry:n toiminnanjohtaja Kai Laitisella. Hankkeen toiminnan kannalta oleellisten kuntaja yhteistyöverkostojen lisäksi hanke oli edelleen mukana mm. VALIKKO työryhmässä. Valtakunnallisella tasolla hanke osallistui EHJÄ ry:n järjestämään lastensuojelun tukihenkilötoiminnan työkokoukseen ja hankefoorumille. Hankkeen toiminnan jatkuvasta arvioinnista huolehti hanke tiimin lisäksi ohjausryhmä, joka rakentui toimialueen lastensuojelun johtohenkilöistä sekä asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen viimeisenä vuonna kaksi kertaa. 5 MONIKULTTUURITOIMINTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin monikulttuuritoiminta on suunnattu Porin seudulla asuville maahanmuuttajille ja heidän perheilleen sekä kaikilla suomalaisille, jotka haluavat tutustua maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa. Tavoitteena on aktivoida ja innosta maahanmuuttajia osallistumaan, lisätä heidän sosiaalista hyvinvointiaan sekä edistää suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Monikulttuuritoimintaa rahoittivat Porin kaupunki, Ulkoasiainministeriö sekä Opintotoiminnan Keskusliitto. Vuonna 2011 monikulttuuritoiminnan koordinoinnista vastasi nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori. Vuosi 2011 voidaan tiivistää vapaaehtoisten rekrytointiin, kouluttamiseen ja tukisuhteiden koordinointiin. Lisäksi päättyvän hankkeen tavoitteena oli saattaa valmiiksi useita hankkeen aikana suunniteltuja materiaaleja ja työkaluja niin tukihenkilötoiminnan organisoijille, vapaaehtoisille kuin kohderyhmillekin. Hanke teki työtä sitoakseen kuntia yhä tiiviimmin tukihenkilöpankin käyttöön niin, että yhteistyö palvelee toiminnan jatkuvuutta hankerahoituksen jälkeenkin. 5.1 Kulttuurivälitystoiminta Kulttuurivälitystoiminta kouluissa, päiväkodeissa ja kerhoissa, oppilaitoksissa ja muissa tilaisuuksissa oli toimintavuonna pienimuotoista. Välittäjiä oli Venäjän, Viron, Turkin, Sudanin, Nigerian, Gambian ja Unkarin kulttuureista. 14

15 5.2 Oikeesti LASTEN oikeus! hanke YK:n Lapsen oikeuksien päivän jälkeisenä maanantaina Järjestettiin Lapsen oikeuksien parlamentti Ulvilan yhteiskoulussa. Tapahtumaa valmisteltiin yhdessä tukioppilaiden sekä eri maista kotoisin olevien maahanmuuttajakulttuurivälittäjien kanssa. Hankkeessa koulutettiin kaikki Ulvilan yhteiskoulun 9.-luokkien tukioppilaat sekä tukioppilasohjaaja. Tukioppilaat perehtyivät lapsen oikeuksiin Gambian, Turkin, Malesian ja Myanmarin näkökulmista. Parlamenttitapahtuma oli kuvitteellinen kokous, jossa jokainen tukioppilasryhmä edusti eri maata. Parlamenttiin valitut edustajat keskustelivat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista eri maiden kannalta ja pohtivat miten Lapsen oikeudet saataisiin paremmin toteutumaan yhteisessä maailmassamme. Yleisönä tilaisuudessa oli Ulvilan yhteiskoulun oppilaat sekä opettajat ja muu koulun henkilökunta. Yhteensä tapahtumaan osallistui noin 300 henkilöä. Tapahtumassa esiintyivät afrikkalaiset rummuttajat. Tapahtuma sai paljon kiitosta osallistujilta. Hankkeeseen kuului myös Ulvilan alakoulujen luokkien opetustunnit. Opetustunnit pidettiin 11 eri luokalle neljässä eri koulussa (Friitala, Vanhakylä, Suosmeri, Kaasmarkku). Oppilaille järjestettyjen opetustuntien teemana oli Lapsen oikeuksien sopimus toiminnallisin menetelmin. Opetustunteihin osallistui yhteensä 242 oppilasta ja opettajaa tai muuta koulun henkilökuntaa. Rahoitus hankkeeseen saatiin Ulkoasianministeriöstä. 5.3 Maahanmuuttajien perhetoiminta ja - leiri Monikulttuurinen perhekahvila toimi aktiivisesti MLL Satakunnan piirin tiloissa. Kerho kokoontui joka torstai klo ja mukana on ollut sekä maahanmuuttajaperheitä että suomalaisia perheitä. Lasten kesäleiri järjestettiin Tammen leirikeskuksessa. Leirillä oli mukana 12 lasta + ohjaajat. Leiri toteutettiin yhteistyössä Porin Ravit Oy:n kanssa. Koko perheen monikulttuurinen retki Pikkuritarikierros järjestettiin 3.9. Turkuun. Mukana oli yhteensä 30 henkilöä + ohjaajat neljästä eri maasta. Retken yhteistyötahona oli Porin seurakuntien diakoniatyö. MLL Satakunnan piirin monikulttuuritoiminta oli mukana yhteistyötahona burmalaisessa Deeku kansanjuhlassa Osallistujia oli Maahanmuuttajille ja heidän kanssaan toimiville suunnattu koulutus Porin seurakuntasalissa järjestettiin koulutus aiheesta Maahanmuuttajanuoren tukeminen koulutuspoluilla. Yhteistyötahona oli monikulttuuritoiminnan työryhmä. Osallistujia päivässä oli 15

16 yhteensä 93 ja piirin hankekoordinaattori toimi koulutuspäivän puheenjohtajana. 6 KEHITTÄMISTOIMINTA 6.1 Vaikuttava Nuori nuorisotyön alueellinen kehittäminen Vaikuttava Nuori hankkeen tavoitteena oli edistää satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia YK:n lasten oikeuksien sopimuksen sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman mukaisesti. Lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen, kannustaminen yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen olivat tavoitteina hanketta haettaessa. Vaikuttava Nuori (VaiNu) hanke käynnistyi keväällä 2011 Varsinais Suomen ELY keskuksen sekä Satakuntaliiton hankeavustuksen turvin. Hankkeeseen valittiin kuuden kunnan yläkoulujen oppilaskuntien hallitukset pilotoimaan hankkeessa mallinnettavaa peruskoulutusopasta. Kunnat olivat: Merikarvia, Karvia, Huittinen, Säkylä, Luvia ja Rauma (Raumanmeren koulu). Hankkeessa tehtiin kaikkien pilottikuntien oppilaskuntien hallituksille kysely oman koulun toiminnasta keväällä ja sen pohjalta suunniteltiin peruskoulutusmalli, joka pilotoitiin jokaisessa koulussa yhden kokopäivän mittaisena koulutuksena syksyn aikana. Koulutusten jälkeen peruskoulutusopas tuotettiin lopulliseen kirjalliseen muotoonsa. Peruskoulutuksen koulutusosiot ovat: - tutustuminen - ryhmäytyminen - osallisuus ja osallistuminen - oppilaskuntatoiminta - kokoustaidot - esiintymistaidot Lisäksi hankkeessa järjestettiin Tuuks mun kans! konsteja nuorten osallisuuteen seminaari Liisanpuistossa Porissa. Seminaarissa oli osallistujia yhteensä 93. Seminaarissa puhujina olivat erikoissuunnittelija, VTL Päivi Känkänen sekä dosentti, erikoistutkija Katriina Siivonen. Palautteiden yleisarvosanaksi tuli 3 asteikolla 1-4. Pilottikoulujen oppilaskuntien hallituksien jatkokoulutusleiri teemalla vaikuttaminen ja verkottuminen siirtyivät helmikuulle Lisäksi laadittiin uusi hankehakemus ELY keskukselle oppilaskuntatoiminnan kehittämiseksi koko Satakunnan alueelle vuodelle Hankkeen muina rahoittajina olivat Satakuntaliitto ja Opintotoiminnan Keskusliitto. Yhteistyötahoina olivat Nuorisoyhteistyö Allianssi, CIMO sekä pilottikunnat. 16

17 6.2 Rikosuhripäivystyksen palvelupiste Rikosuhripäivystys on valtakunnallinen järjestöjen ja kirkon yhteistyöhön perustuva auttamisorganisaatio, jonka tavoitteena on rikoksen uhrin aseman parantaminen. Rikosuhripäivystyksessä asiakas saa keskusteluapua, käytännön neuvoja ja ohjausta lisäpalveluihin rikoskokemukseen liittyvissä käytännön tilanteissa. Tukihenkilöt ovat tehtävään valittuja ja koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä. Palvelu on ammatillisesti ohjattua ja asiakkaalle maksutonta. Vuoden 2011 aikana tukihenkilöille järjestettiin ohjauksellisia ryhmätapaamisia sekä täydennyskoulutusta. Pääsimme myös osallistumaan sovittelutoimiston järjestämään koulutukseen vuorovaikutustaidoista. Lisäksi osallistuimme Porissa Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö- seminaariin sekä Tampereella Ulrik- projektin päätösseminaariin. Syksyn aikana panostettiin toiminnan markkinoimiseen. Esitteitä jaettiin mahdollisimman laajasti erilaisiin odotustiloihin sekä yhteistyötahoilla, joista asiakkaita voisi ohjautua. Lisäksi pääsimme kertomaan toiminnastamme poliisilaitokselle kahtena heidän koulutuspäivänään sekä esittelemään toimintaamme Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö- seminaarin osallistujille. lastenhoitopalvelu yrityksille sekä perhepalvelut: lapsiperheisen kotipalvelu, perhetyö ja ryhmämuotoinen perhetyö. Perhepalvelut ovat palvelutoiminnan laajin osa-alue. Ne toimivat kuntien omia palveluja täydentävinä mahdollistaen lapsiperheille oikea-aikaista ja riittävää tukea. Vuonna 2011 perhepalvelujen kehittäminen ja uusien palvelumuotojen käynnistäminen oli ajankohtaista palvelutuotannon tehostamiseksi. Palveluita kehitettiin ja mallinnettiin sekä perhepalvelut muokattiin palvelupaketeiksi. Uutena palveluna aloitettiin markkinoimaan lapsiperheiden kotipalvelua ja entinen perhetyö sekä tehostettu perhetyö yhdistettiin perhetyöksi, jonka sisältö mallinnettiin yhdeksi palvelumuodoksi. Kuntien palvelutarvetta selvitettiin kuntayhteistyön sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelija Riikka Kurrun toteuttaman opinnäytetyön avulla. Vuoden aikana perhetyön koordinaattori osallistui verkostopalavereihin, työpajoihin ja kiersi kunnissa esittelemässä palveluja. Palvelutoiminnassa työskennelleitä tuntityöntekijöitä tavattiin vuoden aikana sekä yksittäin että ryhmissä. Lisäksi yhteydenpitoa hoidettiin paljon puhelimitse. Palvelutoiminnan esitteet uudistettiin ja tiedotus oli selkeämpää ja määrällisesti suurempaa kuin aikaisemmin. Lisäksi piirin kotisivuille päivitettiin ajankohtaiset muutokset palvelujen sisällöistä. 7 PALVELUTOIMINTA MLL:n Satakunnan piirin palvelutoimintaan kuuluivat vuonna 2011 lasten synttäritoiminta ja 7.1 Lapsiperheiden kotipalvelu Vuonna 2011 tuotteistettiin lapsiperheiden kotipalvelu yhdeksi osaksi perhepalveluja ja sitä markkinoitiin kuntiin. Lapsiperheiden kotipalvelu 17

18 on kuntien ostamaa toimintaa, joka on suunnattu perheille, joissa vanhemmuus asettaa haasteita, perhe haluaa tukea tavalliseen arkeen ja kodin askareisiin. Palvelu perustuu varhaiseen tukemiseen ja matalaan kynnykseen. Kunnilta ja asiakasperheiltä tuli selkeä viesti siitä, että palvelulle olisi tarvetta mutta rahoituksen saaminen toimintaan (palvelupakettien myyminen) ei toteutunut. 7.2 Perhetyö Perhetyötä tarjottiin kuntien lastensuojelussa toimivien sosiaalityöntekijöiden päätöksillä lapsiperheille, joissa oli herännyt huoli perheen hyvinvoinnista, lasten käyttäytymisestä tai vanhemmat kaipasivat tukea vanhemmuuteensa. Satakunnan piirin tuottama perhetyö mallinnettiin ja muokattiin palvelupaketiksi vuonna Perhetyötä toteutettiin Rauman, Eurajoen ja Euran kuntien kanssa yhteistyössä. Perhetyössä onnistuttiin tarjoamaan perheille oikea-aikainen ja laadukas palvelu. Kuntayhteistyö, neuvottelut ja markkinointi olivat keskiössä vuonna Säännöllinen raportointi kunnille perhetyön tilanteista toteutui ja yhteydenpito sosiaalityöntekijöihin ja perheisiin oli tiivistä. Perhetyöntekijöiden kanssa tavattiin yksittäin ja ryhmässä sekä pidettiin yhteyttä tiiviisti puhelimitse. Vuoden 2011 aikana perhetyössä toimi 13:ssa eri perheessä yhdeksän (9) työntekijää määräaikaisissa tuntityösuhteissa. Perhetyötä (entinen perhetyö ja tehostettu perhetyö) toteutettiin vuonna 2011 yhteensä 1192 tuntia Raumalla, Eurajoella ja Eurassa (vuonna 2010 yhteensä 672,5 tuntia). 7.3 Ryhmämuotoinen perhetyö Ryhmämuotoinen perhetyö on tukimuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden harjoitella vertaisryhmässä lasten- ja kodinhoitoon liittyviä asioita. Perhetyöntekijät ohjaavat ryhmää ja alustavat keskustelut, joiden aiheina ovat mm. lapsen tarpeet ja hoito, vanhemmuus, parisuhde ja perheen vuorovaikutus sekä kodinhoito. Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin vuonna 2011 Raumalla yhteistyössä kunnan perhetyöntekijän kanssa. Ryhmämuotoinen perhetyö mallinnettiin ja muokattiin yhdeksi perhepalvelujen paketiksi. Tavoite laadukkaasta ja selkeästä palvelumuodosta toteutui. Palvelua markkinoitiin vuoden aikana laajasti kuntatapaamisten yhteydessä. Vuoden 2011 aikana ryhmämuotoisessa perhetyössä toimi Satakunnan piiristä yksi (1) perhetyöntekijä vakituisessa tuntityösuhteessa. Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin Rauman kaupungin kanssa yhteistyössä Lajotuvalla yhteensä 171,5 tuntia (vuonna 2010 yhteensä 184). 7.4 Lastenhoitopalvelu yrityksille Lastenhoitopalvelu yrityksille perustuu vuoden 2001 tuloverolain muutokseen. Se antaa sopimusyritysten työntekijälle mahdollisuuden valita 18

19 jääkö hän itse hoitamaan sairasta tai toipilasta lastaan vai tilaako yritys hoitajan. Palvelu toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus Soteekin kanssa. Vuonna 2011 Satakunnan piirin yrityksille tarjoaman lastenhoitopalvelun tarve väheni merkittävästi. Lastenhoidon tunteja kertyi vuoden aikana 24 (kolme päivää/vuonna 2010 kahdeksan päivää). 7.5 Synttärit MLL:n Satakunnan piiri järjestää lasten synttäreitä, joissa pääpainopiste on leikillä ja lasten kokemuksilla. Lasten eri teemoihin perustuvia synttäreitä järjestetään vaihtoehtona kotona järjestettäville syntymäpäiville. Vuoden 2011 suosituin teema oli pyjamabileet. Lasten synttäreitä järjestettiin vuonna 2011 yhteensä 30 kertaa (vuonna 2010 synttäreitä 23). Synttärit juhlitaan MLL:n Satakunnan piirin tiloissa Porin keskustassa ja niiden ohjaamisesta huolehtii kerralla kaksi synttärityöntekijää. 8 TALOUS JA HALLINTO 8.1 Luottamustoiminta Piirihallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa varsinaiseen kokoukseen. Kokouksissa käsiteltiin 97 asiaa. Viikkoa ennen piirihallituksen kokousta kokoontui työvaliokunta, johon kuuluivat toiminnanjohtajan lisäksi piirihallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen. Kesäkuussa vietettiin yhteistä iltaa henkilökunnan kanssa Yyterissä luovan toiminnan merkeissä. Illasta on taltioitu toimintakertomukseen kaksi koostetta, jotka ovat syntyneet koko joukon yhteistyönä. Ideoinnissa oli mukana Sari Toivonen Idearäätäli Oy:sta. Eri tehtäväalueiden työntekijät ja tiimit esittelivät piirihallituksen kokouksissa työtään vuorotellen. Sekä piirihallitus että työntekijät pitivät käytäntöä hyvänä. Vuoden alussa nimettiin pelisääntötyöryhmä, jonka tehtäväksi tuli selkiyttää olemassa olevia käytäntöjä sekä päivittää sääntöjä. Toimikuntaan valittiin kaksi piirihallituksen edustajaa ja kaksi työntekijöiden edustajaa toiminnanjohtajan lisäksi. Toimikunnan rooli on valmisteleva. Toimikunta kokoontui muutaman kerran. Piirihallitus keskittyi kokouksissaan useita kertoja säästöjen aikaan saamiseen. Yksi merkittävä säästö syntyi taloushallinnon uudistamisen yhteydessä. Kesäkuussa osallistuttiin Oulun liittokokoukseen. Piirin virallisina edustajina olivat Timo Laes ja 19

20 Johanna Aalto. Lisäksi mukana oli toiminnanjohtaja. Oulun kokouksessa hyväksyttiin MLL:n kolmivuotissuunnitelma vuosille Piiri jatkoi edellisenä vuonna hyvin alkanutta yhteistyötä Varsinais-Suomen piirin kanssa. Helmikuussa kokoonnuttiin yhteen Turussa ja syyskuussa Raumalla. Ohjelmapäällikkö Marie Rautava keskusjärjestöstä oli mukana kummassakin tilaisuudessa. Näiden päivien lisäksi toiminnanjohtajat ja muut yksittäiset piirien työntekijät tapasivat eri asioiden tiimoilta. Samkin lehtorit Kirsi-Leena Frigren ja Lenita Kumpulainen olivat piiritoimistossa Järjestöosaajahankkeen merkeissä. Kumpikin osallistui erilaisiin kehittämistehtäviin, mm. arkistointiohjeen laatimiseen ja varhaisen tuen mallin suunnitteluun osaksi työterveyshuollon suunnitelmaa. Kevätkokous pidettiin Kokous hyväksyi toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen, joka oli ,65 alijäämäinen. Syyskokous pidettiin Siinä hyväksyttiin vuotta 2012 koskeva talousarvio ja toimintasuunnitelma. Jäsenmaksuksi päätettiin edelleen hyväksyä neljä euroa ja kannatusjäsenmaksuksi 100 euroa. Liite 3 Piirihallituksen jäsenet, varajäsenet ja työvaliokunnan jäsenet 8.2 Talous Piirin taloudellinen tilanne heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Alkuvuosi oli erityisen vaikea koska, silloin jouduttiin odottamaan tilille tulevia rahoja useista eri kohteista kohtuuttoman pitkään. Talousarvio oli laadittu siltä pohjalta, että toiminnanjohtajan palkkamenoihin oli varattu osaksi vuotta 60 % täydestä vuosipalkasta osaksi täysi palkka. Vuonna 2010 oli lähdetty pohtimaan sitä, kuinka taloushallinnon menoja saataisiin pienemmäksi. Yhdeksi tavoitteeksi otettiin, että ulkoisia kuluja pienennetään ja että resursseja saataisiin sitä kautta muuhun hallintoon. Vuoden 2010 käytiin neuvottelut tilitoimiston kanssa, tehtiin uusi sopimus palvelujen tuottamisesta ja päätettiin muuttaa toimintatapoja. Näin saatiin aikaan huomattava säästö taloushallinnon menoihin vuodelle Uusi toimeksiantosopimus solmittiin tilitoimiston kanssa kesällä Menoja ja toimintoja tarkasteltiin vuoden aikana muutenkin hyvin kriittisesti. 8.3 Sisäiset palvelut ja tilat Sisäisillä palveluilla tuetaan piirin sisältöaluetyötä. Sisäisiin palveluihin luetaan johtaminen, toimistotyö, palkanlaskenta, kirjanpito, atk-tukityö, siivous sekä palvelut yhdistyksille. Näistä palveluista vastasivat pääasiassa toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja osa-aikainen atk-tuki. Siivous- 20

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Muistio 1 (11) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 6/2016 Aika 13.6.2016 kello 09:00-10:17 Paikka Karviatalo, Tyyni Tuulionk.12, Karvia Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Maija Arola sihteeri

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Muistio 1 (10) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00-10:53 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Muistion vakuudeksi Rainer Lehti puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 5/2016 Aika 9.5.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, 27500 Eura Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan kaupunki

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Aika 12.9.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Harjavalta-sali, Myllykatu 3 A, Harjavalta Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 TOIMINTA-AJATUS Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Toiminnan tarkoituksena on edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisätä lapsuuden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEOHRY, 23.1.2017 9:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen... 2 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen... 3 3 Satasoten ohjausryhmän

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 * Kokoaa iloiset ihmiset tekemään yhdessä elämyksiä * On tarmokasta kulttuuri-, maahanmuuttaja- ja projektitoimintaa * Järjestää kiinnostavia kohtaamisia, joiden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2

-2, SOTEOHRY :00 Sivu 2 -2, SOTEOHRY 14.3.2016 9:00 Sivu 2 Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 3/2016 Aika 14.3.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Huittisten kaupungintalo, Risto Rytin katu 36, Huittinen Euran kunta Eurajoen

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa

Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Heinolassa Ehkäisevä perhetyö on kokonaisvaltaista kotiin annettavaa tukea vanhemmuuden ja arjen haasteisiin. Tukea voidaan tarjota mm. vanhemman jaksamiseen,

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen

Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen 9.5.2016 Jouni Vataja 1.1. 31.12.2015 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 32 476 turvapaikanhakijaa, joista Irakilaisia 63 % 20 485 Afganistanilaisia 16 %

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE Perusturva Bia Kaski 27.10.2016 Lausuntopyyntö 1 (2) Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE 2017 2019 Porin perusturva on valmistellut ja toiminut hallinnoijana Ohjaamo Satakunta nimisessä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN TOIMIHENKILÖKORTTI

JÄSENYHDISTYSTEN TOIMIHENKILÖKORTTI 1 JÄSENYHDISTYSTEN TOIMIHENKILÖKORTTI Yhdistyksen nimi: Yhdistyksen osoite: Sähköpostiosoite: www.sivut Yhdistyksen jäsenmäärä 31.12.vuosi Maksaneet jäsenet: hlöä Maksamattomat jäsenet: hlöä Jäsenten lapset:

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo

PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT. Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo PIKASSOS 10 v. Dialoginen paneeli SOSIAALIALAN KEHITTÄMISEN YDINILMIÖT Juhlaseminaari 1.12.2011 Tampere-talo Puheenjohtajina erityissuunnittelija Seija Junno & kehittämispäällikkö Mervi Janhunen Sekä dialogisen

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Alueelliset työpajapäivät Tampereella 10.6. Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (kesäkuu

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa Pori 17.9.2013 Pelkkä peruskoulun varassa 2010 - toiminta Kouluttamattomat (pelkkä peruskoulu) vuonna 2010 Tilanne Määrä Osuus

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot