TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAOHJELMA 2013-2016"

Transkriptio

1 LAITILAN KAUPUNKI TERVEYSKESKUS Ehkäisevä terveydenhuolto NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Asetus 380/2009 TOIMINTAOHJELMA Päivitetty marraskuussa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.3 2. NEUVOLATOIMINTAA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTOA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA OPPAAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT TERVEYDENHUOLLON ASIAKIRJAT JA ASIAKASASIOIDEN KÄSITTELY 5 5. TIEDOTTAMINEN ÄITIYSNEUVOLA.5 7. ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAN PERHETYÖ.9 8. IMETYKSEN TUKEMINEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLASSA LASTENNEUVOLA KOULUTERVEYDENHUOLTO OPISKELUTERVEYDENHUOLTO EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLA TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSET LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERHENEUVOLA LASTENSUOJELU PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS OPPILASHUOLTO ESIOPETUKSESSA JA PERUSKOULUSSA/ TIIVISTELMÄ

3 JOHDANTO Valtioneuvoston asetuksella 380/2009 on tarkoituksena varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetuksen mukaisesti kuntien tehtävänä on laatia neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle yhtenäinen toimintaohjelma, jonka kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy. Toimintaohjelma voi muodostua osakokonaisuuksista, mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Toimintaohjelma laaditaan tai päivitetään vähintään valtuustokausittain, ja sen tulee liittyä kunnan lastensuojelulain edellyttämään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä laajempaan kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevien suunnitelmien toteuttaminen on todettu olevan helpompaa, kun varhaiskasvatuksen, opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen lakisääteiset ja suositusten mukaiset suunnitelmat valmistellaan yhteistyössä, sovitetaan yhteen ja liitetään osaksi kunnan strategiaa. Eri hallinnonalojen yhteistyö kunnassa on siis välttämätöntä toimintaohjelmaa laadittaessa Terveyskeskuksessa on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa toimintaohjelmassa kuvatun toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta kokonaisuutena Laitilassa ensimmäinen toimintaohjelma on laadittu vuodelle 2011 ja se on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen sekä päivähoidon kanssa. Tavoitteena on ollut, että kunnan eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Vastuuhenkilöksi sosiaali- ja terveyslautakunta on nimennyt vastaavan terveydenhoitajan. Henkilöstövoimavarojen suunnittelua ja asetuksen mukaisten palvelujen järjestämistä tuetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien korotuksilla, jotka sisältyvät pysyvinä kuntien valtionosuuksiin vuodesta 2011 lähtien. Valtionosuuden suuruus on 50 prosenttia kuntien aiemmin ilmoittamasta neuvolapalvelujen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon lisärahoitustarpeesta; kunnat kustantavat puolet uuden henkilöstön palkkauksesta aiheutuvista kuluista. THL ja Aluehallintovirasto seuraavat asetuksen toteutumista kunnissa kyselyiden ja avohilmo-tilastointijärjestelmän avulla. Toimintaohjelmaan on haluttu koota kunnan lapsiperheiden palvelut laajemmin, vaikka asetus varsinaisesti koskee vain äitiys- ja lastenneuvolaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa. 3

4 NEUVOLATOIMINTAA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTOA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA OPPAAT Asetus 380/2009 neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet: Laaja terveystarkastus, Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon THL Opas Äitiysneuvolaopas 2013 Imetyksen edistäminen Suomessa, toimintaohjelma Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus 2004:11 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena opas työntekijöille STM oppaita 2004:14 Kouluterveydenhuollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) Kouluterveydenhuollon laatusuositukset ( StM, oppaita 2002:8 Opiskeluterveydenhuollon opas ( STM, julkaisuja 2006:12 ) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen, Toimintaohjelma STM 2007 Terveydenhuoltolaki Asetuksen (338/2011) 5 :n 1 momentissa on säädetty, että terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa. Suun terveydenhuollossa terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Asetuksessa (338/2011) ei säädetä henkilöstömääristä. Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on kuitenkin riittävä ja osaava henkilöstö, toimiva moniammatillinen yhteistyö ja tietosuojakysymysten huomiointi. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT Ehkäisevässä terveydenhuollossa on 6,5 terveydenhoitajan ja 0.5 perhetyöntekijän toimea. Toimialue sisältää äitiysneuvolatyön, ehkäisy- perhesuunnitteluneuvolan, lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä neuvolan perhetyön ja lisäksi vuoden 2013 kesäkuun alusta myös työttömien terveystarkastukset. Lääkäriresurssit on kuvattu yksiköittäin tarkemmin, mutta käytännössä neuvola- ja koulu-opiskeluterveydenhuollossa on lääkäri yhteensä 3 pv viikossa. Terveystalolla on lastenneuvolan, äitiysneuvolan ja ehkäisyneuvolan vastaanotot. Kouluterveydenhoitajien tilat ovat Varppeen ja Kappelimäen koululla sekä kussakin kyläkoulussa. Bovallius-ammattiopistossa on järjestettynä terveydenhoitajalle toimitila. Työttömien terveystarkastuksia varten terveydenhoitajalla on ollut vastaanottotila TE-keskuksessa Laitilassa, mutta toimipisteessä tulee muutoksia loppuvuodesta 2014, jonka takia myös työttömien terveystarkastuksien paikka muuttuu. 4

5 TERVEYDENHUOLLON ASIAKIRJAT JA ASIAKASASIOIDEN KÄSITTELY Terveydenhuollossa on käytössä Effica-potilastietojärjestelmä. Työntekijän oikeudet potilasasiakirjoihin määritellään työntekijäryhmäkohtaisilla käyttöoikeuksilla. Moniammatillisessa yhteistyössä tulee olla aina huoltajien lupa alle-15-vuotiasta lasta koskevien asioiden käsittelyyn. Vanhempien kirjallisesta suostumuksesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Yli 15-vuotias koululainen tai opiskelija voi antaa luvan itse. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruttaa suostumus tai rajata sitä. Perheen muuttaessa asuinkuntaa potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien/asianomaisten itsensä suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet. TIEDOTTAMINEN Toiminnasta tiedotetaan Laitilan kaupungin nettisivuilla, koulujen lukukausitiedotteissa ja tilanteen mukaan paikallislehdessä. ÄITIYSNEUVOLA Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Laajemmin äitiyshuollon tavoitteena on edistää tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. RESURSSIT 2 terveydenhoitajaa 5 tuntia lääkäri viikossa 0.5 perhetyöntekijä, yhteinen lastenneuvolan kanssa Vuosi Synnytykset Äitiysneuvola TH Äitiysneuvola lääkäri tuntia viikossa tuntia viikossa tuntia viikossa Terveydenhoitajien toimenkuvat sisältävät myös muita vastuualueita: ehkäisyneuvola, kohdunkaulan syöpää seulovat joukkotarkastukset, esimiehen toimenkuvan, koulutusvastaavan ja tietosuojavastaavan tehtävät ja tartuntatautien yhdyshenkilön tehtävät. Suositus 80 synnyttäjää/th/vuosi, kun työ on kokopäistä äitiysneuvolatyötä. Lääkärin vastaanottoaikaan sisältyy myös ehkäisy- ja perhesuunnittelun asiakkaat. 5

6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Laitilassa syntyvyys on noin 100 lasta vuodessa, ja suunta vaikuttaa samalta, koska Laitilaan muuttaa väestöä säännöllisesti mm Baltian alueelta. Äitiys- ja ehkäisyneuvolan palveluita ovat oikeutettuja käyttämään kuntalaisten lisäksi Laitilassa koulu- tai opiskeluterveydenhuollon vastuualueelle kuuluvat asiakkaat sekä EU-alueen asiakkaat, joilla on suomalainen voimassa oleva kelakortti tai eurooppalainen sairaanhoitokortti. Laitilassa on erityispiirteenä Vakka-Suomen kuntien suurin maahanmuuttajien määrä mm maatalous- ja vihannestuotannon työpaikkoihin liittyen. TOIMINTASUUNNITELMA Asetuksen 9 :n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, että lasta odottavalle perheelle on järjestettävä vähintään yksi laaja terveystarkastus. Terveystarkastusta syvennetään perheen hyvinvoinnin tarkasteluun. Laaja terveystarkastus on viimeistään raskauden keskivaiheessa, jotta perheen mahdollisesti tarvitsema tuki ehditään järjestää hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia, voimavaroja ja erityistarpeita, joilla on vaikutusta vanhemmuuteen ja lapsesta huolehtimiseen. Laajaan terveystarkastukseen eivät kuulu perheenjäsenten kliiniset tutkimukset. Tarkoitus ei ole keskittyä hoitamaan odottavan äidin puolison terveysongelmia, vaan puoliso ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden, esimerkiksi työterveyshuollon piiriin. Terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus sekä lääkärin suorittama terveystarkastus toteutetaan samalla käyntikerralla tai ne sijoitetaan ajallisesti lähekkäin tilanteesta olosuhteista riippuen. Työvälineinä äitiysneuvolassa ovat mm Raskaus- ja päihteet haastatteluseula- isälle oma kaavake, EPDS- masennuksen kartoitusseula molemmille, Voimavaramittari lasta odottaville vanhemmille, Mielikuvat vauvasta sekä lomake Parisuhdeväkivallan seulontakaavake äidille. Henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Äitiysneuvolan terveysneuvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota painonhallintaan ja raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen toteamiseen. Sokerirasitustutkimukset toteutetaan Käypä hoito- mukaisesti keväästä alkaen on alettu noudattamaan uuden Äitiysneuvolaoppaan mukaisesti raskauden ajan käyntisuositusta ja uusia ohjeita neuvolatutkimusten osalta. Uuden suosituksen mukaan käyntejä voi harventaa uudelleen synnyttäjillä, joilla ei ole pulmia raskaudessa ja toisaalta puolestaan tulee tihentää niihin perheisiin, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Neuvolan vastuulle erikoissairaanhoidosta uuden ohjeistuksen mukaan ovat 2014 alkaen siirtyneet myös loppuraskauden vaginaalinen bakteeritutkimus ja ennen erikoissairaanhoidossa vauvan syntymän jälkeen annetut antid-immunoglobuliinipistokset, jota edeltävä äidin verinäytteestä vauvan veriryhmän tutkiminen on myös uutta lisätyötä neuvolassa. 6

7 RASKAUDEN AIKAISET KÄYNNIT uusi äitiysneuvolaohjeistus 2014 raskaus viikot 6-8 vk puhelinarvio ja esikartoi tus ensikäynti laaja th/kät Äpkl UÄ + seula vklla laaja lääkäri th/kät rakenne UÄ 18-20vklla th/kät th/kät tai kotik ensi synn lääk tarvssa synn. tapaarvio 2 vk väleintarv useam min Käyntien ajalliset kestot 30 min:sta 1t 30 min:iin (laaja) ja kotikäynti kirjaamisineen 2t30min. Laitilalaiset käyvät alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa ja sikiöseulonnassa Tyks/VSS:ssa. Synnytystapa-arvioon äitiyspoliklinikalle ensisynnyttäjä menee, jos neuvolan lääkäri 36 viikon käynnillä arvioi sen tarpeelliseksi ja joskus jo valmiiksi tiedetään sen olevan tarpeellinen esim edelliseen synnytykseen liittyen. SYNNYTYKSEN JÄLKEISET ÄITIYSNEUVOLAKÄYNNIT kotikäynti ensisynnyttäjä kotikäynti uudelleensynnyttäjä jälkitarkastus 5-12 vk kuluttua synn:stä th x x pääsääntöisesti x lääkäri erityistapauksissa Raskauden aikaiset käynnit - terveydenhoitajan käynnit kertaa kaikille raskaana oleville - lääkärin käynnit 2 kertaa - sikiöseulonta tarjotaan valtion seulontaohjelmia koskevan asetuksen mukaisesti. - äitiyspoliklinikan ultraäänitutkimukset 2-3 kertaa ( viikolla, viikolla ja tarvittaessa synnytystapa-arvion yhteydessä viikolla ) - kotikäynti ensimmäistä lasta odottaville tarvittaessa asetuksen mukaisesti - perhetyön aloitus tarvittaessa - isä saa kutsun äitiysneuvolan laajaan käyntiin, mutta hän voi osallistua kaikkiin käynteihin - suun terveyden tarkastus tarjotaan asetuksen mukaisesti molemmille vanhemmille Laaja terveystarkastus ( th ja lääkäri ) viikolla - parisuhteen ja perheen hyvinvoinnin kartoitus - apuvälineinä mm päihdekyselyt, masennusseulat, voimavaramittarit, mielikuvat vauvasta - isä vastaanotolla, hänen terveydentilansa ja jaksamisensa yleisluonteinen kartoitus - käynnit toteutetaan eri tapaamiskerralla terveydenhoitajalle ja lääkärille 7

8 Raskauden jälkeiset käynnit: - terveydenhoitajan kotikäynti synnytyksen jälkeen - jälkitarkastus pääsääntöisesti terveydenhoitajalla, mutta määritellyissä erityistilanteissa lääkärillä 5-12 vk kuluttua synnytyksestä - terveydenhoitajat ovat suorittaneet synnytyksen jälkitarkastuksen tekemiseen oikeuttavan koulutuksen v 2012 Turun AMK:ssa - tarvittaessa perhetyön jatkaminen/aloitus PERHEVALMENNUS Asetuksen 15 :n 1 momentissa säädetään, että moniammatillisesti suunniteltua ja toteutettua perhevalmennusta ja vanhempainryhmätoimintaa tulee järjestää vähintään ensimmäistä lasta odottaville. Myös muille perheille on suositeltavaa järjestää perhevalmennusta ja vanhempainryhmätoimintaa. Pienryhmissä lapsiperheet saavat tukea ja käytännön tietoa muilta perheiltä. Ensimmäistä lasta odottavia perheitä ovat myös perheet, joissa toinen puolisoista on tulossa ensimmäistä kertaa vanhemmaksi sekä maahanmuuttajaperheet Suomessa syntyvän lapsen osalta. Laitilassa perhevalmennus toteutetaan neljänä eri kertana kaikille ensisynnyttäjille sekä uusioperheille joissa toiselle vanhemmalle lapsi on ensimmäinen. Perhevalmennuksen sisältönä ovat synnytys, lapsivuodeaika, parisuhde, vanhemmuus, seksuaalisuus, ehkäisy synnytyksen jälkeen ja vauvanhoito ja vanhemmuuteen tukeminen. Kolme ensimmäistä valmennuskertaa järjestetään raskauden viimeisen kolmanneksen aikana ja neuvolan perhetyöntekijä toteuttaa neljännen tapaamisen synnytyksen jälkeen kolmen kuukauden sisällä. Laitila on ollut mukana MLL hankkeessa Vahvuutta vanhemmuuteen Neuvolan perhetyöntekijä ja lastenneuvolan toinen terveydenhoitaja on suorittanut MLL koulutuksen. Perheryhmätoiminnan avulla Laitilan neuvola voi tarjota neuvola-asetuksen mukaan ensimmäistä lastaan odottaville perheille moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta. Kts tarkemmin neuvolan perhetyö MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää ja tarpeellista ennaltaehkäisevässä sekä varhaisessa auttamisessa. Tukea tarvitsevien perheiden ongelmat ovat usein monimuotoisia ja tuen järjestäminen perheille vaatii terveyden, mielenterveyden ja sosiaalialan ammatillista yhteistyötä. Mielenterveystoimiston kanssa akuuteissa tilanteissa ja masennusseulan hälytyksen jälkeen äitiysneuvolalla on konsultaatiomahdollisuus ja asiakkaalle ajan järjestämisen mahdollisuus. Mikäli äiti saa hälytyksen päihdeseulassa, hänet ohjataan TYKS äitiyspoliklinikan HALvastaanotolle, mikä toimii päihderiippuvaisen äidin ja lapsen kokonaishoidon koordinaattorina. Tiimissä työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä sekä psykologi. 8

9 Yhteistyössä neuvolan ja kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa tehdään raskauden ajan sekä sen jälkeinen vauvan ja äidin hoitosuunnitelma. Isä ohjataan päihdeasioissa MTT:n päihdetyöntekijän vastaanotolle. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja osallistuu tarpeen mukaan lastensuojelutyöryhmän palaveriin ja toimii tiiviissä yhteistyössä neuvolan perhetyöntekijän kanssa. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen velvoittaa tarvittaessa äitiysneuvolan työntekijöitä. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN, HAASTEET JA VISIOT - ylipainoiset asiakkaat ja raskausdiabetesriski, ohjaus ja seuranta asettaa vaatimuksia - tupakoivien äitien ohjaus ja tukeminen, henkilökunnan koulutustarve ohjaukseen - ulkomaalaiset asiakkaat, henkilökunnan valmiudet kulttuurieroihin ja kielitaitoon - perhevalmennuksen kehittäminen ja resurssien riittävyys, kun valmennus pääsääntöisesti iltaisin - varhaiset kotiutumiset synnytyksen jälkeen lisäävät äitiysneuvolan vastuuta ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAN PERHETYÖ Äitiys- ja lastenneuvolassa on toiminut vuodesta 2009 alkaen 0,5 perhetyöntekijä/terveydenhoitaja. Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää, neuvolatyötä täydentävää palvelua pikkulapsiperheille odotusajasta alkaen niissä erityistilanteissa, missä perhe tarvitsee enemmän tukea tai ohjausta. Perheet ohjautuvat perhetyöntekijälle pääsääntöisesti terveydenhoitajien kautta, mutta perhe voi ottaa myös itse suoraan yhteyttä perhetyöntekijään. Työmuotona on pääasiassa kotikäynneillä annettu ohjaus. Perhetyöntekijä toimii tiiviissä yhteistyössä neuvolan terveydenhoitajien kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat mm. perheneuvola, sosiaalitoimi, mielenterveysyksikkö sekä MLLperhekeskus. Perhetyöntekijän vastuulla on perhevalmennuksen viimeinen kokoontumiskerta vauvan synnyttyä. Vuonna 2009 voimaan tulleen neuvola-asetuksen mukaan ensimmäistä lastaan odottaville perheille tulee voida tarjota moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy myös vanhempainryhmätoimintaa. Laitilan neuvola on mukana MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeessa. Hankkeeseen liittyen perhetyöntekijä kävi keväällä 2011 perheryhmäohjaajan koulutuksen ja ensimmäinen Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä aloitti lokakuussa 2011 perhevalmennusryhmän jatkona toinen lastenneuvolan terveydenhoitajista kouluttautui myös perheryhmäohjaajaksi ja uusi ryhmä päästiin aloittamaan lokakuussa Toiminta hakee vielä muotoaan Laitilan neuvolassa, mutta seuraava ryhmä on tarkoitus aloittaa kevään 2015 aikana. Erityisen tuen tarpeen tunnistamista ja tuen järjestämistä on vahvistettu myös tällä toimintamuodolla Laitilassa. Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa toimivia 9

10 viranomaisia tukemaan lapsen huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja järjestämisestä on säädetty asetuksen 13 :ssä. Tarvittavat tukitoimet tulee järjestää asiakkaan ja perheen yksilöllisen tarpeen mukaan. IMETYKSEN TUKEMINEN ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLASSA Imetysohjaus alkaa raskauden aikana äitiysneuvolan vastaanottokäynneillä ja perhevalmennuksessa jatkuen vauvan syntymän jälkeen lastenneuvolassa. Perheen kanssa keskustellaan odotusaikana mielikuvista vauvasta ja imetyksestä sekä kartoitetaan imetykseen vaikuttavat tekijät. Puoliso imetyksen tukijana kuten myös perheen tukiverkosto on tärkeä. Odotusaikana tuetaan tulevia vanhempia tekemään tietoista valintaa lapsen ravitsemuksesta ja syntymän jälkeen tuetaan heitä pääsemään imetystavoitteisiinsa. Ohjauksen tulee olla luottamusta ja positiivisia asenteita vahvistavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa sekä käytännönläheistä. Äidinmaito on luonnollinen, turvallinen, ekologinen ja taloudellinen ravinto. Yksinomainen imetys takaa yleensä terveen täysiaikaisen lapsen normaalin kasvun ja kehityksen 6 kuukauden ikään asti. Imetys edistää sekä äidin että lapsen terveyttä ja luo hyvän pohjan varhaisen kiintymyssuhteen syntymiselle. Imetystä suositellaan jatkettavaksi ainakin yhden vuoden ikään saakka. Neuvolan ohjelma imetyksen suojelemiseksi, edistämiseksi ja tukemiseksi Neuvolassa edistetään vauvamyönteisyyttä Neuvolan seitsemän askelta imetyksen edistämiseksi ovat 1. Kirjallinen imetyksen toimintasuunnitelma 2. Henkilökunnan koulutus ja asiantuntemuksen ylläpito 3. Odottavien perheiden imetysohjaus 4. Imetyksen tukeminen ja maidonerityksen ylläpito 5. Täysimetyksen tukeminen ja kiinteän ravinnon aloittaminen imetyksen suojassa 6. Imetysmyönteisen ilmapiirin luominen 7. Imetystuen varmistaminen Kaksi neuvolan terveydenhoitajaa on käynyt v 2013 Unicef/WHO:n vauvamyönteisyyys ohjelmaan perustuvan 20 tunnin koulutuksen. Kahdella terveydenhoitajalla on aikaisempi koulutus. Imetysasiantuntemusta pidetään yllä säännöllisillä täydennyskoulutuksilla. Terveyskeskukseen nimetään imetyksestä vastaava henkilö, jolla vähintään imetysohjaajan koulutus Neuvolan tiloissa ei saa olla kaupallista materiaalia, joka ei ole STM:n hyväksymää Hyväksyttävää kaupallista materiaalia saa välittää vanhemmille ja hoitajille vain terveydenhuoltohenkilökunnan välityksellä WHO:n kansainvälinen äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodi ja äidinmaidonkorvikkeita koskeva lainsäädäntö tulee tuntea Esillä pidetään imetyksen aiheista materiaalia ja -kirjallisuutta Yhteistyötä tehdään synnytyssairaalan kanssa (aluekoordinaattori) 10

11 LASTENNEUVOLA Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Neuvolapalvelut tuotetaan Laitilassa lähellä perheitä, helposti saatavilla olevan periaatteen mukaisesti. Lastenneuvolan keskeisiä yhteistyötahoja ovat vanhemmat, lääkäri, perhetyöntekijä, varhaiskasvatuksen henkilökunta, seurakunnan lastenohjaajat, perheneuvola, mielenterveyspalvelut, sosiaalitoimi, suun terveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä kolmas sektori. Lastenneuvolan henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. RESURSSIT 2 terveydenhoitajaa 1.2 pv /vk/ lääkäri 0,5 perhetyöntekijä (yhteinen äitiysneuvolan kanssa) Vuosi Lapset Terveydenhoitajat Lääkäriresurssit Alle kouluikäisiä lapsia on n. 660 eli yhdellä terveydenhoitajalla 330 lasta, suositus 340 lasta/th, ellei ole sijaista. Toimenkuviin sisältyy myös muita vastuualueita, kuten työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja toinen terveydenhoitaja toimii tarvittaessa sijaisena äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa. ASETUKSEN MUKAISET LASTENNEUVOLAKÄYNNIT 1. ikävuosi 3-4 vk 6 vk 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 1 v kotikäynti th+lääkäri th th th+lääkäri LAAJA th äitivauva th isävauva th+lääkäri th, tarv th 11

12 Ikävuodet 1.5 v 6 v 1.5 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v th+lääkäri LAAJA th th th+lääkäri LAAJA th th TOIMINTASUUNNITELMA Terveydenhoitajat kohtaavat 0-6 v perheitä yhteensä 15 kertaa, joista lääkärin kanssa yhdessä 5 kertaa. Terveydenhoitajan suorittama kotikäynti tehdään 3-4 viikon iässä ensisijaisesti 1. lapsen saaneiden perheisiin. 5-kuukauden neuvola on tarkoitettu äiti-vauva-neuvolaksi, jossa täytetään parisuhdeväkivalta-kaavake. Isä kutsutaan yhdessä vauvan kanssa terveydenhoitajan neuvolakäynnille 6-kuukauden iässä, jolloin käydään tarvittaessa läpi vielä voimavara- ja päihdekysely. Tarvittaessa on terveydenhoitajan suorittama 10 kk käynti 1. lapsen saaneille Perhetyö aloitetaan tarvittaessa. Lastenneuvolan toimintasuunnitelmassa huomioidaan asetusten mukaiset terveystarkastukset. Asetus määrää, että alle kouluikäisten tarkastuksiin on sisällytettävä kolme (3) laajaa terveystarkastusta 4 kk, 18 kk ja 4 v iässä. Laajennetussa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä arvioivat koko perheen hyvinvointia. Vanhempien etukäteen täyttämät lomakkeet (EPDS, lähisuhdeväkivalta, perheen voimavarojen tunnistaminen, Audit) helpottavat erilaisen tuen tarpeiden tunnistamista ja vaikeista asioista keskustelua. Huolen ilmaantuessa ohjataan perheitä eteenpäin lisätuen saamiseksi. Laajassa 4v- terveystarkastuksessa käytetään LENE arviointimenetelmää (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio). Kotihoidossa oleville lasten vanhemmille lähetetään ajanvarauksen yhteydessä kehityskysely. Päivähoidossa olevien lapsien osalta varhaiskasvatus tekee kehitysarvion yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien luvalla se lähetetään neuvolaan ja neuvola puolestaan lähettää neuvolatarkastuksesta palautteen varhaiskasvatukseen. LENE arviointi on käytössä myös 3v, 5v ja 6v neuvolassa. Laajoista terveystarkastuksista ajan varaamatta jättäneet kutsutaan neuvolaan. Maahanmuuttajien lapsiperheitä on muuttanut yhä enemmän Laitilaan parin viimeisen vuoden aikana. Eri kulttuurien kohtaaminen neuvolassa on tuonut muutoksia ja uusia vaatimuksia työhön. Maahanmuuttajaperheiden kotiutumisessa paikkakunnalle on neuvolalla tärkeä rooli. Arjen toimintatavat saattavat olla erilaiset kuin Suomessa, esimerkiksi ravitsemus ja varhainen vuorovaikutus. Perheiden tukiverkosto usein puuttuu, joten neuvola tukee tarvittaessa lisäkäynneillä ja perhetyöntekijän käynneillä perhettä. 12

13 Yhteistyö neuvolaikäisille ja heidän perheilleen palveluita tuottavien kanssa Tiivistä moniammatillista yhteistyötä tehdään lapsiperheiden eri toimijoiden välillä vanhempien suostumuksella. Lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat mukana esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmässä, joka kokoontuu päiväkodissa kahdesti vuodessa. Erityispäivähoidon työryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa koostuen neuvola, perheneuvolan, päivähoidon ja erityispäivähoidon työntekijöistä. Lastensuojelun työryhmä kokoontuu kuuden viikon välein sosiaalitoimen sosiaalityöntekijän johdolla yhdessä lastenneuvolan työntekijöiden kanssa. Seurakunnan päiväkerhon, MLL perhekeskuksen sekä hammashuollon kanssa tehdään yhteistyötä. Kouluun siirtyvien lasten tiedot käydään läpi yhteispalaverissa kouluterveydenhoitajan kanssa kerran vuodessa. Tarvittaessa lapsi ja vanhemmat ohjataan huolen ilmaantuessa kehitysarvioon fysioterapiaan tai perheneuvolaan sekä toimintaterapiaan, puheterapiaan tai ravitsemusterapiaan,jotka tapahtuvat ostopalveluna. LASTENNEUVOLAN KEHITTÄMINEN JA HAASTEET - 6v-terveystarkastukset ovat siirtyneet kokonaan terveydenhoitajien suorittamaksi - Neuvokas Perhe-kortin käytön jatkumo äitiysneuvolasta lastenneuvolaan ei ole toteutunut. Lastenneuvolassa kokeiltu ottaa käyttöön, mutta vanhemmat eivät ole motivoituneita. Jatkossa yritetään kohdistaa paino-ongelmaisille perheille. - Imetysmyönteisyyteen panostaminen - päihdekyselyn pohjalta nouseva huoli aiheuttaa pulmia paikallisen tason resurssien takia, tilanteeseen ei ole tullut helpotusta - Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmien rungon suunnittelu sekä toteuttaminen KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhoitajien tilat ovat Varppeen ja Kappelimäen koululla sekä kussakin kyläkoulussa on järjestettynä terveydenhoitajalle toimitila. RESURSSIT 2,3 terveydenhoitajaa lääkäri 1.4 tpv/ viikossa = 0.3 Kouluterveydenhoitajalla on suosituksena enintään 600 oppilasta. Oppilasmäärää vähennetään, jos työntekijöiden vastuulla on useita eri kouluja tai oppilaissa on paljon erityistä tukea vaativia, esim. erityisoppilaita tai maahanmuuttajia. Erityisoppilaat tarvitsevat noin kolme kertaa keskimääräistä enemmän aikaa terveydenhoitajalta ja lääkäriltä (Stakes 2002). 13

14 - alakouluissa terveydenhoitajalla on oppilaita 445 ( Kappelimäki 328 Itäkulma 21, Soukainen 46, Untamala 50) - Kappelimäen erityisoppilaat 42, EHA 10, tehostettu tuki 27 - yläkoulun ja lukion terveydenhoitajalla on oppilaita 455 ( Varppeen koulu 350, Lukio 100, EHA 5 - yläkoulun erityisoppilaat 19, tehostettu tuki 18 - Suontaka 49, Kodjala 54, Kovero 30 sekä opiskeluterveydenhuollosta Bovalliusammattiopisto, missä opiskelijoita on 40 oppilasta sekä työttömien terveystarkastukset ovat tekevällä 50% th:lla - lääkärin resursseja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on varattu 1,4 päivää viikossa. Lääkärin resursseissa suositus 1pv/viikossa/ 500 oppilasta TOIMINTASUUNNITELMA Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. (Stakes 2002, 28). Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on lapsen ja nuoren kannalta myös samoja tehtäviä kuin työterveyshuollolla aikuisten työyhteisöissä työntekijän kannalta. Koulussa ja oppilaitoksissa kunta vastaa niistä velvollisuuksista, jotka työturvallisuuden ja työterveyshuollon lainsäädännössä kuuluvat työnantajille. Asetuksen (380/2009) 12 :ssä säädetään kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä terveydellisten olojen tarkastuksesta. TERVEYSTARKASTUKSET KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Asetuksen 6 :ssä on säädetty terveystarkastuksen sisällöstä. Terveydenhoitajan tai lääkärin suorittamassa terveystarkastuksessa oppilaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia selvitetään haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastuksen sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan noudattaen Kouluterveydenhuollon oppaan ja Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen ohjeita TARKASTUS 1 lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Laaja x x x Tervhoit tark x x x x x x x x x Lääkäri x x x Suosituksen mukaan oppilaalle on järjestettävä terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ENSIMMÄISELLÄ, VIIDENNELLÄ ja KAHDEKSANNELLA vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja. Oppilaalle tehdään peruskoulun aikana yhteensä 9 terveystarkastusta. Niinä vuosina, jolloin ei järjestetä laajaa terveystarkastusta, terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen. 14

15 Alakouluissa laaja terveystarkastus tehdään 1. ja 5. luokan oppilaille, yläkoulussa 8.luokan oppilaille. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan että koululääkärin terveystarkastus. Vanhemmat kutsutaan mukaan lääkärin tarkastukseen. Laaja terveystarkastus on monivaiheinen, ja sen toteuttavat terveydenhoitaja ja koululääkäri yhdessä. Tämä hyvinvointitarkastus muodostuu työsuunnitelman mukaisista seulontatutkimuksista ja lapsen haastattelusta, lääkärin suorittamasta terveystarkastuksesta sekä vanhempien ja opettajan haastattelusta. Opettajan ja tarvittaessa oppilashuollon antama kuvaus oppilaan oppimisesta, hänen toverisuhteistaan ja kouluselviytymisestään, joko suullisesti ja kirjallisena (vanhempien luvalla), on tärkeä osa laajaa terveystarkastusta. Myös lasten ja nuorten fyysistä kuntoa arvioidaan yhteistyössä opetustoimen ja lapsen/huoltajan kanssa. Vuosittaiset, määräaikaiset tarkastukset tehdään luokilla 2, 3, 4, ja 6 sekä yläkoulussa luokilla 7 ja 9. Välivuosina tehtävissä määräaikaistarkastuksissa terveydenhoitajalla on mahdollisuus tavata kaikki oppilaat ja oppilaalla on mahdollisuus tuoda esille omia asioitaan ja huoliaan. Nämä tarkastukset sisältävät vähintään oppilaan voinnin kysymisen, kasvun ja ryhdin tutkimisen sekä ikävaihe huomioiden puberteettikehityksen arvioinnin. Kouluterveydenhoitaja toteuttaa rokotusohjelmaa seuraavasti: 9. lk Boostrix-tehoste ja 6. luokan tytöille HPV-rokote. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta siihen sisällytetään myös äkillisten sairauksien hoito ja ensiapu. Koulupäivän aikana oppilaalla on mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta (esim. äkilliset sairastumiset ja tapaturmat). Yläkoulun terveydenhoitajalla on avovastaanotto joka aamu klo 8-9. Alakoulun terveydenhoitajalla , ellei ole sivukouluilla. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja järjestämisestä on säädetty asetuksen 13 :ssä. Terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia lapsille, nuorille ja perheille, mutta määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien lasten, nuorten ja perheiden tilanne ja tuentarve on kuitenkin selvitettävä. Terveystarkastuksista poisjääviin perheisiin otetaan yhteyttä kirjeitse kutsuen tarkastukseen (tieto kirjataan asiakkaan asiakirjoihin). Asiakkaaseen ollaan yhteydessä, kunnes saadaan selvitys lapsen tilanteesta. Saadun selvityksen mukaan arvioidaan, onko lapsella tai perheellä palvelujen tarvetta ja tarvittaessa tehdään lastensuojelulain 25 :ssä tarkoitettu ilmoitus lastensuojeluun. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Tilanteet, joissa lapsi tai perhe voivat tarvita erityistä tukea, ovat hyvin moninaisia. Työntekijän huolen herääminen voi olla niistä ensimmäinen vihje. Alla olevassa luettelossa on esimerkkejä tilanteista, joissa ainakin lapsen ja perheen tilannetta on arvioitava tarkemmin. (STM Julkaisuja 2009:20, 64) 15

16 Esimerkkejä erityisen tuen tarpeen arvioimisen tueksi (STM Julkaisuja 2009:20, 64) 1) lapsen ja nuoren sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt ja kiusaaminen, neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimisvaikeudet; 2) lapseen kohdistunut fyysinen tai psyykkinen väkivalta ja lapsen laiminlyönti, mukaan lukien kuritusväkivalta, puutteet perushoivassa, huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä muu lapsen kaltoinkohtelu; 3) toistuva hoitoon hakeutuminen tapaturman vuoksi, mikä voi olla merkki niin kaltoinkohtelusta kuin mielenterveys- ja päihdeongelmistakin; 4) vanhempien vakavat sairaudet, mielenterveys- tai päihdeongelmat, läheisväkivalta; tai 5) perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat. Tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain. Oikea-aikaista tukea on oltava tarjolla seulonta ja puheeksi ottaminen on lupaus myös tuesta. Tarvittavat tukitoimet tulee järjestää perheen yksilöllisen tarpeen mukaan ja yhteistyössä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa toimivia viranomaisia tukemaan lapsen huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Laitilassa erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi tarvittaessa tehdään yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutkimukset: 1) asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset; 2) psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja 3) psykologin tekemä tutkimus. Kouluterveydenhoitaja ohjaa oppilaan tarvittaessa optikolle, joka arvioi silmälääkärin tutkimuksen tarpeen. Korvalääkärin tutkimuksen tarpeessa olevat oppilaat koululääkäri lähettää TYKS/VSSkorvalääkärille. Mielenterveyden ongelmista kärsivät oppilaat ohjautuvat yksilöllisen tarpeen mukaan joko koulupsykologille, perheneuvolaan tai koululääkärille. Koululääkäri tekee tarvittaessa lähetteen last.tai nuorisopsyk.poliklinikalle (TYKS/VSS). Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta Alle kouluikäisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta on sisällytettävä terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti. Neuvonta raskauden ehkäisystä ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Neuvontaa voi järjestää myös muiden palvelujen osana. 16

17 Seksuaaliterveysneuvontaa annetaan sekä henkilökohtaisesti että ryhmässä koko luokalle (oppitunnit). Tarvittaessa kouluterveydenhoitaja ohjaa oppilaan ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan vastaanotolle. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuustarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Kouluterveydenhuolto suorittaa koulujen terveydellisten olojen tarkastukset yhteistyössä työterveyshuollon henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitaja ja työterveyshoitaja suunnittelevat tarkastusajankohdan yhdessä ja kutsuvat työryhmän koolle. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen Kouluterveydenhuollossa on käytössä Effica -tietojärjestelmä, kuten neuvolassakin. Tietojärjestelmän osalta rajoitukset ja mahdollisuudet ovat kuten neuvolaa koskevassa osiossa. Moniammatillisessa yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tulee olla aina huoltajien lupa alle 15 -vuotiasta koululaista koskevien asioiden käsittelyyn. Yli 15-vuotias koululainen tai opiskelija voi antaa luvan itse. Kirjallisesta suostumuksesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruuttaa suostumus tai rajata sitä. Kun perhe muuttaa asuinkuntaa, eivät potilasasiakirjat siirry automaattisesti uudelle asuinkunnalle. Potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien/ asianomaisen itsensä suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksittäisen oppilaan/opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka olla esim huolen esille ottanut lapsen opettaja tai erityisopettaja. oppilashuoltokertomuksen kirjaukset tekee ryhmän vastuuhenkilö tai erikseen ryhmässä sovittu henkilö. Yhteisöllinen oppilashuolto Jokaisessa oppilaitoksessa yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Ryhmä voi kokoontua useammin, mikäli oppilashuoltotarpeen arviointi sitä edellyttää. Yksikkökohtaisesti seurataan lasten ja nuorten hyvinvointia hyödyntäen mm yhteenvetoja terveystarkastuksista, kouluterveyskyselyä, koulun terveydellisten olojen seurantaa, kiusaamiskyselyjen yhteenvetoja sekä kuraattori- sekä psykologipalvelujen saatavuutta suhteessa kävijämäärään/tarpeeseen. 17

18 KOULUTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN JA HAASTEET - yhteistyön selkiyttäminen perheneuvolan, koulupsykologin, koulukuraattorin ja terveydenhoitajan kesken - terveydenhoitajien resurssit on liian tiukaksi mitoitettu, koska kouluja runsaasti - lukion oppilashuollon tarve - erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden tehostettu terveydenhuolto (masennus, käytöshäiriöt, aggressiivisuus, painonhallinta). OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Opiskelijana pidetään opiskelijaa, joka opiskelee opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Opintotukilain (65/1994) 7 :n mukaan opintotukeen on oikeutettu opiskelija, jonka päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia: 1) edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 2) edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä 3) järjestämällä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja opiskelijoille (STM 2006:12, 25) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Lukio Urheilutie 11 Bovalliusopisto, Garpintie 7 RESURSSIT JA OPPILASMÄÄRÄT Opiskeluterveydenhuolto sisältyy kouluterveydenhoitajien toimenkuviin Suositus opiskeluterveydenhuolto / th / oppilasta Lukio 100 oppilasta ( yläkoulu lukion th:n toimenkuvassa) Bovallius 40 oppilasta ( alakoulun th:n toimenkuvassa) TERVEYSTARKASTUKSET OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA Terveystarkastus 1. vuosi 2.vuosi 3 vuosi Th x Lääkäri x 18 - lukiolaisen terveystarkastus tehdään ensimmäisenä opiskeluvuotena; ensin terveydenhoitajan, sitten koululääkärin terveystarkastus. - lukiolaisilla on mahdollisuus päästä opiskeluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta koulupäivän aikana. Avovastaanotto on aamuisin klo lääkärin tarkastus Bovallius-ammattiopistossa terveydenhoitajan seulan mukaan, koska lähes kaikki opiskelevat kuntoutustuella, jonka saamiseksi on jo suoritettu lääkärin tutkimukset ennen opiskelua

19 Nyt voimaan tulleen asetuksen 17 :ssä korostetaan kansanterveyslain velvoitteita säätämällä vielä erikseen siitä, että kansanterveyslain 14 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetaan, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myöskin - mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus - mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus - seksuaaliterveyttä edistävät palvelut - suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeenmukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan Laissa määritellään opiskeluhuollon osalta yksilöllisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon sisältö. Laitilan lukiossa kokoontuu syksystä 2014 alkaen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jonka jäsenenä toimii muiden lisäksi opiskeluterveydenhoitaja (kokoontumisia 2/lukukausi). Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa lukiossa on mm. terveydellisten olojen tarkastus yhteistyössä työterveyshuollon kanssa joka kolmas vuosi. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan yhteistyössä kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja/tai koulupsykologin kanssa opiskelijan luvalla esim mielenterveysyksikön, perheneuvolan, nuorisopsykiatrian pkl:n palveluiden vastaanotolle. Seksuaaliterveyspalvelut hoidetaan ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolassa. Suun terveydenhuolto asetuksen mukaisesti. OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN JA HAASTEET - yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen opiskeluterveydenhuollossa - terveydellisten olojen tarkastukset myös Bovallius-ammattiopistossa 19

20 EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLA Asetuksen 16 :ssä säädetään ehkäisy- ja muusta seksuaaliterveysneuvonnasta. Asetuksessa korostetaan seksuaalineuvonnan ja seksuaaliterveyden edistämisen tärkeyttä osana ehkäiseviä palveluita. Myös lapsen, oppilaan ja opiskelijan terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin tulee sisältyä myös seksuaalista kehitystä ja kypsymistä tukeva neuvonta. Ehkäisyneuvonta ja muu seksuaaliterveysneuvonta voidaan keskittää erillisiin ehkäisyneuvoloihin tai ne voidaan integroida neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA RESURSSIT Ehkäisy- ja perhesuunnitteluasiat on keskitetty Laitilassa ehkäisyneuvolaan, joka on fyysisesti samassa yhteydessä äitiysneuvolan kanssa terveystalolla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon seksuaalisuuteen ja ehkäisyyn liittyvät asiat pääsääntöisesti hoidetaan ehkäisyneuvolassa. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat (2) toimivat ehkäisy- ja perhesuunnittelussa. Lääkärin vastaanotto on kerran viikossa 5 tuntia yhdistettynä äitiysneuvolan kanssa. TOIMINTASUUNNITELMA Toimintaa ohjeistaa Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen edistäminen, toimintaohjelma Perhesuunnitteluneuvolan tavoitteena on väestön seksuaaliterveyden edistäminen ja ylläpitäminen. Palveluiden yhteydessä voidaan käsitellä myös ihmissuhteisiin ja sukupuolikasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Perhesuunnitteluneuvola tarjoaa raskauden ehkäisyneuvontaa ja yksilöllistä ehkäisyn suunnittelua ja mahdollisuuden keskustella kokonaisvaltaisesti perhesuunnittelusta. Myös sukupuolitauteihin liittyvä neuvonta ja hoito, lapsettomuuden hoidon alkututkimukset ja neuvonta sekä raskauden keskeytykseen liittyvä neuvonta, tutkimukset ja toimenpiteeseen lähettäminen ovat tärkeä osa työtä. Seksuaaliterveyteen, ehkäisyyn tai perhesuunnitteluun liittyvissä asioissa voi hakeutua ehkäisyneuvolan vastaanotolle ilman ikärajoituksia. Seksuaalineuvojan koulutus on yhdellä terveydenhoitajalla, mikä on valtakunnallisessa toimintaohjeessa suosituksena kaikkiin terveyskeskuksiin. Ehkäisyasioissa lääkärin terveystarkastukset ovat joka toinen vuosi. Joka toinen vuosi tarkastuksen tekee perhesuunnitteluneuvolan terveydenhoitaja. Asiakas saa 3 kk ehkäisypillerialoituksen ilmaiseksi kuten myös ensimmäisen kuparikierukan. Hormonikierukka asennetaan ilmaiseksi, kun sairauden hoitokriteerit täyttyvät. Terveydenhoitajat tekevät myös vuosittaiset vuotiaiden naisten kohdunkaulansyöpää seulovat lakisääteiset tutkimukset. Kutsuttuina noin 380 naista vuosittain. 20

21 TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSET Terveydenhuoltolain (1326/2010, 13 ) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää myös työttömien terveyspalvelut. Asiaa täsmennetään pykälässä siten, että terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia on järjestettävä opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Terveydenhuoltolain mukaan kuntien on tehtävä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka sisältää myös työttömien terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille kirjeen , jonka tarkoituksena on ohjeistaa kuntia työttömien ehkäisevien terveyspalvelujen toteuttamisessa terveydenhuoltolain mukaisesti, työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa sekä niiden edellyttämässä yhteistyössä. Vastuu työttömän työ- ja toimintakyvyn arvioinnin koordinoimisesta on TE-toimistolla. Kuntien järjestämän terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työttömän työ- ja toimintakykyä, ehkäistävä sairauksia sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Tarvittaessa henkilöt on ohjattava hoitoon tai lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Työttömien työ- ja toimintakykyä täytyy arvioida työttömyyden eri vaiheissa perusterveydenhuollossa ja tarpeen vaatiessa erikoissairaanhoidossa. Terveystarkastuksiin on sisällytettävä myös systemaattinen mielenterveys- ja päihdearvio. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon perustettiin 50% terveydenhoitajan toimi vuonna 2013 kesäkuussa, mihin työnkuvaan sisältyy kouluterveydenhuollon lisäksi työttömien terveydenhuolto. Aikaisemmin lähinnä pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset oli ostettu Uudenkaupungin terveystoimelta. Terveydenhoitaja on käynyt sovitusti TE-toimiston tiloissa tekemässä työttömille terveystarkastuksia, mutta vastaanottotoiminta siirtyy terveyskeskuksen poliklinikalle syksyllä 2014 TE-toimiston paikan vaihdon takia. Asiakkaat ohjautuvat terveydenhoitajan vastaanotolle Tetoimiston kautta. Terveydenhoitaja kutsuu työttömät vastaanotolle kirjeitse ja asiakas täyttää Tepalveluiden laatiman terveyskyselyn ennen vastaanottoa. Terveystarkastuksen sisältö perustuu terveyskyselyyn, asiakkaan omiin toiveisiin sekä mahdollisesti Te-toimiston kautta tulleisiin asioihin. Tarkoitus on selvittää, mihin töihin asiakas kykenee vai tarvitseeko hän terveytensä takia tarkempia tutkimuksia, hoitoa tai kuntoutusta töihin kyetäkseen vai ohjautuuko hän eläkejärjestelyihin. Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa asiakkaan lääkärille tai muulle ammattiryhmälle. Terveydenhoitaja tai lääkäri täyttää TE- palveluiden laatiman palautelomakkeen terveystarkastuksista ja jatkosuunnitelmista, mikä toimitetaan TE-toimistoon. Työttömien terveyden ja työkyvyn tukeminen edellyttää perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä työ- ja elinkeinohallinnon ( TE-toimisto) ja Kelan tiivistä yhteistyötä, jotta kullekin työttömälle löydetään sopivat ratkaisut. STM ja TEM seuraavat ja arvioivat terveystarkastuksen toteutumista ja vaikutuksia valtakunnallisesti. Myös kuntien tulee seurata ja arvioida työttömien terveysneuvonnan ja tarkastusten toteutumista alueellaan. 21

22 LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Toiminnan taustalla ovat kansanterveyslaki, lastensuojelulaki, koululait ja päivähoitolaki sekä voimaan tullut asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Toiminta tapahtuu pääasiassa hammashoitoloissa ja ryhmätoiminnan osalta myös päiväkodissa, seurakunnan eri kerhopaikoissa, kouluissa ja neuvolassa RESURSSIT: 5 hammaslääkäriä 2,4 suuhygienistiä 6 hammashoitajaa 1 välinehuoltaja Lisäksi ostopalveluna hammaskirurgin ja oikomishoidon erikoishammaslääkärien palvelut. TOIMINTAOHJELMA Odottava perhe, äidit ja isät kutsutaan suuhygienistin vastaanotolle ja ohjataan tarpeen mukaan hammaslääkärille(kts. liite 1) Neuvolaikäiset kutsutaan suuhygienistille hammashoitolaan 8kk, 2v,3v, 4v, 5v ja 6v ja tarpeen mukaan ohjataan hml:lle (kts. liite 2). Ryhmätilaisuuksia järjestetään päiväkodissa ja seurakunnan päiväkerhoissa resurssien antaessa myöden. Koululaiset tutkii hammaslääkäri 1.,3.,5.,7., ja 8. luokilla, määrittelee seuraavan tarkastusajankohdan kirjaa hoitosuunnitelman. Alle 18-vuotiaat kutsutaan hoitoon ennen 18- vuotissyntymäpäivää, tällöin hoito on vielä maksutonta.( kts. liite3). Ryhmätilaisuuksia järjestetään kouluissa resurssien salliessa. Opiskelijaterveydenhuolto Lukiolaiset ovat oikeutettuja hammashuoltoon. Tästä on ilmoitus lukion ilmoitustaululla. Voivat hakeutua itse hoitoon. Bovalliuksen opiskelijat ovat oikeutettuja hammashuoltoon, josta on ilmoitus koulun ilmoitustaululla. Terveydenhoitajan terveyskyselyä voidaan käyttää myös hoitoon ohjauksessa apuna. 22

23 EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN (haasteet ja toiveet) Haluaisimme nähdä sekä kotien että päiväkodin, päivähoitajien, neuvoloiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön, koulun, keittiöiden toimivan samoja periaatteita noudattaen: 1. Suositellaan aina: Hampaitten puhdistamista aamuin illoin 2. Ruokailussa noudattamaan säännöllistä ateriarytmiä, välttäen turhia liian usein toistuvia pieniä välipaloja. 3. Makean käyttö aterioitten yhteyteen. 4. Janojuomana suositellaan vettä. 5. Xylitolin käyttöä aterian tai välipalan jälkeen happohyökkäyksenkatkaisuun. Edellyttää, että kouluilla ja päiväkodissa+ päivähoidossa käytetään xylitolia että kouluilla ei ole virvoitusjuoma-automaatteja, eikä myydä sokerimakeisia. Myös välipaloihin tulee kiinnittää huomiota. Yhteistyö neuvolan kanssa Terveydenhoitajilta toivomme saavamme uusista Laitilaan muuttaneista lapsista ilmoituksen, jotta osaamme kutsua. Toivomme myös, että terveydenhoitaja neuvolakäynnillä katsoo lapsen suuhun, ja tarpeen tullen tilaa ajan hammashoitoon. Erityisesti olemme huolissamme niiden perheiden lasten hampaista joiden vanhemmat eivät tuo lapsia hammastarkastukseen/hoitoon. ja Yhteistyö koulujen kanssa Päällekkäisyydet pois esim. terveysneuvonta/terveystiedon opit - sovitaan jatkossa miten toimitaan Koulujen kanssa toivotaan myös yhteistyötä hoitoon lähettämisen osaltahammashoitoaikoihin vähemmän tyhjäkäyttöä. Yhteistyö muun henkilöstön kanssa Korjaava hoito kun ilmeisiä ongelmia perheen hoitoon pääsymahdollisuuksissa. Apua ja tarvittavaa tukea. vie suun terveydenhuollon resursseja todella paljon, vaikka hammashuollossa on toimintoja pyritty järkeistämään ja työnjakoa on uudistettu (useita tehtäviä on siirretty suuhygienisteille). Ennaltaehkäisevästä hoidosta ei ole haluttu säästää. 23

24 Laitilan kaupunki, Terveyskeskus Liite 1 Suun Terveydenhuolto Suun terveystarkastukset odottaville vanhemmille Kaikki odottavat äidit ja isät kutsutaan shg:n vastaanotolle hammashoitolaan neuvolasta saadun listan mukaan. Tällöin kartoitetaan tarkastamalla suun terveydentila ja tehdään alustava hoidon tarpeen arvio, selvitetään anamnestiset tiedot, kotihoitotottumukset sekä kysellään ravintotottumuksista ja makean käyttötavoista. Neuvonnassa käydään läpi tulevan lapsen kannalta tärkeitä asioita, kuten juomaveden fluoripitoisuus/kehittyvät hampaat, streptococcusmutans-bakteeritartunnan merkitys reikiintymiseen, lapsen ravintotottumusten merkitystä(tiheä syöminen tai juominen, sokerin käyttö, vanhempien täysxylitolin käytön merkitys lapsen hampaille). Samoin imettämisestä, pullon käytöstä ja huvitutin/sormien imemisen haitoista keskustellaan. Motivoidaan perhettä aloittamaan säännöllinen aamu- ja iltaharjaus jo ennen lapsen syntymää. Äidille puhutaan raskauden aikaisista mahdollisista suumuutoksista. Vanhempien hampaitten kannalta tarpeellinen kotihoidon neuvonta ja sopivien välineitten valinta. Xylitolin käytön merkitys lapsen maitohampaitten puhkeamisen aikana. Samalla käynnillä pyritään tarvittaessa aloittamaan iensairauksien hoito; alustava hammaskiven tai peitteitten/värjäymien poisto sekä karieksen ennaltaehkäisevät toimenpiteet kuten fluorihoidot ym. Vanhemmille annetaan aika hml:n tarkastukseen/hoitoon hoidon tarpeen arvion mukaan. Molemmille vanhemmille pyritään puhumaan myös vaikuttamisesta isovanhempien suhtautumiseen lapsenlapsen hampaisiin. Mikäli äiti neuvolakäynnillä kieltäytyy hammashoitomahdollisuudesta, toivomme, että esim. terveydenhoitaja katsoo suuhun ja tarvittaessa motivoi äitiä hakeutumaan hoitoon. Ryhmätilaisuuksia olemme valmiita pitämään, jos ne päätetään uudelleen aloittaa tai olemme valmiita osallistumaan uudenlaisiinkin ryhmätilaisuuksiin. 24

25 Laitilan kaupunki, Terveyskeskus Suun Terveydenhuolto Henkilökuntaohje 1 Liite 2. Ehkäisevä suun terveydenhuolto / neuvolaikäiset Suuhygienistit huolehtivat alle kouluikäisten kutsusysteemistä. Lapset käyvät hammashoitolassa suuhygienistien vastaanotolla jommankumman tai molempien vanhempiensa kanssa. Tarvittaessa shg ohjaa lapsen vanhempineen hammaslääkärin vastaanotolle: 8kk 2v 3v 4v 5v 6v Terveystarkastus- neuvontakäynti: anamnestiset tiedot, vesiasia, str. mutanstartunta/vanhemmille xylitoli käyttöön tartunnan ehkäisemiseksi,imemistottumukset ja muu perusneuvonta mm. harjaustotuttelun aloittaminen ja imetyksen lopettaminen. Kielijänne tarkastetaan/tarvittaessa aika hml:lle. Riskitekijöitä kartoitetaan. Riskiprevention kohdistaminen aloitetaan ja tihennetty seuranta 4-6kk välein, mikäli näkyvää plakkia ja/tai initiaalikariesta. Huom. tutit ja pullot pois käytöstä ja täysxylitolisuositus myös lapselle. Puututaan riskikäyttäytymi seen: erityisesti välipalat, janojuoma,makeiset. Kaikilla perusneuvonta, riskipotilaille tehostettu preventio ja tihennetty seuranta. Seulonta. Jatketaan tehostettua riskipreventiota kuten edellä. Neuvonnassa painotetaan xylitolin käytönaloittamista ennen pysyvien hampaitten puhkeamista. Neuvotaan vanhempia tarkkailemaan pysyvien kuutosten puhkeamista ja erityisesti riskipotilaille tilaamaan kutosten pinnoitusajan. Riskipreventio kuten edellä. Tarvittaessa hammaslääkärikonsultaatio esim. purenta(kaikki ristipurennat oikojahammaslääkärille). Pysyviä kutosia pinnoitetaan varsinkin riskipotilaille tai jos purupinnan uurteet kovin syvät ja/tai niissä on liitukariesta tai plakkia. Pysyvien etuhampaiden puhkeamisessa seurataan purentaa ja tarpeen vaatiessa ohjaus oikomiseen. Purennan seurantaa varten henkilökunnalla erillinen ohje.liite2/1 Joka käynnillä ohjataan harjausta, neuvotaan ravinto- ja välipala-asioissa. Lapsille suositellaan makean käytön ajoitusta ja rajoitusta, ruokailujen yhteyteen, namipäivään jne Täysxylitolivaihtoehto on aina esillä. Janojuomaksi suositellaan vettä jne. Fluorin käyttöä suositellaan tahnassa, kun lapsi osaa sylkeä jne. 25

26 Laitilan kaupunki, Terveyskeskus Suun Terveydenhuolto Liite2/1 Oikomishoidon tarpeen ja aloitusiän arviointi Maitohampaisto Alle 5-vuotiaana - ei tarvitse lähettää oikojalle, jos ei jotain aivan erikoista 5-vuotiaana - sivualueen risti- ja saksipurennat - A III - A II, kun siihen liittyy suuret ylipurennat ja ahtaus yläleuassa - A II, kun siihen liittyy suuret ylipurennat ja kuutoset ovat jo suussa Ensimmäinen vaihdunta (1-2 luokkalaiset) - ahtautta yläetualueella - etu- ja sivualueen risti- ja saksipurennat - etuhampaiden ja kuutosten puhkeamishäiriöt - suuri ylipurenta: hyp>5mm - syväpurenta: ienkantoinen tai lähes ienkantoinen - avopurenta - pitkä retruusioliuku>2mm, lateraaliliukua ei saisi olla lähes laisinkaan - puuttuvat maitohampaat tai puuttuvat pysyvien hampaiden aiheet - AII (pystyt yläetuhampaat+syväpurenta, vakkapurenta) - AIII tai vaara, että kehittymässä oleva AIII, varsinkin, jos ahtautta Toinen vaihdunta - hyp>6mm - syväpurenta: ienkantoinen purenta - pitkä retruusioliuku - sivualueen voimakkaat ahtaudet - toisen vaihdunnan lähestyessä alaleuan ahtauden hoito - yksittäiset saksi- ja ristipurennat hoidetaan perushammashoidon yhteydessä, useamman hampaan lähetetään oikojalle - vahdi, että dd.13,23 puhkeavat suuhun. Jos tappikakkoset, varmista kolmosten puhkeaminen OPTG:lla jo hyvissä ajoin Täytä OIK(A)-kaavakkeen etusivulta hoidon aloittamisen syy ja yleisterveystiedot. Jos olet varma oikomistarpeesta, ota OPTG+lateraalikallo+mallit ja varaa aika suoraan hoitosuunnitelmat tekevälle oikojalle.jos olet epävarma hoidontarpeesta tai et itse voi ottaa esim. malleja, lähetä apuoikojalle 26

27 Suun Terveydenhuolto Henkilökuntaohje 1 Liite 3 Ehkäisevä suun terveydenhuolto / koululaiset Hammaslääkäri/hammashoitaja-työparit huolehtivat kouluikäisten kutsumisesta koulupiirijaon mukaan. Oppilaat tulevat/tuodaan hml:n vastaanotolle tutkimukseen. Heillä on mukanaan vanhempien täyttämä anamneesilomake tullessaan ja lähtiessä heille annetaan kotiin vietäväksi" tiedote huoltajalle oppilaan hammastarkastuksesta" johon on merkitty tiedot oppilaan hoidon tarpeesta sekä ohjeistus kotihoidosta sekä yhteydenottotiedot. 7v 9v 11v 12v 13v 15v 17v Hml tutkii, tarkentaa riskiryhmän, suunnittelee ja aloittaa riskiprevention sekä huolehtii riskipotilaille rc-kutsun shg:lle ½ vuoden päähän ja antaa ohjeistuksen toistoista. Tervehampaisten tutkimusväli on 2v. 3. luokan syksyllä hml tutkii koko ikäryhmän ja määrittelee riskipotilaiden tihennetyt seurannat ja hoidot sekä huolehtii merkitsemisestä kutsuttaviin shg:lle tai hh:lle(ohjeistus toistoista kortille hoitosuunitelmakohtaan). 4.luokan keväällä shg seuloo koko ikäryhmän ja toteuttaa riskipotilaiden suunniteltua ehkäisevää hoitoa ja tarvittaessa ohjaa hml:lle 5.luokan keväällä hml-tutkimus ja tarvittava ehkäisevä hoito kaikille ja riskipotilaat shg:n ½-vuosittain kutsuttaviin. Suositellaan xylitolin käyttöä erityisesti ennen II vaihduntavaihetta. 7.luokan syksyllä hml-tutkimus, riskiryhmän tarkennus ja uudet ohjeistukset riskihoidoista/toistoista shg:lle. 8.luokan keväällä hml tutkii kaikki oppilaat ja määrittelee seuraavan tutkimusajankohdan sekä antaa ohjeet tarvittavasta itsehoidosta ja sopii kutsumisesta/hakeutumisesta hml:lle/shg:lle. Peruuttamaton poisjäänti laskutetaan yli 15 vuotiaalta. Alle 18-vuotiaat kutsutaan hoitoon ennen 18-vuotissyntymäpäivää ja hoito on maksutonta, kunnes täyttää 18v. Yleisiä ohjeita: 1. Aina ennen hoitokäyntiä potilaat harjaavat hampaansa hammashoitolan harjaushuoneessa. 2. Korjaavan hoidon yhteydessä hammaslääkäri/hammashoitaja-työpari tekevät aina myös ehkäiseviä toimenpiteitä(pinnoitukset, pastapuhdistukset,fluoraus jne.). 3. Täysxylitolituotteiden suosittaminen muun ehkäisevän hoidon tueksi, varsinkin vaihduntavaiheessa oleville hampaistoille. 4. Kiinnitä huomiota tarkastuksen yhteydessä eroosiovaurioihin ja limakalvomuutoksiin sekä haitallisiin tapoihin, kuten tupakointi, happamat juomat, lävistykset ym. 27

28 LAITILAN PERHENEUVOLA Perheneuvola on sosiaali- ja terveystoimen perustason erityspalveluja tarjoava yksikkö, joka palvelee laitilalaisia perheitä. Perheneuvolassa työskentelee psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Perheneuvolan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja nuorten myönteistä kehitystä ja yhteistyössä perheiden/yhteistyötahojen kanssa selvittää syntyneitä haasteita ja etsiä yhdessä ratkaisuja niihin. Perheet voivat ottaa itse yhteyttä perheneuvolaan puhelimitse soittoaikoina. Perheen kanssa työskentelevät voivat konsultoida perheneuvolaa puhelinaikana, jolloin voidaan mm. arvioida perheneuvolakontaktin tarvetta. PERHENEUVOLAN PALVELUT Konsultaatio Perheneuvola tarjoaa konsultaatiota mm. neuvolan, päivähoidon, koulun ja lastensuojelun työntekijöille. Ajatuksena on, että lasta autettaisiin ennaltaehkäisevästi ja mahdollisimman pitkälle hänelle jo tutussa toimintaympäristössä tuttujen ihmisten toimesta. Yhteistyö Perheneuvola on mukana lasten ja lapsiperheiden palvelujen koordinoimiseksi järjestettävissä eri viranomaistahojen välisissä yhteistyöneuvotteluissa. Niiden tavoitteena on selkiyttää keskinäistä työnjakoa sekä kehittää olemassa olevia ja suunnitella uusia yhteistyörakenteita ja malleja. Tutkimus Ensikäynti Ensimmäiselle käynnille kutsumme yleensä koko perheen. Tällä käynnillä sovimme perheen kanssa jatkotyöskentelystä. 1 käynti Perhetutkimus 2-4 käyntiä Perhetutkimuksessa kartoitetaan lapsen ja perheen voimavarat ja haasteet. - lapsen/lasten kehitysvaiheet - perheen kehitysvaiheet ja rakenne - lapsen/lasten ja vanhempien vuorovaikutus - lapsi/perhe suhteessa ympäristöön Yksilötutkimus Tunne-elämän tutkimukset: lapsen omat käynnit psykologilla 3-5 käyntiä 28

29 Hoito Hoito suunnitellaan yhdessä perheen kanssa. Hoidon suuntaa ja tuloksellisuutta arvioidaan aika ajoin. Vanhempien neuvonta ja ohjaus Vanhempien käynnit esim. lapsen kehitykseen liittyvissä kysymyksissä 1-3käyntiä Vanhempien tukikäynnit 5-10 käyntiä Esim. lapsen yksilökäynteihin liittyen, parisuhdeasioissa Tavoitteena auttaa vanhempia erityisten riski- ja kuormitustekijöiden vuoksi Perheterapia Tutkimuksiin perustuvan hoitosuosituksen toteuttamista Yksilöterapia Tutkimuksiin perustuvan hoitosuosituksen toteuttamista Lapsen tukikäynnit Lasta hoidettaessa tavataan aina myös vanhempia/perhettä lapsen kehityksen tukemiseksi n käyntiä n käyntiä n käyntiä Lapsen ja perheen tilanteen seuranta 1-3 käyntiä Perheneuvolajakson päättyessä voidaan tarvittaessa sopia seurantakäynneistä Verkostotyöskentely Verkoston jäsenenä toimiminen asiakkaan tilannetta pohdittaessa Ryhmät Resurssien puitteissa pyritään järjestämään ryhmätoimintaa. Ennaltaehkäisevät ryhmät Esim. yhteistyötahojen kanssa toteutettavat Vertaisryhmät 29

30 LASTENSUOJELU Toimintaa ohjaavat lait ja asetukset Keskeisimmät lait: Lastensuojelulaki (417/2007) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Julkisuuslaki (621/1999) Toimintaympäristön kuvaus Lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lain mukaan vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluita ja tukitoimia. Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulain 25 perusteella kunnan eri toimijoilla, esim. sosiaali- ja terveydenhuollon edustajilla on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huollonpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä alle 18-vuotiaasta lapsesta. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, jossa on perusteltua syytä epäillä, että lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymän jälkeen. Lastensuojelun asiakkuus Lastensuojeluasiakkuus alkaa usein lastensuojeluilmoituksen perusteella. Saapuneen ilmoituksen pohjalta lastensuojelun on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireelliseen lastensuojelutoimenpiteeseen tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvitys tulee lastensuojelulain mukaan tehdä viivytyksettä. Siinä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien 30

31 henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana sosiaalityöntekijä tapaa lasta sekä perhettä. Tehdyn selvityksen perusteella lastensuojelun asiakkuus joko lakkaa tai jatkuu. Avohuollon tukitoimenpiteet ovat ensisijaisia lastensuojelun toimenpiteitä ja niiden on oltava lapsen edun mukaisia, huolenpidon toteuttamisen kannalta riittäviä, sopivia ja mahdollisia. Avohuollon tukitoimia on toteutettava mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Avohuollon tukitoimenpiteitä ovat mm. toimeentulon ja asumisen turvaaminen, tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseksi, tukeminen koulunkäynnissä, harrastuksissa tai läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä, tukihenkilötoiminta, perhetyötä, koko perheen sijoitusta perhelaitoshoitoon, vertaisryhmätoiminta, loma- ja virkistystoiminta tai lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena. Lapsen kiireellinen sijoitus tehdään jos lapsi on välittömästi vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa. Kiireellinen sijoitus lakkaa kun peruste siihen poistuu tai kun siitä tehdään uusi lastensuojelun päätös. Huostaanotto on tehtävä jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla vastaavalla käytöksellä. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on yhteydessä sijaishuoltoon sijoitettuun lapseen, hänen vanhempiinsa ja huoltajiinsa sekä sijaishuoltopaikan edustajaan lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi. Jälkihuolto on järjestettävä lapselle tai nuorelle jonka sijaishuolto on päättynyt. Jälkihuollossa tuetaan lasta, nuorta sekä vanhempiaan ja huoltajiaan pääsääntöisesti samoilla keinoilla kuin avohuollon tukitoimissa. Kunnan velvollisuus jälkihuoltoon lakkaa viiden vuoden kuluttua sijaishuollon lakkaamisesta tai kun nuori täyttää 21 vuotta. Lastensuojelun prosessi on kuvattu Moniammatillinen yhteistyö Lastensuojelulaki velvoittaa kuntaa järjestämään moniammatillisen asiantuntijaryhmän lastensuojelun tueksi. Laitilan osalta moniammatilliseen ryhmään kuuluu koulun, sosiaalitoimen sekä perheneuvolan edustajat. Ryhmään on mahdollista pyytää myös tarvittaessa terveydenhuollon ja poliisitoimen edustaja sekä oikeudellista konsultaatiota. Asiantuntijaryhmä kokoontuu kuuden viikon välein. Sen tehtävänä on avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa, sekä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevien päätösten tueksi. 31

32 Lastensuojelu tekee säännöllistä yhteistyötä terveydenhuollon sekä koulun kansa. Tarvittaessa lastensuojelu osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmän työskentelyyn. Lisäksi lastensuojelun perhetyö tekee yhteistyötä neuvolan perhetyön kanssa. Lastensuojelun ja terveydenhuollon välisestä yhteistyöstä säädetään lastensuojelulain 15 :ssä jossa määrätään terveydenhuollolle erityinen velvollisuus antaa lastensuojeluasioissa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapselle. Myös lasten tarvitsemat seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut on järjestettävä saman lainkohdan perusteella kiireellisinä Lastensuojelu tekee yhteistyötä myös poliisi- ja oikeustoimen kanssa. Lastensuojelun sosiaalityötekijä osallistuu tarvittaessa alle 18-vuotiaan lapsen kuulustelu ja oikeudenkäynteihin. Lisäksi lastensuojelulaki velvoittaa lastensuojeluviranomaista ilmoittamaan poliisille, mikäli on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Resurssit Laitilan sosiaalitoimistossa toimii kaksi lastensuojelun sosiaalityötekijää, kaksi perhetyöntekijää sekä koulutoimen kanssa yhteinen psykologi. Lisäksi johtavana viranhaltijana toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. 32 Lastensuojelun sosiaalityöntekijät vastaavat lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta ja päättymisestä, perheelle tarjotuista tukitoimista sekä perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteista ja suunnitelmista. Perhetyö on asiakasperheiden kotona tehtävää työtä, jossa tavoitteena on auttaa perhettä arjessa sekä tukea lasten ja vanhempien jaksamista kotona. Perhetyötä aloitettaessa sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä tekevät perheen kanssa yhdessä perhetyön suunnitelman, jossa asetetaan työskentelyn tavoitteet ja aikataulut. Toimintasuunnitelma Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukainen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva lastensuojelun suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: - Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila - Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut - Lastensuojelun tarve kunnassa - Lastensuojeluun varattavat voimavarat - Lastensuojelunlain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva palvelujärjestelmä - Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä - Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä - Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta

33 Vakka-Suomen alueella on tehty yhteinen lastensuojelusuunnitelma ajalle Laitilan mukana tehdyssä suunnitelmassa ovat olleet Uusikaupunki, Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa. Toiminnan kehittäminen Vakka-Suomen lastensuojelun suunnitelmassa määritetyt keskeiset kehittämiskohteet ovat: - Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen - Palveluiden järjestäminen yhteistyössä - Hyvinvoiva henkilöstö Kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne, jossa ennaltaehkäisy painottuu ja johon luottamusmiehet ovat sitoutuneet PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS Toimintaa ohjaavat lait ja asetukset Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta ohjaavia lakeja ja asetuksia 1. Laki (36 / 1973) ja asetus (239 / 1973) lasten päivähoidosta 2. Laki (603 / 1996) ja asetus 1208 / 1996) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 3. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504 / 2002) 4. Henkilötietolaki ( 523 / 1999 ) 5. Työturvallisuuslaki (738 / 2002) 6. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44 / 2006) 7. Työterveyshuoltolaki (1383 / 2001) 8. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ( 75 / 2004) 9. Terveydensuojelulaki (763 / 1994 ) 10. Elintarvikelaki (23 / 2006) 11. Pelastuslaki (468 / 2003) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta /(787 / 2003) Toimintaympäristö Terveys ja turvallisuus / 2009 Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. 33

34 Tarkastukset - palo- ja pelastusviranomaisen tarkastus vuosittain - keittiön omavalvonta - henkilöstön terveystarkastukset määrävuosina (työterveyshuolto) - toimintaympäristön terveys-ja turvallisuustarkastus (työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset) viiden vuoden välein. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen / 2009 Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos alle kouluikäisessä lapsessa, oppilaassa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka vaivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa. Suunnitelman toteutumista tulee seurata ja arvioida. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun (perhetyö), perheneuvolan, neuvolan, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen osalta todetaan seuraavaa: Laitilassa on päivähoidon piirissä noin 350 lasta. Heistä erityisen tuen tarpeessa on noin 8 % lapsista (lapset, joilla on asiantuntijan lausunto tai erityisen tuen tarve on muutoin päivähoidossa havaittu). Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat pääsääntöisesti päiväkodissa. Heitä on kuitenkin myös perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Laitilan kaupungilla on oma varhaiskasvatussuunnitelma ja kaikissa päivähoito yksiköissä ja perhepäivähoidossa lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan moniammatillisena yhteistyönä, yhdessä lapsen vanhempien kanssa HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tai toiminta- ja kuntoutussuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Laitilassa on käytettävissä lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja. Erityislastentarhanopettaja toimii tarpeen mukaan kaikissa päivähoidon yksiköissä ja hänen on mahdollista konsultoida myös kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia. Päiväkodin esiopetuksessa noudatetaan Laitilan kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Esiopetusikäiset lapset ovat Laitilan lastenneuvolan piirissä. 34

35 Toiminnan resurssit ja toimintasuunnitelma Päivähoidon henkilöstö: 1 Päivähoidon ohjaaja 1 Päiväkotien johtaja 1 erityislastentarhanopettaja Pähkinäpensaan päiväkoti 9½ lastentarhanopettajaa 8 ½ hoitajaa 4 erityisavustajaa 1 ½ ravitsemistyötekijä 1 keittiöapulainen Vaahteraportin Päiväkoti 4 lastentarhanopettajaa 8 hoitajaa 1 erityisavustaja 1 ½ ravitsemustyöntekijä Laineen talo 1 hoitaja 5 perhepäivähoitajaa Itäkulman ryhmäperhepäivähoitokoti 3 perhepäivähoitajaa Mäntykodon ryhmäperhepäivähoitokoti 1 hoitaja 2 perhepäivähoitajaa Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia 31 Toimintasuunnitelma Päivähoitopalvelut järjestetään päivähoitolain ja asetuksen mukaisesti huomioiden perheiden tarpeet ja elämäntilanne. Esiopetusta järjestetään päiväkodissa perusopetuslain mukaisesti. Vanhempien, lastenneuvolan, perheneuvolan ja koulun kanssa tehdään yhteistyötä lapsen parhaaksi ja hänen tarpeidensa mukaisesti. Päivähoidossa toteutetaan kasvatuskumppanuutta yhdessä vanhempien kanssa. Neuvolan laajassa 4v- terveystarkastuksessa käytetään LENE arviointimenetelmää (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) ja kyselykaavaketta vanhemmille. Päivähoidossa olevien lapsien osalta 35

36 varhaiskasvatus tekee kehitysarvion yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien luvalla se lähetetään neuvolaan ja neuvola puolestaan lähettää neuvolatarkastuksesta palautteen varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen yhteisöllinen, esiopetuksen hyvinvointia, kehittävä oppilashuoltotyöryhmä tekee ennaltaehkäisevää työtä ja käsittelee esiopetuksen oppilashuollollisia asioita. Ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kahdesti lukuvuoden aikana ja tarvittaessa useammin. Päiväkodin erityispäivähoidon työryhmä kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Tämän ryhmän toiminta-ajatus on sama kuin oppilashuollollakin, mutta tällöin käsitellään alle esikouluikäisten hyvinvointia. Erityispäivähoidon työryhmän jäsenet ovat lastenneuvolasta, päiväkodista, sosiaalitoimesta ja perheneuvolasta. Yhteistyötä tehdään myös MLL:n ja seurakunnan kanssa. MLL:n perhekeskustoiminta on aloittanut toimintansa maaliskuussa 2011 ns. matalan kynnyksen kohtaamispaikkana lapsiperheille. Perhepäivähoitajat kokoontuvat MLL:n tiloissa kerran viikossa. Toimintasuunnitelman toteutus Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen turvallista ja terveellistä kasvua ja kehitystä. Lapselle laaditaan hoidon ja kasvatuksen suunnitelma, jota seurataan ja tarkistetaan vuosittain. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut tukevat lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja lapsen mahdolliset erityisen tuen tarpeet huomioidaan. Lapsen hyvä arki toteutetaan: - tuetaan lapsen turvallista ja tasapainoista lapsuutta - vahvistetaan lapsen sosiaalisia toimintatapoja ja tunnetaitoja - resursoidaan ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi - ylläpidetään toimivaa kasvatuskumppanuutta päivähoidon henkilöstön, vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kesken - varhaiskasvatuksen toiminnan sisältöjä kehitetään edelleen (esim. pienryhmätoiminta päiväkodissa) - ylläpidetään monimuotoista, toimivaa ja kattavaa päivähoidon palvelurakennetta - kehitetään yhteistyötä neuvolan, perheneuvolan, sosiaalitoimen muiden toimijoiden, koulun, seurakunnan ja MLL:n kanssa Erityisen tuen järjestäminen 36 - erityistä kasvatusta vaativat lapset ohjautuvat pääsääntöisesti päiväkotiin Lapset ovat integroituina tavallisiin kokopäiväryhmiin ja ryhmissä toimii erityisavustajia - pidennettyyn oppivelvollisuutteen (11v.) kuuluvat lapset suorittavat ensimmäisen oppivelvollisuusvuotensa 6-vuotiaina päiväkodissa ja heillä on mahdollisuus osallistua esiopetukseen 5-vuotiaina. - erityistä tukea vaativille lapsille laaditaan HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tai toiminta- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmat laaditaan yhdessä lasten vanhempien, päivähoidon henkilöstön sekä muiden lasten kanssa toimivien yhteistyötahojen kanssa. - esiopetusikäiset saavat puheopetusta koulun erityisopettajalta kerran viikossa.

37 Toiminnan haasteet sekä kehityssuunta nyt ja tulevaisuudessa Haasteet - rakenteellisten tukitoimien riittävyys eli resurssit ja voimavarat (ryhmäkoko, avustajien saatavuus, pienryhmämahdollisuudet, erityisopettajien saatavuus, psykologi-, puhe- ja muiden terapiapalveluiden saatavuus ja pysyvyys) Kehityssuunta tulevaisuudessa - tehdään lapselle entistä paremmat yksilölliset ja toimivat palvelukokonaisuudet - varataan talousarviossa riittävät ja realistiset määrärahat toiminnan toteuttamiseen - kehitetään erilaisia ja uusia toimintamalleja päivähoitoon, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen - hyödynnetään yli kuntarajojen tapahtuvaa yhteistyötä (päivähoitopaikat, konsultaatioapu, ohjauspalvelut) OPPILASHUOLTO ESIOPETUKSESSA JA PERUSKOULUSSA/ TIIVISTELMÄ 1. Oppilashuollon periaatteet ja tavoitteet Perusopetuslain 31 a :ssä todetaan, että oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Perusopetuslain 31a :ssä todetaan, että oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan kanssa. Oppilashuollon tavoitteena on edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luoda edellytyksiä hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas tuntee olonsa koulussa turvalliseksi ja viihtyy työskentely-ympäristössään, tuntee yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta sekä apua mahdollisissa ongelmatilanteissa. Oppilashuollon tavoitteena on myös tukea lapsen huoltajia kasvatustehtävässään, tukea koulun henkilökuntaa työssään, ylläpitää kouluyhteisön myönteistä ja toimivaa ilmapiiriä, toimia yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, oppilashuollosta tiedottaminen ja oppilashuoltohenkilöstön tietojen ja taitojen kehittäminen. Oppilashuollon tavoitteena on myös kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kannustaminen, koska tämä yhteistyö tukee lasta ja nuorta parhaalla mahdollisella tavalla 37

38 2. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, rakenne ja toimintatavat Oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetus- ja kouluyhteisön jäsenille. Arjen huolenpito kuuluu koko henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Henkilökunnan myönteinen palaute sekä opettajan omat tukitoimet vahvistavat oppilaan hyvinvointia. Oppilashuoltotyötä koordinoivat ja kehittävät eri tasoilla toimivat oppilashuoltoryhmät. Oppilashuoltoryhmät toimivat kolmella tasolla: kunnallisella, koulun ja yksittäisen oppilaan tasolla. Koulutuksen järjestäjä asettaa monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän, oppilaitokset monialaisen oppilashuoltoryhmän sekä yksittäisen oppilaan asioita käsittelevän tapauskohtaisesti koottavan monialaisen ryhmän. Jokaisella koululla ja toimintapaikalla on oma, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka työskentelyn painopiste on hyvinvointia vahvistavassa ja ennaltaehkäisevässä työssä sekä sellaisten esiopetuksen ja koulun toimintakulttuurien ja ajattelumallien luomisessa, jotka tukevat kaikkia ja kaikenlaisia lapsia/oppilaita. Oppilashuollon asioita ovat sekä yksittäistä oppilasta että yleistä kouluhyvinvointia koskevat asiat. A. Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa käsittelemään kunnan tai alueen yleisiä oppilashuollollisia asioita. Tällaisia asioita voivat olla mm. kunnan päihdetilanne, yleinen turvallisuus tai yhteisten pelisääntöjen laatiminen. Ohjausryhmä myös arvioi ja kehittää oppilashuollon tilaa kunnassa. Ryhmään kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveystoimen edustajien lisäksi ainakin poliisin, nuorisotoimen, seurakunnan ja vanhempainyhdistysten sekä kolmannen sektorin (esim. MLL, Mielenterveysseura) edustajat. Vastuullisena koollekutsujana toimii sivistystoimenjohtaja. B. Koulun/päiväkodin oppilashuolto Jokaisella koululla/päiväkodilla toimii koulun yleistä kouluhyvinvointia kehittävä yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä, joka tekee ennaltaehkäisevää työtä koulutasolla ja käsittelee oman koulun yleisiä oppilashuollollisia asioita. Yhteisöllinen oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia sekä pyritään edistämään kodin ja koulun yhteistyötä. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Oppilashuoltoryhmä voi organisoida ja toteuttaa koulussa erilaisia kouluhyvinvointia kehittäviä toimia ja hankkeita. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa (mm. nuorisotoimi, seurakunnat, yhdistykset, urheiluseura jne.). Oppilaiden osallisuutta koulutyöhön ja oppilashuoltoon edistetään kykyihin ja ikäkehitykseen sopivilla vastuilla. Koulussa oppilas osallistuu yhteisölliseen oppilashuoltotyön suunnitteluun ja arviointiin oppilaskuntatyön kautta. Oppilas voi arvioida oppilashuoltotyötä antamalla palautetta eri oppilashuollon osa-alueista ja vastaamalla erilaisiin kyselyihin, esim. Kiva Koulu kyselyt ja kouluruokakyselyt. 38

39 Vanhemmat voivat tehdä aloitteita oppilashuoltotyöryhmälle kouluyhteisön turvallisuutta koskevissa tai muissa koulua koskevissa huolestuttavissa asioissa joko suoraan kouluun tai esim. vanhempainyhdistyksen kautta. Yksilökohtaista oppilashuoltoa ovat kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Koulun henkilöstöllä on velvollisuus havainnoida oppilaiden koulunkäyntiä ja kehitystä. Jos huoli herää, on opettajan otettava pikaisesti yhteyttä oppilashuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa. Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella oppilaalle järjestetään hänen tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Tarvittaessa oppilas ohjataan saamaan muita oppilashuollon palveluja. Tukitoimet suunnitellaan yksilöllisesti oppilaan ja perheen omat voimavarat huomioiden. On tärkeää, että huoltajat ovat mukana yhteistyössä alusta alkaen. Myös huoltaja voi ilmaista huolensa oppilaan asioista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Oppilashuollon tarkoituksena on antaa opettajille ja huoltajille välineitä lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa lapsen ja nuoren parhaaksi. Oppilashuoltoryhmien työskentely perustuu ennen kaikkea oppilaslähtöisyyteen sekä kouluyhteisöä että yksittäisiä oppilaita koskevissa asioissa. 3. Oppilashuollon yhteistyön vastuut ja työnjako Koulun/päiväkodin oppilashuollollinen toiminta edellyttää eri ammattiryhmien mukanaoloa. Moniammatilliseen verkostoon kuuluvat opetushenkilöstön lisäksi koulukuraattori, -psykologi, - terveydenhoitaja sekä -lääkäri. Lisäksi verkoston toimintaan osallistuu sosiaalitoimi sekä lasten- ja nuorisopsykiatria. Moniammatilliseen verkostoon kuuluvat myös koulupoliisi ja kolmannen sektorin toimijat. Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö on ennaltaehkäisevää, varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen painottuvaa työmuotojen kehittämistä ja yhteistyötä. Yhteistyöllä taataan myös tuen jatkumo erilaisissa siirtymissä ja nivelvaiheissa. Oppilashuoltotyötä tehdään kaikissa tuen vaiheissa. 39

40 sosiaalitoimi koulupoliisi psykiatrinen sairaanhoito koulukuraattori koulupsykologi OH-ryhmät seurakunta muu henkilökunta HYVINVOIVA KOULUYHTEISÖ oppilas perhe opettajat vanhempainyhdistys perheneuvola kouluterveydenhoitaja, koululääkäri kolmas sektori kulttuuritoimi liikuntatoimi Koulujen oppilashuoltoverkosto Koulukuraattori toimii koulun sosiaalityöntekijänä. Työn tavoitteena on tukea ja auttaa oppilasta koulunkäyntiin ja kokonaiskehitykseen liittyvissä asioissa. Koulukuraattori toimii yhteistyössä vanhempien ja koulun henkilökunnan sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Koulupsykologin tehtäviin kuuluu oppilaiden oppimis- ja käytösongelmien selvittäminen. Koulupsykologi tutkii ja arvioi vaikeuksien taustoja sekä konsultoi opettajaa löytämään parhaat keinot auttaa oppilasta. Koulupsykologi havainnoi tarvittaessa oppilasta osana suurempaa ryhmää sekä tekee oppilaan hahmotukseen, älykkyyteen sekä sosiaali- ja tunne-elämän taitoihin liittyviä yksilötutkimuksia. Varsinaista terapiaa ja hoitoa tai jatkotutkimuksia varten oppilaat ohjataan terveystoimen palveluiden piiriin. Kouluille on nimetty oma koulupoliisi. Koulupoliisi on henkilö, johon koulu voi olla yhteydessä erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kouluterveydenhoitaja huolehtii oppilaan terveyden- tai sairaudenhoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestämisestä sekä ensiavusta. 40

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 17.4.2015 Sisältö historia opiskeluterveydenhuollon tila ja kehittäminen terveydenhuoltolaki (1326/2010) valtioneuvoston

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LV 2016-2017 UTRAN KOULU OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA children 1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Utran koulussa on 430 oppilasta oppilashuollon piirissä. Oppilashuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA Sivistyslautakunta 75 07.09.2016 Sosiaali- ja terveysltk. 135 03.11.2016 VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA 228/22/2016 SIVLK 07.09.2016 75 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. ARVIO OPPILASHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Mänttä-Vilppulassa perusopetusta annetaan luokille 1-6 Savosenmäen koulussa, Koskelan alakoulussa, Vilppulankosken

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015 Sisällys Ryhmän asettaminen ja sen toimintatavat... 3 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti

Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset. Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus uudet äitiysneuvolasuositukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus Kutsutaan molemmat vanhemmat Ainakin

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1.

Opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1. 1 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 6.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä

Lisätiedot

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA Sivistyslautakunta 75 07.09.2016 VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA SIVLK 07.09.2016 75 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 553 8654 tai

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot