Asemakaavan muutos 1082, Torkkelinkatu-Kerhokeskus, 12 Imatrankoski, korttelit ja 140, Imatra, valmisteluvaihe

Transkriptio

1 Lausunto KASELY/1079/ Julkinen Imatran kaupunki Kaupunkisuunnittelu Viite: lausuntopyyntö Asemakaavan muutos 1082, Torkkelinkatu-Kerhokeskus, 12 Imatrankoski, korttelit ja 140, Imatra, valmisteluvaihe Suunnittelualue Tavoitteet KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Lausunto annetaan päivätystä kaavaluonnosaineistosta. Kaavamuutosalue sijaitsee Imatrankosken keskustassa ja käsittää alueen, joka rajautuu pohjoisessa Olavinkatuun ja Helsingintiehen, idässä Imatrankoskentiehen, etelässä Valtionhotelliin ja kesäteatteriin, sekä lännessä Viipurintiehen. Imatran kaupungin tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia uudisrakentamisen sijoittumista alueelle sekä päivittää voimassa olevat asemakaavat. Asemakaavatyön yhteydessä tutkitaan uudisrakentamisen sovittamista historiallisesti kerrostuneeseen kaupunkirakenteeseen. Alue sijaitsee Imatrankosken valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vieressä ja sillä on keskeinen kaupunkikuvallinen merkitys saavuttaessa Imatrankosken keskustaan. Alueelle suunnitellaan laadukasta asuntopainotteista rakentamista, joka täydentää yhdyskuntarakennetta ympäristön kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Maakunnalliset tavoitteet Etelä-Karjalan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen suunnittelumääräyksellä tavoitellaan viihtyisää, omaleimaista ja tasapainoista kaupunkikuvaa, eri liikennemuotojen tarkoituksenmukaista järjestelyä, riittävää ja monipuolista keskustatoimintaa tukevaa asunto-, työpaikka- ja keskustapalvelujen tarjontaa sekä keskustojen lähikauppojen säilymistä. PL KOUVOLA

2 KASELY/1079/2018 2/8 Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityisesti huomioon otettavaksi mainitaan maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttäminen ja vapaa-ajan palvelujen sekä virkistysarvojen turvaaminen, sekä jalankulun ja kevyen liikenteen verkoston sekä joukkoliikenteen laadun ja sujuvuuden kehittäminen. Kaavatilanne Asemakaavoitusta ohjaa Imatran kaupunginvaltuuston hyväksymä Imatran yleiskaava Kestävä Imatra Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Asemakaavan muutosalue on osoitettu yleiskaavassa pääosin keskustatoimintojen alueeksi (C). Osa alueesta kuuluu rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavaan alueeseen (SR) ja virkistysalueeseen (VL). Alueella sijaitsevat Piponiuksen talo ja Lähteen talo on osoitettu yleiskaavassa suojelumerkinnöillä (sr). Alue kuuluu osittain kansallisen kaupunkipuiston intressialueeseen kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja muiden erityisarvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi (kp). Imatra on valtuuston päätöksellä ( ) luopunut Vuoksen kansallisen kaupunkipuistostatuksen hakuprosessista. Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja vv Kortteli 92 on merkitty vuoden 1971 asemakaavassa liikerakennusten korttelialueeksi (AL2). Alueella oleva vanha rakennus on säilytettävä ulkoasultaan entisellään. Suunnittelualueen rakennuksista 2000-luvun alun asemakaavoilla suojeltuja ovat Kerhokeskus Koskis (sr-2) ja Inkerinaukiolla sijaitseva kioski (sr-6). Vaihtoehdot Kaavatyön pohjaksi valmistui kesällä 2018 Anna Kojon diplomityö Imatrankosken kortteleiden ja 140 kehittämissuunnitelma. Diplomityössä on tutkittu kaksi vaihtoehtoista yleissuunnitelmaa, joista ensimmäisessä suunnittelualueen rakennukset säilytetään ja uudisrakentaminen toteutetaan täydennysrakentamisena. Toisessa vaihtoehdossa rakennukset puretaan Piponiuksen taloa lukuun ottamatta. Imatrankosken kaupallisten palvelujen kehittämisohjelmassa vuodelle 2020 (HelsinkiZurich Oy, Ramboll Finland Oy, 2012) alueelle on esitetty liike- ja asuinrakentamista. Aluetta koskevassa kehittämissuunnitelmassa esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi kaavatyön aikana tutkittiin kevyemmän täydennysrakentamisen

3 KASELY/1079/2018 3/8 ratkaisua, jossa Torkkelinkadun varren kortteleiden pysäköinti perustuu maanpäälliseen ratkaisuun. Nykyistä suurempi (yli 0,7) rakennusoikeus vaatii kuitenkin rakenteellisia pysäköintiratkaisuja. Lähtökohtana suunnittelussa on ollut Torkkelinkadun varren rakentamisen soveltuvuus mittakaavaltaan historialliseen ympäristöön ja alueen puistomaisen ilmeen säilyttäminen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen (MRL 24 ) Uusi päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan MRL 42 Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista

4 KASELY/1079/2018 4/8 Asemakaavamääräykset MRL 57 Purkamisluvan edellytykset 139 kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. Asemakaavaan voidaan ottaa 2 momentin säännöksen estämättä rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 3 :ssä tarkoitetun kohteen suojelemiseksi tarpeelliset määräykset. Oikeudesta korvaukseen on voimassa, mitä edellä mainitun lain :ssä säädetään. Korvausvelvollinen muun kuin valtakunnallisesti merkittävän kohteen suojelun osalta on kuitenkin kunta. Kunnalle voidaan myöntää maksamiinsa korvauksiin avustusta valtion varoista talousarvion rajoissa. Mitä edellä säädetään kunnan korvausvelvollisuudesta, ei koske julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia. Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutosta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden toteutuminen on kuvattu kaavaselostuksessa asianmukaisesti. ELY-keskus kiinnittää kuitenkin huomiota valtakunnallisesti merkittävän Imatrankosken rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) kuvaukseen, jossa todetaan, että Imatrankosken ympärille varhain muodostunut matkailu ja Vuoksen varrelle keskittynyt teollisuus asuma-alueineen ovat jättäneet jälkensä Imatrankosken alueen kulttuurimaisemaan. Asemakaavamuutosta varten laadittu Lähteen talon rakennushistoriaselvitys täydentää kuvaa Imatrankosken matkailun

5 KASELY/1079/2018 5/8 Asemakaavan sisältövaatimusten toteutuminen historiasta ja liittää Lähteen talon, alun perin Imatran hotellin, osaksi Valtion hotellin hallitsemaa kulttuuriympäristöä. Valtion hotelli ja Lähteen ja Piponiuksen rakennukset Torkkelinkadun varrella muodostavat rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuden, joka on myös kaupunkikuvallisesti tasapainoinen ja eheä. Tämän kokonaisuuden säilyttävällä asemakaavalla turvattaisiin parhaiten nyt suppeammaksi rajatun RKY-alueen merkityksen ja arvojen säilyminen. Yleiskaavan toteutuminen Maankäyttöratkaisuiltaan asemakaavamuutos on pääosin yleiskaavan mukainen. Asemakaavaluonnoksen ratkaisu poikkeaa yleiskaavasta Lähteen talon suojelutavoitteen osalta. Laaditun rakennushistoriaselvityksen (Selvitystyö Ahola, ) perusteella rakennuksella on erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Selvityksestä ei ilmene sellaisia seikkoja, joiden perusteella rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot olisivat vähentyneet yleiskaavan laatimisajankohdan jälkeen. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan asemakaavoitusta ohjaava Imatran yleiskaava 2040 on nyt suunniteltavalla alueella sisällöltään edelleen ajantasainen. Lähteen talosta laadittu rakennustekninen kuntoarvio (Raksystems Insinööritoimisto Oy, ) ei ole peruste yleiskaavan mukaisen suojelutavoitteen sivuuttamiselle. Kuntoarvion lähtökohtana ollut rakennustekninen ikä soveltuu huonosti suojeltavaksi tarkoitetun rakennusperinnön kunnon ja korjaustarpeen arviointiin. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön (MRL 117 ). Lähtökohtana tulee uudisrakentamisen normien sijaan olla säilyttävä korjaus ja rakennusajankohdan rakennustapa. Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä voidaan soveltaa siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät (ellei määräyksissä ole nimenomaisesti määrätty toisin). Käytettävissä olevien selvitysten perusteella Lähteen rakennuksen vauriot ovat paikallisia ja korjattavissa. Esitetty kaavaratkaisu vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista Lähteen talon suojelun osalta, eikä näiltä osin täytä asemakaavan sisältövaatimuksia. Rakennetun ympäristön vaaliminen Asemakaavan sisältövaatimukset kieltävät rakennetun ympäristön erityisten arvojen hävittämisen. Asemakaavamuutoksen luonnoksessa

6 KASELY/1079/2018 6/8 suojellaan Piponiuksen talo ja Inkerinaukion funkkis-kioski, joiden osalta rakennetun ympäristön vaalimisen edellytys täyttyy hyvin Selvitysten perusteella sekä Lähteen talolla että Kerhokeskus Koskiksella (Rakennushistoriallinen selvitys, Kerhotalo Koskis, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, 2018) on erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Kerhokeskus Koskis on suojeltu (sr-2) yleiskaavan valmistumisen jälkeen laaditussa asemakaavassa (hyv. 2007). Nyt laadittavan asemakaavamuutoksen selostuksessa todetaan purkamisen perusteluksi sisäilmaongelma. Asiakirjoista ei ilmene millaisesta, sisäilmaongelmasta on kyse, tai mitä se edellyttää, että rakennus olisi käyttökelpoinen. Käytettävissä olevan tiedon perusteella asemakaavan sisältövaatimus rakennetun ympäristön vaalimisesta ei täyty. Suojelurakennuksen kyseessä ollessa, tulee suunnittelun lähtökohtana olla suojeluarvon säilyttäminen. Mikäli asemakaavalla mahdollistetaan olemassa olevan rakennuskannan purkaminen, tulee asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon myös MRL 139 mukaisten purkamisen edellytysten täyttyminen. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, palvelujen alueellinen saatavuus ja liikenteen järjestäminen Asemakaavamuutoksen alue tukeutuu Imatrankosken keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin ja liikenneverkkoon. Palveluiden ja asumisen mahdollisuuksien lisääminen keskusta-alueella on MRL:n tavoitteen mukaista yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Alueelle ei sijoitu ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Keskustan liikenteen äänet on otettu huomioon ja asemakaavassa on annettu määräyksiä liikennemelulta suojautumiseksi. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ja liikenneturvallisuus paranevat asemakaavamuutoksen myötä. Asemakaavamääräykset Kaavaselostukseen esitetään määräysten kohtuullisuuden arvioimiseksi lisättäväksi maininta siitä, perustuvatko kaavan suojelumääräykset (sr) MRL vai 3. momenttiin. Yhteenveto Alueen kehittämiseksi on laadittu vaihtoehtoisia suunnitelmia, joista kaikki vaihtoehdot mahdollistavat keskusta-alueen täydennysrakentamista. Keskustan ominaispiirteiden nyt esitettyä kattavampi säilyttäminen osana täydentyvää rakennetta on vaihtoehtotarkastelujen perusteella hyvinkin mahdollista.

7 KASELY/1079/2018 7/8 Lähteen talon ja Kerhokeskus Koskiksen osalta kaavaratkaisua tulee harkita uudelleen, jotta sekä kaupungin oma tavoite kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottamisesta, että MRL 54 mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Voimassa olevien kaavojen suojelumerkintöjen purkaminen ei käytettävissä olevan aineiston valossa ole perusteltua. ELY-keskus ehdottaa pidettäväksi työneuvottelun ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Hyväksymismerkinnät ovat lausunnon lopussa. Alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola Arkkitehti Annu Tulonen TIEDOKSI Etelä-Karjalan liitto, aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan museo, amanuenssi, rakennustutkija Sini Saarilahti

8 KASELY/1079/2018 8/8

9 Tämä asiakirja KASELY/1079/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument KASELY/1079/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tulonen Annu :20 Ratkaisija Perttola Pertti :19