Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan muutos 2030, Rakuunamäen osa-alue

Transkriptio

1 LAUSUNTO KASELY/1626/ Lappeenrannan kaupunki Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala PL 11, Lappeenranta Viite: Lausuntopyyntö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan muutos 2030, Rakuunamäen osa-alue Suunnittelualue ja kaavan tavoite Lausunto koskee päivättyä osayleiskaavan valmisteluaineistoa. Osayleiskaavamuutosalue käsittää Rakuunamäen alueen Lappeenrannan ydinkeskustan länsipuolella. Alue rajautuu pohjoisessa Taipalsaarentiehen, idässä Liisankatuun, etelässä Valtakatuun ja Fazerin tehdasalueeseen sekä lännessä Saimaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 36 hehtaaria. Puolustusvoimat ja Senaatti-kiinteistöt ovat luopumassa Rakuunamäen alueen kiinteistöistä ja keskittämässä toimintansa niin sanotun Leirikentän alueelle. Osayleiskaavatyön erityisenä tavoitteena on mahdollistaa Puolustusvoimien käytöstä poistuvien rakennusten ja alueiden uudiskäyttö sekä huomioida alueen luonnonarvot sekä kulttuurihistorialliset, kaupunki- ja maisemakuvalliset erityispiirteet valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY 2009, Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki). Rakuunamäen suunnittelun tarkoituksena on varautua myös alueen maankäytön tulevaisuuden tarpeisiin. Lisäksi Rakuunamäen osayleiskaava päivitetään ja kytketään Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava työhön. Samanaikaisesti valmistellaan Rakuunamäen asemakaavamuutosta, jota tämän osayleiskaavan on tarkoitus ohjata. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 2/6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 24 ) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (MRL 5 ) Yleiskaavan tarkoitus (MRL 35 ) Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto on päätöksellään korvannut valtioneuvoston 30. päivänä marraskuuta 2000 tekemän ja 13. päivänä marraskuuta 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös on tullut voimaan 1. päivänä huhtikuuta Maankäyttö- ja rakennuslain 5 mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

3 3/6 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset (MRL 32 ) 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja suojelu yleiskaavalla Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto Maankäyttö- ja rakennuslain 9 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 momentin mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Kaavamuutoksesta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu

4 4/ Neuvottelussa kiinnitettiin huomiota seuraaviin suunnittelukysymyksiin: rakennussuojelumerkinnät yleiskaavatasolla liikenteen järjestäminen erikoiskuljetusreitin osalta lähtötietojen tarkistaminen, selvitykset todettiin muutoin riittäviksi todettiin että pohjavesialueiden rajaus- ja tarkistamistyö aloitettu Kulttuuriympäristö Rakuunamäen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on tunnistettu hyvin suunnittelun lähtökohdaksi ja osayleiskaava edistää alueen arvokkaan rakennusperinnön sekä arkeologisen perinnön suojelua. Suojelun tarkempi sisältö ja taso ratkaistaan asemakaavatyön yhteydessä. Luonto Rakuunanmäen luontoselvitys on riittävä ja se on otettu riittävästi huomioon myös kaavaratkaisussa. Liikenne Erityispiirteenä alueella on maakuntakaavassa esitetty erikoiskuljetusten reitti, joka palvelee valtakunnallisia erikoiskuljetuksia. Se on huomioitu kaavamerkinnöissä ja määräyksissä siltä osin kuin se yleiskaavatasolla on tarpeen huomioida. Lähtötiedot ko. reitistä esitetään lisättäväksi kaavaselostukseen. Ympäristön terveellisyys Osayleiskaavakartalle on osoitettu kaksi aluetta, joilla ennusteiden mukainen liikenteen päiväaikainen melu ylittää 55 db. Melun ohjearvon tulee puisto- ja virkistysalueilla olla alle 55 db, joten melualueille virkistysja puistoaluetta oikeampi maankäyttömerkintä on suojaviheralue (EV). Yleispiirteisessä yleiskaavassa oleellista on, että meluhaitta on tunnistettu ja osoitettu kaavassa. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa alueita voidaan tarkentaa suojaviheralueiksi. Osayleiskaavaluonnoksessa meluselvityksen ennustetilanne perustuu nykyiseen katuverkkoon, jota yleiskaavaluonnoksessa on suunniteltu muutettavaksi. Meluhaitan arvioinnin ja mahdollisen meluntorjuntatarpeen osoittamisen kaavassa tulee perustua kaavassa esitetyn mukaisen katuverkon mukaiseen liikenneympäristöön. Saunarannan puiston pohjoisosassa (Kohde 13. Rakuunamäen ranta) on täyttömaana rikkihappotehtaan maamassoja, ja aluetta koskee maaainesten käyttörajoite. Käyttörajoite on syytä ottaa huomioon myös

5 kaavassa asianmukaisine määräyksineen. Alueen maaperään pintamaita syvemmälle kohdistuvissa toimenpiteissä tulee varautua mahdolliseen maaperän pilaantuneisuuteen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Kaavan yleismääräys maaperän pilaantuneisuuden tutkimisvelvoitteesta koko kaava-alueella tarkemman suunnittelun yhteydessä perustunee arvioon alueen käyttöhistoriasta. Määräystä olisi hyvä täsmentää ja mahdollisesti kohdentaa sellaisille alueille, joilla maaperän pilaantuneisuus käyttöhistorian kannalta saattaa olla mahdollista, ja mitkä alueet asemakaavassakin tulisi erityisesti varautua selvittämään tarkemmin. Seveso III-direktiivialue ja sitä koskeva määräys on kaavassa esitetty asianmukaisesti. Kaukaan tehtaan suuronnettomuusriskiin liittyvä yleismääräys kattaa toimintoja, joita Rakuunamäen kaavassa ei ole riskivyöhykkeellä. Yleismääräys voidaan tästä osayleiskaavasta poistaa tai tarkentaa koskemaan Rakuunamäen onnettomuusriskivyöhykkeen mukaista maankäyttöä. Seveso-vyöhyke on otettu kaavassa huomioon. Kaavamääräyksissä tulee otettavaksi huomioon Tukes:n ja pelastuslaitoksen luonnosvaiheen lausunnot. Maakuntakaavan tavoitteiden toteutuminen Maakuntakaavassa esitettyä maankäyttöä tulee ensisijaisesti edistää muussa alueidenkäytön suunnittelussa, mutta maakuntakaava kuitenkin sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan tavoite on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. Osayleiskaavaluonnoksessa on luovuttu maakuntakaavassa esitetystä puolustusvoimien alueesta, eli siltä osin osayleiskaavaluonnos eroaa maakuntakaavasta. Perusteluna on, että puolustusvoimien toiminta Rakuunamäellä päättyy ja se siirtyy läheiselle Maasotakoulun alueelle. Rakuunamäen nyt valmisteltavana oleva osayleiskaava on osa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa Puolustusvoimien alue, jolle Rakuunamäen toiminnot siirtyvät, on osoitettu Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Keskustan osa-alueella, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt , ja joka on kuulutettu voimaan muilta kuin valituksenalaista osiltaan. Koska puolustusvoimien toiminta voidaan maakuntakaavassa tavoitellulla tavalla edelleen turvata samaan yleiskaavakokonaisuuteen kuuluvalla Keskustan osa-alueen yleiskaavalla, pitää ELY-keskus eroavuutta maakuntakaavasta hyväksyttävissä. 5/6

6 6/6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavaluonnos edistää hyvin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Lopuksi Koska varuskuntakäyttö Rakuunamäellä päättyy, pitää Kaakkois-Suomen ELY-keskus erinomaisena ja MRL:n yleisiä tavoitteita edistävänä asiana yleis- ja asemakaavan muuttamista, joka luo edellytyksiä alueen uudelle käytölle sekä tukee ja ohjaa alueen ja olemassa olevien rakennusten kunnostusta ja korjausta. Monipuolinen ja alueen luonteeseen sopiva käyttö mahdollistaa ainutlaatuisen ympäristön ja rakennusperinnön säilymisen ja kehittymisen osana Lappeenrannan kaupungin keskustaa. Edellä mainitut tarkistusesitykset huomioiden kaavaluonnosta voidaan hyvin työstää kaavaehdotusvaiheeseen. Alueidenkäyttöpäällikön sijainen Jukka Timperi Arkkitehti Annu Tulonen Tiedoksi Sini Saarilahti, Etelä-Karjalan museo Marjo Wallenius, Etelä-Karjalan liitto

7 Tämä asiakirja KASELY/1626/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument KASELY/1626/2017 har godkänts elektroniskt Timperi Jukka :55