YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa viranhaltijatyöryhmä

2 2 JOHDANTO Kaupunginjohtaja on asettanut Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa viranhaltijatyöryhmän päätöksellään 22/2009/ , dnro 3870/2009. Työryhmän toimikausi kestää saakka. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa kaupungin ja kolmannen sektorin nykytila ja valmistella yhteistyön periaatteet. Työryhmän kokoonpano: Pekka Utriainen, puheenjohtaja Esko Eriksson Ari Karimäki Risto Kortelainen Ulla Kuittu Jaana Lehtoranta-Makkonen Sakari Möttönen Anssi Niemelä Elli Ojaluoto, sihteeri Anna Sarkkinen, JAPA ry Tapio Soini Sari Välimäki Jukka Laukkanen, raportin kokoaja Asiantuntijajäseninä ovat vierailleet: Raili Kuosmanen, Tilapalvelu Minna Moisio, Infonia Oy Pertti Reinikainen, Jyväskylän kaupunki Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa, sekä neljä kertaa. Työryhmän raportin I-osa esiteltiin kaupunginhallitukselle Loppuraportin kolme ensimmäistä lukua ovat I-osaa. Raportin I-osa päättyi työryhmän linjausesitykseen tilakysymyksistä (4.1.). Työryhmä on täsmentänyt tätä linjausesitystä syksyn aikana. Työryhmän loppuraportin ensimmäinen luku sisältää määrittelyn kolmannesta sektorista sekä kuvauksen kolmannen sektorin toiminnasta ja myös kunnan ja kolmannen sektorin välisestä yhteistyöstä. Toisessa luvussa on kuvattu, minkälaisia vaikutuksia kolmannen sektorin toiminnalla on asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välinen nykyinen yhteistyö on koottu kolmanteen lukuun tilojen ja avustusten osalta, näihin liittyvät tilastotiedot ovat liitteinä. Neljäs luku sisältää linjausesitykset tilakysymyksiin ja avustuksiin. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön kehittäminen, muun muassa asuinalueilla, on viidennen luvun aiheena. Lopuksi raportissa esitetään pysyvää sisäistä yhteistyörakennetta, Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmää, jonka tehtävänä tulisi olemaan kolmannen sektorin ja kaupungin välisten yhteistyökysymysten käsittely jatkossa sekä toimijoiden välisen yhteistyön ja kansalaistoiminnan kehittäminen. Kansikuva: Kimmo Rampanen

3 3 SISÄLLYS 1. KOLMAS SEKTORI 1.1. Kolmas sektori on moniulotteinen Järjestöt palvelujen tuottajina Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö 6 2. KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN 2.1. Sosiaalinen pääoma Vertaistoiminta 8 3. NYKYINEN YHTEISTYÖ 3.1. Tilat Ostopalvelut ja avustukset vuonna TYÖRYHMÄN LINJAUSESITYKSET 4.1. Työryhmän linjaus tilakysymyksiin Avustuslinjaus KAUPUNGIN JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 5.1. Verkostoyhteistyö Asuinalue- ja kyläillat Asuinalueiden palvelutarjontaa laajentavat yhteistyöpilotit Vapaaehtois- ja vertaistoiminta YHTEISTYÖ KAUPUNGIN SISÄLLÄ 6.1. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä 14 LÄHTEET 16 LIITTEET 1. Kolmannen sektorin käyttämät tilat Julkisten tilojen vuokrahinnat vuonna Sisäliikuntapaikkoja käyttäneet järjestöt Ostopalvelut, yhteistyösopimukset, avustukset ym Esitys kaupungin osallisuudesta Kansalaistoiminnan keskuksessa Suurimpien kaupunkien liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoiminnan avustukset 36

4 4 1. KOLMAS SEKTORI Järjestöjen ja yhdistysten toiminta paikannetaan niin sanotulle kolmannelle sektorille. Muihin yhteiskunnan osa-alueisiin luetaan yleensä markkinat (yrityssektori) ja julkinen sektori. Kolmannen sektorin organisaatiot ovat autonomisia suhteessa markkinoihin ja julkiseen sektoriin. Ne eivät tuota voittoa tai muutoin toimi yritysten kaltaisesti, eivätkä viranomaisten tai poliittisten toimijoiden ohjauksessa. Kolmannen sektorin ytimessä toimivia yhdistyksiä ohjaavat yhdistystoimintaan osallistuvat ihmiset ja yhdistyslainsäädäntö. Kolmannen sektorin ohella käytetään usein termiä kansalaisyhteiskunta, mikä sisältää yhdistysten lisäksi perheinstituution, kotitaloudet sekä erilaiset yhteiskunnalliset liikkeet. Kansalaisyhteiskunta kokonaisuudessaan toimii vastapainona julkiselle systeemitason vallankäytölle ja sen poliittiset voimat heijastavat yhteiskunnan moninaisuutta ja erilaisia aineksia Kolmas sektori on moniulotteinen Suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä osa kansalaistoiminnasta organisoidaan järjestöjen kautta. Yhdistysrekisterissä on noin yhdistystä, määrä kasvaa useilla sadoilla vuosittain. Järjestöissä on noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä. Peräti neljä viidestä suomalaisesta on jonkin järjestön jäsen ja 8 % kuuluu useampaan kuin viiteen yhdistykseen. Suomalaisen kolmannen sektorin ominaispiirre on, että se sisältää enemmän vapaaehtoistoimintaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vapaaehtoistoimintaa on järjestöjen välittämä palkaton vapaaehtoisapu tai työ sekä esimerkiksi yhdistysten luottamushenkilönä toimiminen, harrastusryhmien vetäminen ja osallistuminen erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Vapaaehtoistoiminta, harrastus- ja virkistystoiminta sekä vertaistuki, samoissa elämäntilanteissa elävien ihmisten tuki toinen toisilleen, ovat järjestöjen keskeisintä toimintaa. Suomessa vapaaehtoistyötä kolmannella sektorilla tehdään eniten kulttuuri- ja harrastustoiminnan parissa. Tästä valtaosa kohdentuu liikunnan vapaaehtoistyöhön: Yli aikuista osallistui liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyöhön vuonna Puoli miljoonaa yli 15-vuotiasta osallistuu vuosittain sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoimintaan. Noin osallistui johonkin sosiaali- ja terveysjärjestön vertaistoimintaan, esimerkiksi vertaisryhmiin. (Järjestöbarometri 2008). Kansalaisjärjestötoiminnalle on ominaista, että ihmiset liittyvät yhteen ja osallistuvat jonkin heille tärkeään asiaan liittyvään toimintaan. Järjestöjen tehtäviä voidaan jaotella seuraavasti (esim. Möttönen & Niemelä, 2005): 1. Edunvalvonta 2. Palvelutuotanto 3. Vapaaehtoistoiminta 4. Vertaistoiminta 5. Asiantuntijuus. Järjestö- ja yhdistystoiminta Suomessa ei ole ollut yhtä paljon julkisen rahoituksen varassa kuin muualla Euroopassa. Kansalaisjärjestöjen liikevaihto maassamme on noin 5 miljardia euroa. Tästä julkisen rahoituksen osuus on noin 1,6 miljardia eli 32 prosenttia. Järjestöissä työskentelee noin työntekijää, joista on osa-aikaisia. Tämä on noin 3,5 prosenttia työssä käyvistä. Vapaaehtoistyötä tehtiin vuonna 1996 lähes henkilötyövuotta, joka on 4 % työvoimasta.

5 5 Vapaaehtoistyön laskennallinen arvo on tällöin noin 2 miljardia euroa vuodessa. Vapaaehtoistoiminta ja kiinnostus vapaaehtoistyöhön on kasvanut maassamme viime vuosina Järjestöt palvelujen tuottajina Järjestöjen palvelutoiminta on moninaista ja laajaa. Osa palvelutoiminnasta on lähellä vapaaehtoistoimintaa. Sitä voidaan luonnehtia järjestölähtöiseksi auttamistyöksi, jossa tuetaan eri ihmisryhmiä itsenäisessä selviytymisessä ja arkielämän tilanteissa. Järjestöt tuottavat myös palveluja sekä suoraan niitä tarvitseville että erityisesti kuntien ja KELA:n ostamina palveluina. Järjestöjen toiminnassa palveluiden tuottamisen painoarvo on vähentynyt, mutta tietyissä erityispalveluissa se on edelleen erittäin tärkeä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli on merkittävä ensi- ja turvakotipalveluissa, päihdepalveluissa, asumispalveluissa sekä eri vammaisryhmien palveluissa ja kuntoutuksessa. Järjestöt tuottivat (henkilöstön määrällä mitattuna) vuonna ,8 % sosiaalipalveluista ja 4,5 % terveyspalveluista. Järjestöjen palvelutuotannon yhtiöittäminen on pienentänyt järjestöjen osuutta ja lisännyt vastaavasti yritysten osuutta. Yritysten osuus sosiaalipalveluista oli 11 % ja terveyspalveluista 14 % vuonna Euroopan unionin sisämarkkinoiden mukanaan tuoma sääntely ja kilpailuyhteiskunnan kehittäminen ovat vaikuttaneet järjestöjen, kuntien ja yritysten keskinäisiin suhteisiin ja työnjakoon. Rajanveto siitä, mikä on järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa ja mikä yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoimintaa, on tullut entistä tärkeämmäksi. Elinkeinopoliittisten ja kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden mukaiset EU:n toimielinten päätökset vaikuttavat usein aloille, joilla Suomessa on vahva perinne kansalaisjärjestötoiminnalla ja joilla järjestöt tuottavat julkista palvelujärjestelmää täydentäviä palveluja. Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta sisämarkkinatavoitteiden ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden välille on syntynyt jännite, jonka tasapainoinen ratkaiseminen on osoittautunut vaikeaksi. Projektirahoitusten ja ostopalvelutoiminnan lisääntyminen sekä avustusten vastikkeellisuus ovat tiivistäneet julkisen vallan ja rahoittajien otetta kansalaistoiminnasta ja siten kaventaneet järjestöjen perinteistä autonomisuutta ja riippumattomuutta. Toisaalta kun yhteiskunnan rakenteet ja yhteisöt ovat muuttuneet, järjestöille on tullut entistä tärkeämpi tehtävä yhteisön ja sitä kautta kiinnittymisen mahdollisuuden tarjoamisessa erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. (mm. Siisiäinen & Kankainen 2008, Särkelä & Vuorinen 2005). Kansalaisjärjestöt palveluntuottajina voidaan Ojalan selvityksen (2009) mukaan jakaa neljään ryhmään: 1. Järjestöt, joissa yleishyödyllinen ja liiketoiminta on erotettu toisistaan siten, että liiketoiminta on yhtiöitetty 2. Järjestöt, joissa on yleishyödyllistä toimintaa, mutta harjoitettiin myös taloudellista toimintaa, tilit on eriytetty liiketoiminnan osalta 3. Järjestöt, joissa on yleishyödyllistä toimintaa, mutta harjoitettiin myös taloudellista toimintaa, tilejä ei ollut eriytetty 4. Järjestöt, joissa on vain voittoa tavoittelematonta yleishyödyllistä toimintaa. Joissakin tutkimuksissa (esim. Huotari, Pyykkönen, Pättiniemi 2008) ja viranomaispuheenvuoroissa on ehdotettu kolmannen sektorin määrittelemistä uudelleen niin, että kolmas sektori jakaantuisi aatteellisiin yhdistyksiin ( perinteinen kolmas sektori ) ja yritystoimintaan suuntautuneisiin

6 6 yhdistyksiin ( uusi kolmas sektori ). Uusi kolmas sektori keskittyisi palvelujen ja/tai tavaroiden tuottamiseen ja myymiseen, olisi osa julkista palvelurakennetta sekä tavoittelisi toiminnallaan liikevoittoa. Yritysmäisesti toimivan Uuden kolmannen sektorin toimihenkilöstö muodostuisi palkatuista ja koulutetuista ammattilaisista. Sosiaaliset yritykset voisivat toimia tässä kehityksessä suunnannäyttäjinä Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö Kuntien ja järjestöjen välillä on perinteisesti ollut vahva vuorovaikutussuhde. Kunnat ovat muun muassa hankkineet kuntalaisten tarvitsemia erityispalveluja ostopalveluina järjestöiltä. Kumppanuusmalleilla on huomattava merkitys erityisesti haavoittuvissa tilanteissa olevien ihmisten ja tiettyjen erityisryhmien oikeuksien turvaamisessa. Kansalaisjärjestöjen kautta yksittäisten ihmisten on mahdollista osallistua, vaikuttaa yhteiskuntaan ja huolehtia omasta yhteisöstään. Järjestöt tavoittavat laajasti erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Järjestöjen tarjoama tuki todentuu valtaosin vapaaehtoistyönä. Kunnat ovat järjestöjen toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja muodostaen paikallisyhdistysten toimintaympäristön ja tarjoten niille mm. resursseja toiminta-avustusten ja toimintatilojen muodossa. Vastavuoroisesti kuntien ja paikallisen hyvinvointipolitiikan näkökulmasta järjestöt ovat merkittäviä sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin lisääjiä. Laaja-alaisessa tarkastelussa järjestöjen toiminta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi näyttäytyy osana paikallista hyvinvointipolitiikkaa, jota toteutetaan eri tahojen välisessä verkostomaisessa yhteistyössä. Kunta toimii tässä verkostossa voimavarojen kokoajana ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli itsenäisenä hyvinvointipoliittisena toimijana. Järjestöjen ja kunnan välistä yhteistyötä voidaan esimerkiksi kuvata yhteistyömuotojen ja yhteisten sopimusten mukaan seuraavasti: yhteiset organisaatiot (säätiöt) ostopalvelut ja maksusitoumukset kumppanuus-, yhteistoiminta- ja hankesopimukset avustukset ja kolmannen sektorin toimintaedellytysten parantaminen. Kunnan toiminta-avustusten myöntäminen yhdistyksille on erityinen yhteistyön muoto. Kuntien toiminta-avustukset ovat paikallisyhdistysten keskeisin ulkopuolisten avustusten lähde. Aktiivisista urheiluseuroista kaksi kolmasosaa sai kunnilta taloudellista tukea toimintaansa vuonna 2008, ensisijaisesti lasten ja nuorten toimintaan. Joka toinen sosiaali- ja terveysjärjestö sai kunnalta toiminta-avustusta vuonna Valtaosalla yhdistyksistä avustukset olivat suhteellisen pieniä, kahdella kolmesta alle 1000 euroa. Suurimmat avustukset liittyvät useimmiten yhdistysten ylläpitämiin toimintapaikkoihin, joiden toimintaa kunnat tukevat tilojen vuokrakustannuksiin osallistumalla. (Järjestöbarometri 2009). Yksi keskeinen kuntien tarjoama yhdistysten toimintaa mahdollistava tukimuoto on toimintatilojen antaminen niiden käyttöön maksutta tai edullisesti. Noin kolmasosalla kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjärjestöistä on käytössään kunnan antamat toimintatilat (Järjestöbarometri 2009). Yli puolet eläkeläisjärjestöistä, yli 40 % lastensuojelun yleisyhdistyksistä ja työttömien yhdistyksistä toimii kunnan tarjoamissa tiloissa. Tilayhteistyö on merkittävä toimintaedellytysten luoja etenkin taloudeltaan pienimmille yhdistyksille.

7 7 2. KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN Osallisuus ja vapaaehtoisuus kansalaisjärjestöissä tuottavat hyvinvointia ja yleistä hyötyä. Järjestöissä ihmiset ovat oman toimintansa omistajia jäsenyyden kautta ja toimintansa synnyttäjiä osallistumisen kautta. Kansalaistoiminta lisää ihmisten keskinäistä luottamusta sekä luottamusta yhteiskuntaan. Ihmiset haluavat toteuttaa itseään, etsivät vastapainoa työlle ja kaipaavat paikkoja, joissa kohdata toisensa ihmisinä, ei esimerkiksi tietyn työntekijän tai ammatinharjoittajan roolissa. Kansalaisjärjestöt ovat syntyneet ja kehittyneet kohtaamispaikoiksi ja verkostoiksi, jotka mahdollistavat arjen spontaaneja kohtaamisia sekä mielekästä toimintaa. Kansalaisyhteiskunta edustaa arvoja ja toimintaa, joille on suuri kysyntä ja tarve Sosiaalinen pääoma Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia (Sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjärjestöstrategia 2003). Strategia korostaa edelleen, että kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää korostaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Osana Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa käynnistettiin poikkihallinnollisen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman valmistelu vuosille Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Kansalaisyhteiskunnan toimivuudella on itseisarvonsa, mutta samalla se tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä ja vähentämisessä. (mm. Möttönen & Niemelä 2005). Aktiivinen kansalaistoiminta vähentää myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta. Markku T. Hyyppä on tutkimuksillaan osoittanut kansalaisyhteiskunnan tuottaman sosiaalisen pääoman tuovan säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Rannikkoseudun suomenkielisistä miehistä ensimmäinen kymmenesosa siirtyy eläkkeelle ennen 36. ikävuottaan ja saman alueen ruotsinkielisistä vastaava määrä ennen 48. ikävuottaan. Ruotsinkieliset myös elävät suomenkielisiä pidemmän ja terveemmän elämän. Hyypän (2002) mukaan ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta nouseva parempi terveys tuottaa mittavat taloudelliset säästöt vuosittain. Tutkijan mukaan terveyttä edistävä yhteisöllisyys on väestön eikä yksilön ominaisuus. Ihmisen hyvinvointia selittää yhteisö ja sen elämäntavat, koko kulttuuri. Rannikkoalueen ruotsinkielisissä yhteisöissä asukas- ja kyläyhdistykset ovat aktiivisia ja yhteisöllinen harrastustoiminta vilkasta. Hyyppä on havainnut, että kuolemanriski on kolminkertainen, jos ei harrasta mitään. Tukea väitteelle antavat kansainvälisten hankkeiden tulokset. Elinikää lisää me-henki eli johonkin kuulumisen tunne. Harrastaminen ja puuhastelu yhdessä muiden kanssa luovat tätä tunnetta. Hyypän mukaan terveyttä edistää harrastus, joka on vapaaehtoista, stressitöntä ja luottamuksesta syntyvää. Hyväksi on myös yhteinen ponnistelu yhteisen tavoitteen kuten esimerkiksi maratonille osallistumisen eteen.

8 8 Stressitutkimukset ovat tuottaneet näyttöä siitä, että elämänolosuhteet, ihmisten väliset toimintatavat, luottamuksen säilyminen sekä yhteiskunnalliset normit ja tavoitteet voivat joko rasittaa ihmistä tai tukea hänen terveyttään. (Hyyppä & Liikanen 2005) Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta ja vertaistoiminta kuuluvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen ydinalueisiin. Vertaistoimintaan liittyy vahvasti ajatus siitä, että samoja asioita kokeneilla ihmisillä on sellaista kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta, jota kellään muulla ei voi olla. Vertaisryhmissä ryhmäläiset toimivat keskenään tasavertaisina. Vertaisryhmiin osallistujille on usein tärkeää tuntea etteivät he ole yksin ja että on myös muita, jotka kamppailevat epävarmuuden, tietämättömyyden ja pelkojen kanssa. Vertaistuen yhteydessä syntyvää ruohonjuuritason yhteisöllisyyttä ammattiauttaminen ei useinkaan voi tarjota. (Susanna Hyväri 2009, Anne Laimio & Sonja Karnell 2010). Muun muassa alkoholistien, mielenterveysongelmia kokeneiden ja psyykkisten sairauksien kanssa kamppailevien keskuuteen on syntynyt vertaisryhmiä. Vertaistuki ei rajoitu pelkästään ongelmatilanteisiin, vaan se toimii myös arkipäivän elämänlaadun vahvistajana. Vertaistukiryhmät poikkeavat erilaisista harrasteryhmistä ja vapaa-ajan toiminnoista ennen muuta identiteettityön keskeisyyden vuoksi. Syrjäytyminen merkitsee lähes aina minäkuvan, sosiaalisten roolien ja identiteetin murenemista. Uusien voimavarojen löytämisessä ja positiivisen identiteettityön elementtien rakentamisessa vertaistukeen perustuvat ryhmät monesti onnistuvat siinä, missä ammatillinen auttamistyö usein epäonnistuu: ihmisten sosiaalisessa vahvistamisessa. (Susanna Hyväri 2009). Identiteettikysymykset ovat olleet osaltaan lisäämässä kiinnostusta vertaistoimintaan. 3. NYKYINEN YHTEISTYÖ 3.1. Tilat Jyväskylän kaupungin käytössä olevissa tiloissa on vaihtelevasti ulkopuolista käyttöä. Tiloja annetaan maksutta tai vuokrataan oman käytön, joka on ensisijaista, lisäksi. Kaupungin liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä, muissa kaupungin tiloissa on mahdollista lisätä ulkopuolista käyttöä. Vuokrahinnat vaihtelevat palvelualueittain. Perityt vuokrat ja tilojen käyttäjäluettelot ovat liitteenä. Koulut: Koulujen liikuntatilat varataan liikuntapalvelukeskuksesta, keittiötilat Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän kattaukselta ja kaikki muut koulun tilat suoraan kouluilta. Kaikkiin tilavarauksiin löytyy netistä hakulomakkeet ohjeineen. Liikuntasaleihin on 3-portainen hinnoittelu (ks. liikuntatilat). Koululuokkien ja auditorioiden vuokrauksessa on 2-portainen hinnoittelu: yksityiset ja kaupalliset toimijat maksavat kaksi kertaa enemmän kuin yhdistykset ja asuntoosakeyhtiöt. Aamu- ja iltapäiväkerhojen tilat ovat maksuttomia. Nuorisotilat: Kaupungin nuorisopalvelut vuokraa hallinnassaan olevia tiloja järjestöille ja toimintaryhmille nuorisolautakunnan hyväksymillä vuokrahinnoilla. Ensisijaisesti tiloja vuokrataan vakituisia käyttövuoroja hakeville. Sepänkeskuksen tilat ovat olleet aktiivisesti järjestöjen (mm. eläkeläisjärjestöt) käytössä, keväällä 2010 tiloja käytti edelleen 46 vakituista käyttäjäryhmää. Lapsija nuorisotyötä tekeville järjestöille ja ryhmille nuorisotilojen käyttö on maksutonta.

9 9 Päivähoidon tilat (päiväkodit, perhepuistot): Päivähoidossa on vakiovuokraajia enemmän kuin kertaluontoisia. Lähinnä salitilat ovat vuokrakäytössä. Tilat ovat maksuttomat kun kyseessä on maksuton lapsille tai heidän vanhemmilleen suunnattu toiminta. Perhepuistoissa on mm. leikkiikäisten kerhoja sekä käyttäjien omaehtoista toimintaa. Vanhus- ja vammaispalvelut/ päiväkeskukset: Vuokrattavia tiloja ovat lähinnä keittiö ja ruokasali. Vuokraus on vähäistä. Hinnoittelu tapahtuu perusturvalautakunnan ohjeiden mukaan. Liikuntatilat: Liikuntapalvelut hoitaa keskitetysti tilavaraukset kaupungin liikuntapalvelujen hallinnoimiin liikuntatiloihin sekä koulujen liikuntasaleihin. Sisäliikuntapaikkoja ovat Monitoimitalo, Hipposhalli, Kuokkalan Graniitti, Lehtisaaren kuntotalo, skeittihalli, Vaajakosken liikuntahalli ja koulujen liikuntasalit. Vakiovuoroja voi hakea nettilomakkeella ja yksittäisiä vuoroja sähköpostilla. Käytössä on sähköinen tilavarausjärjestelmä ja varaustilanteita voi selailla järjestelmässä. Liikuntatilat on hinnoiteltu kolmeen hintatasoon: 1) Liikuntaseurojen juniorit, 2) Liikuntaseurat, kaupungin hallintokunnat, kaupungissa toimivat oppilaitokset ja 3) Muut (mm. ulkopaikkakuntalaiset urheiluseurat, järjestöt, yritykset, yksityishenkilöt). Jyväskyläläisille liikuntajärjestöille kaupungin omiin liikuntatiloihin myönnetyt junioreiden harjoitusvuorot ovat maksuttomia. Hintatason 3 vuokrat ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin tason Ostopalvelut ja avustukset vuonna 2009 a) Ostopalvelut: Jyväskylän kaupunki hankki ostopalveluja kolmannen sektorin toimijoilta vuonna 2009 yhteensä noin 18 miljoonalla eurolla, joka on noin 10,5 % asiakaspalveluiden ostoista. Joukon suurimpia palvelujen tuottajia olivat Jyväskylän hoivapalveluyhdistys (oy ja ry), Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö, kukin yli 2 miljoonan euron osuudella. b) Avustetut säätiöt, osuuskunnat, festivaaliyhdistykset: Avustuksia maksettiin säätiöille v yhteensä n. 2,1 miljoonaa euroa, eniten Paviljonkisäätiölle, Alvar Aalto säätiölle ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle. Yksityistieavustukset olivat n. 0,4 miljoonaa, vesiosuuskuntia avustettiin n. 0,4 miljoonalla ja festivaaliyhdistyksiä n. 0,3 miljoonalla eurolla. Yhteensä b-kohdan avustukset olivat noin 3,3 miljoonaa euroa. c) Yhdistyksien avustaminen, joissa avustus kohdentui valtaosin palvelu- ja työllistämistoimintaan: Avustetuilla yhdistyksillä on myös paljon yleishyödyllistä toimintaa. Yhdistyksiä, joiden avustussumma oli yli euroa, oli 33 kpl. Suurimmat avustukset olivat: Jyvälän Settlementti ry noin euroa, Jyväskylän turvallinen iltapäivä ry n sekä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Kalevan nuorten Keski-Suomen piiri ry ja Autosynergia ry noin euroa kukin. Yhteensä c-kohdan avustukset olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Kulttuurilautakunta myönsi kulttuuritoimintaan liittyen yhteistoimintasopimuksien pohjalta yhteistoiminta-avustuksia vuonna 2009 yhteensä euroa 9 toimijalle. Suurimmat yhteistoiminta-avustukset olivat Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö , Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuus ry n (kulttuurilautakunnan avustus n ) sekä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ry euroa.

10 10 d) Yhdistyksien avustaminen, jossa avustus kohdentui pääosin yleishyödylliseen ja kansalaistoimintaan: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntien myöntämät avustukset vuonna 2009: * Avustukset kulttuuritoimintaan (87 kpl): yhteensä euroa. Avustukset olivat toiminta- ja kohdeavustuksia. Suurimmat yksittäiset avustukset olivat Jyväskylän taiteilijatalosäätiö ja Keski-Suomen kirjailijat ry noin euroa (kulttuuritoiminnan avustus n ). * Avustukset liikuntatoimintaan (130 kpl): yhteensä euroa. Avustukset olivat pääosin toiminta-avustuksia. Suurimmat avustukset olivat Jyväskylän Voimistelijat -79 ry n , Jyväskylän Kenttäurheilijat ry n sekä Jyväskylän Naisvoimistelijat ry n euroa. * Avustukset nuorisotoimintaan (45 kpl): yhteensä euroa. Suurimmat avustukset olivat Jyvässeudun 4H yhdistys ry ja Jyväskylän Elävän Musiikin yhdistys ry n euroa. * Avustukset kansalaistoimintaan (72 kpl): yhteensä euroa. Suurimmat avustukset olivat euron suuruisia. Kansalaistoiminnan avustuksia myönnettiin mm. asuinaluelehtien toimittamiseen ja asuinaluetapahtumien järjestämiseen. Lisäksi yhdistyksiä, jotka ovat vuoden 2009 aikana saaneet avustuksia pääosin yleishyödylliseen toimintaan, oli yhteensä 14 kpl, euroa. Näistä suurimmat olivat Jyväskylän kristillisen koulun yhdistys ry ja Mäki-Matin perhepuiston tuki ry, molemmat noin euroa. Yhdistyksiä, jotka saivat vuonna 2009 avustusta pääosin yleishyödylliseen toimintaan (kohta d), oli yhteensä 348 kpl. Ostopalveluluista ja avustuksia saaneista toimijoista on tarkemmat luettelot liitteenä. 4. TYÖRYHMÄN LINJAUSESITYKSET 4.1. Työryhmän linjaus tilakysymyksiin Kansalaistoiminta, jonka päätoteuttajia ovat järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat, on sekä kaupungin palveluja täydentävää että arvokasta itsessään. Pääosin vapaaehtoisvoimin tapahtuva kansalaistoiminta on ennalta ehkäisevää ja ihmisten hyvinvointia lisäävää. Kokoontumis- ja toimintatilat ovat usein tämän toiminnan edellytyksenä. Kaupunki tukee kolmannen sektorin toimijoita tilakysymyksissä seuraavasti: 1) Kaupungin käytössä olevien julkisten tilojen käyttöä lisätään ja otetaan käyttöön yhdenmukaiset hinnoitteluperiaatteet. Kaupungin liikuntatiloilla on omat erilliset hinnoitteluperiaatteet. Hinnoitteluluokat kaupungin omiin tiloihin: 1. maksuttomat tilat Kolmannen sektorin toimintaa voi tapahtua päiväkotien, koulujen, nuorisotilojen, päiväkeskusten ja yhteispalvelupisteiden tiloissa, kun tilat ovat normaalikäytöstä vapaina. Vapaina olevat huonetilat kartoitetaan ja listataan.

11 11 Tilat ovat maksuttomia seuraaville toiminnoille: * Liikuntaseurojen junioritoiminta, * Taiteen perusopetus (ei voittoa tavoitteleva toiminta), * Peruspalvelua tukeva, yleishyödyllinen kansalaistoiminta, jonka toteuttajina ovat alueen yhteisöt ja järjestöt * Paikallinen, yhteisöllisyyttä lisäävä asukas- ja kylätoiminta, jonka toteuttajina ovat alueen yhteisöt ja järjestöt. 2. käyttömaksu Kolmannen sektorin toimijoilta peritään käyttömaksua isoista kokoontumistiloista (esim. Sepänkeskus, Veturitalli, Minnansali) sekä erikoisluokista, saleista, auditorioista ja vastaavista tiloista. 3. korotettu käyttömaksu Korotettua käyttömaksua kaikkiin kaupungin tiloihin peritään seuraavilta toimijoilta: * Yritykset * Yksityiset * Ulkopaikkakuntalaiset toimijat. Perussiivouksesta ja kulunvalvonnasta aiheutuvat kustannukset sisältyvät palvelualueiden budjetteihin. Tilojen ulkopuolisesta käytöstä palvelualuille ja yksiköille aiheutuvia kuluja varten sisältyy talousarvioon erillinen määräraha. Mahdolliset ulkopuolisen käyttäjän aiheuttamat ylimääräiset kustannukset laskutetaan kyseiseltä toimijalta. Tilan hallinnoijan edustaja on yhteyshenkilönä, tarvittaessa neuvotellaan yksikön johtajan kanssa. 2) Asuinalueilla olevat järjestöjen käyttämät/ käytössä olevat tilat, kuten asukasyhdistysten kylätalot, pyritään saamaan tehokkaasti alueen yleishyödyllisten järjestöjen ja toimijoiden käyttöön. Järjestöt voivat hakea kaupungilta avustusta kyseisten tilojen vuokriin ja käyttökuluihin. 3) Kaupunki osallistuu Kansalaistoiminnan keskus -hankkeen toteuttamiseen ja keskuksen yhteisten kokoontumistilojen vuokriin. Kaupungin osuus on euroa vuodessa. Hankkeella edistetään järjestöjen yhteistyötä, luodaan kansalaisten kohtaamispaikka ja lisätään järjestöjen kokoontumistiloja. Kaupungin osallisuudesta hankkeeseen on yksityiskohtaisempi erillinen esitys liitteenä. Keskustan alueella oleva Sepänkeskus on järjestöjen käytössä vuoden Eläkeläisjärjestöille ja muille Sepänkeskuksen toimijoille tarjotaan jatkossa erilaisia kokoontumistilavaihtoehtoja: pääkirjaston kokoontumistilat (mm. Minnansali), Veturitalli, Kansalaistoiminnan keskuksen kokoontumistilat sekä jatkossa myös Seniorikeitaat ja Veteraanitalot. 4) Jos kaupungilla ei ole tarjota tiloja yhdistykselle yleishyödyllistä toimintaa varten, on yhdistyksen mahdollista saada kaupungilta avustusta vuokratessaan tilat joltakin muulta toimijalta kuin kaupungilta. Kaupungissa otetaan käyttöön keskitetty sähköinen tilavarausjärjestelmä. Työryhmä esittää, että tilavarausjärjestelmää kehitetään niin, että kehittämisessä kokonaisvastuu on kaupungin tietohallinnolla ja että kehittäminen tapahtuu yhteistyössä perustettavan työryhmän kanssa. Järjestöjen osalta yhteistyökumppanina on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Kokemukset liikuntapaikkojen tilavarausjärjestelmästä hyödynnetään. Tilavarausjärjestelmän kehittäminen aloitetaan kartoittamalla palvelualueilla vapaana olevat tilat. Keskitetyllä sähköisellä

12 12 tilavarausjärjestelmällä tavoitellaan helpompaa asiointia, pienempää byrokratiaa sekä tilapankkisysteemiä, jonka avulla järjestöt voivat jatkossa hakea vapaita kokoontumis- ja toimitiloja Avustuslinjaus Työryhmä esittää, että avustukset yhdistyksille ovat jatkossa entistä enemmän toiminta-avustuksia (ns. yleisavustuksia). Toiminta-avustusta yhdistys voi käyttää harkitsemallaan tavalla yleishyödyllisen toiminnan toteuttamiseen. Yhdistyksen on toimitettava toimintasuunnitelma, joka sisältää talousarvion, hakemuksen yhteydessä. Myös edellisen toimintakauden toimintakertomus, joka sisältää tilintarkastus- tai toiminnantarkastusdokumentin, edellytetään. Työryhmä esittää, että kaupungin nykyistä avustushakujärjestelmää kehitetään niin, että myös sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat hakea toiminta-avustuksia keskitetysti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksilla tuetaan yhdistyksiä, jotka toiminnallaan edistävät eri ikäisten kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä sosiaalista hyvinvointia. Avustusluokat, joista yleishyödylliset yhdistykset voivat hakea keskitetysti avustuksia, ovat: kansalaistoiminnan sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset, kulttuuriavustukset, liikunta-avustukset ja nuorisoavustukset. Työryhmän mukaan avustustasoa on aiheellista tarkistaa. Jyväskylässä avustuksia maksetaan vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa, ks. liite 2. Työryhmä esittää, että vuoden 2012 talousarvioon varataan yhteensä euroa lisää yhdistysten avustuksiin, josta euroa kohdentuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Lisäksi työryhmä esittää, että kirjanpidollisesti avustukset kirjataan selkeästi omaksi kulueräkseen, eikä esimerkiksi yhteen järjestöiltä hankittujen ostopalvelujen kanssa. 5. KAUPUNGIN JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 5.1. Verkostoyhteistyö Kaupungin ja hyvinvointialan järjestöjen yhteistyölle luo pohjaa se, että molemmilla on samansuuntaisia hyvinvointipoliittisia tavoitteita. Lisäksi molemmilla on yhteinen arvoperusta, eikä kummankaan toimijan tehtävänä ole taloudellisen voiton tuottaminen. Verkostosuhteen syntyminen edellyttää molemminpuolisista luottamusta ja aito verkostosuhde kaupungin ja järjestön välillä tarkoittaa tasavertaisten kumppanien yhteistyötä. Verkosto- ja kumppanuussopimukset soveltuvat hyvin kehittämistoimintaan. Verkostot muodostavat usein kehittämisympäristöjä, joissa voidaan testata uusia toimintatapoja ja innovaatioita, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Verkostojen kautta uudistuksia voidaan myös levittää toimintaympäristöön. Monien toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan myös ns. vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien, kuten syrjäytymisen tai työttömyyden, ratkaisemisessa. Tällaisten ongelmien kimppuun on perusteltua käydä monien toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja verkostoperiaatetta soveltavalla työotteella. Verkosto- ja kumppanuussopimukset soveltuvat käyttöön myös silloin, kun jollakin palvelualueella ei ole toimivia markkinoita tai on vaara tuottajan monopoliasemasta.

13 13 Verkosto- ja kumppanuussopimusmallit ja käytännöt tarvitsevat kehittämistä. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden väliselle sopimukselliselle yhteistyölle sekä kehittämistyölle luovat pohjaa yhteistyöverkostot, joita kaupungissa toimii useita. Kaupungin edustajat ovat yhteistyöverkostoissa tasavertaisena jäseninä järjestöedustajien kanssa. Yhteistyöverkostoja ovat mm. Keski-Suomen järjestöareena (kokoaa koko järjestökentän), sosiaali- ja terveysjärjestöjen verkosto, liikuntajärjestöjen foorumit, vapaaehtoistoiminnan Valikko-ryhmä sekä asuinalueiden yhteistyöryhmät. Työryhmä pitää tärkeänä, että kaupunki on aktiivisena toimijana mukana kolmannen sektorin yhteistyörakenteissa ja -verkostoissa. Kaupunki toimii usein myös yhteistyöryhmien ja - foorumeiden koordinoijana ja kokoonkutsujana. Sopimuksellisen yhteistyön edelleen kehittäminen nähdään myös tärkeänä Asuinalue- ja kyläillat Asuinalue- ja kyläiltojen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta sekä tarjota asukkaille mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Asuinalue- ja kyläkierros tuo asukkaat, luottamushenkilöt ja viranhaltijat yhteen keskustelemaan kylien ja asuinalueiden ajankohtaisista asioista. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa pohditaan myös keinoja siihen, miten esiin nostettuja kehittämisen kohtia voidaan viedä eteenpäin. Tilaisuuksissa annetaan ääni kaikille osallistujille pienryhmätyöskentelyjen avulla. Ryhmävaiheen jälkeen tulokset puretaan yhdessä ja mietitään, mitä asioita lähdetään kehittämään ja miten. Kaupungin osallistu ja vaikuta nettisivustolta löytyvät kyläiltojen muistiot ja siellä on myös mahdollisuus jatkaa keskustelua asuinalueiden tärkeistä asioista. Asuinalue- ja kyläiltoja kaupunki järjestää yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa. Muutamilla asuinalueilla alueen asioista keskustellaan säännöllisesti kokoontuvissa monitoimijaisissa yhteistyöryhmissä Asuinalueiden palvelutarjontaa laajentavat yhteistyöpilotit Työryhmä esittää, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken kaupungin eri asuinalueilla tiivistetään ja kehitetään uusia monitoimijaisia palveluratkaisuja alueiden asukkaille. Kypärämäen kouluruokailua laajennetaan niin, että ruokaa tarjotaan jatkossa myös alueen vanhuksille, työttömille ja erityisryhmille. Yhteistyössä ovat mukana koulu, Kylän kattaus ja Jyvässeudun Työttömien yhdistys. Ikäihmisille alueellista palvelutarjontaa voidaan laajentaa myös työllistämällä nuoria avustamaan vanhuksia mm. pihatöissä. Keltinmäessä on suunnitteilla asumiskokeilu, jossa vanhukset ja nuoret sijoittuvat naapuritaloihin. Tällöin voidaan räätälöidä yhteisöllisyyttä tukevia palveluratkaisuja nuorten ja ikäihmisten välille. Säynätsalosta saadaan kokemuksia nuorten työllistämisestä Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot yhdistyksen rakennushankkeessa, jossa kunnostetaan asuntoja pitkäaikaisasunnottomille. Myös siellä tutkitaan monitoimijaista yhteistoimintamallia, paikallisena toimijana on mukana Paratiisisaaret ry. Asuinalueilla on tarkasteltava kaupungin ja seurakunnan tiloja siitä näkökulmasta, miten alueen järjestöt ja toimijat voisivat lisätä tilojen yhteiskäyttöä. Esimerkiksi seurakunta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä alueen järjestöt selvittävät yhdessä miten Kypärämäen kirkon tilat voitaisiin ottaa alueen ihmisiä palvelevaan käyttöön uutta yhteistä toimintakulttuuria kehittämällä. Asuinalueiden piloteista saatuja kokemuksia tullaan jatkossa hyödyntämään kaupungin muilla asuinalueilla. Yhdyshenkilönä ja kehittäjänä toimii hankekoordinaattori Pertti Reinikainen.

14 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat merkittävä osa yhteiskunnallisen hyvinvointitehtävän toteuttamista. Vapaaehtoistoiminta on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. Merkittävä osa vapaaehtoistyöstä tehdään järjestöissä, mutta myös julkisella sektorilla on vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi mihinkään taustaorganisaatioon sitoutumaton ns. vapaa kansalaistoiminta lisääntyy koko ajan. Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tukemalla vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja heidät nähdään enemmän aktiivisina toimijoina passiivisen palvelun vastaanottajan sijaan. Vapaaehtoistoiminnan potentiaalin hyödyntäminen edellyttää laadukasta vapaaehtoistoiminnan organisointia riippumatta taustaorganisaatiosta. Hyvien toimintamallien kehittäminen ja toteuttaminen sekä vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden parantaminen edellyttävät pitkäjänteistä yhteistyötä. Toiminnan laadun ja saatavuuden parantamisessa julkisen ja kolmannen sektorin välinen verkostoyhteistyö ja strateginen kumppanuus ovat valtava voimavara ja mahdollisuus. Työryhmä näkee tärkeänä tällaisen kehityksen tukemisen. Kehittämisyhteistyötä tarvitaan jo nyt lakisääteisen vertaistoiminnan toteuttamiseksi osana julkista palvelujärjestelmää. Kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari on keskeisessä roolissa ja tekee kehittämisyhteistyötä järjestöjen kanssa. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen kanssa VaParilla on vertaistuen kehittämishanke. Kaupunkiorganisaation rooli vapaaehtoistoimintaan liittyvässä verkostotyössä on ensisijaisesti mahdollistajan ja koollekutsujan rooli. Tällä hetkellä Jyväskylässä toimii Valikko-ryhmä, joka koostuu 80:stä vapaaehtoistoimintaa organisoivasta yhteisöstä. Mukana on järjestöjä, seurakunta ja kaupungin toimintayksiköitä. Lisäksi kaupungissa on sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan ammattilaisten verkosto, jonka tehtävänä on kehittää ja luoda laadukkaita vapaaehtoistoiminnan paikkoja ja varmistaa toiminnan turvallisuus ja mielekkyys kaikkien osapuolten kannalta. Kansalaistoiminnan keskukseen on suunnitteilla vapaaehtois- ja vertaistoiminnan informaatio- ja resurssikeskus, joka mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja kehittämisen edelleen. 6. YHTEISTYÖ KAUPUNGIN SISÄLLÄ 6.1. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä Työryhmä esittää perustettavaksi Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän kaupungin sisäiseksi yhteistyörakenteeksi. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Uuteen ryhmään nimetään edustajat eri palvelualueilta. Työryhmä esittää, että kaupunginjohtaja nimeää vuosiksi jäsenet Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmään työryhmän esityksen pohjalta ja turvaa ryhmän toimintaedellytykset. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän tehtävänä on kehittää kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja kansalaistoimintaa eri tavoin ja käsitellä järjestöjen ja kaupungin yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Ryhmä linkittyy kaupungin organisaatiouudistukseen ja huomioi työskentelyssään uudet palvelualueet. Työryhmässä linjattuja avustus- ja tila-asioita viedään uudessa ryhmässä eteenpäin. Tilojen varaus- ja käyttöjärjestelmää kehitetään yhdessä toimijoiden ja kaupungin tietohallinnon kanssa.

15 15 Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän työskentelyssä on tärkeää vuoropuhelu yhdistysten kanssa. Ryhmä tulee järjestämään vuosittain vuorovaikutteisen yhteistyöfoorumin kolmannen sektorin toimijoille. Foorumeissa käsitellään kansalaistoimintaan ja yhdistysten ja kaupungin väliseen yhteistyöhön liittyviä asioita ja tilaisuuksiin kutsutaan myös virkamiehiä ja päättäjiä. Ryhmä huomioi foorumeista sekä järjestöistä tulevat kehittämisajatukset ja palautteet työssään. Työryhmä esittää, että ensimmäinen foorumi olisi keväällä 2011 ja se liittyisi työryhmän kokoamaan yhteistyöraporttiin ja sen herättämiin kysymyksiin ja ajatuksiin järjestöissä. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä tulee kokoamaan vuosittain päivitetyn yhteenvetoraportin kaupungin yhteistyöstä ja yhteistyön periaatteista kolmannen sektorin kanssa. Yhteenvetoraportti toimitetaan myös kaupungin päättäjille. Työryhmä esittää Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän jäseniksi kaudelle edustajia seuraavilta palvelu- ja toimialueilta: - sivistyspalvelut - kulttuuripalvelut - liikuntapalvelut - nuorisopalvelut - opetuspalvelut - sosiaali- ja terveyspalvelut - innovaatiopalvelut - vapaaehtoistoiminta - kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvointipolitiikassa. Tarvittaessa ryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijajäseniä.

16 16 LÄHTEET Ajankäyttötutkimus Tilastokeskus. Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset työryhmän loppuraportti. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Harju Aaro (2003): Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet. Vantaa: Kansanvalistusseura. Harju Aaro (toim.) (2007): Kansalaistoimintaan kätketty aarre. Espoo: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry. Helander Voitto & Laaksonen Harri (1999): Suomalainen kolmas sektori. Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki: Hakapaino Oy. Huotari Tiina, Pyykkönen Miikka & Pättiniemi Pekka (2008): Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki: Hakapaino Oy. Hyväri Susanna (2009): Vertaisryhmät syrjäytymisen voittamisen näyttämöinä. Ryhmätyö 4/2009. Hyväri Susanna & Salo Markku (toim.)(2009): Elämäntarinoista kokemustutkimukseen. Helsinki: Mielenterveyden keskusliitto. Hyyppä Markku T. (2002): Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus. Hyyppä Markku T.(2005): Me-hengen mahti. Jyväskylä: PS-kustannus. Hyyppä Markku & Liikanen Assi (2005): Kulttuuri ja terveys. Edita Publishing Oy. Jyväskylän kaupungin yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lähtökohtia ja linjauksia (2007). Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Juha Peltosalmi, Marja Vuorinen & Riitta Särkelä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Juha Peltosalmi, Marja Vuorinen & Riitta Särkelä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Laimio Anne & Karnell Sonja (2010): Vertaistoiminta kokemuksellista vuorovaikutusta. Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö ASPA. Möttönen Sakari ja Niemelä Jorma (2005): Kunta ja kolmas sektori. Jyväskylä: PS-kustannus. Möttönen Sakari (2009): Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 1/2009.

17 17 Ojala Marjo (2009): Yleishyödylliset palvelut, valtionavustukset ja kansalaisjärjestöt. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan Yleishyödylliset palvelut työryhmän selvitys. Patentti- ja rekisterihallitus: Ruusuvirta Minna (2010): Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Culpore. Siisiäinen Martti & Kankainen Tomi: Järjestötoiminnan tila ja tulevaisuudennäkymät Suomessa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tutkimusjaosto Sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjärjestöstrategia (2003). Suomen Liikunta ja Urheilu SLU: Särkelä Riitta, Vuorinen Marja & Peltosalmi Juha (2005): Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet palveluiden ja tuen tuottamisessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, Yleishyödylliset palvelut työryhmän loppuraportti. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta

18 18 LIITE 1: KOLMANNEN SEKTORIN KÄYTTÄMÄT TILAT 1. KAUPUNGIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT, JOISSA ULKOPUOLISTA KÄYTTÖÄ 1.1. PÄIVÄKODIT, PERHEPUISTOT 13 päiväkodissa on ulkopuolista käyttöä. Toiminta: jälkkäritoimintaa, taiteen perusopetusta, järjestöjen kerhoja, musiikkileikkikoulu, liikuntaa. Käyttäjät: (x = peritään vuokraa) - Jyvälän kansalaisopisto x - Jyväskylän kansalaisopisto x - Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari - Taidekoulu Artmus x - Jyväskylän Naisvoimistelijat x - Jyväskylän Suomi-Kreikka seura x - MLL - SPR - Jyväskylän Työväenyhdistys, Nuoret Kotkat x - Astma- ja allergiayhdistys ry x - Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry x - Aktiivinen synnytys ry x - Diabetes-yhdistyksen kerho - satunnaisia pienryhmiä 1.2. VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT/PÄIVÄKESKUKSET 5 toimipaikassa ulkopuolista käyttöä: - Huhtasuon asukasyhdistys ry x - Huhtasuon sosiaalidemokraatit ry x - Huhtasuon eläkkeensaajat ry - Tikkakosken eläkkeensaajat ry - Tikkakosken eläkeläiset ry - maahanmuuttajien kerho - Rintamaveteraanit (miehet ja naiset) - SPR - SPR:n Palokan osasto - Omaishoitajaryhmä - Pelimannit - Palokan kuntayhtymä Vaajakosken TA Fysioterapia Väinönkatu 44: - Kuurojen palvelusäätiö x - Keski-Suomen näkövammaiset ry x - Keski-Suomen selkäyhdistys ry - Jyväskylän reumayhdistys ry x - Keski-Suomen muistiyhdistys ry Vuokratuotot olivat vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa: yhteensä noin euroa.

19 NUORISOTILAT Aluepalvelut: Haapaniemen nuorisotila: - perhekerho - seurakunta - päiväpiiri vanhemmalle väelle Huhtasuon nuorisotila: - Jyvässeudun Työttömät ry - Huhtasuon Eläkkeensaajat ry Jyskän nuorisotila: - Jyskän Eläkeläiset ry - Svenska Sällskapet Jvyäskylä Keltinmäki: - Jälkkäri-toiminta Korpilahti: Kuokkala: Leppälahti: - perhekerho - seurakunta - Pönttövuoren peikot - Ikäihmisten Virtapiiri-ryhmä Palokka: - Palokan Eläkeläiset ry - MLL - Palokan asukasyhdistys - Monitori - VPK-Palokka Säynätsalo: - urheiluseurat kesäaikaan Tikkakosken monitoimitalo: - MLL - SPR - liikuntayhdistykset Vaajakoski: - Vaajakosken Eläkeläiset ry TILAT yhteensä m2 MENOT (vuokra+siivous) euroa/vuosi TULOT yhteensä euroa/vuosi

20 20 Sepänkeskus: - 60 järjestöä/vuosi, bändiä, 5 kk-vuokralaista TILAT yhteensä MENOT (vuokra+siivous) TULOT yhteensä m euroa/vuosi euroa/vuosi 1.4. KULTTUURITILAT Kaupunginkirjasto (Minnansali, pieni luentosali, kerhohuone): tulot: euroa/vuosi Keski-Suomen museo (auditorio ja kahvio): tulot n euroa/vuosi Vanhapappila, Korpilahti: tulot n euroa/vuosi 2. KAUPUNGIN OMISTAMAT TILAT, JOTKA ON VUOKRATTU ULKOPUOLISEEN KÄYTTÖÖN 2.1. KULTTUURITILAT Asemamiehen talo (3 taiteilijaa) Galleria Becker ja taidelainaamo Liekkilä, Vaajakoski Luovan valokuvauksen keskus Mäkitupa (2 järj + 3 taiteilijaa) Vaajakosken asema (2 taiteilijaa) 173 m2 162 m2 456,5 m2 129 m2 269,7 m2 107 m MUUT TILAT Diskos 93 Juniorit ry : Seminaarinkatu 28 72,0 m2 Jyväskylän Delfiinit ry Keljon autotalli 362,4 m2 Jyväskylän Katulähetys ry. Kolu, henkilökunnan asuinrakennus 727,2 m2 Jyväskylän Moottoripyörä Rakentajat ry: Keljon autotalli 265,7 m2 Jyväskylän Työpajayhdistys ry. Cygnaeuksenkatu 2 65,0 m2 Jyväskylän Työttömät ry: Cygnaeuksenkatu 3 238,5 m2 Jyväskylän 4H-yhdistys; Kuokkalan monitoimitila 79,0 m2 Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus Aivia As Oy Säästökeskus 178,0 m2 Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry: Kumppanuustalo 659,0 m2 Korpilahden Kesäteatterin kannatusyhdistys ry: Satama, teatterirakennus 304 m2 Poprock Musiikkitalo Ky : Salmiranta, toimisto 185,0 m2 Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry: Suvimäen klubitalo 339,0 m2 Seminaarinmäen Mieslaulajat, Kauppakatu 12 72,0 m2 JKL:n seudun Steiner-koulun kannatusyhdistys ry: Voionmaan koulu ja lukio Jyväskylän kristillisen koulun yhdistys ry: Kilpisen koulu

Jyväskylän Seudun Avantouimarit ry 250. Keski-Suomen Perhokalastajat r.y. Korpilahden Hevosystäväinseura ry 250. Rapakuntokerho ry

Jyväskylän Seudun Avantouimarit ry 250. Keski-Suomen Perhokalastajat r.y. Korpilahden Hevosystäväinseura ry 250. Rapakuntokerho ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta on kokouksessaan 25.03.2015 myöntänyt liikuntatoiminnan toiminta-avustuksia 104 kpl, yhteensä 109 900 euroa. Toiminta-avustukset toiminta-alueelle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut

Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut 30. maaliskuuta 2011 Jyväskylän kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta on kokouksessaan 30.3.2011 myöntänyt liikunnan avustuksia seuraavasti: Toiminta-avustuksia

Lisätiedot

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Erityisliikuntajärjestöt 1 Jyväskylän kuurojen urheiluseura Jalo ry T 1490 200 200 Hakemusnumero: 74 / 2016 2 Jyväskylän Reumayhdistys ry T 500 200 200 Hakemusnumero: 1 / 2016 3 Jyväskylän Seudun Invalidit

Lisätiedot

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Erityisliikuntajärjestöt 1 Jyväskylän kuurojen urheiluseura Jalo ry T 1310 300 300 Hakemusnumero: 45 / Jyväskylän kuurojen urheiluseura Jalo ry 2 Jyväskylän Reumayhdistys ry Hakemusnumero: 2 / Jyväskylän

Lisätiedot

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota?

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013

Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013 Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013 Sari Naappi Yhteisökoordinaattori Tiina Sivonen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Khall / 136

Khall / 136 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-, ja kulttuuritoiminnalle.

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta

Lisätiedot

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö ja avustukset. Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi

Järjestöyhteistyö ja avustukset. Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi Järjestöyhteistyö ja avustukset Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi 17.2.2015 Jyväskylän kaupunkistrategia 2015 Aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat mm. Asukkaat osallistuvat asioiden valmisteluun

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

Haettu Esitys Päätös Asukas- ja kylätoiminta Huhtamedia ry Huhtasuon ASA ry Huhtasuon Asukasyhdistys ry Jyväskylä Seura ry

Haettu Esitys Päätös Asukas- ja kylätoiminta Huhtamedia ry Huhtasuon ASA ry Huhtasuon Asukasyhdistys ry Jyväskylä Seura ry Asukas- ja kylätoiminta 1 Huhtamedia ry T 450 50 50 Hakemusnumero: 5 / Huhtamedia ry 2 Huhtasuon ASA ry T 100 40 40 Hakemusnumero: 88 / Huhtasuon ASA ry 3 Huhtasuon Asukasyhdistys ry T 100 50 50 Hakemusnumero:

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten

Lisätiedot

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut LIIKUNTATILOJEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Liikuntatilojen hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3

Lisätiedot

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 8.9.2017 - 2 8.9.2017 - 3 8.9.2017 - 4 8.9.2017 - 5 8.9.2017 -

Lisätiedot

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula Järjestöt 2.0 -hanke Järjestöt maakuntauudistuksessa 21.6.2017 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys: painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM :

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM : JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 02.05.2011-28.08.2011 SIVU : 1 KILPAJÄÄHALLI LIIKUNTA- TANSSISALI LIIKUNTASALI MA 02.05.2011-23.05.2011 11:30-13:30 LIIKUNTAPALVELUT Wire Kuntojumppa 02.05.2011-09.05.2011

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen. Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen. Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi 7.10.2017 Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi SOSTEn jäsenjärjestöjen jäsenyhdistysten määrä maakunnittain Tavoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 29.04.2013-01.09.2013 SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM : 17.04.2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 29.04.2013-01.09.2013 SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM : 17.04.2013 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 29.04.2013-01.09.2013 SIVU : 1 KILPAJÄÄHALLI LIIKUNTA- TANSSISALI LIIKUNTASALI 29.04.2013-06.05.2013 15:00-16:00 SOTE/TERVEYDENEDISTÄMISYKSIK IÄKKÄIDEN KUNVOIMISTELU

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa. Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.

Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa. Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4. Järjestöjen ja kuntien suhteet Järjestöbarometrin 2009 valossa Juha Peltosalmi, SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖFOORUMI, HML 16.4.2010 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE 11.11.2013 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää yli

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Tilojen ym. käyttömaksut

Tilojen ym. käyttömaksut Tilojen ym. käyttömaksut Yhteenveto hinnastoista Nilsiä-neuvottelukunnalle, huomioitu vain liikuntapaikat ja tilat, jotka vaikuttavat Nilsiään. Peruskoulujen ja lukioiden tilojen käyttömaksut 1.1.2015

Lisätiedot

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely Kysely yhdistyksille 33 vastausta 28 eri yhdistyksestä Yhdistysrekisterin mukaan Liedossa toimii 200 yhdistystä, aktiivisesti toiminnassa? Kunnan

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Järjestöbarometri Jane

Järjestöbarometri Jane Järjestöbarometri 2012 Jane 4.12.2012 Esityksen sisältö Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Kunnat eivät investoi riittävästi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa?

Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa? Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa? Tuomas Koskela johtaja, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) etunimi.sukunimi@stm.fi @tuomas_koskela Sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Joensuun seudun järjestöfoorumi 15.5.2007 Ohjelma 17.00 Avaus ja esittelyt Elina Pajula, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 17.20 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Järjestötreenit Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Järjestötreenit Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Järjestötreenit 25.5.2016 Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE ESKO ESKO ehkäisevän työn kärkihanke oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja Oulun kaupungin RAY-rahoitteinen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Järjestöjen välinen yhteistyö

Järjestöjen välinen yhteistyö Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Voimassa 1.1.2014 alkaen UUDEN AALLON KAUPUNKI Sisällysluettelo... 1 LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELU JA PERIAATTEET... 3 LIIKUNTAHALLIT... 4 LIIKUNTASALIT... 6 KUNTOSALIT...

Lisätiedot

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Kokouskutsu / Esityslista 3/ Markku Nevala Vapaa-aikakoordinaattori

Ulvilan kaupunki Kokouskutsu / Esityslista 3/ Markku Nevala Vapaa-aikakoordinaattori Ulvilan kaupunki Kokouskutsu / Esityslista 3/2017 1 Kokousaika 31.05.2017 klo 18:00 Kokouspaikka Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kokoonkutsuja Kylmälahti Todetaan kokouksen

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lisätiedot