YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa viranhaltijatyöryhmä

2 2 JOHDANTO Kaupunginjohtaja on asettanut Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa viranhaltijatyöryhmän päätöksellään 22/2009/ , dnro 3870/2009. Työryhmän toimikausi kestää saakka. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa kaupungin ja kolmannen sektorin nykytila ja valmistella yhteistyön periaatteet. Työryhmän kokoonpano: Pekka Utriainen, puheenjohtaja Esko Eriksson Ari Karimäki Risto Kortelainen Ulla Kuittu Jaana Lehtoranta-Makkonen Sakari Möttönen Anssi Niemelä Elli Ojaluoto, sihteeri Anna Sarkkinen, JAPA ry Tapio Soini Sari Välimäki Jukka Laukkanen, raportin kokoaja Asiantuntijajäseninä ovat vierailleet: Raili Kuosmanen, Tilapalvelu Minna Moisio, Infonia Oy Pertti Reinikainen, Jyväskylän kaupunki Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa, sekä neljä kertaa. Työryhmän raportin I-osa esiteltiin kaupunginhallitukselle Loppuraportin kolme ensimmäistä lukua ovat I-osaa. Raportin I-osa päättyi työryhmän linjausesitykseen tilakysymyksistä (4.1.). Työryhmä on täsmentänyt tätä linjausesitystä syksyn aikana. Työryhmän loppuraportin ensimmäinen luku sisältää määrittelyn kolmannesta sektorista sekä kuvauksen kolmannen sektorin toiminnasta ja myös kunnan ja kolmannen sektorin välisestä yhteistyöstä. Toisessa luvussa on kuvattu, minkälaisia vaikutuksia kolmannen sektorin toiminnalla on asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välinen nykyinen yhteistyö on koottu kolmanteen lukuun tilojen ja avustusten osalta, näihin liittyvät tilastotiedot ovat liitteinä. Neljäs luku sisältää linjausesitykset tilakysymyksiin ja avustuksiin. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön kehittäminen, muun muassa asuinalueilla, on viidennen luvun aiheena. Lopuksi raportissa esitetään pysyvää sisäistä yhteistyörakennetta, Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmää, jonka tehtävänä tulisi olemaan kolmannen sektorin ja kaupungin välisten yhteistyökysymysten käsittely jatkossa sekä toimijoiden välisen yhteistyön ja kansalaistoiminnan kehittäminen. Kansikuva: Kimmo Rampanen

3 3 SISÄLLYS 1. KOLMAS SEKTORI 1.1. Kolmas sektori on moniulotteinen Järjestöt palvelujen tuottajina Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö 6 2. KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN 2.1. Sosiaalinen pääoma Vertaistoiminta 8 3. NYKYINEN YHTEISTYÖ 3.1. Tilat Ostopalvelut ja avustukset vuonna TYÖRYHMÄN LINJAUSESITYKSET 4.1. Työryhmän linjaus tilakysymyksiin Avustuslinjaus KAUPUNGIN JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 5.1. Verkostoyhteistyö Asuinalue- ja kyläillat Asuinalueiden palvelutarjontaa laajentavat yhteistyöpilotit Vapaaehtois- ja vertaistoiminta YHTEISTYÖ KAUPUNGIN SISÄLLÄ 6.1. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä 14 LÄHTEET 16 LIITTEET 1. Kolmannen sektorin käyttämät tilat Julkisten tilojen vuokrahinnat vuonna Sisäliikuntapaikkoja käyttäneet järjestöt Ostopalvelut, yhteistyösopimukset, avustukset ym Esitys kaupungin osallisuudesta Kansalaistoiminnan keskuksessa Suurimpien kaupunkien liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoiminnan avustukset 36

4 4 1. KOLMAS SEKTORI Järjestöjen ja yhdistysten toiminta paikannetaan niin sanotulle kolmannelle sektorille. Muihin yhteiskunnan osa-alueisiin luetaan yleensä markkinat (yrityssektori) ja julkinen sektori. Kolmannen sektorin organisaatiot ovat autonomisia suhteessa markkinoihin ja julkiseen sektoriin. Ne eivät tuota voittoa tai muutoin toimi yritysten kaltaisesti, eivätkä viranomaisten tai poliittisten toimijoiden ohjauksessa. Kolmannen sektorin ytimessä toimivia yhdistyksiä ohjaavat yhdistystoimintaan osallistuvat ihmiset ja yhdistyslainsäädäntö. Kolmannen sektorin ohella käytetään usein termiä kansalaisyhteiskunta, mikä sisältää yhdistysten lisäksi perheinstituution, kotitaloudet sekä erilaiset yhteiskunnalliset liikkeet. Kansalaisyhteiskunta kokonaisuudessaan toimii vastapainona julkiselle systeemitason vallankäytölle ja sen poliittiset voimat heijastavat yhteiskunnan moninaisuutta ja erilaisia aineksia Kolmas sektori on moniulotteinen Suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä osa kansalaistoiminnasta organisoidaan järjestöjen kautta. Yhdistysrekisterissä on noin yhdistystä, määrä kasvaa useilla sadoilla vuosittain. Järjestöissä on noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä. Peräti neljä viidestä suomalaisesta on jonkin järjestön jäsen ja 8 % kuuluu useampaan kuin viiteen yhdistykseen. Suomalaisen kolmannen sektorin ominaispiirre on, että se sisältää enemmän vapaaehtoistoimintaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vapaaehtoistoimintaa on järjestöjen välittämä palkaton vapaaehtoisapu tai työ sekä esimerkiksi yhdistysten luottamushenkilönä toimiminen, harrastusryhmien vetäminen ja osallistuminen erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Vapaaehtoistoiminta, harrastus- ja virkistystoiminta sekä vertaistuki, samoissa elämäntilanteissa elävien ihmisten tuki toinen toisilleen, ovat järjestöjen keskeisintä toimintaa. Suomessa vapaaehtoistyötä kolmannella sektorilla tehdään eniten kulttuuri- ja harrastustoiminnan parissa. Tästä valtaosa kohdentuu liikunnan vapaaehtoistyöhön: Yli aikuista osallistui liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyöhön vuonna Puoli miljoonaa yli 15-vuotiasta osallistuu vuosittain sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoimintaan. Noin osallistui johonkin sosiaali- ja terveysjärjestön vertaistoimintaan, esimerkiksi vertaisryhmiin. (Järjestöbarometri 2008). Kansalaisjärjestötoiminnalle on ominaista, että ihmiset liittyvät yhteen ja osallistuvat jonkin heille tärkeään asiaan liittyvään toimintaan. Järjestöjen tehtäviä voidaan jaotella seuraavasti (esim. Möttönen & Niemelä, 2005): 1. Edunvalvonta 2. Palvelutuotanto 3. Vapaaehtoistoiminta 4. Vertaistoiminta 5. Asiantuntijuus. Järjestö- ja yhdistystoiminta Suomessa ei ole ollut yhtä paljon julkisen rahoituksen varassa kuin muualla Euroopassa. Kansalaisjärjestöjen liikevaihto maassamme on noin 5 miljardia euroa. Tästä julkisen rahoituksen osuus on noin 1,6 miljardia eli 32 prosenttia. Järjestöissä työskentelee noin työntekijää, joista on osa-aikaisia. Tämä on noin 3,5 prosenttia työssä käyvistä. Vapaaehtoistyötä tehtiin vuonna 1996 lähes henkilötyövuotta, joka on 4 % työvoimasta.

5 5 Vapaaehtoistyön laskennallinen arvo on tällöin noin 2 miljardia euroa vuodessa. Vapaaehtoistoiminta ja kiinnostus vapaaehtoistyöhön on kasvanut maassamme viime vuosina Järjestöt palvelujen tuottajina Järjestöjen palvelutoiminta on moninaista ja laajaa. Osa palvelutoiminnasta on lähellä vapaaehtoistoimintaa. Sitä voidaan luonnehtia järjestölähtöiseksi auttamistyöksi, jossa tuetaan eri ihmisryhmiä itsenäisessä selviytymisessä ja arkielämän tilanteissa. Järjestöt tuottavat myös palveluja sekä suoraan niitä tarvitseville että erityisesti kuntien ja KELA:n ostamina palveluina. Järjestöjen toiminnassa palveluiden tuottamisen painoarvo on vähentynyt, mutta tietyissä erityispalveluissa se on edelleen erittäin tärkeä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli on merkittävä ensi- ja turvakotipalveluissa, päihdepalveluissa, asumispalveluissa sekä eri vammaisryhmien palveluissa ja kuntoutuksessa. Järjestöt tuottivat (henkilöstön määrällä mitattuna) vuonna ,8 % sosiaalipalveluista ja 4,5 % terveyspalveluista. Järjestöjen palvelutuotannon yhtiöittäminen on pienentänyt järjestöjen osuutta ja lisännyt vastaavasti yritysten osuutta. Yritysten osuus sosiaalipalveluista oli 11 % ja terveyspalveluista 14 % vuonna Euroopan unionin sisämarkkinoiden mukanaan tuoma sääntely ja kilpailuyhteiskunnan kehittäminen ovat vaikuttaneet järjestöjen, kuntien ja yritysten keskinäisiin suhteisiin ja työnjakoon. Rajanveto siitä, mikä on järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa ja mikä yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoimintaa, on tullut entistä tärkeämmäksi. Elinkeinopoliittisten ja kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden mukaiset EU:n toimielinten päätökset vaikuttavat usein aloille, joilla Suomessa on vahva perinne kansalaisjärjestötoiminnalla ja joilla järjestöt tuottavat julkista palvelujärjestelmää täydentäviä palveluja. Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta sisämarkkinatavoitteiden ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden välille on syntynyt jännite, jonka tasapainoinen ratkaiseminen on osoittautunut vaikeaksi. Projektirahoitusten ja ostopalvelutoiminnan lisääntyminen sekä avustusten vastikkeellisuus ovat tiivistäneet julkisen vallan ja rahoittajien otetta kansalaistoiminnasta ja siten kaventaneet järjestöjen perinteistä autonomisuutta ja riippumattomuutta. Toisaalta kun yhteiskunnan rakenteet ja yhteisöt ovat muuttuneet, järjestöille on tullut entistä tärkeämpi tehtävä yhteisön ja sitä kautta kiinnittymisen mahdollisuuden tarjoamisessa erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. (mm. Siisiäinen & Kankainen 2008, Särkelä & Vuorinen 2005). Kansalaisjärjestöt palveluntuottajina voidaan Ojalan selvityksen (2009) mukaan jakaa neljään ryhmään: 1. Järjestöt, joissa yleishyödyllinen ja liiketoiminta on erotettu toisistaan siten, että liiketoiminta on yhtiöitetty 2. Järjestöt, joissa on yleishyödyllistä toimintaa, mutta harjoitettiin myös taloudellista toimintaa, tilit on eriytetty liiketoiminnan osalta 3. Järjestöt, joissa on yleishyödyllistä toimintaa, mutta harjoitettiin myös taloudellista toimintaa, tilejä ei ollut eriytetty 4. Järjestöt, joissa on vain voittoa tavoittelematonta yleishyödyllistä toimintaa. Joissakin tutkimuksissa (esim. Huotari, Pyykkönen, Pättiniemi 2008) ja viranomaispuheenvuoroissa on ehdotettu kolmannen sektorin määrittelemistä uudelleen niin, että kolmas sektori jakaantuisi aatteellisiin yhdistyksiin ( perinteinen kolmas sektori ) ja yritystoimintaan suuntautuneisiin

6 6 yhdistyksiin ( uusi kolmas sektori ). Uusi kolmas sektori keskittyisi palvelujen ja/tai tavaroiden tuottamiseen ja myymiseen, olisi osa julkista palvelurakennetta sekä tavoittelisi toiminnallaan liikevoittoa. Yritysmäisesti toimivan Uuden kolmannen sektorin toimihenkilöstö muodostuisi palkatuista ja koulutetuista ammattilaisista. Sosiaaliset yritykset voisivat toimia tässä kehityksessä suunnannäyttäjinä Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö Kuntien ja järjestöjen välillä on perinteisesti ollut vahva vuorovaikutussuhde. Kunnat ovat muun muassa hankkineet kuntalaisten tarvitsemia erityispalveluja ostopalveluina järjestöiltä. Kumppanuusmalleilla on huomattava merkitys erityisesti haavoittuvissa tilanteissa olevien ihmisten ja tiettyjen erityisryhmien oikeuksien turvaamisessa. Kansalaisjärjestöjen kautta yksittäisten ihmisten on mahdollista osallistua, vaikuttaa yhteiskuntaan ja huolehtia omasta yhteisöstään. Järjestöt tavoittavat laajasti erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Järjestöjen tarjoama tuki todentuu valtaosin vapaaehtoistyönä. Kunnat ovat järjestöjen toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja muodostaen paikallisyhdistysten toimintaympäristön ja tarjoten niille mm. resursseja toiminta-avustusten ja toimintatilojen muodossa. Vastavuoroisesti kuntien ja paikallisen hyvinvointipolitiikan näkökulmasta järjestöt ovat merkittäviä sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin lisääjiä. Laaja-alaisessa tarkastelussa järjestöjen toiminta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi näyttäytyy osana paikallista hyvinvointipolitiikkaa, jota toteutetaan eri tahojen välisessä verkostomaisessa yhteistyössä. Kunta toimii tässä verkostossa voimavarojen kokoajana ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli itsenäisenä hyvinvointipoliittisena toimijana. Järjestöjen ja kunnan välistä yhteistyötä voidaan esimerkiksi kuvata yhteistyömuotojen ja yhteisten sopimusten mukaan seuraavasti: yhteiset organisaatiot (säätiöt) ostopalvelut ja maksusitoumukset kumppanuus-, yhteistoiminta- ja hankesopimukset avustukset ja kolmannen sektorin toimintaedellytysten parantaminen. Kunnan toiminta-avustusten myöntäminen yhdistyksille on erityinen yhteistyön muoto. Kuntien toiminta-avustukset ovat paikallisyhdistysten keskeisin ulkopuolisten avustusten lähde. Aktiivisista urheiluseuroista kaksi kolmasosaa sai kunnilta taloudellista tukea toimintaansa vuonna 2008, ensisijaisesti lasten ja nuorten toimintaan. Joka toinen sosiaali- ja terveysjärjestö sai kunnalta toiminta-avustusta vuonna Valtaosalla yhdistyksistä avustukset olivat suhteellisen pieniä, kahdella kolmesta alle 1000 euroa. Suurimmat avustukset liittyvät useimmiten yhdistysten ylläpitämiin toimintapaikkoihin, joiden toimintaa kunnat tukevat tilojen vuokrakustannuksiin osallistumalla. (Järjestöbarometri 2009). Yksi keskeinen kuntien tarjoama yhdistysten toimintaa mahdollistava tukimuoto on toimintatilojen antaminen niiden käyttöön maksutta tai edullisesti. Noin kolmasosalla kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjärjestöistä on käytössään kunnan antamat toimintatilat (Järjestöbarometri 2009). Yli puolet eläkeläisjärjestöistä, yli 40 % lastensuojelun yleisyhdistyksistä ja työttömien yhdistyksistä toimii kunnan tarjoamissa tiloissa. Tilayhteistyö on merkittävä toimintaedellytysten luoja etenkin taloudeltaan pienimmille yhdistyksille.

7 7 2. KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN Osallisuus ja vapaaehtoisuus kansalaisjärjestöissä tuottavat hyvinvointia ja yleistä hyötyä. Järjestöissä ihmiset ovat oman toimintansa omistajia jäsenyyden kautta ja toimintansa synnyttäjiä osallistumisen kautta. Kansalaistoiminta lisää ihmisten keskinäistä luottamusta sekä luottamusta yhteiskuntaan. Ihmiset haluavat toteuttaa itseään, etsivät vastapainoa työlle ja kaipaavat paikkoja, joissa kohdata toisensa ihmisinä, ei esimerkiksi tietyn työntekijän tai ammatinharjoittajan roolissa. Kansalaisjärjestöt ovat syntyneet ja kehittyneet kohtaamispaikoiksi ja verkostoiksi, jotka mahdollistavat arjen spontaaneja kohtaamisia sekä mielekästä toimintaa. Kansalaisyhteiskunta edustaa arvoja ja toimintaa, joille on suuri kysyntä ja tarve Sosiaalinen pääoma Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia (Sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjärjestöstrategia 2003). Strategia korostaa edelleen, että kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää korostaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Osana Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa käynnistettiin poikkihallinnollisen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman valmistelu vuosille Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Kansalaisyhteiskunnan toimivuudella on itseisarvonsa, mutta samalla se tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä ja vähentämisessä. (mm. Möttönen & Niemelä 2005). Aktiivinen kansalaistoiminta vähentää myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta. Markku T. Hyyppä on tutkimuksillaan osoittanut kansalaisyhteiskunnan tuottaman sosiaalisen pääoman tuovan säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Rannikkoseudun suomenkielisistä miehistä ensimmäinen kymmenesosa siirtyy eläkkeelle ennen 36. ikävuottaan ja saman alueen ruotsinkielisistä vastaava määrä ennen 48. ikävuottaan. Ruotsinkieliset myös elävät suomenkielisiä pidemmän ja terveemmän elämän. Hyypän (2002) mukaan ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta nouseva parempi terveys tuottaa mittavat taloudelliset säästöt vuosittain. Tutkijan mukaan terveyttä edistävä yhteisöllisyys on väestön eikä yksilön ominaisuus. Ihmisen hyvinvointia selittää yhteisö ja sen elämäntavat, koko kulttuuri. Rannikkoalueen ruotsinkielisissä yhteisöissä asukas- ja kyläyhdistykset ovat aktiivisia ja yhteisöllinen harrastustoiminta vilkasta. Hyyppä on havainnut, että kuolemanriski on kolminkertainen, jos ei harrasta mitään. Tukea väitteelle antavat kansainvälisten hankkeiden tulokset. Elinikää lisää me-henki eli johonkin kuulumisen tunne. Harrastaminen ja puuhastelu yhdessä muiden kanssa luovat tätä tunnetta. Hyypän mukaan terveyttä edistää harrastus, joka on vapaaehtoista, stressitöntä ja luottamuksesta syntyvää. Hyväksi on myös yhteinen ponnistelu yhteisen tavoitteen kuten esimerkiksi maratonille osallistumisen eteen.

8 8 Stressitutkimukset ovat tuottaneet näyttöä siitä, että elämänolosuhteet, ihmisten väliset toimintatavat, luottamuksen säilyminen sekä yhteiskunnalliset normit ja tavoitteet voivat joko rasittaa ihmistä tai tukea hänen terveyttään. (Hyyppä & Liikanen 2005) Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta ja vertaistoiminta kuuluvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen ydinalueisiin. Vertaistoimintaan liittyy vahvasti ajatus siitä, että samoja asioita kokeneilla ihmisillä on sellaista kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta, jota kellään muulla ei voi olla. Vertaisryhmissä ryhmäläiset toimivat keskenään tasavertaisina. Vertaisryhmiin osallistujille on usein tärkeää tuntea etteivät he ole yksin ja että on myös muita, jotka kamppailevat epävarmuuden, tietämättömyyden ja pelkojen kanssa. Vertaistuen yhteydessä syntyvää ruohonjuuritason yhteisöllisyyttä ammattiauttaminen ei useinkaan voi tarjota. (Susanna Hyväri 2009, Anne Laimio & Sonja Karnell 2010). Muun muassa alkoholistien, mielenterveysongelmia kokeneiden ja psyykkisten sairauksien kanssa kamppailevien keskuuteen on syntynyt vertaisryhmiä. Vertaistuki ei rajoitu pelkästään ongelmatilanteisiin, vaan se toimii myös arkipäivän elämänlaadun vahvistajana. Vertaistukiryhmät poikkeavat erilaisista harrasteryhmistä ja vapaa-ajan toiminnoista ennen muuta identiteettityön keskeisyyden vuoksi. Syrjäytyminen merkitsee lähes aina minäkuvan, sosiaalisten roolien ja identiteetin murenemista. Uusien voimavarojen löytämisessä ja positiivisen identiteettityön elementtien rakentamisessa vertaistukeen perustuvat ryhmät monesti onnistuvat siinä, missä ammatillinen auttamistyö usein epäonnistuu: ihmisten sosiaalisessa vahvistamisessa. (Susanna Hyväri 2009). Identiteettikysymykset ovat olleet osaltaan lisäämässä kiinnostusta vertaistoimintaan. 3. NYKYINEN YHTEISTYÖ 3.1. Tilat Jyväskylän kaupungin käytössä olevissa tiloissa on vaihtelevasti ulkopuolista käyttöä. Tiloja annetaan maksutta tai vuokrataan oman käytön, joka on ensisijaista, lisäksi. Kaupungin liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä, muissa kaupungin tiloissa on mahdollista lisätä ulkopuolista käyttöä. Vuokrahinnat vaihtelevat palvelualueittain. Perityt vuokrat ja tilojen käyttäjäluettelot ovat liitteenä. Koulut: Koulujen liikuntatilat varataan liikuntapalvelukeskuksesta, keittiötilat Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän kattaukselta ja kaikki muut koulun tilat suoraan kouluilta. Kaikkiin tilavarauksiin löytyy netistä hakulomakkeet ohjeineen. Liikuntasaleihin on 3-portainen hinnoittelu (ks. liikuntatilat). Koululuokkien ja auditorioiden vuokrauksessa on 2-portainen hinnoittelu: yksityiset ja kaupalliset toimijat maksavat kaksi kertaa enemmän kuin yhdistykset ja asuntoosakeyhtiöt. Aamu- ja iltapäiväkerhojen tilat ovat maksuttomia. Nuorisotilat: Kaupungin nuorisopalvelut vuokraa hallinnassaan olevia tiloja järjestöille ja toimintaryhmille nuorisolautakunnan hyväksymillä vuokrahinnoilla. Ensisijaisesti tiloja vuokrataan vakituisia käyttövuoroja hakeville. Sepänkeskuksen tilat ovat olleet aktiivisesti järjestöjen (mm. eläkeläisjärjestöt) käytössä, keväällä 2010 tiloja käytti edelleen 46 vakituista käyttäjäryhmää. Lapsija nuorisotyötä tekeville järjestöille ja ryhmille nuorisotilojen käyttö on maksutonta.

9 9 Päivähoidon tilat (päiväkodit, perhepuistot): Päivähoidossa on vakiovuokraajia enemmän kuin kertaluontoisia. Lähinnä salitilat ovat vuokrakäytössä. Tilat ovat maksuttomat kun kyseessä on maksuton lapsille tai heidän vanhemmilleen suunnattu toiminta. Perhepuistoissa on mm. leikkiikäisten kerhoja sekä käyttäjien omaehtoista toimintaa. Vanhus- ja vammaispalvelut/ päiväkeskukset: Vuokrattavia tiloja ovat lähinnä keittiö ja ruokasali. Vuokraus on vähäistä. Hinnoittelu tapahtuu perusturvalautakunnan ohjeiden mukaan. Liikuntatilat: Liikuntapalvelut hoitaa keskitetysti tilavaraukset kaupungin liikuntapalvelujen hallinnoimiin liikuntatiloihin sekä koulujen liikuntasaleihin. Sisäliikuntapaikkoja ovat Monitoimitalo, Hipposhalli, Kuokkalan Graniitti, Lehtisaaren kuntotalo, skeittihalli, Vaajakosken liikuntahalli ja koulujen liikuntasalit. Vakiovuoroja voi hakea nettilomakkeella ja yksittäisiä vuoroja sähköpostilla. Käytössä on sähköinen tilavarausjärjestelmä ja varaustilanteita voi selailla järjestelmässä. Liikuntatilat on hinnoiteltu kolmeen hintatasoon: 1) Liikuntaseurojen juniorit, 2) Liikuntaseurat, kaupungin hallintokunnat, kaupungissa toimivat oppilaitokset ja 3) Muut (mm. ulkopaikkakuntalaiset urheiluseurat, järjestöt, yritykset, yksityishenkilöt). Jyväskyläläisille liikuntajärjestöille kaupungin omiin liikuntatiloihin myönnetyt junioreiden harjoitusvuorot ovat maksuttomia. Hintatason 3 vuokrat ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin tason Ostopalvelut ja avustukset vuonna 2009 a) Ostopalvelut: Jyväskylän kaupunki hankki ostopalveluja kolmannen sektorin toimijoilta vuonna 2009 yhteensä noin 18 miljoonalla eurolla, joka on noin 10,5 % asiakaspalveluiden ostoista. Joukon suurimpia palvelujen tuottajia olivat Jyväskylän hoivapalveluyhdistys (oy ja ry), Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö, kukin yli 2 miljoonan euron osuudella. b) Avustetut säätiöt, osuuskunnat, festivaaliyhdistykset: Avustuksia maksettiin säätiöille v yhteensä n. 2,1 miljoonaa euroa, eniten Paviljonkisäätiölle, Alvar Aalto säätiölle ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle. Yksityistieavustukset olivat n. 0,4 miljoonaa, vesiosuuskuntia avustettiin n. 0,4 miljoonalla ja festivaaliyhdistyksiä n. 0,3 miljoonalla eurolla. Yhteensä b-kohdan avustukset olivat noin 3,3 miljoonaa euroa. c) Yhdistyksien avustaminen, joissa avustus kohdentui valtaosin palvelu- ja työllistämistoimintaan: Avustetuilla yhdistyksillä on myös paljon yleishyödyllistä toimintaa. Yhdistyksiä, joiden avustussumma oli yli euroa, oli 33 kpl. Suurimmat avustukset olivat: Jyvälän Settlementti ry noin euroa, Jyväskylän turvallinen iltapäivä ry n sekä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Kalevan nuorten Keski-Suomen piiri ry ja Autosynergia ry noin euroa kukin. Yhteensä c-kohdan avustukset olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Kulttuurilautakunta myönsi kulttuuritoimintaan liittyen yhteistoimintasopimuksien pohjalta yhteistoiminta-avustuksia vuonna 2009 yhteensä euroa 9 toimijalle. Suurimmat yhteistoiminta-avustukset olivat Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö , Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuus ry n (kulttuurilautakunnan avustus n ) sekä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ry euroa.

10 10 d) Yhdistyksien avustaminen, jossa avustus kohdentui pääosin yleishyödylliseen ja kansalaistoimintaan: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntien myöntämät avustukset vuonna 2009: * Avustukset kulttuuritoimintaan (87 kpl): yhteensä euroa. Avustukset olivat toiminta- ja kohdeavustuksia. Suurimmat yksittäiset avustukset olivat Jyväskylän taiteilijatalosäätiö ja Keski-Suomen kirjailijat ry noin euroa (kulttuuritoiminnan avustus n ). * Avustukset liikuntatoimintaan (130 kpl): yhteensä euroa. Avustukset olivat pääosin toiminta-avustuksia. Suurimmat avustukset olivat Jyväskylän Voimistelijat -79 ry n , Jyväskylän Kenttäurheilijat ry n sekä Jyväskylän Naisvoimistelijat ry n euroa. * Avustukset nuorisotoimintaan (45 kpl): yhteensä euroa. Suurimmat avustukset olivat Jyvässeudun 4H yhdistys ry ja Jyväskylän Elävän Musiikin yhdistys ry n euroa. * Avustukset kansalaistoimintaan (72 kpl): yhteensä euroa. Suurimmat avustukset olivat euron suuruisia. Kansalaistoiminnan avustuksia myönnettiin mm. asuinaluelehtien toimittamiseen ja asuinaluetapahtumien järjestämiseen. Lisäksi yhdistyksiä, jotka ovat vuoden 2009 aikana saaneet avustuksia pääosin yleishyödylliseen toimintaan, oli yhteensä 14 kpl, euroa. Näistä suurimmat olivat Jyväskylän kristillisen koulun yhdistys ry ja Mäki-Matin perhepuiston tuki ry, molemmat noin euroa. Yhdistyksiä, jotka saivat vuonna 2009 avustusta pääosin yleishyödylliseen toimintaan (kohta d), oli yhteensä 348 kpl. Ostopalveluluista ja avustuksia saaneista toimijoista on tarkemmat luettelot liitteenä. 4. TYÖRYHMÄN LINJAUSESITYKSET 4.1. Työryhmän linjaus tilakysymyksiin Kansalaistoiminta, jonka päätoteuttajia ovat järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat, on sekä kaupungin palveluja täydentävää että arvokasta itsessään. Pääosin vapaaehtoisvoimin tapahtuva kansalaistoiminta on ennalta ehkäisevää ja ihmisten hyvinvointia lisäävää. Kokoontumis- ja toimintatilat ovat usein tämän toiminnan edellytyksenä. Kaupunki tukee kolmannen sektorin toimijoita tilakysymyksissä seuraavasti: 1) Kaupungin käytössä olevien julkisten tilojen käyttöä lisätään ja otetaan käyttöön yhdenmukaiset hinnoitteluperiaatteet. Kaupungin liikuntatiloilla on omat erilliset hinnoitteluperiaatteet. Hinnoitteluluokat kaupungin omiin tiloihin: 1. maksuttomat tilat Kolmannen sektorin toimintaa voi tapahtua päiväkotien, koulujen, nuorisotilojen, päiväkeskusten ja yhteispalvelupisteiden tiloissa, kun tilat ovat normaalikäytöstä vapaina. Vapaina olevat huonetilat kartoitetaan ja listataan.

11 11 Tilat ovat maksuttomia seuraaville toiminnoille: * Liikuntaseurojen junioritoiminta, * Taiteen perusopetus (ei voittoa tavoitteleva toiminta), * Peruspalvelua tukeva, yleishyödyllinen kansalaistoiminta, jonka toteuttajina ovat alueen yhteisöt ja järjestöt * Paikallinen, yhteisöllisyyttä lisäävä asukas- ja kylätoiminta, jonka toteuttajina ovat alueen yhteisöt ja järjestöt. 2. käyttömaksu Kolmannen sektorin toimijoilta peritään käyttömaksua isoista kokoontumistiloista (esim. Sepänkeskus, Veturitalli, Minnansali) sekä erikoisluokista, saleista, auditorioista ja vastaavista tiloista. 3. korotettu käyttömaksu Korotettua käyttömaksua kaikkiin kaupungin tiloihin peritään seuraavilta toimijoilta: * Yritykset * Yksityiset * Ulkopaikkakuntalaiset toimijat. Perussiivouksesta ja kulunvalvonnasta aiheutuvat kustannukset sisältyvät palvelualueiden budjetteihin. Tilojen ulkopuolisesta käytöstä palvelualuille ja yksiköille aiheutuvia kuluja varten sisältyy talousarvioon erillinen määräraha. Mahdolliset ulkopuolisen käyttäjän aiheuttamat ylimääräiset kustannukset laskutetaan kyseiseltä toimijalta. Tilan hallinnoijan edustaja on yhteyshenkilönä, tarvittaessa neuvotellaan yksikön johtajan kanssa. 2) Asuinalueilla olevat järjestöjen käyttämät/ käytössä olevat tilat, kuten asukasyhdistysten kylätalot, pyritään saamaan tehokkaasti alueen yleishyödyllisten järjestöjen ja toimijoiden käyttöön. Järjestöt voivat hakea kaupungilta avustusta kyseisten tilojen vuokriin ja käyttökuluihin. 3) Kaupunki osallistuu Kansalaistoiminnan keskus -hankkeen toteuttamiseen ja keskuksen yhteisten kokoontumistilojen vuokriin. Kaupungin osuus on euroa vuodessa. Hankkeella edistetään järjestöjen yhteistyötä, luodaan kansalaisten kohtaamispaikka ja lisätään järjestöjen kokoontumistiloja. Kaupungin osallisuudesta hankkeeseen on yksityiskohtaisempi erillinen esitys liitteenä. Keskustan alueella oleva Sepänkeskus on järjestöjen käytössä vuoden Eläkeläisjärjestöille ja muille Sepänkeskuksen toimijoille tarjotaan jatkossa erilaisia kokoontumistilavaihtoehtoja: pääkirjaston kokoontumistilat (mm. Minnansali), Veturitalli, Kansalaistoiminnan keskuksen kokoontumistilat sekä jatkossa myös Seniorikeitaat ja Veteraanitalot. 4) Jos kaupungilla ei ole tarjota tiloja yhdistykselle yleishyödyllistä toimintaa varten, on yhdistyksen mahdollista saada kaupungilta avustusta vuokratessaan tilat joltakin muulta toimijalta kuin kaupungilta. Kaupungissa otetaan käyttöön keskitetty sähköinen tilavarausjärjestelmä. Työryhmä esittää, että tilavarausjärjestelmää kehitetään niin, että kehittämisessä kokonaisvastuu on kaupungin tietohallinnolla ja että kehittäminen tapahtuu yhteistyössä perustettavan työryhmän kanssa. Järjestöjen osalta yhteistyökumppanina on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Kokemukset liikuntapaikkojen tilavarausjärjestelmästä hyödynnetään. Tilavarausjärjestelmän kehittäminen aloitetaan kartoittamalla palvelualueilla vapaana olevat tilat. Keskitetyllä sähköisellä

12 12 tilavarausjärjestelmällä tavoitellaan helpompaa asiointia, pienempää byrokratiaa sekä tilapankkisysteemiä, jonka avulla järjestöt voivat jatkossa hakea vapaita kokoontumis- ja toimitiloja Avustuslinjaus Työryhmä esittää, että avustukset yhdistyksille ovat jatkossa entistä enemmän toiminta-avustuksia (ns. yleisavustuksia). Toiminta-avustusta yhdistys voi käyttää harkitsemallaan tavalla yleishyödyllisen toiminnan toteuttamiseen. Yhdistyksen on toimitettava toimintasuunnitelma, joka sisältää talousarvion, hakemuksen yhteydessä. Myös edellisen toimintakauden toimintakertomus, joka sisältää tilintarkastus- tai toiminnantarkastusdokumentin, edellytetään. Työryhmä esittää, että kaupungin nykyistä avustushakujärjestelmää kehitetään niin, että myös sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat hakea toiminta-avustuksia keskitetysti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksilla tuetaan yhdistyksiä, jotka toiminnallaan edistävät eri ikäisten kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä sosiaalista hyvinvointia. Avustusluokat, joista yleishyödylliset yhdistykset voivat hakea keskitetysti avustuksia, ovat: kansalaistoiminnan sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset, kulttuuriavustukset, liikunta-avustukset ja nuorisoavustukset. Työryhmän mukaan avustustasoa on aiheellista tarkistaa. Jyväskylässä avustuksia maksetaan vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa, ks. liite 2. Työryhmä esittää, että vuoden 2012 talousarvioon varataan yhteensä euroa lisää yhdistysten avustuksiin, josta euroa kohdentuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Lisäksi työryhmä esittää, että kirjanpidollisesti avustukset kirjataan selkeästi omaksi kulueräkseen, eikä esimerkiksi yhteen järjestöiltä hankittujen ostopalvelujen kanssa. 5. KAUPUNGIN JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 5.1. Verkostoyhteistyö Kaupungin ja hyvinvointialan järjestöjen yhteistyölle luo pohjaa se, että molemmilla on samansuuntaisia hyvinvointipoliittisia tavoitteita. Lisäksi molemmilla on yhteinen arvoperusta, eikä kummankaan toimijan tehtävänä ole taloudellisen voiton tuottaminen. Verkostosuhteen syntyminen edellyttää molemminpuolisista luottamusta ja aito verkostosuhde kaupungin ja järjestön välillä tarkoittaa tasavertaisten kumppanien yhteistyötä. Verkosto- ja kumppanuussopimukset soveltuvat hyvin kehittämistoimintaan. Verkostot muodostavat usein kehittämisympäristöjä, joissa voidaan testata uusia toimintatapoja ja innovaatioita, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Verkostojen kautta uudistuksia voidaan myös levittää toimintaympäristöön. Monien toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan myös ns. vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien, kuten syrjäytymisen tai työttömyyden, ratkaisemisessa. Tällaisten ongelmien kimppuun on perusteltua käydä monien toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja verkostoperiaatetta soveltavalla työotteella. Verkosto- ja kumppanuussopimukset soveltuvat käyttöön myös silloin, kun jollakin palvelualueella ei ole toimivia markkinoita tai on vaara tuottajan monopoliasemasta.

13 13 Verkosto- ja kumppanuussopimusmallit ja käytännöt tarvitsevat kehittämistä. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden väliselle sopimukselliselle yhteistyölle sekä kehittämistyölle luovat pohjaa yhteistyöverkostot, joita kaupungissa toimii useita. Kaupungin edustajat ovat yhteistyöverkostoissa tasavertaisena jäseninä järjestöedustajien kanssa. Yhteistyöverkostoja ovat mm. Keski-Suomen järjestöareena (kokoaa koko järjestökentän), sosiaali- ja terveysjärjestöjen verkosto, liikuntajärjestöjen foorumit, vapaaehtoistoiminnan Valikko-ryhmä sekä asuinalueiden yhteistyöryhmät. Työryhmä pitää tärkeänä, että kaupunki on aktiivisena toimijana mukana kolmannen sektorin yhteistyörakenteissa ja -verkostoissa. Kaupunki toimii usein myös yhteistyöryhmien ja - foorumeiden koordinoijana ja kokoonkutsujana. Sopimuksellisen yhteistyön edelleen kehittäminen nähdään myös tärkeänä Asuinalue- ja kyläillat Asuinalue- ja kyläiltojen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta sekä tarjota asukkaille mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Asuinalue- ja kyläkierros tuo asukkaat, luottamushenkilöt ja viranhaltijat yhteen keskustelemaan kylien ja asuinalueiden ajankohtaisista asioista. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa pohditaan myös keinoja siihen, miten esiin nostettuja kehittämisen kohtia voidaan viedä eteenpäin. Tilaisuuksissa annetaan ääni kaikille osallistujille pienryhmätyöskentelyjen avulla. Ryhmävaiheen jälkeen tulokset puretaan yhdessä ja mietitään, mitä asioita lähdetään kehittämään ja miten. Kaupungin osallistu ja vaikuta nettisivustolta löytyvät kyläiltojen muistiot ja siellä on myös mahdollisuus jatkaa keskustelua asuinalueiden tärkeistä asioista. Asuinalue- ja kyläiltoja kaupunki järjestää yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa. Muutamilla asuinalueilla alueen asioista keskustellaan säännöllisesti kokoontuvissa monitoimijaisissa yhteistyöryhmissä Asuinalueiden palvelutarjontaa laajentavat yhteistyöpilotit Työryhmä esittää, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken kaupungin eri asuinalueilla tiivistetään ja kehitetään uusia monitoimijaisia palveluratkaisuja alueiden asukkaille. Kypärämäen kouluruokailua laajennetaan niin, että ruokaa tarjotaan jatkossa myös alueen vanhuksille, työttömille ja erityisryhmille. Yhteistyössä ovat mukana koulu, Kylän kattaus ja Jyvässeudun Työttömien yhdistys. Ikäihmisille alueellista palvelutarjontaa voidaan laajentaa myös työllistämällä nuoria avustamaan vanhuksia mm. pihatöissä. Keltinmäessä on suunnitteilla asumiskokeilu, jossa vanhukset ja nuoret sijoittuvat naapuritaloihin. Tällöin voidaan räätälöidä yhteisöllisyyttä tukevia palveluratkaisuja nuorten ja ikäihmisten välille. Säynätsalosta saadaan kokemuksia nuorten työllistämisestä Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot yhdistyksen rakennushankkeessa, jossa kunnostetaan asuntoja pitkäaikaisasunnottomille. Myös siellä tutkitaan monitoimijaista yhteistoimintamallia, paikallisena toimijana on mukana Paratiisisaaret ry. Asuinalueilla on tarkasteltava kaupungin ja seurakunnan tiloja siitä näkökulmasta, miten alueen järjestöt ja toimijat voisivat lisätä tilojen yhteiskäyttöä. Esimerkiksi seurakunta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä alueen järjestöt selvittävät yhdessä miten Kypärämäen kirkon tilat voitaisiin ottaa alueen ihmisiä palvelevaan käyttöön uutta yhteistä toimintakulttuuria kehittämällä. Asuinalueiden piloteista saatuja kokemuksia tullaan jatkossa hyödyntämään kaupungin muilla asuinalueilla. Yhdyshenkilönä ja kehittäjänä toimii hankekoordinaattori Pertti Reinikainen.

14 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat merkittävä osa yhteiskunnallisen hyvinvointitehtävän toteuttamista. Vapaaehtoistoiminta on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. Merkittävä osa vapaaehtoistyöstä tehdään järjestöissä, mutta myös julkisella sektorilla on vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi mihinkään taustaorganisaatioon sitoutumaton ns. vapaa kansalaistoiminta lisääntyy koko ajan. Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tukemalla vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja heidät nähdään enemmän aktiivisina toimijoina passiivisen palvelun vastaanottajan sijaan. Vapaaehtoistoiminnan potentiaalin hyödyntäminen edellyttää laadukasta vapaaehtoistoiminnan organisointia riippumatta taustaorganisaatiosta. Hyvien toimintamallien kehittäminen ja toteuttaminen sekä vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden parantaminen edellyttävät pitkäjänteistä yhteistyötä. Toiminnan laadun ja saatavuuden parantamisessa julkisen ja kolmannen sektorin välinen verkostoyhteistyö ja strateginen kumppanuus ovat valtava voimavara ja mahdollisuus. Työryhmä näkee tärkeänä tällaisen kehityksen tukemisen. Kehittämisyhteistyötä tarvitaan jo nyt lakisääteisen vertaistoiminnan toteuttamiseksi osana julkista palvelujärjestelmää. Kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari on keskeisessä roolissa ja tekee kehittämisyhteistyötä järjestöjen kanssa. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen kanssa VaParilla on vertaistuen kehittämishanke. Kaupunkiorganisaation rooli vapaaehtoistoimintaan liittyvässä verkostotyössä on ensisijaisesti mahdollistajan ja koollekutsujan rooli. Tällä hetkellä Jyväskylässä toimii Valikko-ryhmä, joka koostuu 80:stä vapaaehtoistoimintaa organisoivasta yhteisöstä. Mukana on järjestöjä, seurakunta ja kaupungin toimintayksiköitä. Lisäksi kaupungissa on sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan ammattilaisten verkosto, jonka tehtävänä on kehittää ja luoda laadukkaita vapaaehtoistoiminnan paikkoja ja varmistaa toiminnan turvallisuus ja mielekkyys kaikkien osapuolten kannalta. Kansalaistoiminnan keskukseen on suunnitteilla vapaaehtois- ja vertaistoiminnan informaatio- ja resurssikeskus, joka mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja kehittämisen edelleen. 6. YHTEISTYÖ KAUPUNGIN SISÄLLÄ 6.1. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä Työryhmä esittää perustettavaksi Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän kaupungin sisäiseksi yhteistyörakenteeksi. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Uuteen ryhmään nimetään edustajat eri palvelualueilta. Työryhmä esittää, että kaupunginjohtaja nimeää vuosiksi jäsenet Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmään työryhmän esityksen pohjalta ja turvaa ryhmän toimintaedellytykset. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän tehtävänä on kehittää kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja kansalaistoimintaa eri tavoin ja käsitellä järjestöjen ja kaupungin yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Ryhmä linkittyy kaupungin organisaatiouudistukseen ja huomioi työskentelyssään uudet palvelualueet. Työryhmässä linjattuja avustus- ja tila-asioita viedään uudessa ryhmässä eteenpäin. Tilojen varaus- ja käyttöjärjestelmää kehitetään yhdessä toimijoiden ja kaupungin tietohallinnon kanssa.

15 15 Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän työskentelyssä on tärkeää vuoropuhelu yhdistysten kanssa. Ryhmä tulee järjestämään vuosittain vuorovaikutteisen yhteistyöfoorumin kolmannen sektorin toimijoille. Foorumeissa käsitellään kansalaistoimintaan ja yhdistysten ja kaupungin väliseen yhteistyöhön liittyviä asioita ja tilaisuuksiin kutsutaan myös virkamiehiä ja päättäjiä. Ryhmä huomioi foorumeista sekä järjestöistä tulevat kehittämisajatukset ja palautteet työssään. Työryhmä esittää, että ensimmäinen foorumi olisi keväällä 2011 ja se liittyisi työryhmän kokoamaan yhteistyöraporttiin ja sen herättämiin kysymyksiin ja ajatuksiin järjestöissä. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä tulee kokoamaan vuosittain päivitetyn yhteenvetoraportin kaupungin yhteistyöstä ja yhteistyön periaatteista kolmannen sektorin kanssa. Yhteenvetoraportti toimitetaan myös kaupungin päättäjille. Työryhmä esittää Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän jäseniksi kaudelle edustajia seuraavilta palvelu- ja toimialueilta: - sivistyspalvelut - kulttuuripalvelut - liikuntapalvelut - nuorisopalvelut - opetuspalvelut - sosiaali- ja terveyspalvelut - innovaatiopalvelut - vapaaehtoistoiminta - kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvointipolitiikassa. Tarvittaessa ryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijajäseniä.

16 16 LÄHTEET Ajankäyttötutkimus Tilastokeskus. Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset työryhmän loppuraportti. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Harju Aaro (2003): Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet. Vantaa: Kansanvalistusseura. Harju Aaro (toim.) (2007): Kansalaistoimintaan kätketty aarre. Espoo: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry. Helander Voitto & Laaksonen Harri (1999): Suomalainen kolmas sektori. Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki: Hakapaino Oy. Huotari Tiina, Pyykkönen Miikka & Pättiniemi Pekka (2008): Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki: Hakapaino Oy. Hyväri Susanna (2009): Vertaisryhmät syrjäytymisen voittamisen näyttämöinä. Ryhmätyö 4/2009. Hyväri Susanna & Salo Markku (toim.)(2009): Elämäntarinoista kokemustutkimukseen. Helsinki: Mielenterveyden keskusliitto. Hyyppä Markku T. (2002): Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus. Hyyppä Markku T.(2005): Me-hengen mahti. Jyväskylä: PS-kustannus. Hyyppä Markku & Liikanen Assi (2005): Kulttuuri ja terveys. Edita Publishing Oy. Jyväskylän kaupungin yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lähtökohtia ja linjauksia (2007). Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Juha Peltosalmi, Marja Vuorinen & Riitta Särkelä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Juha Peltosalmi, Marja Vuorinen & Riitta Särkelä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Laimio Anne & Karnell Sonja (2010): Vertaistoiminta kokemuksellista vuorovaikutusta. Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö ASPA. Möttönen Sakari ja Niemelä Jorma (2005): Kunta ja kolmas sektori. Jyväskylä: PS-kustannus. Möttönen Sakari (2009): Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 1/2009.

17 17 Ojala Marjo (2009): Yleishyödylliset palvelut, valtionavustukset ja kansalaisjärjestöt. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan Yleishyödylliset palvelut työryhmän selvitys. Patentti- ja rekisterihallitus: Ruusuvirta Minna (2010): Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Culpore. Siisiäinen Martti & Kankainen Tomi: Järjestötoiminnan tila ja tulevaisuudennäkymät Suomessa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tutkimusjaosto Sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjärjestöstrategia (2003). Suomen Liikunta ja Urheilu SLU: Särkelä Riitta, Vuorinen Marja & Peltosalmi Juha (2005): Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet palveluiden ja tuen tuottamisessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, Yleishyödylliset palvelut työryhmän loppuraportti. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta

18 18 LIITE 1: KOLMANNEN SEKTORIN KÄYTTÄMÄT TILAT 1. KAUPUNGIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT, JOISSA ULKOPUOLISTA KÄYTTÖÄ 1.1. PÄIVÄKODIT, PERHEPUISTOT 13 päiväkodissa on ulkopuolista käyttöä. Toiminta: jälkkäritoimintaa, taiteen perusopetusta, järjestöjen kerhoja, musiikkileikkikoulu, liikuntaa. Käyttäjät: (x = peritään vuokraa) - Jyvälän kansalaisopisto x - Jyväskylän kansalaisopisto x - Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari - Taidekoulu Artmus x - Jyväskylän Naisvoimistelijat x - Jyväskylän Suomi-Kreikka seura x - MLL - SPR - Jyväskylän Työväenyhdistys, Nuoret Kotkat x - Astma- ja allergiayhdistys ry x - Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry x - Aktiivinen synnytys ry x - Diabetes-yhdistyksen kerho - satunnaisia pienryhmiä 1.2. VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT/PÄIVÄKESKUKSET 5 toimipaikassa ulkopuolista käyttöä: - Huhtasuon asukasyhdistys ry x - Huhtasuon sosiaalidemokraatit ry x - Huhtasuon eläkkeensaajat ry - Tikkakosken eläkkeensaajat ry - Tikkakosken eläkeläiset ry - maahanmuuttajien kerho - Rintamaveteraanit (miehet ja naiset) - SPR - SPR:n Palokan osasto - Omaishoitajaryhmä - Pelimannit - Palokan kuntayhtymä Vaajakosken TA Fysioterapia Väinönkatu 44: - Kuurojen palvelusäätiö x - Keski-Suomen näkövammaiset ry x - Keski-Suomen selkäyhdistys ry - Jyväskylän reumayhdistys ry x - Keski-Suomen muistiyhdistys ry Vuokratuotot olivat vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa: yhteensä noin euroa.

19 NUORISOTILAT Aluepalvelut: Haapaniemen nuorisotila: - perhekerho - seurakunta - päiväpiiri vanhemmalle väelle Huhtasuon nuorisotila: - Jyvässeudun Työttömät ry - Huhtasuon Eläkkeensaajat ry Jyskän nuorisotila: - Jyskän Eläkeläiset ry - Svenska Sällskapet Jvyäskylä Keltinmäki: - Jälkkäri-toiminta Korpilahti: Kuokkala: Leppälahti: - perhekerho - seurakunta - Pönttövuoren peikot - Ikäihmisten Virtapiiri-ryhmä Palokka: - Palokan Eläkeläiset ry - MLL - Palokan asukasyhdistys - Monitori - VPK-Palokka Säynätsalo: - urheiluseurat kesäaikaan Tikkakosken monitoimitalo: - MLL - SPR - liikuntayhdistykset Vaajakoski: - Vaajakosken Eläkeläiset ry TILAT yhteensä m2 MENOT (vuokra+siivous) euroa/vuosi TULOT yhteensä euroa/vuosi

20 20 Sepänkeskus: - 60 järjestöä/vuosi, bändiä, 5 kk-vuokralaista TILAT yhteensä MENOT (vuokra+siivous) TULOT yhteensä m euroa/vuosi euroa/vuosi 1.4. KULTTUURITILAT Kaupunginkirjasto (Minnansali, pieni luentosali, kerhohuone): tulot: euroa/vuosi Keski-Suomen museo (auditorio ja kahvio): tulot n euroa/vuosi Vanhapappila, Korpilahti: tulot n euroa/vuosi 2. KAUPUNGIN OMISTAMAT TILAT, JOTKA ON VUOKRATTU ULKOPUOLISEEN KÄYTTÖÖN 2.1. KULTTUURITILAT Asemamiehen talo (3 taiteilijaa) Galleria Becker ja taidelainaamo Liekkilä, Vaajakoski Luovan valokuvauksen keskus Mäkitupa (2 järj + 3 taiteilijaa) Vaajakosken asema (2 taiteilijaa) 173 m2 162 m2 456,5 m2 129 m2 269,7 m2 107 m MUUT TILAT Diskos 93 Juniorit ry : Seminaarinkatu 28 72,0 m2 Jyväskylän Delfiinit ry Keljon autotalli 362,4 m2 Jyväskylän Katulähetys ry. Kolu, henkilökunnan asuinrakennus 727,2 m2 Jyväskylän Moottoripyörä Rakentajat ry: Keljon autotalli 265,7 m2 Jyväskylän Työpajayhdistys ry. Cygnaeuksenkatu 2 65,0 m2 Jyväskylän Työttömät ry: Cygnaeuksenkatu 3 238,5 m2 Jyväskylän 4H-yhdistys; Kuokkalan monitoimitila 79,0 m2 Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus Aivia As Oy Säästökeskus 178,0 m2 Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry: Kumppanuustalo 659,0 m2 Korpilahden Kesäteatterin kannatusyhdistys ry: Satama, teatterirakennus 304 m2 Poprock Musiikkitalo Ky : Salmiranta, toimisto 185,0 m2 Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry: Suvimäen klubitalo 339,0 m2 Seminaarinmäen Mieslaulajat, Kauppakatu 12 72,0 m2 JKL:n seudun Steiner-koulun kannatusyhdistys ry: Voionmaan koulu ja lukio Jyväskylän kristillisen koulun yhdistys ry: Kilpisen koulu

Jyväskylän Seudun Avantouimarit ry 250. Keski-Suomen Perhokalastajat r.y. Korpilahden Hevosystäväinseura ry 250. Rapakuntokerho ry

Jyväskylän Seudun Avantouimarit ry 250. Keski-Suomen Perhokalastajat r.y. Korpilahden Hevosystäväinseura ry 250. Rapakuntokerho ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta on kokouksessaan 25.03.2015 myöntänyt liikuntatoiminnan toiminta-avustuksia 104 kpl, yhteensä 109 900 euroa. Toiminta-avustukset toiminta-alueelle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut

Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut 30. maaliskuuta 2011 Jyväskylän kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta on kokouksessaan 30.3.2011 myöntänyt liikunnan avustuksia seuraavasti: Toiminta-avustuksia

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013

Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013 Kansalaistoiminnankeskus MATARA järjestöjen verkostorakenteena 14.2.2013 Sari Naappi Yhteisökoordinaattori Tiina Sivonen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö ja avustukset. Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi

Järjestöyhteistyö ja avustukset. Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi Järjestöyhteistyö ja avustukset Ari Karimäki 17.2.2015 ari.karimaki@jkl.fi 17.2.2015 Jyväskylän kaupunkistrategia 2015 Aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat mm. Asukkaat osallistuvat asioiden valmisteluun

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 29.04.2013-01.09.2013 SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM : 17.04.2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 29.04.2013-01.09.2013 SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM : 17.04.2013 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 29.04.2013-01.09.2013 SIVU : 1 KILPAJÄÄHALLI LIIKUNTA- TANSSISALI LIIKUNTASALI 29.04.2013-06.05.2013 15:00-16:00 SOTE/TERVEYDENEDISTÄMISYKSIK IÄKKÄIDEN KUNVOIMISTELU

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Tilojen ym. käyttömaksut

Tilojen ym. käyttömaksut Tilojen ym. käyttömaksut Yhteenveto hinnastoista Nilsiä-neuvottelukunnalle, huomioitu vain liikuntapaikat ja tilat, jotka vaikuttavat Nilsiään. Peruskoulujen ja lukioiden tilojen käyttömaksut 1.1.2015

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Voimassa 1.1.2015 alkaen UUDEN AALLON KAUPUNKI Sisällysluettelo... 1 LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELU JA PERIAATTEET... 3 LIIKUNTAHALLIT... 4 LIIKUNTASALIT... 6 KUNTOSALIT...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HINNASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Voimassa 1.1.2014 alkaen UUDEN AALLON KAUPUNKI Sisällysluettelo... 1 LIIKUNTAPAIKKOJEN HINNOITTELU JA PERIAATTEET... 3 LIIKUNTAHALLIT... 4 LIIKUNTASALIT... 6 KUNTOSALIT...

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015. Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana

Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015. Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana Lempäälän kunta Vapaa-aikapalvelut HINNASTO 2015 Voimassa 31.8.2015 alkaen tai hinnastokohdassa erikseen ilmoitettuna aikana VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 19.3.2015 LIIKUNTAPALVELUT Liikuntatilat ja -alueet Liikuntatilojen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden avustus- ja stipendisääntö

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden avustus- ja stipendisääntö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden avustus- ja stipendisääntö Hyväksytty 9.12.2008 Muutokset hyväksytty: Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 19.1.2016 1, liite 1 Liiikuntalautakunta 19.1.2016

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Järjestö-kuntayhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt. Ilomatsi 16.11.2012 Sakari Möttönen, dosentti,

Järjestö-kuntayhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt. Ilomatsi 16.11.2012 Sakari Möttönen, dosentti, Järjestö-kuntayhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Ilomatsi 16.11.2012 Sakari Möttönen, dosentti, MIKÄ ON KOLMAS SEKTORI? Yksiselitteistä määritelmää ei ole Se, mikä ei ole julkista eikä yksityistä,

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden harkinnanvaraiset avustukset

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden harkinnanvaraiset avustukset Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden harkinnanvaraiset avustukset Harkinnanvaraisilla avustuksilla luodaan edellytyksiä iittiläiselle kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, ja kansalaistoiminnalle ja kannustetaan

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 01.09.2014-26.04.2015 SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM : 11.06.2014

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 01.09.2014-26.04.2015 SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM : 11.06.2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 01.09.2014-26.04.2015 SIVU : 1 KUOKKALAN GRANIITTI AMPUMAHALLI SÄHLY KAUKALO MA 15:00-16:00 BUILDERCOM OY Buidercom 16:00-17:00 REJLERS OY TYÖPAIKKALIIKUNTA 17:00-18:00

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN

KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN KÄYTTÖVUOROJEN YLEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET LIIKUNTAPALVELUT 26.3.2015 ALKAEN 1 Sisällys 1. KÄYTTÖVUOROJEN HAKU... 3 1.2 YLEISTÄ... 3 2. KÄYTTÖVUOROJEN JAKOPERUSTEET JA -KÄYTÄNTEET... 3 2.1 VAKIOVUOROT...

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot