YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA LOPPURAPORTTI Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa viranhaltijatyöryhmä

2 2 JOHDANTO Kaupunginjohtaja on asettanut Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa viranhaltijatyöryhmän päätöksellään 22/2009/ , dnro 3870/2009. Työryhmän toimikausi kestää saakka. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa kaupungin ja kolmannen sektorin nykytila ja valmistella yhteistyön periaatteet. Työryhmän kokoonpano: Pekka Utriainen, puheenjohtaja Esko Eriksson Ari Karimäki Risto Kortelainen Ulla Kuittu Jaana Lehtoranta-Makkonen Sakari Möttönen Anssi Niemelä Elli Ojaluoto, sihteeri Anna Sarkkinen, JAPA ry Tapio Soini Sari Välimäki Jukka Laukkanen, raportin kokoaja Asiantuntijajäseninä ovat vierailleet: Raili Kuosmanen, Tilapalvelu Minna Moisio, Infonia Oy Pertti Reinikainen, Jyväskylän kaupunki Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa, sekä neljä kertaa. Työryhmän raportin I-osa esiteltiin kaupunginhallitukselle Loppuraportin kolme ensimmäistä lukua ovat I-osaa. Raportin I-osa päättyi työryhmän linjausesitykseen tilakysymyksistä (4.1.). Työryhmä on täsmentänyt tätä linjausesitystä syksyn aikana. Työryhmän loppuraportin ensimmäinen luku sisältää määrittelyn kolmannesta sektorista sekä kuvauksen kolmannen sektorin toiminnasta ja myös kunnan ja kolmannen sektorin välisestä yhteistyöstä. Toisessa luvussa on kuvattu, minkälaisia vaikutuksia kolmannen sektorin toiminnalla on asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välinen nykyinen yhteistyö on koottu kolmanteen lukuun tilojen ja avustusten osalta, näihin liittyvät tilastotiedot ovat liitteinä. Neljäs luku sisältää linjausesitykset tilakysymyksiin ja avustuksiin. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön kehittäminen, muun muassa asuinalueilla, on viidennen luvun aiheena. Lopuksi raportissa esitetään pysyvää sisäistä yhteistyörakennetta, Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmää, jonka tehtävänä tulisi olemaan kolmannen sektorin ja kaupungin välisten yhteistyökysymysten käsittely jatkossa sekä toimijoiden välisen yhteistyön ja kansalaistoiminnan kehittäminen. Kansikuva: Kimmo Rampanen

3 3 SISÄLLYS 1. KOLMAS SEKTORI 1.1. Kolmas sektori on moniulotteinen Järjestöt palvelujen tuottajina Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö 6 2. KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN 2.1. Sosiaalinen pääoma Vertaistoiminta 8 3. NYKYINEN YHTEISTYÖ 3.1. Tilat Ostopalvelut ja avustukset vuonna TYÖRYHMÄN LINJAUSESITYKSET 4.1. Työryhmän linjaus tilakysymyksiin Avustuslinjaus KAUPUNGIN JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 5.1. Verkostoyhteistyö Asuinalue- ja kyläillat Asuinalueiden palvelutarjontaa laajentavat yhteistyöpilotit Vapaaehtois- ja vertaistoiminta YHTEISTYÖ KAUPUNGIN SISÄLLÄ 6.1. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä 14 LÄHTEET 16 LIITTEET 1. Kolmannen sektorin käyttämät tilat Julkisten tilojen vuokrahinnat vuonna Sisäliikuntapaikkoja käyttäneet järjestöt Ostopalvelut, yhteistyösopimukset, avustukset ym Esitys kaupungin osallisuudesta Kansalaistoiminnan keskuksessa Suurimpien kaupunkien liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoiminnan avustukset 36

4 4 1. KOLMAS SEKTORI Järjestöjen ja yhdistysten toiminta paikannetaan niin sanotulle kolmannelle sektorille. Muihin yhteiskunnan osa-alueisiin luetaan yleensä markkinat (yrityssektori) ja julkinen sektori. Kolmannen sektorin organisaatiot ovat autonomisia suhteessa markkinoihin ja julkiseen sektoriin. Ne eivät tuota voittoa tai muutoin toimi yritysten kaltaisesti, eivätkä viranomaisten tai poliittisten toimijoiden ohjauksessa. Kolmannen sektorin ytimessä toimivia yhdistyksiä ohjaavat yhdistystoimintaan osallistuvat ihmiset ja yhdistyslainsäädäntö. Kolmannen sektorin ohella käytetään usein termiä kansalaisyhteiskunta, mikä sisältää yhdistysten lisäksi perheinstituution, kotitaloudet sekä erilaiset yhteiskunnalliset liikkeet. Kansalaisyhteiskunta kokonaisuudessaan toimii vastapainona julkiselle systeemitason vallankäytölle ja sen poliittiset voimat heijastavat yhteiskunnan moninaisuutta ja erilaisia aineksia Kolmas sektori on moniulotteinen Suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä osa kansalaistoiminnasta organisoidaan järjestöjen kautta. Yhdistysrekisterissä on noin yhdistystä, määrä kasvaa useilla sadoilla vuosittain. Järjestöissä on noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä. Peräti neljä viidestä suomalaisesta on jonkin järjestön jäsen ja 8 % kuuluu useampaan kuin viiteen yhdistykseen. Suomalaisen kolmannen sektorin ominaispiirre on, että se sisältää enemmän vapaaehtoistoimintaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Vapaaehtoistoimintaa on järjestöjen välittämä palkaton vapaaehtoisapu tai työ sekä esimerkiksi yhdistysten luottamushenkilönä toimiminen, harrastusryhmien vetäminen ja osallistuminen erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Vapaaehtoistoiminta, harrastus- ja virkistystoiminta sekä vertaistuki, samoissa elämäntilanteissa elävien ihmisten tuki toinen toisilleen, ovat järjestöjen keskeisintä toimintaa. Suomessa vapaaehtoistyötä kolmannella sektorilla tehdään eniten kulttuuri- ja harrastustoiminnan parissa. Tästä valtaosa kohdentuu liikunnan vapaaehtoistyöhön: Yli aikuista osallistui liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyöhön vuonna Puoli miljoonaa yli 15-vuotiasta osallistuu vuosittain sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoimintaan. Noin osallistui johonkin sosiaali- ja terveysjärjestön vertaistoimintaan, esimerkiksi vertaisryhmiin. (Järjestöbarometri 2008). Kansalaisjärjestötoiminnalle on ominaista, että ihmiset liittyvät yhteen ja osallistuvat jonkin heille tärkeään asiaan liittyvään toimintaan. Järjestöjen tehtäviä voidaan jaotella seuraavasti (esim. Möttönen & Niemelä, 2005): 1. Edunvalvonta 2. Palvelutuotanto 3. Vapaaehtoistoiminta 4. Vertaistoiminta 5. Asiantuntijuus. Järjestö- ja yhdistystoiminta Suomessa ei ole ollut yhtä paljon julkisen rahoituksen varassa kuin muualla Euroopassa. Kansalaisjärjestöjen liikevaihto maassamme on noin 5 miljardia euroa. Tästä julkisen rahoituksen osuus on noin 1,6 miljardia eli 32 prosenttia. Järjestöissä työskentelee noin työntekijää, joista on osa-aikaisia. Tämä on noin 3,5 prosenttia työssä käyvistä. Vapaaehtoistyötä tehtiin vuonna 1996 lähes henkilötyövuotta, joka on 4 % työvoimasta.

5 5 Vapaaehtoistyön laskennallinen arvo on tällöin noin 2 miljardia euroa vuodessa. Vapaaehtoistoiminta ja kiinnostus vapaaehtoistyöhön on kasvanut maassamme viime vuosina Järjestöt palvelujen tuottajina Järjestöjen palvelutoiminta on moninaista ja laajaa. Osa palvelutoiminnasta on lähellä vapaaehtoistoimintaa. Sitä voidaan luonnehtia järjestölähtöiseksi auttamistyöksi, jossa tuetaan eri ihmisryhmiä itsenäisessä selviytymisessä ja arkielämän tilanteissa. Järjestöt tuottavat myös palveluja sekä suoraan niitä tarvitseville että erityisesti kuntien ja KELA:n ostamina palveluina. Järjestöjen toiminnassa palveluiden tuottamisen painoarvo on vähentynyt, mutta tietyissä erityispalveluissa se on edelleen erittäin tärkeä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli on merkittävä ensi- ja turvakotipalveluissa, päihdepalveluissa, asumispalveluissa sekä eri vammaisryhmien palveluissa ja kuntoutuksessa. Järjestöt tuottivat (henkilöstön määrällä mitattuna) vuonna ,8 % sosiaalipalveluista ja 4,5 % terveyspalveluista. Järjestöjen palvelutuotannon yhtiöittäminen on pienentänyt järjestöjen osuutta ja lisännyt vastaavasti yritysten osuutta. Yritysten osuus sosiaalipalveluista oli 11 % ja terveyspalveluista 14 % vuonna Euroopan unionin sisämarkkinoiden mukanaan tuoma sääntely ja kilpailuyhteiskunnan kehittäminen ovat vaikuttaneet järjestöjen, kuntien ja yritysten keskinäisiin suhteisiin ja työnjakoon. Rajanveto siitä, mikä on järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa ja mikä yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoimintaa, on tullut entistä tärkeämmäksi. Elinkeinopoliittisten ja kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden mukaiset EU:n toimielinten päätökset vaikuttavat usein aloille, joilla Suomessa on vahva perinne kansalaisjärjestötoiminnalla ja joilla järjestöt tuottavat julkista palvelujärjestelmää täydentäviä palveluja. Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta sisämarkkinatavoitteiden ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden välille on syntynyt jännite, jonka tasapainoinen ratkaiseminen on osoittautunut vaikeaksi. Projektirahoitusten ja ostopalvelutoiminnan lisääntyminen sekä avustusten vastikkeellisuus ovat tiivistäneet julkisen vallan ja rahoittajien otetta kansalaistoiminnasta ja siten kaventaneet järjestöjen perinteistä autonomisuutta ja riippumattomuutta. Toisaalta kun yhteiskunnan rakenteet ja yhteisöt ovat muuttuneet, järjestöille on tullut entistä tärkeämpi tehtävä yhteisön ja sitä kautta kiinnittymisen mahdollisuuden tarjoamisessa erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. (mm. Siisiäinen & Kankainen 2008, Särkelä & Vuorinen 2005). Kansalaisjärjestöt palveluntuottajina voidaan Ojalan selvityksen (2009) mukaan jakaa neljään ryhmään: 1. Järjestöt, joissa yleishyödyllinen ja liiketoiminta on erotettu toisistaan siten, että liiketoiminta on yhtiöitetty 2. Järjestöt, joissa on yleishyödyllistä toimintaa, mutta harjoitettiin myös taloudellista toimintaa, tilit on eriytetty liiketoiminnan osalta 3. Järjestöt, joissa on yleishyödyllistä toimintaa, mutta harjoitettiin myös taloudellista toimintaa, tilejä ei ollut eriytetty 4. Järjestöt, joissa on vain voittoa tavoittelematonta yleishyödyllistä toimintaa. Joissakin tutkimuksissa (esim. Huotari, Pyykkönen, Pättiniemi 2008) ja viranomaispuheenvuoroissa on ehdotettu kolmannen sektorin määrittelemistä uudelleen niin, että kolmas sektori jakaantuisi aatteellisiin yhdistyksiin ( perinteinen kolmas sektori ) ja yritystoimintaan suuntautuneisiin

6 6 yhdistyksiin ( uusi kolmas sektori ). Uusi kolmas sektori keskittyisi palvelujen ja/tai tavaroiden tuottamiseen ja myymiseen, olisi osa julkista palvelurakennetta sekä tavoittelisi toiminnallaan liikevoittoa. Yritysmäisesti toimivan Uuden kolmannen sektorin toimihenkilöstö muodostuisi palkatuista ja koulutetuista ammattilaisista. Sosiaaliset yritykset voisivat toimia tässä kehityksessä suunnannäyttäjinä Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö Kuntien ja järjestöjen välillä on perinteisesti ollut vahva vuorovaikutussuhde. Kunnat ovat muun muassa hankkineet kuntalaisten tarvitsemia erityispalveluja ostopalveluina järjestöiltä. Kumppanuusmalleilla on huomattava merkitys erityisesti haavoittuvissa tilanteissa olevien ihmisten ja tiettyjen erityisryhmien oikeuksien turvaamisessa. Kansalaisjärjestöjen kautta yksittäisten ihmisten on mahdollista osallistua, vaikuttaa yhteiskuntaan ja huolehtia omasta yhteisöstään. Järjestöt tavoittavat laajasti erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Järjestöjen tarjoama tuki todentuu valtaosin vapaaehtoistyönä. Kunnat ovat järjestöjen toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja muodostaen paikallisyhdistysten toimintaympäristön ja tarjoten niille mm. resursseja toiminta-avustusten ja toimintatilojen muodossa. Vastavuoroisesti kuntien ja paikallisen hyvinvointipolitiikan näkökulmasta järjestöt ovat merkittäviä sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin lisääjiä. Laaja-alaisessa tarkastelussa järjestöjen toiminta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi näyttäytyy osana paikallista hyvinvointipolitiikkaa, jota toteutetaan eri tahojen välisessä verkostomaisessa yhteistyössä. Kunta toimii tässä verkostossa voimavarojen kokoajana ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli itsenäisenä hyvinvointipoliittisena toimijana. Järjestöjen ja kunnan välistä yhteistyötä voidaan esimerkiksi kuvata yhteistyömuotojen ja yhteisten sopimusten mukaan seuraavasti: yhteiset organisaatiot (säätiöt) ostopalvelut ja maksusitoumukset kumppanuus-, yhteistoiminta- ja hankesopimukset avustukset ja kolmannen sektorin toimintaedellytysten parantaminen. Kunnan toiminta-avustusten myöntäminen yhdistyksille on erityinen yhteistyön muoto. Kuntien toiminta-avustukset ovat paikallisyhdistysten keskeisin ulkopuolisten avustusten lähde. Aktiivisista urheiluseuroista kaksi kolmasosaa sai kunnilta taloudellista tukea toimintaansa vuonna 2008, ensisijaisesti lasten ja nuorten toimintaan. Joka toinen sosiaali- ja terveysjärjestö sai kunnalta toiminta-avustusta vuonna Valtaosalla yhdistyksistä avustukset olivat suhteellisen pieniä, kahdella kolmesta alle 1000 euroa. Suurimmat avustukset liittyvät useimmiten yhdistysten ylläpitämiin toimintapaikkoihin, joiden toimintaa kunnat tukevat tilojen vuokrakustannuksiin osallistumalla. (Järjestöbarometri 2009). Yksi keskeinen kuntien tarjoama yhdistysten toimintaa mahdollistava tukimuoto on toimintatilojen antaminen niiden käyttöön maksutta tai edullisesti. Noin kolmasosalla kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjärjestöistä on käytössään kunnan antamat toimintatilat (Järjestöbarometri 2009). Yli puolet eläkeläisjärjestöistä, yli 40 % lastensuojelun yleisyhdistyksistä ja työttömien yhdistyksistä toimii kunnan tarjoamissa tiloissa. Tilayhteistyö on merkittävä toimintaedellytysten luoja etenkin taloudeltaan pienimmille yhdistyksille.

7 7 2. KOLMANNEN SEKTORIN VAIKUTUKSET ASUKKAIDEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN Osallisuus ja vapaaehtoisuus kansalaisjärjestöissä tuottavat hyvinvointia ja yleistä hyötyä. Järjestöissä ihmiset ovat oman toimintansa omistajia jäsenyyden kautta ja toimintansa synnyttäjiä osallistumisen kautta. Kansalaistoiminta lisää ihmisten keskinäistä luottamusta sekä luottamusta yhteiskuntaan. Ihmiset haluavat toteuttaa itseään, etsivät vastapainoa työlle ja kaipaavat paikkoja, joissa kohdata toisensa ihmisinä, ei esimerkiksi tietyn työntekijän tai ammatinharjoittajan roolissa. Kansalaisjärjestöt ovat syntyneet ja kehittyneet kohtaamispaikoiksi ja verkostoiksi, jotka mahdollistavat arjen spontaaneja kohtaamisia sekä mielekästä toimintaa. Kansalaisyhteiskunta edustaa arvoja ja toimintaa, joille on suuri kysyntä ja tarve Sosiaalinen pääoma Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia (Sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjärjestöstrategia 2003). Strategia korostaa edelleen, että kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää korostaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Osana Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa käynnistettiin poikkihallinnollisen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman valmistelu vuosille Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Kansalaisyhteiskunnan toimivuudella on itseisarvonsa, mutta samalla se tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä ja vähentämisessä. (mm. Möttönen & Niemelä 2005). Aktiivinen kansalaistoiminta vähentää myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta. Markku T. Hyyppä on tutkimuksillaan osoittanut kansalaisyhteiskunnan tuottaman sosiaalisen pääoman tuovan säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Rannikkoseudun suomenkielisistä miehistä ensimmäinen kymmenesosa siirtyy eläkkeelle ennen 36. ikävuottaan ja saman alueen ruotsinkielisistä vastaava määrä ennen 48. ikävuottaan. Ruotsinkieliset myös elävät suomenkielisiä pidemmän ja terveemmän elämän. Hyypän (2002) mukaan ruotsinkielisten yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta nouseva parempi terveys tuottaa mittavat taloudelliset säästöt vuosittain. Tutkijan mukaan terveyttä edistävä yhteisöllisyys on väestön eikä yksilön ominaisuus. Ihmisen hyvinvointia selittää yhteisö ja sen elämäntavat, koko kulttuuri. Rannikkoalueen ruotsinkielisissä yhteisöissä asukas- ja kyläyhdistykset ovat aktiivisia ja yhteisöllinen harrastustoiminta vilkasta. Hyyppä on havainnut, että kuolemanriski on kolminkertainen, jos ei harrasta mitään. Tukea väitteelle antavat kansainvälisten hankkeiden tulokset. Elinikää lisää me-henki eli johonkin kuulumisen tunne. Harrastaminen ja puuhastelu yhdessä muiden kanssa luovat tätä tunnetta. Hyypän mukaan terveyttä edistää harrastus, joka on vapaaehtoista, stressitöntä ja luottamuksesta syntyvää. Hyväksi on myös yhteinen ponnistelu yhteisen tavoitteen kuten esimerkiksi maratonille osallistumisen eteen.

8 8 Stressitutkimukset ovat tuottaneet näyttöä siitä, että elämänolosuhteet, ihmisten väliset toimintatavat, luottamuksen säilyminen sekä yhteiskunnalliset normit ja tavoitteet voivat joko rasittaa ihmistä tai tukea hänen terveyttään. (Hyyppä & Liikanen 2005) Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta ja vertaistoiminta kuuluvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen ydinalueisiin. Vertaistoimintaan liittyy vahvasti ajatus siitä, että samoja asioita kokeneilla ihmisillä on sellaista kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta, jota kellään muulla ei voi olla. Vertaisryhmissä ryhmäläiset toimivat keskenään tasavertaisina. Vertaisryhmiin osallistujille on usein tärkeää tuntea etteivät he ole yksin ja että on myös muita, jotka kamppailevat epävarmuuden, tietämättömyyden ja pelkojen kanssa. Vertaistuen yhteydessä syntyvää ruohonjuuritason yhteisöllisyyttä ammattiauttaminen ei useinkaan voi tarjota. (Susanna Hyväri 2009, Anne Laimio & Sonja Karnell 2010). Muun muassa alkoholistien, mielenterveysongelmia kokeneiden ja psyykkisten sairauksien kanssa kamppailevien keskuuteen on syntynyt vertaisryhmiä. Vertaistuki ei rajoitu pelkästään ongelmatilanteisiin, vaan se toimii myös arkipäivän elämänlaadun vahvistajana. Vertaistukiryhmät poikkeavat erilaisista harrasteryhmistä ja vapaa-ajan toiminnoista ennen muuta identiteettityön keskeisyyden vuoksi. Syrjäytyminen merkitsee lähes aina minäkuvan, sosiaalisten roolien ja identiteetin murenemista. Uusien voimavarojen löytämisessä ja positiivisen identiteettityön elementtien rakentamisessa vertaistukeen perustuvat ryhmät monesti onnistuvat siinä, missä ammatillinen auttamistyö usein epäonnistuu: ihmisten sosiaalisessa vahvistamisessa. (Susanna Hyväri 2009). Identiteettikysymykset ovat olleet osaltaan lisäämässä kiinnostusta vertaistoimintaan. 3. NYKYINEN YHTEISTYÖ 3.1. Tilat Jyväskylän kaupungin käytössä olevissa tiloissa on vaihtelevasti ulkopuolista käyttöä. Tiloja annetaan maksutta tai vuokrataan oman käytön, joka on ensisijaista, lisäksi. Kaupungin liikuntatilat ovat tehokkaassa käytössä, muissa kaupungin tiloissa on mahdollista lisätä ulkopuolista käyttöä. Vuokrahinnat vaihtelevat palvelualueittain. Perityt vuokrat ja tilojen käyttäjäluettelot ovat liitteenä. Koulut: Koulujen liikuntatilat varataan liikuntapalvelukeskuksesta, keittiötilat Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän kattaukselta ja kaikki muut koulun tilat suoraan kouluilta. Kaikkiin tilavarauksiin löytyy netistä hakulomakkeet ohjeineen. Liikuntasaleihin on 3-portainen hinnoittelu (ks. liikuntatilat). Koululuokkien ja auditorioiden vuokrauksessa on 2-portainen hinnoittelu: yksityiset ja kaupalliset toimijat maksavat kaksi kertaa enemmän kuin yhdistykset ja asuntoosakeyhtiöt. Aamu- ja iltapäiväkerhojen tilat ovat maksuttomia. Nuorisotilat: Kaupungin nuorisopalvelut vuokraa hallinnassaan olevia tiloja järjestöille ja toimintaryhmille nuorisolautakunnan hyväksymillä vuokrahinnoilla. Ensisijaisesti tiloja vuokrataan vakituisia käyttövuoroja hakeville. Sepänkeskuksen tilat ovat olleet aktiivisesti järjestöjen (mm. eläkeläisjärjestöt) käytössä, keväällä 2010 tiloja käytti edelleen 46 vakituista käyttäjäryhmää. Lapsija nuorisotyötä tekeville järjestöille ja ryhmille nuorisotilojen käyttö on maksutonta.

9 9 Päivähoidon tilat (päiväkodit, perhepuistot): Päivähoidossa on vakiovuokraajia enemmän kuin kertaluontoisia. Lähinnä salitilat ovat vuokrakäytössä. Tilat ovat maksuttomat kun kyseessä on maksuton lapsille tai heidän vanhemmilleen suunnattu toiminta. Perhepuistoissa on mm. leikkiikäisten kerhoja sekä käyttäjien omaehtoista toimintaa. Vanhus- ja vammaispalvelut/ päiväkeskukset: Vuokrattavia tiloja ovat lähinnä keittiö ja ruokasali. Vuokraus on vähäistä. Hinnoittelu tapahtuu perusturvalautakunnan ohjeiden mukaan. Liikuntatilat: Liikuntapalvelut hoitaa keskitetysti tilavaraukset kaupungin liikuntapalvelujen hallinnoimiin liikuntatiloihin sekä koulujen liikuntasaleihin. Sisäliikuntapaikkoja ovat Monitoimitalo, Hipposhalli, Kuokkalan Graniitti, Lehtisaaren kuntotalo, skeittihalli, Vaajakosken liikuntahalli ja koulujen liikuntasalit. Vakiovuoroja voi hakea nettilomakkeella ja yksittäisiä vuoroja sähköpostilla. Käytössä on sähköinen tilavarausjärjestelmä ja varaustilanteita voi selailla järjestelmässä. Liikuntatilat on hinnoiteltu kolmeen hintatasoon: 1) Liikuntaseurojen juniorit, 2) Liikuntaseurat, kaupungin hallintokunnat, kaupungissa toimivat oppilaitokset ja 3) Muut (mm. ulkopaikkakuntalaiset urheiluseurat, järjestöt, yritykset, yksityishenkilöt). Jyväskyläläisille liikuntajärjestöille kaupungin omiin liikuntatiloihin myönnetyt junioreiden harjoitusvuorot ovat maksuttomia. Hintatason 3 vuokrat ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin tason Ostopalvelut ja avustukset vuonna 2009 a) Ostopalvelut: Jyväskylän kaupunki hankki ostopalveluja kolmannen sektorin toimijoilta vuonna 2009 yhteensä noin 18 miljoonalla eurolla, joka on noin 10,5 % asiakaspalveluiden ostoista. Joukon suurimpia palvelujen tuottajia olivat Jyväskylän hoivapalveluyhdistys (oy ja ry), Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö, kukin yli 2 miljoonan euron osuudella. b) Avustetut säätiöt, osuuskunnat, festivaaliyhdistykset: Avustuksia maksettiin säätiöille v yhteensä n. 2,1 miljoonaa euroa, eniten Paviljonkisäätiölle, Alvar Aalto säätiölle ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle. Yksityistieavustukset olivat n. 0,4 miljoonaa, vesiosuuskuntia avustettiin n. 0,4 miljoonalla ja festivaaliyhdistyksiä n. 0,3 miljoonalla eurolla. Yhteensä b-kohdan avustukset olivat noin 3,3 miljoonaa euroa. c) Yhdistyksien avustaminen, joissa avustus kohdentui valtaosin palvelu- ja työllistämistoimintaan: Avustetuilla yhdistyksillä on myös paljon yleishyödyllistä toimintaa. Yhdistyksiä, joiden avustussumma oli yli euroa, oli 33 kpl. Suurimmat avustukset olivat: Jyvälän Settlementti ry noin euroa, Jyväskylän turvallinen iltapäivä ry n sekä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Kalevan nuorten Keski-Suomen piiri ry ja Autosynergia ry noin euroa kukin. Yhteensä c-kohdan avustukset olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Kulttuurilautakunta myönsi kulttuuritoimintaan liittyen yhteistoimintasopimuksien pohjalta yhteistoiminta-avustuksia vuonna 2009 yhteensä euroa 9 toimijalle. Suurimmat yhteistoiminta-avustukset olivat Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö , Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuus ry n (kulttuurilautakunnan avustus n ) sekä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ry euroa.

10 10 d) Yhdistyksien avustaminen, jossa avustus kohdentui pääosin yleishyödylliseen ja kansalaistoimintaan: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakuntien myöntämät avustukset vuonna 2009: * Avustukset kulttuuritoimintaan (87 kpl): yhteensä euroa. Avustukset olivat toiminta- ja kohdeavustuksia. Suurimmat yksittäiset avustukset olivat Jyväskylän taiteilijatalosäätiö ja Keski-Suomen kirjailijat ry noin euroa (kulttuuritoiminnan avustus n ). * Avustukset liikuntatoimintaan (130 kpl): yhteensä euroa. Avustukset olivat pääosin toiminta-avustuksia. Suurimmat avustukset olivat Jyväskylän Voimistelijat -79 ry n , Jyväskylän Kenttäurheilijat ry n sekä Jyväskylän Naisvoimistelijat ry n euroa. * Avustukset nuorisotoimintaan (45 kpl): yhteensä euroa. Suurimmat avustukset olivat Jyvässeudun 4H yhdistys ry ja Jyväskylän Elävän Musiikin yhdistys ry n euroa. * Avustukset kansalaistoimintaan (72 kpl): yhteensä euroa. Suurimmat avustukset olivat euron suuruisia. Kansalaistoiminnan avustuksia myönnettiin mm. asuinaluelehtien toimittamiseen ja asuinaluetapahtumien järjestämiseen. Lisäksi yhdistyksiä, jotka ovat vuoden 2009 aikana saaneet avustuksia pääosin yleishyödylliseen toimintaan, oli yhteensä 14 kpl, euroa. Näistä suurimmat olivat Jyväskylän kristillisen koulun yhdistys ry ja Mäki-Matin perhepuiston tuki ry, molemmat noin euroa. Yhdistyksiä, jotka saivat vuonna 2009 avustusta pääosin yleishyödylliseen toimintaan (kohta d), oli yhteensä 348 kpl. Ostopalveluluista ja avustuksia saaneista toimijoista on tarkemmat luettelot liitteenä. 4. TYÖRYHMÄN LINJAUSESITYKSET 4.1. Työryhmän linjaus tilakysymyksiin Kansalaistoiminta, jonka päätoteuttajia ovat järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat, on sekä kaupungin palveluja täydentävää että arvokasta itsessään. Pääosin vapaaehtoisvoimin tapahtuva kansalaistoiminta on ennalta ehkäisevää ja ihmisten hyvinvointia lisäävää. Kokoontumis- ja toimintatilat ovat usein tämän toiminnan edellytyksenä. Kaupunki tukee kolmannen sektorin toimijoita tilakysymyksissä seuraavasti: 1) Kaupungin käytössä olevien julkisten tilojen käyttöä lisätään ja otetaan käyttöön yhdenmukaiset hinnoitteluperiaatteet. Kaupungin liikuntatiloilla on omat erilliset hinnoitteluperiaatteet. Hinnoitteluluokat kaupungin omiin tiloihin: 1. maksuttomat tilat Kolmannen sektorin toimintaa voi tapahtua päiväkotien, koulujen, nuorisotilojen, päiväkeskusten ja yhteispalvelupisteiden tiloissa, kun tilat ovat normaalikäytöstä vapaina. Vapaina olevat huonetilat kartoitetaan ja listataan.

11 11 Tilat ovat maksuttomia seuraaville toiminnoille: * Liikuntaseurojen junioritoiminta, * Taiteen perusopetus (ei voittoa tavoitteleva toiminta), * Peruspalvelua tukeva, yleishyödyllinen kansalaistoiminta, jonka toteuttajina ovat alueen yhteisöt ja järjestöt * Paikallinen, yhteisöllisyyttä lisäävä asukas- ja kylätoiminta, jonka toteuttajina ovat alueen yhteisöt ja järjestöt. 2. käyttömaksu Kolmannen sektorin toimijoilta peritään käyttömaksua isoista kokoontumistiloista (esim. Sepänkeskus, Veturitalli, Minnansali) sekä erikoisluokista, saleista, auditorioista ja vastaavista tiloista. 3. korotettu käyttömaksu Korotettua käyttömaksua kaikkiin kaupungin tiloihin peritään seuraavilta toimijoilta: * Yritykset * Yksityiset * Ulkopaikkakuntalaiset toimijat. Perussiivouksesta ja kulunvalvonnasta aiheutuvat kustannukset sisältyvät palvelualueiden budjetteihin. Tilojen ulkopuolisesta käytöstä palvelualuille ja yksiköille aiheutuvia kuluja varten sisältyy talousarvioon erillinen määräraha. Mahdolliset ulkopuolisen käyttäjän aiheuttamat ylimääräiset kustannukset laskutetaan kyseiseltä toimijalta. Tilan hallinnoijan edustaja on yhteyshenkilönä, tarvittaessa neuvotellaan yksikön johtajan kanssa. 2) Asuinalueilla olevat järjestöjen käyttämät/ käytössä olevat tilat, kuten asukasyhdistysten kylätalot, pyritään saamaan tehokkaasti alueen yleishyödyllisten järjestöjen ja toimijoiden käyttöön. Järjestöt voivat hakea kaupungilta avustusta kyseisten tilojen vuokriin ja käyttökuluihin. 3) Kaupunki osallistuu Kansalaistoiminnan keskus -hankkeen toteuttamiseen ja keskuksen yhteisten kokoontumistilojen vuokriin. Kaupungin osuus on euroa vuodessa. Hankkeella edistetään järjestöjen yhteistyötä, luodaan kansalaisten kohtaamispaikka ja lisätään järjestöjen kokoontumistiloja. Kaupungin osallisuudesta hankkeeseen on yksityiskohtaisempi erillinen esitys liitteenä. Keskustan alueella oleva Sepänkeskus on järjestöjen käytössä vuoden Eläkeläisjärjestöille ja muille Sepänkeskuksen toimijoille tarjotaan jatkossa erilaisia kokoontumistilavaihtoehtoja: pääkirjaston kokoontumistilat (mm. Minnansali), Veturitalli, Kansalaistoiminnan keskuksen kokoontumistilat sekä jatkossa myös Seniorikeitaat ja Veteraanitalot. 4) Jos kaupungilla ei ole tarjota tiloja yhdistykselle yleishyödyllistä toimintaa varten, on yhdistyksen mahdollista saada kaupungilta avustusta vuokratessaan tilat joltakin muulta toimijalta kuin kaupungilta. Kaupungissa otetaan käyttöön keskitetty sähköinen tilavarausjärjestelmä. Työryhmä esittää, että tilavarausjärjestelmää kehitetään niin, että kehittämisessä kokonaisvastuu on kaupungin tietohallinnolla ja että kehittäminen tapahtuu yhteistyössä perustettavan työryhmän kanssa. Järjestöjen osalta yhteistyökumppanina on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Kokemukset liikuntapaikkojen tilavarausjärjestelmästä hyödynnetään. Tilavarausjärjestelmän kehittäminen aloitetaan kartoittamalla palvelualueilla vapaana olevat tilat. Keskitetyllä sähköisellä

12 12 tilavarausjärjestelmällä tavoitellaan helpompaa asiointia, pienempää byrokratiaa sekä tilapankkisysteemiä, jonka avulla järjestöt voivat jatkossa hakea vapaita kokoontumis- ja toimitiloja Avustuslinjaus Työryhmä esittää, että avustukset yhdistyksille ovat jatkossa entistä enemmän toiminta-avustuksia (ns. yleisavustuksia). Toiminta-avustusta yhdistys voi käyttää harkitsemallaan tavalla yleishyödyllisen toiminnan toteuttamiseen. Yhdistyksen on toimitettava toimintasuunnitelma, joka sisältää talousarvion, hakemuksen yhteydessä. Myös edellisen toimintakauden toimintakertomus, joka sisältää tilintarkastus- tai toiminnantarkastusdokumentin, edellytetään. Työryhmä esittää, että kaupungin nykyistä avustushakujärjestelmää kehitetään niin, että myös sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat hakea toiminta-avustuksia keskitetysti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksilla tuetaan yhdistyksiä, jotka toiminnallaan edistävät eri ikäisten kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä sosiaalista hyvinvointia. Avustusluokat, joista yleishyödylliset yhdistykset voivat hakea keskitetysti avustuksia, ovat: kansalaistoiminnan sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset, kulttuuriavustukset, liikunta-avustukset ja nuorisoavustukset. Työryhmän mukaan avustustasoa on aiheellista tarkistaa. Jyväskylässä avustuksia maksetaan vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa, ks. liite 2. Työryhmä esittää, että vuoden 2012 talousarvioon varataan yhteensä euroa lisää yhdistysten avustuksiin, josta euroa kohdentuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Lisäksi työryhmä esittää, että kirjanpidollisesti avustukset kirjataan selkeästi omaksi kulueräkseen, eikä esimerkiksi yhteen järjestöiltä hankittujen ostopalvelujen kanssa. 5. KAUPUNGIN JA KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 5.1. Verkostoyhteistyö Kaupungin ja hyvinvointialan järjestöjen yhteistyölle luo pohjaa se, että molemmilla on samansuuntaisia hyvinvointipoliittisia tavoitteita. Lisäksi molemmilla on yhteinen arvoperusta, eikä kummankaan toimijan tehtävänä ole taloudellisen voiton tuottaminen. Verkostosuhteen syntyminen edellyttää molemminpuolisista luottamusta ja aito verkostosuhde kaupungin ja järjestön välillä tarkoittaa tasavertaisten kumppanien yhteistyötä. Verkosto- ja kumppanuussopimukset soveltuvat hyvin kehittämistoimintaan. Verkostot muodostavat usein kehittämisympäristöjä, joissa voidaan testata uusia toimintatapoja ja innovaatioita, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Verkostojen kautta uudistuksia voidaan myös levittää toimintaympäristöön. Monien toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan myös ns. vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien, kuten syrjäytymisen tai työttömyyden, ratkaisemisessa. Tällaisten ongelmien kimppuun on perusteltua käydä monien toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja verkostoperiaatetta soveltavalla työotteella. Verkosto- ja kumppanuussopimukset soveltuvat käyttöön myös silloin, kun jollakin palvelualueella ei ole toimivia markkinoita tai on vaara tuottajan monopoliasemasta.

13 13 Verkosto- ja kumppanuussopimusmallit ja käytännöt tarvitsevat kehittämistä. Kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden väliselle sopimukselliselle yhteistyölle sekä kehittämistyölle luovat pohjaa yhteistyöverkostot, joita kaupungissa toimii useita. Kaupungin edustajat ovat yhteistyöverkostoissa tasavertaisena jäseninä järjestöedustajien kanssa. Yhteistyöverkostoja ovat mm. Keski-Suomen järjestöareena (kokoaa koko järjestökentän), sosiaali- ja terveysjärjestöjen verkosto, liikuntajärjestöjen foorumit, vapaaehtoistoiminnan Valikko-ryhmä sekä asuinalueiden yhteistyöryhmät. Työryhmä pitää tärkeänä, että kaupunki on aktiivisena toimijana mukana kolmannen sektorin yhteistyörakenteissa ja -verkostoissa. Kaupunki toimii usein myös yhteistyöryhmien ja - foorumeiden koordinoijana ja kokoonkutsujana. Sopimuksellisen yhteistyön edelleen kehittäminen nähdään myös tärkeänä Asuinalue- ja kyläillat Asuinalue- ja kyläiltojen tarkoituksena on lisätä kuntalaisten, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta sekä tarjota asukkaille mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Asuinalue- ja kyläkierros tuo asukkaat, luottamushenkilöt ja viranhaltijat yhteen keskustelemaan kylien ja asuinalueiden ajankohtaisista asioista. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa pohditaan myös keinoja siihen, miten esiin nostettuja kehittämisen kohtia voidaan viedä eteenpäin. Tilaisuuksissa annetaan ääni kaikille osallistujille pienryhmätyöskentelyjen avulla. Ryhmävaiheen jälkeen tulokset puretaan yhdessä ja mietitään, mitä asioita lähdetään kehittämään ja miten. Kaupungin osallistu ja vaikuta nettisivustolta löytyvät kyläiltojen muistiot ja siellä on myös mahdollisuus jatkaa keskustelua asuinalueiden tärkeistä asioista. Asuinalue- ja kyläiltoja kaupunki järjestää yhteistyössä asukas- ja kyläyhdistysten kanssa. Muutamilla asuinalueilla alueen asioista keskustellaan säännöllisesti kokoontuvissa monitoimijaisissa yhteistyöryhmissä Asuinalueiden palvelutarjontaa laajentavat yhteistyöpilotit Työryhmä esittää, että yhteistyötä eri toimijoiden kesken kaupungin eri asuinalueilla tiivistetään ja kehitetään uusia monitoimijaisia palveluratkaisuja alueiden asukkaille. Kypärämäen kouluruokailua laajennetaan niin, että ruokaa tarjotaan jatkossa myös alueen vanhuksille, työttömille ja erityisryhmille. Yhteistyössä ovat mukana koulu, Kylän kattaus ja Jyvässeudun Työttömien yhdistys. Ikäihmisille alueellista palvelutarjontaa voidaan laajentaa myös työllistämällä nuoria avustamaan vanhuksia mm. pihatöissä. Keltinmäessä on suunnitteilla asumiskokeilu, jossa vanhukset ja nuoret sijoittuvat naapuritaloihin. Tällöin voidaan räätälöidä yhteisöllisyyttä tukevia palveluratkaisuja nuorten ja ikäihmisten välille. Säynätsalosta saadaan kokemuksia nuorten työllistämisestä Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot yhdistyksen rakennushankkeessa, jossa kunnostetaan asuntoja pitkäaikaisasunnottomille. Myös siellä tutkitaan monitoimijaista yhteistoimintamallia, paikallisena toimijana on mukana Paratiisisaaret ry. Asuinalueilla on tarkasteltava kaupungin ja seurakunnan tiloja siitä näkökulmasta, miten alueen järjestöt ja toimijat voisivat lisätä tilojen yhteiskäyttöä. Esimerkiksi seurakunta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä alueen järjestöt selvittävät yhdessä miten Kypärämäen kirkon tilat voitaisiin ottaa alueen ihmisiä palvelevaan käyttöön uutta yhteistä toimintakulttuuria kehittämällä. Asuinalueiden piloteista saatuja kokemuksia tullaan jatkossa hyödyntämään kaupungin muilla asuinalueilla. Yhdyshenkilönä ja kehittäjänä toimii hankekoordinaattori Pertti Reinikainen.

14 Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat merkittävä osa yhteiskunnallisen hyvinvointitehtävän toteuttamista. Vapaaehtoistoiminta on merkki halusta osallistua ja vaikuttaa ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. Merkittävä osa vapaaehtoistyöstä tehdään järjestöissä, mutta myös julkisella sektorilla on vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi mihinkään taustaorganisaatioon sitoutumaton ns. vapaa kansalaistoiminta lisääntyy koko ajan. Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa tukemalla vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja heidät nähdään enemmän aktiivisina toimijoina passiivisen palvelun vastaanottajan sijaan. Vapaaehtoistoiminnan potentiaalin hyödyntäminen edellyttää laadukasta vapaaehtoistoiminnan organisointia riippumatta taustaorganisaatiosta. Hyvien toimintamallien kehittäminen ja toteuttaminen sekä vapaaehtoistoiminnan saavutettavuuden parantaminen edellyttävät pitkäjänteistä yhteistyötä. Toiminnan laadun ja saatavuuden parantamisessa julkisen ja kolmannen sektorin välinen verkostoyhteistyö ja strateginen kumppanuus ovat valtava voimavara ja mahdollisuus. Työryhmä näkee tärkeänä tällaisen kehityksen tukemisen. Kehittämisyhteistyötä tarvitaan jo nyt lakisääteisen vertaistoiminnan toteuttamiseksi osana julkista palvelujärjestelmää. Kaupungin vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari on keskeisessä roolissa ja tekee kehittämisyhteistyötä järjestöjen kanssa. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen kanssa VaParilla on vertaistuen kehittämishanke. Kaupunkiorganisaation rooli vapaaehtoistoimintaan liittyvässä verkostotyössä on ensisijaisesti mahdollistajan ja koollekutsujan rooli. Tällä hetkellä Jyväskylässä toimii Valikko-ryhmä, joka koostuu 80:stä vapaaehtoistoimintaa organisoivasta yhteisöstä. Mukana on järjestöjä, seurakunta ja kaupungin toimintayksiköitä. Lisäksi kaupungissa on sektorirajat ylittävä vapaaehtoistoiminnan ammattilaisten verkosto, jonka tehtävänä on kehittää ja luoda laadukkaita vapaaehtoistoiminnan paikkoja ja varmistaa toiminnan turvallisuus ja mielekkyys kaikkien osapuolten kannalta. Kansalaistoiminnan keskukseen on suunnitteilla vapaaehtois- ja vertaistoiminnan informaatio- ja resurssikeskus, joka mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja kehittämisen edelleen. 6. YHTEISTYÖ KAUPUNGIN SISÄLLÄ 6.1. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä Työryhmä esittää perustettavaksi Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän kaupungin sisäiseksi yhteistyörakenteeksi. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Uuteen ryhmään nimetään edustajat eri palvelualueilta. Työryhmä esittää, että kaupunginjohtaja nimeää vuosiksi jäsenet Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmään työryhmän esityksen pohjalta ja turvaa ryhmän toimintaedellytykset. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän tehtävänä on kehittää kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä ja kansalaistoimintaa eri tavoin ja käsitellä järjestöjen ja kaupungin yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Ryhmä linkittyy kaupungin organisaatiouudistukseen ja huomioi työskentelyssään uudet palvelualueet. Työryhmässä linjattuja avustus- ja tila-asioita viedään uudessa ryhmässä eteenpäin. Tilojen varaus- ja käyttöjärjestelmää kehitetään yhdessä toimijoiden ja kaupungin tietohallinnon kanssa.

15 15 Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän työskentelyssä on tärkeää vuoropuhelu yhdistysten kanssa. Ryhmä tulee järjestämään vuosittain vuorovaikutteisen yhteistyöfoorumin kolmannen sektorin toimijoille. Foorumeissa käsitellään kansalaistoimintaan ja yhdistysten ja kaupungin väliseen yhteistyöhön liittyviä asioita ja tilaisuuksiin kutsutaan myös virkamiehiä ja päättäjiä. Ryhmä huomioi foorumeista sekä järjestöistä tulevat kehittämisajatukset ja palautteet työssään. Työryhmä esittää, että ensimmäinen foorumi olisi keväällä 2011 ja se liittyisi työryhmän kokoamaan yhteistyöraporttiin ja sen herättämiin kysymyksiin ja ajatuksiin järjestöissä. Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmä tulee kokoamaan vuosittain päivitetyn yhteenvetoraportin kaupungin yhteistyöstä ja yhteistyön periaatteista kolmannen sektorin kanssa. Yhteenvetoraportti toimitetaan myös kaupungin päättäjille. Työryhmä esittää Yhdistys- ja kansalaistoiminnan ryhmän jäseniksi kaudelle edustajia seuraavilta palvelu- ja toimialueilta: - sivistyspalvelut - kulttuuripalvelut - liikuntapalvelut - nuorisopalvelut - opetuspalvelut - sosiaali- ja terveyspalvelut - innovaatiopalvelut - vapaaehtoistoiminta - kuntien ja järjestöjen yhteistyö hyvinvointipolitiikassa. Tarvittaessa ryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijajäseniä.

16 16 LÄHTEET Ajankäyttötutkimus Tilastokeskus. Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset työryhmän loppuraportti. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Harju Aaro (2003): Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet. Vantaa: Kansanvalistusseura. Harju Aaro (toim.) (2007): Kansalaistoimintaan kätketty aarre. Espoo: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry. Helander Voitto & Laaksonen Harri (1999): Suomalainen kolmas sektori. Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki: Hakapaino Oy. Huotari Tiina, Pyykkönen Miikka & Pättiniemi Pekka (2008): Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki: Hakapaino Oy. Hyväri Susanna (2009): Vertaisryhmät syrjäytymisen voittamisen näyttämöinä. Ryhmätyö 4/2009. Hyväri Susanna & Salo Markku (toim.)(2009): Elämäntarinoista kokemustutkimukseen. Helsinki: Mielenterveyden keskusliitto. Hyyppä Markku T. (2002): Elinvoimaa yhteisöstä. Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus. Hyyppä Markku T.(2005): Me-hengen mahti. Jyväskylä: PS-kustannus. Hyyppä Markku & Liikanen Assi (2005): Kulttuuri ja terveys. Edita Publishing Oy. Jyväskylän kaupungin yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lähtökohtia ja linjauksia (2007). Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Juha Peltosalmi, Marja Vuorinen & Riitta Särkelä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Juha Peltosalmi, Marja Vuorinen & Riitta Särkelä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Laimio Anne & Karnell Sonja (2010): Vertaistoiminta kokemuksellista vuorovaikutusta. Vertaistoiminta kannattaa. Asumispalvelusäätiö ASPA. Möttönen Sakari ja Niemelä Jorma (2005): Kunta ja kolmas sektori. Jyväskylä: PS-kustannus. Möttönen Sakari (2009): Ovatko järjestöt hyvinvointivaltion purkajia vai puolustajia? Yhteiskuntapolitiikka 1/2009.

17 17 Ojala Marjo (2009): Yleishyödylliset palvelut, valtionavustukset ja kansalaisjärjestöt. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan Yleishyödylliset palvelut työryhmän selvitys. Patentti- ja rekisterihallitus: Ruusuvirta Minna (2010): Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Culpore. Siisiäinen Martti & Kankainen Tomi: Järjestötoiminnan tila ja tulevaisuudennäkymät Suomessa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tutkimusjaosto Sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjärjestöstrategia (2003). Suomen Liikunta ja Urheilu SLU: Särkelä Riitta, Vuorinen Marja & Peltosalmi Juha (2005): Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuudet palveluiden ja tuen tuottamisessa. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, Yleishyödylliset palvelut työryhmän loppuraportti. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta

18 18 LIITE 1: KOLMANNEN SEKTORIN KÄYTTÄMÄT TILAT 1. KAUPUNGIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT, JOISSA ULKOPUOLISTA KÄYTTÖÄ 1.1. PÄIVÄKODIT, PERHEPUISTOT 13 päiväkodissa on ulkopuolista käyttöä. Toiminta: jälkkäritoimintaa, taiteen perusopetusta, järjestöjen kerhoja, musiikkileikkikoulu, liikuntaa. Käyttäjät: (x = peritään vuokraa) - Jyvälän kansalaisopisto x - Jyväskylän kansalaisopisto x - Vapaaehtoistoiminnan keskus VaPari - Taidekoulu Artmus x - Jyväskylän Naisvoimistelijat x - Jyväskylän Suomi-Kreikka seura x - MLL - SPR - Jyväskylän Työväenyhdistys, Nuoret Kotkat x - Astma- ja allergiayhdistys ry x - Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry x - Aktiivinen synnytys ry x - Diabetes-yhdistyksen kerho - satunnaisia pienryhmiä 1.2. VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT/PÄIVÄKESKUKSET 5 toimipaikassa ulkopuolista käyttöä: - Huhtasuon asukasyhdistys ry x - Huhtasuon sosiaalidemokraatit ry x - Huhtasuon eläkkeensaajat ry - Tikkakosken eläkkeensaajat ry - Tikkakosken eläkeläiset ry - maahanmuuttajien kerho - Rintamaveteraanit (miehet ja naiset) - SPR - SPR:n Palokan osasto - Omaishoitajaryhmä - Pelimannit - Palokan kuntayhtymä Vaajakosken TA Fysioterapia Väinönkatu 44: - Kuurojen palvelusäätiö x - Keski-Suomen näkövammaiset ry x - Keski-Suomen selkäyhdistys ry - Jyväskylän reumayhdistys ry x - Keski-Suomen muistiyhdistys ry Vuokratuotot olivat vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa: yhteensä noin euroa.

19 NUORISOTILAT Aluepalvelut: Haapaniemen nuorisotila: - perhekerho - seurakunta - päiväpiiri vanhemmalle väelle Huhtasuon nuorisotila: - Jyvässeudun Työttömät ry - Huhtasuon Eläkkeensaajat ry Jyskän nuorisotila: - Jyskän Eläkeläiset ry - Svenska Sällskapet Jvyäskylä Keltinmäki: - Jälkkäri-toiminta Korpilahti: Kuokkala: Leppälahti: - perhekerho - seurakunta - Pönttövuoren peikot - Ikäihmisten Virtapiiri-ryhmä Palokka: - Palokan Eläkeläiset ry - MLL - Palokan asukasyhdistys - Monitori - VPK-Palokka Säynätsalo: - urheiluseurat kesäaikaan Tikkakosken monitoimitalo: - MLL - SPR - liikuntayhdistykset Vaajakoski: - Vaajakosken Eläkeläiset ry TILAT yhteensä m2 MENOT (vuokra+siivous) euroa/vuosi TULOT yhteensä euroa/vuosi

20 20 Sepänkeskus: - 60 järjestöä/vuosi, bändiä, 5 kk-vuokralaista TILAT yhteensä MENOT (vuokra+siivous) TULOT yhteensä m euroa/vuosi euroa/vuosi 1.4. KULTTUURITILAT Kaupunginkirjasto (Minnansali, pieni luentosali, kerhohuone): tulot: euroa/vuosi Keski-Suomen museo (auditorio ja kahvio): tulot n euroa/vuosi Vanhapappila, Korpilahti: tulot n euroa/vuosi 2. KAUPUNGIN OMISTAMAT TILAT, JOTKA ON VUOKRATTU ULKOPUOLISEEN KÄYTTÖÖN 2.1. KULTTUURITILAT Asemamiehen talo (3 taiteilijaa) Galleria Becker ja taidelainaamo Liekkilä, Vaajakoski Luovan valokuvauksen keskus Mäkitupa (2 järj + 3 taiteilijaa) Vaajakosken asema (2 taiteilijaa) 173 m2 162 m2 456,5 m2 129 m2 269,7 m2 107 m MUUT TILAT Diskos 93 Juniorit ry : Seminaarinkatu 28 72,0 m2 Jyväskylän Delfiinit ry Keljon autotalli 362,4 m2 Jyväskylän Katulähetys ry. Kolu, henkilökunnan asuinrakennus 727,2 m2 Jyväskylän Moottoripyörä Rakentajat ry: Keljon autotalli 265,7 m2 Jyväskylän Työpajayhdistys ry. Cygnaeuksenkatu 2 65,0 m2 Jyväskylän Työttömät ry: Cygnaeuksenkatu 3 238,5 m2 Jyväskylän 4H-yhdistys; Kuokkalan monitoimitila 79,0 m2 Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus Aivia As Oy Säästökeskus 178,0 m2 Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry: Kumppanuustalo 659,0 m2 Korpilahden Kesäteatterin kannatusyhdistys ry: Satama, teatterirakennus 304 m2 Poprock Musiikkitalo Ky : Salmiranta, toimisto 185,0 m2 Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry: Suvimäen klubitalo 339,0 m2 Seminaarinmäen Mieslaulajat, Kauppakatu 12 72,0 m2 JKL:n seudun Steiner-koulun kannatusyhdistys ry: Voionmaan koulu ja lukio Jyväskylän kristillisen koulun yhdistys ry: Kilpisen koulu

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Khall / 136

Khall / 136 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-, ja kulttuuritoiminnalle.

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut LIIKUNTATILOJEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Liikuntatilojen hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE 11.11.2013 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää yli

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM :

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : SIVU : 1 Liikuntapalvelukeskus AJOPVM : JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VAKIOVUOROT AJALTA : 02.05.2011-28.08.2011 SIVU : 1 KILPAJÄÄHALLI LIIKUNTA- TANSSISALI LIIKUNTASALI MA 02.05.2011-23.05.2011 11:30-13:30 LIIKUNTAPALVELUT Wire Kuntojumppa 02.05.2011-09.05.2011

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Tilojen ym. käyttömaksut

Tilojen ym. käyttömaksut Tilojen ym. käyttömaksut Yhteenveto hinnastoista Nilsiä-neuvottelukunnalle, huomioitu vain liikuntapaikat ja tilat, jotka vaikuttavat Nilsiään. Peruskoulujen ja lukioiden tilojen käyttömaksut 1.1.2015

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Joensuun seudun järjestöfoorumi 15.5.2007 Ohjelma 17.00 Avaus ja esittelyt Elina Pajula, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 17.20 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Järjestöjen välinen yhteistyö

Järjestöjen välinen yhteistyö Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana

Lisätiedot

Järjestöbarometri Jane

Järjestöbarometri Jane Järjestöbarometri 2012 Jane 4.12.2012 Esityksen sisältö Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Kunnat eivät investoi riittävästi

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden avustus- ja stipendisääntö

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden avustus- ja stipendisääntö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden avustus- ja stipendisääntö Hyväksytty 9.12.2008 Muutokset hyväksytty: Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 19.1.2016 1, liite 1 Liiikuntalautakunta 19.1.2016

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Esittely Neuvottelukunnan jäsenistö Puheenjohtaja: Pääsihteeri Jukka Pekkala, Suomen liikunta ja urheilu ry Varapuheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus. Yleiset avustusperiaatteet Avustukset yhdistyksille ja muille toimijoille. Ohjeet ovat voimassa alkaen

Kaupunginhallitus. Yleiset avustusperiaatteet Avustukset yhdistyksille ja muille toimijoille. Ohjeet ovat voimassa alkaen Kaupunginhallitus Yleiset avustusperiaatteet Avustukset yhdistyksille ja muille toimijoille Ohjeet ovat voimassa 1.1.2017 alkaen Sisällys 1 Yleiset periaatteet... 3 2 Avustusmuodot ja hakeminen... 3 2.1.

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Kaupunki kumppanina ja mahdollistajana. Turussa on avattu tiloja ihmisten ja järjestöjen käyttöön

Kaupunki kumppanina ja mahdollistajana. Turussa on avattu tiloja ihmisten ja järjestöjen käyttöön Kaupunki kumppanina ja mahdollistajana. Turussa on avattu tiloja ihmisten ja järjestöjen käyttöön Demokratiapäivä 18.10.2016 Kristiina Hellstén, FT, hankejohtaja Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala TURKU

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 1 Miun Yhistys- yhdistysohjelma Pohjoiskarjalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2015 2020

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vaikuttavuusvalmentamo 29.10.2016 Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vallitsevia trendejä keskitetyn ja paikallisen julkisen palvelun suhteen muutos, edustuksellisesta demokratiasta osallistavaan

Lisätiedot

Lännen aluetoimijaverkosto

Lännen aluetoimijaverkosto Lännen aluetoimijaverkosto Nostot ensimmäisen tapaamisen ryhmätöistä 28.1.2016 Hyvinvointikeskuksen, sen käyttäjien, palvelujen ja alueellisen yhteistyön ideointia Hyvinvoinnin tärkeinä pidettyjä ulottuvuuksia

Lisätiedot

2016 LIIKUNTA-, NUORISO-

2016 LIIKUNTA-, NUORISO- Julistetaan haettavaksi vuodelle 2016 LIIKUNTA-, NUORISO- ja KULTTUURITOIMINNAN TOIMINTA-AVUSTUKSET - liikuntajärjestöille - nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille - kulttuurijärjestöille Järjestöjen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot