Liisa Granbom-Herranen. Sananlaskut kasvatuspuheessa -perinnettä, kasvatusta, indoktrinaatiota?

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 329 Liisa Granbom-Herranen Sananlaskut kasvatuspuheessa perinnettä, kasvatusta, indoktrinaatiota? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 329 Liisa Granbom-Herranen Sananlaskut kasvatuspuheessa -perinnettä, kasvatusta, indoktrinaatiota? Esitetään Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Villa Ranan Blomstedtin salissa tammikuun 11. päivänä 2008 kello 12. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO- JYVÄSKYLÄ 2008

3 Sananlaskut kasvatuspuheessa -perinnettä, kasvatusta, indoktrinaatiota?

4 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 329 Liisa Granbom-Herranen Sananlaskut kasvatuspuheessa -perinnettä, kasvatusta, indoktrinaatiota? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄ 2008

5 Editors Leena Laurinen Department of Education, University of Jyväskylä Irene Ylönen, Marja-Leena Tynkkynen Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Cover picture by Liisa Granbom-Herranen URN:ISBN: ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN Copyright 2008, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2008

6 ABSTRACT Granbom-Herranen, Liisa Proverbs in pedagogical discourse tradition, upbringing, indoctrination? Jyväskylä, University of Jyväskylä, 2008, 324 p. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research ISSN ; 329) ISBN (PDF), (nid.) Diss. The aim of this study is to explore the relationship between proverbs and pedagogical occasions in bringing up children. The main objective is to find out whether pedagogical discourse using proverbs is more like indoctrination, or a matter of genuine upbringing, or whether it is merely a question of transmitting tradition without any hidden purpose. As narrative research material, I have used two collections from the Folklore Archives of Finnish Literature Society in Helsinki. I focus on the proverb and its interpretation in the context the proverb is used, so the narrators own experiences and their interpretations of proverbs play a central role. Besides the narratives, I look at the statutes concerning parenthood and especially children s lives and living standards. The narrative material and the statutes together make it possible to consider the educational aspects of everyday life. The theoretical basis for exploring the connection between pedagogical speech and indoctrination lies in the functional similarity of proverbs and the metaphors in possible world semantics. The life-stories show that proverbs used by parents and grandparents are seen to be special even in one s adulthood. Passing from one generation to another, proverbs have been the speech of the family and the neighbourhood. However, this study shows that the connection between indoctrination and upbringing cannot be based on the proverbs. This conclusion is drawn in spite of the fact that the content of proverbs according to the assumed standard interpretation, the use of proverbs as a method and their role as both caretaker s supposed intention and a way of using power seem to be indoctrination at its purest. The conclusion is based primarily on the fact that the interpretation the child makes differs from the assumed standard proverbial interpretation. Also, the way children interpret what they have heard has given them the possibility of questioning the wisdom of proverbs and later in life, the liberty to use them in the meanings they have created themselves. Keywords: everyday life, indoctrination, metaphor, pedagogical discourse, proverb, upbringing

7 Author's address Liisa Granbom-Herranen Department of Education University of Jyväskylä, Finland Supervisors Professor Tapio Puolimatka Department of Education University of Jyväskylä, Finland Professor Leena Laurinen Department of Education University of Jyväskylä, Finland Reviewers Professor Satu Apo Institute for Cultural Research Faculty of Arts University of Helsinki, Finland Docent Jyrki Hilpelä University of Turku and University of Helsinki, Finland Opponents Professor Pekka Hakamies Department of Cultural Studies University of Turku, Finland Professor Juha Hämäläinen Department of Social Work and Social Pedagogy University of Kuopio, Finland

8 ESIPUHE Väitöskirjani alku on maailmalla ja maailmassa. Lähtökohta on nähdyn ja koetun ihmettelyssä: niin Aasiassa, Väli-Amerikassa, arabialaisessa Afrikassa kuin vaikkapa pohjoisimmassa Euroopassakin naiset edelleen pukevat tyttärensä perinteisesti, vaikka ovat itse ottaneet uudenlaisen vastuun sekä talouselämässä että yhteiskunnallisissa tehtävissä ja mahdollisesti muuttaneet myös pukeutumistaan. Varsinainen tutkimus alkoi kiinnostuksesta kasvatuksen välittämien merkitysten siirtymään ja tulkintaan: jos pukeutumisessa voi itselle vieraassakin kulttuurissa nähdä mahdollisia merkityksiä, paljonko niitä kätkeytyykään puhuttuun kieleen? Tutkimukseni monissa vaiheissa olen voinut käyttää kaikkea sitä tietämystä, jota eri yliopistollisten oppiaineiden opiskeluissa olen kartuttanut ja samalla olen voinut hyödyntää tutkimukseen kirjautumattomia elämän arkikokemuksia. Mielenkiintoista on ollut, että kirjoittaessani väitöskirjaa olen saanut eri puolilla maailmaa kohdata ajankohtaisina niin suomalaisuudessa kuin arjen kasvatuksessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vaikuttaneita ongelmia. Edelleen on suullisen perinteen osuus kasvatuksessa ensiarvoisen tärkeää yhteisön elämän perustuessa puhuttuun kieleen ja kirjoittamattomaan muistiin. Arjen kasvatuksessa tavoite on luoda lapselle valmiudet elämään. Koko tämä matka tutkimuksenteon maailmaan on saanut alkunsa professori Tapio Puolimatkan indoktrinaatio-käsitteestä ja olen arvostanut mahdollisuutta työstää ajatuksiani hänen ohjauksessaan. Kiitos ennen kaikkea myötäkulkemisesta, vaikka suunta ei aina ole ollutkaan selvä. Ilman rauhoittavia kommentteja ja tasapainottavia lausahduksia matka olisi ollut huomattavasti tuskallisempi. Kiitän työn loppuun saattamisessa tärkeässä roolissa ollutta ohjaajani professori Leena Laurista käsikirjoitusteni lukuisista ja huolellisista läpikäynneistä sekä kokonaisuutta eheyttävistä kommenteista. Kasvatustieteen väitöskirjani valmistuu Jyväskylän yliopistossa. Edeltävät opinnot olen suorittanut Helsingin yliopistossa, joten kiitos myös emeritusprofessori Martti T. Kuikalle ja kasvatushistorian seminaariin osallistuneille erityisesti jälkipuhujille: usein vapaamuotoinen ajatusten vaihto herätti uusia ajatuksia. Samoin kiitos professori Marjatta Rahikaiselle käydyistä keskusteluista ja professori Jukka Rantalalle mahdollisuudesta vierailla seminaareissa. Kiitän väitöskirjan esitarkastajia professori Satu Apoa ja dosentti Jyrki Hilpelää asiallisesta paneutumisesta käsikirjoitukseen sekä saamistani kommenteista: korjasin virheen, selvensin asian ja otin opikseni. Tieteenteon lomassa ovat ennen kaikkea hetket lasten perheiden kanssa olleet tärkeitä. Arjen keskellä tutkimusyötä tehdessä on ompeluseuran jäseniltä saamallani kannustuksella ollut keskeinen sija eteenpäin jaksamisessa. Aikido ja sen myötä tapahtumat dojolla ovat puolestaan tukeneet tutkimustyöstä irrottautumista ja ajattelun vapauttamista. Lisäksi on joukko kaikenikäisiä pieniä ja suuria sukulaisia, jotka kukin omalla tavallaan ovat vaikuttaneet tutkimuksen etenemiseen. Englanninkielisen koosteen kieliasun oikeellisuuden on tarkastanut Anneli Piekäinen. Kiitos teille kaikille!

9 318 episodin elämäntarinan tunniste sisältää kasvatuspuheen numero jaksot sananlaskujen lkm sivu 35. SKS.KRA.PE /1929/N SKS.KRA.PE /1919/N SKS.KRA.PE /1929/N SKS.KRA.PE /1923/N SKS.KRA.PE /1916/N SKS.KRA.PE /1912/N , SKS.KRA.PE /1920/M SKS.KRA.PE /1923/M SKS.KRA.PE / /N SKS.KRA.PE /1908/N SKS.KRA.PE /1923/N , 238 (SKS.KRA.KE /1923/N) 46. SKS.KRA.PE /1921/N SKS.KRA.PE /1922/N (SKS.KRA.KE /1922/N) 48. SKS.KRA.PE /1924/N SKS.KRA.PE /1922/N SKS.KRA.PE /1919/N , 193, 200, (SKS.KRA.KE /1919/N) , SKS.KRA.PE /1922/N SKS.KRA.PE /1902/M , SKS.KRA.PE /1904/N SKS.KRA.PE /1909/N SKS.KRA.PE /1925/N SKS.KRA.PE /1914/N SKS.KRA.PE /1909/M SKS.KRA.PE /1898/M SKS.KRA.PE /1910/N SKS.KRA.PE /1917/N SKS.KRA.PE /1918/N SKS.KRA.PE /1923/N , 217, SKS.KRA.PE /1919/N SKS.KRA.PE /1926/N SKS.KRA.PE /1920/N SKS.KRA.PE /1913/N SKS.KRA.PE /1903/M SKS.KRA.PE /1920/N SKS.KRA.PE /1911/N SKS.KRA.PE /1920/N SKS.KRA.PE /1912/N SKS.KRA.PE /1922/M SKS.KRA.PE /1922/M SKS.KRA.PE /1922/N 1 1

10 episodin elämäntarinan tunniste sisältää kasvatuspuheen numero jaksot sananlaskujen lkm sivu 75. SKS.KRA.PE /1923/N SKS.KRA.PE /1924/M SKS.KRA.PE /1906/M SKS.KRA.PE /1922/N , 194, 207, 230, 231, SKS.KRA.PE /1925/N SKS.KRA.PE /1916/N , SKS.KRA.KE / /N SKS.KRA.KE /1904/N SKS.KRA.KE /1906/M SKS.KRA.KE /1920/N SKS.KRA.KE /1923/N SKS.KRA.KE /xxx/M SKS.KRA.KE /1917/N SKS.KRA.KE /1922/N SKS.KRA.KE /1926/N , 238, SKS.KRA.KE /1919/M SKS.KRA.KE /1921/N SKS.KRA.KE /1928/N SKS.KRA.KE / /N SKS.KRA.KE /1908/N SKS.KRA.KE /1923/N SKS.KRA.KE /1917/N SKS.KRA.KE /1920/M SKS.KRA.KE /1926/M SKS.KRA.KE /1925/N SKS.KRA.KE /xxx/M SKS.KRA.KE / /N SKS.KRA.KE /1921/N SKS.KRA.KE /1925/N SKS.KRA.KE /1928/N SKS.KRA.KE / /N SKS.KRA.KE /1921/N SKS.KRA.KE /1901/M SKS.KRA.KE /1924/N SKS.KRA.KE /1906/N SKS.KRA.KE /1917/M SKS.KRA.KE /1917/N SKS.KRA.KE /1922/N SKS.KRA.KE /1909/M SKS.KRA.KE /1912/N

11 320 episodin elämäntarinan tunniste sisältää kasvatuspuheen numero jaksot sananlaskujen lkm sivu 115. SKS.KRA.KE /1917/N SKS.KRA.KE /xxx/M SKS.KRA.KE /1917/N SKS.KRA.KE /1904/M SKS.KRA.KE /1911/N SKS.KRA.KE /1901/N SKS.KRA.KE /1918/N SKS.KRA.KE /1923/N 1 1 (SKS.KRA.PE /1923/N) 123. SKS.KRA.KE /1922/N 1 2 (SKS.KRA.PE /1922/N) 124. SKS.KRA.KE /1918/N SKS.KRA.KE /1919/N , (SKS.KRA.PE /1919/N) 126. SKS.KRA.KE /1910/N SKS.KRA.KE /1917/M SKS.KRA.KE /1926/M SKS.KRA.KE /1913/N SKS.KRA.KE /1912/N SKS.KRA.KE /1914/N SKS.KRA.KE /1914/N SKS.KRA.KE /1922/N SKS.KRA.KE /1923/N , 230, SKS.KRA.KE /1914/N SKS.KRA.KE /1916/N SKS.KRA.KE /1911/N SKS.KRA.KE /1912/M SKS.KRA.KE /1923/N SKS.KRA.KE /1925/N SKS.KRA.KE /1928/M VARSINAISEN AINEISTON ULKOPUOLELTA Esimerkki 1 97 SKS.KRA.PE /1916/N Esimerkki SKS.KRA.PE /1940/N

12 321 LIITE 2 Sananlaskujen tulkinnat ja niiden ryhmittely Muistelijoiden tekemät tulkinnat ja kuulemalleen antamat merkitykset ryhmiteltyinä aakkosjärjestyksessä (suluissa tulkinnassa käytetyt ilmaisut tai löydettävissä oleva juuri) : aika ja sää työhön liittyen (kalenteri, aika, sääenteet); avioliiton edellytykset (avioliiton edellytykset, avioliittoon valmistautuminen, lasten syntymä, appivanhemmat); avioliiton pysyvyys (liiton tuli kestää); avioliittoon lähiympäristöön (omalle kylälle); avioliitto tavoitteena (tavoitteena joko avioliitto tai naimattomuus); ei saa lannistua (ei tule luovuttaa, kestettävä vaivoja); huonot tavat (omahyväisyys, itsensä kehuminen, turhalle ei saa nauraa); kommentoimaton, luettelo; kuinka kasvatettiin (kasvatustapa, kuri, uhma); lukeminen (lukeminen); mihin kasvatettiin (kasvatuksen tavoite, kunnon kansalainen); nuorten menot ennen avioliittoa (nuorten ohjeistus ennen avioliittoa); ohje työn tekemiseen (ohje, ruoka erikseen); opinsaanti (oppiminen, tieto); pyhäpäivä (pyhä); rehellisyys (rehellisyys, lupaus, epäluotettavat ihmiset, oikeudenmukaisuus); ruoan on kelvattava (kelvattava); ruoka yleisesti; ruokaohjeet (ohje); ruokatavat (tavat, ruokarauha); satu, kertomus; seinätaulu; sopu ja eripura (toisten kanssa sovussa, erimielisyys, suuttuminen, sota); suhtautuminen kotipiirin aikuisiin (vanhempien kunnioitus, vanhempien totteleminen, vanhempien tavat, aikuisten oikeus, aikuisten kunnioitus, aikuisten viisaus, suku); säästäväisyys (säästäväisyys, ahneus, uhkarohkeus); toisista puhuminen, toisten kanssa puhuminen (arvostelu, ei saa puhua pahaa, lasten kuullen puhuttua, toisten puheet, harkittu puhe, turhan puhuminen, puheliaisuus, keskustelutaito, kieli); toisten huomiointi (kunnioitus, toisten kanssa, kiitollisuus); työ yleisesti; työhön ajallaan (aamu); työn oli kelvattava, työssä oli pysyttävä (pysyttävä, kelvattava); työn opetteleminen (opittava, opetella); työn tai tekemisen laatu (ahkerasti, hyvin, kiire, huolellisesti, rehellisesti, siististi); työn tekeminen ja työn tärkeys (tekeminen, tärkeys); työntekijä (ahkeruus, laiskuus, huolimattomuus, yritteliäs); usko, uskominen, Raamatun oikeutus; vaatteet; vastuu omasta elämästä (oman järjen käyttö, tuli ajatella vaihtoehtoja, seuran valinta, oman tilanteen arviointi, moitteettomasti elämänsä elää); vauraus (varakkuus, varallisuus, velka, köyhyys, rahan puute); vähempiosaisten auttaminen (auttaminen, antaa muille, anteliaisuus, orpojen huomiointi).

13 322 Edellä esiteltyjen sananlaskujen tulkintojen perusteella muodostuu muistelijoiden tulkintojen kasaantumisista ryhmiä, jotka kuuluvat TEEMOIHIN: 1. TYÖ, TYÖN TEKEMINEN, TYÖNTEKIJÄ (119 sananlaskua) työ ja työnteko (41 sananlaskua): työ yleisesti; työn tekeminen ja työn tärkeys; työn oli kelvattava, työssä oli pysyttävä työn ja tekemisen laatu (28 sananlaskua): työn tai tekemisen laatu työhön harjaantuminen ja työntekijä (36 sananlaskua): työn opetteleminen; työhön ajallaan; työntekijä; työn ja tekemisen ohjeet (14 sananlaskua): ohje työn tekemiseen (ruoka erikseen); aika ja sää työhön liittyen 2. KRISTILLISET ELÄMÄNTAVAT JA LUKUTAITO (57 sananlaskua) kristilliset elämäntavat (19 sananlaskua): pyhäpäivä; usko, uskominen, Raamatun oikeutus avioliitto (28 sananlaskua): avioliiton edellytykset; avioliiton pysyvyys; avioliitto tavoitteena; avioliittoon lähiympäristöön; nuorten menot ennen avioliittoa lukutaito ja oppiminen (10 sananlaskua): opinsaanti; lukeminen 3. ELANTO JA HOIVA, KOTI JA KASVATUS (95 sananlaskua) ruoka: (38 sananlaskua): ruoka yleisesti; ruoan on kelvattava; ruokatavat; ruokaohjeet vaatteet: (9 sananlaskua): vaatteet kasvatus: (48 sananlaskua): kuinka kasvatettiin; mihin kasvatettiin; suhtautuminen kotipiirin aikuisiin 4. OMAN ELÄMÄN HALLINTA JA TOISTEN KANSSA ELÄMINEN (143 sananlaskua) vastuu omasta elämästä: (17 sananlaskua): vastuu omasta elämästä; ei saa lannistua toisten kanssa eläminen: (101 sananlaskua): vähempiosaisten auttaminen; toisista puhuminen, toisten kanssa puhuminen; toisten huomiointi; sopu ja eripura; huonot tavat; rehellisyys varallisuus: (25 sananlaskua): säästäväisyys; vauraus 5. VAIN SANANLASKU (94 sananlaskua) tulkitsemattomuus: vain sananlasku, ei tilannetta tai tulkintaa; seinävaate; satu; kertomus, leikki

14 323 LIITE 3 Esimerkki kuulijan sananlaskulle antaman merkityksen selvittämisestä: tulkinta ryhmä teema Episodista 8.9 Eräs opetus, jonka sain perinteeksi kodistani, joka ei suinkaan ollut aineellisesti rikas, mutta sisäisesti ehjä, on vielä mainittava. Samalla, kun vanhempani eivät koskaan olleet tyytymättömiä omiin taloudellisiin oloihinsa, he kaiken aikaa korostivat, että ihmisen on itsensä pystyttävä luomaan oma elämänsä ja tulevaisuutensa. Isäni ilmaisi sen sananparrella: Ei toinen toisen lusikkaan puhalla. Kuitenkin tähän yleensä liittyi tarina jostakin henkilöstä, jota häntä oppineemmat [ ] Kertojan tulkinta: ihmisen on itsensä pystyttävä luomaan oma elämänsä ja tulevaisuutensa sijoittuu merkitysten ryhmittelyssä vastuuseen omasta elämästä (oman järjen käyttö, tuli ajatella vaihtoehtoja, seuran valinta, oman tilanteen arviointi, moitteettomasti elämänsä elää), joka puolestaan kuuluu ryhmään vastuu omasta elämästä, johon kuuluu sekä vastuu omasta elämästä että ei saa lannistua. Näin ollen sananlasku Ei toinen toisen lusikkaan puhalla kuuluu teemaan OMAN ELÄMÄN HALLINTAAN JA TOISTEN KANSSA ELÄMINEN. Episodista 89.4 Kuten varmaan aikaisemmin on tullut ilmi, oli meillä tieto siitä, mikä oli oikein, mikä väärin. Meitä oli neuvottu tässä asiassa no, enimmäkseen kai kielloilla, mutta en mitenkään noita kieltoja painostavina tai vapautta rajoittavina kokenut. Mikä ei ollut kiellettyä, oli sallittua helppohan tuo. Sitäpaitsi meidän piti käyttää omaa järkeä. Ota silmä käteesi ja katso tapasi äiti sanoa. Hänellä oli paljon, melkein joka tilanteeseen sopiva sananlasku ojennuksen, kehoituksen ja neuvon tueksi. Niin oppi tuli pehmeästi eikä alentanut toisen arvoa. Erityisen tärkeänä äiti piti rehellisyyttä ja sanassaan pysymistä. Rehellisyys maan perii tuli tutuksi jo pienestä pirpanasta asti. Tiesimme myös, että totuus ei pala tulessakaan. Pettää ei saanut; Ennen mies maansa myöpi kuin sanansa syöpi. Tässä maa tarkoittaa esim. omaa pihaa tai metsää. Kertojan tulkinta: piti käyttää omaa järkeä sijoittuu merkitysten ryhmittelyssä vastuu omasta elämästä (oman järjen käyttö, tuli ajatella vaihtoehtoja, seuran valinta, oman tilanteen arviointi, moitteettomasti elämänsä elää), joka puolestaan kuuluu ryhmään vastuu omasta elämästä, johon kuuluu sekä vastuu omasta elämästä että ei saa lannistua. Sananlasku Ota silmä käteesi ja katso sijoittuu teemaan OMAN ELÄMÄN HALLINTA JA TOISTEN KANSSA ELÄMINEN. Kertojan tulkinta: rehellisyyttä ja sanassaan pysymistä sijoittuu merkitysten ryhmittelyssä rehellisyys (rehellisyys, lupaus, epäluotettavat ihmiset, oikeudenmukaisuus), joka puolestaan kuuluu ryhmään toisten huomiointi (kunnioitus, toisten kanssa, kiitollisuus). Näin ollen sananlaskut Rehellisyys maan perii ja totuus ei pala tulessakaan kuuluvat teemaan OMAN ELÄMÄN HALLINTA JA TOISTEN KANSSA ELÄMINEN.

15 324 Kertojan tulkinta: Pettää ei saanut sijoittuu merkitysten ryhmittelyssä rehellisyys (rehellisyys, lupaus, epäluotettavat ihmiset, oikeudenmukaisuus), joka puolestaan kuuluu ryhmään toisten huomiointi (kunnioitus, toisten kanssa, kiitollisuus). Joten myös sananlasku Ennen mies maansa myöpi kuin sanansa syöpi kuuluu teemaan OMAN ELÄMÄN HALLINTA JA TOISTEN KANSSA ELÄMINEN.