Kouvola maistuu mustikalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvola maistuu mustikalta"

Transkriptio

1 Hyvää Uutta vuotta 2010!

2 KODIKAS KOUVOLA 2 kuva tea salonsaari-eloranta Kouvola maistuu mustikalta Minun Kouvolani -riemuvuoden valmisteluihin kuului Kouvola-herkun luominen. Nyt meillä on ihania yhteisiä makuja, joissa paikalliset marjat hurmaavat, luonnollisesti myös lakritsi on mukana. Ensimmäinen vuosi Uuden Kouvolan ensimmäinen vuosi on takana. Kolme kaupunkia, kolme maalaiskuntaa ja kolme kuntayhtymää muodostavat uuden Kouvolan kaupungin. Muutos on mittava, varmasti yksi suurimmista suomalaisessa kuntahistoriassa. Kaikki ei kuitenkaan ole valmista. Erilaisten kulttuurien, toimintatapojen ja tavoitteiden yhteensovittaminen tulee viemään useita vuosia. Sen ovat myös aikaisemmat kuntaliitokset todistaneet. Kaupunkilaisten kannalta on kuitenkin olennaista, että palvelut toimivat joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Kaupungin kehittäminen ja elinvoimaisuuden lisääminen ovat keskeisimpiä tehtäviä. Tarvittaessa on tehtävä rohkeitakin uusia avauksia. Perustan on kuitenkin oltava kunnossa. Palvelujen kehittäminen kulkee käsi kädessä taloudellisten resurssien vahvistamisen kanssa. Terveyspalveluiden uudistus etenee vauhdilla. Se on herättänyt valtakunnallisestikin laajaa kiinnostusta. Kouvolan kaupunki on edelläkävijän roolissa hankkeellaan, jonka tavoitteena on poistaa rajat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Prosessien yhdistämisestä hyötyvät sekä asiakkaat että veronmaksajat. Julkista keskustelua ovat vuoden aikana hallinneet repivät otsikot ja erilaiset kriisinpoikaset. Käytännön tasolla asiat toimivat usein paremmin. Uuden Kouvolan imago on muotoutumassa ja sen rakentamiseen tarvitaan meidän kaikkien positiivista asennetta ja hyvää fiilistä. Vaikka kiitoksen antaminen ja itsensä kehuminen eivät kuulukaan kymenlaaksolaisten vahvimpiin luonteenpiirteisiin, on hyvä muistaa, että Kouvolassa on paljon hyviä asioita, joista voimme yhdessä olla ylpeitä ja kuuluttaa sanomaa alueen ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan on syytä kiittää niin henkilöstöä, poliittisia päättäjiä ja yhteistyökumppaneita siitä, että Kouvolassa on kyetty viemään kansallisestikin isoja ratkaisuja eteenpäin. Samoin kiitos kaupunkilaisille rakentavasta keskustelusta ja kannustavasta tuesta muutoksen eteenpäin viemisessä. Hyvää Uutta Vuotta 2010! Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Voittajaksi nousi Annina Verhon Min mustikkainen, jonka selkeää ja mehevää makua kiiteltiin. Yleisen sarjan toisen sijan nappasi huumaava tyrnin ja mustaherukan aromi, jotka Hilppa Tanninen oli yhdistänyt leivonnaiseensa nimeltä Tervein Kouvolast. Kati Hopian pirteä Karuselli lunasti kolmannen palkinnon raikkaudellaan ja tyylikkyydellään. Nuorten sarjan voittaja Aapo Tähkäpää muotoili Kouvolakaakkuunsa kaupunkimme vaakunan lakritsista ja lakoista. Kouvola-herkun valitseminen oli todellista talkootyötä: Tuomaristossa ahkeroivat Kymenlaakson Marttojen puheenjohtaja Leena Mäkinen, Kymenlaakson maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Merja Pekkala, Kouvolan seudun ammattiopiston ravintotalousalan lehtori Kirsti Vilhunen ja Kouvolan Sanomien toimittaja Irma Jäppinen sekä Kouvolan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila. Urheilupuiston koulun 9Fluokan oppilaat ja Kymenlaakson Lisätietoja: kulttuurituottajat puh ja Min Mustikkainen Keskellä virtaa kymijoki kuohuineen ja ympärillä peltomaisemaa. Raikas maku viestii Kouvolan kaupungin uudistusta sekä uusien makujen yhdistelmä tuorejuusto-mustikka Kouvolan mainostamaa kiehtovuutta ( Kiehtova Kouvola ) ja pehmeä, vaniljainen maku Kouvolan kodikkuutta ( Kodikas Kouvola ). Tumma torttupohja 4 kpl 1 ½ dl 1 dl ¾ dl 1 tl 2 rkl 4 dl 2 dl 0,5 dl 6 kpl kananmuna sokeri vehnäjauho perunajauho leivinjauhe kaakaojauhe Raidallinen torttupohja 4 kpl kananmuna 1 ½ dl sokeri 1 dl vehnäjauho ¾ dl perunajauho 1 tl leivinjauhe tumman raitaan: + 2 rkl kaakaojauhe Täyte 2 dl vispikerma 1 prk maitorahka 200 g maustamaton tuorejuusto mustikoita sokeri sitruunamehu liivatelehti 3. Kumoa torttupohja sokeroidulle alustalle (esim. voi-/leivinpaperille) jäähtymään. Koristelu Mustikoita (myös pakastetut käy) tai mustikkahilloa 1dl hyytelösokeria 2dl vettä 200 g tuorejuusto 1 dl vispikerma sokeria Torttupohja 1. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne siivilän läpi taikinaan kaapimella sekoittaen. 2. Kaada taikina leivinpaperin päälle uuninpellille ja paista 225o n.6-8 min. 0LQXQ.RXYRODQL Miltä Kouvola kuulostaa? :PXZX[[T Pe^X] :^de^[p PXWTX]T] bçet[[hbzx[_px[d ^] ZÇh] ]XbbÇ BÇeT[[Ç ct^b Y^ZP ZdePbcPP :^de^[p] WXbc^aXPP cçcç _ÇXeÇÇ cpx cd[tepxbddccp \dbxxzx] ZTX]^X] <dbxxzx] [PYX ^] ep_pp :P P[TTbX e^x ^[[P a^zzxp XbZT[\ÇÇ cpx epxz ZP_P [PbcT][Pd[d BÇeT[[hZbTbX e^x ^[[P \hùb Z^]bTaccX cpx X]bcad\T]cPP[X\dbXXZZXP Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kouvolaistalouteen. Lehteä saa myös kaupungin yhteispalvelutoimistoista. Vuonna 2010 tiedotuslehti ilmestyy 5 kertaa. :X[_PX[dbbP ^] ZPZbX bpaypp h[tx]t] YP ]d^act] bpayp! ed^cxppc YP bxcç ]d^at\\pc <^[T\_XT] bpay^yt] Z^[\T _PaPbcP _P[ZXcPP] \dzpex] _P[ZX]c^bd\\X] Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä Kaupungintalo, PL 10, Kouvola, puh Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki nx]xcx ct^zbtbx TbXcTcch]x ST\^cPb^XbT]P 23)[[T cpx 2 ZPbTcX[[T! ;XXcx \dzpp] ct^zbt] ]d^cxc YP \PWS^[[XbTc bp]pc 0# _P_TaX[[P Toimittajat Ulla Askola, Suvi Eklund, Anne Eriksson, Tuija Hanski, Tarja Hurtta, Tuula Jaakkola, Sanna-Riitta Junnonen, Anu Kasnio, Matti Korolainen, Kirsi-Marja Karjalainen, Maire Koskinen, Kirsi Laakso, Eero Mattila, Kati Myllymäki, Tea Salonsaari-Eloranta, Anne Sironen, Vesa Vainio 7d^\PP \h b) BÇeT[[hbcT] ^] ^[cpep T]]T] Yd[ZPXbT\Pcc^\XP TXZÇ ctzbctyç cpx ]d^cctyp bpp Yd[ZXbcPP T]]T] bçet[[hbzx[_px[d] ]PP[XP BÇeT[[hZbT] T]X\\ÇXbZTbc^ ^] exxbx $ \X]ddccXP BÇeT[[hbZX[_PX[dd] ^bp[[xbcdcpp] ]X\X\TaZX[[Ç Kuvaajat Ulla Askola, Anne Eriksson, Tuija Hanski, Tarja Hurtta, Kirsi Laakso, Heli Lehti, Anne Sironen, Vesa Vainio Kannen kuvat Jaana ja Jari Heikkinen, Tea Salonsaari-Eloranta, Johannes Wiehn Kouvola-makuja päästään pian kaikki maistamaan. Minun Kouvolani -yksivuotissynttäreitä juhlitaan klo 18 Herkkujen illassa, jossa tutustutaan Kouvola-leivonnaisiin ja muihin paikallisiin herkkuihin. Herkkuvero on 5 euroa. Tilaisuudessa voi ostaa 5 euron hintaisen reseptivihkosen, johon on tallennettu kaikki kilpailuun osallistuneiden leivonnaisten valmistusohjeet. Tervetuloa Tuulensuojaan, Hallituskatu 9. AE Anniina Verho: BxeT[[x :^de^[p[[t ^\P QXXbX Kouvolan kaupungin tiedotuslehti maa- ja kotitalousnaiset toteuttivat reseptit tuomareiden maisteltaviksi. =xx] ^bp[[xbcdc) ;ÇWTcÇ ZX[_PX[dcT^ZbTbX ^b^xccttbtt]) :^de^[p] :d[ccddaxc^x\x EPadbZd]cPZPcd #$ :^de^[p :d^att] cd]]db) <X]d] :^de^[p]x bçet[[hbzx[_px[d ;ÇWTchZbT] cd[tt ^[[P _TaX[[Ç \PP ]P]cPX]P '! Z[^ $ \T]]Tbbx ;XbÇcXTc^YP P]cPP Zd[ccddaXc^X\T]Y^WcPYP 0]]T 4aXZbb^] _dw! % $ '#(! P]]T TaXZbb^]/Z^de^[P cpx 9^d]X BYÙQ[^\ _dw! % $ &'&$ Täyte 1. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä. Laita puristetut liivatelehdet kuppiin ja kaada päälle kiehuvaksi kuumennettu sitruunamehu. Anna jäähtyä. 2. Survo mustikat soseeksi esim. sauvasekoittimella.vatkaa vispikerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon rahka ja tuorejuusto. Lisää liivateseos ohuena nauhana kermarahka-seokseen vispilällä vatkaten. Sekoita lopuksi mukaan mustikkasurvos ja sokeri (täyte saa jäädä hieman kirpeäksi). 3. Levitä täyte tummalle torttupohjalle ja laita torttu sen ajaksi kylmään, kun teet toisen täytteen. 0LQXQ.RXYRODQL Poikkitaiteellinen näyttely Kouvolan taidemuseossa CPXST\dbT^ \ddccdd :^de^[pzbx CPXST\dbT^^] YP :^de^[p cp[^^] bdd]]xct[[pp] cpxctxst] eç[xbxç apyp PXc^ YP axzz^epp ]ÇhccT[hZ^Z^]PXbddccP ZdePcPXcTTbcP \dbxxz ZXX] cp]bbxx] ZXaYP[[XbddcTT] h\b =ÇhccT[h] YdahccÇeÇc TaX cpxctt][pyxt] TSdbcPYPc) ZXaYPX[XYP ZaXXcXZZ^ BdeX 0W^[P cpxctx[xyp >dcx 7TXbZP]T] \ddbxzz^ :PPa[T EXXZPcT YP \d^c^x[d] YP \TSXP] epbcppep ^_TccPYP :h0<: 0d[X <PccX[P < [[Ta?ÇÇ\ÇÇaÇ]Ç ^] exbdpp[x]t] T[Ç\hZbT[ [X]T] YP ]ÇhccÇeÇ Z^Z^]PXbddb PXWTTbcP :^de^[p 7PZd\T]TccT[h) :depc 23 [Tehc ST\^c cpay^ccpexbcp ct^zbxbcp YP ]XXWX] [XXccheÇ _XT]X cpax]p c^x\xctcpp] :^de^[p] cpxst\dbt ^^] :^de^[p cp[^ EPadbZd]cPZPcd #$ :^de^[p (!! Z[^ $ \T]]Tbbx <hùwçbch]txcç WPZT \dzbxp TX ZÇbXcT[[Ç CT^ZbXP e^x cpay^cp \PZbX\XbbPP] " Z_[ WT]ZX[Ù cpx chù ahw\ç CT^bcT] _XcÇÇ [XXcchÇ <X]d] :^de^[p]x WP]ZZTT] ctt\pp] 9dah ep[xcbtt _PaWPP] ct^zbt] Y^ZP _P[ZXcPP] =ÇhccT[hh] ep[xcdc ct^zbtc cd^spp] cpxst\dbt^^]! # [^ dydahchbcç YP ax_dbcdbcp epact] <PWS^[[XbTbcX epp SXccPeP TaXZ^XbcTZ]XXZZP _XcÇÇ _hazxç YÇaYTbcÇ\ÇÇ] XcbT CPaY^ccPeP[[T cpxctt[[t TX ^[T P\\PccX[PXbddbZaXcTTaTYÇ TXZÇ Z^cX_PXZZPZaXcTTaTYÇ <dxbcp [XXccÇÇ \dzpp] hwcthb cxtc^bx ;XbÇcXTc^YP) Y^WP]]P ed^[pbc^/z^de^[p _dw! % $ '""! Taitto ja Painopaikka Kouvolan Sanomat/Mainospalvelu ja Lehtikanta Palautetta lehdestä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Kouvola-lehti verkossa: ja julkaisut Seuraava Kouvola -tiedotuslehti ilmestyy :Pcb^ [XbxcXTc^YP YP cpazt\\pc ^WYTTc X]cTa]TcXbcx) :Pcb^ [XbxcXTc^YP YP cpazt\\pc ^WYTTc X]cTa]TcXbcx) fff Z^de^[P ½ \X]d]Z^de^[P]X fff Z^de^[P ½ \X]d]Z^de^[P]X

3 KODIKAS KOUVOLA 3 Kulttuuri kukoistamaan Minun Kouvolani -hankkeella Kouvolasta on hyvää vauhtia kehkeytymässä monipuolinen kulttuurikaupunki. Minun Kouvolani -hankkeella on jo parin vuoden ajan suunniteltu eri taiteilijoiden ja kouvolalaisten kulttuuritahojen kanssa laajaa kulttuuritarjontaa vuodelle Taiteilija Ville Viinikaisen ideoima hanke sai innostuneen vastaanoton ympäri uutta Kouvolaa eri taiteen aloilla. Minun Kouvolani -hankkeen tavoitteena on nostaa eri taiteenalojen näkyvyyttä, kaataa niin taiteiden - Minun Kouvolani -hankkeella luodaan ja vahvistetaan yhteishenkeä kulttuurin avulla. Hanke on osallistava, johon kaikki ovat tervetulleita, kannustaa Kouvolan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila. kuin entisten kuntarajojen rajaaitoja. Hankkeella luodaan uusia yhteyksiä ja verkostoja ja se haastaa kouvolalaiset mukaan kokemaan, näkemään ja tekemään. Ensi vuonna on luvassa hyvin laaja tapahtumakirjo, jota värittää poikkitaiteellinen monimuotoisuus, kertoo Kouvolan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila. - Minun Kouvolani -tunnuksin näkyvä tapahtumakirjo on suorastaan herkullinen. Ympäri Kouvolaa sukkuloiva iltamakiertue tarjoilee mm. tango-, duunari-, kantri-, runo-, rautatie-, K70-, monikulttuuriset etniset iltamat ja lapsille naamiaisiltamat. Myös erilaisilla kilpailuilla rakennetaan uutta kouvolalaista kulttuuri-identiteettiä, mm. Kouvola-aiheiseen sävellyskilpailuun voi asti jättää teoksia kaikilta musiikin aloilta. - Kouvolan taidemuseon valtaa poikkitaiteellinen Kouvola -näyttely, johon töitä voi jättää mennessä. Arvovaltainen raati valitsee näyttelyn työt. Lisäksi Minun Kouvolani -valokuvanäyttelyt kiertävät ympäri Kouvolan kirjastoja ja monet muut näyttelyt tuovat esille Kouvolan eri puolia. Luvassa on seminaaria, Mediamajaa, Kouvostoliitto -projektia, ym. ym - Hankkeessa pääosassa ovat kouvolalaiset tai täältä lähtöisin olevat taiteilijat, joille halutaan antaa näkyvyyttä ja työtilaisuuksia. Ohjelmatarjontaa on koko perheelle. Myös maahanmuuttajat ja esim. eri vammaisjärjestöt on huomioitu yhteistyötahoina. - Kulttuurista halutaan rakentaa hankkeen avulla tärkeä vetovoimatekijä Kouvolalle. Kulttuurihan on myös tehokkaasti ja positiivisesti terveyteen vaikuttava tekijä, tietää sairaanhoitaja Päivi Kossila. UA Seuraa Minun Kouvolani -tapahtumia tai tule mukaan järjestämään niitä. Lisätietoja minunkouvolani Kansalaisopisto 90 vuotta Opiston kevät yhtä juhlaa Kouvolan kansalaisopiston juhlavuosi huipentuu kevätlukukauteen, joka käynnistyy tammikuun toisella viikolla. Luvassa on lähes 650 kurssia, näyttelyjä, konsertteja, muistelukirja, dvd-ohjelma ja yleisölle avoin 90-vuotisjuhla, joka järjestetään 21. huhtikuuta Kouvola-talon musiikkisalissa. Viime talvelta tutun käytännön mukaisesti kaikille kevään kursseille pitää ilmoittautua - myös niihin ryhmiin, jotka käynnistyivät jo syksyllä. Tuolloin aloittaneet opiskelijat voivat ilmoittautua netissä tammikuuta ja toimistoissa tammikuuta. Valkealaan, Elimäelle ja Jaalaan paikan voi varata myös puhelimitse. Uusien opiskelijoiden ja uusien kurssien ilmoittautumisaika alkaa 11.tammikuuta. Valtaosa syksyllä 2009 käynnistyneistä opintoryhmistä jatkaa myös kevätkaudella 2010, minkä lisäksi ohjelmaan sisältyy iso joukko lyhytkursseja. Työväenopiston joulujuhla 1920-luvun lopulla Voikkaan palokunnantalon yläkerrassa. Kuva otettiin juhlan jälkeisissä juhlatoimikunnan kuusen purkajaisissa. Eläviä malleja ja puukkojunkkareita Kuvataiteista kiinnostuneet voivat harrastaa muun muassa koristetekstausta Kouvolassa, hopeasaven käsittelyä Valkealassa ja elävän mallin muotoilua Korialla. Kuusankoskella järjestetään posliininmaalauksen kevätleiri. Kesäteatterista viehättyneet voivat puolestaan suunnata Jaalaan, jossa ryhmä alkaa harjoitella tulevan kesän näytelmää. Musiikin osalta uutta on sisarusmuskareiden ilmoittautumiskäytännössä: jokaisesta lapsesta tehdään nyt oma ilmoittautuminen ja maksetaan erillinen kurssimaksu. Käden taitojaan kehittäville ohjelma tarjoaa myös paljon valinnan varaa: Kouvolassa on mahdollisuus opetella esimerkiksi mosaiikkitöitä ja pitkähelaisen korupuukon tekoa. Kuusankoskella perehdytään ahjohitsaukseen, Valkealassa risutöihin, Jaalassa huovutukseen ja Elimäellä siihen, miten vanhat tekstiilit saavat uuden elämän. Voikkaalla kudotaan kevään korvalla kaitaliinoja kesään. Suuren suosion saanut käsityökahvila Naukion saunalla jatkaa myös avoimin ovin keskiviikkoisin. Kuva Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto Ruotsia, pikaviestejä ja tangon taikaa Vieraiden kielten opetuksella on edelleen tärkeä osa opiston ohjelmassa. Keväällä 2010 Kouvolan toimipisteessä voi pitkästä aikaa opiskella ruotsin alkeita. Kuusankosken Travel Fever -kurssilla matkailukärpäsen puremat pääsevät parantamaan englannin perustaitojaan. Myös muihin kieliryhmiin voidaan rajoitetusti ottaa uusia opiskelijoita. Tietotekniikan perus- ja erikoiskursseilla tuntuu edelleen olevan kysyntää ja niinpä niitä järjestetään kaikissa opiston osastoissa. Kouvolan tarjonnasta voidaan poimia sähköpostikurssi senioreille, Kuusankoskelta internetin ilmaisohjelmat, Korialta digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet ja Valkealasta kotisivukurssi. Jaalassa jatketaan tietotekniikan perusteiden opiskelua. Liikunta ja tanssiharrastajillekin opisto on tärkeä paikka. Näiden alojen harrastajaryhmissä opiskelee yli 2600 kurssilaista. Vanhat tutut tapaavat keväälläkin omissa ryhmissään, minkä lisäksi tarjolle on laitettu muutamia uusia kursseja: argentiinalaisen tangon jatkoryhmä Kouvolassa ja miesten joogan alkeisryhmä Kuusankoskella. Muusta kevätkauden ohjelmasta voidaan vielä nostaa esiin Alexander-tekniikan kurssi Kouvolassa ja pukeutumisvinkit Kuusankoskella. Uusia kursseja ovat myös luonnonkasvit tutuksi Jaalassa, lastenhoito Kouvolassa sekä eri teemoilla toteutettavat ruokakurssit Valkealassa ja Kuusankoskella. Kymmenes rautatieaiheinen seminaari järjestetään tammikuussa teemalla Rautatiet talvisodan elinhermona. Voikkaan seuratalon kutomolla kaupunkilaisilla on mahdollisuus opastettuun kudontaan oman aikataulun mukaisesti. Kotitalousneuvoja järjestää puolestaan tilauksesta luentoja, havaintoesityksiä ja kursseja ravitsemuksesta sekä kodinhoidon eri alueilta. Kurssiohjelma koteihin loppiaisena Tarkemmin kurssiohjelmaan ja ilmoittautumisohjeisiin voi tutustua koteihin jaettavan kurssiesitteen avulla. PK-lehden liitteenä olevassa ohjelmassa kurssitiedot esitellään oppiaineittain. Opiskelu kansalaisopistossa on kiristyneestä taloustilanteesta huolimatta edelleen edullista sekä kaupungille että kaupunkilaisille. Opiskelija maksaa oppitunnistaan kurssimaksuna vain hieman yli euron, koska pääosa opiston menoista katetaan valtion tuella. MK Opiston nettisivuilta kurssit löytyvät kuitenkin myös taajamittain ryhmiteltyinä.

4 4 KIEHTOVA KAUPUNKI Ensimmäinen talo runkovaiheessa Omakotitaloja oppilastyönä Kouvolan seudun ammattiopisto rakentaa Kuusankoskelle, Pilkanmaalle oppilastyönä kolme omakotitaloa. Ensimmäinen omakotitalo on noussut runkovaiheeseen ja toista suunnitellaan aloitettavaksi loppuvuodesta. Talonrakennushankkeen vetovastuussa on opettaja Risto Volanen ja hankkeessa on ulkopuolinen vastaava mestari. Hankkeessa rakennetaan kolme taloa oppilastyönä kaupungin vuokratontille. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Talojen kustannukset on tarkoitus kattaa myyntituloilla. Kaupunki vuokraa tontin aikanaan talon ostajalle. Hankkeen tarkoituksena on kehittää opetuksen laatua KSAO:ssa. Ensimmäisen talon rakennukseen osallistuvat pääasiassa kolmannen ja toisen vuoden talonrakennuksen opiskelijat. Risto Volasen mukaan opiskelijat ovat olleet projektiin todella tyytyväisiä: Opiskelijoista on ollut hienoa päästä tekemään jotain oikeaa kohdetta - motivaatio on kohdallaan, kun ei kättenjälkeä tarvitse purkaa pois kuten harjoi- Risto Volanen näyttää mallia valettavan sisääntuloterassin tasoituksessa. Talonrakennusprojekti Pilkanmaalla etenee. Ensimmäinen talo on runkovaiheessa, toinen käynnistyy loppuvuodesta. tellessa. Hän itsekin on tyytyväinen opetustapaan: Viimeksi vastaava projekti on ollut joskus toistakymmentä vuotta sitten. On äärimmäisen motivoivaa niin opettajan kuin opiskelijoiden kannalta tehdä oikeaa taloa, joka jää paikalleen. Tässä näkee talonrakennuksen eri vaiheet ja etenemisen aivan eri tavalla, kuin yksittäisessä asiakastyössä, Risto kiittää. Opiskelijat saavat nähdä myös käytännössä prosessin vaiheet viranomaisten kanssa - missä vaiheessa mennään ja mitä lupia milloinkin tarvitaan. TH GPS-paikannin kertoo kuljetun reitin ja nopeuden Teknologiaa liikunnanopetuksessa Nykypäivän liikunnanopetuksessa hyödynnetään nykypäivän vempaimia. Netti, GPS, sykemittari, videot - liikkuminen on hauskaa! Kouvolan seudun ammattiopisto ja Valkealan yläkoulu olivat mukana opetushallituksen rahoittamassa Liikunnanopetuksen kehittäminen teknologian ja tieto- ja viestintätekniikan avulla - oppimisympäristöhankkeessa, jossa tuotiin teknologia osaksi liikunnan opetusta. Hankkeessa tuotettu materiaali on valmis ja löytyy opettajien verkkopalvelussa EDU.fi. Sivustolta löytyy vinkkejä kuinka nykyteknologia valjastetaan liikunnanopetuksen tueksi - suuria hankintoja ei tarvita ja laitteet ovat pitkäikäisiä. Projektityöryhmässä mukana olleet liikunnanopettajat Jari Kähärä (KSAO) ja Petri Pätäri (Valkealan yläkoulu) uskovat, että hanke on tuonut vaihtoehtoja ja keinoja opiskelijoiden motivointiin. Sykemittareista GPS-paikannukseen Lapset ja nuoret ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa teknologian kanssa ja suurin osa heistä on siitä kiinnostuneita. On perusteltua käyttää teknologisia apuvälineitä liikunnanopetuksessa kaikilla kouluasteilla. Samalla opetukseen saadaan uusia ulottuvuuksia. Tekniset laitteet ja sovellukset toimivat usein motivoivina tekijöinä ja voivat aktivoida Liikunnanopettaja Jari Kähärä opastaa kolmannen vuoden sähköautomaatioasennuksen opiskelijaa Simo Vuorista sykemittarin käytössä. myös liikuntatuntien ulkopuoliseen liikkumiseen. Sekä KSAO:ssa että Valkealan yläkoululla käytetään teknologiaa hyödyksi. Tällä hetkellä käytössä on sykemittareita, GPS-reittipaikantimet sekä videolaitteet suoritusten kuvaamista varten. Useimmista lajeista löytyy hyviä klippejä netistä, joista voi myös näyttää mallisuorituksia videotykillä salissa. Ihan toista kuin katsoa kuvaa pienestä telkkarista, kertoo Petri Pätäri. Valkealassa käytössä oleva pallotutka on ollut poikien mieleen - laitteella kun voi mitata potkun, laukauksen tai heiton kovuutta. Projekti on tuonut apuvälineitä päivittäiseen työntekoon mm. dokumentoinnin ja taulukoinnin hallintaan. Laitteet tuovat myös apua arviointiin. Jari Kähärä kertoo oppilaiden motivaation liikkua lisääntyneen. Opiskelija saa esimerkiksi kestävyyssuorituksestaan tarkkaa palautetta sykkeestä ja palautumisesta. Enää ei tuijoteta vaikkapa Cooperin testin arvostelutaulukkoa, vaan tulos suhteutetaan opiskelijan omaan tasoon. Näin opiskelija saa tietoa kuinka kehittää omaa kuntoaan ja sitä voidaan seurata koko opiskelun ajan. Molemmat opettajat pitävät GPS-paikanninta erinomaisena työvälineenä, jota hyödynnetään ilmaisen nettipalvelun kautta. Paikannin toimii mainiosti esimerkiksi suunnistuksen apuna, valvontavälineenä ja kertoo kuljetun reitin ja nopeuden. Käyttäjä voi syöttää oman painonsa ja saada tiedot keskivauhdista ja energiankulutuksesta. Jari ja Petri kannustavat liikunnanopettajia ottamaan rohkeasti teknologian osaksi opetusta. Ensin kannattaa tutustua EDU.fi:n sivustoon. Meiltä voi kysyä vinkkejä ja kokemuksia - ja nuoret ovat eteviä laitteiden käytössä - sitä voi opetella yhdessä heidän kanssaan. TH

5 KIEHTOVA KAUPUNKI 5 Koulujen mittavat peruskorjaukset Kouluverkoston supistamiskeskustelu käy kuumana. Samaan aikaan suunnitellaan ja toteutetaan mittavia koulujen peruskorjauksia. - Parhaillaan meillä on menossa kaksi erittäin isoa peruskorjauskohdetta, Eskolanmäen kouluun jää vanhaa vain runko ja lattiat. Muut osat rakennetaan uusiksi 6,2 miljoonalla eurolla, valtiolta saadaan 2,7 miljoonaa. Kuusankoskella Tähteenkadun koulu läpikäy täydellisen peruskorjauksen 3,6 miljoonalla, valtion osuus 1,6 miljoonaa. Molemmat korjauskohteet alkoivat kesällä ja Eskolanmäen koulu valmistuu heinäkuun loppuun mennessä 2010 ja Tähteenkadunkoulu toukokuussa 2010, kertoo toimitilajohtaja Timo Oksanen. - Meillä Tähteenkadun koululla oli mm. sisäilmaongelmia. Vuonna 1958 valmistunut koulurakennus ei soveltunut erityiskouluksi liikuntaesteisten tai ääniyliherkkien lasten tarpeisiin. Peruskorjausta olemme evakossa komeissa puitteissa UPM:n entisessä koulussa Lauttakadulla. Kerran kuussa olen osallistunut mielenkiinnolla remontoitavan koulumme työmaakokouksiin. Niissä arkkitehdit ja rakentajat ovat ottaneet kiitettävästi huomioon meidän koulua käyttävien mielipiteet ja toiveet. Aikaisemmin pidimme pienryhmiä jopa välillä siivouskomerossa. Nyt jokaisen luokkahuoneen yhteyteen tulee toimivat pienryhmätilat. Me opettajat kuten 90 esikoulu-ysiluokkalaista koululaistamme odotamme innolla pääsyä ensi syksynä uusiin toimiviin koulutiloihimme, sanoo vs.rehtori Taina Salmi. - Suunnitelmissamme on peruskorjata ainakin yksi koulu per vuosi tulevaisuudessa. Kouluverkkoselvitysten tuloksista sitten riippuu, mitkä koulut jäävät ja tarvitsevat isompia korjauksia. Esim. Mansikka-ahon peruskorjaukseen tai uudisrakennukseen olemme suunnitelleet 5,5 miljoonaa euroa vuosille Myös Utinkatu 85:n eli entisen artesaaniopiston tiloja pitäisi peruskorjata ja laajentaa vuosien aikana 8 miljoonalla eurolla osana KSAO:n Torniomäen kampus-hanketta. Vuodelle 2011 on kaavailtu Inkeroisten yhteiskoulun laajennus- ja muutostöitä, luettelee Oksanen. - Valtiolta on ensivuodelle tulossa ns. rakentamisen elvytysvaraus kiireellisiin kohteisiin. Meillä niihin kuuluisi mm. Pilkan koulun peruskorjaus, Valkealan koulukeskuksen ja Myllykosken yhteiskoulun muutostyöt sekä Urheilupuiston yläasteen liikuntasiiven remontti. Odotamme nyt minkälaisia tuloksia kouluverkkoselvityksistä saamme ja ryhdymme sitten tarvittaviin korjaustöihin niissä kouluissa, jotka jäävät toimintaan. Myös Ammattiopistojen korjaushankkeet riippuvat selvitystuloksista. Osa kouluista joutunee jatkojalostukseen uusiokäyttöä varten ja osa saatetaan myydä, arvio toimitilajohtaja Oksanen. - Kouluja Kouvolassa on noin 60, joista perusopetuksen tiloja 49. Useissa kouluissa on monta eri rakennusta. kuvat taina salmi Tähteenkadun koulu Kuusankoskella peruskorjataan vastaamaan erityiskoulun korkeampaa vaatimustasoa. Joten jatkuvasti meillä on meneillään välttämättömiä isompia ja pienempiä kunnossapitoluonteisia korjauksia pitkin kouluverkkoamme. UA Kouvolan kasvatus- ja opetuspalvelut Palveluverkkoselvitys Kasvatus- ja opetustoimen palvelut ovat osa kaupungin lakisääteisiä palveluja. Palvelujen järjestämisellä sekä niiden laadulla on olennainen merkitys kaupunkilaisten hyvinvointiin, lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tällä on myös olennainen merkitys Kouvolan elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN tehtävänä on tarjota kouvolalaisille laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Perheiden kasvatustehtävää on tuettava. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori kasvaa omaksi persoonalliseksi yksilöksi, oppii käyttämään voimavarojaan ja toimimaan yhteisön jäsenenä. VÄESTÖENNUSTEIDEN mukaan palvelujen tarve ja kysyntä kasvavat tulevina vuosina erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon alalla. Kouluikäisten määrän pienentymisen vuoksi tarve ja kysyntä vähenevät perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kysyntä vaihtelee kaupungin eri osissa alueella asuvien lasten määrän muuttuessa. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntään vaikuttaa voimakkaasti huoltajien työllisyys. KOKONAISSUUNNITELMA lähivuosien lisäksi myös pitkälle aikavälille oli tarve laatia, jotta kasvatus- ja opetustoimen järjestämät palvelut vastaavat niille asetettuja odotuksia tulevaisuudessakin. Suunnitelman avulla kyetään hallitsemaan henkilöstön sijoittuminen pysyviin palvelussuhteisiin. Tässä yhteydessä oli tarpeen laatia myös kiinteistöjen peruskorjaus- ja rakentamissuunnitelma. Valtion rahoituksen saaminen koulurakentamiseen edellyttää tehtyjä suunnitelmia. Jotta valtuusto voi arvioida kolmen vuoden kuluttua toteutettavat ratkaisut, suunnitelma on saatava valtuuston käyttöön pikaisesti. Lähivuosina tehtävien ratkaisujen on kannettava pitkälle tulevaisuuteen, ja siksi suunnitelman tarkastelu on ulotettava riittävän pitkälle aina vuoteen 2025 saakka. Nyt jo syntyneet lapset ovat tuona vuonna 2025 päättämässä toisen asteen opintojaan. Tarkastelussa tulee olla mukana välietappeja. SELVITYSTYÖ KÄYNNISTYI kesäkuun alussa ja lautakunnan määrittämät strategiset tekijät selvitystyölle ovat l kuntarajojen poistuminen ja tarkoituksenmukaiset oppilaaksi-ottoalueet l Kouvolan oppilasmäärän kehitys alueittain l oppilaiden asuinpaikka l opetustilojen määrä ja korjaustarpeet l koulukuljetusratkaisut l erityisen tuen järjestäminen l valtionosuuden muutokset oppilasmäärän laskiessa Ohjausryhmä täydensi seuraavat näkökulmat l maankäytön suunnittelun vaikutukset l elinkeinostrategian vaikutukset l yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa Selvitys on koskenut kaikkia kouluja. Pohjatietona käytetään lukuvuoden oppilas- ja väestötietoja ja niihin perustuvia oppilasennustetietoja. Ensisijaisia ja toissijaisia koulupaikkoja ei erotella ja väestötarkasteluissa ei huomioida muuttoliikettä. KOUVOLAN väestöennuste on laskeva. Lähes 3 %:n lasku tarkoittaa lukumäärällisesti lähes asukasta vuoteen 2025 mennessä (Tilastokeskus). Väestömuutokset v ovat kohdistuneet voimakkaimmin kyläkeskuksiin (-11,4 %) ja maaseutualueisiin (-6,2 %). Kaupungin maankäytön suunnittelu ei edellytä uusien kouluyksikköjen perustamista. Todellisuus on ollut karumpaa kuin ennuste. Väestön väheneminen tulee merkittävästi pienentämään Kouvolan saamaa valtionosuutta. Henkilöstö- ja kiinteistökustannukset muodostavat noin prosenttia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kustannuksista. Palveluverkkomuutoksilla tulee pyrkiä hallitsemaan näitä keskeisiä kuluja. Optimaalinen palveluverkkoesitys on rakennettu seuraavasti: l Esityksessä on otettu huomioon alueellinen kattavuus ja oppilaiden sijoittuminen kaupungin alueelle. l Yhtenäiskoulu, kun se on ollut tarkoituksenmukaista perustaa. l Perusopetuksen yksikkökoko joka mahdollistaa joustavat opetusjärjestelyt. l Ensisijaisena tavoitteena muodostaa 1- ja 2 -sarjaisia yksikköjä. l Kouluparien ja -ryppäiden tarkastelussa on otettu huomioon oppilasmäärä ja -ennuste, kiinteistön koko (ja kunto), sijainti ja yhdistetyn yksikön oppilasmääräkehitys. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Pedagogisten etujen lisäksi palveluverkkomuutoksilla saavutetaan säästöjä yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa (ilman investointeja) seuraavasti: henkilöstö- ja kiinteistökulut v n. 3,6 milj. ja v n. 2,3 milj. sekä kyläkoulujen yhdistäminen n. 2,0 milj. Valtionosuuksien määrä vähenee joka vuosi -3,2 miljoonaa euroa vuodesta 2012 alkaen. Valtionosuuden perustana käytetään esi- ja perusopetuksen ikäluokkamäärää. Vuoteen 2025 mennessä asukasmäärä laskee 3000 asukkaalla. Opetus- ja kasvatuslautakunta käsittelee raporttia ja Kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon asia etenee ensi alkuvuodesta EM Raportti on kokonaisuudessaan nähtävänä kaupungin kotisivuilla osoitteessa ( ). Kouvolassa varhaiskasvatuksessa työskentelee l noin 680 työntekijää ja l kaupungissa on 39 päiväkotia. l Kaupungissa on 10 yksityistä päiväkotia, l 125 perhepäivähoitajaa, l 15 kunnallista ryhmäperhepäiväkotia sekä l 1 yksityinen ryhmäperhepäiväkoti. Perusopetuksessa on l oppilasta, joista l noin 6 % on erityisopetuksessa. l Peruskouluja on 48, joissa l on noin 700 päätoimista opettajaa ja l noin 200 koulukäyntiavustajaa.

6 6 KETTERÄ KUMPPANI Tekninen tuotanto liikelaitokseksi Kouvolan teknisen tuotannon liikelaitos starttaa Jo kuntaliitoksen valmisteluvaiheessa kaupungin teknisen tuotannon organisaatio viilattiin sellaiseksi, että siirtyminen kaupungin sisäiseksi, itsenäiseksi liikelaitokseksi sujuu mallikkaasti. - Liiketaloudellisilla periaatteilla toimiva liikelaitos on virtaviivaisempaan toimintaan sopivampi organisaatio. Toiminnan tulojen on jatkossa tarkoitus kattaa toiminnan suorittamisesta aiheutuvat kulut. Tuottavuudesta puhuttaessa kaikki hukan poisto on ratkaisevassa asemassa. Laatujärjestelmät on viritettävä sellaisiksi, että kerralla oikein -periaate töissämme toteutuu. Toimialamme neljä peruspilaria ovat asiakaskeskeisyys, työturvallisuus- ja työhyvinvointi, päämäärätietoinen esimiestoiminta sekä kehittyminen laatujärjestelmien kautta, luettelee tuotantojohtaja Heikki Kyyrönen. - Hyvä tekemisen meininki vallitsee meillä kautta linjan organisaatiossamme. Palveluasenne on mukana entistä selvemmin. Ja henkilökunta on ollut innolla mukana kehittämässä työtään ja osaamistaan. Motivoitunutta henkilöstöämme on kiitelty ripeydestään. Asiakaspalvelu, tuottavuus ja toimintatapojen edistyksellisyys ovat keskeisiä arvojamme, sanoo tuotantojohtaja. Teknisen tuotannon liikelaitoksella työskentelee reilut 800 henkilöä, liikevaihto tulevalle vuodelle on noin 49 miljoonaa euroa ja investoinnit noin miljoona euroa. Liikelaitos tarjoaa logistiikkapalvelut, käyttäjäpalveluja kuten ruoka-, puhdistus- ja vahtimestaripalvelut sekä teknisiä suorituksia kuten liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapakkojen sekä kaupungin omistamien rakennusten rakentamisen ja hoidon. - Yhtenäiset tunnukset niin työasuissa kuin kalustossakin otetaan käyttöön. Viritämme itsemme niin ulkoisesti kuin tuloksellisella palveluosaamisellakin sellaiseen kuntoon, että meistä tulee houkutteleva työpaikka. Haluamme, että meidät tunnetaan Kouvolassa tuottavana ja ripeänä palvelujen tuottajana, jonka asiakaspalvelua arvostetaan, kiteyttää Kyyrönen visionsa. UA kuva ari Sakki - Kolme uutta Wille -pyöräkuormaajaa vahvistaa kalustoamme. Tuore tienhoitopäällikkö Juha Hokkanen ja uusi tiemestari Heini Pihkala tehostavat organisaatiotamme, vakuuttaa oikealla aluepalvelujohtaja Jari Horppu. Aurauskalusto ja organisaatio hyvässä iskussa Teknisten palvelujen johtokunta hyväksyi tuotannon liikelaitoksen logon kokouksessaan Päätöksen jälkeen johtokunnan jäsenet saivat uudella logolla varustetut pipot. Kuvassa vasemmalta Tapio Karvonen, Kari Hänninen, varapuheenjohtaja Heikki Purho, puheenjohtaja Kari Virinsalo, Marita Lehtonen, Petri Kuutti, Arja Kaitainen, aluepalvelujohtaja Jari Horppu, kaupunginhallituksen edustaja Vesa Vainio, Jari Koskinen ja Marja Laitinen. Uusi Kouvolan teknisen tuotannon liikelaitoksen logo. Teknisen tuotannon tunnus muodostuu kahdesta elementistä: sinivihreästä merkistä ja mustasta nimilogosta. Luontovaikutteinen merkki viestii Kymijoen kaupungista, ympäristöystävällisyydestä, joesta, rannasta ja virrasta. Merkin dynaaminen oikealle ylöspäin pyrkivä muoto kuvaa tulevaisuuteen suuntaavaa liikelaitosta, edistyksellisyyttä, kehitystä ja tuottavuutta. Merkin muodossa voi nähdä tyylitellyt kädet, ne viestivät palvelusta, ystävällisyydestä, yhteistyöstä sekä luotettavuudesta. Teknisen tuotannon tunnukseen on sisällytetty elementtejä Kouvolan tunnuksesta sukunäköisyyden luomiseksi. Värit ja pyöreä muoto on valittu Kouvolan kaupungin tunnuksesta. Logon on suunnitellut Mirja Näkki. Loppusyksystä uudistettiin organisaatiota aluepalveluiden katujen hoidossa. Aluepalveluthan kuuluvat vuodenvaihteessa starttaavaan Teknisen tuotannon liikelaitokseen. - Tienhoitopäällikkönä aloitti Juha Hokkanen ja uutena tiemestarina uunituore insinööri Heini Pihkala. Hänen mukana saamme tuoretta verta ja uutta näkökulmaa miehiselle alallemme. Laajassa Kouvolassa kolme tiemestaria vastaa omista alueistaan. Pihkala on Valkealan tyttöjä ja entisen kotikuntansa lisäksi hän vastaa Kouvolan keskustan katujen hoidosta. Tiemestari Pekka Ahomiehen tontille kuuluvat Kuusankosken ja Jaalan kadut ja entisen Anjalankosken ja Elimäen kadut ovat tiemestari Mikko Virtasen reviirillä, kertoo aluepalvelujohtaja Jari Horppu. Kouvolassa on aluepalvelujen hoidossa katuja 673km, kevyen liikenteen väyliä 268 km ja jalkakäytäviä 23km. Kun mukaan lasketaan vielä vajaa 500 hehtaaria liikenteen viheralueita, puistoja ja leikkipaikkoja sekä parkkipaikkoja ja toreja riittää vajaalle 80 henkilölle puurtamista. - Talvi on haasteellista aikaa katujen hoidossa. Omaa aurauskalustoa meillä reilut 40 kpl. Teimme loppuvuodesta kolmevuotisen auraussopimuksen 41 urakoitsijan kanssa. Heidän apuunsa turvaudutaan pahimpien lumimyräköiden Teknisen ja ympäristötoimialan yhteystiedot aikana noin kertaa talven aikana. Kun kuntarajat poistuvat saimme muodostettua isompia ja yhtenäisempiä aurauskokonaisuuksia. - Olemme oman kalustomme kanssa siirtymässä mobiiliin seurantajärjestelmään. Myös urakoitsijamme siirtyvät asteittain mukaan järjestelmään. Se tehostaa töiden organisointia entisestään kun tietokoneelta näemme mm. missä koneet liikkuvat, mitä tekevät, milloin aloittivat ja lopettivat. Näin saamme oikeaa kalustoa tarvittaessa nopeastikin liikkeelle ympäri Kouvolaa. Varikoiltamme Keltakankaalta, Korialta, Kouvolan Marjoniemestä, Kuusankoskelta tai Valkealasta starttaa ammattitaitoinen joukkueemme iskussa olevalla kalustolla tuulta ja tuiskuja päin, lupaa aluepalvelujohtaja Horppu. UA palvelupuhelin virka-aikana puh Katupäivystys virka-ajan ulkopuolella puh Rakennuspäivystys puh Sähköpostiosoitteita (luetaan virka-aikana):

7 KETTERÄ KUMPPANI 7 Kuvat lomituspalvelun Reija Lavi syntyy yksi suurimmista maatalouslomitusyksiköistä Kouvolan lomituspalveluyksikköä työllistää eniten lypsykarjatilat. Lypsäminen hoituu lypsyasemalla. Kukapa olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että Kouvola on Suomen suurimpia maatalouslomittajien kaupunkeja. Totta se on vuodenvaihteessa kun Kouvolan, Iitin ja Haminan paikallisyksiköt yhdistyvät Kouvolan lomituspalveluyksiköksi. - Uudella Kouvolan lomitusmammutin alueella on 840 maatalousyrittäjää 530 tilalla. Kouvolan lisäksi lomitusalueeseen kuuluvat Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, entinen Ruotsinpyhtään alue, Lahti, Orimattila, Artjärvi, Iitti ja Nastola. Lomituspalvelua tämän laajan alueen maatiloille tuottaa kaikkiaan 170 vakituista lomittajaa ja 50 määräaikaisen lomittajan reservi. Lisäksi ostamme muutamalta ostopalveluyritykseltä lomituspalveluja. Ensi vuodelle olemme budjetoineet noin lomituspäivän tavoitteen, laskeskelee lomituspalvelujohtajana aloittava Tarja Vuorentausta-Helin. Karjatilayrittäjällä on lakisääteinen 26 päivän vuosilomaoikeus, jolloin hän saa kunnallisen maatalouslomittajan tekemään karjataloustyöt. Lisäksi hän voi saada maksullista sijaisapua mm. sairaus-, äitiysloman tai hoitovapaan ajaksi sekä tuettua maksullista lomitusapua 120 tuntia/vuosi. - Lomituspalvelun piiriin pääsee neljällä kotieläin yksiköllä. Lehmä vastaa yhtä yksikköä kun taas kanoja vaaditaan 100 kpl yhteen yksikköön. Eli neljällä lehmällä tai 400 kanalla on oikeutettu lomituspalveluun. Myös kasvinviljelijä voi saada sijaisapua sesonkiaikaan tietyin ehdoin, kuvaa lomituspalvelujohtaja. Ennen tässä kuvassa lapioitiin lantaa, nyt oikea termi on parren puhdistus. Paikka on pihattonavetta, jossa lehmät syövät omaan rytminsä mukaan ruokinta-automaatista. - Lomituspalvelun hallinto on tähän asti toiminut Keltakankaalla ns. Maatalossa entisen kaupungintalon vastapäätä. Vuoden vaihteessa lomituspalvelun työnjohdon 8 työntekijää muuttaa Keltakankaalta, Iitistä ja Haminasta Elimäelle entiseen kunnantaloon. Lomitustoiminnan järjestämistä ohjaa ja valvoo Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA. Se aikoo yhdistellä Suomen nykyisiä noin 80 lomituspalveluyksiköitä niin, että vuoteen 2011 mennessä niitä on enää 50. Toimintaamme tehostaa entisestään lomitusnetti, sähköinen asiakaspalvelu sekä lomittajille kehitteillä olevat mobiilipalvelut. - Lomittajatilanteemme on hyvä. Olemme saaneet uusia nuoriakin ammattinsa osaavia lomittajia rinkiimme. Tosin naisvaltainen joukkomme kohtaa haasteita äitiyslomien ja hoitovapaiden järjestelyissä. Mutta muuten napakat naisemme pärjäävät maatilojen koneiden ja entistä teknisempien vimpainten kanssa mallikkaasti. Vaikka organisaatiossamme tapahtuukin muutoksia, niin samat maatiloille tutut lomittajat jatkavat alueillaan luotettavalla ammattitaidollaan, sanoo lomituspalvelujohtaja. UA Lomituspalvelujohtaja Tarja Vuorentausta-Helin puh Metallin määrä yllätti! - Tavoitteena on Hyötyvoimalan pohjatuhkan hyödyntäminen Kotitalouksien jätteestä on tuotettu energiaa Kotkan Hyötyvoimalassa jo vuoden ajan. Voimala toimii nyt täydellä teholla tuottaen kaukolämpöä, sähköä sekä prosessihöyryä. Kouvolan ja Iitin alueen kotitalouksien kaikista jätteistä hyödynnetään raaka-aineena ja energiana yhteensä noin 85%. Ongelmana metallit Vielä parempaan hyötyprosenttiin päästäisiin, jos myös Hyötyvoimalasta jäljelle jäävä pohjatuhka pystyttäisiin käyttämään hyödyksi. Tällä hetkellä pohjatuhka kuljetetaan Lahteen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) jätekeskukseen, jossa sitä tutkitaan. Tavoitteena on löytää tuhkalle käyttöä. Ongelmaksi on yllättäen paljastunut pohjatuhkan sisältämä suuri metallien määrä. PHJ:n yrityspalvelupäällikkö Antti Leiskallio kertoo: - Me olemme olleet aika hämmentyneitä pohjatuhkan sisältämän metallin suuresta määrästä. Tuhkan seassa on nähty kiukaita ja polkupyörän runkoja, jopa auton vanteita. Erityisesti autonosien suuri määrä ihmetyttää. Siellä on öljynsuodattimien kuoria, iskunvaimentimia, jousia ja tunkkeja. Mietimme, että mistä nämä ovat peräisin: kotitalouksista vai autokorjaamoilta? - Tuhkassa näkyy myös kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jäänteitä, kuten mikroaaltouuneja ja leivänpaahtimia. Myös kotien pieniä metallipakkauksia kuten säilyketölkkejä ja spraypulloja löytyy runsaasti. - On aivan turhaa laittaa ei-palavaa materiaalia kuten metalleja, kiviä tai maata Hyötyvoimalaan, niistä ei seuraa muuta kuin ylimääräisiä kustannuksia. Ja kustannukset maksaa aina lopulta asukas, asiakas tai yritys. Voimalaitoksen arina pystyy kyllä nielemään jätettä, vaikka mukana olisi jonkin verran pieniä metalleja. Silti kattila kärsii alumiinista, joka sulaessaan kertyy arinan alapuolelle, sekä isoista metallikappaleista, jotka voivat jumittaa polttoaineen syötön. Merkittävimmät ongelmat ilmenevät kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun tuhkaa halutaan hyödyntää. Esimerkiksi maanrakentamisessa käytettävä tuhka ei saa sisältää haitallisia aineita sellaisessa muodossa, jossa ne voivat liueta ympäristöön. Nyt tuhkassa on ajoittain liikaa ainakin sinkkiä ja kuparia. Mitä enemmän poltettavassa jätteessä on erilaisia metalleja, sitä enemmän metalleja jää myös tuhkan hienoainekseen. Heikkolaatuinen tuhka joudutaan sijoittamaan kaatopaikalle. AS Kaikkea tätä ja paljon muuta metallipitoista jätettä näkyy Hyötyvoimalan pohjatuhkassa. Kotitaloudet Toimita metalleja sisältävät jätetavarat oikeaan paikkaan. Älä laita niitä pihan jäteastiaan! Sähkö- ja elektroniikkaromu SER-romua ovat kaikki sähköllä, paristoilla ja akuilla toimivat laitteet, myös paristoilla toimivat lelut, kännykät ja pienet kodinkoneet. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet voit toimittaa maksutta kaikille Kouvolan ja Iitin jäteasemille*. (*poikkeus: Korian jäteasemalla ei oteta vastaan kylmälaitteita.) Metallit Jokaisella hyötispisteellä on metallinkeräysastia. Hyötikselle voi viedä esim. säilyketölkit, metallikannet, tyhjät maalipurkit ja tyhjät spray-pullot. Isot metallit kuten polkupyörät, kiukaat tai autonrenkaiden vanteet tulee toimittaa jäteasemille, kiertäviin keräyksiin tai romuliikkeisiin. Autonrenkaat tulee toimittaa rengasliikkeisiin, lisätietoa Energiansäästölamput tulee toimittaa jäteasemalle, jossa ne otetaan maksutta vastaan! Yritykset Yritykset vastaavat itse jätehuollostaan ja sen kustannuksista. Yritysten ongelmajätteet ja palamattomat jätteet (kiviainekset, betoni, metalli ym.) eivät saa päätyä samaan jätekuormaan Hyötyvoimalaan kuljetettavien jätteiden kanssa. Lisätietoa neuvoja Vesa-Matti Keisa, puh. (05)

8 8 KETTERÄ KUMPPANI Elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä Kouvolan kaupungin elinkeinostrategiaa on vuoden ajan rakentanut joukko yritysten, koulutuspalveluiden ja julkishallinnon edustajia. Uuden Kouvolan ensimmäinen elinkeinostrategia ja tiivistelmä julkaistaan loppuvuodesta kaupungin verkkosivuilla. Elinkeinostrategia on Kouvolassa toimivien yritysten ja elinkeinoelämän palvelutuottajien yhteinen määrittely elinkeinopolitiikan suunnasta aikavälille Se ohjaa kaupungin ja muiden toimijoiden toimia ja rahoituksen käyttämistä. Elinkeinostrategia on jatkuva prosessi, sitä uudistetaan muutaman vuoden välein vastaamaan talouden kehitystä. Strategiset painopisteet Strategiassa elinkeinojen kehittämisen ensisijaisiksi kohteiksi on valittu logistiikan, metsä-, energia- ja ympäristöalan, tieto- ja viestintäliiketoiminnan sekä matkailun ja vapaaajan toimialat. Elinkeinopolitiikan arvot Strategiassa on määritelty myös elinkeinopolitiikan arvot iskulauseella: The Green Spirit of Kouvola. Se jakautuu kolmeen alakohtaan: Avoimen innovaation Kouvolassa etsitään uusia, rajoja rikkovia toimintatapoja. Kouvola pyrkii Suomen parhaimmaksi avoimen innovaation toimintamallien osaajaksi ja hyödyntäjäksi. Ympäristöystävällisen elinkeinoelämän Kouvola huomioi kaikessa päätöksenteossa energiasäästöt ja hiilijalanjäljen sekä ekologisen rakentamisen ja energiantuotannon. Vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen Kouvola kehittää alueen palveluita jaettavaksi digitaalisesti tietoverkoissa, niin että palvelutaso paranee sijainnista riippumatta. Kouvola haluaa olla Suomen tehokkain ja välittävin kaupunki. Strategiasta käytäntöön Strategialla vahvistetaan elinkeinojen kehityksen suuntaa ja tarjotaan yrityksille toiminnan kehittämismahdollisuuksia. Käytännön onnistuminen riippuu siitä, kuinka yritykset saadaan kiinnostumaan yhteisistä kehityshankkeista ja osallistumaan niihin. Seudun elinkeinojen kehittämistyöhön saavat kaikki tarttua! Kaupungin tehtävänä on johtaa strategiatyötä, koota toimijoita yhteen ja auttaa uusien yhteistyöverkostojen syntyä. Kaupunki myös rahoittaa strategian mukaisia kehityshankkeita. Kaikista strategian painopisteistä laaditaan omat toimenpideohjelmat. Strategia yrityksen näkökulmasta LCA Engineering Oy:n toimitusjohtaja Vesa Junttila kuvaa elinkeinostrategian laadintaa ja toteutusta prosessiksi, joka mahdollistaa ja pakottaa miettimään ja kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti. - Suunnittelualan yrityksen edustajana olen erittäin mielelläni osallistunut prosessiin, koska sekä elinkeinotoimen että yrityksen onnistumisen todennäköisyys on mielestäni aina sitä suurempi mitä paremmin tavoitteita on mietitty ja suunnitelmallisesti asetettu etukäteen. Strategiaprosessin toteutusvaiheissa meillä on entistä paremmat mahdollisuudet esittää uusia ideoita ja kehittää hyviä ratkaisuja esimerkiksi energia- ja ympäristöasioiden osalta, jotka toki ovat aina olleet meille tärkeitä, kommentoi Junttila. Strategiatyön hedelmiä yrityksille Elinkeinostrategian työstäminen on tuonut yrityksiä yhteen ja synnyttänyt uusia verkostoja ja yhteistyötä. Pienyritykset saavat verkostojen kautta mahdollisuuden suurempien tukeen. Pääsemällä mukaan suuryrityksen toimitusketjuun pienyritys profiloituu uskottavana toimijana ja saa uusia markkinayhteyksiä. Vesa Junttila kertoo saaneensa prosessissa uusia kontakteja. Myös tietoisuus muiden alojen aktiivisista toimijoista alueella lisääntyi. - Mielenkiintoista onkin nyt yrittää saada liikkeelle hankkeita, jotka ulottuisivat yli eri toimialojen ja palvelisivat Kouvolan elinvoimaisuuden kehittämistä laajemmin. Mielestäni tähän on olemassa hyviä mahdollisuuksia. On hyvä muistaa, että strategiassa on vasta linjattu asioita ja asetettu tavoitteita, jotka eivät toteudu itsestään vaan tarvitaan paljon työtä, yritteliäisyyttä, aktiivisia ihmisiä ja konkreettisia toimenpiteitä, Junttila korostaa. Kouvolan elinkeinovisio - Kouvola on innovatiivinen, monipuolinen ja ympäristöystävällinen elinkeinoelämän keskus, joka hyödyntää tehokkaasti strategisen asemansa sille luontaisesti kilpailukykyisillä toimialoilla. Lisätietoa: Toimeen on jo tartuttu Kouvolan metsä-, energia- ja ympäristöalan yritykset ovat perustaneet verkoston ja määritelleet toteutushankkeita. Työryhmä on luonut MEY -toimintamallin, jossa määritellään minkä tyyppistä uutta liiketoimintaa alueelle aiotaan kehittää. Esimerkkeinä kehityskohteista ovat uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen ja innovaatioiden kehittäminen sekä ekologinen rakentaminen ja asuminen. TS-E Tuote tunnettu koko Suomessa Biopohjaisen eristyksen edelläkävijä Ekovillassa on luja usko energiatehokkuuteen, sillä biopohjainen lämmöneristäminen tulee lisääntymään. Investointi uuteen kuusikuituun perustuvaan eristelevyyn vahvistaa yrityksen asemaa markkinoilla. EKOVILLA on ollut jo kolmekymmentä vuotta kiinteistöjen energiatehokkuuden asialla. Kierrätyspaperiin perustuva yrityksen nimen mukainen puhallettava eristysvilla on tuttu tuote koko Suomessa. Kun energiatehokkuuden merkitys edelleen korostuu rakentamisessa, on Ekovillassa lähdetty hakemaan määrätietoisesti uusia ratkaisuja lämmöneristykseen. Tuon työn tuloksena Katajaharjussa käynnistyy tammikuussa kuusikuituun perustuvan eristelevyn valmistaminen. - Yleinen suuntaus näyttää olevan menossa siihen suuntaan, että biopohjainen lämmöneristäminen tulee lisääntymään, toimitusjohtaja Reijo Louko näkee. Loukon mukaan Euroopassa on orgaanisista tuotteista, kuten turve, pellava ja hamppu, tehty paljon lämmöneristeitä. Suomessa on ajateltu Toimitusjohtaja Reijo Louko. olevan typerää rakentaa jonkin eksoottisen materiaalin varaan, koska meillä on puuta. KUUSIKUITU valikoituikin Ekovillan uuden eristelevyn materiaaliksi aivan luonnollisesta syystä. - Suomalainen kuusi on pitkäkuituisin täällä kasvava puulaji. kuva lukas pearsall Suomessa puu osataan kuiduttaa juuri sellaiseksi kuin pitää. Ekovillassa oli ensin ajatus tehdä kuusikuitu itse, mutta he päätyivät hankkimaan kuidun valmiina tehtaalleen. - Metsäteollisuudessa on valtavasti kapasiteettia vapaana, joten on järkevää ostaa kuitu. Tuotantoprosessissa kuituun lisätään sideainetta, jonka jälkeen siitä muodostetaan raina. Se sidotaan ja puristetaan haluttuun paksuuteen ja leikataan ja paketoidaan sen jälkeen kuluttajatuotteeksi. UUTUUSTUOTE poikkeaa Ekovillan nykytuotteesta siinä, että se on levyä. Louko näkee, että tuotteet vahvistavat toisiaan. Nyt rakentajalle ja valmistalotehtaille on tarjolla heiltä optimaalinen kokonaisuus sekä seiniin että yläpohjaan. - Tällöin kiinteistössä on samanrakenteinen orgaaninen vaippa-aine, eikä tule kosteusongelmia. Eristelevyn tuotannon käynnistäminen tuo seudulle kaivattuja uusia työpaikkoja. Kun tuotteen markkinointi ja myynti pyörii täydellä teholla, on alkuvaiheen kuuden henkilön vahvuus mahdollista nousta aina 25 uuteen työpaikkaan. - Kun tässä ajassa tekee näitä juttuja, niin on uskottava siihen, että kääntyminen aavistuksen verran montusta ylöspäin riittää. ANSIOKKAASTA toiminnastaan Ekovilla sai marraskuun lopulla Kouvolan vuoden 2009 yritys - tunnustuksen. Se lämmittää yrittäjää, varsinkin kun tietää olevansa tärkeällä alalla. Investointi lämmöneristykseen nimittäin pienentää energiankulutusta koko kiinteistön elinkaaren ajan. Louko korostaa, että ei jaksaisi tehdä työtään, jos ei luottaisi siihen. Hänellä riittää energiaa iloita koko henkilöstönsä menestyksestä, mainiten heistä nimeltä kaksi. - Nousiaisen Ville ja Lallukan Juha ovat hoitaneet hommansa mainiosti, suksi on kulkenut olympiavuonna mallikkaasti. VV

9 KETTERÄ KUMPPANI 9 Palveluverkosto neulansilmässä Vaikka kaupungin talousarvion laadinta saattaa tuntua pelkältä miinusmerkkien vetämiseltä, on meillä lupa odottaa terveempiä tulevia vuosia. Omatoimisuus on avain uuden palveluverkoston omaksumiseen. PITKITTYNEEN syvän taantuman pohjamudista kurkotteleva taloustilanne ei ole otollisinta maaperää tehdä kaupungin talousarviota lähivuosille. Taloussuunnittelupäällikkö Marja Huovinen myöntää käytännön tuskan todeksi. - Ensi vuoden budjetti on tosi sinnikkäiden ihmisten työn tulos, tapa toimia ja järjestelmät eivät ole vielä täydessä iskussa uudessa organisaatiossa. Kaupunkilaisille talousarvion valmistelusta on välittynyt synkkä kuva säästöjen ja leikkausten muodossa. Huovinen luo positiivista uskoa huomiseen, sillä hän katsoo nyt tehtävien ratkaisujen kääntyvän pitkässä juoksussa voitoksi. - Palveluverkoston rakenteisiin puuttuminen ja niiden tervehdyttäminen tässä tilanteessa luo tukevan pohjan tulevaan. Talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula lisää, että kaupunkilaiset tottuvat muutoksen kautta uuteen palveluverkostoon. Hän näkee väistämättömänä sen, että ihmisten omavastuu palvelujen suhteen lisääntyy. - Kaupungin tehtävä on luoda toimintaedellytyksiä ja valmiuksia, kaupunkilaiset osallistuvat niiden toteuttamiseen omalla hyvällä asenteella. POSITIIVISIIN uutisiin voi kirjata myös sen, että kunnallisveroprosenttiin ei nyt kosketa. Harjula myöntää, että 19 prosenttia on tällä hetkellä erittäin pyhä luku. Myönteinen signaali on niin ikään kaupungin matala velkaantumisaste. - Se toimii meille eräänlaisena puskurina vuoden tai kahden verran, Harjula huokaa. Koko palveluverkosto on siis joutumassa syyniin ja se on iso linjaamiskysymys kouluille, kirjastoille, kentille ja monelle muulle. - Asiakasmaksut eli kaupunkilaisten omavastuuosuus tulee kasvamaan, Huovinen linjaa. Hän muistuttaa käyttömaksujen ja todellisten kulujen kaulan olevan todella iso. Terveydenhuoltoon tulossa oleva oma malli on yksi hyvä esimerkki uusista toimintamalleista. LÄHTÖKOHDAT eivät siis mairittele ja Harjula sekä Huovinen listaavat tukun tiedossa olevia uhkatekijöitä. Itse aiheutettua on käsien sitominen 3 vuodeksi lähiverkkoon ja lainsäädännöstä johtuen 5 vuodeksi henkilöstöön. - Henkilöstömäärä ja kulut yllättivät meidät kielteisesti, ne nousevat pakosti esiin säästökeskustelussa, Marja Huovisen ja Jyrki Harjulan sormet riittävät hyvin Kouvolan veroprosentin esittämiseen. Piilossa oleva yksi sormi on 12 miljoonan euron arvoinen, mutta sitä ei hevillä nosteta pystyyn. myöntää Harjula. Kuntien yhdistymisestä saatava korvaus hiipuu pois ja valtiolta on tulossa lisää keppiä. Valtion velkaantuminen on iso tekijä ja se tietää tiukentuvaa kuntataloutta. - Yhden putken malli, missä valtionosuus määräytyy euroa per asukas, on tulossa. Olemme silloin häviäjän puolella, Huovinen tietää. Näkemys perustuu siihen, että Kouvolan väestökehitys on huolestuttava ja vanhusväestön osuus kasvaa. Se taasen tietää väheneviä verotuloja. Kehitteillä olevat tuottavuusohjelma ei pure vielä vähään aikaan. Ensi vuosi onkin pitkälti menojen sopeuttamista tuloihin. Huovinen ja Harjula näkevät taloudellisen tulevaisuuden samassa valossa, samoin tehdyt valinnat. - Olisimme tosi tiukoilla, jos kuntien yhdistymistä ei olisi tapahtunut. VV Toiminta tehostuu ja keskittyy Vuokrataloyhtiöt liittyvät yhteen Vuodenvaihteessa kuntaliitoksen perintönä olevat erilliset 12 vuokarataloyhtiötä liittyvät kaupungin omistamaan Kiinteistö Oy Kouvolan Vuokrataloihin. Vuokratalojätissä on lähes 200 talossa kaikkiaan 4350 asuntoa. - Fuusion myötä vuokra-asuntokantamme muodostaa sellaisen kokonaisuuden, jolla pitäisi pärjätä kohtuullisen hyvin tulevaisuudessa. Liikevaihtomme tulee olemaan yli 20 miljoonaa euroa ja sen pyörittämiseen tarvitsemme jokaisen 40 työntekijästä aikaisemmista vuokrataloyhtiöistä. Kaikille saatiin rakennettua mielekkäät uudet toimenkuvat, oikeat ihmiset oikeille paikoille. Iloksemme voimme kertoa, että meillä on jopa lisähenkilöstölle tarvetta, koska yhdistyvissä yhtiöissä on aiemmin käytetty ostopalveluja, jotka osittain puramme. Mm. tekninen isännöitsijä tarvitaan lisää, kertoo toimitusjohtaja Kari Vaija. - Yhdistyessämme keskitämme asiakaspalvelun Kouvolan keskustaan Keskikadulle. Elimäen ja Anjalankosken vuokra-asuntojen palvelupisteet loppuvat helmikuun lopussa. Kuitenkin kaupungin yhteispalvelutoimistoissa näillä paikkakunnilla palvellaan myös keskeisimmissä vuokra-asuntoasioissa. Kuusankoskelle keskittyvä taloushallintomme palvelee jossain määrin vuokrausasioissakin. Tekninen ja muu hallintohenkilöstömme sijoitetaan Kouvolan keskustaan erilliseen toimistotilaan. - Kiinteistö Oy Kouvolan Vuokrataloilla on käynnistynyt mittava peruskorjaus Keskikatu ykkösessä Hansan vastapäätä. Talossa uusitaan kaikki ulkoseiniä lukuun ottamatta, kertoo toimitusjohtaja Kari Vaija. - Ensimmäisenä vuotena tutkailemme mitä kaikkea valtava vuokra-asuntomassamme sisältää. Niin sanotusti salkutamme talot neljään ryhmään sen mukaan, mitä niille jatkossa tehdään. On kehitettäviä taloyhtiöitä, selvitettäviä, poistettavia ja pidettäviä. - Suunnitelmissamme on toteuttaa 4 isoa peruskorjauskohdetta vuosittain. Uudiskohteemme painottuvat erityisasumisen puolelle. Marjoniemeen valmistuu ykkösvaiheessa 48 erityisasuntoa ja kakkosvaiheessa reilut 50 lisää. Myös opiskelija-asuntopuolella meillä olisi rakennuspaineita Kasarminmäellä, kunhan sopiva tontti vain löytyy. Opiskelija-asuntoja meillä on tällä hetkellä noin 400 kpl. - Kaupungin vuokra-asuntotilanne on kohtuullinen. Pieniä yksiöitä ja kaksioita menisi enemmänkin, kolmiot ja isommat asunnot odottelevat jonkin aikaa uusia vuokralaisiaan. Nykyisen yhtiömme täyttöaste on hyvä 97,5% ja hintatasomme kilpailukykyinen. Muutamia vuokrataloja olemme myyneet vuosien varrella asuntokapasiteettimme purkamiseksi. Kaupungille jää vielä yksittäisiä kiinteistöjä ja satoja asunto-osakkeita ympäri Kouvolaa, jotka liitetään meidän toimintaamme vielä ensi vuoden aikana. Mielenkiintoista katsoa miten muuttoliike Kouvolan sisällä kehittyy. Nyt hakeudutaan keskustaan, mutta jatkossa saatetaan halutakin maalle synnyintaajamiin, arvioi Kari Vaija. UA Kiinteistö Oy Kouvolan Vuokratalot Keskikatu 5 A Kouvola Puhelin

10 10 KODIKAS KOUVOLA Lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Kouvolassa Lastensuojelulain 36 :n mukaisena lastensuojelun avohuollon tukitoimina järjestetään tukihenkilöja tukiperhetoimintaa. Se on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kehitystä sekä arjessa selviytymistä. Tukihenkilöitä ja -perheitä käyttävät pääasiassa lastensuojelun avohuolto, mutta toimintaa pyörittää lasten sijaishuolto. Lasten sijaishuoltoyksikön tehtävänä on tukihenkilöiden ja -perheiden rekrytointi, koulutus, ohjaus ja neuvonta. Lasten sijaishuollossa on ns. pankki, josta lastensuojelun avohuolto tilaa tarvittavan tukihenkilön tai -perheen. Tähän työhön on valjastettu kahden sosiaaliohjaajan työpanosta ja heidän tehtävänään on kehittää ja ylläpitää toimintaa. Lastensuojelutyön kannalta on hyvin tärkeää, että olemme voineet kohdistaa resursseja tukihenkilö- ja -perhetoimintaan. Työmuoto on merkittävä avohuollon tukitoimi ja myös lasten sijaishuolto sekä jälkihuolto käyttävät palvelua. Resurssointi työhön helpottaa sosiaalityöntekijöitä päätöksentekovaiheessa, koska heidän ei tarvitse lähteä etsimään mahdollisia ehdokkaita vaan he laittavat pyynnön ns. pankille. Positiivista tukihenkilö- ja -perhepankkitoiminnassa on myös se, että nyt on mahdollista tukea jo olemassa olevia toimijoita ja kouluttaa säännöllisesti uusia toimijoita joukkoon mukaan. Uuden Kouvolan ensimmäiseen koulutukseen syksyllä osallistui 17 vapaaehtoista kurssilaista. Tämä työmuoto edesauttaa laadukkaiden lastensuojelupalveluiden tarjoamista asiakkaille. Tukiperhe -ja tukihenkilöpankki Tukihenkilö- ja tukiperhepankki on aloittanut toimintansa vuoden 2009 alusta. Tukihenkilö- ja -pankkia hoitavat lasten sijaishuollon sosiaaliohjaajat Suvi Liikkanen ja Elina Turunen. Kevään 2009 aikana on koottu yhtenäiset tiedot alueella toimivista tukihenkilöistä ja -perheistä esitietolomakkeiden avulla. Uusien lomakkeiden avulla on haluttu yhtenäistää tietoja. Tiedot auttavat löytämään tuettavalle lapselle tai nuorelle sopivan perheen tai tukihenkilön. Tällä tavoin pystytään vastaamaan lapsen tai nuoren tarpeisiin paremmin. Tukihenkilö- ja -perhetoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen taustalla on lastensuojelulaki Kuva Piritta Keränen (417/2007). Toiminta perustuu yhteiseen sopimukseen sosiaalitoimen, tukiperheen/tukihenkilön ja tuettavan perheen kesken. Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi osallistuu perheen arkeen säännöllisesti ja yöpyy perheessä esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa. Usein tuettavat lapset ovat leikki- tai kouluikäisiä. Tukihenkilötoiminnassa tuettava ja tukihenkilö tapaavat yhteisen tekemisen, yhdessäolon tai harrastusten merkeissä. Tapaamiset ovat useimmiten viikoittaisia ja parin tunnin mittaisia. Tukihenkilö tai tukiperhe merkitsee lapselle aikuista, joka huomaa, näkee ja kuulee hänet. Toiminnalla pyritään kehittämään lapselle tai nuorelle sekä hänen perheelleen luottamuksellinen, turvallinen ja lämmin ihmissuhde, joka tukee hänen kasvua ja kehitystään. Lapsi tai nuori voi tarvita tukea esimerkiksi koulunkäynnissä, sosiaalisissa suhteissa tai harrastuksissa. Tukihenkilönä ja -perheenä voi toimia oman elämänkokemuksen tuomien tietojen ja taitojen pohjalta. Parhaimmillaan toiminta antaa lapselle sekä tukihenkilölle ja tukiperheelle myönteisiä onnistumisen kokemuksia. Tuettavan lapsen kanssa voi esimerkiksi leikkiä, lukea, käydä uimassa, tehdä läksyjä tai käydä teatterissa. Tuettavan nuoren kanssa voi esimerkiksi harjoitella asioiden hoitoa ja rahan käyttöä. Tukiperhe- ja tukihenkilökoulutus Tarvetta uusille tukihenkilöille ja -perheille on jatkuvasti. Tänä syksynä Kouvolan kaupunki yhteistyössä Punaisen Ristin Kouvolan osaston kanssa järjesti uusille tukiperheille ja -henkilöille koulutuksen Kouvolassa. Kurssilla perehdyttiin lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaan, lapsen ja nuoren kehitykseen, lastensuojeluun sekä vapaaehtoistoimintaan. Mukana koulutuksessa oli tukiperheen äiti ja tukihenkilö kertomassa omista kokemuksistaan tukitoiminnasta. Koulutuksen tavoitteena oli antaa perusvalmiudet tukihenkilöille ja -perheille tukitoimintaan. Seuraavaa koulutusta suunnitellaan syksylle Tukihenkilö- ja -perhepankin perustamisen myötä tukihenkilöistä ja tukiperheistä huolehditaan entistä paremmin. Kerran vuodessa järjestetään yhteinen tapaaminen, jonka sisältö muodostuu tukihenkilöiden ja -perheiden toiveista sekä tarpeista. Lisäksi on suunnitteilla vertaistukiryhmän aloittaminen, sillä tukihenkilöillä ja -perheillä on oikeus saada tukea omalle tärkeälle työlleen. S-RJ Jos koet, että sinulla on aikaa ja voimia lähteä mukaan tukiperhetai -henkilötoimintaan, niin voit olla yhteydessä ympäri vuoden lasten sijaishuollon sosiaaliohjaajiin Elina Turuseen ja Suvi Liikkaseen. Sijaishuoltotoimisto Kustaa III tie 10 B Valkeala Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen puh Vs. sosiaaliohjaaja Suvi Liikkanen puh vs. sosiaaliohjaaja Elina Turunen puh sähköpostiosoitteet: Uuden Kouvolan uudet terveyspalvelut Kuntaliitoksen myötä Kouvolassa yhdistettiin sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut yhteiseksi PERUSTURVAN toimialaksi. Kuntaliitos on johtanut myös siihen, että Kuusankosken aluesairaalan potilaat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta oman kunnan asukkaita vaikka sairaala kuuluu edelleen Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Uuden Kouvolan palveluita halutaan kehittää yhtenä kokonaisuutena. Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt esittää Kymenlaakson sairaanhoitopiirille, että Kuusankosken aluesairaalan toiminta siirtyisi Kouvolan kaupungin toiminnaksi alkaen. Tällä tavoitellaan tulevan terveydenhuoltolain mukaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä sujuvaksi, potilaslähtöiseksi palveluksi. Väestön ikääntyminen lisää terveyspalveluiden kysyntää. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, samoin kuntien talous. Peruspalveluiden tuotannossa on tästä syystä välttämätöntä hakea uusia ratkaisuja. Samoin on panostettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, myös kuntalaisten omin toimin. Erikoissairaanhoidon palveluiden turvaaminen vanhenevalle väestölle on Kouvolalle suuri haaste. Tavoitteena on turvata aluesairaalan toimintakyky ja samalla arvioidaan tilatarpeet; onko mahdollista peruskorjata nykyisiä sairaalamäen rakennuksia vai olisiko kuitenkin kustannustehokkainta ja palveluiden toimivuuden kannalta parempi rakentaa kokonaan uudet tilat, jolloin terveysaseman ja sairaalan palvelut saataisiin saman katon alle. Aluesairaalan liitossuunnitelmasta huolimatta Kouvola pysyy edelleenkin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenenä ja ostaa Kymenlaakson keskussairaalalta mm. synnytykset ja vaativan erikoissairaanhoidon. Maakunnallisena yhteistyönä on myös järkevää tuottaa laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä sairaala-apteekin palvelut, kuten nykyisinkin. Terveyspalveluiden uudelleen järjestelyllä saadaan kuntalaisille joustavat ja hyvin toimivat palvelut. Kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat samassa yksikössä potilas saa tarvitsemansa hoidon yhdestä pisteestä ja näin voidaan lisätä myös tuottavuutta ja kustannustehokkuutta jonottamista ja päällekkäistä työtä vähentämällä. Kaikkia palveluita ei luonnollisesti ole tarkoitus keskittää, vaan lähipalvelut turvataan kaupungin eri terveysasemilla ja esimerkiksi kouluilla ja oppilaitoksissa. Kuusankosken terveysaseman ulkoistussopimus on päättymässä keväällä 2010 ja parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia tuottaa nämä terveyspalvelut omana toimintana. Tässä on ratkaisevaa osaavan henkilöstön ja erityisesti yleislääkärien saatavuus. Kuluneen syksyn aikana on valmisteltu aluesairaalan, keskussairaalan ja kaupungin virkamiesten yhteistyönä tulevia ratkaisuita. Toimenpide-ehdotukset on hyväksytty jatkotyöskentelyn pohjaksi. Mahdollisen uuden sairaalan rakentaminen on suurimpia tehtäviä ratkaisuja. Vuoden 2010 aikana selvitetään kiinteistöratkaisut, maakunnallisesti järjestettävät tukipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut sekä työnjako Kotkan keskussairaalan ja aluesairaalan välillä. Erityiskysymyksenä on ratkaistava psykiatrisen sairaalan tuleva toiminta. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, mutta tarkoitus on järjestää kaupunkilaisille laadukkaat ja terveyspalvelut ja myös henkilöstölle houkutteleva työpaikka. Uusi organisaatio aloittaa , vaikka kiinteistöratkaisujen toteutus viekin useampia vuosia. Kouvolan terveyspalveluiden uudistus etenee vauhdilla ja on valtakunnallisestikin laajaa kiinnostusta herättänyt edelläkävijähanke. KM

11 KODIKAS KOUVOLA 11 Kotihoidon tiimit yhteisiin tiloihin Kotihoito Kuntien yhdistyessä uudeksi Kouvolaksi vuoden 2009 alusta, yhdistyivät myös kotipalvelu ja kotisairaanhoito kotihoidoksi. Kotihoito kuuluu perusturvan Kotihoito ja vanhuspalveluiden palvelualueeseen. Kotihoitoon kuuluvat yhdistyneen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon (= kotihoito) lisäksi tukipalvelut sekä omaishoidontuki. Kotihoidon tukipalveluita ovat mm. kauppa-, ateria-, turva- ja kuljetuspalvelut sekä päiväkeskuspalvelut. Kotihoito on jaettu kolmeen alueeseen; eteläinen (ent. Anjalankoski ja Elimäki), keskinen (ent. Kouvola) ja pohjoinen (ent. Kuusankoski, Valkeala, Jaala). Alueiden toiminnasta vastaavat ja koordinoivat aluejohtajat. Henkilöstö koostuu kotihoidonohjaajista, toimistosihteeristä, sairaanhoitajista, lähi-/perushoitajista, kodinhoitajista ja kotiavustajista. Kotihoidon asiakkaiden lääkäripalvelut järjestyy avoterveydenhuollon kautta. Kotihoidon tarkoitus ja toimintaperiaatteet Kotihoito auttaa silloin, kun henkilö ei alentuneen toimintakyvyn tai sairauden takia selviydy itsenäisesti tai omaisten tai muun avun (esim. avoterveydenhuollonpalvelujen ) turvin ja turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen apua. Kotihoidon palvelut perustuvat asiakkaan palvelutarpeeseen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. Palvelut voivat vähentyä tai lisääntyä asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Kotihoidon tiimit uusiin, yhteisiin tiloihin Väestön ikääntyminen tuo haasteita palvelujen järjestämiseen niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin. Kouvolassa lisääntyvään palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan käynnistetyllä palvelurakennemuutoksella. Kotihoidolla tässä uudistuksessa on keskeinen rooli. Toiminnan organisoinnissa tulee miettiä uusia toimintatapoja, joilla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Yhtenä keinona, toimintojen yhdistämisen ja henkilöstön koulutuksen lisäksi, on kotihoidon aluetiimien toiminnan keskittäminen kotihoitokeskuksiksi, niillä alueilla kun se toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista. Tiimien keskittämisellä kyetään mm. parantamaan henkilöstöresurssien organisointia ja kohdentamista sekä kotihoidon eri ammattilaisten välistä saumatonta yhteistyötä. Keskittämisellä pyritään myös tiedonkulun parantamiseen sekä työnjaon tehostamiseen kun koko henkilöstö, myös esimiehet, toimivat yhteisissä tiloissa. Pohjoisella alueella Kuusankosken alueen tiimit ovatkin muuttaneet yhteisiin tiloihin jo vuoden 2009 marraskuussa ja keskisellä alueella kaikki tiimit muuttavat yhteiseen kotihoitokeskukseen alkuvuoden Kuva Tarja Viinikka Sairaanhoitaja Outi Viitanen (oik.), perushoitaja Hilkka Strandberg, sairaanhoitaja Heidi Lehtonen, aluejohtaja Anne Koivula ja sairaanhoitaja opiskelija Saara Keisala suunnittelemassa viikon kotihoidon asiakaskäyntejä Kuusankosken uusissa tiloissa. aikana. Eteläisellä alueella Elimäen ja Korian tiimit ovat olleet yhdistyneinä jo vuosia. Muille kotihoidon alueiden tiimeille pyritään löytämään sopivat yhteiset tilat mahdollisimman pian. Toiminnan keskittämisessä kotihoitokeskuksiin on myös haasteita, jotka on huomioitava palveluiden järjestämisessä esim. joillakin alueilla asiakaskäyntimatkat pitenevät. Haasteisiin pyritään vastaamaan mm. tietotekniikkaa hyödyntäen. Vuoden 2009 alussa tapahtunut yhdistyminen on työntekijöille ollut suuri muutos. Muutto uusiin tiloihin ja uusien toimintamallien ja - käytäntöjen opettelu on työntekijöille haastavaa, mutta asiakastasolla pyritään mahdollisimman vähäisiin muutoksiin. Toimintojen keskittämisellä pyritään vastaamaan palvelurakennemuutoksen myötä tuleviin haasteisiin sekä edelleen kehittämään kotihoidon palveluja. Keskittämisen myötä koko kotihoidon henkilöstön ammattitaito ja osaaminen on joustavammin ja tehokkaammin käytössä palveluita järjestettäessä. TJ Kotihoidon aluejohtajat: Eteläinen Riitta-Liisa Mynttinen puh Keskinen Britta Dölling-Hasu puh Pohjoinen Anne Koivula puh Kotihoidon palvelupäällikkö Tuula Jaakkola puh Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestetään ikäihmisille Ikäihmisten päivätoiminta on Kouvolan kaupungin järjestämää kotihoidon tukipalvelua, jonka avulla pyritään tukemaan kuntouttavalla työotteella ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kuva Tarja Viinikka Kaunisnurmen päivätoiminnan väki suosittelee lämpimästi päivätoimintaan osallistumista myös muille ikäihmisille. Päivätoiminta on asiakaslähtöistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa on mahdollisuus iloiseen yhdessäoloon muiden ihmisten kanssa. Ikääntyessä voi omasta kunnosta huolehtiminen joskus unohtua ja lisäksi myös monet sairaudet voivat aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemistä. Päivätoimintaan osallistumalla ikäihmisten henkinen hyvinvointi sekä yleiskunto useimmiten kohenevat. Päivätoiminta tarjoaa asiakkailleen hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakykyä tukevaa toimintaa. Päivätoiminnassa pohditaan yhdessä esim. ajankohtaisia asioita, ulkoillaan, jumpataan tai vaikka lauletaan. Päivätoiminnan avulla myös sairasta omaistaan hoitava henkilö voi saada hetken omaa aikaa, vaikka asioiden hoitamista varten. Kouvolassa on yhteensä kahdeksan päiväkeskusta. Ne sijaitsevat Myllykoskella, Sippolassa, Elimäellä, Jaalassa, Kotiharjussa, Kaunisnurmella, Kuusankoskella ja Valkealassa. Aukioloajat vaihtelevat alueittain. MK Päiväkeskus l Antaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista tukea kotona asuville l Edesauttaa asiakkaan kotona selviytymistä l Tukee omaishoitajan jaksamista Päivätoiminnan asiakkaiksi voi hakeutua tukipalveluohjaajien kautta. Tukipalveluohjaajat Leena Seppälä puh Päivi Amberg puh VAKAAT-työryhmä koordinoi iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyä Kouvolassa Iäkkäiden tapaturmista ainakin 80 % on kaatumisia. Kaatumistapaturmien ehkäisemistä varten on Kouvolassa toimivassa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksessa (Start-keskuksessa) perustettu iäkkäiden hyvinvoinnin ammattilaisista ja asiantuntijoista koottu VAKAAT-työryhmä. VAKAAT-työryhmän tavoitteena on saada iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn hyvät ja tehokkaat menetelmät käytäntöön sekä koti-, avoja laitoshoidossa että ehkäisevissä palveluissa. VAKAAT- työryhmän työ perustuu kolmeen kulmakiveen: 1) tutkimusnäyttöön: otetaan käyttöön tehokkaiksi todetut ehkäisymenetelmät 2) järjestelmälliseen seurantaan: tapaturmien määrän muutoksia ja tapaturmiin yhteydessä olevia tekijöitä seurataan TAPE-tapaturmien seurantaohjelmalla ja potilastietojärjestelmällä 3) tasapuoliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Kouvolan iäkkäillä on oikeus tehokkaaseen kaatumistapaturmien ehkäisyyn ja kaatumisen sattuessa sen jälkeiseen hyvään hoitoon Kouvolan internetsivuilla pyydetään kaupunkilaisten mielipiteitä ja ehdotuksia VAKAAT-ryhmän työn tueksi tammikuussa 2010 julkaistavassa kyselyssä. K-MK Lisätietoja: VAKAAT-työryhmä pj. Kirsi-Marja Karjalainen ja siht. Miia Pauna, Start-keskuksen päällikkö Ilona Nurmi-Lüthje, nettisivuilta kohdasta Toiminta/ Tapaturmien ehkäisy/ VAKAAT. Sähköpostilla

12 12 KODIKAS KOUVOLA kuva marja seppälä Ihastuttava Paaranmäki Arvokasta pintaa uuteen uskoon Keskustaa halkova Kouvolankatu ehostuu sekä näkyviltä osin että maanalaiselta sielultaan. Kahdessa osassa tehtävä täysremontti näkyy ja tuntuu niin kiinteistön omistajien kuin kadulla liikkujien päivittäisessä elämässä. KESKUSTAN katualueiden viime vuosien näkyvimpiä muutoksia on ollut Manskin kävelykatuosuuden mittava muodon muutos. Nyt sille on luvassa arvoistansa jatkoa, kun Kouvolankatu kokee täydellisen kasvojen kohotuksen. Vuosien 2010 ja 2011 kesäkausina toteutettava remontti koskee Tunnelikadun ja Kivimiehenkadun välistä osuutta. Ensi kesänä myllätään väli Anttilan Kulmalta Manskille ja seuraavana suvena on loppupätkän aika. Suunnittelupäällikkö Tapani Vuorentausta on nähnyt jo suunnitteluvaiheessa paljon haasteellisia yksityiskohtia, jotka konkretisoituvat käytännössä. Tavoite on kuitenkin selkeä. - Saada viriteltyä olemassa olevaan tilaan viihtyisä ja liikenteellisesti toimiva ratkaisu, joka on toteutettavissa kustannustehokkaasti. TULEVAT muutokset tähtäävät liikenteen sujumiseen ja turvallisuuteen viihtyisyydestä tinkimättä. Kouvolankadun valaistus uusitaan kokonaan ja talvivaloista (Jouluvalot) on tarkoitus saada pysyvä ja laadukkaan tyylikäs ratkaisu. Asemakadun liittymästä tulee korotettu, jolla on liikennettä rauhoittava vaikutus. Suojateiden kohdat ovat kavennettuja eli vain ajoradan levyisiä. Näin ollen parkkipaikat ovat ikään kuin taskussa. Pyöräilijöille tulee kadulle oma kaksi metriä leveä väylä, joka erottuu materiaalillaan muusta katualueesta, esityksenä on värillinen asvaltti. Myös jalkakäytäville on tulossa täydellinen mylläys. - Uusimme rakenteet, sillä arviomme mukaan ne eivät ole timmissä kunnossa. Lisäksi pintamateriaali muuttuu asvaltista betonilaataksi ja luonnonkiveksi. Viihtyisyyttä lisäävät vielä puun juurille tulevat levähdyspaikat ja vesielementit. Inva -parkit, pyörätelineet ja uudet liikennemerkit löytyvät nekin suunnitelmasta. MAAN ALLA tehtävät muutokset tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Niin vesijohdot kuin sadevesiviemärit menevät uusiksi lähes koko matkalta. Samalla uusitaan kiinteistöjen talohaarat ja niiden ränneistä tulevat sadevedet ohjataan sadevesiviemäriin. Sähkö- ja televerkkoyhtiöt saneeraavat samaan aikaan omat verkostonsa. - On ilman muuta järkevää panna arvokas pinta kerralla kuntoon. Saneeraus tuntuu eittämättä kadun varrella olevien yritysten ja ihmisten elämässä. Heille onkin luvassa tiedotustilaisuuksia töiden tuomista muutoksista. Mutta paljon on tapahtunut jo suunnitteluvaiheessa. Nykyisellä mallilla asianosaiset pääsevät jo varhain mukaan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmien ja asukastilaisuuksien kautta kommentit on saatu kerättyä jo suunnitteluvaiheessa. - Saamme parhaan mahdollisen ratkaisun, vaikkei kaikkia näkemyksiä voikaan toteuttaa. Vuorentausta kehuu mallin toimivuutta, sillä lopulliseen suunnitelmaan ei tullut yhden yhtä kommenttia. Työ kannattaa tehdä huolella, sillä tuleva muutostyö on meitä asukkaita varten. VV Anjalan kirkon lähellä sijaitseva idyllinen Paaranmäki on viime vuosina vetänyt puoleensa lapsiperheitä. Inkeroislaiset Jenni ja Tommi Reiman eivät olleet kuulleetkaan Paaranmäestä yhdeksän vuotta sitten kun etsivät taloa itselleen. - Lehti-ilmoituksesta huomasimme talon Paaranmäellä ja lähdimme etsimään sitä. Se oli talvea kun tulimme pihaan ja ihastuimme heti, niin taloon kuin idylliseen alueeseenkin. Teimme kaupat rintamamiestalosta. Ensimmäinen kevät ja kesä toivat ihanan yllätyksen kun alueen isot tammet ja koivut puhkesivat lehteen ja suuret tontit pääsivät oikeuksiinsa, muistelee Jenni Reiman. - Pääasiassa rintamamiestaloja luvulta omaava Paaranmäki on noin talon mukava yhdyskunta. Meidän aikana väki täällä on jonkin verran vaihtunut. Iloksemme nuoria lapsiperheitä on muuttanut paljon naapurustoomme. Vanhempaakin väkeä löytyy. Löytyypä muutamasta talosta pääkaupunkiseudulta tulleita kesäasukkaitakin. Yhdet kesäasukkaat ihastuivat paikkaan niin, että myivät asuntonsa pääkaupungista ja asettuivat Paaranmäelle pysyvästi. Ja mikäs on ihastuessa idylliin, jonka läheltä löytyy palvelut ja paljon muuta, hehkuttaa Jenni. - Anjala-seura on vireä ja vaalii paikan historiaa ja elävöittää tätä päivää. Anjalan kartanon mailla vuonna 1788 tehty Anjalan liitto on tunnettu historian merkkipaalu. Kuningas Kustaa III on kuulemma tarkkaillut sotatoimia Paaranmäen viereiseltä kukkulalta. Alueella kulkeekin historiasta kertova ympäristöpolkuverkosto. 250 vuotta vanha Anjalan puukirkko korjattiin kerran kaikissa Ruotsi-Suomen kirkoissa kannetun kolehdin voimin. Paaranmäen lähellä on Anjalan vanhin hautatausmaa. ns. Wrede-suvun hautausmaa, heidän hautakappelinsa ja kuuluisan Matilda Wreden hauta. Paaranmäellä on siis hienot Anjalan historialliset puitteet. - Tämän päivän paaranmäkeläiset löytävät monipuoliset palvelut vain kilometrin päästä Anjalasta. On kaunis kirkko, seurakuntatalo kerhoineen, kaksi kauppaa, R-kioski, parturi, posti, päiväkoti, nuorisokeskus, kartanomuseo, ravintola yms. Sihvakan lampi uimaloineen ja Kymijoki lautta-ajeluineen tarjoaa vesielementtiä. Urheilutalolla on monenlaista toimintaa mm. MLL:n perhekahvio, jumppaa, sählyä ja antiikkihuutokauppoja. Urheilukenttä ja sieltä lähtevät maakunnan kuulut hiihtoladut ovat kovassa käytössä. - Anjalan ala-aste kilometrin päässä säilynee vielä vuosia. Siellä on paljon oppilaita. Meidän kuusivuotias esikoululainen Viivi on innoissaan kun eskarikavereita on peräti 28 kpl. Kolmen kilometrin päässä Inkeroisissa on ylä-aste, kirjasto, uima- ja jäähalli, nuorisotalo, kauppoja, ravintoloita ja muita palveluita. Ja mikäs on Paaranmäeltä iltasella lähtiessä kun saatiin juuri katuvalot. - Muutamana kesänä olemme järjestäneet Paaranmäen kesätapahtuman, jossa jutustellaan ja tutustellaan naapureiden kanssa tikanheiton, pelien ja grillailun merkeissä. Tänä kesänä osallistujia oli reilut 30. Kun vielä lisään, että vanha kunnon naapuriapukin Paaranmäellä pelaa, niin eiköhän tällä Paaranmäen tietoiskulla saada alueen muutama tyhjillään oleva talo asutettua, naureskelee Paaranmäkeensä ylen tyytyväinen Jenni Reiman. UA kuvat jenni reiman Paaranmäki on kodikkaan viihtyisä pientaloalue. Lähellä on Anjalan historialliset maisemat ja monipuolinen palvelutarjonta. Pulkkamäkiä alueella riittää Viivin ja Pepin riemuksi.

13 KETTERÄ KUMPPANI 13 Myötämäkeen menoa Mielakassa Risto Silvennoinen ei jaksa lakata ihailemasta, kuinka hieno talviurheilukeidas meillä on keskellä kaupunkia. Marianne Perin ilonaiheita lisäävät niin rinteisiin tullut hissilippu-uudistus kuin tykkilumiladun luominen hiihtäjille. PALVELUPÄÄLLIKKÖ Risto Silvennoiselle Mielakan hiihtokeskus on oikea lempilapsi. Kun hän 20 vuotta sitten muutti perheensä kanssa Kouvolaan, löytyi sopiva asunto 700 metrin päästä rinteestä. Laskettelutaustaiselle perheelle se oli todellinen onnenpotku. Silvennoinen on päässyt seuraamaan myös työnsä puolesta Mielakan kehittymistä. - Ei Mielakka ole sama paikka kuin 15 vuotta sitten. Kyllä yllätys on aikamoinen, jos joku silloin rinteessä vieraillut tulisi nyt paikalle, näin on toki käynytkin. Alkuaikoina, kun kaupunki omisti hiihtokeskuksen, Silvennoinen pääsi kokemaan, mitä rinteen hoitaminen ja lumetus tarkoitti. Hän on nähnyt myös Mielakan vaiheet eri omistusjärjestelyjen aikana. Nykyisestä tilanteesta Silvennoinen on mielissään. - Lumenan aikana kehitys on ollut sangen positiivista, Hyyryläisen Marianne Peri odotteli käynnistyvää hiihtokautta joulukuun alkupuolella levollisin mielin. Kaikki on valmista, kunhan vielä tykit pääsevät pauhaamaan lunta ladulle ja rinteeseen. Velillä on oikea ote hommiin. ALOITTELEVALLE laskijalle Mielakka on Silvennoisen mielestä oiva paikka. Eniten kehitystä hän näkeekin tapahtuneen vähän lasketelleiden ja aloittelijoiden olosuhteissa. - On naruhissi ja loiva rinne, joka on kuin viistoon käännetty pelto. Hiihtokoulun ensimmäiset tehtävät selvitettyään laskettelun harrastaja voi siirtyä sujuvasti pitkään ja edelleen loivaan takarinteeseen. Sen jälkeen onkin jo valmiuksia iskeä suksien kantit kiinni normaalirinteisiin. Suksilla laskijoiden ohella Mielakassa on huomioitu hyvin myös lumilautailijat ja freestylen harrastajat. Kumpareet, hyppyrit, paippikourut ja street-radat palvelevat juuri heidän harjoitteluaan ja harrastustaan. - On harvinaista koko Suomessa, että keskeltä kaupunkia löytyy tällainen paikka. TOISTA KAUTTAAN rinnepäällikkönä käynnistelevä Marianne Peri on viihtynyt erinomaisesti Mielakassa. Kiireinen kauden avauksen valmistelu tuo tullessaan muutaman mojovan uudistuksen. - Uusimme hissilippujärjestelmän, missä omaksi ostettavaan lippukorttiin voi ladata rinneaikaa tarpeen mukaan. CRD-Systemsin elektroninen järjestelmä perustuu luottokortin kokoiseen lärpykkään, jonka laskettelija kiinnittää esimerkiksi hihaansa. Lukulaite lukee kortin automaattisesti, jolloin sen käsittely nopeutuu. Sama systeemi on käytössä isommissa keskuksissa, Mielakan kortti toimii myös Sappeessa ja Häkärinteessä. HIIHTÄJIÄ Peri hemmottelee ensilumenladulla, joka tykitetään Mielakkaa kiertävälle pururadalle. Hiihtoladun lumetus käynnistyy samaan aikaan rinteen kanssa eli heti kun säät sallivat. Lumetuksella saadaan reilusti hyötyjä, joita ladulle tuleva käyttömaksu tuskin himmentää. - Latu saadaan aiemmin auki ja se kestää pidemmälle kevääseen. Se kestää paremmin säänvaihteluja ja on helpompi huoltaa. Vieraiden viihtymiseksi Perillä on listata runsaasti tapahtumia periaatteella joka viikolla jotakin. Esimerkiksi hän ottaa nostalgialauantain, jolloin hiihtokeskuksessa on lupa liikkua vanhoissa vetimissä, vaikka niissä neonkeltaisissa. Rinteessä toki kilpaillaankin ja Kouvola Snow Boarders kehittelee lisäksi kaikkea kivaa, mistä laskettelijat tykkäävät. Kaikki tapahtumat löytyvät kätevästi nettisivuilta www. mielakka.com. VV Latuseurantaa reaaliajassa Mielakka on Roopen kotimäki Roope Tonteri viettää reissumiehen elämää lokakuusta huhtikuuhun lumilautailun TTR -kiertueen ja maailman cupin merkeissä. Mielakan rinteissä hän pistäytyy mielellään aina, kun se on mahdollista. ROOPE TONTERI on tottunut kansainväliseen urheilijan elämään, joka heittelee häntä ympäri maailmaa lumilauta kainalossaan. 17-vuotias nuorukainen ei valita väsymystä, vaikka alituiset lentomatkat ja odottelut eivät nuorta miestä isommin ilahdutakaan. Vaikka runsas matkustaminen ottaakin pannuun, päivät rinteessä palkitsevat sitten monin verroin enemmän. Erityisesti treenipäivät ja kilpailun jälkeiset päivät ovat Roopen mielestä niitä parhaita. Piipahdukset kotimaisemiin ovat lokakuusta huhtikuuhun ulottuvalla kilpailukaudella sangen harvinaisia ja lyhyitä sellaisia, mutta sitäkin mieluisampia - Mielakka on minulle läheinen ja rakas paikka, tänne on aina tosi kiva tulla. Urheilun rinnalla Roope opiskelee Kainuun ammattiopistossa matkailun perustutkintoa. Sotkamon Urheilukoulun kanssa hän reissaa ahkerasti harjoitteluleireille hyvien maastojen äärelle. Niiden myötä opiskeluaika väistämättä pitenee, mutta Roopella riittää intoa opiskella on myös matkojen aikana. KILPAILUT ovat iso osa Roopen elämää ja hän on ehtinyt niittää jo tällä kaudella niissä menestystä. Hän hyppäsi sekä Lontoon että Barcelonan maailman cupiin kuuluvissa Big air- kisoissa hienosti viidenneksi. Viime keväänä Roope voitti Protest World Rookie finaalin Itävallassa. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) alaiset mc -kisat kuuluvat Roopen kisakalenteriin, samoin kuin TTR -kiertueen osakilpailut. - Laskijat arvostavat TTR -kiertuetta enemmän. Siellä ovat kaikki lajin parhaat mukana, myös ammattilaiset. Big Air eli hyppy on vain yksi lumilautailun alalaji, joka kuluu Roopen ohjelmaan. Hän osallistuu sen lisäksi myös Slopestyleen ja Halfpipeen. Roopen ranking sijoitus on TTR -kiertueella tällä hetkellä 61, joka on lähes 200 piinkovan lautailijan joukossa hyvää tasoa. Big airissa Roope on rankattu FIS:n listalla peräti kolmanneksi. - Finaaliin pääsy kisoissa on jo hieno juttu. Podiumi on sitten unelmien täyttymys. Halfpipe eli paippi on olympialaji, mutta Roope ei haaveile Vancouverin tämän talven olympialaisista. Lumilautailija voi nimittäin pysyä huipulla pitkään. - Mitä nuorempana aloittaa, sitä parempi. Kolmekymppiseksi asti kyllä pärjää. MIELAKASSA Roope aloitti pikkupoikana uransa ja rinne on tullut tutuksi satojen laskujen aikana. Sinne hän myös mielellään palaa Kun Roope Tonteri kävi marraskuussa Mielakassa, olivat rinteet vain sumun peitossa. Niin hän kuin monet muut harrastajat toivovat lumista ja pitkää laskettelukautta. kotiseudulla käydessään. Roopen mietteitä ja kuulumisia kisareissuilta voi seurata Mielakan nettisivuilta, missä hän alkaa pitää blogin tyylistä palstaa. Toki hän osallistuu myös Mielakassa pidettäviin kisoihin mahdollisuuksien mukaan. Edelleen kouvolalainen Roope on mainio urheileva ja edustava lähettiläs tekemään Kouvolaa tunnetuksi maailmalla. Molemmat osapuolet voivat hyödyntää tätä markkinointitoimenpiteissään. Kättä onkin jo puristettu solmitun yhteistyösopimuksen merkiksi. Roope on saanut valmistautua kauteen terveenä ja on valmis puolustamaan Kouvolan ja Suomen värejä lumilautailussa. VV Kaupungin ylläpitämien latujen hiihtokunto on ensilumista lähtien löydettävissä netistä. Latukoneiden ajamat reitit päivittyvät tuoreeltaan karttapohjiin hiihtolenkille tähtäävien iloksi. OLETKO joskus turhautunut siihen, kun olet sännännyt riemusta hihkuen hiihtoladulle uuden puhtaan lumen innoittamana. Ja sukset jalkaan saatuasi huomaat, että laduista ei näy kuin häilyvä uoma. Sitten onkin ruvennut tökkimään. Tämän talven lumilla tuo tuska helpottaa ainakin osittain, sillä kaupunki on ottanut käyttöön latujen kuntoa seuraavan järjestelmän. Palvelu löytyy Kouvolan kaupungin nettisivuilta polun Palvelut/Liikuntapalvelut/Latujen seuranta kautta. Ensi vaiheessa palvelusta löytyvät kaupungin itsensä omana työnä hoitamat ladut. Kun kokemusta ja käyttäjätietoa karttuu, on palvelu tarkoitus laajentaa kaikkiin latureitteihin. LATUJEN kunnon seuranta perustuu GPS-paikannukseen. Latukoneiden kuljettajilla on mukanaan normaali matkapuhelin, johon paikannusohjelma on asennettu. Kun he rupeavat ajamaan latua, he pistävät ohjelman päälle. - Ladun ajettuaan he kuittaavat sen tehdyksi, mistä jää jälki latukarttaan, Mirka Leinonen selvittää. Hiihtäjille latujen kunto avautuu värimaailman avulla. Sininen tarkoittaa, että latu on hiihdettävässä kunnossa, harmaa taasen että ei. - Hiihtokunnossa on kyllä suhteellinen käsite. Jollekin se tarkoittaa junaratamaista viimeistelyä, toiselle kelpaa pöpperöinenkin pinta. Seurantavalikon vasemmassa laidassa ovat kaikki palvelun piirissä olevat ladut. Niistä voi klikata mieleisensä auki ja päästä tutkimaan karttaa tarkemmin. - Reitin kohdalla näkyy päivämäärä ja kellonaika, milloin latukone on viimeksi ajanut kyseisen reitin. LEINONEN on seurantaohjelman pääkäyttäjä ja hän tekee tiivistä yhteistyötä koneenkäyttäjien, työnjohtajien ja liikuntapuolen ihmisten kanssa. Alkuvaiheessa kaikki kokemukset ja pienetkin vinkit ovat arvokkaita järjestelmän kehittymiseksi. - Kaikkein eniten kaipaan kylläkin lunta, naureskeli Leinonen joulukuun alkupäivinä. Idea seurantapalvelusta lähti itämään puheasteelta viime talvena ja se sai lisävauhtia loppukesästä. Palvelu perustuu joensuulaisen Fastroin kehittämään järjestelmään ja se on ollut käytössä Joensuun alueella viime hiihtokaudesta lähtien. Myyntipäällikkö Jarmo Mustonen Fastroista kertoo, että palvelu on kehitetty nimenomaan asukkaiden tarpeita ajatellen. Hänellä on mielessään jo lukuisia uusia sovelluskohteita, missä järjestelmää voi helposti hyödyntää. Hiihtokeskuksia palvelu kiinnostaakin jo kovin. - Luistinradat, keinotekonurmet, katujen auraus, listaa Mustonen lonkalta uusia käyttökohteita. VV Kouvolan hiihtolatujen seuranta nyt netissä! Kouvolan kaupungin latujen seuranta löytyy Kouvolan nettisivuilta liikuntapalveluosiosta. Linkistä voi seurata milloin tietty latu on viimeksi käyty hoitamassa. Palvelua tullaan laajentamaan ja latuja lisäämään tulevien talvien myötä. Palautetta ja lisätietoja:

14 14 KIEHTOVA KAUPUNKI Kylien neuvottelukunta terhakkaasti liikkeelle Kouvolan kaupunki on laaja ja monimuotoinen kylien ja taajamien kokonaisuus. Aktiiviset kylätoimijat esittivät uudelle Kouvolalle erityisen kylien neuvottelukunnan perustamisesta. - Neuvottelukunnan tarkoitus on toimia demokratiavajeen poistajana ja tehokkaana tiedonvälityskanavana kylistä kaupunkiin päin ja päinvastoin. Helmikuussa perustettu kylien neuvottelukunta onkin lähtenyt terhakkaasti liikkeelle. Mukana on edustajia peräti 60 kylästä ja kokouksia on pidetty kolme. Kaupungin maaseutupalvelut on neuvottelukunnan työrukkasena sihteerinään johtava maaseutuasiamies Markku Kansikas. Neuvottelukunta toimii yhteistyölinkkinä kaupungin ja maaseutukylien välillä. Kylien neuvottelukunta on yksi kanava aluedemokratian toteuttamiseen, jonka avulla kaupungin eri osien tasapuolista kehitystä voidaan edistää, kertoo kylien neuvottelunkunnan puheenjohtajaksi vuosiksi valittu Mikkelän tilan emäntä Maija Mikkelä, Elimäen Niinimäeltä. - Kokouksiimme on kutsuttu kaupungin eri toimialojen asiantuntijoita. Näin olemme saaneet tärkeät viestimme suoraan päättäjille. Mm. karsittava kouluverkkoasia on ollut asialistallamme ja olemme toimittaneet huolestuneen kannanottomme sivistystoimen ja lautakunnan tietoon. Syksyllä kaikkiaan 34 kylää listasi tärkeimmät huolenaiheensa kyläneuvottelukunnan kyselyssä. - Yhteisiä huolenaiheita olivat mm. tiestön kunto ja liikenneturvallisuus, tietoliikenneyhteyksien tasapuolinen turvaaminen, yhteisten kokoontumispaikkojen turvaaminen. Toisaalla kannettiin huolta aktiivisten kylätoimijoiden puutteesta kun taas toisaalla harvat aktiiviset uupuvat. Kylillä on vielä paljon talkoohenkeä jäljellä, mutta sille kaivataan kaupungilta tukea ja huomiota. Näin tämä arvokas voimavara kuva leena borg Maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen (vasemmalta), kylien neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Jaana Hakala, puheenjohtaja Maija Mikkelä, maaseutulautakunnan puheenjohtaja Sami Kuoppamäki ja neuvottelukunnan jäsen Matti Mäkelä ovat tyytyväisiä aktiiviseen neuvottelukuntaan. saadaan valjastettua koko Kouvolan parhaaksi, painottaa Mikkelä. - Kylien neuvottelukunta on kokoontunut hyvin rakentavissa ja innostuneissa tunnelmissa. Tieto kulkee ripeästi kaupungin ja kylien sähköpostiverkostoissa. Jopa 1000 kyläaktiivia kuuluu sähköpostirinkiimme. Neuvottelukunnan toimintaa kehitellään tehokkaammaksi. Niin kylissä kuin kaupungin päättävissä elimissäkin nähdään kylät tärkeänä osana kodikasta, kehittyvää Kouvolaa. Kylien yrityselämänkin jatkuva kehittäminen on neuvottelukunnan asialistalla, sanoo neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikkelä. Heidän maa- ja metsätaloustila on jo 12 vuoden ajan tarjonnut jatkuvasti kasvavalle joukolle aamiaismajoitusta, kokoustiloja ja tilausruokailuja. UA Maaseutupalvelut Markku Kansikas Johtava maaseutuasiamies puh Kustaa III tie 10, Valkeala maaseutupalvelut/ Kouvolan maaseutu Kouvolalaisten sankarivainajien muistomerkki Lääninpuistossa Kuvassa: vasemmalta Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan esikuntapäällikkö eversti Pekka Tynkkynen, komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen sekä hankkeessa mukana olevat Heli Mäki Palmeniasta, Sakari Viinikainen sekä Pirjo Paloranta iloitsivat hankkeen saamasta rahoituksesta. STRADA- hanke isoin harppauksin eteenpäin Sotilashistoria alueellisen identiteetin vahvistajana - lyhyemmin STRADA -hanke on ottanut ison askeleen eteenpäin, kun Kymenlaakson maakuntaliitto hyväksyi projektin osarahoitettavaksi Euroopan aluekehitysrahastosta. Kaikkiaan rahoitusta myönnettiin euroa hankkeen kokonaiskustannusten ollessa euroa. Myös Kouvolan kaupunki on hankkeessa yhtenä rahoittajana mukana. Projektin tavoitteena on Kymenlaakson alueen tunnettuuden ja saavutettavuuden kasvattaminen sekä kilpailukyvyn parantaminen matkailukohteena. STRADA- hankkeen keskeisin toimenpide on tutkimus, joka tarkastelee sotilashistoriaa Kouvolan kaupungin näkökulmasta. Tutkimus alkaa Turun rauhasta, etenee Kustaan sotien kautta Venäjän vallan aikaisten varuskuntien rakentamiseen ja viime sotien pommituksiin. Lisäksi kerrotaan Kasarminmäen, Korian, Utin ja Vekaranjärven varuskuntien historia ja kehitys. Tutkimus huomioi myös alueen kytkökset kansainväliseen politiikkaan. Tutkimus toimii käsikirjoituksena, joka pystytään tuotteistamaan edelleen tiedotus-, ja matkailutarkoituksiin. Toisin sanoen Itä-Suomen sotilasläänin komentajan aloitteesta lähtenyt sotilashistoriaa käsittelevä kirjahanke on nyt laaja, koko Pohjois- Kymenlaaksoa koskettava hanke, jonka seuraukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena onkin synnyttää Pohjois-Kymenlaaksoon valtakunnallinen matkailutie, jonka ympärillä on sotilashistoriaan liittyviä kohteita ja palveluja, jotka mahdollistavat matkailutoimintaa alueella. Projekti jakaantuu kahteen vaiheeseen. ensimmäinen vaihe on tutkimus ja kirja, joka on tarkoitus julkaista Toinen vaihe eli tuotteistaminen päättyy SE Kouvolaan pystytettiin talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kouvolalaisten muistoksi kuvanveistäjä Marjo Lahtisen veistämä patsas. Muistomerkin sijoituspaikka on Lääninpuisto. Muistomerkki paljastettiin , jolloin tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Muistomerkki on kokonaisteos, joka koostuu veistoksesta ja jalustasta Muistomerkissä miehen torso symbolisoi kaikkia isänmaan puolesta kaatuneita sankareitamme. Veistoksessa on voimakas fyysisyyden tuntu. Käsin viimeistelty pinta tuntuu iholta. Viitteellisenä teoksena se kuvaa jokaista, jonka nimi on kaiverrettu jalustassa olevaan kiveen. Jalustaan on hakattu kouvolalaisten sankarivainajien nimet, syntymä- ja kuolinaika sekä kuolinpaikka. Kivi, satoja miljoonia vuosia vanha Korpilahden graniitti materiaalina luo teoksen hengen antaen sille ikiaikaisuuden ja jatkuvuuden merkityksen. Muistomerkkihankkeen aloitteen tekijänä oli Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekilta ry. Hankkeessa ovat lisäksi mukana Kouvolan Sotaveteraanit ry, Sotainvalidien Veljesliiton Kouvolan osasto ry, Kouvolan Rintamaveteraanit ry, Kymenlaakson Sotaorvot ry, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kymenlaakson Perinneyhdistys ry, Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys ry, Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Kouvolan seurakunta ja Kouvolan kaupunki. Kouvolan kaupunginhallitus asetti kokouksessaan muistomerkkiä valmistelevan toimikunnan ja nimesi sen puheenjohtajaksi Pekka Jokisen. AK Kuva Heli Lehti

15 KIEHTOVA KAUPUNKI 15 Uutta matkailuvirtaa monipuolisesta Kymijoesta Kymijoen nostaminen uuden Kouvolan matkailuvaltiksi ja kalastusmatkailutulon karttuminen edellyttää vaelluskalakantojen, lähinnä lohen, palauttamista jokeen. Se tarkoittaa sopivien olosuhteiden luomista lohen luontaiselle lisääntymiselle muun muassa kalateitä rakentamalla ja säännöstelyhaittoja vähentämällä. Kun lohi on saatu viihtymään joessa, hoituu loppu kuin itsestään: lohi houkuttaa kalastajia ulkomaita myöten, kalastajat käyttävät majoitus- ja kauppapalveluita -ja matkailutuloja kilisee kassaan. Jos olosuhteet Kymijoessa tehdään suotuisiksi vaelluskalakantojen luontaiselle lisääntymiselle, hoituu loppu kuin itestään ja Kymijoesta tulee uuden Kouvolan matkailuvaltti, sanoo projektipäällikkö Vesa Vanninen. Kymijoesta olisi kunnostettavissa lähestulkoon Tenoon verrattava lohijoki, sillä joen sijainti on loistava. Toista vastaavaa ei löydy eteläisestä Suomesta tai edes Virosta. Pietarin seudulta ja Virosta olisi ihan perusteltua odottaa mittavaa kalastusmatkailua Kouvolaan, jos olosuhteista saataisiin rakennettua lohelle suotuisat, sanoo Kouvola Innovationin kehityspalveluissa kahta Kymijoen kehittämiseen tähtäävää hanketta vetävä projektipäällikkö Vesa Vanninen. Kymijoki on siis tuotteistettava ja saatettava se markkinoille sen kilpailukykyyn luottaen. Kotkassa Kymijoen kilpailukykyä on jo päästy testaamaan ja on nähty, että kalastusmatkailutulon saaminen Kymijoesta on mahdollista. Ylempänä jokivarressa olosuhteet ovat kuitenkin piirun verran haasteellisemmat. Jo vuosisadan alussa rakennetut padot valjastivat joen allasmaiseksi sarjaksi ja joki on otettu vesivoimatalouden käyttöön. Aikanaan merkittävän vaelluskalajoen menetyksiä on nykypäivään asti kompensoitu kalanpoikasten istutuksilla, mikä ei nykykatsannossa ole biologisesti kestävä toimintamalli. Halpaa lystiä vaelluskalakantojen palauttaminen Kymijokeen ei ole. Padot ohittavien kalateiden rakentaminen maksaa helposti miljoonia euroja. Mistä rahat? Ehkä iso EUhanke voisi olla ratkaisu, uumoilee Vesa Vanninen. Tai ehkä haitan aiheuttajien tulisi olla mukana kun jaetaan kalateiden rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia. Nykyisiä velvoitteita voisi olla hyvä muuttaa siten, että ne entistä paremmin palvelisivat vaelluskalojen luontaista lisääntymistä. Yhteistyötä maanomistajien kanssa ProKymijoki- ja Kymijoen virkistyskäyttö vetovoimatekijäksi -hankkeissa Kymijokivartta otetaan haltuun uuden Kouvolan ja Iitin korkeuksilla. ProKymijoki-hanke toteuttaa jokivarteen erilaisia rakenteita, muun muassa laavuja ja kalastuslaitureita. Kymijoen virkistyskäyttö vetovoimatekijäksi -hankkeen tavoitteena puolestaan on kehittää Kymijoen alueen vesistöjen virkistys- ja matkailukäyttöä edelleen kartoittamalla olemassa olevat ulkoilureitit, uimapaikat, venesatamat, luontokohteet ja muut vastaavat. Samalla kartoitetaan Kymijokivarren maankäytön suunnitelmien ajantasaisuus. Vannisen kesä tulee kulumaan jokivarren kohteita kiertäen ja uutta suunnitellen. Työtä pitää tehdä yksityisiä maanomistajia kuunnellen ja heidän kanssaan neuvotellen. Veneenlaskupaikat ja rantautumislaiturit, retkeilyreitit, laavut ja vessat edellyttävät yhteistyöhalua maanomistajilta. Lisäksi on tarpeen haastatella matkailuyrittäjiä ja selvittää mitä he haluavat ja millaisia kehittämistarpeita heillä on. KL Sillalta näkyy valoisa Kouvola Kouvola esittäytyy Matka messuilla monipuolisena, lähellä kaikkea oleva tapahtumarikkaana seutuna. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun opiskelijat panevat parastaan hienon messuosaston luomiseksi. VUODEN ikään varttunut kookkaampi Kouvola lähtee tammikuun lopun Matka messuille edelleen uudessa tilanteessa. Saman sateenvarjon alla on paljon tarjottavaa, mikä näkyy myös messuteemassa. Oman lisänsä tarjontaan tuo Iitti, joka on Kouvolan mukana messuosastolla. - Kerromme, mitä kaikkea Kouvola ja Iitti tarjoavat, meillä ei ole yhtä selvää kärkeä, Kouvola Innovation Oy:n matkailupäällikkö Raija Sierman viestii. Lähes aina matkamessuilla olleen kaupungin toteuttavana kumppanina on yleensä ollut mainostoimisto. Tällä kertaa katseet kohdistuivat pitkästä aikaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun suuntaan. Matkailupalvelu antoi ammattikorkeakoululle raamit osaston suunnittelemiseksi. Saadut ehdotukset yllättivät Siermanin. - Ehdotusten taso yllätti, pienoismalleja ja 3D -kuvia sisältäneet esitykset olivat todella laadukasta työtä. Ehdotuksia oli kaikkiaan kymmenkunta, joista valitsimme Raija Sierman (vas.), Antti Viitanen, Katri Jaakkola ja Pia Hiltunen katselevat tyytyväisenä vielä näytöllä olevaa messuosastoa. Tammikuun lopulla on sitten toteuttamisen vuoro. tarkoitukseen parhaiten soveltuvan ehdotuksen. VOITTANEEN yhdeksän muotoiluopiskelijan työryhmän vetäjä Antti Viitanen kuvaili heidän työtään nopeatempoiseksi. - Aivoriihen ja paperille piirtelyn kautta käytimme kaksi päivää suunnitteluun ja kolme pienoismallin rakentamiseen. Osaston katseenvangitsijana ja tilanjakajana toimii neljä metriä korkea silta. Jakamisen idea perustuu siihen, että Hamina on mukana samassa sadan neliön korttelissa. Multimediaan sävyttämässä ratkaisussa sillalta heijastuu veden kuva alas ja myös ääni on mukana. Ilmentäähän vesielementti vahvasti molempia osallistuvia kaupunkeja. Luonto on muutenkin isossa roolissa aina nurmikkoisia istuimia myöten. Viitasen ryhmä myös rakentaa suunnittelemansa osaston. Koulun tiloissa tehtävä koerakentaminen varmistaa toteutuksen onnistumisen, itse kokonaisuus nähdään vasta messuilla. Tavoite on silti kirkkaana mielessä. - Aiomme voittaa messujen hienoimman osasto tittelin. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖNÄ toimiva liiketalouden opiskelija Katri Jaakkola on tietoisesti ison urakan ohjaksissa. - Ison organisaation ja kokonaisuuden hallinta, aikataulut ja tiedottaminen pitävät kyllä vireessä. Jaakkola suhtautuu työhönsä terveen itsekriittisesti, sillä oppimisen ja kokemuksen kannalta projekti on ainutlaatuinen mahdollisuus. Oman mausteensa Jaakkolan työhön tuovat oppilaitoksen ja kaupungin työryhmien lisäksi messuille kumppaneina osallistuvat yritykset, jotka esiintyvät yhteisen ilmeen alla oman näköisinään. Messut ovatkin alusta loppuun seudullista yhteistyötä parhaimmillaan. Viestintäkoordinaattori Pia Hiltunen näkeekin Matka messut oivana tilaisuutena esitellä lähes vieraalle Kouvolan kiistämättömiä valtteja. - Meillä on täällä monipuolinen alue, mikä on lähellä kaikkea ja missä on runsaasti kiinnostavia tapahtumia. VV

16 16 KIEHTOVA KAUPUNKI Uusivuosi 2010 Tapahtumat Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset kevätkaudella 2010 Kokousaikataulu Valtuuston kokoukset, maanantaisin klo Kaupunginhallituksen kokoukset, maanantaisin klo Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Niemelä, puh , Kouvolan kaupungin puhelinnumerot Eniron luettelossa Kouvolan kaupungin keskeisimmät puhelinnumerotiedot ovat Eniron Kouvolan puhelinluettelossa 2010, jota ilmestyi joulukuussa. Kaupungin yhteispalvelutoimistoista voi hakea luettelon, mikäli sitä ei ole jaettu kotiin. Kaupungin sähköinen puhelinluettelo löytyy Ajatuksissa oma yritys? Meiltä faktaa suunnittelun tueksi: maksutonta neuvontaa alkaville yrittäjille asiantuntija-apua jo toimivien yritysten kehittämiseen neuvontaa 24/7 - Yritystulkki katso: www. kinno.fi Apunasi myös seudullinen yritysrekisteri ja rekisteri vapaista toimitiloista Tule käymään! Kinnon Yrityspalvelut osoitteessa: Vartiotie 4, Kouvola Puh Pikalainoja pääkirjastosta Kouvolan pääkirjastossa on aloitettu uusi pikalainapalvelu. Pikalainaksi voi lainata suosituimpia aikuisten uutuuskirjoja sekä kertomakirjallisuutta että tietokirjoja. Pikalainojen laina-aika on yksi viikko, eikä pikalainoja voi uusia. Pikalainaus on mahdollista vain paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa, sillä pikalainattavaa teosta ei voi varata. Kirjasto valitsee pikalainattavaksi sellaista aikuisten uutuuskirjallisuutta, jonka kysyntä on vilkasta. Asiakkaalla on näin ollen mahdollisuus lainata tällainen uutuuskirja varausjonon ohi. Pikalainauksessa oleville kirjoille on pääkirjastossa aivan oma hylly näkyvällä pai- Löydä KOUVOLA LUONNOLLINEN HAUSKA & VAUHDIKAS KIEHTOVA & KIINNOSTAVA HISTORIALLINEN KULTTURELLI JOULUINEN Vuoden 2010 Kouvolan matkailuesite ilmestyy Esitettä voi noutaa matkailutoimistosta kaupungintalolta ( Torikatu 10, A-rappu), yhteispalvelutoimistoista, kulttuuritaloilta, matkakeskuksesta, kauppakeskus Hansasta kalla lainaustiskin läheisyydessä. Näin asiakkaiden on helppo löytää pikalainassa oleva aineisto kirjastossa asioidessaan. Mikäli asiakkaalla on aiemmin tehty varaus teoksesta, joka löytyy kirjaston pikalainahyllystä, voi asiakas halutessaan lainata kirjan pikalainana. Tuolloin varaus poistuu asiakastiedoista. Kouvolan pääkirjaston käyttöönottama pikalaina monipuolistaa kirjastopalveluja. Pikalainattavina olevia kirjoja kannattaa käydä tarkistamassa hyllyltä vaikka päivittäin. Finlandia-ehdokas tai päivän puheenaiheena oleva uutuusteos saattaa olla lainattavissa suoraan pikalainahyllyllä. - Pikalainattavaa aineistoa on tällä hetkellä vain muutama kappale, mutta kirjasto hankkii niitä lisää erityisesti IDYLLINEN IITTI Uusi matkailuesite Kouvolasta ja ABC -asemilta. Esitettä on saatavilla myös englannin-, venäjän-, viron- ja saksankielisenä. Nouda omasi! Lisätietoja matkailusta ja tapahtumista: kevään uutuuksista, toteaa kirjastonjohtaja Tuija Lindström. Pikalainakappaleen lisäksi samasta teoksesta on kirjastossa myös normaalilla tavalla lainauksessa olevia niteitä. Kun pikalainattavan kirjan kysyntä olkaa hiipua, muuttaa kirjasto teoksen tavalliseksi lainattavaksi kappaleeksi. Pikalaina on normaalin lainauksen tavoin maksuton palvelu. Pikalainaus on käytössä Kouvolan kirjastoista vain pääkirjastossa. TH Kouvolan pääkirjasto puh. lainaus/palautus , puh. neuvonta ,

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12. Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut.

Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12. Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut. Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12 Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut. Uudenmaan Martat ry on tänä vuonna 85-vuotisjuhlaansa viettävä Suomen suurin marttapiiri, jonka tehtävänä on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAKASTIKKEET korkea marjapitoisuus valmistettu Suomessa aidoista marjoista ruoanlaittoon, jälkiruokiin ja leivonnaisiin OUT OF HOME -MYYNTI Myyntipäällikkö Mika Lund

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Kokemäen kansalaisopisto 25.6.2013 LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2013 31.7.2014 Syyskausi 9.9. 15.12.2013 Kevätkausi 7.1. 18.5.2014

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Toimintasuunnitelma Tiivistelmä Reijo Laine Projektipäällikkö Senior & Sons Oy Pro HINKU- hanke Uusikaupunki Hankkeen avulla toteutetaan systemaattisesti vision

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Esityslista nro 3 / 2015 Sivistyslautakunta

Kosken Tl kunta Esityslista nro 3 / 2015 Sivistyslautakunta Kokousaika Keskiviikko 15.4.2015 klo 18 Kokouspaikka Kosken kunnantalo, kunnanhallituksen huone Saapuvilla olleet jäsenet varajäsenet Jalli Marja pj. :t 36- Mikkola Laura Hämäläinen Risto vpj. :t 36- Nummela

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot