Kouvola maistuu mustikalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvola maistuu mustikalta"

Transkriptio

1 Hyvää Uutta vuotta 2010!

2 KODIKAS KOUVOLA 2 kuva tea salonsaari-eloranta Kouvola maistuu mustikalta Minun Kouvolani -riemuvuoden valmisteluihin kuului Kouvola-herkun luominen. Nyt meillä on ihania yhteisiä makuja, joissa paikalliset marjat hurmaavat, luonnollisesti myös lakritsi on mukana. Ensimmäinen vuosi Uuden Kouvolan ensimmäinen vuosi on takana. Kolme kaupunkia, kolme maalaiskuntaa ja kolme kuntayhtymää muodostavat uuden Kouvolan kaupungin. Muutos on mittava, varmasti yksi suurimmista suomalaisessa kuntahistoriassa. Kaikki ei kuitenkaan ole valmista. Erilaisten kulttuurien, toimintatapojen ja tavoitteiden yhteensovittaminen tulee viemään useita vuosia. Sen ovat myös aikaisemmat kuntaliitokset todistaneet. Kaupunkilaisten kannalta on kuitenkin olennaista, että palvelut toimivat joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Kaupungin kehittäminen ja elinvoimaisuuden lisääminen ovat keskeisimpiä tehtäviä. Tarvittaessa on tehtävä rohkeitakin uusia avauksia. Perustan on kuitenkin oltava kunnossa. Palvelujen kehittäminen kulkee käsi kädessä taloudellisten resurssien vahvistamisen kanssa. Terveyspalveluiden uudistus etenee vauhdilla. Se on herättänyt valtakunnallisestikin laajaa kiinnostusta. Kouvolan kaupunki on edelläkävijän roolissa hankkeellaan, jonka tavoitteena on poistaa rajat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Prosessien yhdistämisestä hyötyvät sekä asiakkaat että veronmaksajat. Julkista keskustelua ovat vuoden aikana hallinneet repivät otsikot ja erilaiset kriisinpoikaset. Käytännön tasolla asiat toimivat usein paremmin. Uuden Kouvolan imago on muotoutumassa ja sen rakentamiseen tarvitaan meidän kaikkien positiivista asennetta ja hyvää fiilistä. Vaikka kiitoksen antaminen ja itsensä kehuminen eivät kuulukaan kymenlaaksolaisten vahvimpiin luonteenpiirteisiin, on hyvä muistaa, että Kouvolassa on paljon hyviä asioita, joista voimme yhdessä olla ylpeitä ja kuuluttaa sanomaa alueen ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan on syytä kiittää niin henkilöstöä, poliittisia päättäjiä ja yhteistyökumppaneita siitä, että Kouvolassa on kyetty viemään kansallisestikin isoja ratkaisuja eteenpäin. Samoin kiitos kaupunkilaisille rakentavasta keskustelusta ja kannustavasta tuesta muutoksen eteenpäin viemisessä. Hyvää Uutta Vuotta 2010! Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Voittajaksi nousi Annina Verhon Min mustikkainen, jonka selkeää ja mehevää makua kiiteltiin. Yleisen sarjan toisen sijan nappasi huumaava tyrnin ja mustaherukan aromi, jotka Hilppa Tanninen oli yhdistänyt leivonnaiseensa nimeltä Tervein Kouvolast. Kati Hopian pirteä Karuselli lunasti kolmannen palkinnon raikkaudellaan ja tyylikkyydellään. Nuorten sarjan voittaja Aapo Tähkäpää muotoili Kouvolakaakkuunsa kaupunkimme vaakunan lakritsista ja lakoista. Kouvola-herkun valitseminen oli todellista talkootyötä: Tuomaristossa ahkeroivat Kymenlaakson Marttojen puheenjohtaja Leena Mäkinen, Kymenlaakson maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Merja Pekkala, Kouvolan seudun ammattiopiston ravintotalousalan lehtori Kirsti Vilhunen ja Kouvolan Sanomien toimittaja Irma Jäppinen sekä Kouvolan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila. Urheilupuiston koulun 9Fluokan oppilaat ja Kymenlaakson Lisätietoja: kulttuurituottajat puh ja Min Mustikkainen Keskellä virtaa kymijoki kuohuineen ja ympärillä peltomaisemaa. Raikas maku viestii Kouvolan kaupungin uudistusta sekä uusien makujen yhdistelmä tuorejuusto-mustikka Kouvolan mainostamaa kiehtovuutta ( Kiehtova Kouvola ) ja pehmeä, vaniljainen maku Kouvolan kodikkuutta ( Kodikas Kouvola ). Tumma torttupohja 4 kpl 1 ½ dl 1 dl ¾ dl 1 tl 2 rkl 4 dl 2 dl 0,5 dl 6 kpl kananmuna sokeri vehnäjauho perunajauho leivinjauhe kaakaojauhe Raidallinen torttupohja 4 kpl kananmuna 1 ½ dl sokeri 1 dl vehnäjauho ¾ dl perunajauho 1 tl leivinjauhe tumman raitaan: + 2 rkl kaakaojauhe Täyte 2 dl vispikerma 1 prk maitorahka 200 g maustamaton tuorejuusto mustikoita sokeri sitruunamehu liivatelehti 3. Kumoa torttupohja sokeroidulle alustalle (esim. voi-/leivinpaperille) jäähtymään. Koristelu Mustikoita (myös pakastetut käy) tai mustikkahilloa 1dl hyytelösokeria 2dl vettä 200 g tuorejuusto 1 dl vispikerma sokeria Torttupohja 1. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne siivilän läpi taikinaan kaapimella sekoittaen. 2. Kaada taikina leivinpaperin päälle uuninpellille ja paista 225o n.6-8 min. 0LQXQ.RXYRODQL Miltä Kouvola kuulostaa? :PXZX[[T Pe^X] :^de^[p PXWTX]T] bçet[[hbzx[_px[d ^] ZÇh] ]XbbÇ BÇeT[[Ç ct^b Y^ZP ZdePbcPP :^de^[p] WXbc^aXPP cçcç _ÇXeÇÇ cpx cd[tepxbddccp \dbxxzx] ZTX]^X] <dbxxzx] [PYX ^] ep_pp :P P[TTbX e^x ^[[P a^zzxp XbZT[\ÇÇ cpx epxz ZP_P [PbcT][Pd[d BÇeT[[hZbTbX e^x ^[[P \hùb Z^]bTaccX cpx X]bcad\T]cPP[X\dbXXZZXP Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kouvolaistalouteen. Lehteä saa myös kaupungin yhteispalvelutoimistoista. Vuonna 2010 tiedotuslehti ilmestyy 5 kertaa. :X[_PX[dbbP ^] ZPZbX bpaypp h[tx]t] YP ]d^act] bpayp! ed^cxppc YP bxcç ]d^at\\pc <^[T\_XT] bpay^yt] Z^[\T _PaPbcP _P[ZXcPP] \dzpex] _P[ZX]c^bd\\X] Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä Kaupungintalo, PL 10, Kouvola, puh Päätoimittaja Yhteyspäällikkö Anne Käki nx]xcx ct^zbtbx TbXcTcch]x ST\^cPb^XbT]P 23)[[T cpx 2 ZPbTcX[[T! ;XXcx \dzpp] ct^zbt] ]d^cxc YP \PWS^[[XbTc bp]pc 0# _P_TaX[[P Toimittajat Ulla Askola, Suvi Eklund, Anne Eriksson, Tuija Hanski, Tarja Hurtta, Tuula Jaakkola, Sanna-Riitta Junnonen, Anu Kasnio, Matti Korolainen, Kirsi-Marja Karjalainen, Maire Koskinen, Kirsi Laakso, Eero Mattila, Kati Myllymäki, Tea Salonsaari-Eloranta, Anne Sironen, Vesa Vainio 7d^\PP \h b) BÇeT[[hbcT] ^] ^[cpep T]]T] Yd[ZPXbT\Pcc^\XP TXZÇ ctzbctyç cpx ]d^cctyp bpp Yd[ZXbcPP T]]T] bçet[[hbzx[_px[d] ]PP[XP BÇeT[[hZbT] T]X\\ÇXbZTbc^ ^] exxbx $ \X]ddccXP BÇeT[[hbZX[_PX[dd] ^bp[[xbcdcpp] ]X\X\TaZX[[Ç Kuvaajat Ulla Askola, Anne Eriksson, Tuija Hanski, Tarja Hurtta, Kirsi Laakso, Heli Lehti, Anne Sironen, Vesa Vainio Kannen kuvat Jaana ja Jari Heikkinen, Tea Salonsaari-Eloranta, Johannes Wiehn Kouvola-makuja päästään pian kaikki maistamaan. Minun Kouvolani -yksivuotissynttäreitä juhlitaan klo 18 Herkkujen illassa, jossa tutustutaan Kouvola-leivonnaisiin ja muihin paikallisiin herkkuihin. Herkkuvero on 5 euroa. Tilaisuudessa voi ostaa 5 euron hintaisen reseptivihkosen, johon on tallennettu kaikki kilpailuun osallistuneiden leivonnaisten valmistusohjeet. Tervetuloa Tuulensuojaan, Hallituskatu 9. AE Anniina Verho: BxeT[[x :^de^[p[[t ^\P QXXbX Kouvolan kaupungin tiedotuslehti maa- ja kotitalousnaiset toteuttivat reseptit tuomareiden maisteltaviksi. =xx] ^bp[[xbcdc) ;ÇWTcÇ ZX[_PX[dcT^ZbTbX ^b^xccttbtt]) :^de^[p] :d[ccddaxc^x\x EPadbZd]cPZPcd #$ :^de^[p :d^att] cd]]db) <X]d] :^de^[p]x bçet[[hbzx[_px[d ;ÇWTchZbT] cd[tt ^[[P _TaX[[Ç \PP ]P]cPX]P '! Z[^ $ \T]]Tbbx ;XbÇcXTc^YP P]cPP Zd[ccddaXc^X\T]Y^WcPYP 0]]T 4aXZbb^] _dw! % $ '#(! P]]T TaXZbb^]/Z^de^[P cpx 9^d]X BYÙQ[^\ _dw! % $ &'&$ Täyte 1. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä. Laita puristetut liivatelehdet kuppiin ja kaada päälle kiehuvaksi kuumennettu sitruunamehu. Anna jäähtyä. 2. Survo mustikat soseeksi esim. sauvasekoittimella.vatkaa vispikerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon rahka ja tuorejuusto. Lisää liivateseos ohuena nauhana kermarahka-seokseen vispilällä vatkaten. Sekoita lopuksi mukaan mustikkasurvos ja sokeri (täyte saa jäädä hieman kirpeäksi). 3. Levitä täyte tummalle torttupohjalle ja laita torttu sen ajaksi kylmään, kun teet toisen täytteen. 0LQXQ.RXYRODQL Poikkitaiteellinen näyttely Kouvolan taidemuseossa CPXST\dbT^ \ddccdd :^de^[pzbx CPXST\dbT^^] YP :^de^[p cp[^^] bdd]]xct[[pp] cpxctxst] eç[xbxç apyp PXc^ YP axzz^epp ]ÇhccT[hZ^Z^]PXbddccP ZdePcPXcTTbcP \dbxxz ZXX] cp]bbxx] ZXaYP[[XbddcTT] h\b =ÇhccT[h] YdahccÇeÇc TaX cpxctt][pyxt] TSdbcPYPc) ZXaYPX[XYP ZaXXcXZZ^ BdeX 0W^[P cpxctx[xyp >dcx 7TXbZP]T] \ddbxzz^ :PPa[T EXXZPcT YP \d^c^x[d] YP \TSXP] epbcppep ^_TccPYP :h0<: 0d[X <PccX[P < [[Ta?ÇÇ\ÇÇaÇ]Ç ^] exbdpp[x]t] T[Ç\hZbT[ [X]T] YP ]ÇhccÇeÇ Z^Z^]PXbddb PXWTTbcP :^de^[p 7PZd\T]TccT[h) :depc 23 [Tehc ST\^c cpay^ccpexbcp ct^zbxbcp YP ]XXWX] [XXccheÇ _XT]X cpax]p c^x\xctcpp] :^de^[p] cpxst\dbt ^^] :^de^[p cp[^ EPadbZd]cPZPcd #$ :^de^[p (!! Z[^ $ \T]]Tbbx <hùwçbch]txcç WPZT \dzbxp TX ZÇbXcT[[Ç CT^ZbXP e^x cpay^cp \PZbX\XbbPP] " Z_[ WT]ZX[Ù cpx chù ahw\ç CT^bcT] _XcÇÇ [XXcchÇ <X]d] :^de^[p]x WP]ZZTT] ctt\pp] 9dah ep[xcbtt _PaWPP] ct^zbt] Y^ZP _P[ZXcPP] =ÇhccT[hh] ep[xcdc ct^zbtc cd^spp] cpxst\dbt^^]! # [^ dydahchbcç YP ax_dbcdbcp epact] <PWS^[[XbTbcX epp SXccPeP TaXZ^XbcTZ]XXZZP _XcÇÇ _hazxç YÇaYTbcÇ\ÇÇ] XcbT CPaY^ccPeP[[T cpxctt[[t TX ^[T P\\PccX[PXbddbZaXcTTaTYÇ TXZÇ Z^cX_PXZZPZaXcTTaTYÇ <dxbcp [XXccÇÇ \dzpp] hwcthb cxtc^bx ;XbÇcXTc^YP) Y^WP]]P ed^[pbc^/z^de^[p _dw! % $ '""! Taitto ja Painopaikka Kouvolan Sanomat/Mainospalvelu ja Lehtikanta Palautetta lehdestä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen Kouvola-lehti verkossa: ja julkaisut Seuraava Kouvola -tiedotuslehti ilmestyy :Pcb^ [XbxcXTc^YP YP cpazt\\pc ^WYTTc X]cTa]TcXbcx) :Pcb^ [XbxcXTc^YP YP cpazt\\pc ^WYTTc X]cTa]TcXbcx) fff Z^de^[P ½ \X]d]Z^de^[P]X fff Z^de^[P ½ \X]d]Z^de^[P]X

3 KODIKAS KOUVOLA 3 Kulttuuri kukoistamaan Minun Kouvolani -hankkeella Kouvolasta on hyvää vauhtia kehkeytymässä monipuolinen kulttuurikaupunki. Minun Kouvolani -hankkeella on jo parin vuoden ajan suunniteltu eri taiteilijoiden ja kouvolalaisten kulttuuritahojen kanssa laajaa kulttuuritarjontaa vuodelle Taiteilija Ville Viinikaisen ideoima hanke sai innostuneen vastaanoton ympäri uutta Kouvolaa eri taiteen aloilla. Minun Kouvolani -hankkeen tavoitteena on nostaa eri taiteenalojen näkyvyyttä, kaataa niin taiteiden - Minun Kouvolani -hankkeella luodaan ja vahvistetaan yhteishenkeä kulttuurin avulla. Hanke on osallistava, johon kaikki ovat tervetulleita, kannustaa Kouvolan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila. kuin entisten kuntarajojen rajaaitoja. Hankkeella luodaan uusia yhteyksiä ja verkostoja ja se haastaa kouvolalaiset mukaan kokemaan, näkemään ja tekemään. Ensi vuonna on luvassa hyvin laaja tapahtumakirjo, jota värittää poikkitaiteellinen monimuotoisuus, kertoo Kouvolan kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Päivi Kossila. - Minun Kouvolani -tunnuksin näkyvä tapahtumakirjo on suorastaan herkullinen. Ympäri Kouvolaa sukkuloiva iltamakiertue tarjoilee mm. tango-, duunari-, kantri-, runo-, rautatie-, K70-, monikulttuuriset etniset iltamat ja lapsille naamiaisiltamat. Myös erilaisilla kilpailuilla rakennetaan uutta kouvolalaista kulttuuri-identiteettiä, mm. Kouvola-aiheiseen sävellyskilpailuun voi asti jättää teoksia kaikilta musiikin aloilta. - Kouvolan taidemuseon valtaa poikkitaiteellinen Kouvola -näyttely, johon töitä voi jättää mennessä. Arvovaltainen raati valitsee näyttelyn työt. Lisäksi Minun Kouvolani -valokuvanäyttelyt kiertävät ympäri Kouvolan kirjastoja ja monet muut näyttelyt tuovat esille Kouvolan eri puolia. Luvassa on seminaaria, Mediamajaa, Kouvostoliitto -projektia, ym. ym - Hankkeessa pääosassa ovat kouvolalaiset tai täältä lähtöisin olevat taiteilijat, joille halutaan antaa näkyvyyttä ja työtilaisuuksia. Ohjelmatarjontaa on koko perheelle. Myös maahanmuuttajat ja esim. eri vammaisjärjestöt on huomioitu yhteistyötahoina. - Kulttuurista halutaan rakentaa hankkeen avulla tärkeä vetovoimatekijä Kouvolalle. Kulttuurihan on myös tehokkaasti ja positiivisesti terveyteen vaikuttava tekijä, tietää sairaanhoitaja Päivi Kossila. UA Seuraa Minun Kouvolani -tapahtumia tai tule mukaan järjestämään niitä. Lisätietoja minunkouvolani Kansalaisopisto 90 vuotta Opiston kevät yhtä juhlaa Kouvolan kansalaisopiston juhlavuosi huipentuu kevätlukukauteen, joka käynnistyy tammikuun toisella viikolla. Luvassa on lähes 650 kurssia, näyttelyjä, konsertteja, muistelukirja, dvd-ohjelma ja yleisölle avoin 90-vuotisjuhla, joka järjestetään 21. huhtikuuta Kouvola-talon musiikkisalissa. Viime talvelta tutun käytännön mukaisesti kaikille kevään kursseille pitää ilmoittautua - myös niihin ryhmiin, jotka käynnistyivät jo syksyllä. Tuolloin aloittaneet opiskelijat voivat ilmoittautua netissä tammikuuta ja toimistoissa tammikuuta. Valkealaan, Elimäelle ja Jaalaan paikan voi varata myös puhelimitse. Uusien opiskelijoiden ja uusien kurssien ilmoittautumisaika alkaa 11.tammikuuta. Valtaosa syksyllä 2009 käynnistyneistä opintoryhmistä jatkaa myös kevätkaudella 2010, minkä lisäksi ohjelmaan sisältyy iso joukko lyhytkursseja. Työväenopiston joulujuhla 1920-luvun lopulla Voikkaan palokunnantalon yläkerrassa. Kuva otettiin juhlan jälkeisissä juhlatoimikunnan kuusen purkajaisissa. Eläviä malleja ja puukkojunkkareita Kuvataiteista kiinnostuneet voivat harrastaa muun muassa koristetekstausta Kouvolassa, hopeasaven käsittelyä Valkealassa ja elävän mallin muotoilua Korialla. Kuusankoskella järjestetään posliininmaalauksen kevätleiri. Kesäteatterista viehättyneet voivat puolestaan suunnata Jaalaan, jossa ryhmä alkaa harjoitella tulevan kesän näytelmää. Musiikin osalta uutta on sisarusmuskareiden ilmoittautumiskäytännössä: jokaisesta lapsesta tehdään nyt oma ilmoittautuminen ja maksetaan erillinen kurssimaksu. Käden taitojaan kehittäville ohjelma tarjoaa myös paljon valinnan varaa: Kouvolassa on mahdollisuus opetella esimerkiksi mosaiikkitöitä ja pitkähelaisen korupuukon tekoa. Kuusankoskella perehdytään ahjohitsaukseen, Valkealassa risutöihin, Jaalassa huovutukseen ja Elimäellä siihen, miten vanhat tekstiilit saavat uuden elämän. Voikkaalla kudotaan kevään korvalla kaitaliinoja kesään. Suuren suosion saanut käsityökahvila Naukion saunalla jatkaa myös avoimin ovin keskiviikkoisin. Kuva Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto Ruotsia, pikaviestejä ja tangon taikaa Vieraiden kielten opetuksella on edelleen tärkeä osa opiston ohjelmassa. Keväällä 2010 Kouvolan toimipisteessä voi pitkästä aikaa opiskella ruotsin alkeita. Kuusankosken Travel Fever -kurssilla matkailukärpäsen puremat pääsevät parantamaan englannin perustaitojaan. Myös muihin kieliryhmiin voidaan rajoitetusti ottaa uusia opiskelijoita. Tietotekniikan perus- ja erikoiskursseilla tuntuu edelleen olevan kysyntää ja niinpä niitä järjestetään kaikissa opiston osastoissa. Kouvolan tarjonnasta voidaan poimia sähköpostikurssi senioreille, Kuusankoskelta internetin ilmaisohjelmat, Korialta digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet ja Valkealasta kotisivukurssi. Jaalassa jatketaan tietotekniikan perusteiden opiskelua. Liikunta ja tanssiharrastajillekin opisto on tärkeä paikka. Näiden alojen harrastajaryhmissä opiskelee yli 2600 kurssilaista. Vanhat tutut tapaavat keväälläkin omissa ryhmissään, minkä lisäksi tarjolle on laitettu muutamia uusia kursseja: argentiinalaisen tangon jatkoryhmä Kouvolassa ja miesten joogan alkeisryhmä Kuusankoskella. Muusta kevätkauden ohjelmasta voidaan vielä nostaa esiin Alexander-tekniikan kurssi Kouvolassa ja pukeutumisvinkit Kuusankoskella. Uusia kursseja ovat myös luonnonkasvit tutuksi Jaalassa, lastenhoito Kouvolassa sekä eri teemoilla toteutettavat ruokakurssit Valkealassa ja Kuusankoskella. Kymmenes rautatieaiheinen seminaari järjestetään tammikuussa teemalla Rautatiet talvisodan elinhermona. Voikkaan seuratalon kutomolla kaupunkilaisilla on mahdollisuus opastettuun kudontaan oman aikataulun mukaisesti. Kotitalousneuvoja järjestää puolestaan tilauksesta luentoja, havaintoesityksiä ja kursseja ravitsemuksesta sekä kodinhoidon eri alueilta. Kurssiohjelma koteihin loppiaisena Tarkemmin kurssiohjelmaan ja ilmoittautumisohjeisiin voi tutustua koteihin jaettavan kurssiesitteen avulla. PK-lehden liitteenä olevassa ohjelmassa kurssitiedot esitellään oppiaineittain. Opiskelu kansalaisopistossa on kiristyneestä taloustilanteesta huolimatta edelleen edullista sekä kaupungille että kaupunkilaisille. Opiskelija maksaa oppitunnistaan kurssimaksuna vain hieman yli euron, koska pääosa opiston menoista katetaan valtion tuella. MK Opiston nettisivuilta kurssit löytyvät kuitenkin myös taajamittain ryhmiteltyinä.

4 4 KIEHTOVA KAUPUNKI Ensimmäinen talo runkovaiheessa Omakotitaloja oppilastyönä Kouvolan seudun ammattiopisto rakentaa Kuusankoskelle, Pilkanmaalle oppilastyönä kolme omakotitaloa. Ensimmäinen omakotitalo on noussut runkovaiheeseen ja toista suunnitellaan aloitettavaksi loppuvuodesta. Talonrakennushankkeen vetovastuussa on opettaja Risto Volanen ja hankkeessa on ulkopuolinen vastaava mestari. Hankkeessa rakennetaan kolme taloa oppilastyönä kaupungin vuokratontille. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Talojen kustannukset on tarkoitus kattaa myyntituloilla. Kaupunki vuokraa tontin aikanaan talon ostajalle. Hankkeen tarkoituksena on kehittää opetuksen laatua KSAO:ssa. Ensimmäisen talon rakennukseen osallistuvat pääasiassa kolmannen ja toisen vuoden talonrakennuksen opiskelijat. Risto Volasen mukaan opiskelijat ovat olleet projektiin todella tyytyväisiä: Opiskelijoista on ollut hienoa päästä tekemään jotain oikeaa kohdetta - motivaatio on kohdallaan, kun ei kättenjälkeä tarvitse purkaa pois kuten harjoi- Risto Volanen näyttää mallia valettavan sisääntuloterassin tasoituksessa. Talonrakennusprojekti Pilkanmaalla etenee. Ensimmäinen talo on runkovaiheessa, toinen käynnistyy loppuvuodesta. tellessa. Hän itsekin on tyytyväinen opetustapaan: Viimeksi vastaava projekti on ollut joskus toistakymmentä vuotta sitten. On äärimmäisen motivoivaa niin opettajan kuin opiskelijoiden kannalta tehdä oikeaa taloa, joka jää paikalleen. Tässä näkee talonrakennuksen eri vaiheet ja etenemisen aivan eri tavalla, kuin yksittäisessä asiakastyössä, Risto kiittää. Opiskelijat saavat nähdä myös käytännössä prosessin vaiheet viranomaisten kanssa - missä vaiheessa mennään ja mitä lupia milloinkin tarvitaan. TH GPS-paikannin kertoo kuljetun reitin ja nopeuden Teknologiaa liikunnanopetuksessa Nykypäivän liikunnanopetuksessa hyödynnetään nykypäivän vempaimia. Netti, GPS, sykemittari, videot - liikkuminen on hauskaa! Kouvolan seudun ammattiopisto ja Valkealan yläkoulu olivat mukana opetushallituksen rahoittamassa Liikunnanopetuksen kehittäminen teknologian ja tieto- ja viestintätekniikan avulla - oppimisympäristöhankkeessa, jossa tuotiin teknologia osaksi liikunnan opetusta. Hankkeessa tuotettu materiaali on valmis ja löytyy opettajien verkkopalvelussa EDU.fi. Sivustolta löytyy vinkkejä kuinka nykyteknologia valjastetaan liikunnanopetuksen tueksi - suuria hankintoja ei tarvita ja laitteet ovat pitkäikäisiä. Projektityöryhmässä mukana olleet liikunnanopettajat Jari Kähärä (KSAO) ja Petri Pätäri (Valkealan yläkoulu) uskovat, että hanke on tuonut vaihtoehtoja ja keinoja opiskelijoiden motivointiin. Sykemittareista GPS-paikannukseen Lapset ja nuoret ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa teknologian kanssa ja suurin osa heistä on siitä kiinnostuneita. On perusteltua käyttää teknologisia apuvälineitä liikunnanopetuksessa kaikilla kouluasteilla. Samalla opetukseen saadaan uusia ulottuvuuksia. Tekniset laitteet ja sovellukset toimivat usein motivoivina tekijöinä ja voivat aktivoida Liikunnanopettaja Jari Kähärä opastaa kolmannen vuoden sähköautomaatioasennuksen opiskelijaa Simo Vuorista sykemittarin käytössä. myös liikuntatuntien ulkopuoliseen liikkumiseen. Sekä KSAO:ssa että Valkealan yläkoululla käytetään teknologiaa hyödyksi. Tällä hetkellä käytössä on sykemittareita, GPS-reittipaikantimet sekä videolaitteet suoritusten kuvaamista varten. Useimmista lajeista löytyy hyviä klippejä netistä, joista voi myös näyttää mallisuorituksia videotykillä salissa. Ihan toista kuin katsoa kuvaa pienestä telkkarista, kertoo Petri Pätäri. Valkealassa käytössä oleva pallotutka on ollut poikien mieleen - laitteella kun voi mitata potkun, laukauksen tai heiton kovuutta. Projekti on tuonut apuvälineitä päivittäiseen työntekoon mm. dokumentoinnin ja taulukoinnin hallintaan. Laitteet tuovat myös apua arviointiin. Jari Kähärä kertoo oppilaiden motivaation liikkua lisääntyneen. Opiskelija saa esimerkiksi kestävyyssuorituksestaan tarkkaa palautetta sykkeestä ja palautumisesta. Enää ei tuijoteta vaikkapa Cooperin testin arvostelutaulukkoa, vaan tulos suhteutetaan opiskelijan omaan tasoon. Näin opiskelija saa tietoa kuinka kehittää omaa kuntoaan ja sitä voidaan seurata koko opiskelun ajan. Molemmat opettajat pitävät GPS-paikanninta erinomaisena työvälineenä, jota hyödynnetään ilmaisen nettipalvelun kautta. Paikannin toimii mainiosti esimerkiksi suunnistuksen apuna, valvontavälineenä ja kertoo kuljetun reitin ja nopeuden. Käyttäjä voi syöttää oman painonsa ja saada tiedot keskivauhdista ja energiankulutuksesta. Jari ja Petri kannustavat liikunnanopettajia ottamaan rohkeasti teknologian osaksi opetusta. Ensin kannattaa tutustua EDU.fi:n sivustoon. Meiltä voi kysyä vinkkejä ja kokemuksia - ja nuoret ovat eteviä laitteiden käytössä - sitä voi opetella yhdessä heidän kanssaan. TH

5 KIEHTOVA KAUPUNKI 5 Koulujen mittavat peruskorjaukset Kouluverkoston supistamiskeskustelu käy kuumana. Samaan aikaan suunnitellaan ja toteutetaan mittavia koulujen peruskorjauksia. - Parhaillaan meillä on menossa kaksi erittäin isoa peruskorjauskohdetta, Eskolanmäen kouluun jää vanhaa vain runko ja lattiat. Muut osat rakennetaan uusiksi 6,2 miljoonalla eurolla, valtiolta saadaan 2,7 miljoonaa. Kuusankoskella Tähteenkadun koulu läpikäy täydellisen peruskorjauksen 3,6 miljoonalla, valtion osuus 1,6 miljoonaa. Molemmat korjauskohteet alkoivat kesällä ja Eskolanmäen koulu valmistuu heinäkuun loppuun mennessä 2010 ja Tähteenkadunkoulu toukokuussa 2010, kertoo toimitilajohtaja Timo Oksanen. - Meillä Tähteenkadun koululla oli mm. sisäilmaongelmia. Vuonna 1958 valmistunut koulurakennus ei soveltunut erityiskouluksi liikuntaesteisten tai ääniyliherkkien lasten tarpeisiin. Peruskorjausta olemme evakossa komeissa puitteissa UPM:n entisessä koulussa Lauttakadulla. Kerran kuussa olen osallistunut mielenkiinnolla remontoitavan koulumme työmaakokouksiin. Niissä arkkitehdit ja rakentajat ovat ottaneet kiitettävästi huomioon meidän koulua käyttävien mielipiteet ja toiveet. Aikaisemmin pidimme pienryhmiä jopa välillä siivouskomerossa. Nyt jokaisen luokkahuoneen yhteyteen tulee toimivat pienryhmätilat. Me opettajat kuten 90 esikoulu-ysiluokkalaista koululaistamme odotamme innolla pääsyä ensi syksynä uusiin toimiviin koulutiloihimme, sanoo vs.rehtori Taina Salmi. - Suunnitelmissamme on peruskorjata ainakin yksi koulu per vuosi tulevaisuudessa. Kouluverkkoselvitysten tuloksista sitten riippuu, mitkä koulut jäävät ja tarvitsevat isompia korjauksia. Esim. Mansikka-ahon peruskorjaukseen tai uudisrakennukseen olemme suunnitelleet 5,5 miljoonaa euroa vuosille Myös Utinkatu 85:n eli entisen artesaaniopiston tiloja pitäisi peruskorjata ja laajentaa vuosien aikana 8 miljoonalla eurolla osana KSAO:n Torniomäen kampus-hanketta. Vuodelle 2011 on kaavailtu Inkeroisten yhteiskoulun laajennus- ja muutostöitä, luettelee Oksanen. - Valtiolta on ensivuodelle tulossa ns. rakentamisen elvytysvaraus kiireellisiin kohteisiin. Meillä niihin kuuluisi mm. Pilkan koulun peruskorjaus, Valkealan koulukeskuksen ja Myllykosken yhteiskoulun muutostyöt sekä Urheilupuiston yläasteen liikuntasiiven remontti. Odotamme nyt minkälaisia tuloksia kouluverkkoselvityksistä saamme ja ryhdymme sitten tarvittaviin korjaustöihin niissä kouluissa, jotka jäävät toimintaan. Myös Ammattiopistojen korjaushankkeet riippuvat selvitystuloksista. Osa kouluista joutunee jatkojalostukseen uusiokäyttöä varten ja osa saatetaan myydä, arvio toimitilajohtaja Oksanen. - Kouluja Kouvolassa on noin 60, joista perusopetuksen tiloja 49. Useissa kouluissa on monta eri rakennusta. kuvat taina salmi Tähteenkadun koulu Kuusankoskella peruskorjataan vastaamaan erityiskoulun korkeampaa vaatimustasoa. Joten jatkuvasti meillä on meneillään välttämättömiä isompia ja pienempiä kunnossapitoluonteisia korjauksia pitkin kouluverkkoamme. UA Kouvolan kasvatus- ja opetuspalvelut Palveluverkkoselvitys Kasvatus- ja opetustoimen palvelut ovat osa kaupungin lakisääteisiä palveluja. Palvelujen järjestämisellä sekä niiden laadulla on olennainen merkitys kaupunkilaisten hyvinvointiin, lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tällä on myös olennainen merkitys Kouvolan elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN tehtävänä on tarjota kouvolalaisille laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Perheiden kasvatustehtävää on tuettava. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori kasvaa omaksi persoonalliseksi yksilöksi, oppii käyttämään voimavarojaan ja toimimaan yhteisön jäsenenä. VÄESTÖENNUSTEIDEN mukaan palvelujen tarve ja kysyntä kasvavat tulevina vuosina erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon alalla. Kouluikäisten määrän pienentymisen vuoksi tarve ja kysyntä vähenevät perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kysyntä vaihtelee kaupungin eri osissa alueella asuvien lasten määrän muuttuessa. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntään vaikuttaa voimakkaasti huoltajien työllisyys. KOKONAISSUUNNITELMA lähivuosien lisäksi myös pitkälle aikavälille oli tarve laatia, jotta kasvatus- ja opetustoimen järjestämät palvelut vastaavat niille asetettuja odotuksia tulevaisuudessakin. Suunnitelman avulla kyetään hallitsemaan henkilöstön sijoittuminen pysyviin palvelussuhteisiin. Tässä yhteydessä oli tarpeen laatia myös kiinteistöjen peruskorjaus- ja rakentamissuunnitelma. Valtion rahoituksen saaminen koulurakentamiseen edellyttää tehtyjä suunnitelmia. Jotta valtuusto voi arvioida kolmen vuoden kuluttua toteutettavat ratkaisut, suunnitelma on saatava valtuuston käyttöön pikaisesti. Lähivuosina tehtävien ratkaisujen on kannettava pitkälle tulevaisuuteen, ja siksi suunnitelman tarkastelu on ulotettava riittävän pitkälle aina vuoteen 2025 saakka. Nyt jo syntyneet lapset ovat tuona vuonna 2025 päättämässä toisen asteen opintojaan. Tarkastelussa tulee olla mukana välietappeja. SELVITYSTYÖ KÄYNNISTYI kesäkuun alussa ja lautakunnan määrittämät strategiset tekijät selvitystyölle ovat l kuntarajojen poistuminen ja tarkoituksenmukaiset oppilaaksi-ottoalueet l Kouvolan oppilasmäärän kehitys alueittain l oppilaiden asuinpaikka l opetustilojen määrä ja korjaustarpeet l koulukuljetusratkaisut l erityisen tuen järjestäminen l valtionosuuden muutokset oppilasmäärän laskiessa Ohjausryhmä täydensi seuraavat näkökulmat l maankäytön suunnittelun vaikutukset l elinkeinostrategian vaikutukset l yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa Selvitys on koskenut kaikkia kouluja. Pohjatietona käytetään lukuvuoden oppilas- ja väestötietoja ja niihin perustuvia oppilasennustetietoja. Ensisijaisia ja toissijaisia koulupaikkoja ei erotella ja väestötarkasteluissa ei huomioida muuttoliikettä. KOUVOLAN väestöennuste on laskeva. Lähes 3 %:n lasku tarkoittaa lukumäärällisesti lähes asukasta vuoteen 2025 mennessä (Tilastokeskus). Väestömuutokset v ovat kohdistuneet voimakkaimmin kyläkeskuksiin (-11,4 %) ja maaseutualueisiin (-6,2 %). Kaupungin maankäytön suunnittelu ei edellytä uusien kouluyksikköjen perustamista. Todellisuus on ollut karumpaa kuin ennuste. Väestön väheneminen tulee merkittävästi pienentämään Kouvolan saamaa valtionosuutta. Henkilöstö- ja kiinteistökustannukset muodostavat noin prosenttia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisen kustannuksista. Palveluverkkomuutoksilla tulee pyrkiä hallitsemaan näitä keskeisiä kuluja. Optimaalinen palveluverkkoesitys on rakennettu seuraavasti: l Esityksessä on otettu huomioon alueellinen kattavuus ja oppilaiden sijoittuminen kaupungin alueelle. l Yhtenäiskoulu, kun se on ollut tarkoituksenmukaista perustaa. l Perusopetuksen yksikkökoko joka mahdollistaa joustavat opetusjärjestelyt. l Ensisijaisena tavoitteena muodostaa 1- ja 2 -sarjaisia yksikköjä. l Kouluparien ja -ryppäiden tarkastelussa on otettu huomioon oppilasmäärä ja -ennuste, kiinteistön koko (ja kunto), sijainti ja yhdistetyn yksikön oppilasmääräkehitys. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Pedagogisten etujen lisäksi palveluverkkomuutoksilla saavutetaan säästöjä yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa (ilman investointeja) seuraavasti: henkilöstö- ja kiinteistökulut v n. 3,6 milj. ja v n. 2,3 milj. sekä kyläkoulujen yhdistäminen n. 2,0 milj. Valtionosuuksien määrä vähenee joka vuosi -3,2 miljoonaa euroa vuodesta 2012 alkaen. Valtionosuuden perustana käytetään esi- ja perusopetuksen ikäluokkamäärää. Vuoteen 2025 mennessä asukasmäärä laskee 3000 asukkaalla. Opetus- ja kasvatuslautakunta käsittelee raporttia ja Kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon asia etenee ensi alkuvuodesta EM Raportti on kokonaisuudessaan nähtävänä kaupungin kotisivuilla osoitteessa ( ). Kouvolassa varhaiskasvatuksessa työskentelee l noin 680 työntekijää ja l kaupungissa on 39 päiväkotia. l Kaupungissa on 10 yksityistä päiväkotia, l 125 perhepäivähoitajaa, l 15 kunnallista ryhmäperhepäiväkotia sekä l 1 yksityinen ryhmäperhepäiväkoti. Perusopetuksessa on l oppilasta, joista l noin 6 % on erityisopetuksessa. l Peruskouluja on 48, joissa l on noin 700 päätoimista opettajaa ja l noin 200 koulukäyntiavustajaa.

6 6 KETTERÄ KUMPPANI Tekninen tuotanto liikelaitokseksi Kouvolan teknisen tuotannon liikelaitos starttaa Jo kuntaliitoksen valmisteluvaiheessa kaupungin teknisen tuotannon organisaatio viilattiin sellaiseksi, että siirtyminen kaupungin sisäiseksi, itsenäiseksi liikelaitokseksi sujuu mallikkaasti. - Liiketaloudellisilla periaatteilla toimiva liikelaitos on virtaviivaisempaan toimintaan sopivampi organisaatio. Toiminnan tulojen on jatkossa tarkoitus kattaa toiminnan suorittamisesta aiheutuvat kulut. Tuottavuudesta puhuttaessa kaikki hukan poisto on ratkaisevassa asemassa. Laatujärjestelmät on viritettävä sellaisiksi, että kerralla oikein -periaate töissämme toteutuu. Toimialamme neljä peruspilaria ovat asiakaskeskeisyys, työturvallisuus- ja työhyvinvointi, päämäärätietoinen esimiestoiminta sekä kehittyminen laatujärjestelmien kautta, luettelee tuotantojohtaja Heikki Kyyrönen. - Hyvä tekemisen meininki vallitsee meillä kautta linjan organisaatiossamme. Palveluasenne on mukana entistä selvemmin. Ja henkilökunta on ollut innolla mukana kehittämässä työtään ja osaamistaan. Motivoitunutta henkilöstöämme on kiitelty ripeydestään. Asiakaspalvelu, tuottavuus ja toimintatapojen edistyksellisyys ovat keskeisiä arvojamme, sanoo tuotantojohtaja. Teknisen tuotannon liikelaitoksella työskentelee reilut 800 henkilöä, liikevaihto tulevalle vuodelle on noin 49 miljoonaa euroa ja investoinnit noin miljoona euroa. Liikelaitos tarjoaa logistiikkapalvelut, käyttäjäpalveluja kuten ruoka-, puhdistus- ja vahtimestaripalvelut sekä teknisiä suorituksia kuten liikenneväylien, viheralueiden ja liikuntapakkojen sekä kaupungin omistamien rakennusten rakentamisen ja hoidon. - Yhtenäiset tunnukset niin työasuissa kuin kalustossakin otetaan käyttöön. Viritämme itsemme niin ulkoisesti kuin tuloksellisella palveluosaamisellakin sellaiseen kuntoon, että meistä tulee houkutteleva työpaikka. Haluamme, että meidät tunnetaan Kouvolassa tuottavana ja ripeänä palvelujen tuottajana, jonka asiakaspalvelua arvostetaan, kiteyttää Kyyrönen visionsa. UA kuva ari Sakki - Kolme uutta Wille -pyöräkuormaajaa vahvistaa kalustoamme. Tuore tienhoitopäällikkö Juha Hokkanen ja uusi tiemestari Heini Pihkala tehostavat organisaatiotamme, vakuuttaa oikealla aluepalvelujohtaja Jari Horppu. Aurauskalusto ja organisaatio hyvässä iskussa Teknisten palvelujen johtokunta hyväksyi tuotannon liikelaitoksen logon kokouksessaan Päätöksen jälkeen johtokunnan jäsenet saivat uudella logolla varustetut pipot. Kuvassa vasemmalta Tapio Karvonen, Kari Hänninen, varapuheenjohtaja Heikki Purho, puheenjohtaja Kari Virinsalo, Marita Lehtonen, Petri Kuutti, Arja Kaitainen, aluepalvelujohtaja Jari Horppu, kaupunginhallituksen edustaja Vesa Vainio, Jari Koskinen ja Marja Laitinen. Uusi Kouvolan teknisen tuotannon liikelaitoksen logo. Teknisen tuotannon tunnus muodostuu kahdesta elementistä: sinivihreästä merkistä ja mustasta nimilogosta. Luontovaikutteinen merkki viestii Kymijoen kaupungista, ympäristöystävällisyydestä, joesta, rannasta ja virrasta. Merkin dynaaminen oikealle ylöspäin pyrkivä muoto kuvaa tulevaisuuteen suuntaavaa liikelaitosta, edistyksellisyyttä, kehitystä ja tuottavuutta. Merkin muodossa voi nähdä tyylitellyt kädet, ne viestivät palvelusta, ystävällisyydestä, yhteistyöstä sekä luotettavuudesta. Teknisen tuotannon tunnukseen on sisällytetty elementtejä Kouvolan tunnuksesta sukunäköisyyden luomiseksi. Värit ja pyöreä muoto on valittu Kouvolan kaupungin tunnuksesta. Logon on suunnitellut Mirja Näkki. Loppusyksystä uudistettiin organisaatiota aluepalveluiden katujen hoidossa. Aluepalveluthan kuuluvat vuodenvaihteessa starttaavaan Teknisen tuotannon liikelaitokseen. - Tienhoitopäällikkönä aloitti Juha Hokkanen ja uutena tiemestarina uunituore insinööri Heini Pihkala. Hänen mukana saamme tuoretta verta ja uutta näkökulmaa miehiselle alallemme. Laajassa Kouvolassa kolme tiemestaria vastaa omista alueistaan. Pihkala on Valkealan tyttöjä ja entisen kotikuntansa lisäksi hän vastaa Kouvolan keskustan katujen hoidosta. Tiemestari Pekka Ahomiehen tontille kuuluvat Kuusankosken ja Jaalan kadut ja entisen Anjalankosken ja Elimäen kadut ovat tiemestari Mikko Virtasen reviirillä, kertoo aluepalvelujohtaja Jari Horppu. Kouvolassa on aluepalvelujen hoidossa katuja 673km, kevyen liikenteen väyliä 268 km ja jalkakäytäviä 23km. Kun mukaan lasketaan vielä vajaa 500 hehtaaria liikenteen viheralueita, puistoja ja leikkipaikkoja sekä parkkipaikkoja ja toreja riittää vajaalle 80 henkilölle puurtamista. - Talvi on haasteellista aikaa katujen hoidossa. Omaa aurauskalustoa meillä reilut 40 kpl. Teimme loppuvuodesta kolmevuotisen auraussopimuksen 41 urakoitsijan kanssa. Heidän apuunsa turvaudutaan pahimpien lumimyräköiden Teknisen ja ympäristötoimialan yhteystiedot aikana noin kertaa talven aikana. Kun kuntarajat poistuvat saimme muodostettua isompia ja yhtenäisempiä aurauskokonaisuuksia. - Olemme oman kalustomme kanssa siirtymässä mobiiliin seurantajärjestelmään. Myös urakoitsijamme siirtyvät asteittain mukaan järjestelmään. Se tehostaa töiden organisointia entisestään kun tietokoneelta näemme mm. missä koneet liikkuvat, mitä tekevät, milloin aloittivat ja lopettivat. Näin saamme oikeaa kalustoa tarvittaessa nopeastikin liikkeelle ympäri Kouvolaa. Varikoiltamme Keltakankaalta, Korialta, Kouvolan Marjoniemestä, Kuusankoskelta tai Valkealasta starttaa ammattitaitoinen joukkueemme iskussa olevalla kalustolla tuulta ja tuiskuja päin, lupaa aluepalvelujohtaja Horppu. UA palvelupuhelin virka-aikana puh Katupäivystys virka-ajan ulkopuolella puh Rakennuspäivystys puh Sähköpostiosoitteita (luetaan virka-aikana):

7 KETTERÄ KUMPPANI 7 Kuvat lomituspalvelun Reija Lavi syntyy yksi suurimmista maatalouslomitusyksiköistä Kouvolan lomituspalveluyksikköä työllistää eniten lypsykarjatilat. Lypsäminen hoituu lypsyasemalla. Kukapa olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että Kouvola on Suomen suurimpia maatalouslomittajien kaupunkeja. Totta se on vuodenvaihteessa kun Kouvolan, Iitin ja Haminan paikallisyksiköt yhdistyvät Kouvolan lomituspalveluyksiköksi. - Uudella Kouvolan lomitusmammutin alueella on 840 maatalousyrittäjää 530 tilalla. Kouvolan lisäksi lomitusalueeseen kuuluvat Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, entinen Ruotsinpyhtään alue, Lahti, Orimattila, Artjärvi, Iitti ja Nastola. Lomituspalvelua tämän laajan alueen maatiloille tuottaa kaikkiaan 170 vakituista lomittajaa ja 50 määräaikaisen lomittajan reservi. Lisäksi ostamme muutamalta ostopalveluyritykseltä lomituspalveluja. Ensi vuodelle olemme budjetoineet noin lomituspäivän tavoitteen, laskeskelee lomituspalvelujohtajana aloittava Tarja Vuorentausta-Helin. Karjatilayrittäjällä on lakisääteinen 26 päivän vuosilomaoikeus, jolloin hän saa kunnallisen maatalouslomittajan tekemään karjataloustyöt. Lisäksi hän voi saada maksullista sijaisapua mm. sairaus-, äitiysloman tai hoitovapaan ajaksi sekä tuettua maksullista lomitusapua 120 tuntia/vuosi. - Lomituspalvelun piiriin pääsee neljällä kotieläin yksiköllä. Lehmä vastaa yhtä yksikköä kun taas kanoja vaaditaan 100 kpl yhteen yksikköön. Eli neljällä lehmällä tai 400 kanalla on oikeutettu lomituspalveluun. Myös kasvinviljelijä voi saada sijaisapua sesonkiaikaan tietyin ehdoin, kuvaa lomituspalvelujohtaja. Ennen tässä kuvassa lapioitiin lantaa, nyt oikea termi on parren puhdistus. Paikka on pihattonavetta, jossa lehmät syövät omaan rytminsä mukaan ruokinta-automaatista. - Lomituspalvelun hallinto on tähän asti toiminut Keltakankaalla ns. Maatalossa entisen kaupungintalon vastapäätä. Vuoden vaihteessa lomituspalvelun työnjohdon 8 työntekijää muuttaa Keltakankaalta, Iitistä ja Haminasta Elimäelle entiseen kunnantaloon. Lomitustoiminnan järjestämistä ohjaa ja valvoo Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA. Se aikoo yhdistellä Suomen nykyisiä noin 80 lomituspalveluyksiköitä niin, että vuoteen 2011 mennessä niitä on enää 50. Toimintaamme tehostaa entisestään lomitusnetti, sähköinen asiakaspalvelu sekä lomittajille kehitteillä olevat mobiilipalvelut. - Lomittajatilanteemme on hyvä. Olemme saaneet uusia nuoriakin ammattinsa osaavia lomittajia rinkiimme. Tosin naisvaltainen joukkomme kohtaa haasteita äitiyslomien ja hoitovapaiden järjestelyissä. Mutta muuten napakat naisemme pärjäävät maatilojen koneiden ja entistä teknisempien vimpainten kanssa mallikkaasti. Vaikka organisaatiossamme tapahtuukin muutoksia, niin samat maatiloille tutut lomittajat jatkavat alueillaan luotettavalla ammattitaidollaan, sanoo lomituspalvelujohtaja. UA Lomituspalvelujohtaja Tarja Vuorentausta-Helin puh Metallin määrä yllätti! - Tavoitteena on Hyötyvoimalan pohjatuhkan hyödyntäminen Kotitalouksien jätteestä on tuotettu energiaa Kotkan Hyötyvoimalassa jo vuoden ajan. Voimala toimii nyt täydellä teholla tuottaen kaukolämpöä, sähköä sekä prosessihöyryä. Kouvolan ja Iitin alueen kotitalouksien kaikista jätteistä hyödynnetään raaka-aineena ja energiana yhteensä noin 85%. Ongelmana metallit Vielä parempaan hyötyprosenttiin päästäisiin, jos myös Hyötyvoimalasta jäljelle jäävä pohjatuhka pystyttäisiin käyttämään hyödyksi. Tällä hetkellä pohjatuhka kuljetetaan Lahteen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) jätekeskukseen, jossa sitä tutkitaan. Tavoitteena on löytää tuhkalle käyttöä. Ongelmaksi on yllättäen paljastunut pohjatuhkan sisältämä suuri metallien määrä. PHJ:n yrityspalvelupäällikkö Antti Leiskallio kertoo: - Me olemme olleet aika hämmentyneitä pohjatuhkan sisältämän metallin suuresta määrästä. Tuhkan seassa on nähty kiukaita ja polkupyörän runkoja, jopa auton vanteita. Erityisesti autonosien suuri määrä ihmetyttää. Siellä on öljynsuodattimien kuoria, iskunvaimentimia, jousia ja tunkkeja. Mietimme, että mistä nämä ovat peräisin: kotitalouksista vai autokorjaamoilta? - Tuhkassa näkyy myös kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jäänteitä, kuten mikroaaltouuneja ja leivänpaahtimia. Myös kotien pieniä metallipakkauksia kuten säilyketölkkejä ja spraypulloja löytyy runsaasti. - On aivan turhaa laittaa ei-palavaa materiaalia kuten metalleja, kiviä tai maata Hyötyvoimalaan, niistä ei seuraa muuta kuin ylimääräisiä kustannuksia. Ja kustannukset maksaa aina lopulta asukas, asiakas tai yritys. Voimalaitoksen arina pystyy kyllä nielemään jätettä, vaikka mukana olisi jonkin verran pieniä metalleja. Silti kattila kärsii alumiinista, joka sulaessaan kertyy arinan alapuolelle, sekä isoista metallikappaleista, jotka voivat jumittaa polttoaineen syötön. Merkittävimmät ongelmat ilmenevät kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun tuhkaa halutaan hyödyntää. Esimerkiksi maanrakentamisessa käytettävä tuhka ei saa sisältää haitallisia aineita sellaisessa muodossa, jossa ne voivat liueta ympäristöön. Nyt tuhkassa on ajoittain liikaa ainakin sinkkiä ja kuparia. Mitä enemmän poltettavassa jätteessä on erilaisia metalleja, sitä enemmän metalleja jää myös tuhkan hienoainekseen. Heikkolaatuinen tuhka joudutaan sijoittamaan kaatopaikalle. AS Kaikkea tätä ja paljon muuta metallipitoista jätettä näkyy Hyötyvoimalan pohjatuhkassa. Kotitaloudet Toimita metalleja sisältävät jätetavarat oikeaan paikkaan. Älä laita niitä pihan jäteastiaan! Sähkö- ja elektroniikkaromu SER-romua ovat kaikki sähköllä, paristoilla ja akuilla toimivat laitteet, myös paristoilla toimivat lelut, kännykät ja pienet kodinkoneet. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet voit toimittaa maksutta kaikille Kouvolan ja Iitin jäteasemille*. (*poikkeus: Korian jäteasemalla ei oteta vastaan kylmälaitteita.) Metallit Jokaisella hyötispisteellä on metallinkeräysastia. Hyötikselle voi viedä esim. säilyketölkit, metallikannet, tyhjät maalipurkit ja tyhjät spray-pullot. Isot metallit kuten polkupyörät, kiukaat tai autonrenkaiden vanteet tulee toimittaa jäteasemille, kiertäviin keräyksiin tai romuliikkeisiin. Autonrenkaat tulee toimittaa rengasliikkeisiin, lisätietoa Energiansäästölamput tulee toimittaa jäteasemalle, jossa ne otetaan maksutta vastaan! Yritykset Yritykset vastaavat itse jätehuollostaan ja sen kustannuksista. Yritysten ongelmajätteet ja palamattomat jätteet (kiviainekset, betoni, metalli ym.) eivät saa päätyä samaan jätekuormaan Hyötyvoimalaan kuljetettavien jätteiden kanssa. Lisätietoa neuvoja Vesa-Matti Keisa, puh. (05)

8 8 KETTERÄ KUMPPANI Elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä Kouvolan kaupungin elinkeinostrategiaa on vuoden ajan rakentanut joukko yritysten, koulutuspalveluiden ja julkishallinnon edustajia. Uuden Kouvolan ensimmäinen elinkeinostrategia ja tiivistelmä julkaistaan loppuvuodesta kaupungin verkkosivuilla. Elinkeinostrategia on Kouvolassa toimivien yritysten ja elinkeinoelämän palvelutuottajien yhteinen määrittely elinkeinopolitiikan suunnasta aikavälille Se ohjaa kaupungin ja muiden toimijoiden toimia ja rahoituksen käyttämistä. Elinkeinostrategia on jatkuva prosessi, sitä uudistetaan muutaman vuoden välein vastaamaan talouden kehitystä. Strategiset painopisteet Strategiassa elinkeinojen kehittämisen ensisijaisiksi kohteiksi on valittu logistiikan, metsä-, energia- ja ympäristöalan, tieto- ja viestintäliiketoiminnan sekä matkailun ja vapaaajan toimialat. Elinkeinopolitiikan arvot Strategiassa on määritelty myös elinkeinopolitiikan arvot iskulauseella: The Green Spirit of Kouvola. Se jakautuu kolmeen alakohtaan: Avoimen innovaation Kouvolassa etsitään uusia, rajoja rikkovia toimintatapoja. Kouvola pyrkii Suomen parhaimmaksi avoimen innovaation toimintamallien osaajaksi ja hyödyntäjäksi. Ympäristöystävällisen elinkeinoelämän Kouvola huomioi kaikessa päätöksenteossa energiasäästöt ja hiilijalanjäljen sekä ekologisen rakentamisen ja energiantuotannon. Vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen Kouvola kehittää alueen palveluita jaettavaksi digitaalisesti tietoverkoissa, niin että palvelutaso paranee sijainnista riippumatta. Kouvola haluaa olla Suomen tehokkain ja välittävin kaupunki. Strategiasta käytäntöön Strategialla vahvistetaan elinkeinojen kehityksen suuntaa ja tarjotaan yrityksille toiminnan kehittämismahdollisuuksia. Käytännön onnistuminen riippuu siitä, kuinka yritykset saadaan kiinnostumaan yhteisistä kehityshankkeista ja osallistumaan niihin. Seudun elinkeinojen kehittämistyöhön saavat kaikki tarttua! Kaupungin tehtävänä on johtaa strategiatyötä, koota toimijoita yhteen ja auttaa uusien yhteistyöverkostojen syntyä. Kaupunki myös rahoittaa strategian mukaisia kehityshankkeita. Kaikista strategian painopisteistä laaditaan omat toimenpideohjelmat. Strategia yrityksen näkökulmasta LCA Engineering Oy:n toimitusjohtaja Vesa Junttila kuvaa elinkeinostrategian laadintaa ja toteutusta prosessiksi, joka mahdollistaa ja pakottaa miettimään ja kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti. - Suunnittelualan yrityksen edustajana olen erittäin mielelläni osallistunut prosessiin, koska sekä elinkeinotoimen että yrityksen onnistumisen todennäköisyys on mielestäni aina sitä suurempi mitä paremmin tavoitteita on mietitty ja suunnitelmallisesti asetettu etukäteen. Strategiaprosessin toteutusvaiheissa meillä on entistä paremmat mahdollisuudet esittää uusia ideoita ja kehittää hyviä ratkaisuja esimerkiksi energia- ja ympäristöasioiden osalta, jotka toki ovat aina olleet meille tärkeitä, kommentoi Junttila. Strategiatyön hedelmiä yrityksille Elinkeinostrategian työstäminen on tuonut yrityksiä yhteen ja synnyttänyt uusia verkostoja ja yhteistyötä. Pienyritykset saavat verkostojen kautta mahdollisuuden suurempien tukeen. Pääsemällä mukaan suuryrityksen toimitusketjuun pienyritys profiloituu uskottavana toimijana ja saa uusia markkinayhteyksiä. Vesa Junttila kertoo saaneensa prosessissa uusia kontakteja. Myös tietoisuus muiden alojen aktiivisista toimijoista alueella lisääntyi. - Mielenkiintoista onkin nyt yrittää saada liikkeelle hankkeita, jotka ulottuisivat yli eri toimialojen ja palvelisivat Kouvolan elinvoimaisuuden kehittämistä laajemmin. Mielestäni tähän on olemassa hyviä mahdollisuuksia. On hyvä muistaa, että strategiassa on vasta linjattu asioita ja asetettu tavoitteita, jotka eivät toteudu itsestään vaan tarvitaan paljon työtä, yritteliäisyyttä, aktiivisia ihmisiä ja konkreettisia toimenpiteitä, Junttila korostaa. Kouvolan elinkeinovisio - Kouvola on innovatiivinen, monipuolinen ja ympäristöystävällinen elinkeinoelämän keskus, joka hyödyntää tehokkaasti strategisen asemansa sille luontaisesti kilpailukykyisillä toimialoilla. Lisätietoa: Toimeen on jo tartuttu Kouvolan metsä-, energia- ja ympäristöalan yritykset ovat perustaneet verkoston ja määritelleet toteutushankkeita. Työryhmä on luonut MEY -toimintamallin, jossa määritellään minkä tyyppistä uutta liiketoimintaa alueelle aiotaan kehittää. Esimerkkeinä kehityskohteista ovat uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen ja innovaatioiden kehittäminen sekä ekologinen rakentaminen ja asuminen. TS-E Tuote tunnettu koko Suomessa Biopohjaisen eristyksen edelläkävijä Ekovillassa on luja usko energiatehokkuuteen, sillä biopohjainen lämmöneristäminen tulee lisääntymään. Investointi uuteen kuusikuituun perustuvaan eristelevyyn vahvistaa yrityksen asemaa markkinoilla. EKOVILLA on ollut jo kolmekymmentä vuotta kiinteistöjen energiatehokkuuden asialla. Kierrätyspaperiin perustuva yrityksen nimen mukainen puhallettava eristysvilla on tuttu tuote koko Suomessa. Kun energiatehokkuuden merkitys edelleen korostuu rakentamisessa, on Ekovillassa lähdetty hakemaan määrätietoisesti uusia ratkaisuja lämmöneristykseen. Tuon työn tuloksena Katajaharjussa käynnistyy tammikuussa kuusikuituun perustuvan eristelevyn valmistaminen. - Yleinen suuntaus näyttää olevan menossa siihen suuntaan, että biopohjainen lämmöneristäminen tulee lisääntymään, toimitusjohtaja Reijo Louko näkee. Loukon mukaan Euroopassa on orgaanisista tuotteista, kuten turve, pellava ja hamppu, tehty paljon lämmöneristeitä. Suomessa on ajateltu Toimitusjohtaja Reijo Louko. olevan typerää rakentaa jonkin eksoottisen materiaalin varaan, koska meillä on puuta. KUUSIKUITU valikoituikin Ekovillan uuden eristelevyn materiaaliksi aivan luonnollisesta syystä. - Suomalainen kuusi on pitkäkuituisin täällä kasvava puulaji. kuva lukas pearsall Suomessa puu osataan kuiduttaa juuri sellaiseksi kuin pitää. Ekovillassa oli ensin ajatus tehdä kuusikuitu itse, mutta he päätyivät hankkimaan kuidun valmiina tehtaalleen. - Metsäteollisuudessa on valtavasti kapasiteettia vapaana, joten on järkevää ostaa kuitu. Tuotantoprosessissa kuituun lisätään sideainetta, jonka jälkeen siitä muodostetaan raina. Se sidotaan ja puristetaan haluttuun paksuuteen ja leikataan ja paketoidaan sen jälkeen kuluttajatuotteeksi. UUTUUSTUOTE poikkeaa Ekovillan nykytuotteesta siinä, että se on levyä. Louko näkee, että tuotteet vahvistavat toisiaan. Nyt rakentajalle ja valmistalotehtaille on tarjolla heiltä optimaalinen kokonaisuus sekä seiniin että yläpohjaan. - Tällöin kiinteistössä on samanrakenteinen orgaaninen vaippa-aine, eikä tule kosteusongelmia. Eristelevyn tuotannon käynnistäminen tuo seudulle kaivattuja uusia työpaikkoja. Kun tuotteen markkinointi ja myynti pyörii täydellä teholla, on alkuvaiheen kuuden henkilön vahvuus mahdollista nousta aina 25 uuteen työpaikkaan. - Kun tässä ajassa tekee näitä juttuja, niin on uskottava siihen, että kääntyminen aavistuksen verran montusta ylöspäin riittää. ANSIOKKAASTA toiminnastaan Ekovilla sai marraskuun lopulla Kouvolan vuoden 2009 yritys - tunnustuksen. Se lämmittää yrittäjää, varsinkin kun tietää olevansa tärkeällä alalla. Investointi lämmöneristykseen nimittäin pienentää energiankulutusta koko kiinteistön elinkaaren ajan. Louko korostaa, että ei jaksaisi tehdä työtään, jos ei luottaisi siihen. Hänellä riittää energiaa iloita koko henkilöstönsä menestyksestä, mainiten heistä nimeltä kaksi. - Nousiaisen Ville ja Lallukan Juha ovat hoitaneet hommansa mainiosti, suksi on kulkenut olympiavuonna mallikkaasti. VV

9 KETTERÄ KUMPPANI 9 Palveluverkosto neulansilmässä Vaikka kaupungin talousarvion laadinta saattaa tuntua pelkältä miinusmerkkien vetämiseltä, on meillä lupa odottaa terveempiä tulevia vuosia. Omatoimisuus on avain uuden palveluverkoston omaksumiseen. PITKITTYNEEN syvän taantuman pohjamudista kurkotteleva taloustilanne ei ole otollisinta maaperää tehdä kaupungin talousarviota lähivuosille. Taloussuunnittelupäällikkö Marja Huovinen myöntää käytännön tuskan todeksi. - Ensi vuoden budjetti on tosi sinnikkäiden ihmisten työn tulos, tapa toimia ja järjestelmät eivät ole vielä täydessä iskussa uudessa organisaatiossa. Kaupunkilaisille talousarvion valmistelusta on välittynyt synkkä kuva säästöjen ja leikkausten muodossa. Huovinen luo positiivista uskoa huomiseen, sillä hän katsoo nyt tehtävien ratkaisujen kääntyvän pitkässä juoksussa voitoksi. - Palveluverkoston rakenteisiin puuttuminen ja niiden tervehdyttäminen tässä tilanteessa luo tukevan pohjan tulevaan. Talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula lisää, että kaupunkilaiset tottuvat muutoksen kautta uuteen palveluverkostoon. Hän näkee väistämättömänä sen, että ihmisten omavastuu palvelujen suhteen lisääntyy. - Kaupungin tehtävä on luoda toimintaedellytyksiä ja valmiuksia, kaupunkilaiset osallistuvat niiden toteuttamiseen omalla hyvällä asenteella. POSITIIVISIIN uutisiin voi kirjata myös sen, että kunnallisveroprosenttiin ei nyt kosketa. Harjula myöntää, että 19 prosenttia on tällä hetkellä erittäin pyhä luku. Myönteinen signaali on niin ikään kaupungin matala velkaantumisaste. - Se toimii meille eräänlaisena puskurina vuoden tai kahden verran, Harjula huokaa. Koko palveluverkosto on siis joutumassa syyniin ja se on iso linjaamiskysymys kouluille, kirjastoille, kentille ja monelle muulle. - Asiakasmaksut eli kaupunkilaisten omavastuuosuus tulee kasvamaan, Huovinen linjaa. Hän muistuttaa käyttömaksujen ja todellisten kulujen kaulan olevan todella iso. Terveydenhuoltoon tulossa oleva oma malli on yksi hyvä esimerkki uusista toimintamalleista. LÄHTÖKOHDAT eivät siis mairittele ja Harjula sekä Huovinen listaavat tukun tiedossa olevia uhkatekijöitä. Itse aiheutettua on käsien sitominen 3 vuodeksi lähiverkkoon ja lainsäädännöstä johtuen 5 vuodeksi henkilöstöön. - Henkilöstömäärä ja kulut yllättivät meidät kielteisesti, ne nousevat pakosti esiin säästökeskustelussa, Marja Huovisen ja Jyrki Harjulan sormet riittävät hyvin Kouvolan veroprosentin esittämiseen. Piilossa oleva yksi sormi on 12 miljoonan euron arvoinen, mutta sitä ei hevillä nosteta pystyyn. myöntää Harjula. Kuntien yhdistymisestä saatava korvaus hiipuu pois ja valtiolta on tulossa lisää keppiä. Valtion velkaantuminen on iso tekijä ja se tietää tiukentuvaa kuntataloutta. - Yhden putken malli, missä valtionosuus määräytyy euroa per asukas, on tulossa. Olemme silloin häviäjän puolella, Huovinen tietää. Näkemys perustuu siihen, että Kouvolan väestökehitys on huolestuttava ja vanhusväestön osuus kasvaa. Se taasen tietää väheneviä verotuloja. Kehitteillä olevat tuottavuusohjelma ei pure vielä vähään aikaan. Ensi vuosi onkin pitkälti menojen sopeuttamista tuloihin. Huovinen ja Harjula näkevät taloudellisen tulevaisuuden samassa valossa, samoin tehdyt valinnat. - Olisimme tosi tiukoilla, jos kuntien yhdistymistä ei olisi tapahtunut. VV Toiminta tehostuu ja keskittyy Vuokrataloyhtiöt liittyvät yhteen Vuodenvaihteessa kuntaliitoksen perintönä olevat erilliset 12 vuokarataloyhtiötä liittyvät kaupungin omistamaan Kiinteistö Oy Kouvolan Vuokrataloihin. Vuokratalojätissä on lähes 200 talossa kaikkiaan 4350 asuntoa. - Fuusion myötä vuokra-asuntokantamme muodostaa sellaisen kokonaisuuden, jolla pitäisi pärjätä kohtuullisen hyvin tulevaisuudessa. Liikevaihtomme tulee olemaan yli 20 miljoonaa euroa ja sen pyörittämiseen tarvitsemme jokaisen 40 työntekijästä aikaisemmista vuokrataloyhtiöistä. Kaikille saatiin rakennettua mielekkäät uudet toimenkuvat, oikeat ihmiset oikeille paikoille. Iloksemme voimme kertoa, että meillä on jopa lisähenkilöstölle tarvetta, koska yhdistyvissä yhtiöissä on aiemmin käytetty ostopalveluja, jotka osittain puramme. Mm. tekninen isännöitsijä tarvitaan lisää, kertoo toimitusjohtaja Kari Vaija. - Yhdistyessämme keskitämme asiakaspalvelun Kouvolan keskustaan Keskikadulle. Elimäen ja Anjalankosken vuokra-asuntojen palvelupisteet loppuvat helmikuun lopussa. Kuitenkin kaupungin yhteispalvelutoimistoissa näillä paikkakunnilla palvellaan myös keskeisimmissä vuokra-asuntoasioissa. Kuusankoskelle keskittyvä taloushallintomme palvelee jossain määrin vuokrausasioissakin. Tekninen ja muu hallintohenkilöstömme sijoitetaan Kouvolan keskustaan erilliseen toimistotilaan. - Kiinteistö Oy Kouvolan Vuokrataloilla on käynnistynyt mittava peruskorjaus Keskikatu ykkösessä Hansan vastapäätä. Talossa uusitaan kaikki ulkoseiniä lukuun ottamatta, kertoo toimitusjohtaja Kari Vaija. - Ensimmäisenä vuotena tutkailemme mitä kaikkea valtava vuokra-asuntomassamme sisältää. Niin sanotusti salkutamme talot neljään ryhmään sen mukaan, mitä niille jatkossa tehdään. On kehitettäviä taloyhtiöitä, selvitettäviä, poistettavia ja pidettäviä. - Suunnitelmissamme on toteuttaa 4 isoa peruskorjauskohdetta vuosittain. Uudiskohteemme painottuvat erityisasumisen puolelle. Marjoniemeen valmistuu ykkösvaiheessa 48 erityisasuntoa ja kakkosvaiheessa reilut 50 lisää. Myös opiskelija-asuntopuolella meillä olisi rakennuspaineita Kasarminmäellä, kunhan sopiva tontti vain löytyy. Opiskelija-asuntoja meillä on tällä hetkellä noin 400 kpl. - Kaupungin vuokra-asuntotilanne on kohtuullinen. Pieniä yksiöitä ja kaksioita menisi enemmänkin, kolmiot ja isommat asunnot odottelevat jonkin aikaa uusia vuokralaisiaan. Nykyisen yhtiömme täyttöaste on hyvä 97,5% ja hintatasomme kilpailukykyinen. Muutamia vuokrataloja olemme myyneet vuosien varrella asuntokapasiteettimme purkamiseksi. Kaupungille jää vielä yksittäisiä kiinteistöjä ja satoja asunto-osakkeita ympäri Kouvolaa, jotka liitetään meidän toimintaamme vielä ensi vuoden aikana. Mielenkiintoista katsoa miten muuttoliike Kouvolan sisällä kehittyy. Nyt hakeudutaan keskustaan, mutta jatkossa saatetaan halutakin maalle synnyintaajamiin, arvioi Kari Vaija. UA Kiinteistö Oy Kouvolan Vuokratalot Keskikatu 5 A Kouvola Puhelin

10 10 KODIKAS KOUVOLA Lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Kouvolassa Lastensuojelulain 36 :n mukaisena lastensuojelun avohuollon tukitoimina järjestetään tukihenkilöja tukiperhetoimintaa. Se on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kehitystä sekä arjessa selviytymistä. Tukihenkilöitä ja -perheitä käyttävät pääasiassa lastensuojelun avohuolto, mutta toimintaa pyörittää lasten sijaishuolto. Lasten sijaishuoltoyksikön tehtävänä on tukihenkilöiden ja -perheiden rekrytointi, koulutus, ohjaus ja neuvonta. Lasten sijaishuollossa on ns. pankki, josta lastensuojelun avohuolto tilaa tarvittavan tukihenkilön tai -perheen. Tähän työhön on valjastettu kahden sosiaaliohjaajan työpanosta ja heidän tehtävänään on kehittää ja ylläpitää toimintaa. Lastensuojelutyön kannalta on hyvin tärkeää, että olemme voineet kohdistaa resursseja tukihenkilö- ja -perhetoimintaan. Työmuoto on merkittävä avohuollon tukitoimi ja myös lasten sijaishuolto sekä jälkihuolto käyttävät palvelua. Resurssointi työhön helpottaa sosiaalityöntekijöitä päätöksentekovaiheessa, koska heidän ei tarvitse lähteä etsimään mahdollisia ehdokkaita vaan he laittavat pyynnön ns. pankille. Positiivista tukihenkilö- ja -perhepankkitoiminnassa on myös se, että nyt on mahdollista tukea jo olemassa olevia toimijoita ja kouluttaa säännöllisesti uusia toimijoita joukkoon mukaan. Uuden Kouvolan ensimmäiseen koulutukseen syksyllä osallistui 17 vapaaehtoista kurssilaista. Tämä työmuoto edesauttaa laadukkaiden lastensuojelupalveluiden tarjoamista asiakkaille. Tukiperhe -ja tukihenkilöpankki Tukihenkilö- ja tukiperhepankki on aloittanut toimintansa vuoden 2009 alusta. Tukihenkilö- ja -pankkia hoitavat lasten sijaishuollon sosiaaliohjaajat Suvi Liikkanen ja Elina Turunen. Kevään 2009 aikana on koottu yhtenäiset tiedot alueella toimivista tukihenkilöistä ja -perheistä esitietolomakkeiden avulla. Uusien lomakkeiden avulla on haluttu yhtenäistää tietoja. Tiedot auttavat löytämään tuettavalle lapselle tai nuorelle sopivan perheen tai tukihenkilön. Tällä tavoin pystytään vastaamaan lapsen tai nuoren tarpeisiin paremmin. Tukihenkilö- ja -perhetoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen taustalla on lastensuojelulaki Kuva Piritta Keränen (417/2007). Toiminta perustuu yhteiseen sopimukseen sosiaalitoimen, tukiperheen/tukihenkilön ja tuettavan perheen kesken. Tukiperhetoiminnassa tuettava lapsi osallistuu perheen arkeen säännöllisesti ja yöpyy perheessä esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa. Usein tuettavat lapset ovat leikki- tai kouluikäisiä. Tukihenkilötoiminnassa tuettava ja tukihenkilö tapaavat yhteisen tekemisen, yhdessäolon tai harrastusten merkeissä. Tapaamiset ovat useimmiten viikoittaisia ja parin tunnin mittaisia. Tukihenkilö tai tukiperhe merkitsee lapselle aikuista, joka huomaa, näkee ja kuulee hänet. Toiminnalla pyritään kehittämään lapselle tai nuorelle sekä hänen perheelleen luottamuksellinen, turvallinen ja lämmin ihmissuhde, joka tukee hänen kasvua ja kehitystään. Lapsi tai nuori voi tarvita tukea esimerkiksi koulunkäynnissä, sosiaalisissa suhteissa tai harrastuksissa. Tukihenkilönä ja -perheenä voi toimia oman elämänkokemuksen tuomien tietojen ja taitojen pohjalta. Parhaimmillaan toiminta antaa lapselle sekä tukihenkilölle ja tukiperheelle myönteisiä onnistumisen kokemuksia. Tuettavan lapsen kanssa voi esimerkiksi leikkiä, lukea, käydä uimassa, tehdä läksyjä tai käydä teatterissa. Tuettavan nuoren kanssa voi esimerkiksi harjoitella asioiden hoitoa ja rahan käyttöä. Tukiperhe- ja tukihenkilökoulutus Tarvetta uusille tukihenkilöille ja -perheille on jatkuvasti. Tänä syksynä Kouvolan kaupunki yhteistyössä Punaisen Ristin Kouvolan osaston kanssa järjesti uusille tukiperheille ja -henkilöille koulutuksen Kouvolassa. Kurssilla perehdyttiin lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaan, lapsen ja nuoren kehitykseen, lastensuojeluun sekä vapaaehtoistoimintaan. Mukana koulutuksessa oli tukiperheen äiti ja tukihenkilö kertomassa omista kokemuksistaan tukitoiminnasta. Koulutuksen tavoitteena oli antaa perusvalmiudet tukihenkilöille ja -perheille tukitoimintaan. Seuraavaa koulutusta suunnitellaan syksylle Tukihenkilö- ja -perhepankin perustamisen myötä tukihenkilöistä ja tukiperheistä huolehditaan entistä paremmin. Kerran vuodessa järjestetään yhteinen tapaaminen, jonka sisältö muodostuu tukihenkilöiden ja -perheiden toiveista sekä tarpeista. Lisäksi on suunnitteilla vertaistukiryhmän aloittaminen, sillä tukihenkilöillä ja -perheillä on oikeus saada tukea omalle tärkeälle työlleen. S-RJ Jos koet, että sinulla on aikaa ja voimia lähteä mukaan tukiperhetai -henkilötoimintaan, niin voit olla yhteydessä ympäri vuoden lasten sijaishuollon sosiaaliohjaajiin Elina Turuseen ja Suvi Liikkaseen. Sijaishuoltotoimisto Kustaa III tie 10 B Valkeala Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen puh Vs. sosiaaliohjaaja Suvi Liikkanen puh vs. sosiaaliohjaaja Elina Turunen puh sähköpostiosoitteet: Uuden Kouvolan uudet terveyspalvelut Kuntaliitoksen myötä Kouvolassa yhdistettiin sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut yhteiseksi PERUSTURVAN toimialaksi. Kuntaliitos on johtanut myös siihen, että Kuusankosken aluesairaalan potilaat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta oman kunnan asukkaita vaikka sairaala kuuluu edelleen Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Uuden Kouvolan palveluita halutaan kehittää yhtenä kokonaisuutena. Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt esittää Kymenlaakson sairaanhoitopiirille, että Kuusankosken aluesairaalan toiminta siirtyisi Kouvolan kaupungin toiminnaksi alkaen. Tällä tavoitellaan tulevan terveydenhuoltolain mukaisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä sujuvaksi, potilaslähtöiseksi palveluksi. Väestön ikääntyminen lisää terveyspalveluiden kysyntää. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, samoin kuntien talous. Peruspalveluiden tuotannossa on tästä syystä välttämätöntä hakea uusia ratkaisuja. Samoin on panostettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, myös kuntalaisten omin toimin. Erikoissairaanhoidon palveluiden turvaaminen vanhenevalle väestölle on Kouvolalle suuri haaste. Tavoitteena on turvata aluesairaalan toimintakyky ja samalla arvioidaan tilatarpeet; onko mahdollista peruskorjata nykyisiä sairaalamäen rakennuksia vai olisiko kuitenkin kustannustehokkainta ja palveluiden toimivuuden kannalta parempi rakentaa kokonaan uudet tilat, jolloin terveysaseman ja sairaalan palvelut saataisiin saman katon alle. Aluesairaalan liitossuunnitelmasta huolimatta Kouvola pysyy edelleenkin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenenä ja ostaa Kymenlaakson keskussairaalalta mm. synnytykset ja vaativan erikoissairaanhoidon. Maakunnallisena yhteistyönä on myös järkevää tuottaa laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä sairaala-apteekin palvelut, kuten nykyisinkin. Terveyspalveluiden uudelleen järjestelyllä saadaan kuntalaisille joustavat ja hyvin toimivat palvelut. Kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat samassa yksikössä potilas saa tarvitsemansa hoidon yhdestä pisteestä ja näin voidaan lisätä myös tuottavuutta ja kustannustehokkuutta jonottamista ja päällekkäistä työtä vähentämällä. Kaikkia palveluita ei luonnollisesti ole tarkoitus keskittää, vaan lähipalvelut turvataan kaupungin eri terveysasemilla ja esimerkiksi kouluilla ja oppilaitoksissa. Kuusankosken terveysaseman ulkoistussopimus on päättymässä keväällä 2010 ja parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia tuottaa nämä terveyspalvelut omana toimintana. Tässä on ratkaisevaa osaavan henkilöstön ja erityisesti yleislääkärien saatavuus. Kuluneen syksyn aikana on valmisteltu aluesairaalan, keskussairaalan ja kaupungin virkamiesten yhteistyönä tulevia ratkaisuita. Toimenpide-ehdotukset on hyväksytty jatkotyöskentelyn pohjaksi. Mahdollisen uuden sairaalan rakentaminen on suurimpia tehtäviä ratkaisuja. Vuoden 2010 aikana selvitetään kiinteistöratkaisut, maakunnallisesti järjestettävät tukipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut sekä työnjako Kotkan keskussairaalan ja aluesairaalan välillä. Erityiskysymyksenä on ratkaistava psykiatrisen sairaalan tuleva toiminta. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, mutta tarkoitus on järjestää kaupunkilaisille laadukkaat ja terveyspalvelut ja myös henkilöstölle houkutteleva työpaikka. Uusi organisaatio aloittaa , vaikka kiinteistöratkaisujen toteutus viekin useampia vuosia. Kouvolan terveyspalveluiden uudistus etenee vauhdilla ja on valtakunnallisestikin laajaa kiinnostusta herättänyt edelläkävijähanke. KM

11 KODIKAS KOUVOLA 11 Kotihoidon tiimit yhteisiin tiloihin Kotihoito Kuntien yhdistyessä uudeksi Kouvolaksi vuoden 2009 alusta, yhdistyivät myös kotipalvelu ja kotisairaanhoito kotihoidoksi. Kotihoito kuuluu perusturvan Kotihoito ja vanhuspalveluiden palvelualueeseen. Kotihoitoon kuuluvat yhdistyneen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon (= kotihoito) lisäksi tukipalvelut sekä omaishoidontuki. Kotihoidon tukipalveluita ovat mm. kauppa-, ateria-, turva- ja kuljetuspalvelut sekä päiväkeskuspalvelut. Kotihoito on jaettu kolmeen alueeseen; eteläinen (ent. Anjalankoski ja Elimäki), keskinen (ent. Kouvola) ja pohjoinen (ent. Kuusankoski, Valkeala, Jaala). Alueiden toiminnasta vastaavat ja koordinoivat aluejohtajat. Henkilöstö koostuu kotihoidonohjaajista, toimistosihteeristä, sairaanhoitajista, lähi-/perushoitajista, kodinhoitajista ja kotiavustajista. Kotihoidon asiakkaiden lääkäripalvelut järjestyy avoterveydenhuollon kautta. Kotihoidon tarkoitus ja toimintaperiaatteet Kotihoito auttaa silloin, kun henkilö ei alentuneen toimintakyvyn tai sairauden takia selviydy itsenäisesti tai omaisten tai muun avun (esim. avoterveydenhuollonpalvelujen ) turvin ja turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen apua. Kotihoidon palvelut perustuvat asiakkaan palvelutarpeeseen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. Palvelut voivat vähentyä tai lisääntyä asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Kotihoidon tiimit uusiin, yhteisiin tiloihin Väestön ikääntyminen tuo haasteita palvelujen järjestämiseen niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin. Kouvolassa lisääntyvään palvelutarpeeseen pyritään vastaamaan käynnistetyllä palvelurakennemuutoksella. Kotihoidolla tässä uudistuksessa on keskeinen rooli. Toiminnan organisoinnissa tulee miettiä uusia toimintatapoja, joilla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Yhtenä keinona, toimintojen yhdistämisen ja henkilöstön koulutuksen lisäksi, on kotihoidon aluetiimien toiminnan keskittäminen kotihoitokeskuksiksi, niillä alueilla kun se toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista. Tiimien keskittämisellä kyetään mm. parantamaan henkilöstöresurssien organisointia ja kohdentamista sekä kotihoidon eri ammattilaisten välistä saumatonta yhteistyötä. Keskittämisellä pyritään myös tiedonkulun parantamiseen sekä työnjaon tehostamiseen kun koko henkilöstö, myös esimiehet, toimivat yhteisissä tiloissa. Pohjoisella alueella Kuusankosken alueen tiimit ovatkin muuttaneet yhteisiin tiloihin jo vuoden 2009 marraskuussa ja keskisellä alueella kaikki tiimit muuttavat yhteiseen kotihoitokeskukseen alkuvuoden Kuva Tarja Viinikka Sairaanhoitaja Outi Viitanen (oik.), perushoitaja Hilkka Strandberg, sairaanhoitaja Heidi Lehtonen, aluejohtaja Anne Koivula ja sairaanhoitaja opiskelija Saara Keisala suunnittelemassa viikon kotihoidon asiakaskäyntejä Kuusankosken uusissa tiloissa. aikana. Eteläisellä alueella Elimäen ja Korian tiimit ovat olleet yhdistyneinä jo vuosia. Muille kotihoidon alueiden tiimeille pyritään löytämään sopivat yhteiset tilat mahdollisimman pian. Toiminnan keskittämisessä kotihoitokeskuksiin on myös haasteita, jotka on huomioitava palveluiden järjestämisessä esim. joillakin alueilla asiakaskäyntimatkat pitenevät. Haasteisiin pyritään vastaamaan mm. tietotekniikkaa hyödyntäen. Vuoden 2009 alussa tapahtunut yhdistyminen on työntekijöille ollut suuri muutos. Muutto uusiin tiloihin ja uusien toimintamallien ja - käytäntöjen opettelu on työntekijöille haastavaa, mutta asiakastasolla pyritään mahdollisimman vähäisiin muutoksiin. Toimintojen keskittämisellä pyritään vastaamaan palvelurakennemuutoksen myötä tuleviin haasteisiin sekä edelleen kehittämään kotihoidon palveluja. Keskittämisen myötä koko kotihoidon henkilöstön ammattitaito ja osaaminen on joustavammin ja tehokkaammin käytössä palveluita järjestettäessä. TJ Kotihoidon aluejohtajat: Eteläinen Riitta-Liisa Mynttinen puh Keskinen Britta Dölling-Hasu puh Pohjoinen Anne Koivula puh Kotihoidon palvelupäällikkö Tuula Jaakkola puh Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestetään ikäihmisille Ikäihmisten päivätoiminta on Kouvolan kaupungin järjestämää kotihoidon tukipalvelua, jonka avulla pyritään tukemaan kuntouttavalla työotteella ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kuva Tarja Viinikka Kaunisnurmen päivätoiminnan väki suosittelee lämpimästi päivätoimintaan osallistumista myös muille ikäihmisille. Päivätoiminta on asiakaslähtöistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa on mahdollisuus iloiseen yhdessäoloon muiden ihmisten kanssa. Ikääntyessä voi omasta kunnosta huolehtiminen joskus unohtua ja lisäksi myös monet sairaudet voivat aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemistä. Päivätoimintaan osallistumalla ikäihmisten henkinen hyvinvointi sekä yleiskunto useimmiten kohenevat. Päivätoiminta tarjoaa asiakkailleen hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakykyä tukevaa toimintaa. Päivätoiminnassa pohditaan yhdessä esim. ajankohtaisia asioita, ulkoillaan, jumpataan tai vaikka lauletaan. Päivätoiminnan avulla myös sairasta omaistaan hoitava henkilö voi saada hetken omaa aikaa, vaikka asioiden hoitamista varten. Kouvolassa on yhteensä kahdeksan päiväkeskusta. Ne sijaitsevat Myllykoskella, Sippolassa, Elimäellä, Jaalassa, Kotiharjussa, Kaunisnurmella, Kuusankoskella ja Valkealassa. Aukioloajat vaihtelevat alueittain. MK Päiväkeskus l Antaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista tukea kotona asuville l Edesauttaa asiakkaan kotona selviytymistä l Tukee omaishoitajan jaksamista Päivätoiminnan asiakkaiksi voi hakeutua tukipalveluohjaajien kautta. Tukipalveluohjaajat Leena Seppälä puh Päivi Amberg puh VAKAAT-työryhmä koordinoi iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyä Kouvolassa Iäkkäiden tapaturmista ainakin 80 % on kaatumisia. Kaatumistapaturmien ehkäisemistä varten on Kouvolassa toimivassa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksessa (Start-keskuksessa) perustettu iäkkäiden hyvinvoinnin ammattilaisista ja asiantuntijoista koottu VAKAAT-työryhmä. VAKAAT-työryhmän tavoitteena on saada iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn hyvät ja tehokkaat menetelmät käytäntöön sekä koti-, avoja laitoshoidossa että ehkäisevissä palveluissa. VAKAAT- työryhmän työ perustuu kolmeen kulmakiveen: 1) tutkimusnäyttöön: otetaan käyttöön tehokkaiksi todetut ehkäisymenetelmät 2) järjestelmälliseen seurantaan: tapaturmien määrän muutoksia ja tapaturmiin yhteydessä olevia tekijöitä seurataan TAPE-tapaturmien seurantaohjelmalla ja potilastietojärjestelmällä 3) tasapuoliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Kouvolan iäkkäillä on oikeus tehokkaaseen kaatumistapaturmien ehkäisyyn ja kaatumisen sattuessa sen jälkeiseen hyvään hoitoon Kouvolan internetsivuilla pyydetään kaupunkilaisten mielipiteitä ja ehdotuksia VAKAAT-ryhmän työn tueksi tammikuussa 2010 julkaistavassa kyselyssä. K-MK Lisätietoja: VAKAAT-työryhmä pj. Kirsi-Marja Karjalainen ja siht. Miia Pauna, Start-keskuksen päällikkö Ilona Nurmi-Lüthje, nettisivuilta kohdasta Toiminta/ Tapaturmien ehkäisy/ VAKAAT. Sähköpostilla

12 12 KODIKAS KOUVOLA kuva marja seppälä Ihastuttava Paaranmäki Arvokasta pintaa uuteen uskoon Keskustaa halkova Kouvolankatu ehostuu sekä näkyviltä osin että maanalaiselta sielultaan. Kahdessa osassa tehtävä täysremontti näkyy ja tuntuu niin kiinteistön omistajien kuin kadulla liikkujien päivittäisessä elämässä. KESKUSTAN katualueiden viime vuosien näkyvimpiä muutoksia on ollut Manskin kävelykatuosuuden mittava muodon muutos. Nyt sille on luvassa arvoistansa jatkoa, kun Kouvolankatu kokee täydellisen kasvojen kohotuksen. Vuosien 2010 ja 2011 kesäkausina toteutettava remontti koskee Tunnelikadun ja Kivimiehenkadun välistä osuutta. Ensi kesänä myllätään väli Anttilan Kulmalta Manskille ja seuraavana suvena on loppupätkän aika. Suunnittelupäällikkö Tapani Vuorentausta on nähnyt jo suunnitteluvaiheessa paljon haasteellisia yksityiskohtia, jotka konkretisoituvat käytännössä. Tavoite on kuitenkin selkeä. - Saada viriteltyä olemassa olevaan tilaan viihtyisä ja liikenteellisesti toimiva ratkaisu, joka on toteutettavissa kustannustehokkaasti. TULEVAT muutokset tähtäävät liikenteen sujumiseen ja turvallisuuteen viihtyisyydestä tinkimättä. Kouvolankadun valaistus uusitaan kokonaan ja talvivaloista (Jouluvalot) on tarkoitus saada pysyvä ja laadukkaan tyylikäs ratkaisu. Asemakadun liittymästä tulee korotettu, jolla on liikennettä rauhoittava vaikutus. Suojateiden kohdat ovat kavennettuja eli vain ajoradan levyisiä. Näin ollen parkkipaikat ovat ikään kuin taskussa. Pyöräilijöille tulee kadulle oma kaksi metriä leveä väylä, joka erottuu materiaalillaan muusta katualueesta, esityksenä on värillinen asvaltti. Myös jalkakäytäville on tulossa täydellinen mylläys. - Uusimme rakenteet, sillä arviomme mukaan ne eivät ole timmissä kunnossa. Lisäksi pintamateriaali muuttuu asvaltista betonilaataksi ja luonnonkiveksi. Viihtyisyyttä lisäävät vielä puun juurille tulevat levähdyspaikat ja vesielementit. Inva -parkit, pyörätelineet ja uudet liikennemerkit löytyvät nekin suunnitelmasta. MAAN ALLA tehtävät muutokset tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Niin vesijohdot kuin sadevesiviemärit menevät uusiksi lähes koko matkalta. Samalla uusitaan kiinteistöjen talohaarat ja niiden ränneistä tulevat sadevedet ohjataan sadevesiviemäriin. Sähkö- ja televerkkoyhtiöt saneeraavat samaan aikaan omat verkostonsa. - On ilman muuta järkevää panna arvokas pinta kerralla kuntoon. Saneeraus tuntuu eittämättä kadun varrella olevien yritysten ja ihmisten elämässä. Heille onkin luvassa tiedotustilaisuuksia töiden tuomista muutoksista. Mutta paljon on tapahtunut jo suunnitteluvaiheessa. Nykyisellä mallilla asianosaiset pääsevät jo varhain mukaan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmien ja asukastilaisuuksien kautta kommentit on saatu kerättyä jo suunnitteluvaiheessa. - Saamme parhaan mahdollisen ratkaisun, vaikkei kaikkia näkemyksiä voikaan toteuttaa. Vuorentausta kehuu mallin toimivuutta, sillä lopulliseen suunnitelmaan ei tullut yhden yhtä kommenttia. Työ kannattaa tehdä huolella, sillä tuleva muutostyö on meitä asukkaita varten. VV Anjalan kirkon lähellä sijaitseva idyllinen Paaranmäki on viime vuosina vetänyt puoleensa lapsiperheitä. Inkeroislaiset Jenni ja Tommi Reiman eivät olleet kuulleetkaan Paaranmäestä yhdeksän vuotta sitten kun etsivät taloa itselleen. - Lehti-ilmoituksesta huomasimme talon Paaranmäellä ja lähdimme etsimään sitä. Se oli talvea kun tulimme pihaan ja ihastuimme heti, niin taloon kuin idylliseen alueeseenkin. Teimme kaupat rintamamiestalosta. Ensimmäinen kevät ja kesä toivat ihanan yllätyksen kun alueen isot tammet ja koivut puhkesivat lehteen ja suuret tontit pääsivät oikeuksiinsa, muistelee Jenni Reiman. - Pääasiassa rintamamiestaloja luvulta omaava Paaranmäki on noin talon mukava yhdyskunta. Meidän aikana väki täällä on jonkin verran vaihtunut. Iloksemme nuoria lapsiperheitä on muuttanut paljon naapurustoomme. Vanhempaakin väkeä löytyy. Löytyypä muutamasta talosta pääkaupunkiseudulta tulleita kesäasukkaitakin. Yhdet kesäasukkaat ihastuivat paikkaan niin, että myivät asuntonsa pääkaupungista ja asettuivat Paaranmäelle pysyvästi. Ja mikäs on ihastuessa idylliin, jonka läheltä löytyy palvelut ja paljon muuta, hehkuttaa Jenni. - Anjala-seura on vireä ja vaalii paikan historiaa ja elävöittää tätä päivää. Anjalan kartanon mailla vuonna 1788 tehty Anjalan liitto on tunnettu historian merkkipaalu. Kuningas Kustaa III on kuulemma tarkkaillut sotatoimia Paaranmäen viereiseltä kukkulalta. Alueella kulkeekin historiasta kertova ympäristöpolkuverkosto. 250 vuotta vanha Anjalan puukirkko korjattiin kerran kaikissa Ruotsi-Suomen kirkoissa kannetun kolehdin voimin. Paaranmäen lähellä on Anjalan vanhin hautatausmaa. ns. Wrede-suvun hautausmaa, heidän hautakappelinsa ja kuuluisan Matilda Wreden hauta. Paaranmäellä on siis hienot Anjalan historialliset puitteet. - Tämän päivän paaranmäkeläiset löytävät monipuoliset palvelut vain kilometrin päästä Anjalasta. On kaunis kirkko, seurakuntatalo kerhoineen, kaksi kauppaa, R-kioski, parturi, posti, päiväkoti, nuorisokeskus, kartanomuseo, ravintola yms. Sihvakan lampi uimaloineen ja Kymijoki lautta-ajeluineen tarjoaa vesielementtiä. Urheilutalolla on monenlaista toimintaa mm. MLL:n perhekahvio, jumppaa, sählyä ja antiikkihuutokauppoja. Urheilukenttä ja sieltä lähtevät maakunnan kuulut hiihtoladut ovat kovassa käytössä. - Anjalan ala-aste kilometrin päässä säilynee vielä vuosia. Siellä on paljon oppilaita. Meidän kuusivuotias esikoululainen Viivi on innoissaan kun eskarikavereita on peräti 28 kpl. Kolmen kilometrin päässä Inkeroisissa on ylä-aste, kirjasto, uima- ja jäähalli, nuorisotalo, kauppoja, ravintoloita ja muita palveluita. Ja mikäs on Paaranmäeltä iltasella lähtiessä kun saatiin juuri katuvalot. - Muutamana kesänä olemme järjestäneet Paaranmäen kesätapahtuman, jossa jutustellaan ja tutustellaan naapureiden kanssa tikanheiton, pelien ja grillailun merkeissä. Tänä kesänä osallistujia oli reilut 30. Kun vielä lisään, että vanha kunnon naapuriapukin Paaranmäellä pelaa, niin eiköhän tällä Paaranmäen tietoiskulla saada alueen muutama tyhjillään oleva talo asutettua, naureskelee Paaranmäkeensä ylen tyytyväinen Jenni Reiman. UA kuvat jenni reiman Paaranmäki on kodikkaan viihtyisä pientaloalue. Lähellä on Anjalan historialliset maisemat ja monipuolinen palvelutarjonta. Pulkkamäkiä alueella riittää Viivin ja Pepin riemuksi.

13 KETTERÄ KUMPPANI 13 Myötämäkeen menoa Mielakassa Risto Silvennoinen ei jaksa lakata ihailemasta, kuinka hieno talviurheilukeidas meillä on keskellä kaupunkia. Marianne Perin ilonaiheita lisäävät niin rinteisiin tullut hissilippu-uudistus kuin tykkilumiladun luominen hiihtäjille. PALVELUPÄÄLLIKKÖ Risto Silvennoiselle Mielakan hiihtokeskus on oikea lempilapsi. Kun hän 20 vuotta sitten muutti perheensä kanssa Kouvolaan, löytyi sopiva asunto 700 metrin päästä rinteestä. Laskettelutaustaiselle perheelle se oli todellinen onnenpotku. Silvennoinen on päässyt seuraamaan myös työnsä puolesta Mielakan kehittymistä. - Ei Mielakka ole sama paikka kuin 15 vuotta sitten. Kyllä yllätys on aikamoinen, jos joku silloin rinteessä vieraillut tulisi nyt paikalle, näin on toki käynytkin. Alkuaikoina, kun kaupunki omisti hiihtokeskuksen, Silvennoinen pääsi kokemaan, mitä rinteen hoitaminen ja lumetus tarkoitti. Hän on nähnyt myös Mielakan vaiheet eri omistusjärjestelyjen aikana. Nykyisestä tilanteesta Silvennoinen on mielissään. - Lumenan aikana kehitys on ollut sangen positiivista, Hyyryläisen Marianne Peri odotteli käynnistyvää hiihtokautta joulukuun alkupuolella levollisin mielin. Kaikki on valmista, kunhan vielä tykit pääsevät pauhaamaan lunta ladulle ja rinteeseen. Velillä on oikea ote hommiin. ALOITTELEVALLE laskijalle Mielakka on Silvennoisen mielestä oiva paikka. Eniten kehitystä hän näkeekin tapahtuneen vähän lasketelleiden ja aloittelijoiden olosuhteissa. - On naruhissi ja loiva rinne, joka on kuin viistoon käännetty pelto. Hiihtokoulun ensimmäiset tehtävät selvitettyään laskettelun harrastaja voi siirtyä sujuvasti pitkään ja edelleen loivaan takarinteeseen. Sen jälkeen onkin jo valmiuksia iskeä suksien kantit kiinni normaalirinteisiin. Suksilla laskijoiden ohella Mielakassa on huomioitu hyvin myös lumilautailijat ja freestylen harrastajat. Kumpareet, hyppyrit, paippikourut ja street-radat palvelevat juuri heidän harjoitteluaan ja harrastustaan. - On harvinaista koko Suomessa, että keskeltä kaupunkia löytyy tällainen paikka. TOISTA KAUTTAAN rinnepäällikkönä käynnistelevä Marianne Peri on viihtynyt erinomaisesti Mielakassa. Kiireinen kauden avauksen valmistelu tuo tullessaan muutaman mojovan uudistuksen. - Uusimme hissilippujärjestelmän, missä omaksi ostettavaan lippukorttiin voi ladata rinneaikaa tarpeen mukaan. CRD-Systemsin elektroninen järjestelmä perustuu luottokortin kokoiseen lärpykkään, jonka laskettelija kiinnittää esimerkiksi hihaansa. Lukulaite lukee kortin automaattisesti, jolloin sen käsittely nopeutuu. Sama systeemi on käytössä isommissa keskuksissa, Mielakan kortti toimii myös Sappeessa ja Häkärinteessä. HIIHTÄJIÄ Peri hemmottelee ensilumenladulla, joka tykitetään Mielakkaa kiertävälle pururadalle. Hiihtoladun lumetus käynnistyy samaan aikaan rinteen kanssa eli heti kun säät sallivat. Lumetuksella saadaan reilusti hyötyjä, joita ladulle tuleva käyttömaksu tuskin himmentää. - Latu saadaan aiemmin auki ja se kestää pidemmälle kevääseen. Se kestää paremmin säänvaihteluja ja on helpompi huoltaa. Vieraiden viihtymiseksi Perillä on listata runsaasti tapahtumia periaatteella joka viikolla jotakin. Esimerkiksi hän ottaa nostalgialauantain, jolloin hiihtokeskuksessa on lupa liikkua vanhoissa vetimissä, vaikka niissä neonkeltaisissa. Rinteessä toki kilpaillaankin ja Kouvola Snow Boarders kehittelee lisäksi kaikkea kivaa, mistä laskettelijat tykkäävät. Kaikki tapahtumat löytyvät kätevästi nettisivuilta www. mielakka.com. VV Latuseurantaa reaaliajassa Mielakka on Roopen kotimäki Roope Tonteri viettää reissumiehen elämää lokakuusta huhtikuuhun lumilautailun TTR -kiertueen ja maailman cupin merkeissä. Mielakan rinteissä hän pistäytyy mielellään aina, kun se on mahdollista. ROOPE TONTERI on tottunut kansainväliseen urheilijan elämään, joka heittelee häntä ympäri maailmaa lumilauta kainalossaan. 17-vuotias nuorukainen ei valita väsymystä, vaikka alituiset lentomatkat ja odottelut eivät nuorta miestä isommin ilahdutakaan. Vaikka runsas matkustaminen ottaakin pannuun, päivät rinteessä palkitsevat sitten monin verroin enemmän. Erityisesti treenipäivät ja kilpailun jälkeiset päivät ovat Roopen mielestä niitä parhaita. Piipahdukset kotimaisemiin ovat lokakuusta huhtikuuhun ulottuvalla kilpailukaudella sangen harvinaisia ja lyhyitä sellaisia, mutta sitäkin mieluisampia - Mielakka on minulle läheinen ja rakas paikka, tänne on aina tosi kiva tulla. Urheilun rinnalla Roope opiskelee Kainuun ammattiopistossa matkailun perustutkintoa. Sotkamon Urheilukoulun kanssa hän reissaa ahkerasti harjoitteluleireille hyvien maastojen äärelle. Niiden myötä opiskeluaika väistämättä pitenee, mutta Roopella riittää intoa opiskella on myös matkojen aikana. KILPAILUT ovat iso osa Roopen elämää ja hän on ehtinyt niittää jo tällä kaudella niissä menestystä. Hän hyppäsi sekä Lontoon että Barcelonan maailman cupiin kuuluvissa Big air- kisoissa hienosti viidenneksi. Viime keväänä Roope voitti Protest World Rookie finaalin Itävallassa. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) alaiset mc -kisat kuuluvat Roopen kisakalenteriin, samoin kuin TTR -kiertueen osakilpailut. - Laskijat arvostavat TTR -kiertuetta enemmän. Siellä ovat kaikki lajin parhaat mukana, myös ammattilaiset. Big Air eli hyppy on vain yksi lumilautailun alalaji, joka kuluu Roopen ohjelmaan. Hän osallistuu sen lisäksi myös Slopestyleen ja Halfpipeen. Roopen ranking sijoitus on TTR -kiertueella tällä hetkellä 61, joka on lähes 200 piinkovan lautailijan joukossa hyvää tasoa. Big airissa Roope on rankattu FIS:n listalla peräti kolmanneksi. - Finaaliin pääsy kisoissa on jo hieno juttu. Podiumi on sitten unelmien täyttymys. Halfpipe eli paippi on olympialaji, mutta Roope ei haaveile Vancouverin tämän talven olympialaisista. Lumilautailija voi nimittäin pysyä huipulla pitkään. - Mitä nuorempana aloittaa, sitä parempi. Kolmekymppiseksi asti kyllä pärjää. MIELAKASSA Roope aloitti pikkupoikana uransa ja rinne on tullut tutuksi satojen laskujen aikana. Sinne hän myös mielellään palaa Kun Roope Tonteri kävi marraskuussa Mielakassa, olivat rinteet vain sumun peitossa. Niin hän kuin monet muut harrastajat toivovat lumista ja pitkää laskettelukautta. kotiseudulla käydessään. Roopen mietteitä ja kuulumisia kisareissuilta voi seurata Mielakan nettisivuilta, missä hän alkaa pitää blogin tyylistä palstaa. Toki hän osallistuu myös Mielakassa pidettäviin kisoihin mahdollisuuksien mukaan. Edelleen kouvolalainen Roope on mainio urheileva ja edustava lähettiläs tekemään Kouvolaa tunnetuksi maailmalla. Molemmat osapuolet voivat hyödyntää tätä markkinointitoimenpiteissään. Kättä onkin jo puristettu solmitun yhteistyösopimuksen merkiksi. Roope on saanut valmistautua kauteen terveenä ja on valmis puolustamaan Kouvolan ja Suomen värejä lumilautailussa. VV Kaupungin ylläpitämien latujen hiihtokunto on ensilumista lähtien löydettävissä netistä. Latukoneiden ajamat reitit päivittyvät tuoreeltaan karttapohjiin hiihtolenkille tähtäävien iloksi. OLETKO joskus turhautunut siihen, kun olet sännännyt riemusta hihkuen hiihtoladulle uuden puhtaan lumen innoittamana. Ja sukset jalkaan saatuasi huomaat, että laduista ei näy kuin häilyvä uoma. Sitten onkin ruvennut tökkimään. Tämän talven lumilla tuo tuska helpottaa ainakin osittain, sillä kaupunki on ottanut käyttöön latujen kuntoa seuraavan järjestelmän. Palvelu löytyy Kouvolan kaupungin nettisivuilta polun Palvelut/Liikuntapalvelut/Latujen seuranta kautta. Ensi vaiheessa palvelusta löytyvät kaupungin itsensä omana työnä hoitamat ladut. Kun kokemusta ja käyttäjätietoa karttuu, on palvelu tarkoitus laajentaa kaikkiin latureitteihin. LATUJEN kunnon seuranta perustuu GPS-paikannukseen. Latukoneiden kuljettajilla on mukanaan normaali matkapuhelin, johon paikannusohjelma on asennettu. Kun he rupeavat ajamaan latua, he pistävät ohjelman päälle. - Ladun ajettuaan he kuittaavat sen tehdyksi, mistä jää jälki latukarttaan, Mirka Leinonen selvittää. Hiihtäjille latujen kunto avautuu värimaailman avulla. Sininen tarkoittaa, että latu on hiihdettävässä kunnossa, harmaa taasen että ei. - Hiihtokunnossa on kyllä suhteellinen käsite. Jollekin se tarkoittaa junaratamaista viimeistelyä, toiselle kelpaa pöpperöinenkin pinta. Seurantavalikon vasemmassa laidassa ovat kaikki palvelun piirissä olevat ladut. Niistä voi klikata mieleisensä auki ja päästä tutkimaan karttaa tarkemmin. - Reitin kohdalla näkyy päivämäärä ja kellonaika, milloin latukone on viimeksi ajanut kyseisen reitin. LEINONEN on seurantaohjelman pääkäyttäjä ja hän tekee tiivistä yhteistyötä koneenkäyttäjien, työnjohtajien ja liikuntapuolen ihmisten kanssa. Alkuvaiheessa kaikki kokemukset ja pienetkin vinkit ovat arvokkaita järjestelmän kehittymiseksi. - Kaikkein eniten kaipaan kylläkin lunta, naureskeli Leinonen joulukuun alkupäivinä. Idea seurantapalvelusta lähti itämään puheasteelta viime talvena ja se sai lisävauhtia loppukesästä. Palvelu perustuu joensuulaisen Fastroin kehittämään järjestelmään ja se on ollut käytössä Joensuun alueella viime hiihtokaudesta lähtien. Myyntipäällikkö Jarmo Mustonen Fastroista kertoo, että palvelu on kehitetty nimenomaan asukkaiden tarpeita ajatellen. Hänellä on mielessään jo lukuisia uusia sovelluskohteita, missä järjestelmää voi helposti hyödyntää. Hiihtokeskuksia palvelu kiinnostaakin jo kovin. - Luistinradat, keinotekonurmet, katujen auraus, listaa Mustonen lonkalta uusia käyttökohteita. VV Kouvolan hiihtolatujen seuranta nyt netissä! Kouvolan kaupungin latujen seuranta löytyy Kouvolan nettisivuilta liikuntapalveluosiosta. Linkistä voi seurata milloin tietty latu on viimeksi käyty hoitamassa. Palvelua tullaan laajentamaan ja latuja lisäämään tulevien talvien myötä. Palautetta ja lisätietoja:

14 14 KIEHTOVA KAUPUNKI Kylien neuvottelukunta terhakkaasti liikkeelle Kouvolan kaupunki on laaja ja monimuotoinen kylien ja taajamien kokonaisuus. Aktiiviset kylätoimijat esittivät uudelle Kouvolalle erityisen kylien neuvottelukunnan perustamisesta. - Neuvottelukunnan tarkoitus on toimia demokratiavajeen poistajana ja tehokkaana tiedonvälityskanavana kylistä kaupunkiin päin ja päinvastoin. Helmikuussa perustettu kylien neuvottelukunta onkin lähtenyt terhakkaasti liikkeelle. Mukana on edustajia peräti 60 kylästä ja kokouksia on pidetty kolme. Kaupungin maaseutupalvelut on neuvottelukunnan työrukkasena sihteerinään johtava maaseutuasiamies Markku Kansikas. Neuvottelukunta toimii yhteistyölinkkinä kaupungin ja maaseutukylien välillä. Kylien neuvottelukunta on yksi kanava aluedemokratian toteuttamiseen, jonka avulla kaupungin eri osien tasapuolista kehitystä voidaan edistää, kertoo kylien neuvottelunkunnan puheenjohtajaksi vuosiksi valittu Mikkelän tilan emäntä Maija Mikkelä, Elimäen Niinimäeltä. - Kokouksiimme on kutsuttu kaupungin eri toimialojen asiantuntijoita. Näin olemme saaneet tärkeät viestimme suoraan päättäjille. Mm. karsittava kouluverkkoasia on ollut asialistallamme ja olemme toimittaneet huolestuneen kannanottomme sivistystoimen ja lautakunnan tietoon. Syksyllä kaikkiaan 34 kylää listasi tärkeimmät huolenaiheensa kyläneuvottelukunnan kyselyssä. - Yhteisiä huolenaiheita olivat mm. tiestön kunto ja liikenneturvallisuus, tietoliikenneyhteyksien tasapuolinen turvaaminen, yhteisten kokoontumispaikkojen turvaaminen. Toisaalla kannettiin huolta aktiivisten kylätoimijoiden puutteesta kun taas toisaalla harvat aktiiviset uupuvat. Kylillä on vielä paljon talkoohenkeä jäljellä, mutta sille kaivataan kaupungilta tukea ja huomiota. Näin tämä arvokas voimavara kuva leena borg Maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen (vasemmalta), kylien neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Jaana Hakala, puheenjohtaja Maija Mikkelä, maaseutulautakunnan puheenjohtaja Sami Kuoppamäki ja neuvottelukunnan jäsen Matti Mäkelä ovat tyytyväisiä aktiiviseen neuvottelukuntaan. saadaan valjastettua koko Kouvolan parhaaksi, painottaa Mikkelä. - Kylien neuvottelukunta on kokoontunut hyvin rakentavissa ja innostuneissa tunnelmissa. Tieto kulkee ripeästi kaupungin ja kylien sähköpostiverkostoissa. Jopa 1000 kyläaktiivia kuuluu sähköpostirinkiimme. Neuvottelukunnan toimintaa kehitellään tehokkaammaksi. Niin kylissä kuin kaupungin päättävissä elimissäkin nähdään kylät tärkeänä osana kodikasta, kehittyvää Kouvolaa. Kylien yrityselämänkin jatkuva kehittäminen on neuvottelukunnan asialistalla, sanoo neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikkelä. Heidän maa- ja metsätaloustila on jo 12 vuoden ajan tarjonnut jatkuvasti kasvavalle joukolle aamiaismajoitusta, kokoustiloja ja tilausruokailuja. UA Maaseutupalvelut Markku Kansikas Johtava maaseutuasiamies puh Kustaa III tie 10, Valkeala maaseutupalvelut/ Kouvolan maaseutu Kouvolalaisten sankarivainajien muistomerkki Lääninpuistossa Kuvassa: vasemmalta Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan esikuntapäällikkö eversti Pekka Tynkkynen, komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen sekä hankkeessa mukana olevat Heli Mäki Palmeniasta, Sakari Viinikainen sekä Pirjo Paloranta iloitsivat hankkeen saamasta rahoituksesta. STRADA- hanke isoin harppauksin eteenpäin Sotilashistoria alueellisen identiteetin vahvistajana - lyhyemmin STRADA -hanke on ottanut ison askeleen eteenpäin, kun Kymenlaakson maakuntaliitto hyväksyi projektin osarahoitettavaksi Euroopan aluekehitysrahastosta. Kaikkiaan rahoitusta myönnettiin euroa hankkeen kokonaiskustannusten ollessa euroa. Myös Kouvolan kaupunki on hankkeessa yhtenä rahoittajana mukana. Projektin tavoitteena on Kymenlaakson alueen tunnettuuden ja saavutettavuuden kasvattaminen sekä kilpailukyvyn parantaminen matkailukohteena. STRADA- hankkeen keskeisin toimenpide on tutkimus, joka tarkastelee sotilashistoriaa Kouvolan kaupungin näkökulmasta. Tutkimus alkaa Turun rauhasta, etenee Kustaan sotien kautta Venäjän vallan aikaisten varuskuntien rakentamiseen ja viime sotien pommituksiin. Lisäksi kerrotaan Kasarminmäen, Korian, Utin ja Vekaranjärven varuskuntien historia ja kehitys. Tutkimus huomioi myös alueen kytkökset kansainväliseen politiikkaan. Tutkimus toimii käsikirjoituksena, joka pystytään tuotteistamaan edelleen tiedotus-, ja matkailutarkoituksiin. Toisin sanoen Itä-Suomen sotilasläänin komentajan aloitteesta lähtenyt sotilashistoriaa käsittelevä kirjahanke on nyt laaja, koko Pohjois- Kymenlaaksoa koskettava hanke, jonka seuraukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena onkin synnyttää Pohjois-Kymenlaaksoon valtakunnallinen matkailutie, jonka ympärillä on sotilashistoriaan liittyviä kohteita ja palveluja, jotka mahdollistavat matkailutoimintaa alueella. Projekti jakaantuu kahteen vaiheeseen. ensimmäinen vaihe on tutkimus ja kirja, joka on tarkoitus julkaista Toinen vaihe eli tuotteistaminen päättyy SE Kouvolaan pystytettiin talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kouvolalaisten muistoksi kuvanveistäjä Marjo Lahtisen veistämä patsas. Muistomerkin sijoituspaikka on Lääninpuisto. Muistomerkki paljastettiin , jolloin tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan alkamisesta. Muistomerkki on kokonaisteos, joka koostuu veistoksesta ja jalustasta Muistomerkissä miehen torso symbolisoi kaikkia isänmaan puolesta kaatuneita sankareitamme. Veistoksessa on voimakas fyysisyyden tuntu. Käsin viimeistelty pinta tuntuu iholta. Viitteellisenä teoksena se kuvaa jokaista, jonka nimi on kaiverrettu jalustassa olevaan kiveen. Jalustaan on hakattu kouvolalaisten sankarivainajien nimet, syntymä- ja kuolinaika sekä kuolinpaikka. Kivi, satoja miljoonia vuosia vanha Korpilahden graniitti materiaalina luo teoksen hengen antaen sille ikiaikaisuuden ja jatkuvuuden merkityksen. Muistomerkkihankkeen aloitteen tekijänä oli Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekilta ry. Hankkeessa ovat lisäksi mukana Kouvolan Sotaveteraanit ry, Sotainvalidien Veljesliiton Kouvolan osasto ry, Kouvolan Rintamaveteraanit ry, Kymenlaakson Sotaorvot ry, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kymenlaakson Perinneyhdistys ry, Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys ry, Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Kouvolan seurakunta ja Kouvolan kaupunki. Kouvolan kaupunginhallitus asetti kokouksessaan muistomerkkiä valmistelevan toimikunnan ja nimesi sen puheenjohtajaksi Pekka Jokisen. AK Kuva Heli Lehti

15 KIEHTOVA KAUPUNKI 15 Uutta matkailuvirtaa monipuolisesta Kymijoesta Kymijoen nostaminen uuden Kouvolan matkailuvaltiksi ja kalastusmatkailutulon karttuminen edellyttää vaelluskalakantojen, lähinnä lohen, palauttamista jokeen. Se tarkoittaa sopivien olosuhteiden luomista lohen luontaiselle lisääntymiselle muun muassa kalateitä rakentamalla ja säännöstelyhaittoja vähentämällä. Kun lohi on saatu viihtymään joessa, hoituu loppu kuin itsestään: lohi houkuttaa kalastajia ulkomaita myöten, kalastajat käyttävät majoitus- ja kauppapalveluita -ja matkailutuloja kilisee kassaan. Jos olosuhteet Kymijoessa tehdään suotuisiksi vaelluskalakantojen luontaiselle lisääntymiselle, hoituu loppu kuin itestään ja Kymijoesta tulee uuden Kouvolan matkailuvaltti, sanoo projektipäällikkö Vesa Vanninen. Kymijoesta olisi kunnostettavissa lähestulkoon Tenoon verrattava lohijoki, sillä joen sijainti on loistava. Toista vastaavaa ei löydy eteläisestä Suomesta tai edes Virosta. Pietarin seudulta ja Virosta olisi ihan perusteltua odottaa mittavaa kalastusmatkailua Kouvolaan, jos olosuhteista saataisiin rakennettua lohelle suotuisat, sanoo Kouvola Innovationin kehityspalveluissa kahta Kymijoen kehittämiseen tähtäävää hanketta vetävä projektipäällikkö Vesa Vanninen. Kymijoki on siis tuotteistettava ja saatettava se markkinoille sen kilpailukykyyn luottaen. Kotkassa Kymijoen kilpailukykyä on jo päästy testaamaan ja on nähty, että kalastusmatkailutulon saaminen Kymijoesta on mahdollista. Ylempänä jokivarressa olosuhteet ovat kuitenkin piirun verran haasteellisemmat. Jo vuosisadan alussa rakennetut padot valjastivat joen allasmaiseksi sarjaksi ja joki on otettu vesivoimatalouden käyttöön. Aikanaan merkittävän vaelluskalajoen menetyksiä on nykypäivään asti kompensoitu kalanpoikasten istutuksilla, mikä ei nykykatsannossa ole biologisesti kestävä toimintamalli. Halpaa lystiä vaelluskalakantojen palauttaminen Kymijokeen ei ole. Padot ohittavien kalateiden rakentaminen maksaa helposti miljoonia euroja. Mistä rahat? Ehkä iso EUhanke voisi olla ratkaisu, uumoilee Vesa Vanninen. Tai ehkä haitan aiheuttajien tulisi olla mukana kun jaetaan kalateiden rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia. Nykyisiä velvoitteita voisi olla hyvä muuttaa siten, että ne entistä paremmin palvelisivat vaelluskalojen luontaista lisääntymistä. Yhteistyötä maanomistajien kanssa ProKymijoki- ja Kymijoen virkistyskäyttö vetovoimatekijäksi -hankkeissa Kymijokivartta otetaan haltuun uuden Kouvolan ja Iitin korkeuksilla. ProKymijoki-hanke toteuttaa jokivarteen erilaisia rakenteita, muun muassa laavuja ja kalastuslaitureita. Kymijoen virkistyskäyttö vetovoimatekijäksi -hankkeen tavoitteena puolestaan on kehittää Kymijoen alueen vesistöjen virkistys- ja matkailukäyttöä edelleen kartoittamalla olemassa olevat ulkoilureitit, uimapaikat, venesatamat, luontokohteet ja muut vastaavat. Samalla kartoitetaan Kymijokivarren maankäytön suunnitelmien ajantasaisuus. Vannisen kesä tulee kulumaan jokivarren kohteita kiertäen ja uutta suunnitellen. Työtä pitää tehdä yksityisiä maanomistajia kuunnellen ja heidän kanssaan neuvotellen. Veneenlaskupaikat ja rantautumislaiturit, retkeilyreitit, laavut ja vessat edellyttävät yhteistyöhalua maanomistajilta. Lisäksi on tarpeen haastatella matkailuyrittäjiä ja selvittää mitä he haluavat ja millaisia kehittämistarpeita heillä on. KL Sillalta näkyy valoisa Kouvola Kouvola esittäytyy Matka messuilla monipuolisena, lähellä kaikkea oleva tapahtumarikkaana seutuna. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun opiskelijat panevat parastaan hienon messuosaston luomiseksi. VUODEN ikään varttunut kookkaampi Kouvola lähtee tammikuun lopun Matka messuille edelleen uudessa tilanteessa. Saman sateenvarjon alla on paljon tarjottavaa, mikä näkyy myös messuteemassa. Oman lisänsä tarjontaan tuo Iitti, joka on Kouvolan mukana messuosastolla. - Kerromme, mitä kaikkea Kouvola ja Iitti tarjoavat, meillä ei ole yhtä selvää kärkeä, Kouvola Innovation Oy:n matkailupäällikkö Raija Sierman viestii. Lähes aina matkamessuilla olleen kaupungin toteuttavana kumppanina on yleensä ollut mainostoimisto. Tällä kertaa katseet kohdistuivat pitkästä aikaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun suuntaan. Matkailupalvelu antoi ammattikorkeakoululle raamit osaston suunnittelemiseksi. Saadut ehdotukset yllättivät Siermanin. - Ehdotusten taso yllätti, pienoismalleja ja 3D -kuvia sisältäneet esitykset olivat todella laadukasta työtä. Ehdotuksia oli kaikkiaan kymmenkunta, joista valitsimme Raija Sierman (vas.), Antti Viitanen, Katri Jaakkola ja Pia Hiltunen katselevat tyytyväisenä vielä näytöllä olevaa messuosastoa. Tammikuun lopulla on sitten toteuttamisen vuoro. tarkoitukseen parhaiten soveltuvan ehdotuksen. VOITTANEEN yhdeksän muotoiluopiskelijan työryhmän vetäjä Antti Viitanen kuvaili heidän työtään nopeatempoiseksi. - Aivoriihen ja paperille piirtelyn kautta käytimme kaksi päivää suunnitteluun ja kolme pienoismallin rakentamiseen. Osaston katseenvangitsijana ja tilanjakajana toimii neljä metriä korkea silta. Jakamisen idea perustuu siihen, että Hamina on mukana samassa sadan neliön korttelissa. Multimediaan sävyttämässä ratkaisussa sillalta heijastuu veden kuva alas ja myös ääni on mukana. Ilmentäähän vesielementti vahvasti molempia osallistuvia kaupunkeja. Luonto on muutenkin isossa roolissa aina nurmikkoisia istuimia myöten. Viitasen ryhmä myös rakentaa suunnittelemansa osaston. Koulun tiloissa tehtävä koerakentaminen varmistaa toteutuksen onnistumisen, itse kokonaisuus nähdään vasta messuilla. Tavoite on silti kirkkaana mielessä. - Aiomme voittaa messujen hienoimman osasto tittelin. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖNÄ toimiva liiketalouden opiskelija Katri Jaakkola on tietoisesti ison urakan ohjaksissa. - Ison organisaation ja kokonaisuuden hallinta, aikataulut ja tiedottaminen pitävät kyllä vireessä. Jaakkola suhtautuu työhönsä terveen itsekriittisesti, sillä oppimisen ja kokemuksen kannalta projekti on ainutlaatuinen mahdollisuus. Oman mausteensa Jaakkolan työhön tuovat oppilaitoksen ja kaupungin työryhmien lisäksi messuille kumppaneina osallistuvat yritykset, jotka esiintyvät yhteisen ilmeen alla oman näköisinään. Messut ovatkin alusta loppuun seudullista yhteistyötä parhaimmillaan. Viestintäkoordinaattori Pia Hiltunen näkeekin Matka messut oivana tilaisuutena esitellä lähes vieraalle Kouvolan kiistämättömiä valtteja. - Meillä on täällä monipuolinen alue, mikä on lähellä kaikkea ja missä on runsaasti kiinnostavia tapahtumia. VV

16 16 KIEHTOVA KAUPUNKI Uusivuosi 2010 Tapahtumat Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset kevätkaudella 2010 Kokousaikataulu Valtuuston kokoukset, maanantaisin klo Kaupunginhallituksen kokoukset, maanantaisin klo Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Niemelä, puh , Kouvolan kaupungin puhelinnumerot Eniron luettelossa Kouvolan kaupungin keskeisimmät puhelinnumerotiedot ovat Eniron Kouvolan puhelinluettelossa 2010, jota ilmestyi joulukuussa. Kaupungin yhteispalvelutoimistoista voi hakea luettelon, mikäli sitä ei ole jaettu kotiin. Kaupungin sähköinen puhelinluettelo löytyy Ajatuksissa oma yritys? Meiltä faktaa suunnittelun tueksi: maksutonta neuvontaa alkaville yrittäjille asiantuntija-apua jo toimivien yritysten kehittämiseen neuvontaa 24/7 - Yritystulkki katso: www. kinno.fi Apunasi myös seudullinen yritysrekisteri ja rekisteri vapaista toimitiloista Tule käymään! Kinnon Yrityspalvelut osoitteessa: Vartiotie 4, Kouvola Puh Pikalainoja pääkirjastosta Kouvolan pääkirjastossa on aloitettu uusi pikalainapalvelu. Pikalainaksi voi lainata suosituimpia aikuisten uutuuskirjoja sekä kertomakirjallisuutta että tietokirjoja. Pikalainojen laina-aika on yksi viikko, eikä pikalainoja voi uusia. Pikalainaus on mahdollista vain paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa, sillä pikalainattavaa teosta ei voi varata. Kirjasto valitsee pikalainattavaksi sellaista aikuisten uutuuskirjallisuutta, jonka kysyntä on vilkasta. Asiakkaalla on näin ollen mahdollisuus lainata tällainen uutuuskirja varausjonon ohi. Pikalainauksessa oleville kirjoille on pääkirjastossa aivan oma hylly näkyvällä pai- Löydä KOUVOLA LUONNOLLINEN HAUSKA & VAUHDIKAS KIEHTOVA & KIINNOSTAVA HISTORIALLINEN KULTTURELLI JOULUINEN Vuoden 2010 Kouvolan matkailuesite ilmestyy Esitettä voi noutaa matkailutoimistosta kaupungintalolta ( Torikatu 10, A-rappu), yhteispalvelutoimistoista, kulttuuritaloilta, matkakeskuksesta, kauppakeskus Hansasta kalla lainaustiskin läheisyydessä. Näin asiakkaiden on helppo löytää pikalainassa oleva aineisto kirjastossa asioidessaan. Mikäli asiakkaalla on aiemmin tehty varaus teoksesta, joka löytyy kirjaston pikalainahyllystä, voi asiakas halutessaan lainata kirjan pikalainana. Tuolloin varaus poistuu asiakastiedoista. Kouvolan pääkirjaston käyttöönottama pikalaina monipuolistaa kirjastopalveluja. Pikalainattavina olevia kirjoja kannattaa käydä tarkistamassa hyllyltä vaikka päivittäin. Finlandia-ehdokas tai päivän puheenaiheena oleva uutuusteos saattaa olla lainattavissa suoraan pikalainahyllyllä. - Pikalainattavaa aineistoa on tällä hetkellä vain muutama kappale, mutta kirjasto hankkii niitä lisää erityisesti IDYLLINEN IITTI Uusi matkailuesite Kouvolasta ja ABC -asemilta. Esitettä on saatavilla myös englannin-, venäjän-, viron- ja saksankielisenä. Nouda omasi! Lisätietoja matkailusta ja tapahtumista: kevään uutuuksista, toteaa kirjastonjohtaja Tuija Lindström. Pikalainakappaleen lisäksi samasta teoksesta on kirjastossa myös normaalilla tavalla lainauksessa olevia niteitä. Kun pikalainattavan kirjan kysyntä olkaa hiipua, muuttaa kirjasto teoksen tavalliseksi lainattavaksi kappaleeksi. Pikalaina on normaalin lainauksen tavoin maksuton palvelu. Pikalainaus on käytössä Kouvolan kirjastoista vain pääkirjastossa. TH Kouvolan pääkirjasto puh. lainaus/palautus , puh. neuvonta ,

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET

LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Kokemäen kansalaisopisto 25.6.2013 LUKUVUODEN 2013 2014 OPETUSOHJELMAN PERUSTEET Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2013 31.7.2014 Syyskausi 9.9. 15.12.2013 Kevätkausi 7.1. 18.5.2014

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI KIVALO - OPISTO 1.1.2014 KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI Kivalo-opisto on perustettu 1.1.2014 entisten Kemin työväenopiston sekä Kivalojen seutuopiston (Keminmaan, Tervolan ja Simon kansalaisopistot)

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Salon kaupungin kouluverkkoselvitys

Salon kaupungin kouluverkkoselvitys Salon kaupungin kouluverkkoselvitys Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupunginjohtajan tapaaminen Halikko, 21.11.2013 Kehityspäällikkö Janne Hyvärinen Strategisen kehittämisen osasto Koulu alueen

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 88 29.09.2015 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 29.09.2015 88 Lasten ja nuorten lautakunnan talousarviota on valmisteltu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Mobiilisovelluksen kokeilu valinnaisliikunnan tunneilla CoreFOX Edu. Yläkouluseminaari, Jyväskylä

Mobiilisovelluksen kokeilu valinnaisliikunnan tunneilla CoreFOX Edu. Yläkouluseminaari, Jyväskylä Mobiilisovelluksen kokeilu valinnaisliikunnan tunneilla CoreFOX Edu Yläkouluseminaari, 17.3.2016 Jyväskylä Mobiilisovelluksen kokeilu Kokeilu neljässä akatemiaverkoston yläkoulussa tammikuu maaliskuu 2016

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Esityslista nro 3 / 2015 Sivistyslautakunta

Kosken Tl kunta Esityslista nro 3 / 2015 Sivistyslautakunta Kokousaika Keskiviikko 15.4.2015 klo 18 Kokouspaikka Kosken kunnantalo, kunnanhallituksen huone Saapuvilla olleet jäsenet varajäsenet Jalli Marja pj. :t 36- Mikkola Laura Hämäläinen Risto vpj. :t 36- Nummela

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ

ARJEN KESKIÖSSÄ ARJEN KESKIÖSSÄ 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet asumisratkaisut yhteistoiminnallisena kehittämisenä Tulosten ja vaikutusten arviointi 1. Asukkaiden toiveet ja tarpeet: asuminen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot