Tulevaisuutta muokkaamassa
|
|
- Emilia Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulevaisuutta muokkaamassa Aalto-yliopiston visio, missio ja strategia vuosille Aalto-yhteisön keskustelualoite (kesäkuu elokuu 2015) Toimintaympäristö Lyhyt historia Aalto-yliopisto perustettiin yhdistämällä Helsingin Kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Uuden yliopiston kansalliseksi tehtäväksi annettiin tutkimuksen, taiteen ja koulutuksen huippuosaamisen avulla vahvistaa Suomen kykyä uuden luomiseen ja innovaatioihin. Aalto-yliopiston säätiön säädekirjan allekirjoittivat vuonna 2008 Suomen valtion ja keskeisten teollisuus- ja talouskehitystä edistävien instituutioiden edustajat. Sidosryhmät sopivat uuden yliopiston tukemisesta sijoittamalla huomattavia summia sen perustamispääomaan ja lisäämällä merkittävästi sen perusrahoitusta vuosina Aalto-yliopisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta Trendit Valtioiden välinen kilpailu on tiukentunut maailmanlaajuisesti uusien maiden liityttyä osaamistalouksien joukkoon. Aasian valtiot sijoittavat yhä enemmän tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin, ja niiden taloudet kasvavat. Runsaasti rahoitusta saavat Pohjois-Amerikan korkeakoulut pitävät edelleen kärkisijaa korkeakoulujen vertailuissa. Yhdysvaltojen parhaat yliopistot perustavat uusia toimipisteitä kehittyville markkinoille, tekevät yhteistyötä maailman nopeimmin kehittyvien talouksien kanssa ja hyötyvät niiden kykyvarannoista. Euroopan korkeakouluja rahoitetaan ensisijaisesti julkisilla varoilla. Haastavan taloustilanteen vuoksi Euroopan valtiot ovat järkeistäneet korkeakoulutuksen rahoitusta keskittämällä sitä aikaisempaa enemmän parhaiten menestyville korkeakouluille ja edellyttämällä tutkimustulosten tehokasta soveltamista ja levittämistä. Korkeakoulut ovat aikaisempaa riippuvaisempia EU:lta, kansallisilta tutkimusneuvostoilta ja -viranomaisilta sekä yksityisen sektorin tilaustutkimuksista saadusta erittäin kilpaillusta ulkoisesta rahoituksesta. Suomen taloudella on edessään vakavia haasteita viime vuosien negatiivisen bruttokansantuotteen kehityksen ja negatiivisen kauppataseen vuoksi. Vientiteollisuus ei ole toipunut ICT-sektorin romahduksesta ja edelleen jatkuvasta metsätalouden paradigman muutoksesta. Lisäksi Suomi menettää vähitellen asemiaan akateemisen toiminnan kansainvälisessä vertailussa ja sen innovaatiokyky heikkenee muihin pieniin Skandinavian, Euroopan ja Aasian talouksiin verrattuna. Taloudellisten haasteiden vuoksi Suomen valtio on pienentänyt alkuperäistä Aalto-yliopiston ja koko korkeakoulusektorin rahoitussitoumustaan. Uuden hallituksen strateginen kehittämissuunnitelma (toukokuu 2015) tuo lisää koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan leikkauksia. Lisäksi hallitus ajaa Suomen korkeakoulusektorin rationalisointia ja profiloitumista sekä korkeakoulujen hallinnon ja palveluiden tehostamista. Toisaalta hallitus suunnittelee strategisia investointeja esimerkiksi biotalouden, puhtaan teknologian ja digitalisoinnin kehittämiseen. Kaikki nämä ovat Aalto-yliopiston keskeisiä osaamisalueita. Aalto-yliopiston vuosien strategiaa päivitetään tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ja valtion tuki pienenevät ja kansainvälinen kilpailu lisääntyy. Saavutukset Aalto-yliopisto on toiminut hieman yli viisi vuotta. Olemme suoriutuneet yleisesti ottaen hyvin suhteessa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. 1
2 Teetimme toiminnan alkuvaiheessa kansainvälisillä asiantuntijoilla arvioita tutkimuksemme ja koulutuksemme lähtötasosta. Lisäksi perustimme kansainvälisiä neuvottelukuntia, jotka seuraavat jatkuvasti Aalto-yliopiston korkeakoulujen akateemista kehitystä ja antavat siihen liittyviä neuvoja. Yliopistossa on otettu käyttöön tenure track -urajärjestelmä, ja tähän mennessä on rekrytoitu yli 200 uutta professoria. Aalto-yliopiston profiilia on hiottu merkittävästi keskittämällä kaikki yliopiston uudet vakanssit seitsemälle keskeiselle tutkimusalueelle. Uudesta akateemisesta henkilöstöstä 30 % tulee Suomen ulkopuolelta. Keskeisen tutkimusinfrastruktuurin laatu turvataan korkeakoulujen omarahoituksella. Aalto-yliopiston tutkimuksen ja taiteen tuloksellisuus on kasvussa, sillä julkaisuja tehdään selvästi aikaisempaa enemmän, ja tutkijat, opettajat ja opiskelijat saavat entistä enemmän kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja. Lisäksi onnistumme usein saamaan erittäin kilpailtuja tutkimusapurahoja. Poikkitieteellisen tutkimuksen ja opetuksen määrä kasvaa Aalto-yliopistossa jatkuvasti. Yliopiston uudistamiseksi toteutetaan luovia käytäntöjä, tuetaan monitieteellisiä aloitteita ja käytetään muutosprosesseissa käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelmat on uudistettu täysin, opettajien pedagogista koulutusta on lisätty ja uudentyyppisiä opetuksen ja oppimisen tiloja sekä lähestymistapoja on kokeiltu. Tällä hetkellä uudistetaan maisteriohjelmia. Tohtorinkoulutusta on kehitetty merkittävästi parantamalla opiskelijoiden ohjausta sekä ohjelmien suunnittelua ja aikataulutusta. Kaikille opiskelijoille on tarjottu yrittäjyyskoulutusta ja Design Factoryn kaltaisia monitieteellisiä opetusalustoja tuetaan. Vuoden 2015 loppuun mennessä kansainväliseen Design Factory -verkostoon kuuluu 10 factorya eri puolilta maailmaa. Aalto-yliopisto tekee yrittäjyyskoulutukseen liittyvää yhteistyötä Stanfordin yliopiston kanssa ja muotoilukoulutukseen liittyvää yhteistyötä Shanghain Tongji-yliopiston kanssa. Ainutlaatuiseen opiskelijavetoiseen yrittäjyystoimintaan ja vireään startup-ekosysteemiin kuuluvat tunnetut brändit Aalto Entrepreneurial Society, Startup Sauna ja Slush. Aalto-yliopisto on investoinut nykyisten ja tulevien akateemisten johtajien johtajakoulutusohjelmiin. Sisäisten palveluiden tuotantoa on uudistettu palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Myös tilankäyttöä on järkeistetty. Tämänhetkiseen kehitykseen voidaan olla tyytyväisiä, mutta paljon on vielä tehtävää, ennen kuin Aalto-yliopistolla on mahdollisuuksia saavuttaa maailmanluokan asema. Innovaatiolupauksemme täyttämiseksi meidän on keskityttävä entistä enemmän erityisesti teollisuuden ja liike-elämän kanssa tehtävään yhteistyöhön. 2
3 Visio, missio ja arvot Nykyinen visio ja missio on suunniteltu säädekirjassa kuvattujen periaatteiden pohjalta: "Säätiön kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa, taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia." Nykyinen visio Aalto-yliopistossa alojensa parhaat kohtaavat ja menestyvät. Yliopisto tunnetaan kansainvälisesti tieteen, taiteen ja oppimisen vaikuttavuudesta. Aalto-yliopisto on asettanut myös TAVOITTEEN Maailmanluokan yliopisto vuoteen 2020 mennessä Nykyinen missio Aalto-yliopiston pyrkimyksenä on muuttaa maailmaa kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, monitieteisen yhteistyön, edellä käyvän oppimisen ja opetuksen, rajojen rohkean ylittämisen ja uusiutumisen keinoin. Yliopiston kansallisena tehtävänä on tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten hyvinvointia. Nämä tavoitteet saavutetaan tutkimuksen avulla ja kouluttamalla vastuullisia, ennakkoluulottomia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi ja muutosta edistäviksi toimijoiksi. Aalto-yliopisto kertoo itsestään tunnuslauseellaan Aalto-yliopisto meillä tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden Arvot Intohimo uuden etsimiseen - Vapaus luovuuteen ja kriittisyyteen - Rohkeus vaikuttaa ja menestyä - Vastuu välittää, suvaita ja innostaa - Perustana eettisyys, avoimuus ja tasa-arvo Vision ja missioiden uudistamistarpeet Aalto-yliopiston nykyinen visio ja missio ovat melko pitkiä eivätkä ne erota yliopistoa riittävästi maailman muista yliopistoista. Uudistamisen tarkoituksena on sopia lyhyestä ja selkeästä visiosta ja missiosta, jotka kertovat kunnianhimoisista tavoitteista sekä Aalto-yliopiston ainutlaatuisuudesta ja tarkoituksesta. Yliopisto kutsuu nyt Aalto-yhteisön tekemään ehdotuksia uudesta visiosta ja missiosta, joiden 1. on tarkoitus perustua säädekirjassa määritetylle missiolle ja 2. korvata nykyinen visio, missio, tavoite ja tunnuslause. Suunnitelmissa ei ole muutoksia arvoihin, jotka Aalto-yhteisö on innokkaasti ottanut käyttöön. 3
4 Ydinstrategia Tutkimus ja innovaatiot Saavutukset ja olettamukset vuoden 2012 strategian julkaisemisen jälkeen Aallon vuoden 2012 strategiassa ilmoitetaan tutkimuksen strategiseksi tavoitteeksi olla "kansainvälisesti arvostettu monialainen tutkimusyliopisto, jossa tutkimusta ja opetusta kehitetään rinnakkain. Lisäksi strategiassa todetaan omistautumisemme: "Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa". Hyödynnämme ainutlaatuista profiiliamme, joka yhdistää tieteen ja taiteen sekä teknologian, talouden ja muotoilun osaamisen tieteidenvälisen yhteistyön tehostamiseksi ja uusien innovaatioiden synnyn helpottamiseksi. Aalto-yliopiston viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana on saavutettu paljon: Tutkimuksen laatu on parantunut monilla alueilla ja tenure track -urajärjestelmän onnistunut käyttöönotto on uudistanut, kansainvälistänyt ja elävöittänyt tutkimusyhteisöä. Tohtorinkoulutuksessa on otettu suuria askeleita kohti parempaa ohjausta, suunnittelua ja aikataulutusta, mikä on tukenut väitöskirjojen valmistumista neljän vuoden tavoiteaikataulussa. Nykyiset haasteet Vuoden 2012 strategian keskeisimmät tekijät ovat edelleen ajankohtaisia ja osuvia: ne muodostavat tutkimusyliopiston perustan ja määrittävät Aalto-yliopiston ainutlaatuisen luonteen perusolemuksen. Nykyisessä taloustilanteessa sidosryhmien välinen vuoropuhelu on tärkeämpää kuin koskaan, ja tarvitaan läheistä yhteistyötä yritysten kanssa helpottamaan sekä tutkimusta että talouskasvua. Strategian uudistamistarpeet Laitos-, korkeakoulu- ja yliopistotasolla tehty työ on selventänyt, mihin tutkimusalueisiin keskitytään. Työ on johtanut myös resurssien uudelleenjakamiseen vahvemman tutkimusympäristön rakentamiseksi. Aalto-yliopiston suorituskyvyn arvioimiseen kehitetyt mittarit (keskeiset suorituskykymittarit) ovat kehittyneet suuresti. Edelleen tarvitaan kuitenkin paljon työtä, jotta voisimme tarjota kattavan keinovalikoiman yliopiston johtamiseksi oikeaan suuntaan. Monialainen tutkimus ja projektit, jotka ylittävät laitosten ja korkeakoulujen rajoja, lisääntyvät. Kaksi tutkimusta tukevaa alustaa platformia kerää professoreja organisaation eri puolilta ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja kysymyksiä. Aallon osaamisen koko potentiaalin käyttäminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Myös teollisten, akateemisten, kansallisten tai kansainvälisten ulkoisten sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Keskeiset kysymykset Millä keinoilla voidaan edistää moni- ja poikkitieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa? Miten voidaan edistää tutkimuksen voimavarojen keskittämistä keskeisille alueille samalla kun ylläpidetään ketteryyttä tarttua uusiin tilaisuuksiin ja vastata uusiin tarpeisiin? Miten voidaan kehittää yhteistyötapoja paikallisten ja globaalien yritysten, paikallisen innovaatioekosysteemin ja akateemisten kumppanien kanssa? Mitä yliopisto voi tehdä yrittäjyystoiminnan vaalimiseksi? Miten voidaan edistää tutkimusyhteisön kansainvälistymistä ja tehdä Aallosta ja Suomesta hyvä paikka ulkomaiselle henkilökunnallemme? Ovatko nämä uuden strategian keskeiset tekijät mitä puuttuu ja mitä voidaan jättää pois? 4
5 Oppiminen ja opetus Saavutukset ja olettamukset vuoden 2012 strategian julkaisemisen jälkeen Aallon opetusta ja oppimista koskevassa vuoden 2012 strategiassa määritellään strateginen tavoite seuraavasti: Kunnianhimoisen akateemisen opetussuunnitelman lisäksi opetuksen tärkeimmät tavoitteet ovat luovan ja yrittäjähenkisen kulttuurin edistäminen ja opiskelijoiden valmistaminen työelämään. Inspiroivana ammattimaisena yhteisönä yliopisto kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Vuoden 2012 strategian tärkeimmät tekijät pätevät edelleen. Euroopan ja erityisesti Suomen haasteet ovat kuitenkin kovempia kuin joitakin vuosia sitten. Viime vuosien aikana olemme uudistaneet kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmat sekä niihin liittyvät opetusmenetelmät. Tuemme entistä enemmän luovuutta, monitieteellisyyttä, innovatiivisuutta ja yrittäjähenkisyyttä kuvastavaa ajattelutapaa. Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia, mutta meidän täytyy jatkaa työtä systemaattisesti. Nykyiset haasteet Aallon oppiminen ja opetus ei ole riittävän tuloksellista. Tärkein opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) käyttämä laatumittari on vuosittainen kandidaattipalaute, jossa Aalto on sijoittunut heikoimmin suoriutuneiden joukkoon kaikkien Suomen yliopistojen vertailuryhmässä. Opettajien ja palveluhenkilökunnan tulisi kehittää opetusmenetelmiä ja opintojen tukemista. Opintojen edistyminen jää tavoitteiden alle. Yli 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta, mutta tuskallisen hitaasti. Lisäksi suurella joukolla opiskelijoita on opintopisteitä melkein riittävästi valmistumiseen, mutta viime metreillä opinnot eivät enää edistykään. Aalto on onnistunut rekrytoimaan hyvin opiskelijoita kotimaisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Aallon koulutusohjelmat eivät kuitenkaan ole ulkomaisten opiskelijoiden mielestä riittävän houkuttelevia. Koulutusohjelmien strateginen suunnittelu on toteutettu yliopiston omassa piirissä ilman riittävää tartuntapintaa muun yhteiskunnan kanssa. Strategian uudistamistarpeet Nykyinen edellä käyvää oppimista ja opetusta koskeva strategia on yhä perusteiltaan käyttökelpoinen. Tarvitaan kuitenkin keskitetympiä ja perusteellisempia pyrkimyksiä, jotta voidaan kouluttaa muutosagentteja eli hyvin koulutettuja yliopistosta valmistuneita henkilöitä, jotka pystyvät luomaan uudenlaista arvoa ja hyvinvointia yrittäjinä, asiantuntijoina, johtajina, tutkijoina ja päättäjinä. Keskeiset kysymykset Edellä mainitut haasteet ja mahdollisuudet herättävät monia kysymyksiä: Miten voimme kehittää koulutusohjelmiamme kansainväliseen kilpailuun verrattuna houkuttelevimmiksi tarttumalla suuriin haasteisiin? Miten saisimme nykyaikaisesta oppimisteknologiasta suurimman mahdollisen hyödyn? Miten voimme hyödyntää teollisuuden, akateemisen yhteisön ja opiskelijoiden välisiä hyviä suhteita kursseilla, harjoitteluissa ja opiskelijaprojekteissa opintojen edistymisen ja työelämätaitojen edistämiseksi? Miten voimme parantaa opintojen edistymistä ja opiskelijoiden hyvinvointia kehittämällä opettajien ja palveluhenkilökunnan antamaa aktiivista huolenpitoa, ohjausta ja tukea? 5
6 6
7 Taiteellinen toiminta Saavutukset ja olettamukset vuoden 2012 strategian julkaisemisen jälkeen Taide on yksi yliopiston neljästä keskeisestä strategisesta alueesta. Aalto-yliopisto kehittää ja edistää eri alojen välistä taiteellista toimintaa ja ylittää eri tieteenalojen, tietoympäristöjen ja yhteisöjen rajoja. Yliopisto on kansainvälistä tunnustusta saanut edelläkävijä korkealaatuisessa taiteellisessa toiminnassa, joka yhdistää tieteen, taiteen ja oppimisen. Käytännössä taiteellista toimintaa on eri puolilla Aalto-yliopistoa. Yliopistossa on taiteellisen toiminnan ohjausryhmä, johon kuuluu professoreja kaikista Aallon korkeakouluista. Vuosien saatossa on toteutettu useita menestyksekkäitä projekteja, kuten Taide kampuksella ja viimeaikainen Aalto Festival, joiden tarkoituksena on levittää luovia käytäntöjä mahdollisimman laajasti yliopistolla. Lisäksi on useita poikkitieteellisiä projekteja, jotka ulottuvat korkeakoulujen perinteisten rajojen ulkopuolelle ja sisältävät luovia käytäntöjä, kuten Chemarts, ADDLab ja jaettuja professuureja esimerkiksi pelialalla. Alakohtaisella ja syvällä taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin tuntemuksella on pitkät perinteet Aalto ARTSissa. Sillä on toimintona yhdenveroinen asema tutkimuksen kanssa ja siihen pätevät (vähintään) samat laatuvaatimukset kuin tutkimustoimintaankin. Nykyiset haasteet Olemme keskellä suurta yhteiskunnallista muutosta, jossa monet teollistumisen ja koneellistumisen ajalta peräisin olevat käytännöt ja rakenteet ovat muuttumassa. Teknologinen kehitys, kuten tietokoneiden laskentatehon lisääntyminen, energian varastoinnin tehostuminen ja tietokoneiden käyttöalojen laajeneminen (esineiden Internet, älyvaatteet ja -asusteet, kehonsisäinen tekniikka, robotiikka) muuttaa yhteiskunnan rakenteita ja ihmisten vuorovaikutusta. Uusia työpaikkoja ja käytäntöjä kehittyy tavoilla, joita ei vielä osata edes ennustaa. Uuden aikakauden menestyvät yliopistot eivät toista vanhoja käytäntöjä, vaan ne uskaltavat tutkia uutta ja kokeilla ja kehittyä uusilla, luovilla tavoilla. Taiteellinen toiminta edistää luovaa tutkimusta, parantaa innovaatiotalouksia, välittää poliittista informaatiota, tarjoaa yksilöllistä hyvinvointia ja tekee globaaleihin arvoihin ja uskomuksiin liittyviä aloitteita tai vahvistaa tai haastaa niitä. Oman toimintamme ymmärtäminen, näkemyksemme muista, tulevaisuuden toimintamallien kehittäminen ja yhteiskunnan parantaminen perustuvat mielikuvitukselle ja oivaltamiselle. Aalto-yhteisön jäsenillä on erinomainen mahdollisuus olla tulevan kehityksen etulinjassa ja kehittää aidosti luova ja monialainen yliopisto. Kaikkien aaltolaisten saataville on toivottu taiteeseen perustuvia kursseja, joiden aiheita olisivat esimerkiksi värit, graafinen suunnittelu, luomisprosessi tai muotoilun perusteet. Tämä on vasta suunnitteilla, ja muutamia pilotteja on jo tehty, mutta ideana on luoda valikoima kursseja, joille jokainen Aallon opiskelija voi osallistua. Toinen kehitystä vaativa asia on tekemistemme jakaminen, mieluiten uusilla ja innovatiivisilla tavoilla, jotta voimme inspiroida yhteisöämme ja ympäröivää maailmaa. Strategian uudistamistarpeet Aallon nykyinen strategia oli aikoinaan rohkea se katsoo eteenpäin ja nostaa yliopiston ainutlaatuiseen asemaan. Sitä on päivitettävä ja uudistettava, mutta sen tärkeimmät kohdat pitävät edelleen paikkansa. Suurempi haaste on, miten pystymme noudattamaan asettamaamme strategiaa ja luomaan yliopiston, jossa koko yhteisö on sitoutunut ja saa mahdollisuuden ajatella uudella tavalla sekä kehittää luovuuttaan. 7
8 Keskeiset kysymykset Ehdotuksena on tarkastella yhdessä kolmea keskeistä kysymystä: Miten taiteellinen toiminta ja luovat käytännöt parantavat ja tukevat oman opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen uusia keinoja? Mitkä ovat sellaisia tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, joita valmistuvilta opiskelijoiltamme puuttuu ja joita voidaan kehittää taiteeseen perustuvalla koulutuksella? Miten Aallossa tehtäviä asioita voidaan jakaa paremmin sekä sisäisesti ja ulkoisesti uusilla tavoilla? 8
9 Strategian mahdollistajat Saavutukset ja olettamukset vuoden 2012 strategian julkaisemisen jälkeen Olemme ensimmäisten viiden toimintavuoden aikana tehneet useita yliopiston strategian mahdollistajien uudistuksia, jotka muodostavat pitkäaikaisen perustan yliopiston ydinstrategian menestyksekkäälle toteuttamiselle. Keskeiset Aallon ydinstrategian mahdollistajat, jotka määrittelimme vuonna 2012, ovat tutkijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan sekä kansainvälistymisen, infrastruktuurin ja palveluiden tukeminen. Ehdotuksena on järjestää nämä mahdollistajien aiheet uudelleen seuraavasti: johtaminen ja henkilöstö, palvelut, kampus ja rahoitus (katso kohta Strategian uudistamistarpeet). Valmiita tai keskeneräisiä keskeisiä uudistuksia ovat muun muassa seuraavat: Yleiset Kaikkien mahdollistajien ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen Johtaminen ja henkilökunta Selkeät ja erilaiset roolit ja urapolut sekä akateemiselle että palveluhenkilöstölle Yhteisesti määritetyt akateemisen johtamisen periaatteet; toteuttaminen käynnissä Johtamisosaaminen olennainen kriteeri johtavaan asemaan rekrytoitaessa Palvelut Palveluiden kehittämisohjelman toteutus: kustannustehokkuus, palveluyksiköiden määrän rationalisointi, matriisiorganisaation toteuttaminen, ydintoimintoihin keskittyvän palvelukulttuurin muutos käynnissä, palveluiden kehittäminen ja tuottaminen yhdessä luomalla ICT-infrastruktuurin vahvistaminen, joka mahdollistaa paremman loppukäyttäjäkokemuksen ja kustannustehokkuuden Kampus Yksi pääkampus Otaniemessä, joka mahdollistaa monialaisen yhteistyön, opiskelijoiden sitoutumisen ja alueellisen vaikuttavuuden Ketterä sisäinen vuokrausjärjestelmä, joka mahdollistaa tilasuunnittelun omistajuuden ja akateemisten yksiköiden tilojen optimoidun käytön Rahoitus Merkittävä ja jatkuva rahoituksen avulla kerätty säätiöpääoma, joka parantaa yliopiston pitkäaikaista taloudellista vakautta Nykyiset haasteet Useita keskeisten mahdollistajien uudistuksia on toteutettu, mutta moniin haasteisiin on vielä tartuttava: Yleiset Keskeisten mahdollistajien roolin muutos kustannuserästä lisäarvoa tuovaksi on käynnissä Johtaminen ja henkilökunta Siirtyminen uuteen, entistä ketterämpään johtamiseen ja työtapaan on vielä käynnissä. Johtajien on sisäistettävä roolinsa johtajina ja saatava hyvät johtamisen työkalut Palvelut Sirpaloitunut ja vanhanaikainen järjestelmä hidastaa palveluiden nykyaikaistamista ja kustannustehokkuutta Nykyinen palvelukokemus ei täysin täytä uuden käyttäjäsukupolven vaatimuksia Kampus 9
10 Hajautettu työtapa ja hajautunut tilojen käyttö hidastaa monialaista yhteistyötä sekä tehokkaampien ja ammattimaisempien ydintoimintojen ja palveluiden kehittämistä Emme hyödyntäneet mahdollisuutta kehittää työtiloja tukemaan työtapojen muutosta mobiileiksi, ajasta ja paikasta riippumattomiksi sekä toimintoja ja käyttäjiä yhdistäviksi Rahoitus Aalto on jatkossakin vahvasti riippuvainen julkisesta rahoituksesta, jonka näkymät ovat epävarmat; keskeistä monipuoliset uudet rahoitusvirrat Strategian uudistamistarpeet Nykyinen strategia ja sen mahdollistajien tavoitteet pitävät edelleen paikkansa. Nyt on kuitenkin syytä tarkastella uudelleen keskeisten mahdollistajien merkitystä. Ensimmäisten viiden vuoden aikana kansainvälistymisestä on tullut osa yliopiston kaikkia toimintoja, ja tämän vuoksi se on otettava huomioon kaikissa yliopiston strategisissa tavoitteissa eikä vain erillisenä alueena. Nykyisen strategian kampusta käsittelevässä osassa mainitut infrastruktuurit ovat olennainen osa tutkimuksen ydinstrategiaa ja näin ollen niitä käsitellään tutkimusta käsittelevässä osiossa. Nykyisessä strategiassa rahoitusta ja resurssien hankkimista ei esitetä erillisenä yliopiston strategian mahdollistajana, mutta seuraavien viiden vuoden ajalle ennustettujen merkittävien riskien vuoksi sitä käsitellään omassa osiossaan. Keskeiset kysymykset Keskeisiin mahdollistajiin liittyy useita erittäin tärkeitä kysymyksiä: Yleiset Ovatko valitut strategian mahdollistajat kaikkein olennaisimpia yliopiston tulevalle menestykselle? Pitääkö ensimmäisten viiden vuoden aikana tehtyjen saavutusten analyysi paikkansa? Onko jotain saavutuksia jätetty mainitsematta? Pitääkö nykyisten haasteiden kuvaus paikkansa? Mitä asioita on jäänyt mainitsematta? Miten keskeiset mahdollistajat integroidaan paremmin yliopiston ydintoimintoihin? Palvelut Mikä on digitaalisen muutoksen tärkein alue, jota on käsiteltävä seuraavien viiden vuoden aikana (esimerkiksi opiskelijoiden sitoutuminen, palveluprosessin parantaminen, tutkimuksen digitaalinen tukeminen, teknologia-avusteinen oppiminen ja opetus)? Johtaminen Miten houkuttelemme lahjakkaita ammattilaisia ja pidämme heistä kiinni? Minkälaista johtamista tarvitsemme auttaaksemme osaajia saavuttamaan sekä omat että Aallon kanssa yhteiset tavoitteet? Kampus Yksi periaatteistamme on kampuksen suunnittelu yhdessä. Miten yhteisö saadaan sitoutumaan paremmin kampuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen? Mitä tekijöitä tarvitaan kansainvälisesti kilpailukykyisen kampuksen ja innovaatioekosysteemin rakentamiseen? Rahoitus Miten voisimme kehittää yliopistolle uusia rahoituslähteitä? 10
11 Mitä keinoja voidaan ottaa käyttöön yliopiston pitkäaikaisen taloudellisen kestävyyden parantamiseksi? 11
Aalto yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Aalto yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovatiivinen kaupunki kevätseminaari 2013 Seppo Laukkanen Associate Vice President, Aalto -yliopisto 17.05..2013 Aalto-yliopiston strategia Visio Aalto-yliopistossa
LisätiedotAALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa
AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle
LisätiedotAalto-yliopisto. Raili Pönni
Aalto-yliopisto Raili Pönni 7.9.2017 Aalto-yliopiston organisaatio Insinööritieteiden Kauppa Kemian tekniikan Sähkötekniikan Perustieteiden Taiteiden ja suunnittelun Professorineuvosto Provosti, vararehtorit
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotTaideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010
Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotO S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N
O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N S T R AT E G I A 2 0 19 MISSIO Olemme vaikuttava sivistysyliopisto VISIO Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista
LisätiedotAalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri
Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun
LisätiedotKohti parempaa maailmaa
Kohti parempaa maailmaa Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden monialainen yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. tutkinto-opiskelijaa (laskennallinen FTE-luku) alumnia Vuonna
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotJohtavaa näkemystä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Johtavaa näkemystä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Aalto-yliopisto Kolme johtavaa suomalaista yliopistoa yhdistyi tammikuussa 2010 Helsingin kauppakorkeakoulu perustettu
LisätiedotMuuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!
Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotTutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6. Tapio Siik Head of ACE
Tutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6 Tapio Siik Head of ACE Tapio Siik Koulutus: DI, Ohjelmistotekniikka (TUT), IMD Työkokemus: Softplan, ABB, Intergraph, Nokia, XN-Ventures, Aalto, Harrastukset:
LisätiedotTERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä
TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä Ingmar Björkman Dekaani Kristiina Mäkelä Varadekaani Aalto-yliopisto Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu: 80 000 alumnia 20 000 opiskelijaa
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotTaideyliopiston strategia
2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun
LisätiedotJohtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!
Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotAallosta kestävän kehityksen osaajia
Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän
LisätiedotE-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA
E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotXAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu
XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio
LisätiedotKorkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä
Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotTERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä
TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä Ingmar Björkman Dekaani Kristiina Mäkelä Varadekaani Aalto-yliopisto Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu: 80 000 alumnia 20 000 opiskelijaa
LisätiedotPARAS. korkeakoulu opiskelijalle
Sijoita SeAMKiin PARAS korkeakoulu opiskelijalle Seinäjoen ammattikorkeakoulu on monialainen ja yhteisöllinen ammattikorkeakoulu, jonka tavoitteena on olla paras korkeakoulu opiskelijalle (Visio 2020).
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotOlemme. rohkeiden ajattelijoiden. monialainen yhteisö.
Olemme rohkeiden ajattelijoiden monialainen yhteisö. Keitä olemme Aalto-yliopisto on monialainen yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme innovatiivista yhteiskuntaa korkeatasoisen
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotData-Agenttien verkosto vie tutkimusaineistojen hallinnan laitostasolle Nicolle Rager Fuller, National Science Foundation
Data-Agenttien verkosto vie tutkimusaineistojen hallinnan laitostasolle Nicolle Rager Fuller, National Science Foundation 4.12.2017 Maria Söderholm, Aalto-yliopiston Oppimiskeskus maria.soderholm@aalto.fi
LisätiedotYLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA
#TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotKriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi
1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotTekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen
Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotEuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet
EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotInsinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa
Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien
LisätiedotAalto-yliopisto PL Aalto puhelin aalto.fi
Aalto-yliopisto PL 11000 00076 Aalto puhelin 09 47001 aalto.fi Mistä tulemme Korkeakoulut ja laitokset Insinööritieteiden korkeakoulu energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, maankäyttötiede, rakennustekniikka,
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotMOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön
MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään
Lisätiedotmonialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on perustettu vuonna 2010, jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu
Mistä tulemme Aalto-yliopisto on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on perustettu vuonna 2010, jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotStrategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:
1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2017 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotMaakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot
Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotSirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf
EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotRural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali
LisätiedotKauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä
Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston
LisätiedotAalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu. Muutoksen käynnistäjä
Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu Muutoksen käynnistäjä Kolme johtavaa yliopistoa Aalto-yliopistoksi 2010 Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) Teknillinen korkeakoulu
LisätiedotLapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016
Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotYliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta
Yliopistolakiuudistuksen arviointi Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 8.12.2017 Keskeiset kysymykset Yliopistokollegion aseman kehittäminen Nykylain mahdollisuudet Hallituksen valintaprosessi
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotStrateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.
Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive. Opetus- ja kulttuuriministeriö KOTA-seminaari 27.8.2019 Pääarkkitehti Ari Lehtiö,
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä
LisätiedotUEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä
UEF metsä-, puu- ja maankäyttöbiotalouden kärjessä UEF:n biotalousohjelma Metsäteho-UEF seminaari 22.6.2016, Jyrki Kangas UEF:n strateginen biotalousfokus: metsät, puu ja maankäyttö - monitieteisesti Monialaisuus
Lisätiedot