TRAIVI. Tarja Halkosaaren haastattelu, s. 3 Yhteishaku 2014 uudistuksen tiellä, s. 5. Uusi EU-ohjelmakausi ovella, s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TRAIVI. Tarja Halkosaaren haastattelu, s. 3 Yhteishaku 2014 uudistuksen tiellä, s. 5. Uusi EU-ohjelmakausi ovella, s. 8"

Transkriptio

1 TRAIVI Tarja Halkosaaren haastattelu, s. 3 Yhteishaku 2014 uudistuksen tiellä, s. 5 Uusi EU-ohjelmakausi ovella, s. 8 Keski-Pohjanmaa ja KPEDU KV-toiminnan kärjessä, s. 9 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI TALVINUMERO 20/2013 TRAIVI

2 Pääkirjoitus Liisa Sadeharju Sisältö Pääkirjoitus 2 Haastateltavana Tarja Halkosaari 3 Ammatillinen koulutus eurooppalaistuu 4 Yhteishaku 2014 uudistuksen tiellä 5 Talousarvio 2014 ja yhtymäsuunnitelma Henkilöstöasioita 7 Uusi EU-ohjelmakausi ovella 8 Keski-Pohjanmaa ja KPEDU KV-toiminnan kärjessä 9 Verna ja DIGIMOTO-hankkeet 10 Opistoissa ja yksiköissä tapahtunutta 11 Kpedu.fi 16 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstölehti ISSN Lehden 20. numero: joulukuu 2013 Painos: 200 kpl Jakelu: Koulutusyhtymän luottamushenkilöt. Pdf-muotoinen lehti löytyy osoitteesta Päätoimittaja: Liisa Sadeharju Toimittajat: Jussi Wiirilinna sekä kirjoittajat KPEDUn opistoista ja yksiköistä. Taitto, kuvat (ellei toisin mainita): Eeva Huotari Painopaikka: Forsberg Kpedu 2014 katse eteenpäin ja tulevaisuuteen! Vuoden vaihtuessa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä siirrytään uuteen organisaatio- ja johtamisjärjestelmään. Suurin osa meistä kpedulaisista työskentelee lukien Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa (AO), nykyistä useammalla tulosalueen nimi on Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus (AIKU) ja osa meistä työskentelee tulosalueella Konsernipalvelut (KOPA). Kaikki olemme edelleen työssä KPEDUssa tullessamme aamuisin omiin toimipaikkoihimme ja tehdessämme työtä yhteiseksi hyväksi. Perustoiminnot jatkuvat, hallinnollista uudistamista tehdään, ja joillakin saattaa kenties olla esimies vaihtunut. Uudistuksen tavoitteina rakenteita virtaviivaistamalla ovat entistä paremmat palvelut asiakkaille, yhtenäisemmät toimintatavat henkilöstölle ja sujuvammat sisäiset toiminnot. Hetimmiten tavoitetilaa ei luonnollisestikaan saavuteta, mutta määrätietoisesti uusiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin sitoutumalla tuloksiin päästään. Vanhaa ja uutta laatua, RaPaa ja muutosta Perustavoitteet uusille tulosalueille on kirjattu yhtymäsuunnitelman vuodelle Siltä pohjalta johtoryhmä, uudet johtavat viranhaltijat ja tulosalueiden johtotiimit tarkentavat toimintamalleja ja ratkaisuja. Myös esimerkiksi tietojärjestelmiä ja vastuumatriiseja hiotaan. Kevät 2014 on siirtymäaikaa vanhasta uuteen. Tilinpäätös vuodelle 2013 tehdään vanhan rakenteen mukaisesti, lukuvuositoiminnot viedään loppuun opetuksen osalta mahdollisimman normaalisti sekä samalla luodaan ja otetaan käyttöön uusia toimintatapoja. Koulutuksen järjestäjille asetettu velvoite toiminta- ja laatujärjestelmän laatimisesta kulkee käsi kädessä organisaation uusien toimintamallien määrittelyn kanssa. Meneillään olevat rakenteelliset uudistukset ovat merkittävä ja konkreettinen askel strategiaohjelmaan 2015 valitun sloganin Yhdessä paremmin toteuttamisessa. Kuluva vuosi on ollut melkoisen haastava vuosi KPEDUssa. Valtiontalouden säästötoimien vaikutuksia jännitettiin pitkin vuotta, ja säästötoimet johtivat ikäviin seurausvaikutuksiin vuoden 2014 talousarvion laadintatyössä. Tämän vuoden marraskuun lopussa valtakunnan hallitus julkisti rakennepoliittisen pakettinsa (RaPa), jonka vaikutukset myös ammatilliseen koulutukseen osalta konkretisoituvat vuonna Muutoksia on siis edelleen tulossa lisää. Niiden osalta olemme viisaampia ensi kevään aikana. KESUn pohjalta AmKesuun alueellisena yhteistyönä Opetushallitus suosittelee ammatillisen koulutuksen järjestäjille alueellisen kehittämissuunnitelman laatimista vuosille Puhutaan ns. AmKesusta. Oph on luonut AmKesulle yhteisen tavoitekuvan, jossa on mallinnettu valtakunnallisen KESUn kolme keskeistä painopistettä: työelämän tarpeet, läpäisyn parantaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Koulutuksen järjestäjän keinoina mallissa tunnistetaan johtaminen, oppiminen, osaaminen ja kestävä hyvinvointi. Keski-Pohjanmaalla AmKesu-työ on käynnistetty maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja Keski-Pohjanmaan liiton välisenä yhteistyönä. AmKesu-työssä tunnistetaan ja keskusteluun otetaan mukaan keskeiset sidosryhmät tavoitteena luoda alueellinen suunnitelma, jossa eri toimijoiden yhteistyö, tavoitteiden kohtaaminen sekä kunkin tahon selkeästi omat vahvuudet ja tehtävät tunnistetaan. Toimimme yhdessä alueemme väestön, nuorten ja aikuisten sekä alueen elinkeino- ja työelämän hyväksi. AmKesun viitekehyksessä teemme tavoitteitamme näkyviksi. Vuoteen 2014 edetään siis uutta rakentaen. Katse kannattaa samalla luoda visioon hyvästä tulevaisuudesta. Kiitos henkilöstölle ja luottamushenkilöille päättymässä olevan vuoden haasteiden eteen hyvin tehdystä työstä ja toimivasta yhteistyöstä! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Liisa Sadeharju, yhtymäjohtaja Kuva: Ritva Välitalo, Studio alfa 2 TRAIVI

3 haastateltavana TARJA HALKOSAARI Helsinkiläisestä kemian insinööristä kauppaopiston rehtoriksi Kun tänään lähden, oven kiinni laitan ja katson eteiseen. Näillä sanoilla alkoi Kauppiksen väen ja johtoryhmän laulu rehtori Tarja Halkosaarelle hänen läksiäisissään. Halkosaaren mielestä edellä mainitut sanat kuvaavat osuvasti hänen ajatuksiaan nyt, kun hän on ehtinyt olla eläkkeellä muutaman kuukauden. Uuden elämänvaiheen myötä katse on eteenpäin terveyttä ylläpitäen ja elämästä nauttien oman itsensä herrana. Helsinkiläissyntyisen insinööri Halkosaaren tie eläkeläiseksi Meriharakantiellä on ollut haasteita täynnä. Päämäärätietoisuudelle, periksi antamattomuudelle ja sitkeydelle on ollut enemmän kuin kysyntää. Helsinkiläissyntyinen Tarja Halkosaari johti rehtorina Kokkolan kauppaopistoa kymmenen vuotta vuodesta 2003 alkaen. Sitä ennen hän työskenteli 11 vuotta ensin Kokkolan va. ammattikorkeakoulun, myöhemmin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun lehtorina. Hänen opettajan työnsä Kokkolan kauppaoppilaitoksessa alkoi vuonna Ammattikorkeakouluaika antoi paljon myönteisiä mahdollisuuksia opettajan työn ammattitaidon kehittämismielessä sekä tulevaa rehtoriuttakin ennakoiden. Esimerkkeinä mainittakoon kansainvälisen toiminnan ja englannin kielen osaamisen kehittämisen sekä myös laatu-, ympäristöjohtamis- ja logistiikkakoulutus. Lisäksi hän opetti pitkään Averkossa. Kokonaisuutena ottaen Halkosaari viihtyi sekä opettajan että rehtorin työssään. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Kauppaopistosta hitsautui tiivis, kehityskykyinen työyhteisö, jossa kaiken muun lisäksi oppi nauramaan myös itselleen. Insinööri, elämän korkeakoulu, kauppatieteiden maisteri ja opettaja Alun perin Halkosaari kouluttautui kemian teknologian insinööriksi työskennellen Vesihydro Oy:ssä jätevesi-insinöörinä Helsingissä. Halkosaari sai vuonna 1978 siirron Kokkolaan, jossa hän toteutti jätevesipuhdistamon uudistuksen. Pian Kokkolaan muuttonsa jälkeen hän tapasi Perhon Möttösestä kotoisin olevan tulevan lääkäri-aviomiehensä. Ennen opettajan työn aloittamista kauppaoppilaitoksessa Halkosaari ennätti hankkia tärkeät kannuksensa paikallisesta yrityselämässä kehitysinsinöörinä ja ulkomaan kaupan osaajana. Työn vaativuudesta huolimatta tämä työ oli mitä suurimmassa määrin elämän korkeakoulua antaen samalla tarpeellisia eväitä tulevaa silmällä pitäen. Opettajan uran urjettua Halkosaari aloitti työn ohessa kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittamisen Helsingin kauppakorkeakoulussa. Kahden pienen lapsen äitinä ja puolison vaativan työn rinnalla se oli haasteellista aikaa. Keittiön pöytä notkui tenttikirjoista. Myöhemmin hän pätevöityi vielä opettajaksi Chydenius-Instituutissa. Kaupan koulutus, verkostoituminen, integraatio ja kirjallisuus Kaupan koulutuksesta sekä sen jatkuvasta edistämisestä ja kehittämisestä muodostui Halkosaarelle suoranainen intohimo. Verkostoituminen alueen yrityselämänkin kanssa oli luonnollista. Hän toimi myös pitkään Kauppaoppilaitosten Rehtorit ry:n ja Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto ry:n hallituksien jäsenenä. Halkosaari toivoo, että kauppaopiston henkilöstö ja liiketalous alana integroituvat sujuvasti kiinteäksi osaksi tulevaa Torkinmäen Ammattikampusta sekä myös Keski-Pohjanmaan ammattiopistoa ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutusta. Eläkeläinen Halkosaaren päiväohjelmaan kuuluu edelleen säännöllinen, monipuolinen liikunta. Hän on löytänyt uudelleen myös kirjallisuuden sekä kielten opiskelun. Matkustelu lisääntyy. Varsinkin Australia lapsenlapsineen vetää puoleensa. Tulevan joulun Halkosaaret viettävät koti-kokkolassa Vanhansatamanlahden pohjukassa. Teksti: Jussi Wiirilinna Kuvat: Laura Nikkanen TRAIVI

4 Ammatillinen koulutus eurooppalaistuu Ammatillinen koulutus eurooppalaistuu EQF, ECVET, CQAF, EQARF? Lähivuosina toteutetaan useita ammatilliseen koulutukseen liittyviä uudistuksia, jotka ovat osa eurooppalaista koulutuspolitiikkaa. EU-tasolla on linjattu koulutuksen kehittämistavoitteet, joiden mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt oman kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmansa vuosille TUTKE 2 -ohjelma ja tutkintouudistus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää kehitetään TUTKE 2 -ohjelman kautta, missä haetaan vastaavuutta eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF). TUTKE 2:n myötä on tulossa muutoksia ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädäntöön sekä asetuksiin. Tutkintouudistuksen tavoitteena on selkeämpi ja paremmin työelämän tarpeita vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. Keskeinen uudistus on osaamisperusteisuuden vahvistaminen tutkintojen sisällöissä. Opiskelijan on osoitettava työelämässä tarvittava osaaminen sen sijaan, että tutkinto tulisi opintoihin osallistumisella. Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin kuuluu myös yhteisiä osaamisvaatimuksia, joita ovat muun muassa yrittäjyys, kestävän kehityksen mukainen toiminta ja ammattitaidon ylläpitämiseen liittyvä osaaminen. Tutkintouudistuksessa yhtenäistetään tutkintojen perusteissa käytettyä termistöä ja tutkintonimikkeitä. Tutkintouudistus koskee yhtä lailla perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että tutkintojärjestelmän uudistamiseen liittyvät lait ja asetukset valmistuisivat vuoden 2014 aikana ja tulisivat voimaan vuosina TRAIVI Osana tutkintouudistusta siirrytään eurooppalaiseen opintopisteiden siirtojärjestelmän eli ECVETin käyttöön. Ammatillisen tutkinnon laajuus määritellään osaamispisteinä ja tutkinnon osat pisteytetään niihin liittyvien ammattitaitovaatimusten kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden kautta. ECVETin avulla eri maissa suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan hyödyntää osana tutkintoja yhdenmukaisella tavalla Euroopassa. Toiminta- ja laatujärjestelmä vuoteen 2015 mennessä Ammatillisessa koulutuksessa laatu näyttelee jatkossa yhä tärkeämpää roolia. Laatu, ja toiminnan jatkuva parantaminen, voidaan ottaa vahvemmin osaksi rahoitusjärjestelmää sekä myös edellytykseksi koulutuksen järjestämisluvalle. CQAF on eurooppalainen koulutuksen laadunhallintasuositus, jonka mukaisesti myös Suomessa edellytetään ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä toiminta- ja laatujärjestelmää vuoteen 2015 mennessä. Ammatilliselle koulutukselle on määritelty erikseen vielä oma EQARF-viitekehyksensä, joka kattaa ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen kaikki vaiheet, toisin sanoen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja tarkistamisen. Suomessa Opetushallitus on julkaissut omat laadunhallinnan kriteeristöt, joiden pilotointi aloitetaan joulukuussa Koulutuksen järjestäjät laativat omat toiminta- ja laatujärjestelmänsä vuoteen 2015 mennessä sekä tekevät niille myös itsearvioinnin. On mahdollista, että osalle koulutuksen järjestäjistä tehdään myös ulkoinen arviointi. Koulutusyhtymässä uudistuksiin valmistautumista on jo aloitettu henkilöstökoulutusten sekä hankkeiden myötä. Uudistukset ovat laajoja ulottuen lähes kaikkeen toimintaan. Esimerkiksi tutkintouudistusten seurauksena päivitetään kaikki tutkintojen perusteet. Toiminta- ja laatujärjestelmän laatiminen koskettaa kaikkia koulutusyhtymän toimintoja. Asioiden valmistelua varten perustetaan omia työryhmiä alkuvuodesta Teksti: Jukka Penttinen, vs. koulutusjohtaja EQF = European Qualifications Framework, Eurooppalainen tutkintojen viitekehys ECVET = European Credit system for Vocational Education and Training, Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä CQAF = Common Quality Assurance Framework, Yhteinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys EQARF = European Quality Assurance Reference Framework for Vocational Education and Training, Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys

5 yhteishaku 2014 yhteishaku 2014 uudistuksen tiellä Toisen asteen koulutuksen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä on uudistunut. Entisen HaeNyt.fi -hakupalvelun ja KOULUTAvalintajärjestelmän tilalle on kehitetty uusi hakijoita ja oppilaitosten henkilökuntaa palveleva Oppijan verkkopalvelut -niminen kokonaisuus. Toiminnot jakautuvat myös jatkossa hakeutujan palveluun ja oppilaitosten henkilökuntaa palvelevaan valintapalveluun. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on kaikkien palvelujen asiakaslähtöisyys, saavutettavuus ja joustavuus. Hankkeeseen voi tutustua osoitteessa: Yhteishaun pisteytykseen on tullut merkittäviä muutoksia. Hakijalle annetaan kuusi valintapistettä, mikäli hän on suorittanut perusopetuksen oppimäärän hakuvuonna tai perusopetuksen lisäopetuksen (vähintään tuntia), ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (väh. 20 ov eli opintoviikkoa), valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (väh. 20 ov), maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen (väh. 20 ov), kotitalousopetuksen tai kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan. Ilman koulutuspaikkaa oleva hakija saa kahdeksan valintapistettä, mikäli hänellä ei hakuaikana ole voimassa olevaa koulutuspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa. Pisteytysskaaloja on muutettu siten, että jatkossa paremmasta keskiarvosta hyötyy enemmän kuin aiemmin. Aiemmin maksimipisteet on saanut 8,5:n keskiarvolla, jatkossa keskiarvolla 9,25 saa maksimipisteet. Myös hakutoiveiden pisteytys on muuttunut siten, että hakijalle annetaan kaksi pistettä ensimmäiseksi asetetusta ammatillista koulutusta koskevasta hakutoiveesta. (Mikäli lukio on ensimmäisenä hakutoiveena, siitä ei saa pisteitä). Aikaisempi joustava valinta on nyt harkintaan perustuva valinta, johon koulutuksen järjestäjä voi ottaa hakijan henkilöön liittyvien syiden perusteella korkeintaan 30 % hakukohteeseen otettavista opiskelijoista pistemääristä riippumatta. Tällöin valinta tehdään valintapistemääristä riippumatta. Hakija voi hakea halutessaan harkintaan perustuvan valinnan kautta kaikkiin ammatillisen koulutuksen hakutoiveisiin. Harkintaan perustuvan valinnan syitä voivat olla oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistuksen puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Mikäli hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli, hakijan riittävät valmiudet opetuskielen käyttämiseen selvitetään kielikokeella (tavoitteena valtakunnallisesti yhtenäinen koe). Esi- ja perusopetukseen ilmoittautumisen lisäksi palvelussa voi hakea sähköisesti kaikkien koulutusasteiden koulutukseen: - perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen: (ammatillinen - ja lukiokoulutus, perusopetuksen lisäopetus (Kymppiluokat), ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus (Ammattistartti), ammatillisten erityisoppilaitosten järjestämä koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Aikalisä) - tutkintoon johtaviin korkeakouluopintoihin ja ammatilliseen opettajankoulutukseen - aikuiskoulutukseen. Yhteishaussa on mukana nuorille tarkoitettu ammatillinen peruskoulutus, lukiokoulutus sekä kotitalousopetus. Kevään 2014 koulutustarjontaan voi tutustua Opintopolussa, www. opintopolku.fi Keskeisimmät muutokset pähkinänkuoressa Yhteishakuasetuksen keskeisimmän muutoksen mukaisesti ne, joilla on jo ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto, eivät voi jatkossa hakeutua yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen. Ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneet hakeutuvat sen sijaan aikuiskoulutukseen tai erillishaun kautta. Teksti: Essi Hukka, koulutussuunnittelija, Hakutoimisto Kevään 2014 yhteishaun aikataulut Yhteishaun hakuaika (osoitteessa on Valinnan tulokset voi julkaista aikaisintaan Pääsy- ja soveltavuuskokeet järjestetään Pääsy- ja soveltuvuuskokeilla mitataan alalle soveltuvuutta ja motivaatiota. Niihin kutsutaan kaikki hakijat. Hakija voi saada pääsy- ja soveltuvuuskokeesta 1 10 pistettä. Hylätty koe on 0 pistettä. Mahdollinen lisähaku vapaaksi jääneisiin opiskelupaikkoihin järjestetään yhteishaun jälkeen Lisähaussa noudatetaan samoja opiskelijaksi ottamisen perusteita kuin yhteishaussa ja se toteutetaan Opintopolku.fi:ssä. Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen (Kymppiluokan, Ammattistartin ja Maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen) haku on Aikalisään haetaan erillisellä haulla suoraan oppilaitokseen. Lisähaku vapaiksi jääneisiin valmistavan koulutuksen opiskelupaikkoihin on mahdollista järjestää aikaisintaan Erillishaun aikataulusta ja opiskelijaksi ottamisen perusteista päättää koulutuksen järjestäjä. TRAIVI

6 TALOUS Minna Kallioinen Talousarvio 2014 ja yhtymäsuunnitelma Vuosi 2014 on taloudellisesti ja toiminnallisesti haasteellinen vuosi, sillä uuden organisaatiorakenteen tuomat haasteet sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaukset asettavat tiukat reunaehdot. Talousarvion laadintaprosessin lähtökohtana oli 2,5 miljoonan euron säästöjen saaminen, jotta koulutusyhtymän vuosikate ja tulos kattavat lainanlyhennykset sekä poistot. Lähivuosien toiminnalliset tavoitteet tuleva kevät siirtymäaikaa Toiminnallisten tavoitteiden osalta jatketaan Yhdessä paremmin strategian toteuttamista kahden opiston mallilla. Vuosien tavoitteissa korostuvat koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämävastaavuuden sekä alueellisen vaikuttavuuden parantaminen, koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen, talouden hallinta ja toiminnan sopeuttaminen, opetuksen laadun parantaminen ja opiskelijalähtöisyyden lisääminen, henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation tukeminen, johtamis-, laatu- ja toimintajärjestelmän kehittäminen strategian tavoitteiden mukaisesti sekä alueellisen koulutus- ja kehittämisyhteistyön tiivistäminen. Vuoden 2014 toiminnassa tärkeällä sijalla on myös uuden organisaation vakiinnuttaminen. Kevät 2014 on pitkälti siirtymäaikaa monen toiminnon osalta, mutta seuraavan lukuvuoden alkaessa uuden organisaation toiminta on täydessä käynnissä. Vuodelle 2014 koulutusyhtymä saa tuloksellisuusrahaa euroa. Tuloksellisuusrahoituksessa olimme sijalla 14. suurten koulutuksen järjestäjien joukossa tulosindeksin ollessa Tuloksellisuusrahoitusta voitaisiin kohdentaa investointien rahoittamiseen, mikä vähentäisi lainarahoituksen tarvetta. Vuoden 2014 haasteena on rahoituksen jatkuva tiukkeneminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Valtionosuuksien indeksikorotuksia ei tule, vaan yksikköhinnat laskevat 1,5 % vuonna Koulutusyhtymän keskimääräinen yksikköhinta, tuloksellisuusrahoitus huomioiden, laskee noin -2,1 %. Kokonaisrahoitus ammatillisen peruskoulutuksen osalta laskee saman kaksi prosenttia, joten tulorahoituksen vähentymistä ja rakenteellisia muutoksia on odotettavissa tulevinakin vuosina. Useat investointihankkeet siirtyvät eteenpäin Talousarviota laadittaessa arvioitiin tarkasti suunnitelmakauden investointien laajuutta ja aikataulua. Lopputuloksena päädyttiin siirtämään useita hankkeita seuraaville vuosille. Investointien määrä koko suunnitelmakauden osalta on yhteensä 16,3 M. Vuoden 2014 suurimmat investoinnit ovat Kokkolan ammattiopiston päärakennuksen yhteyteen sijoittuvan Ammattikampuksen toisen vaiheen, jonka valmistuviin tiloihin muuttavat Kokkolan kauppaopiston ja ammattilukion toiminnot, lopputyöt (1,34 M ) sekä Puutarhakadulta siirtyvien parturi- ja kampaamo-opetustilojen muutostyöt Terveystiellä sijaitsevaan Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistoon (0,8 M ). Investointiohjelmaa toteutetaan yhtymän tuloksella ja lainanotolla. Vuoden 2014 osalta varaudutaan neljän miljoonan euron talousarviolainanottoon. Minna Kallioinen, vs. talouspäällikkö Toimintatuotot vähenevät ja yksikköhinnat sekä kokonaisrahoitus laskevat Vuoden 2014 talousarvion lähtökohtana on ollut yksikköhintaopiskelijaa, mikä on 14 opiskelijaa enemmän kuin järjestämisluvassa. Talousarvion toimintatuotot ovat noin 45 M, mikä on reilu miljoona euroa vähemmän kuin vuonna Toimintatuotot ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2011 lähtien, ja tulevien vuosien osalta talous kiristyy entisestään. Talousarviossa tulostavoitteeksi on asetettu nollatavoite ja ylijäämätavoite euroa. Vuosikatetavoite on kolme miljoonaa euroa. 6 TRAIVI Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen ja koulutusyhtymän yksikköhinnan kehitys vuosina Valtakunnallinen keskimääräinen yksikköhinta Koulutusyhtymän keskimääräinen yksikköhinta Koulutusyhtymän keskimääräinen yksikköhinta ilman tuloksellisuusrahaa 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00-2,00-4,

7 SOTEN HENKILÖSTÖKYSELY henkilöstöasioita henkilöstöasiaa Kunta-alan sopimukset vuosina Kunta-alalle on hyväksytty uusi virka- ja työehtosopimus vuosille Kuntaalan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan alkaen sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa lukien. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä ensimmäisen ja toisen kalleusluokan lähentämiseen. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan alkaen. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa huomioidaan vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan mennessä. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen sopimusjakson, , palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. Tyky-Kuntoseteli+ Liikunta- ja kulttuuripalvelujen tukemiseen käytetty Tyky-Kuntoseteli+ -järjestelmä jatkuu vuonna 2014 samoin periaattein kuin tänä vuonna. Koulutusyhtymän henkilöstöön kuuluvat voivat lunastaa neljän euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä 160 eurolla 50 %:n omavastuuosuudella. Tämä henkilöstöetu myönnetään kaikille yli puolen vuoden työsuhteeseen tuleville työntekijöille. Tyky-Kuntoseteli+ -seteleitä saa oman yksikön toimistosihteeriltä tai liikunta-asioista vastaavalta henkilöltä. Tyky-Kuntoseteli+ -käyttökohteita löytyy valtakunnallisesti, lisätietoja osoitteesta Henkilöstöltä tulleet säästöehdotukset Yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä päätettiin lähettää Kpedun henkilöstölle sähköinen Webropol-kysely säästöehdotuksista. Vastauksia tuli 122 kpl. Samaan vastaukseen saattoi sisältyä useampikin ehdotus, joten käytännössä ehdotusten kokonaismäärä muodostui vielä suuremmaksi. Suurin osa säästöehdotuksista liittyi konkreettisesti jokapäiväiseen työarkeen ja -ympäristöön. Useampi työntekijä ehdotti valojen sammuttamista työpäivän päätteeksi, tietokoneiden ja näyttöjen sulkemista käytön jälkeen sekä turhan tulostamisen välttämistä. Tarpeettomia työmatkoja ja seminaareja tulisi välttää, kuten myös ulkomaanmatkoja. Muut säästöehdotukset liittyivät esimerkiksi opetustoimintaan, rakentamiseen, lomauttamiseen, lomarahoihin, lyhennettyyn työaikaan, tilavuokrauksiin, materiaalien kilpailuttamiseen, lehti-ilmoitteluun ja henkilöstötapahtumiin. Henkilöstön tekemiä säästöehdotuksia on käsitelty muun muassa yhteistoimintaneuvotteluissa, yhteistoimintaelimessä ja henkilöstön kehittämis- eli HEKE-tiimissä. Osaa ehdotuksista jokaisen on helppo soveltaa työssään, kun taas osa ehdotuksista edellyttää muutoksia organisaation toimintatavoissa ja ehdotusten käsittelyä yhteistoimintamenettelyssä. Kaikkia ehdotuksia ei ole mahdollista toteuttaa. Henkilöstöä kannustetaan edelleen taloudelliseen toimintatapaan ja tuomaan esille lisää mahdollisia säästökohteita. Sairausloman karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos Nykyisen käytännön mukaan vuosilomaa voi siirtää sairastumisen vuoksi, mikäli työkyvyttömyys kestää vähintään seitsemän päivää. Uusi laki poistaa loma-ajan sairauspäivien karenssin kokonaan, toisin sanoen tämän nykyisen seitsemän päivän käytännön. Lainmuutos tarkoittaa sitä, että työntekijä voi lomalla sairastuessaan siirtyä heti sairauslomalle. Sairastuttuaan työntekijän on välittömästi ilmoitettava asiasta esimiehelleen ja esitettävä sairastumisesta luotettava selvitys, joka käytännössä tarkoittaa lähinnä sairauslomatodistusta. Uutta lakia sovelletaan alkaen sen jälkeen, kun on tehty valtakunnallisesti uudet virka- ja työehtosopimukset (KVTES). Nykyinen sopimuskausi on voimassa saakka. Teksti: Elina Seppä-Jokela, kehittämispäällikkö ja palkka-asiamies TRAIVI

8 projektitoiminta Uusi EU-ohjelmakausi ovella EU:n uuden ohjelmakauden kuvioista alkaa pikkuhiljaa ilmaantua yhä enemmän tietoa meille toimijoille. Kaikkein tärkein asia on se, että Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelle suunnatun EU-rahoituksen kokonaismäärä pysyy hyvin lähellä nykytasoa. Keski-Pohjanmaa kuuluu tulevallakin ohjelmakaudella Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueeseen, jossa tukitaso on merkittävästi korkeampi verrattuna Etelä- ja Länsi-Suomeen. ESR-rahoitus kaksinkertaistuu, EAKR-rahoitus vähenee selvästi, maaseutuohjelman rahoitus nykytasolla Rakennerahastopuolella (ESR/EAKR) Keski- Pohjanmaan alueen kokonaisrahoitus vähenee ainoastaan noin kolme prosenttia, kun koko Suomessa vähennys on noin 33 %. Oleellinen muutos alueellamme on myös se, että ESR-rahoitus lähes kaksinkertaistuu ja EAKR-rahoituksen osuus vastaavasti pienenee n. 21,4 %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutukseen, työllisyyden edistämiseen sekä syrjäytymiseen ehkäisyyn on jatkossa enemmän resursseja tarjolla. Koulutusyhtymä on saanut merkittävästi lisäpanoksia kuluvalla ohjelmakaudella oppimisympäristöjen tilojen ja laitteiden kehittämiseen, mihin on jatkossa siis vähemmän EAKR-rahoitusta tarjolla. Lisäksi rakennerahastopuolella on varattu n. 13 % kokonaispotista valtakunnallisiin teemoihin, joita ESR-puolella ovat mm. nuorisotakuun toteuttaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisääminen. Rakennerahastojen ohella alueemme kannalta tärkeä EU-rahoituksen kanava on Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma, joka on vielä tätä kirjoitettaessa valmisteluvaiheessa. Hyvin suurella todennäköisyydellä myös maaseutuohjelman kokonaisrahoitus säilyy nykytasolla. Keskeiset rahoitettavat alat maaseutuohjelmassa ovat edelleen maa- ja metsätalous. Myös paikalliset projektit mahdollistuvat edelleen Leader-rahoituksen ansiosta. Uuden ohjelmakauden alku viivästyy kuluvan kauden jäljellä olevat rahoitukset paikkaavat tilannetta Rahoittajat ovat lupailleet, että tulevalla ohjelmakaudella helpotettaisiin projektien toteutusta ja hallinnointia. Myös rahoittajia, ohjelma-asiakirjoja ja painopisteitä on vähemmän. Toivottavasti resursseja saadaan siten suunnattua itse sisältöön ja tekemiseen, sillä EU-hanketoiminnan ympärille on valtakunnallisesti rakennettu aivan tarpeettoman monimutkainen byrokratia. Uuden ohjelmakauden projektien käynnistyminen menee rakennerahastojen osalta todennäköisesti ensi syksyyn ja maaseutuohjelman osalta vuoden 2015 puolelle. Kuluvan ohjelmakauden rahoituksia saa onneksi käyttää vielä pitkään vuosina hiukan rahoituskanavista riippuen. Saattaa olla myös niin, että muualla Suomessa jää käyttämättä EU-rahoituksia, joista osa voi palautua hyvinkin nopealla aikataululla toteutettavaksi alueellemme. Uhkien puolelle menee puolestaan alueen kuntien heikko taloustilanne saadaanko EU-hankkeisiin kerättyä tulevaisuudessa vaadittava kuntarahoitus vai jääkö niiden puuttumisen vuoksi rahoituksia käyttämättä? Projektitoiminnan suunnitelma valmistuu helmikuussa 2014 Ohjelmakauden vaihtuminen sattuu KPEDUn kannalta haasteelliseen ajankohtaan. Uusi organisaatio aloittaa vuoden 2014 alusta, jolloin kaikki yksityiskohdat eivät ole hetimmiten selvillä projektitoiminnankaan osalta. Nykyinen projektitiimi valmistelee parhaillaan projektitoiminnan suunnitelmaa, jossa pitäisi sovittaa yhteen sekä uuden ohjelmakauden tarjoamat mahdollisuudet että organisaatiomme keinot niihin vastaamiseksi. Suunnitelma valmistuu helmikuun aikana, jonka jälkeen sitä esitellään erilaisissa tilaisuuksissa. Nyt voi jo todeta, että meillä on kaikki mahdollisuudet ylläpitää nykyistä projektivolyymiämme myös tulevaisuudessa, mikä olisi tärkeää ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähentyessä. Teksti: Harri Lundell, kehityspäällikkö 8 TRAIVI

9 kansainvälisyys kansainvälinen toiminta Keski-Pohjanmaa ja KPEDU KV-toiminnan kärjessä Keski-Pohjanmaa sijoittui ensimmäiseksi Suomen ammatillisten oppilaitosten kansainvälisten vaihtojen maakunnallisessa vertailussa. Tilastoselvityksen laatinut Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO myöntää vuosittain koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille apurahoja kansainvälisiin projekteihin ja ulkomaisille vaihtojaksoille. Selvityksessä vertailtiin ammatillisten oppilaitosten ulkomaanvaihtojen suhteellista osuutta opiskelijamääriin. Koulutusyhtymällä oli viime lukuvuonna yhteensä 608 erilaista vaihtotapahtumaa: 217 oli Kpedun omien opiskelijoiden matkoja ulkomaille, 89 opiskelijaa työssäoppimassa ulkomaisessa työpaikassa ja 128 muilla projektikokous- tai tutustumismatkoilla. Kpedun henkilökunnasta 146 kävi Talentapurahan turvin ulkomailla projektikokousmatkoilla ja 10 henkilöä. Ulkomaisia vieraita Kpedu vastaanotti yhteensä 235, joista puolet oli opiskelijoita. 1A 2013 Mitä tilastot kertovat kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta Suomessa? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA CIMOn julkaisussa Keski-Pohjanmaan aktiivisuuden perusteina mainitaan myös KPEDUn kansainvälisyysstrategia ja KPEDUn tavoitteellinen kansainvälinen toiminta. Kauppiksen kaksikko työssäoppimassa Ipswichissä Kokkolan kauppaopiston pitkäaikaiset työntekijät Anita Vestö ja Kaija Pikkarainen olivat viime kesänä työssäoppimassa hyväntekeväisyyteen varoja keräävissä liikkeissä (British Heart Foundation ja Sue Ryder The Chantry) Ipswichissä Talent-hankkeen mahdollistaman apurahan turvin. Heidän työtehtäviinsä kuului muun muassa vaatteiden ja muiden tavaroiden lajittelua, esikäsittelyä ja myyntikuntoon valmistelua, myymälän suunnittelua, somistamista ja järjestelyä, hyllyjen ja varaston järjestelyä, hinnoittelua, tilastointia, inventaarion tekemistä sekä asiakaspalvelua. Vestön mielestä parasta Talent-vaihdossa oli mukava työporukka, monipuoliset työtehtävät sekä se, että koki olevansa hyödyksi. Myös vapaa-aikana tehdyt reissut, esimerkiksi bussimatka Yorkshiren maisemiin, olivat mielenkiintoisia. Pikkaraiselle myönteisimmäksi muodostui kaikkialla koettu ystävällinen suhtautuminen, huumorin kukkiminen sekä ihmisten ja erilaisen kulttuurin kohtaaminen. - En varmaan milloinkaan ole nauranut niin paljon kuin noiden kolmen viikon aikana, Pikkarainen sanoo kysyttäessä päällimmäisistä tuntemuksista. Sujuvaksi jatkoksi Vestö toteaa: - Työpaikalla tosiaan oli iloinen ja rento ilmapiiri ja työpäivät kuluivat nopeasti. Haasteellisena molemmat pitivät paikallisen murteen ymmärtämistä. Lopuksi kaksikko haluaa kiittää työnantajaansa tällaisesta ulkomaan työssäoppimismahdollisuudesta. Anita Vestö matkalla töihin. Haastatteluteksti: Jussi Wiirilinna Kaija Pikkarainen toteutti liikkeeseen visuaalisen esillepanon, teemana sininen ja valkoinen. TRAIVI

10 hankkeet Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän edustajat Verna-hankkeessa olivat Merja Kivelä (SoTe), Heidi Kankainen, Hannele Häli ja Pirjo Koski (Kauppis), Salla Lillhonga ja Mirja Tikkakoski (Kepo), Marjut Levoska (SoTe) ja Sanna Siirilä-Hyyppä (Kepo). Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä sai kesällä 2012 valtionavustusta ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämiseen vertaisarviointityöskentelyn avulla. Verkostohankkeena toteutetussa Vernassa olivat mukana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymästä (Jedusta) Oulaisten sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Karstulan Evankelinen Opisto, Pietarsaaren Optima, Oulun seudun ammattiopisto sekä Keski- Pohjanmaan Opisto, Kokkolan kauppaopisto ja Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto. Projektipäällikkönä toimi Salla Lillhonga Keski-Pohjanmaan Opistolta. Verna-hankkeen myötä on selkiytetty koulutuksen järjestäjäkohtaisesti toteutetta- Kuva: Päivi Kylmäluoma vien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisprosessia, yhtenäistetty tutkinnon järjestämiskäytänteitä, lisätty yhteistyötä tutkintotoimikuntien ja työelämän kanssa, mahdollistettu tutkinnon suorittajille tasavertaiset, joustavat ja laadukkaat lähtökohdat tutkinnon suorittamiseen sekä yhtenäistetty koulutuksen järjestäjien käytänteitä osaamisen tunnistamisessa ja tutkinnon suorittamisessa. Hanketta esiteltiin tutkintotoimikuntien kehittämispäivillä ja tutkintotoimikuntien vierailukäynneillä Yhdessä tekeminen on ollut hankkeen rikkaus. Asiat ovat menneet hienosti eteenpäin, kun hanketoimijat ovat olleet aktiivisesti mukana ja lähteneet määrätietoisesti kehittämään omia toimintojaan yhdessä sovittujen käytänteiden mukaisesti. Teksti: Merja Kivelä, koulutuspäällikkö, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Virtuaalimaailman mahdollisuudet tempaisevat Kannuksen yksikön opiskelijat mukaansa DIGIMOTO-hankkeessa Metsäkoneenkuljettajien ammatissa TVT-tekniikka (tieto- ja viestintätekniikka), erilaiset tiedonsiirtoohjelmat sekä koneen tuottamat datat nousevat tulevaisuudessa yhä merkittävämpään asemaan. Tulosta on pystyttävä tekemään mahdollisimman kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Lisäkannattavuutta haetaan esim. polttoaineen kulutuksen optimoinnista ja koneen säätöjen hallinnasta. Ohjelmistojen käyttö ja koneen tuottaman datan tulkitseminen on edullisinta ja opettavaisinta suorittaa oppilaitoksen mittalaitesimulaattorilla. Simulaattorilla toteutetun koneen hallinnan opetuksen jälkeen työelämään siirtyvä kuskikokelas osaa saman tien itse säätää konetta, joten urakoitsijalta ei kulu hänen kouluttamiseensa arvokasta hakkuuaikaa. Hankkeessa tuotetaan tehtäväkokonaisuuksia ja ohjeistusta, joiden avulla simulaattorin käytöstä saadaan entistä mielekkäämpää ja motivoivampaa. Hankkeessa kehitellään ja testataan myös työssäoppimisen aikana tapahtuvan oppimisen arviointiin uusia käytäntöjä sekä kerätään yhteen simulaattoriopetuksen hyvät käytänteet tutustumalla samalla eri simulaattorivalmistajiin ja eri laitteiden ominaisuuksiin. Vuoden 2014 loppuun saakka jatkuva DIGI- MOTO kehittää hyviä työkaluja digiaallon harjalla surffaamiseen! Maaseutuopiston Kannuksen yksikön hankekumppaneita ovat Tampereen seudun ammattiopisto, Jyväskylän ammattiopisto ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, joiden kanssa on jo toteutettu video-ohjeistusta ja selkokielisiä tehtäväantoja. Kannuksen osalta hankevastaavana toimii lehtori Jani Lehtimäki. Teksti: Hanna-Mari Laitala, Kannuksen yksikön johtaja Kuva: Jani Lehtimäki 10 TRAIVI

11 opistoissa ja yksiköissä tapahtunutta Bettiina Törmänen voitti SAKU-golfin Keski-Pohjanmaan Opistossa opiskeleva Bettiina Törmänen (keskellä) voitti Ruuhikoskella käydyssä SAKU-golfissa naisten sarjan. Puusta veistetty pokaali oli Sedun opiskelijan tekemä taidonnäyte. Lisäksi Törmänen sai pronssia parikilpailussa Kokkolan ammattiopiston Sasu Karpin kanssa. SoTen lehtori Elina Myöhänen sijoittui seniorinaisten sarjassa toiseksi (scratch) ja kolmanneksi (pistebogey). Kuva: Hannele Syri-Nieminen Hopiaiset-näyttely Hopeasepän alan 2. ja 3. vuosiluokkien opiskelijat järjestivät syys-joulukuussa kiertonäyttelyn lähialueen kirjastoissa Kokkolassa, Ylivieskassa, Alavieskassa, Kaustisella ja Toholammilla. Näyttely koostui suurimmilta osin hopeakoruista ja -esineistä sekä myös perinnesepän töistä. Opiskelijat halusivat tuoda näyttelyllä esille perinteistä käsillä osaamista. Kuvassa opiskelija Tiia Suvannon valmistama korusarja. Taistelua lähiruoan puolesta Elintarvikealan kehittäminen Keski- Pohjanmaalla -hanke järjesti lokakuussa Taistelu lähiruoan puolesta -seminaarin Kaustisella. Kuvassa Kokkolan ammattiopiston lehtori Vesa Saarinen ja tilaisuudessa puhunut Kokki Markus Maulavirta. Päivän aikana alan asiantuntijat kertoivat mm. lähiruuan merkityksestä ja hankintalainsäädännöstä. Yrittäjän näkökulmaa tilaisuuteen toi Ari Pitkänen. Tilaisuuteen osallistui 60 lähiruuasta kiinnostunutta henkilöä. Kuva: Riikka Vilmi Kuva: SAKU ry Bosset pronssille norsupalloturnauksessa Kauppaopiston Opiskelijakunta Bosse ry:n hallitus sijoittui kaupungin oppilaskunnille järjestetyssä norsupalloturnauksessa pronssille seuraavalla joukkueella: Alarivissä Harri Leskelä, Santeri Lehtola, Joona Roiha, Tony Strömsholm ja Ella Kivinen. Ylärivissä Alex Hassel, Laura Nikkanen (Bossen ohjaaja), Noora Kerola, Jasmiina Järvelä, maskotti/malli Roberto ja Oskari Jokela. Artesaaniopistossa Halloween-naamiaiset Toholammin artesaaniopiston opiskelijakunnan järjestämissä perinteisissä Halloween-naamiaisissa henkilökuntakin oli hyvin edustettuna. TRAIVI

12 opistoissa ja yksiköissä tapahtunutta Hevostaitomestarit televisiossa Kaustisen raviopisto on mukana Yle TV2:lla marras-joulukuussa nähtävässä Hevostaitomestari-nimisessä viisiosaisessa 9 15-vuotiaiden raviurheilua harrastavien nuorten ohjelmassa, jossa joukkueet Kaustiselta, Kouvolasta, Lahdesta ja Seinäjoelta mittelevät paremmuudesta hevosmiestaitotehtävissä. Kaustisen raviopistoa edustaa ensimmäisen vuoden hevostenhoitajaopiskelija Henna Lehtomäki (kuvassa). Lisäksi joukkueessa on kokkolalainen 11-vuotias Henri Hannula. Syyslomalla Ypäjällä tehtyihin kuvauksiin osallistui joukkueen vetäjänä maaseutuopiston Perhon ja Kaustisen yksikön yhteinen tallimestari Hanne Rönkkö. Kuva: Lotta Westerberg Eemu Pihlaja ammattitaidon MM-kisoissa Eemu Pihlaja, joka valmistui datanomiksi Kokkolan kauppaopistosta keväällä 2011, kilpaili heinäkuussa järjestetyissä ammattitaidon MM-kilpailuissa, WorldSkills Leipzig nimisessä suurtapahtumassa, informaatioteknologialajissa. Edellisen kerran Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymää MM-tasolla edusti Kokkolan ammattiopistosta sähköasentajaksi valmistunut, niin ikään kälviäläissyntyinen Taneli Kolppanen vuonna Kuva: World Skills International ETSÄ-ajon voittaja Ruotsin Patricia Rosen tuulettaa voittoaan kokkolalaisen Van Hooliganin rattailla. Voitto oli hevoselle ensimmäinen kuuteen vuoteen. ETSÄ-ajon kansainvälinen osallistujajoukko ryhmäkuvassa Kaustisen raviopiston kengityspajan edustalla. Kuvat: Eliisa Koivukoski Kuva: Lisa McWhirter 9-luokkalaiset vierailuilla Kpedun toiminta-alueen yläkoulujen 9-luokkalaiset tutustuivat Kokkolan toisen asteen koulutukseen Kokkolan ammattiopistossa vieraili noin 960, kauppaopistossa 650 sekä sosiaali- ja terveysalan opistossa 400 oppilasta. Aikuisopisto ja Tiikerit yhteistyössä Marraskuussa AV-viestinnän opiskelijat urakoivat lentopallojoukkue Kokkolan Tiikereille 15 erilaista tarinaa monikameratuotantona. Kuvauspaikkana toimi Mediakeskus LIMEn TV-studio. Liukkaista keleistä huolimatta paikalle huristeli myös hevosvoimia. Kuvassa Tiikerien pelaajista Romans Sauss. 12 TRAIVI

13 opistoissa ja yksiköissä tapahtunutta Artesaanipistossa eteläkorealaisia vieraita Toholammin artesaaniopiston toimintaan kävi lokakuussa tutustumassa eteläkorealaisia vaihto-opiskelijoita Centriaammattikorkeakoulusta tutorinsa, yliopettaja Esko Johnsonin kanssa. Vaihto-opiskelu on osa KOR-EU Leader for Global Education -hanketta. Opettajiksi opiskelevat vieraat olivat erityisen kiinnostuneita hopeaosaston toiminnasta, joten he pääsivät kokeilemaan myös korunvalmistusta. Kuvassa opiskelijat Eusunk Kim, Jeong Eun Shin, Hye Myung Lee sekä hopeasepän alan opiskelijat Maura Kastinen ja Milla Auranen, jotka opastivat vieraita korun tekemisessä. Kuva: Sari Huttunen Kampus-hallin urakkasopimukset allekirjoitettiin Kampushallin rakennuttaja, omistaja, ja hallinnoija Kiinteistö Oy Kokkolan Kampuksen edustaja sekä kohteen urakoitsijoiden edustajat allekirjoittivat urakkasopimukset Kuvassa istumassa Pentti Jutila (Kokkolan LVIS-palvelu Oy), Jonas Björkskog (Asentaja Group Jakobstad Ab Oy), Carl-Göran Henriksén (KOY Kampuksen hallituksen puheenjohtaja), Jarmo Uutela (WasaCon Oy) ja Marko Niemonen (Pointel Oy). Takana seisovat koulutusyhtymän kiinteistöpäällikkö Mikko Heikkilä, projektipäällikkö Petri Rintala ja vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen. Kun nimet olivat sopimuksissa, Kampushallin työt käynnistyivät tontin raivauksella ja maanrakennustöillä Teknologiakatu 8:ssa sijaitsevalla työmaalla. Paljon onnea vaan! Las Palmas Kipan taukotilaksi Yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju vihki kiinteistösihteeri Paula Kauppisen avustamana Kokkolan ammattiopiston Madrid-nimisen rakennusosan alakerrassa sijaitsevan Kiinteistöpalvelujen taukotilan/valvomon käyttöön Kipan työntekijöiden esittämistä nimiehdotuksista valikoitui parhaimmaksi Las Palmas de Gran Amis, lyhennettynä Las Palmas. Yhtymäjohtaja palkitsi tilaisuudessa voittaneen nimi-idean esittäneen kiinteistönhoitajan Ari Heikkilän. Tilat tehtiin tiiviissä yhteistyössä ammattiopiston opiskelijoiden ja Kiinteistöpalvelujen ammattimiesten kanssa. Rakennusmateriaaleja hyödynnettiin uusiomielessä maksimaalisesti kestävän kehityksen nimissä. Zofia Bazia-Hietikko yksi Vuoden LUMA-toimijoista Kokkolan ammattiopiston lehtori Zofia Bazia-Hietikko palkittiin yhtenä kymmenestä Vuoden LUMA-toimijaksi Helsingissä järjestettyjen uuden innovatiivisen LUMA-keskus Suomen avajaisten yhteydessä. Hän on toiminut LUMA-aineiden opetuksen kehittämisessä, popularisoinnissa aktiivisesti ja esimerkillisesti edistämällä erittäin monipuolisesti, yhteistyökykyisesti ja innovatiivisesti LUMA-aineiden opetusta. Kuva: Jukka Penttinen Anne Eteläaho Vuoden hyvinvoinnin rakentajaksi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho valittiin ensimmäiseksi ammatillisen koulutuksen Hyvinvoinnin rakentajaksi. Valinnan teki Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry, jonka toiminnanjohtaja Saija Sippola palkitsi Eteläahon Yhtymäpalvelujen Isopajassa järjestetyssä tilaisuudessa Koulutusyhtymä onnittelee 60 vuotta täyttänyttä yhtymävaltuuston puheenjohtajaa Marja Hylkilää Toholammilta. TRAIVI

14 opistoissa ja yksiköissä tapahtunutta Kiusaaminen on syvältä Keski-Pohjanmaan Opiston nuoriso- ja vapaaajanohjauksen opiskelijat yhdessä opettajansa Päivi Laihorinne-Björkbackan johdolla kiersivät opistoissa esittämässä kiusaamisesta kertovaa näytelmää, johon yleisö pystyi osallistumaan kommentoimalla ja äänestämällä. Kuva: Laura Nikkanen KeKo ry:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Airola Kpedun opiskelijayhdistys KeKo ry:n hallitus lukuvuonna : Aaro Airola, puheenjohtaja (Kauppaopisto), Matti Flink, varapuheenjohtaja ja sihteeri (Ammattiopisto), Meeri Koittola (Sosiaali- ja terveysalan opisto), Saila Sormunen (Keski-Pohjanmaan Opisto), Jenna Kairaneva (Maaseutuopisto, Kannus), Saija Viljamaa (Maaseutuopisto, Toholampi) ja Seidi Koivusalo (Maaseutuopisto, Kaustinen) sekä KeKo ry:n vastuuhenkilönä ja henkilökuntajäsenenä Laura Nikkanen (Kauppaopisto). ECVET-seminaari CIMO on järjestänyt yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja kansallisten ECVET Experttien kanssa sarjan seminaareja teemalla ECVET tulee, oletko valmis! Syksyn 2013 viimeinen seminaari järjestettiin Kokkolan ammattiopiston auditoriossa Kuvassa Kokkolan tilaisuudessa puhuneet Kpedun yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju, yli-insinööri Kati Lounema (Opetushallitus), aikuiskoulutusjohtaja Virpi Pikkuaho (Oulun seudun ammattiopisto), vastaava asiantuntija Tuula Hautasaari (CIMO), kansainvälisten asioiden koordinaattori Susanna Vestling (Yrkesakademin i Österbotten) ja kansainvälisten asioiden päällikkö Kirsi Lounela (Koulutuskeskus Sedu) sekä tilaisuuden alullepanija KV-toiminnan päällikkö Teija Tuunila (Kpedu). Riistateurastamo vihittiin käyttöön Perhossa Perhon yksikössä vietettiin perinteistä Elojuhlaa, teemana lähiruoka sekä samalla riistateurastamon avajaisia. Teurastamon käyttöön vihkivät eläkkeellä oleva riistatutkija Kaarlo Nygren, Perhon yksikön johtaja Matti Louhula, Maaseutuopiston rehtori Jarmo Matintalo, yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju, kansanedustaja Tuomo Puumala ja Osuma-hankkeen projektipäällikkö Heikki Taskinen. Kuva: Tarja Kangas 14 TRAIVI

15 Aikuiskoulutus Kokkolan iltatorilla Aikuiskoulutus esittäytyi iltatorilla elokuussa ja jakoi palkintoja vuoden aikuisopiskelijoille. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä palkitsi ansioituneena aikuisopiskelijana Mari Ojan, joka on suorittanut karjatalouden perustutkinnon Keski-Pohjanmaan maaseutuopistossa. Tänä vuonna palkittiin ensimmäisen kerran myös vuoden aikuiskouluttaja, joksi valittiin lehtori Hanna Renlund Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistosta. Perusteluissa todetaan, että hän tuo esiin omassa työskentelyssään lehtorina sosiaali- ja terveysalan työn vaativuuden ja vastuullisuuden. Renlund pitää tärkeänä, että koulutuksesta valmistuu osaavia ja ammattitaitoisia ammattilaisia työelämään. YPA päihitti kaupungin Yhtymäpalvelut voitti Kokkolan kaupungin ensimmäisessä keskushallintojen välisessä Hymis-kuntomaaottelussa. Kuvassa joukkueiden kipparit Timo Lehto ja Timo Mämmi. Kuva: Jorma Koivuniemi Vuoden aikuisopiskelija Mari Oja. Rehtori Kaija Kähäri-Wiik jakoi vuoden aikuiskouluttajapalkinnon Hanna Renlundille. Yhdistelmätutkintoa suorittavat riistalinjan opiskelijat onnistuivat järjestetyssä metsästysnäytössään mainiosti. Perhon sotaveteraaneille mennyt hirvi sekä muutama syyssorsa onnistuttiin kaatamaan Pennigin maastosta. Kuvassa metsästäjät Jere Nikunlassi, Markku Hongisto, Jami Nygård, Manu Luhtamaa ja Janne Kallioniemi, joista viime mainittu kunnostautui ampujana. Pauligin Paula vierailulla Kokkolan ammattiopistossa Kesällä 2013 uutena Pauligin Paula -tyttönä aloittanut Noora Ylikoski luennoi Kokkolan ammattiopistossa kokkiopiskelijoille mm. hyvän kahvin valmistuksesta, kahvin matkasta pavusta kuppiin, suomalaisesta kahvilakulttuurista ja Pauligista yrityksenä. TRAIVI

16 Opistomme yhdistyvät ja nimet vaihtuvat alkaen nuorten koulutuksista vastaa Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja aikuiset kouluttaa Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus. Opistojen nimet Keski-Pohjanmaan Opisto, Kokkolan ammattiopisto, Kokkolan kauppaopisto, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto jäävät pois käytöstä. Nuorten yhteishaku haku Muita hakuaikoja: HAKU VALMISTAVAAN KOULUTUKSEEN Hae netissä opintopolku.fi ERILLISHAUT Kansanopistolinjoille Aikalisään Lisätietoja LISÄHAKU / ERILLISHAKU Lisätietoja 16 TRAIVI

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Oppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos

Oppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos Oppilaanohjaajat Nina Andersson Pia Koski-Stremmelaar Jenni Roos 1 2 Kevään yhteishaku: Nettihaku osoitteessa www.opintopolku.fi Koulutustarjontaan voi jo tutustua Mukana ammatillinen peruskoulutus ja

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013 Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Suomen koulutusjärjestelmä 1 Koulutustarjonta Lukiot: 11 lukiota Tampereen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Kainuun maakunnan hakutoimisto Maija-Liisa Valtanen Ketunpolku 1 (Tieto 2) 87100 Kajaani Puh. 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi 1 Yhteishaku keväällä

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERTien toiminta 2012 2013 Turku 13.9.2013 Mika Saarinen, CIMO Kansallinen ECVET Expert-toiminto Toiminto on perustettu 2012 Tukemaan ECVETin kansallista toimeenpanoa

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT -toiminto 2012 2013 Tampere 27.3.2013 Leena-Maija Talikka, CIMO Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita: Ammatillisen koulutuksen vetovoima Ammattitaitokilpailut, Skills

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Oppilaanohjaajat Nina Andersson Jenni Roos Minna Määttä

Oppilaanohjaajat Nina Andersson Jenni Roos Minna Määttä Oppilaanohjaajat Nina Andersson Jenni Roos Minna Määttä 1 2 Kevään yhteishaku: Nettihaku osoitteessa www.opintopolku.fi Koulutustarjontaan voi jo tutustua Mukana ammatillinen peruskoulutus, lukiokoulutus

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kohti ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään 2016 yhteishakua

Kohti ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään 2016 yhteishakua Kohti ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kevään 2016 yhteishakua Kielikoe ja oppimisvalmiuskoe tilaisuus VARIA 23.11. Kevään 2016 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku + muutokset

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan

Lisätiedot

Demotilaisuus Hakulomake. - Eli hakulomakkeen luonti, hakeminen ja hakemusten käsittely uudessa palvelussa

Demotilaisuus Hakulomake. - Eli hakulomakkeen luonti, hakeminen ja hakemusten käsittely uudessa palvelussa Demotilaisuus 18.1.2013 Hakulomake - Eli hakulomakkeen luonti, hakeminen ja hakemusten käsittely uudessa palvelussa Esityksen tavoitteet Kertoa, miten OPH luo hakulomakkeen ja oppilaitokset lisäävät mahdollisia

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua 29.10.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Työpajan agenda. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Työpajan agenda. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ALPE -työpaja Haku perusopetuksen lisäopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen/lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen,

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/ OPO-ryhmä. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/ OPO-ryhmä. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2014 1 OPO-ryhmä Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 10 Soveltuvuus- ja kielikokeet yhteishaussa 2014 3 11 Alustava suunnitelma lukuvuodelle 2014-15 4 12 9. -luokkalaisten vierailujen palautteet

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Työpajan agenda. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Työpajan agenda. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ALPE -työpaja Haku erityisoppilaitoksiin, vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä erityisen koulutustehtävän omaavien ammatillisten oppilaitosten ammatillisiin perustutkintoihin

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 18.1.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 18.1.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 18.1.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Opintopolku-info opintoohjaajille

Opintopolku-info opintoohjaajille Opintopolku-info opintoohjaajille 18.2.2016 Yleistä OPH aloittanut katsaukset hakuihin ja valintoihin liittyvistä asioista sekä Opintopolun uusista toiminnallisuuksista n. 1-2 kertaa kuukaudessa Infot

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden laatiminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden laatiminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden laatiminen 16.1.2014 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavan koulutuksen perustetyön askelmerkit

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi TIETOISKU KANSAINVÄLISEEN LIIKKUVUUTEEN Opiskelijan työssäoppimisjakso ulkomailla ja ECVET 3.9.2014, Kerava Opetusneuvos Hanna Autere Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen

Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen 15.4.2016 Arja Inkiläinen Koulutustarjonta ja hakijamäärä Koulutuskeskus Salpauksessa 2016/2015 Peruskoulupohjaiset koulutukset 2289/2559 hakijaa 30 tutkintoa /31 (1534/1697)

Lisätiedot

ALPE. Erityisoppilaitosten haku Muu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen haku

ALPE. Erityisoppilaitosten haku Muu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen haku ALPE Erityisoppilaitosten haku Muu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen haku Käsiteltävät asiat Taustaa Tiivistelmä keskeisistä muutoksista Muutokset hakijan kannalta Muutokset virkailijan kannalta Avoimet

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen

SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN. Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen SÄHKÖINEN YHTEISHAKU 2016 JA TOISELLE ASTEELLE SIIRTYMINEN Karakallion koulun oppilaanohjaaja Annaleena Vuorinen YHTEISHAKU ALKAA TIEDONSIIRTOLUVALLA JA HUOLTAJANKUULEMISELLA Kysytään Wilma-lomakkeella:

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste

Rakenneuudistus toinen aste Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) 1 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 11.11.2016 Messukeskus Ammatillinen koulutus uudistuu ajankohtaista reformista Opetusneuvos Erja Kärnä, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen reformi

Lisätiedot

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

YHTEISHAKU JATKO OPINTOIHIN 2014

YHTEISHAKU JATKO OPINTOIHIN 2014 Juhannuskylän koulun 9.luokkalaisten vanhempainilta 07.11.2013 Yhteishaku 2014 Opinto ohjaaja Tiina Myllymäki, Juhannuskylän koulu Ammatilliset opinnot Opinto ohjaaja Merja Helin, Tredu Yhdistelmäopinnot

Lisätiedot

YHTEISHAKU KEVÄT 2017

YHTEISHAKU KEVÄT 2017 YHTEISHAKU KEVÄT 2017 MILLOIN HAETAAN? Hakuaika 21.2. 14.3.2017 (koulussa vkolla 10) Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä klo 15. Harkintaan perustuvan valinnan (oppimisvaikeudet ja sosiaaliset syyt)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot