Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Transkriptio

1 Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

2 Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita tähän esityksesi nimi Miten opettaja voi tukea maahanmuuttajaopiskelijan suomen kielen oppimisvalmiuksia ja oppimista tekijän nimi 20/08/2017 2

3 Suomen kielen oppiminen ja siihen liittyvät edellytykset 3

4 Mieti millaisia mahdollisuuksia, hyviä käytäntöjä tai haasteita kohtaat? Keiden kanssa työskentelet tai olet työskennellyt? Mitä kielitietoisuus sinulle merkitsee? Arjen kohtaamisia Uuteen kulttuuriin ja kieleen sopeutuminen Arvostava vuorovaikutus oppimaan oppimisessa Keiden kanssa työskentelet tai olet työskennellyt?

5 Suomen kielen oppimisesta ja kielitietoisuudesta Suomen kielen oppiminen on edellytys maahanmuuttajien kotoutumiselle sekä menestymiselle opinnoissa ja työelämässä. On hyvä muistaa, että maahanmuuttajille suomen kieli on samanaikaisesti sekä opiskelun kohde että opiskelun väline. Jotta kielen keskeinen merkitys oppimisessa otetaan opiskelun arjessa riittävästi huomioon, on opetuksen oltava kielitietoista. Kielitietoisessa ohjauksessa ja opetuksessa keskustellaan myös kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista ilmiöistä ja asenteista Kielitietoisessa opetuksessa ymmärretään, että jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Huomioithan opetuksessasi, että ammatillinen käsitteistö saattaa olla opiskelijalle vaikeasti ymmärrettävää 5

6 Kielitaito avain oppimiseen Hyvä huomioida Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat keskenään hyvin erilaisia oppijoita, kuten me kaikki. Opiskelijalla voi olla vaihtelevan pituinen suhde Suomeen ja suomen kieleen. Opiskelijat voivat olla Suomessa syntyneitä tai vain lyhyen aikaa Suomessa asuneita. Opiskelijat ovat voineet opiskella Suomessa tai jo lähtömaassaan. Toisaalta monien koulunkäynti on saattanut jäädä vähäiseksi. Oppimiseen liittyvät käsitykset sekä opetuksen tavoitteet ja menetelmät ovat saattaneet lähtömaassa olla hyvinkin toisenlaisia kuin meillä Suomessa. Suomen kielen oppimisen edistymiseen vaikuttavat myös oppijan itselleen asettamat tavoitteet sekä häneen kohdistetut kielitaitovaatimukset. Toisen kielen omaksumista tukee myös oman äidinkielen hallinta. 6

7 Kielitaito perustuu Neljä osa-aluetta Kielitieto ja sanasto ovat näiden neljän osa-alueen sisällä Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen Kielitieto & Sanasto Puhuminen Kirjoittaminen 7

8 Suomen kielelle ominaista Sanapaino alkutavulla, (painokas pitkä tavu-painoton tavu) Synteettisyys (johdin-tunnus-taivutus-liite) Vokaalisointu (ei etu- ja takavokaaleja samassa sanassa) Astevaihtelu (k:n, p:n ja t:n vaihtelua sanavartalossa, esim. koppa-kopan) Äänteiden kestoasteet (muta, mutta, muuta, mutaa; tuli, tuuli, tulli) Pitkät sanahahmot Paljon informaatiota suomen kielen päätteissä ja liitteissä Sanastossa vähän yhteisiä kansainvälisiä sanoja 8

9 Suomen kieltä oppimassa Suomi lähtökielten näkökulmasta Kirjain-äännevastaavuus voi helpottaa mekaanisen lukutaidon oppimista Ääntämistä helpottaa vokaalivoittoisuus Pitkäsanaisuus haastava piirre Muistiin liittyvät haasteet Semanttiset haasteet (sanojen merkitykset) Äänteiden keston oppiminen voi tuntua usein hyvin haastavalta Hankalia kaksoiskonsonantit ja pitkät vokaalit, esim. kokki, Meeri Puhuttu suomen kieli vs. kirjakieli = suuri ero Äänteiden kesto voi olla haastavaa (esim. venäläisille). Kaukoaasialaisille (kiina, vietnam) oppimisen haasteena voi olla sanojen pituus ja monitavuisuus. Äännerakenteen näkökulmasta kauimpana suomen kielestä on arabian kieli. Arabia on konsonanttipohjainen kieli. 9

10 Suomen kielen oppimiseen voi vaikuttaa Lähtökielellä on vaikutusta suomen kielen oppimiseen Suomen kielen oppiminen on helpompaa, jos kirjainjärjestelmä on opiskelijalle tuttu Esim. viron kieli: sana kuulostaa samalta, mutta sanoilla eri merkitys Aiempi kokemus kielen opiskelusta vaikuttaa myös uuden oppimiseen Kirjallisen viestinnän perinne (Venäjä) kommunikatiivinen kielitaito (Turkki) 10

11 Suomen kielen puhumisen rohkeus ja taito Opettajan tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostus suomen kieltä kohtaan. Autathan opiskelijaa kielen oppimisessa ja puhumaan rohkaistumisessa erilaisia pedagogisia menetelmiä käyttäen. 11

12 Inspiroi ja kannusta puhumaan Ohjatut oppimistilanteet sekä toiminnalliset menetelmät soveltuvat hyvin kielen opetukseen. Esim. pelien ja toiminnallisten tehtävien avulla opiskelijalle voidaan opettaa sanastoa, käsitteitä ja rakenteita. Pyrithän luomaan monipuolisia ja mielekkäitä kommunikaatiotilanteita, joissa kynnys suomen kielen puhumiseen on mahdollisimman matala ja puhuminen on helppoa, luontevaa sekä mieluisaa. Pyrithän valitsemaan tehtäviä ja oppimateriaaleja, jotka inspiroivat ja innostavat opiskelijaa sekä tuottavat hänelle onnistumisen elämyksiä. Tiesithän, että ryhmässä onnistuminen lisää enemmän opiskelijan itseluottamusta kuin esimerkiksi kahdenkeskisessä tilanteessa onnistuminen. Kielen opettamisessa itsensä ilmaiseminen on tärkeä tavoite. 12

13 Toiminnallisuus ja oppimisen ilo suomen kielen puhumisen opetuksessa Opetuksessa hyödynnetään opiskelijalle ominaisia tapoja oppia (ryhmässä työskentely, yhdessä tutkiminen ja kokeileva toiminta) Suomen kielen puhumisen opetuksessa on tärkeää eriyttää toimintaa ja käyttää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja toimintatapoja. Pyrithän valitsemaan opetusmenetelmiä opiskelijoiden tarpeiden, iän ja kiinnostuksen kohteiden sekä kulttuurisen taustan huomioiden. Olethan tietoinen opettaessasi suomen kielen rakenteista, ominaispiirteistä ja niiden käytöstä omassa puheilmaisussasi. Kiinnitäthän huomiota suomen kielen rakenteisiin, jotka tuottavat opiskelijalle erityistä haastetta tai vaikeutta. Voit tarjota omassa puheessasi esimerkkejä monikkomuodoista, partitiivista, genetiivistä sekä muista sijamuodoista. 13

14 Innostavat puhumisen harjoittelua mahdollistavat oppimistilanteet Inklusiivisessa koulussa suomenkielinen vertaisryhmä tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella suomen kielen puhetaitoa. Hiljaisemmat opiskelijat saattavat ujostella suomen kielen puhumista isossa ryhmässä, kun taas pienryhmän tohinassa puhuminen sujuu luonnikkaammin muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan on tärkeää saada käyttää ja harjoitella kieltä pienryhmissä. Voit jakaa opiskelijaryhmäsi eri tilanteissa tarkoituksenmukaisesti opetus-/ohjaustoiminnan mukaisesti. Opiskelija hyötyy myös parityöskentelystä, jossa paremmin suomen kielen puhumista taitava opiskelija voi toimia ohjaajana ja mahdollistaa näin mallioppimista. Lähikehityksen teorian mukaan osaavampi opiskelija voi toimia oppimisen tukena ja tällöin puhutaan oppimisen tukirakenteista. Oppiaineiden opetuksen integrointi avaa paljon lisää toimintamahdollisuuksia ja hyviä käytäntöjä pedagogiseen kehittämiseen 14

15 Kannustava kuuntelemisen ja puhumisen harjoittelu Pyri mahdollistamaan oppimisen iloa tuottavia tilanteita, joissa keskitytään ja opetellaan myös kuuntelemisen taitoa alkukirjainten kuunteleminen rytmitavutus sanojen maistelu äänien ja äänteiden tekeminen toisen kuunteleminen Muistathan, että toimintaohjeiden kuuntelua on tärkeä harjoitella ja antaa sille riittävästi aikaa Kysymystehtävät, arvaaminen, piirtäminen kuvailun perusteella voi innostaa ja kannustaa puhumisen harjoittelua Tunnistamalla ammattilehdistä tuttuja sanahahmoja ja kirjaimia kehittää hahmottamiskykyä 15

16 Suomen kielen puhumisen taidon karttuminen Miten puheen sujuvuus ja tarkkuus syntyy? Sujuvuus esim. puhenopeus, tauot, toistot ja uudelleenaloitukset Kielen sujuvuutta voi oppia sekä tiedostetusti että tiedostamatta. Sujuvuus lisääntyy automaatioprosessin avulla. Tarvitaan usein toistoja, toistoja jne. Harjoittelulla on suuri merkitys osaamisen automaattistumiselle. Positiivinen palaute ja kannustus on tärkeää Pyri mahdollistamaan opiskelijalle onnistumisen kokemuksia ja oppimisen iloa Etene tavoitteissa askel askeleelta 16

17 Suomen kielen puhumisen taidon karttuminen Ammatilliset oppimisympäristöt Puheilmaisun tarkkuus ilmenee rakenteiden hallintana (täsmällisinä ilmaisuina) Tarkkuus on tiedostettua oppimista ja osaamista Opetuksella ja ohjauksella on puheilmaisun tarkkuuden kehittämisessä tärkeä rooli. Vrt. eri ammattialojen käsitesanastot Eri ammattialojen työtehtävissä on myös erilaiset tarkkuuden vaatimukset. (Vrt. ammattialoja) Tavoitteena on oppia ymmärtämään ja ilmaisemaan asioita sekä varioimaan kieltä monipuolisesti. Korostuu ammatillisessa toiminnassa ja työtehtävissä sekä työelämän sosiaalisissa tilanteissa Kehittyy harjoittamalla kieltä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja ammatillisissa oppimisympäristöissä Koska kieli kehittyy lähikehityksen vyöhykkeellä, opiskelijalle on hyvä antaa tehtäviä, jotka mahdollistavat opettajan tuella kielitaidon ylärajalla toimimisen. 17