TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAISTEN OMAISET

Transkriptio

1 1 (5) TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAISTEN OMAISET Marko Välitalo, hankevastaava Teemu Ryhänen Mistä projektissa on kyse Projektin tavoitteena on luoda toimiva työmalli tunne-elämältään epävakaasta sairaudesta kärsivien omaisille. Mielenterveysongelmat kuormittavat valtavasti potilaiden omaisia ja tunne-elämältään epävakaiden potilaiden omaiset ovat erityisen kuormittuneita. Tämän potilasryhmän omaiset ovat usein erityisen neuvottomia, masentuneita, stressaantuneita ja väsyneitä potilaan käyttäytymiseen. He jäävät kovin usein vaille huomiota, kun potilaan hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan psykiatrian yksiköissä. Tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuudesta kärsiville on ominaista taipumus toimia hetken mielijohteesta ja harkitsematta seurauksia. Mieliala on ennustamaton ja oikukas. Henkilö on altis tunteenpurkauksille eikä usein kykene hallitsemaan purkauksellista käytöstään. Hän on taipuvainen ristiriitaisuuteen ja yhteentörmäyksiin toisten kanssa, varsinkin jos hänen hetken mielijohteita noudattavaa käytöstään estetään tai hillitään. Kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet saattavat aiheuttaa toistuvasti tunneelämän kriisejä. Häiriöstä kärsivät ovat usein monihäiriöisiä, joilla epävakaa persoonallisuushäiriö esiintyy usein masennushäiriöiden, päihdehäiriöiden, syömishäiriöiden posttraumaattisen stressihäiriön ja muiden ahdistuneisuushäiriöiden kanssa. Tunne- elämältään epävakaat saavat Suomessa hyvin eriarvoista hoitoa psykiatrisessa hoidossa. Tähän on hyvin pitkälti syynä se, ettei häiriötä ole osattu kovin hyvin tunnistaa ja häiriötä on vielä viime vuosina pidetty lähes mahdottomana hoitaa. Kun diagnostiikka on tarkentunut, on myös havaittu tämän potilasryhmän tarvitsevan oman erityisen hoitomuodon, koska nykyiset hoitomuodot jotka psykiatriassa on ollut pitempään käytössä, ei ole juurikaan tehonneet tähän potilasryhmään. Persoonallisuushäiriöiden hoidoista Suomessa on vaikea saada selkeää kuvaa, koska tähän häiriöön edes jollain tavalla keskittyneitä yksiköitä koko maassa on viime vuosiin asti ollut vain kaksi, Kuopiossa ja Tampereella. Tutkimusnäyttö näistä yksiköistä on vähäistä tai sitä ei juuri ole. Uutena ja hyvin tutkittuna hoitomuotona on aloitettu Dialektiseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva hoito Jorvin sairaalan psykiatrian yksikössä. Dialektista käyttäytymisterapiaa on maailmalla tutkittu hyvin ja näyttö on vakuuttava. Persoonallisuushäiriöisten hoitoon Suomessa tai maailmalla ei aiemmin ollut mitään kohdennettua työtapaa, koska on ajateltu persoonallisuushäiriöiden olevan mahdottomia tai hyvin hankalia hoitaa. Osittain syynä tähän toimintatapaan on ollut häiriön epämääräisyys myös henkilökunnalle, diagnostiikka on ollut sekavaa, selkeää näkyvää oiretta ei ole kyetty nimeämään. Lääkehoidosta ei ole ollut apua tästä häiriöstä kärsiville, joka on osaltaan ollut lisäämään avuttomuutta hoitaa tätä häiriötä. On arvioitu, että n. 2-3 % väestöstä kärsii epävakaasta persoonallisuudesta. Potilasaineistossa tämä häiriö on vielä suurempi. Amerikkalaisissa tutkimuksissa on arvioitu, että n. 11 % kaikista psykiatrisista avohoitopotilasta ja 19 % sairaalapotilasta kärsii persoonallisuuden epävakaudesta ja naisten osuus heistä olisi 70 77%.

2 2 (5) Uusista hoitomuodoista lupaavimpana ja tähän mennessä parhaiten tutkittua hoitomuotoa edustaa Dialektinen käyttäytymisterapia tunne-elämältään epävakaille persoonille (Lyhennys DKT). DKT on 80-luvulla kehitelty hoito-ohjeisto, jonka tausta on kognitiivisen käyttäytymisterapian perinteessä. Siinä yhdistyy periaatteita, menetelmiä ja toimintatapoja eri terapiamalleista esim. ongelmanratkaisuntekniikka, vuorovaikutustaitojen opettamista, altistusmenetelmien käyttöä ja vahvistussuhteisiin liittyviä periaatteita, sekä korostaa tunteiden säätelyn oppimista, varsinkin tietoisuustaitojen harjoittelua. DKT:n peruslähtökohta epävakaan persoonallisuuden ymmärtämiseksi on biososiaalinen teoria. Sen mukaan epävakaan persoonallisuushäiriön yksi pääongelma tunteiden säätelyn vaikeus johtuu vuorovaikutuksesta biologisen haavoittuvuuden ja sosiaalisten ympäristötekijöiden välillä. Biologisten tekijöiden vuoksi jotkut ihmiset ovat tavallista herkempiä reagoimaan sosiaalisiin ympäristötekijöihin ongelmallisesti. Jos ympäristössä ei suhtauduta tällaiseen ihmiseen ymmärtävällä tavalla vaan vähättelemällä ja kieltämällä hänen tunnereaktioitaan, seurauksena voi olla vaikeus oppia nimeämään tunteita oikein sekä vaikeus hallita tunteisiin liittyviä taipumuksia ja sietää kielteisiin tunteisiin liittyvää epämiellyttävää oloa. DKT pyrkii auttamaan epävakaita henkilöitä löytämään keinoja ongelmallisten tunnetilojen ja oman elämänsä hallintaan. Tavoitteet Projektin tavoitteena on kehittää toimiva ja testattu omaisryhmätyön malli tunneelämältään epävakaitten omaisille. Tämä on omaisryhmätyön malli, joka täydentää DKT- yksilöterapiaa. Omaisille opetetaan samoja taitoja kuin yksilöterapiassa oleville perheen jäsenille. Validaatio sekä dialektinen ajattelu ja toiminta ovat dialektisen käyttäytymisterapian peruskäsitteitä. Validaatiolla tarkoitetaan toisen ihmisen tunteiden, ajatusten ja toiminnan oikeaksi osoittamista ja sen avulla autetaan omaisia muodostamaan parempi suhde läheiseen. Dialektinen ajattelu ja toiminta lähtevät siitä olettamuksesta, että totuus on aina subjektiivinen. Erilaisille totuuksille voidaan löytää dialektinen tasapaino, joka auttaa elämään sopusoinnussa ympäristön kanssa. Omaisten ryhmät ovat perheiden taitovalmennusta, joissa annetaan tietoa epävakaasta persoonallisuudesta ja biososiaalisesta teoriasta. Ryhmissä opetellaan tunnistamaan omaan kuormittuvuuteen liittyviä ajatuksia, tunteiden ja ympäristön tapahtumia. Kyseessä on tietoisuustaidoista, joiden opetteleminen vaatii ohjausta ja harjoittelua. Tietoisuustaitojen käytöstä on saatu tieteellistä näyttöä mm. työperäisen stressin ja ahdistuneisuuden hoidossa. Omaisten ryhmissä opitaan tietoisen läsnäolon taitoa ja selvitetään miten sitä voi jatkuvasti kehittää. Omaisille opetetaan uusia kommunikointitapoja jolla voidaan auttaa luomaan uusia tapoja kohtaamaan ja ottamaan huomioon epävakaa perheenjäsen. Omaisille luodaan turvallinen tila ja foorumi, jossa voidaan jakaa vertaisten kanssa vaikeitakin asioista ja ajatuksista esim. viha, suru, ahdistus ja itsetuhoisuus. Ryhmien sisältö pohjautuu tätä nimenomaista häiriötä varten luotuun materiaaliin. Tämän materiaalin pohjalta on luotu työkirja omaisille ja ryhmänohjaajille. Työkirjat julkaistaan kevään 2008 aikana.

3 3 (5) Toteutus Hankevastaava aloitti Alkukartoitus tunne-elämältään epävakaiden hoidosta ja omaisten saamasta tuesta tehtiin syksyn 2006 aikana. Selvisi, että Helsingin psykiatriassa on tehty muistio, jossa on mietitty tunne-elämältään epävakaiden hoitoa. Mitään rakenteellisia toimia hoidon järjestämiseksi ei resurssien puutteen vuoksi ollut tehty. Helsingin kaupungin Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan yksi työryhmä oli aloittanut oman työn ohessa sovellutuksen dialektisesta käyttäytymisterapiasta muutaman potilaan kanssa. Näiden työntekijöiden kanssa tavattiin kaksi kertaan vuoden 2007 aikana ja sovittiin yhteistyön aloittamisesta. Kartoitus tehtiin myös Jorvin sairaalan psykiatrian yksikön kanssa. Jorvissa on hoidettu vuodesta 2005 lähtien tunneelämältään epävakaita potilaita dialektisella käyttäytymisterapialla. Hus/Jorvin sairaalanpsykiatrian yksikön Dialektisen käyttäytymisterapian ohjausryhmän kanssa käytiin keskustelua mahdollisen yhteistyön aloittamisesta. Yhteistyön tavoitteena on aloittaa omaisille suunnattu dialektiseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva ryhmämuotoinen työtapa omaisten apuna. Yhteistyötä Jorvin sairaalan suuntaan nopeutti projektityöntekijä, joka palkattiin yhdistykseen Projektityöntekijä on osa-aikaisena sekä Jorvissa, että omaisyhdistyksessä. Projektityöntekijä on myös Jorvin sairaalan dkt- terapeuttien työnohjaaja, joten hänellä on vankka osaaminen dialektisesta käyttäytymisterapiasta Kevään 2008 aikana kootaan pilottiryhmä, jolla manuaalia testataan. Pilottiryhmän jälkeen laajennetaan eri puolille pääkaupunkiseutua. Tulokset Ensimmäinen psykoedukatiivinen viikonloppuryhmä toteutui marraskuussa Ryhmä koottiin espoolaisista omaisista, joiden perheenjäsen on asiakkaana Jorvin sairaalan DKT- projektissa. Tämä tapahtui yhteistyössä Jorvin psykiatrian yksikön kanssa. Projektiin liittyen on järjestetty kaksi kertaa opintopiiri jossa on kerrottu tunneelämältään epävakaasta persoonallisuudesta, siitä miten omaiset voivat häiriön kulkuun vaikuttaa ja miten häiriötä hoidetaan. Opintopiireihin on osallistunut yhteensä 26 omaista. Marraskuun omaisten viikonlopussa päivä, Espoon Matinkylässä oli 10 omaista. Tästä viikonlopun ryhmästä nousi omaisten keskuudessa ajatus kokoontua uudelleen mahdollisen oman vertaistukiryhmän kehittelyn muodossa. Ensimmäinen tapaaminen oli yhdistyksen tiloissa joulukuussa. Ryhmiin ja opintopiireihin ilmoittautui vuoden 2007 aikana yhteensä 42 omaista, joiden yhteystiedot olen saanut heidän luvallaan säilyttää, tulevia ryhmiä varten. Omaiset kaipaavat tiedon lisäksi erinäisiä käytännön taitoja joilla voisivat auttaa oireista kärsivää omaista. Yhdistyksessä alkaa omaisten ohjatut ryhmät Kokoontumisia on yhteensä 8 kertaa klo Ryhmä kootaan kaikista niistä omaisista, jotka ovat olleet opintopiireissä, viikonloppuseminaarissa tai ovat löytäneet ryhmän tiedot internetin kautta. Tapaamisia on kahdeksan kertaa. Ryhmän seurantaan käytetään viikkokorttia, sekä taitokorttia, omaisten ja ohjaajien tueksi. Ohjaajia on kaikissa kokoontumisissa kaksi. Ryhmän omaisille olemme työstäneet työkirjan. Keväällä 2007 järjestettiin kaksipäiväinen koulutus omaisyhdistyksen työntekijöille ja jonka aiheena tunne-elämältään epävakaiden hoito dialektisellä käyttäytymisterapialla. Kouluttajana toimi dosentti Tero E Timonen Joensuun yliopistolta.

4 4 (5) Kohderyhmä Kohderyhmä, jolle projektista ja sen tuloksista ajatellaan olevan eniten hyötyä Eniten käytännön tason hyötyä projektin tuloksista ja materiaalista tulee olemaan omaisille joiden elämäntilanne on hyvin kuormittunut, sekä henkilöille jotka työskentelevät ja elävät tunne-elämän epävakaudesta kärsivien kanssa. Erityisesti psykiatrista hoitotyötä tekevät toimijat, jotka kohtaavat epävakaita persoonallisuuksia ja heidän omaisiaan. Myös omaisyhdistykset mielenterveysalan järjestöt, joissa on tarkoituksena tarjota epävakaiden omaisille vertaistukitoimintaa. Manuaalin joitain osia esim. validaatiota, hyväksyntää sekä tietoisuustaitoja voidaan hyvinkin soveltaa mihin tahansa elämän kriisien hallintaan ja ongelmien ratkaisuun. Yhteistyökumppanit Tärkeimpänä yhteistyökumppanina on HYKS/Jorvin sairaalan psykiatrian yksikkö ja siellä käynnissä oleva DKT- projektin toimijat. Jorvin sairaalassa on jo vuodesta 2004 kehitelty työtapoja, joilla auttaa tunne-elämältään epävakaita asiakkaita. Nyt kun toimiva terapia työskentely on saatu kehiteltyä, on toimintaa tarkoitus laajentaa ottamalla omaiset mukaan työskentelyyn. Tampereen yliopistolla terveystieteiden maisteriksi opiskeleva psyk.sh Kirsi Hentinen on kiinnostunut tekemään gradun tunne-elämältään epävakaiden hoidosta dkt- terapian avulla. Helsingin kaupungin Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan yhden työryhmän kanssa olemme sopineet yhteistyön aloittamisesta vuoden 2008 alusta. Ajankohta tarkentuu kun he saavat omien asiakkaiden kanssa ryhmät käynnistettyä. Projektin tavoitteiden toteutuminen Toteutuneet tavoitteet Projektia ei ole vielä juurikaan mainostettu, eikä esitelty sen suuremmin. Tämän vuoksi muiden kuin yhteistyökumppanimme Jorvin sairaalan psykiatrian yksikön DKT - projektin työntekijöillä ei ole vielä ollut mahdollisuutta tutustua projektimme tuotoksiin. Työkirjan työstäminen ja sen asettamat haasteet ovat jossain määrin viivästyttäneet ryhmien aloittamista. Työkirjaa työstetään edelleen pilottiryhmästä saatujen kokemusten pohjalta. Manuaaliin tehdään tarvittavat muutokset ja korjaukset, heti pilottiryhmän päättymisen jälkeen huhtikuussa Kotilääkäri-lehden toimittaja on haastatellut asiakasta joka on Jorvin dkt- terapiassa. Haastattelu pitää sisällään myös lyhyen kuvauksen dkt:sta. Projektin seuranta Tavoitteiden toteutumista ja saavuttamista edesauttaneet tekijät. Ensimmäinen ja tärkein tavoite projektin onnistumisen kannalta on sopivan yhteistyökumppanin löytäminen. Tässä tavoitteessa projekti on onnistunut hyvin. Olemme luoneet hyvän ja keskustelevan yhteistyön Jorvin sairaalan DKT- projektin vastuuhenkilöiden kanssa. Molempien projektien tavoitteena on lisätä asiakkaiden ja perheiden hyvinvointia. Projektin loppuraportointi? Miten projektin raportointi toteutetaan.

5 5 (5) Loppuraportin nimi: DIALEKTINEN KÄYTTÄTYMISTERAPIA OMAISTEN APUNA Ryhmämuotoinen vertaistuki, tunne-elämältään epävakaiden omaisille. Projektin tuotokset/suoritteet Tähän mennessä on tuotettu erinäistä materiaalia omaisryhmien kokoamiseksi. Mielenterveysmessulla esiteltiin DVD- esitys jolla viestitettiin omaistenryhmän toiminnasta ja ryhmien sisällöstä. Messuille painettiin omaisyhdistyksen Tuikkulehden mukaan liitetty projektiesittely. Esitteitä painettiin yhteensä 2000kpl. Omaisryhmän käyttöön tuleva työkirja on viimeisiä tarkistuksia vaille valmis tuotos. Sivuja työkirjalla on nyt 45. Työkirja otetaan käyttöön keväällä Pilottiryhmä aloittaa helmikuussa Ryhmässä testataan työkirjan toimivuutta. Siten voidaan tehdä työkirjaan korjauksia ja tarkennuksia jos sellaista tarvetta ilmenee.