Asemakaava 72. kaupunginosa, Karhusuo Korttelit , sekä katu-, virkistys-, vesialueet. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero Aiemmat asianumerot: 157/ / / / /503/2006 Aluenumero Miilukorpi II Asemakaava 72. kaupunginosa, Karhusuo Korttelit , sekä katu-, virkistys-, vesialueet. Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelujohtajan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään valmisteluaineistoon, piirustusnumero 6336 / osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Harald Arlander etunimi.sukunimi@espoo.fi Markus Pasanen Katariina Peltola

2 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) YTV LIIKENTEEN TULOSALUEEN LAUSUNTO MIILUKORPI II KAAVAN VALMISTELUAINEISTOON Nykytilanteessa kaava-alue on lähes rakentumaton muutamaa yksittäistä kiinteistöä lukuun ottamatta. Vuoden talviliikenteessä joukkoliikenne kulkee Nupurintietä ja Kunnarlantietä pitkin. Nupurintietä kulkevat linjat 28 (Leppävaara-Siikajärvi/ Siikaniemi/Siikaranta), 85 (Espoon keskus- Nuuksionpää), 87 (Espoon keskus- Siikaniemi/Kolmiranta) sekä 290 (Helsinki- Kolmperä-Veikkola). Linjan 290 liikennöinnin jatkuvuus on epävarmaa. Kunnarlantietä liikennöivät linjat 86 (Espoon keskus-kunnarla-röylä-kunnarla-espoon keskus) sekä pyhäpäivisin 96 H (Leppävaara-Karakallio-Viherlaakso-Jorvi- Kellonummi). Uusi maankäyttö on suunniteltu etäälle Nupurintiestä ja Kunnarlantiestä, joten nykyinen joukkoliikennelinjasto palvelee huonosti Miilukorpi II:n kaava-aluetta. Miilukorpi II kaava-alueen joukkoliikennepalveluiden järjestämiseksi ei ole olemassa virallisia hyväksyttyjä suunnitelmia. Jotta joukkoliikenne palvelisi kaavaaluetta, sen tulisi kulkea Miilukorventietä Kunnarlantieltä Nupurintielle. Yksi mahdollisuus on Vesirattaanmäestä lähtevä pienkalustolinja, joka kulkisi Miilukorventietä pitkin Nupurintielle ja edelleen Espoon asemalle. Tulevaisuuden varauksena kaavaselostuksessa mainittu yhteys itään Kunnarlantielle on joukkoliikenteen järjestämisen kannalta välttämätön. Miilukorventie tulee toteuttaa heti ensi vaiheessa läpiajettavana Nupurintieltä Kunnarlantielle. Miilukorpi II:n kaava-alue on joukkoliikenteen liikennöinnin kannalta ongelmallinen erittäin suurten liikenneväylien pituuskaltevuuksien vuoksi. Linja-auton liikennöimän liikenneväylän linjaosan maksimipituuskaltevuus on noin 7 prosenttia. Miilukorventiellä on kolme noin 100 metriä pitkää osuutta, joilla väylän pituuskaltevuus on 10 prosenttia. Tämä on luotettavan joukkoliikenteen liikennöinnin kannalta liikaa ja edellyttää erittäin tehokasta liukkauden torjuntaa talviaikaan. YTV esittää, että Miilukorventielle varataan mahdollisuus joukkoliikenteen liikennöinnille, mutta suurten pituuskaltevuuksien vuoksi YTV ei voi tässä vaiheessa sitoutua liikennöinnin aloittamiseen, vaan asia edellyttää lisäselvityksiä. YTV esittää, että kaavoitustyötä jatkettaessa tutkitaan mahdollisuudet suurimpien pituuskaltevuuksien loiventamiseen. Vaihtoehtona on liikennöidä Ylämyllyntietä pitkin Nupurintielle, mutta tällöin linjasto palvelee huonosti Miilukorpi II kaava-aluetta eikä lainkaan Pitkäniityn kaava-aluetta. Suurten pituuskaltevuuksien vuoksi pysäkkien sijoittaminen Miilukorventielle on vaikeaa. Liikenneväylän maksimipituuskaltevuus linja-autopysäkin kohdalla on 3 prosenttia. Alustavasti pysäkkien tulisi sijaita Miilukorventien eteläosassa Nupurintien pohjoispuolella, Kekäletien liittymässä, Pumpulitien liittymän tuntumassa sekä Ylämyllyntien liittymässä. Pumpulitien liittymän pysäkit sijaitsevat kuperan pyöristyssäteen kohdalla, mutta niiden toteuttaminen on välttämätöntä maankäyttöön nähden keskeisen sijaintinsa vuoksi. YTV esittää, että pysäkit suunnitellaan sen kanssa yhteistyössä. Pysäkit tulee mitoittaa yhdelle telibussille ja rakentaa esteettömiksi. YTV on todennut kannanotossaan Pitkäniityn asemakaavan valmisteluaineistosta, että Pitkäniityn alueelta tulee rakentaa korkeatasoiset ja esteettömät kevyen liikenteen yhteydet Miilukorven alueelle siten, että kävelyetäisyydet Miilukorventien linja-autopysäkeille sekä päiväkotiin/kouluun tulevat mahdollisimman lyhyiksi. YTV osallistuu mielellään kaavoituksen jatkosuunnitteluun.

3 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) Vastine: Mahdollisuuksia joukkoliikenteen saamiseksi alueelle on tutkittu ja tarkasteltu monelta eri kantilta kaavan valmisteluaineiston vaiheessa sekä kaavaehdotukseen mennessä. Vuoden 2016 aikana teetettiin konsultilla alueen katuverkkosuunnitelma, jonka yhteydessä kävi ilmi, ettei joukkoliikennettä voida maastonmuotojen, nykyisten mahdollisten vaihtoehtoisten joukkoliikennetason katujen olemassa olevien korkojen sekä leveyksien vuoksi saada tuotua alueelle muuta kautta kuin Kunnarlantien suunnasta, mikäli liikennöinti tapahtuu tavallisen kokoisella kalustolla (linjaautot). Nykyiset pituuskaltevuudet jo kaduiksi rakennetuilla Miilukorventiellä sekä Ylämyllyntiellä ovat niin suuret, ettei linja-auton liikennöimän liikenneväylän linjaosan maksimipituuskaltevuus (7% vuonna 2008) täyty, eikä myöskään nykyinen käytössä oleva maksimipituuskaltevuusarvo 8 %. Miilukorventien sekä Ylämyllyntien katujen linjausta ei voi muuttaa jo pitkälti toteutuneen asemakaavan rakentamisen vuoksi. Näin ollen nämä reitit eivät ole mahdollisia joukkoliikenteen saamiseksi alueelle. Suunnittelutyössä on sekä kaupungin työnä että konsultilta selvitetty myös mahdollisia yleiskaavatason joukkoliikenneyhteystarpeita, joista yksi olisi kulkenut kaava-alueella nykyisen ulkoilureitin linjauksen mukaisesti pohjoisen suuntaan kaavan valmisteluaineistossa sekä kaavaehdotuksessa linjatusta Kunnarlantieltä tulevasta kokoojakadusta. Lisäksi tutkittiin Kunnarlantien yhteyden pois jättämistä alueen lukuisten suunnittelullisten sekä toteutusvaiheen haasteiden vuoksi (liito-oravien elinalue ja yhteysreitit, pähkinälehto, valtakunnallisesti arvokas taimenpuro Glomsån, selänteiden välisen solan ahtaus, maaperän rakennettavuus, maisemalliset arvot, muinaisjäännös). Tässä vaihtoehdossa joukkoliikennekatu olisi kulkenut nykyistä Miilukorventien linjausta pitkin, ja erkaantunut nykyisen tien mutkassa kohti pohjoista, ja kulkenut Kellonummen hautausmaa-alueen poikki, liittyen Kellonummella sijaitsevaan joukkoliikenteen kääntöpaikkaan. Selänteen viertä kulkenut vaihtoehto todettiin kannattamattomaksi suhteessa alueen tulevaan maankäyttöön sekä maastonmuotojen että luontoarvojen vuoksi. Kellonummen yhteys ei olisi sopinut laajan hautausmaa-alueen luonteeseen eikä alueelle olisi voitu osoittaa juurikaan asutusta. Miilukorpi II:n asemakaavatyön aikana edellä mainitun mukaisesti tutkittu erilaisia vaihtoehtoisia linjauksia joukkoliikenteen mahdollistamiseksi alueelle. Useiden suunnitteluvaiheiden jälkeen on todettu, että Miilukorventien (kaavaehdotuksessa Pumpuliniityntie) ja Kunnarlantien välinen liittymä sekä katulinjaus on suunniteltu liikenneturvallisuuden, maastonmuotojen, luontoarvojen, sillan sijoittumisen sekä joen suojelemisen kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Kaavaehdotuksessa on Miilukorventielle varattu tarpeeksi tilaa mahdollisia bussipysäkkejä varten, mikäli Miilukorventien nykyiset pituuskaltevuudet eivät ole ongelma tulevaisuuden bussikalustolle. Nykyiset suunnitelmat eivät poissulje myöskään pienkaluston käyttöä välillä Nupurintie- Miilukorventie-Pumpuliniityntie-Kunnarlantie. Asemakaavan suunnittelualueelta on aloitettu keväällä 2017 kunnallistekninen yleissuunnitelma (KTYS), joka valmistuu loppuvuodesta Suunnitelman perusteella tarkennetaan tarvittaessa katualueiden tilavarauksia ja suunnitteluratkaisuja asemakaavan hyväksymiskäsittelyvaiheeseen.

4 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) Asemakaava-alueella on kokoojakatujen yhteydessä olevat kävely- ja pyöräilyväylät suunniteltu pituuskaltevuuksiltaan esteettömiksi. Alueelle on suunniteltu kattava kevyen liikenteen- ja ulkoilureitistö. Risteäviä kadunylitysalueita koskien on kaavaehdotuksessa esitetty kaavamääräys, joka määrää suunnittelemaan jalankulkuyhteyden erityisen turvallisesti (ks). Päiväkodin mahdollistava julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL-1) sijaitsee Miilukorventien varrella alueen lounaisosassa ja palvelee näin nykyiset sekä tulevat asuinalueet huomioiden laajempaa kokonaisuutta kattavammin. Vuoden 2010 alusta YTV:n joukkoliikennesuunnitteluasiat ovat kuuluneet Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL). Suunnittelutyön aikana on pyydetty kommentteja HSL:n liikennesuunnittelusta. Kaavaehdotuksesta lähetetään lausuntopyyntö HSL:lle Tekninen keskus, Katu- ja viherpalvelut Espoon kaupunki Kooste teknisessä keskuksessa käydyistä keskusteluista Miilukorven kaavan valmisteluaineistoon: Maaperä: - Tarvittaessa perustamiseen ja maaperään liittyviä lisätietoja annetaan geotekniikkayksiköstä. Y-tontti: - Koulutontin koko pitäisi olla vähintään 1,5 ha, mielellään 2 ha. - Sijainti on sellainen, että hulevesiä valuu tontille kolmelta sivulta. - Perustamisolosuhteet alavalla tontilla ovat huonot (perustamiskustannukset rasittavat matalia rakennuksia kohtuuttomasti). Kaavamerkinnät: - Kekäletien ja Pumpulitien välisen "metsäpolun" pohjaväri ei voi olla vihreä, jos kaavamerkintä on pp/h. - Kevyen liikenteen yhteydet, jotka jatkuvat katujen päistä viheralueille, tulisi merkitä VL -merkinnällä + ohjeellinen jalankululle varattu (selkeyttää kunnossapitovelvoitteita). - Metsälammen rantaan on merkitty AP-tontteja. Suunnittelun yhteydessä tulisi tutkia mahdollisuutta jättää ranta-alueelle kaistale maata yleiseen käyttöön, jotta kuntalaisille jäisi kulkumahdollisuus rannan läheisyyteen (merellisen rantaraitin tapaan). Kadut, joukkoliikenne: - Yleisesti hyväksyttävä pituuskaltevuus kokoojakadulla on maksimissaan 7-8 % ja bussipysäkkien ja vilkkaimpien katuliittymien kohdalla maksimissaan 3,5 %. Eli nykyiset yhteydet Miilukorventie ja Ylämyllyntie eivät täytä laajamittaisen täydennysrakentamisen käyttöön tarvittavan kokoojakatuyhteyden vaatimuksia. Joukkoliikennettä tuskin on mahdollista hoitaa niitä pitkin. - Jotta kyseessä oleva isohko, tiivis ja matala uudisalue voidaan toteuttaa (rekkaliikenne ja rakentamiskaluston vieminen alueelle yms.), tulisi ensin rakentaa uusi loivempi kokoojakatu kaava-alueen länsilaidasta Kunnarlantielle, jota pitkin alueen rakentaminen on mahdollista hoitaa ja jolle asuntojen valmistumisen edetessä joukkoliikenne ohjata Kunnarlantien kautta Ve-

5 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) sirattaanmäen kanssa yhteiselle bussilinjalle. Tietääksemme myös molempien alueiden yhteiset koulupalvelut on pitkällä tähtäimellä tarkoitus hoitaa Ristimäkeen ko. reitin varrelle sijoittuvalla koulutontilla, joten joka tapauksessa tarvitaan ennemmin tai myöhemmin katuyhteys Miilukorven puolelta Kunnarlan suuntaan. - Kun alueen kokoojakatu linjattaisiin kauttaaltaan matalammalle, saataisiin pituuskaltevuudet loivemmiksi. Korkeammalle johtavat pienet tonttikadut voisivat olla sitten jyrkempiäkin. - Kaava-alueelta tulee varata kääntöpaikka päättyvää bussilinjaa varten (tarvitaan esim. tilanteessa, jossa läpiajoyhteyttä Kunnarlantielle ei vielä olisi rakennettu). Jo toteutetun Miilukorventien eteläosan asutuksen joukkoliikennepalvelut ovat jatkossakin kävelyetäisyydellä Nupurintiellä. Kunnallistekniikan suunnittelu ja kustannukset: - Kaavaluonnoksen pohjalta on laadittava kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka perusteella voidaan selvittää luotettavasti katujen, vesihuollon ja muun infran riittävät tilavaraukset, saada perusteet jatkosuunnitteluun, asettaa rakenteille tavoitestandardi sekä ja arvioida rakennus- sekä ylläpitokustannukset. Yleissuunnitelman perusteella voidaan havaita myös muutostarpeita, jotka olisivat tarkoituksenmukaisia tehdä jo kaavaehdotusta valmisteltaessa. - Kunnallistekniikan yleissuunnitelman teettämisen voisi arviolta aloittaa kesällä teke:n ohjaamana konsulttityönä. Vastine: Mahdollisuuksia joukkoliikenteen saamiseksi alueelle on tutkittu ja tarkasteltu monelta eri kantilta kaavan valmisteluaineiston vaiheessa sekä kaavaehdotukseen mennessä. Vuoden 2016 aikana teetettiin konsultilla alueen katuverkkosuunnitelma, jonka yhteydessä kävi ilmi, ettei joukkoliikennettä voida maastonmuotojen, nykyisten mahdollisten vaihtoehtoisten joukkoliikennetason katujen olemassa olevien korkojen sekä leveyksien vuoksi saada tuotua alueelle muuta kautta kuin Kunnarlantien suunnasta, mikäli liikennöinti tapahtuu tavallisen kokoisella kalustolla (linjaautot). Nykyiset pituuskaltevuudet jo kaduiksi rakennetuilla Miilukorventiellä sekä Ylämyllyntiellä ovat niin suuret, ettei linja-auton liikennöimän liikenneväylän linjaosan maksimipituuskaltevuus (7% vuonna 2008) täyty, eikä myöskään nykyinen käytössä oleva maksimipituuskaltevuusarvo 8 %. Miilukorventien sekä Ylämyllyntien katujen linjausta ei voi muuttaa jo pitkälti toteutuneen asemakaavan rakentamisen vuoksi. Näin ollen nämä reitit eivät ole mahdollisia joukkoliikenteen saamiseksi alueelle. Koulun mahdollistavan korttelialueen tarve on poistunut Miilukorpi II - asemakaavan suunnittelualueelta Karhusuon koulun laajennuksen myötä. Sen sijaan Karhusuon koulun lähelle esitetty päiväkoti / päiväkodin laajennus ei ole mahdollistunut, josta on seurannut tarve sijoittaa Miilukorpi II:n alueelle päiväkodin mahdollistava korttelialue. Suunnittelualueen lounaisosassa on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL- 1), jolle saa sijoittaa päiväkodin ja neuvolan tiloja, yhteiskäyttötiloja, vuorottaiskäyttötiloja sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen toimintaa tukevia tiloja. Tällä tarkoitetaan mm. päiväkodin viereen sijoittuvan urheiluja virkistyspalvelujen alueen (VU-1) tukitilojen sijoittamista päiväkotirakennuksen esim. erilliseen siipeen. Kokonaisuutena päiväkotirakennus toimisi alueen monitoimisena kylätalona.

6 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) Miilukorpi II:n kaavaluonnoksen maankäyttöratkaisuja on tarkasteltu uudelleen mm. kaavatalouden, rakennettavuuden ja maaperän näkökulmista. Liikenteellisten, rakennettavuuteen (maaperä), luontoarvoihin sekä alueen kokonaistoteutettavuuden vuoksi on alueen maankäytön suunnitelma uudistettu lähes kauttaaltaan kaavaehdotukseen. Kaavaehdotuksessa rakennettavat korttelialueet sijaitsevat lähtökohtaisesti normaalisti tai kohtuullisesti rakennettavalla maaperällä. Merkittävimmät luonto-, historialliset ja maisemalliset arvot on huomioitu suunnittelussa ja kaavamääräyksin mahdollisimman hyvin. Metsälammen rantaan kaavaluonnoksessa esitetylle ulkoilureitille ei ole todellisuudessa perusteita. Alue on pitkälle sisämaahan päin ajoittain tulvivaa, pääosan ajasta märkää tai kosteaa rantalehtoa, jonka rakennettavuus on heikko. Metsälammen rantavyöhyke ulottu pitkälle eikä rakennettua ulkoilureittiä ole syytä viedä alueen läpi. Nykyisin kaupungin omistuksessa olevalta, kaavaehdotuksessakin lähivirkistysalueeksi (VL/s) osoitetulta alueelta on mahdollista toteuttaa julkinen laiturirakenne joka lisäisi huomattavasti Metsälammen virkistysarvoa. Metsälammen rantaa pitkin kaavaluonnoksessa esitetty reitti olisi yksityisten rantaan ulottuvien tilojen kohdalla todella vaikea toteuttaa johtuen maaperästä, korkeuskäyristä sekä tunnistetun liito-oravien yhteysreitin vuoksi. Koko suunnittelualueella on kaavaehdotuksessa kattavat ulkoilureitit, joista tärkeimpinä Metsälammen etelä- ja pohjoispuoliset reitit, jotka tulevat päiväkodille ja urheilualueelle saapumista ja toimivat osana Kunnarlantielle saakka ulottuvaa reittiverkkoa. Ulkoilureiteistä luoteessa kulkeva reitti on keväällä 2017 edennyt toteutusvaiheen suunnitteluun. Kyseessä on nykyisen ulkoilu- ja latureitin kaltainen reitti. Kannanotossa mainitut kaavapiirtämiseen liittyvät tekniset seikat on huomioitu. Koska yhteys Kunnarlantielle on useiden suunnittelullisten ja toteuttavuushaasteiden (liito-oravien elinalue ja yhteysreitit, pähkinälehto, valtakunnallisesti arvokas taimenpuro Glomsån, selänteiden välisen solan ahtaus, maaperän rakennettavuus, maisemalliset arvot, muinaisjäännös) vuoksi sekä perustuksiltaan että vähäiseltä suoraan tukeutuvalta maankäytöltään johtuen haasteellinen ja hintava toteuttaa, on toteutumisarvioissa päädytty siihen, että todennäköisin rakentamisen aloitus tapahtuisi parantamalla nykyinen Miilukorventie kaavaehdotuksessa esitetyiltä osin kokoojakaduksi. Päiväkodin rakentumisen on kaavailtu alkavan heti kun asemakaava saa lainvoiman, mikä puoltaa Miilukorventien päästä aloittamista. Kunnarlantieltä alueen keskivaiheille saakka ulottuvan joukkoliikenteen mahdollistavan kokoojakadun Pumpuliniityn päässä on varattu katualueella tila bussien kääntöpaikalle ja/tai seisakkeelle.