PALMENIA. yhteistyötä s. 8. Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen: Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALMENIA. yhteistyötä s. 8. Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen: Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian asiakaslehti"

Transkriptio

1 PALMENIA 1/2011 Ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen: ItäMEri tarvitsee yhteistyötä s. 8 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian asiakaslehti

2 Tässä numerossa Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Monikulttuurisuus haastaa koululaitoksen 8 Itämeri tarvitsee yhteistyötä 10 Oppisopimusmallilla työelämälähtöistä koulutusta 12 Yhteisöllisyys avuksi hiljenevälle maaseudulle 13 Opiskelijavieras: Rehtorin esimerkki kannustaa opettajia 14 Palmenia tutkii ja kehittää 15 Kolumni: Estetiikkaa ja erotiikkaa vai mitä se soveltava estetiikka oikein on? 17 Koulutustarjontaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian asiakaslehti

3 PääKIRJOITUS 1/2011 PALMENIA OsAAMIsEN MAtKALAUKKU Julkaisija Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Päätoimipaikka Vuorikatu 24 (PL 58) Helsingin yliopisto Puhelin: (09) Päätoimittaja Kauko Hämäläinen, johtaja Puhelin (09) Toimituskunta Suvi Kataja, vastaava toimittaja Anne Karkulahti, suunnittelija, Helsinki Hannele Koivunen, suunnittelija, Kouvola Ninni Kurko-Seppänen, suunnittelija, Hyvinkää Maija Mikkilä, koulutuspäällikkö, Kotka Anu-Liisa Rönkä projektipäällikkö, Lahti Eeva Leena Söderström, toimitussihteeri Ulkoasu ja taitto: Heikki Jantunen, Yliopistopaino Paino: Yliopistopaino ISSN Kannen kuva: Jukka Nurminen Kuvassa puoliavoimen merenlahden korkeakasvuinen rakkolevä Verkholm, Saaristomeri, syyskuu 2003 Palaute, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Työurien pidentäminen tulee lähivuosina olemaan keskeinen teema hallitusohjelmissa, työelämän kehittämishankkeissa ja koulutusorganisaatioiden palvelutarjonnassa. Korkeakouluopinnot pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti ylioppilaaksi tulon jälkeen ja valmistua maisteriksi viidessä vuodessa. Työelämässä taas pitäisi sinnitellä terveenä mahdollisimman kauan työvoimapulaa ehkäisemässä ja eläkettä kerryttämässä. Tutkimusten mukaan on olemassa monia keinoja, joiden avulla työssä jaksaa ja selviää mahdollisimman pitkään. Omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeää. Hölkkääjät elävät keskimääräistä kauemmin. Optimistit säilyttävät työkykynsä pitkään ja elävät jopa viidenneksen pessimistejä pidempään. Niillekin, jotka eivät viitsi liikkua tai jaksa suhtautua asioihin aina myönteisesti, voi jatkuva opiskelu ja itsensä kehittäminen olla pelastuksena. Pitkät työurat edellyttävät entistä systemaattisempaa koulutuksen suunnittelua. Professori Anna Raija Nummenmaa on ottanut käyttöön käsitteen osaamisen matkalaukku. Ajatuksena on, että matkalaukkuun kertyy opintojen ja työuran aikana erilaista osaamista, jota täytyy välillä täydentää, jotta matkaa voi jatkaa. Vaaditaan sekä spesifejä esimerkiksi lääkärin, opettajan tai juristin ammatinhallintaan liittyviä tietoja ja taitoja että kaikille yhteisiä valmiuksia, kuten johtamis- ja vuorovaikutustaitoja. Matkalaukkua täytettäessä on tärkeää yhdistää perinteisiä täydennyskoulutuksen muotoja työssä oppimiseen. Koulutusta on eriytettävä entistä enemmän työurien eri vaiheiden tarpeisiin. Uran alkuvaiheessa on yleistymässä esimerkiksi mentorointi, jossa kokeneet työntekijät tukevat uusia työntekijöitä. Mentorointi voi tapahtua ryhmissä, jotka voivat olla myös moniammatillisia, jolloin eri alojen ihmiset voivat jakaa osaamistaan. Toinen kriittinen vaihe uralla on noin 6 7 vuoden jälkeen, kun monet etenevät esimerkiksi johtaviin tehtäviin. Tässä vaiheessa tarvitaan usein myös oman osaamisen syventämistä tai laajentamista. Kolmas tärkeä vaihe on työvuoden paikkeilla, jolloin työ on yleensä hyvin hallinnassa ja elämä vakiintunut. Oman osaamisen kehittäminen ja mahdollinen alanvaihto voivat auttaa jaksamaan ja ehkäisevät kyynistymistä ja urautumista. Kymmenkunta vuotta ennen eläköitymistä on ammattitaidon ylläpito edelleen tarpeen. Myös oman kokemuksen siirtäminen muiden hyväksi esimerkiksi mentorina toimimalla on hyödyllistä ja usein palkitsevaa sekä henkilölle itselleen että työyhteisölle. Esittelemme tässä lehdessä joitakin vastauksia, joita yliopisto voi tarjota uran eri vaiheissa. Mentorointi on yleistynyt opetus alalla. Oppisopimustyyppiset koulutukset mahdollistavat syvällisen osaamisen kehittämisen ja uuden tutkimustiedon käyttöönoton työelämässä. Monikulttuurisuuden lisääntyminen edellyttää suuria muutoksia myös osaamisen matkalaukun sisältöihin. Yliopistot ovatkin tarjoamassa entistä toimivampia huoltosopimuksia omille alumneilleen läpi elämän jatkuvan osaamisen ylläpitämiseksi. Kauko Hämäläinen johtaja kuva: Ari Aalto

4 Ajankohtaista Täsmäkoulutusta talousjohtamiseen Riihimäellä Riihimäen kaupungin valtuustosalissa oli tyytyväisiä esimiehiä ja -asiantuntijoita, kun Kustannustietoisen johtamisen koulutusohjelman todistuksia jaettiin. Koulutusohjelman sisältöinä olivat talouden ja toiminnan suunnittelun, tilinpäätöksen analysoinnin ja tulkinnan, kustannuslaskennan sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden teemat. Koulutuksen sisällöt olivat tarkkaan räätälöityjä osallistujien tarpeiden mukaan. Tavoitteena ei ollut tehdä osallistujista talouden ammattilaisia, vaan antaa työkaluja kustannustietoisempaan ja tuloksellisempaan johtamiseen. Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojasen mukaan koulutusohjelma oli erittäin onnistunut. Esimiehet ovat toki substanssinsa asian tuntijoita, mutta talousosaaminen on nykypäivänä yksi esimiehen perustaidoista. Paras talouskoulutus, mitä kaupungissamme on järjestetty, totesi kaupungin kehittämispäällikkö Ritva Mustonen. Koulutusohjelma on osa TuoteNyt-projektia, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen ELY-keskus. Sinoan osaamisella kysyntää Palmenian Kouvolan alueyksikön yhteydessä toimivan Kiinan kielen ja kulttuurin asiantuntijayksikön, Koulutuskeskus Sinoan, toiminnan kärkipisteitä vuonna 2011 ovat Kiinaan suuntautuvan koulutusviennin kehittäminen ja kaksi ESR-rahoitteista hanketta. KURKI (Kymenlaakson Uudistajaksi Resurssoidut Kiina-innovaatiot) -hanke tähtää vuosien aikana Kymenlaakson Kiina-toimintojen selvittämiseen ja seudullisen osaamispääoman kasvattamiseen. Kuva: robert Lowe/Creative Commons/Flickr.com 4 PALMENIA

5 Ajankohtaista 25 vuotta tiedottajakoulutusta Juhlaseminaari kokosi vuosien varrella tiedottajakoulutuksen käyneet kuulemaan tiedottajan työn tulevaisuudesta. Kuva: Pauli Haavistola Palmenia järjesti Lahden tiedottajakoulutuksen juhlaseminaarin Lahden aikuiskoulutuskeskuksessa. Sillä juhlistettiin jo vuodesta 1985 alkanutta koulutusjatkumoa, jonka pohjalta Palmenian Lahden alueyksikkö on yhdessä yhteistyökumppaneidensa Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen ja ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:n kanssa järjestänyt jo perinteeksi muodostunutta tiedottajakoulutusta Lahdessa. Tilaisuudessa palkittiin Lahden tiedottajakoulutuksessa kurssinjohtajina toimineet viestinnän lehtori Anssi Siukosaari ja viestintäsuunnittelija Anne Antila sekä nykyinen kurssinjohtaja VTT Helena Lemminkäinen. REKRY-AMARE-hankkeessa Sinoa selvittää työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ja edistää hyviä käytänteitä Kiina-kontekstissa. Hanke kestää kevääseen 2013 asti. Lisätietoja kehittämispäällikkö Tuomo Kauha, suunnittelija Soile Takkunen, Kouvolaan paikallinen alumniklubi Helsingin yliopiston Alumniyhdistyksen ensimmäinen paikallisklubi on perustettu Kouvolaan. Klubi järjestää korkealaatuista toimintaa ja neuvottelee paikallisia jäsenetuja. - Ajattelimme, että olisi hienoa saada Studia Generalia- ja Studia Humaniora -luentosarjojen kaltaisia tapahtumia myös pienemmille paikkakunnille. Levitimme sanaa ja heti löytyi parikymmentä asiasta innostunutta, suunnittelija Hannele Koivunen Palmenian Kouvolan alueyksiköstä kertoo. Kevään aikana luvassa on muun muas sa yliopiston tutkijoiden vetämiä vierailuluentoja. Kaikki Kouvolan seudulla asuvat, työskentelevät tai aikaansa viettävät Helsingin yliopiston entiset opiskelijat ja työntekijät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaan. Lisätietoja Monikulttuurisuus esillä Educassa Palmenia on Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston ja Alumniyhdistyksen kanssa mukana valtakunnallisessa opetusalan Educa-koulutustapahtumassa Messukeskuksessa. Perjantaina ajankohtaiset puheenvuorot Opettajien olohuoneen lavalla: Moninaisuus meissä ja heissä, dosentti Mirja-Tytti Talib Mekkaa, Mokkaa vai Mukkaa monikulttuurisuuden monet puolet, Helsingin yliopiston alumni, kirjailija Anja Snellman Uusi Kirjoittajan kirja juhlavuoden kunniaksi Palmenian suosittua kirjoittajakoulutusta on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan. Koulutuksen perustaja, 20 vuotta kirjoittajakouluttajana toiminut Timo Montonen juhlisti merkkivuotta Avaimen kustantamalla teoksella Kirjoittajan kirja. Se on ajantasaistettu laitos vuonna 2007 ilmestyneestä, jo loppuunmyydystä kirjasta. Merkkivuoden kunniaksi Palmenian kirjoittajakoulutus lahjoitti kirjan kaikille syksyn 2010 opiskelijoilleen ja opettajilleen. Kirjalahjoitus oli samalla kiitos yhteistyöstä, jonka avulla kirjoittajakursseja kehitetään yhä paremmin vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. PALMENIA 5

6 MONIKULttUUrisUUs haastaa KOULULAItOKsEN

7 Teksti: Arja-Leena Paavola Maahanmuuttajien erityistarpeet vaativat yhä enemmän panostusta maamme kouluissa. Opettajilla on suuri merkitys vieraasta kulttuurista tulevan opintomenestykseen ja sitä kautta myös oppilaan koko elämään. Lisääntyvä maahanmuutto tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan, mutta muutoksen suunta on vielä hahmottumatta. Aidon monikulttuurisuuden kehittyminen on hidas prosessi, jossa ei voida välttyä yhteentörmäyksiltä. Hyvistä tavoitteista ja periaatteista huolimatta koulumaailmassa kulttuurien kirjon tuoma erilaisuus saatetaan nähdä puutteena tai poikkeavuutena. - Suomessa lähtökohdat ovat siinä mielessä hyvät, että ilmaisen koulutuksen ansiosta kenellä tahansa on ainakin periaatteessa mahdollisuus edetä niin pitkälle kuin omat rahkeet vain riittävät. Käytännössä maahanmuuttajien taival on usein hankalampi, sanoo dosentti Mirja-Tytti Talib Helsingin yliopistosta. Kulttuurierot ja yhteisen kielen puute tuottavat molemmin puolin ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä. Opettajien kohdalla koulutuksen, kokemuksen sekä resurssien riittämättömyys ja jatkuva kiire ovat lisänneet turhautuneisuutta. Opettajien asenteellinen kovuus ja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet, kenties kasvaneen työtaakkansa alla opettajat eivät jaksa ymmärtää kielirajoitteista, vierasta kulttuuria edustavaa oppilasta. - Opettajilla on kuitenkin suuri vaikutus siihen, kehittyykö kouluissa hyvin menestyviä maahanmuuttajaoppilaita vai ei. Monikulttuurisesta taustasta tulevat joutuvat usein käymään läpi vaikean prosessin ja määrittelemään omaa identiteettiään. Tueksi tarvitaan kannustavaa ja kärsivällistä opettajaa, joka jaksaa uskoa oppilaan menestykseen. Ammatti-ihmisen pitää kyetä pääsemään ennakkoluulojen yli. Opettajuuden suurin haaste onkin tässä: kuinka toimia vaikeissa tilanteissa tasapuolisesti. - Mielestäni kouluissa tarvitaan uutta ajattelutapa sekä opetusmenetelmien muutosta, siksi työyhteisö tulisi kouluttaa uudelleen. Opettajien pitäisi myös keskenään pohtia, mitkä asiat ovat hankalia seikkoja monikulttuurisessa koulumaailmassa, Talib korostaa. Tuttu ilmiö muualta Soveltavan kasvatustieteen laitoksella yliopistolehtorina toimiva Talib tutkii kasvatuksen yhteiskunnallisia tekijöitä ja erityisesti monikulttuurisuutta. Hän on työskennellyt lehtorina ja opettajana myös Yhdysvalloissa, Saudi-Arabiassa ja Nigeriassa. Saavuttuaan paluumuuttajana Suomeen Talib opetti maahanmuuttajaoppilaita ja toimi apulaisrehtorina Meri-Rastilan koulussa 1990-luvulla. Hän on nähnyt aitiopaikalta, kuinka suomalainen yhtenäiskulttuuri on alkanut murentua. - Varoittelin jo apulaisrehtorina toimiessani siitä, että myös Suomessa koulut erilaistuvat, sillä valta väestö pyrkii saamaan lapsensa kouluun, jossa ei ole maahanmuuttajia. Yhdysvalloissa Talib opetti koulussa, jossa pyrittiin puuttumaan suuntaukseen saattamalla eri vähemmistöjen ja valkoisen keskiluokan lapset samaan kouluun. Integraation välineenä käytettiin etenkin taideaineita. Hanke oli Clintonin ajan kädenosoitus demokraattisille ideoille. - Projektista seurasi paljon hyvää, mutta kuuden vuoden kokeilun aikana ja vähemmistöjen osuuden kasvaessa valkoinen keskiluokka alkoi vetäytyä. Vierailin koulussa viime kesänä ja havaitsin, että tällä hetkellä oppilaina on vain vähän valkoista keskiluokkaa. Näiden perheiden ratkaisujen taustalla vaikuttivat asuntopoliittiset kysymykset sekä vanhempien pelot, Talib huokaa. Suomessa kannattaisi tajuta, että asiat ovat hyvin vain, jos maahanmuuttajat ovat kotiutuneet ja ovat mukana työelämässä. - Kyse on sosiaalisesta todellisuudesta, jossa huonoin vaihtoehto on se, että samoille alueille, joissa asuu syrjäytyneitä suomalaisperheitä, asutetaan heikosti sopeutuneita maahanmuuttajia. Kahden heikon ryhmän saattaminen yhteen ei tuota hyvää. Koulutustarjontaa akateemisille maahanmuuttajille Vuodesta 1995 akateemiset maahanmuuttajat ja heidän opettajansa ovat olleet Palmenian tarjoaman koulutuksen tärkeä kohderyhmä. Koulutusten ja erilaisten kehittämishankkeiden joukossa varsinkin viiden kuukauden mittainen uraohjauskoulutus on ollut erittäin suosittu. Syynä ovat hyvät tulokset: noin puolet kaikista koulutukseen osallistuneista työllistyy. Myös alakohtaista täydennyskoulutusta järjestetään esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille opettajille ja taloushallinnon ammattilaisille. Kaikissa koulutuksissa suomen kielen opinnoilla ja henkilökohtaisella ohjauksella on tärkeä rooli. Kouluttajat ovat Helsingin yliopiston asiantuntijoita ja kentällä toimivia kokeneita opettajia. ESR-rahoitteisissa projekteissa on vuonna 2010 kehitetty uusia malleja maahanmuuttajayrittäjien kielitaidon kohentamiseksi. Projekteissa pyritään myös selvittämään, kuinka sosiaali- ja terveysalan soveltuvuustestejä voisi kehittää maahanmuuttajille sopivammiksi. Käynnissä olevan Monni Monikulttuurisempi koulu -hankkeen tavoitteena taas on ehkäistä maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja ja maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä. Projekti tuottaa kouluille välineitä etnisen syrjinnän tunnistamiseen ja käsittelemiseen sekä asenneilmapiirin parantamiseen. PALMENIA 7

8 Teksti: Ilona Hietanen Kuvat: Jukka Nurminen ItäMEri tarvitsee yhteistyötä Suomi ja Ruotsi eivät voi yksinään pelastaa Itämerta. Sen ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen haluaa tehdä heti selväksi. Itämeren tilaa on mahdollista kohentaa vain, jos kaikki sen rannikoilla sijaitsevat maat saadaan mukaan suojeluun. Tämän hetkistä tilannetta Ollikainen kuvailee turhauttavaksi. Juhlapuheita riittää, muttei tekoja niiden jälkeen. Yksi suurimpia ongelmakohtia on Itämerensuojelun toimintaohjelma Baltic Sea Action Plan. - Jo nopea vilkaisu osoittaa, etteivät suurimmat kuormittajat aio pistää sitä toteen. Sen mukaan Puolan pitäisi vähentää päästöjä 75 prosenttia siitä määrästä, jonka kaikki maat ovat sitoutuneet vähentämään. Yhteenlaskettuna Puolan, Baltian maiden ja Venäjän pitäisi vähentää 95 prosenttia. Suomelle, Ruotsille ja Tanskalle jäisi kirittävää ne loput viisi prosenttia. Puola on ylivoimaisesti Itämeren suurin kuormittaja, joten sinänsä toimintaohjelma on oikeudenmukainen. Ongelma on vain se, että Puolalle koituisi päästöjen vähentämisestä yli kolmen miljardin lasku, kun varakkaammat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa maksaisivat yhteensä muutaman sata miljoonaa. Ollikainen varoittaa takertumasta ajatukseen, jonka mukaan saastuttajan velvollisuus on maksaa. - Moraalinen velvollisuus varmasti, muttei juridisesti. Jos Puola ei halua, ei sitä kukaan pysty pakottamaan. Eikä Puola ole osoittanut haluavansa. Talousongelmien kanssa painiskelevan maan toiveena on pikemminkin lisätä merta kuormittavaa maataloutta. Lisäksi vedenkierto on sellainen, että saastunein vesi ei jää saastuttajan omille rannoille, vaan kulkeutuu Ruotsin tai Suomen rannikoille. Puolan talouskasvu on Itämeren kauhistus Typpi ja fosfori ovat kaksi Itämeren suurinta vihollista, jotka saavat levät kukkimaan, merenpohjan hapettomaksi ja kalat ahdinkoon. Ihmisille fosforin vaikutus näkyy parhaiten sinileväkukintoina ja niiden yhteisvaikutus esimerkiksi kalalajien katoamisena. Kuolettava kaksikko päätyy Itämereen enimmäkseen maatalouden ravinnehuuhtoutumien ja puhdistamattomien jätevesien mukana. - Puolassa vain puolet talouksista on yhdyskuntajätevesien puhdistuksen piirissä. Ongelmana Puolassa, Baltian maissa ja Venäjällä ovat myös vanhat puhdistamot, joissa fosforia ja typpeä ei puhdisteta jätevesistä. Ollikaisen mukaan fosforin puhdistaminen on sekä halpaa että helppoa, mutta se edellyttää vanhojen puhdistamoiden korjaamista ja uusien rakentamista eli rahaa. Vieläkin suurempi huoli on maatalous. Esimerkiksi Puolan maatalous on huonossa jamassa, mutta EU- tukien seurauksena sen tila on kohenemassa. Ollikainen arvioi, että pahimmillaan fosfori- ja typpikuormitus lähes kaksinkertaistuvat. 8 PALMENIA

9 Vasemmalla: Rakkolevien, punalevien ja hauran värikirjoa. Oikealla rehevöitymisen kasvot: kymmenpiikkiparvi rihmalevien tukahduttaman rakkoleväkasvuston yllä. Omissakin likavesissä on silti hoitamista, muistuttaa professori Markku Ollikainen. - Jos näin kävisi, se alkaisi olla jo kuolonisku Itämerelle. Keinoja sen estämiseen kuitenkin olisi. Itämerelläkin kannattaisi kokeilla päästökauppaa, Ollikainen ehdottaa. Voitaisiin kerätä yhteen pooliin vapaaehtoista ja valtion rahaa. Sitten järjestettäisiin tarjouskilpailuja, ja kanavoitaisiin sitä kautta rahat eniten suojeluhyötyä tuottaviin kohteisiin. Viljavat pellot, kukkiva Saaristomeri Kaikesta ei voi syyttää Puolaa tai itäisiä naapureita. Suomella on omakin murheenkryyninsä: Saaristomeri. Sen suojeluunkaan ei tahdo löytyä rahaa. Ollikaisen mukaan alue on hankala, sillä pääkuormittaja on maatalous fosforipäästöineen. Valuma-alueella sijaitsevat kuitenkin maan viljavimmat pellot, joiden viljelyspinta-ala ei ole ainakaan vähenemään päin. Pinta-alan vähentäminenkään ei silti olisi nopea apu, sillä fosforihuuhtouma riippuu maahan kerääntyneen fosforin määrästä. Vaikka lannoitus lopetettaisiin, fosforivarastojen ehtyminen vie vuosikymmeniä. Itämerelle se on pitkä aika. Toivoa ovat tuoneet uudet keksinnöt, kuten kipsilevytys, jolla fosforia voi stabiloida rantaan ja rantaveteen. Helpoin ja nopein tapa olisi kuitenkin vähentää jätevesien typpipäästöjä, Ollikainen sanoo. - Jos saataisiin kaikkien puhdistamoiden puhdistus parhaiden laitosten tasalle, eli 90 prosenttiin, typpipäästöt vähenisivät Suomessa tonnia. Pelkästään Saaristomeren hyväksi siitä koituisi viitisen sataa tonnia typpeä. Mallia voisi ottaa vaikka naapurista. Ruotsi on luvannut vähentää typpipäästöjä parikymmentä tuhatta tonnia, kun Suomen tavoite on vain tonnia. - Meillä on suhteellisen suuriakin puhdistamoita, joissa ei ole minkäänlaista typen puhdistusta eikä edes velvoitetta siihen, Ollikainen harmittelee. On helpompi vaatia tekoja muilta, kun on itse näyttänyt mallia. Professori Markku Ollikaisen tiimi on Vuoden kouluttaja Palmenia valitsi vuoden 2010 kouluttajaksi ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen ja hänen luotsaamansa nuoremmat asiantuntijat Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Tunnustus myönnettiin ansiokkaasta, asiakkaan osaamistarpeet huomioivasta suunnittelutyöstä sekä innostavan oppimisilmapiirin luomisesta Palmenian Ympäristöekonomian Diploma -ohjelmassa. PALMENIA 9

10 OPPIsOPIMUsMALLILLA työelämälähtöistä KOULUtusta Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella voidaan reagoida nopeastikin työelämän tarpeista nousevaan kysyntään. Apua kuntalaisten velkaantumiseen Ensimmäinen talous- ja velkaneuvojien ryhmä on valmistunut uudentyyppisestä työelämälähtöisestä koulutusohjelmasta. Pilottina järjestetyssä koulutusohjelmassa oli mukana 25 opiskelijaa ympäri Suomea eri talous- ja velkaneuvontayksiköistä, ulosottovirastosta sekä Takuu-Säätiöstä. 30 opintopisteen laajuinen koulutusohjelma toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Koulutus on korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Se antaa parhaimman hyödyn mikäli opiskelija on työskennellyt talous- ja velka neuvojana noin viiden vuoden ajan. Koulutus oli vahvasti työelämälähtöistä ja työssä oppiminen oli keskeisessä osassa. Opiskelijat työskentelivät omalla työpaikallaan kokoaikaisesti vuoden kestävän koulutusohjelman ajan. Nyt voi tuulettaa! Talous- ja velkaneuvonnan koulutusohjelman opiskelijat saivat todistuksensa Kuva: Linda Tammisto 10 PALMENIA

11 Koulutusohjelman toteutus oli monitieteinen. Yhtenä asiantuntija-arvioitsijana toimi professori Marita Poskiparta Jyväskylän yliopistosta terveyskasvatuksen laitokselta. Terveyskasvatus ja talous- ja velkaneuvonta saattaa kuulostaa yllättävältä yhdistelmältä, mutta asiakkaan motivoimisessa elämäntapojen muutokseen voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin ravintoneuvonnassa. Opiskelijan suurin ponnistus oli oman työpaikan tarpeista lähtöisin olevan kehittämisprojektin työstäminen. Suunnittelija Riikka Laurellin mukaan kehittämisprojektien aiheet olivat monipuolisia ja toivat tämän päivän talous- ja velkaneuvonnan osaamisen hyvin esille. Tiedekunnista etsittiin asiantuntemusta eri osaamisalueisiin liittyen ja arviointi tapahtui yliopiston asiantuntijoiden avulla. - Työelämälähtöisten lopputöiden arviointi tieteellisessä mielessä oli mielenkiintoinen prosessi ja toivomme, että lopputyöt pääsisivät omalla tavallaan mukaan tieteelliseen keskusteluun, kertoo erikoissuunnittelija Taina Ketola. Opiskelijoiden lopputöiden tiivistelmistä ja asiantuntijoiden artikkeleista koottu julkaisu ilmestyy alkuvuodesta Koulutusohjelmalle on edelleen kysyntää. Uusi koulutus ohjelma alkoi joulukuussa, kertoo Ketola. Lisätietoja Hämeenlinnassa tuotteistetaan kuntapalveluja Hämeenlinnan kaupunki on kouluttanut henkilöstöään Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelmissa. Kaupunki on nostanut tuotteistamisen yhdeksi strategiseksi kehittämiskohteeksi tuleville vuosille. Tavoitteena on olemassa olevien palveluiden ja toimintamallien tuotteistustyön kautta saada läpinäkyväksi toimintaprosessit sekä kustannusrakenne. - Taustalla on paitsi toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen, myös prosessien toimivuuden varmistaminen, kertoo kehitysjohtaja Tarja Majuri. Koulutusohjelmaan sisältyvien työelämälähtöisten kehittämisprojektien myötä on noussut ajatus siitä, otetaanko asiakas tuotekehitystyöhön mukaan riittävän ajoissa. Asiakasraadit voisivat toimia tuotekehitysprojektin sparraajina. Koulutukseen oleellisena osana kuuluva työssäoppiminen on näkynyt työorganisaation arjessa. Opetusja kulttuuripalvelujen palvelujohtaja Mika Mäkelä toteaa, että hänen omalla vastuualueellaan nuorisopuoli on tuotekehitystyössä tällä hetkellä pisimmällä. Koko henkilöstö on osallistettu kehittämistyöhön, johon koulutusohjelma on tarjonnut ulkoisen avun ja kehittämisen välineen. Tuotekehittämisen kohteena on toimintamalli, jossa nuorisotyöntekijä työskentelee yläkoulussa. Kulttuuripuolella tuotteistuksen kohteena ovat olemassa olevat palvelut ja tuoteryhmät. Se miten opetuspuolella työyksikköjen henkilöstö voidaan osallistaa laajemmin yhteiseen kehitystyöhön, on Mäkelän mukaan vielä pohdinnassa. Nyt tuotteistustyötä tehdään pääosin esimiestasolla. Lisätietoja Kansainvälisen yritysviestinnän erityisosaamista Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistot järjestivät yhteistyössä Kansainvälisen oppisopimustyyppisen koulutuksen Koulutukseen osallistui 30 viestinnän ammattilaista, jotka halusivat hankkia lisää osaamista organisaationsa kansainvälisen viestinnän kehittämiseen ja toteuttamiseen. Koulutus toteutettiin monimuoto-opetuksena, jossa hyödynnettiin lähi-, etä- ja verkko-opetusta. Parhaimmillaan oppiminen kytkeytyi kiinteäksi osaksi organisaation toimintaa. Kehittämispäällikkö Minna-Maija Salomaa Palmeniasta kertoo, että muutama opiskelija oli saanut lopputyön tekemiseen mukaan koko lähityöyhteisönsä. - Opiskelijat näkivät koulutuksen alkuna kehittämistyölle, jota he ovat nyt valmiita jatkamaan yhdessä muun työyhteisönsä kanssa. Koulutuksessa painottui pienryhmätoiminta ja työpaikkaohjaus. Salomaan mukaan kokemukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta olivat myönteisiä niin ohjaajien kuin ohjattavienkin puolelta. - Tarvetta kehittämiseen on kuitenkin jatkossa. Koulutuksen järjestäjien esimerkiksi tulee tukea työpaikkaohjaajia paremmin. Pienryhmätoiminta muodosti suuren osan oppimisprosessista. Pienryhmiä vetivät sisältöasiantuntijat. Tapaamisten aikana opiskelijat työstivät omaa kehittämistehtäväänsä ja antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksia toisilleen. Suurimmaksi anniksi koettiin verkostoituminen oman alan toimijoiden kesken - Omien käytäntöjen peilaus auttoi suhteuttamaan oman organisaation viestintäkäytäntöjä muiden organisaatioiden tilanteeseen. Syksyllä 2010 käynnistyi uusi koulutusohjelma, jossa aloitti 28 viestinnän ammattilaista. Lisätietoja PALMENIA 11

12 Teksti: Tiina Virta YhtEIsöLLIsyys avuksi hiljenevälle MAAsEUdULLE Mitä tehdä, kun paikkakunnalta alkavat kadota työpaikat ja sitä myöten myös asukkaat? Eteläsaksalaisessa Kabelsketalin pikkukaupungissa elvytettiin keskiajalla syntynyt kansanjuhla Appelsfest. Muuttotappiopaikkakunnilla, jotka menettävät pätevän työväestön mukana myös aktiivisesti osallistuvat kansalaisensa, on tärkeää rohkaista kansalaisia aktiivisuuteen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, jotta he muodostaisivat toimivia yhteisöjä ja edistäisivät alueen sa identiteettiä. Kun julkiselta sektorilta loppuvat resurssit, muodostuu vapaaehtoinen järjestö toiminta tärkeäksi voimavaraksi. Grundtvig-oppimiskumppanuushankkeessa The Construction of Identity in Rural Regions by Civil and Social Engagement etsittiin yhdessä hyviä tapoja tukea paikallisia perinneyhdistyksiä ja muita organisaatioita, jotka järjestävät sosiaalista ja kulttuurillista toimintaa muuttotappiopaikkakunnilla. Hankkeen koordinaattorina oli eteläsaksalainen Kabelsketalin kaupunki, joka on toiminut aktiivisesti muuttoliikkeen haittavaikutusten torjumiseksi. Kabelsketalin toimintamallin erityispiirre on, että yksityinen, julkinen ja kolmas sektori toimivat yhdessä paikkakuntalaisten yhteisöllisyyden parantamiseksi. Paikkakunnalla elvytetty keskiaikainen Appelsfest-juhla on tästä hyvä esimerkki. - Kansa kokoontui juhlimaan omaa kulttuuriperintöään. Samalla yhteishenki lujittui, kertoo juhlaan osallistunut projektipäällikkö Lauri Ahonen Palmeniasta. Hankkeen muina yhteistyökumppaneina olivat Bartinin maakunta Luoteis Turkista ja kestävän kehityksen järjestö Villanelle ranskalaiselta Isle de Reunionin saarelta. Lisätietoja hankkeen kotisivuilta: 12 PALMENIA

13 OPISKELijaVieras Teksti: Anne Karkulahti Kuva: Peter von Bagh Rehtorin esimerkki kannustaa opettajia Suuren lukion johtamiseen, sen toiminnan ja työyhteisön kehittämiseen tarvitaan toimivia menetelmiä. Niiden avulla oppilaitos voi toimia laadukkaasti yhteiskunnan muutoksen ja lukiolaisnuorten elämän pyörteissä. Rehtori Aira Leiviskä johtaa Porvoossa Linnankosken lukiota ja aikuislinjaa. Päiväopiskelijoita lukiossa on noin 600 ja iltaopiskelijoita noin 150. Työtä rehtorilla varmasti riittää, mutta mitä kaikkea työhön konkreettisesti kuuluu? Päivärutiineja on paljon. Niiden ohella muun muassa suunnittelen tulevaa sekä vastaan budjetista ja opiskelijahuollon kysymyksistä. Lisäksi lukiossamme on vilkasta kansainvälistä toimintaa, ja olen mukana näissä projekteissa. Toimin myös Itä-Uudenmaan lukioiden yhteistyöryhmässä, jossa suunnitellaan opettajien koulutustarjontaa. Siinä työssä meitä tukee Palmenian suunnittelija asiantuntemuksellaan ja näkemyksillään. Oppilaitoksesi kehittämistyössä olet hyödyntänyt Palmenian koulutustarjontaa jo pitkään. Mitä kaikkea olet itse opiskellut toimintaa kehittääksesi? Tällä hetkellä olen Rehtori pedagogisena johtajana -koulutuksessa. Se on kuuden opintopisteen mielenkiintoinen kokonaisuus. Aiempina vuosina olen osallistunut Palmenian järjestämiin tieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin. Emme opiskele koulua vaan elämää varten, sanotaan. Miten opiskelu on auttanut sinun elämääsi? Työelämässä toimivillehan opiskelu on parasta silloin, kun siitä kokee saavansa konkreettista hyötyä omaan työhönsä. Käymäni koulutukset ovat olleet juuri sellaisia. Tieto- ja viestintätekniikan taitoja on pakko jatkuvasti päivittää, jotta pysyy edes jollakin tavalla mukana kehityksen kelkassa. Palmenian koulutuksissa mukavaa on ollut se, että olen voinut opiskella yhdessä oman oppilaitokseni opettajien kanssa. Se tuo työyhteisössä toimivia luontevasti samalle viivalle. Rehtorikoulutukseen osallistuin, koska sen sisältö vaikutti olevan niin monipuolisesti mielenkiintoinen. Toivottavasti johtajuuteni on kehittynyt koulutuksen myötä niin, että siitä hyötyy koko työyhteisö. Onko sinulla ollut jokin erityinen syy valita opintoja itsellesi ja henkilöstöllesi juuri Palmeniasta? Porvoon kaupunki on viisaasti tehnyt joitakin vuosia sitten Palmenian kanssa sopimuksen koulutuksen ostamisesta oppi laitostensa henkilöstölle. Pohdimme tarjontaa aika ajoin yhdessä Palmenian koulutussuunnittelijoiden kanssa. Siten saamme juuri tarpeisiimme sopivia sisältöjä ja vieläpä meille mahdollisimman hyvin sopivana ajankohtana. Lisäksi, kun tilaamamme koulutukset on toteutettu työajalla ja täällä Porvoossa, osallistuminen melko isollakin joukolla on ollut meille äärimmäisen helppoa. Voisi helposti luulla, että opiskelijoiden parissa tehty työ kyllästäisi tekijänsä oppimisella ja veisi innon opiskella itse. Mistä löydät jatkuvasti intoa ja motivaatiota kehittää itseäsi? Olen jostain syystä aina ollut aktiivinen koulutuksiin osallistuja. Mottonani on ollut ja on edelleen Koulutus kannattaa aina. Minulla on ollut hyviä esimiehiä, jotka ovat aina kannustaneet kouluttautumaan. Rehtoreille suunnatussa koulutuksessa tärkeää on myös ollut päästä tapaamaan kollegoja, joita meillä rehtoreilla ei omassa työyhteisössä ole. On hyvin avartavaa keskustella työstään vertaisten kanssa aivan konkreettisesti ja tavoitteellisesti. Opiskelu töiden ohessa vaatii paljon niin itseltä kuin läheisiltä. Miten innostaisit muita kehittämään ammattitaitoaan kouluttautumalla? Innostan ilman muuta oman oppilaitokseni opettajia sekä esimerkilläni että koulutusmyönteisyydelläni. Kun opettaja lisäksi kokee koulutuksen hyödylliseksi ja omaa konkreettista työtä tukevaksi, ja kun sijaisjärjestelytkin ovat kunnossa, niin opiskelu koetaan houkuttelevana. Ja esimiehen antama kannustus on ensiarvoisen tärkeää! PALMENIA 13

14 Palmenia TUTkii ja kehittää Kemikaalionnettomuuden riskit hallintaan Kemikaalionnettomuudet aiheuttavat merkittävän riskin, jota voidaan pienentää ennakoimalla ja parantamalla riskin hallintaa. Risk Management and Remediation of Chemical Accidents (RIMA) - hankkeella edistetään onnettomuuksiin varautumista Suomessa ja Virossa. Hankkeessa tehdään riskinarviointi, jonka avulla voidaan ennustaa kemikaalien käyttäytymistä onnettomuustilanteissa. Lisäksi hankkeessa kehitetään kemikaaleilla saastuneiden alueiden kustannustehokasta riskinhallintaa luomalla yhtenäinen menetelmä riskitason luokitteluun, kunnostustarpeen arviointiin sekä kunnostussuunnitelman tekemiseen. Palmenian Kotkan alueyksikön hallinnoima hanke toteutetaan yhteistyössä Lahden ympäristötieteiden laitoksen sekä virolaisen tutkimusinstituutin (National Institute of Chemical Physics and Biophysics) kanssa. Innovatiivisia kuntapalveluita lasten hyvinvointia tutkimalla Päijät-Hämeen alueella on vuodesta 2002 alkaen toiminut Ikihyvä Päijät-Häme -hanke ikääntyvien hyvinvointia palvellen. Se on virittänyt kiinnostuksen myös lasten hyvinvointia kohtaan. Lasten Ikihyvä on tutkimus- ja kehittämishanke, jossa tutkitaan vuotiaiden lasten hyvinvointia. Hankkeella pyritään siihen, että kuntapalveluissa osataan paremmin ymmärtää lapsen arkea ja kokemuksia sekä kiinnittää huomiota lapsen arkielämän hyvinvoinnin kysymyksiin tarkastelematta niitä ongelmalähtöisesti. Tämä edistää kaikkien lasten parissa toimivien ammattiryhmien työtä ja ymmärrystä sekä lasten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa palveluihin ja instituutioiden toimintaan. Yliopistolta mukana on viestinnän, sosiaali työn ja opettajankoulutuksen asiantuntijoita. Paikallisia yhteistyökumppaneita ovat Lahden kaupunki, peruspalvelukeskukset Oiva ja Aava, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Lahden ensi- ja turvakoti, FC Reipas, Lahden diakonian instituutti sekä Päijät-Hämeen poliisilaitos. Verkkopalvelu korkeakoulujen työelämäyhteistyöstä Lähde työelämään -hanke kehittää korkeakoulujen työelämäyhteistyötä edistämällä oppilaitosten ja yritysten vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen tueksi luodaan työnantajien suuntaan yhteistyölle kasvot verkkoon. Työnantajille suunnattu verkkopalvelu jäsentää helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi vaihtoehtoja, joilla organisaatiot voivat hyödyntää korkeakouluopiskelijoiden osaamista ja opiskelijat oppia työssä. Kolmivuotisesta ESR-hankkeesta vastaa Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut, kumppaneina ovat Palmenian lisäksi Lapin yliopisto, Åbo Akademi sekä Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Lisätietoja Ristijärvellä satsataan senioreihin Olemme kääntäneet ikääntymisen mahdollisuudeksi. Keskeisimmät toimintalinjat ovat olleet hoivayrittäjyyden kehittäminen, tutkimus ja teknologia, senioriasuminen, ikäihmisten elinikäinen oppiminen sekä virkistys- ja harrastustoiminta, kertoo Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila. Kunta sai vuonna 2009 Opetusministeriön rahoituksen Ikäihmisten opintiet -verkko-opintoportaalin esiselvitystyöhön. Tälle jatkoa on Senioriportaali-hanke, jonka sisällön suunnittelusta ja tuottamisesta vastaa Palmenia. ActiveSeniors.fi -portaali tarjoaa senioreille mahdollisuuden kouluttautua ja jakaa osaamistaan. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä toimintamalleja ja ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää ja vakiinnuttaa osana senioreiden elinikäistä oppimista ja verkostoitumista. Lisäksi hankkeessa välitetään osaamista seuraaville sukupolville, myös alueen ulkopuolelle, kansallisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille. Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila (keskellä), kehittämispäällikkö Tuula Meres- Wuori ja suunnittelija Arja Mielonen-Walker Palmeniasta. Lue lisää hankkeistamme: 14 PALMENIA

15 KOLUMNI EstetIIKKAA JA erotiikkaa VAI MITä SE SOVELTAVA ESTETIIKKA OIKEIN ON? Kuva: Linda Tammisto Ihmisille herää monenlaisia mielleyhtymiä sanasta estetiikka. Estetiikka liittyy kauneuteen ja miellyttävyyteen, tästä ollaan pitkälle yksimielisiä, mutta näkemyseroja alkaa syntyä, kun mennään hiukan syvemmälle ilmiöihin itseensä. Yksi pitää ruusuja kauneimpina kukkina, toinen orvokkeja; yhdelle Picasson Guernica on esteettisyyden huippu, toiselle Halosen maalaama talvinen maisema. Arkiymmärrys samaistaa esteettisen usein pinnan kauneuteen: jos asiat näyttävät miellyttäviltä, ne ovat kauniita, esteettisesti arvokkaita. Vastakohta on sitten ruma: se on jotakin, jota on vastenmielistä katsella. Tyttäreni kyseli minulta aikoinaan ollessaan kymmen vuotias onko tämä estetiikkaa? osoittaen mitä erilaisimpia asioita huonekaluista kaikenlaisiin luonnonkohteisiin. Yritin selittää, että kyllä siinä on esteettisyyttä, esteettistä arvoa, tai että ei tuon esteettinen arvo ole ehkä kovin korkea, mutta en usko viestin menneen täysimääräisenä perille. Tällainen pintaesteettisyys on kuitenkin yksi osa esteettistä ilmiöpiiriä, mutta ei suinkaan ainoa eikä välttämättä edes tärkein. Pintaesteettisen ohella voidaan puhua syväesteettisestä: kaikkien asioiden esteettinen ulottuvuus ei paljastu välittömästi, vaan vaatii tietoa, kontekstiin sijoittamista, pohdintaa ja ymmärtämistä. Taideteosten esteettisten arvojen ymmärtäminen edellyttää aina sekä historialliseen että käsitteelliseen kontekstiin sijoittamista. Picasson maalausta tulee katsoa kubistisena teoksena, ei näköisyyttä tavoittelevana niin kuin Halosen. Estetiikka tieteenalana kattaa sekä pinta- että syväesteettisen ongelmat. Estetiikan tehtävä on selvittää esteettisen ilmiöpiirin monimuotoista kenttää. Esteettinen kulttuuri kattaa paitsi taiteen myös ihmisen arkisen elinympäristön, niin ihmisen itse rakentaman kuin luonnon muokkaaman. Periaatteessa mikä asia tahansa voi olla esteettisen kiinnostuksen kohde: yöllisestä ylevyyden tunteen herättämästä tähtitaivaasta kodin pieniin yksityiskohtiin. Jos sana estetiikka herättää erilaisia mielleyhtymiä, niin ilmaisu soveltava estetiikka vieläkin enemmän. Millä tavalla estetiikkaa voi soveltaa? Estetiikka selvittelee esteettisen kulttuurin herättämiä kysymyksiä ja niitä perusteita, joilla hyvin erityyppisille asioille annetaan esteettinen arvo. Estetiikka on ennen kaikkea käsitteellistä tutkimusta. Soveltava estetiikka pyrkii siihen, että näitä teoreettisia käsitteitä ja ajatuksia hyödynnetään esimerkiksi ihmisen elinympäristön ja hyvinvoinnin kysymyksissä. Palmenian Lahden alueyksikössä nykyisin toimiva, vuonna 1993 perustettu Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutti (KSEI) määrittelee toimintansa tavoitteita näin: instituutti pyrki toiminnallaan tuomaan estetiikan näkökulmaa ja asiantuntemusta osaksi fyysisen ja henkisen elinympäristön hyvinvoinnin tutkimusta sekä kehittämään humanistista ympäristöntutkimusta Lahden seudulla. Esteettiset arvot ovat olennainen osa inhimillistä todellisuutta ja ihmisen hyvinvointia. Soveltava estetiikka pyrkii tuomaan esteettisen tiedon ja ymmärryksen ihmisen jokapäiväiseen elämään. Samalla soveltava estetiikka kytkeytyy muihin tieteenaloihin ekologiasta arkkitehtuurintutkimukseen. Vain tällä tavoin esteettistä ilmiöpiiriä voi kaikessa moninaisuudessaan ja rikkaudessaan ymmärtää ja arvostaa. Arto Haapala on estetiikan professori Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut kirjallisuuden teoriaan, ympäristön ja tulkinnan filosofisiin ongelmiin sekä angloamerikkalaisen estetiikan lisäksi hermeneutiikkaan, etenkin Martin Heideggerin filosofiaan. Haapala on Palmenian Lahden alueyksikön yhteydessä toimivan Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin (KSEI) neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hän on myös aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen oppiaineiden ja Palmenian Lahden yksikön välisessä kummilaitosyhteistyössä. PALMENIA 15

16 Hyvä kirja kestää ajan hampaan. RANI-HENRIK ANDERSSON & MARKKU HENRIKSSON INTIAANIT Vaikka maailman kansat ovat tulleet yhä tutummiksi, mielikuvat intiaaneista ovat yhä monin tavoin värittyneitä ja virheellisiä. Perusteos! Suositushinta 46 ANTTI KARISTO YKSI PIANO VAI KYMMENEN LEHMÄÄ? Karisto pohtii oivaltavasti onnen etsintää, hoivaa, kesämökkielämää, urheilua, kalentereita ja muita arjen ilmiöitä. Suositushinta 33 JARI EEROLA (TOIM.) UUSI YLIOPPILASTALO 100 vuotta Helsingin sydämessä. Uusi Ylioppilastalo ei ole koskaan ollut pelkkä rakennus vaan täynnä elämää, ihmisiä ja tarinoita. Upea teos! Suositushinta 53 HELENA HALLENBERG & IRMELI PERHO RUOKAKULTTUURI ISLAMIN MAISSA Ruoka-aineita ja -lajeja kahvista kaalikääryleisiin, maapallon laidalta toiselle. Reseptejä! Suositushinta 41 ARTO LAITINEN & ANNE BIRGITTA PESSI (TOIM.) SOLIDAARISUUS Onko solidaarisuus vanhentunut juhlasana vai hyvän yhteiskunnan ydin? Tutkijakollegiumin tärkeä puheenvuoro! Suositushinta 33 VUOKKO NIIRANEN YM. JOHTAMINEN SOSIAALIALALLA Sosiaalialan johtaja toimii monialaisessa ja muuttuvassa ympäristössä. Suositushinta 34 MERJA LAITINEN & ANNELI POHJOLA (TOIM.) ASIAKKUUS SOSIAALITYöSSÄ Sosiaalityössä ja sosiaalipalveluissa tärkeä tavoite on, että asiakkaan kaikinpuolinen etu toteutuu. Suositushinta PALMENIA Tiedon puolella yhteiskunta historia filosofia ympäristö talous kulttuuri tekniikka

17 Palmenian koulutustarjontaa Seuraavilla sivuilla on poimintoja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutus tarjonnasta. Tarjoamme myös räätälöityjä koulutus- ja kehittämispalveluita. Ajantasaiset tiedot löydät aina verkkosivuiltamme. Juuri sinua kiinnostavista koulutuksista saat tiedon suoraan tietokoneellesi tilaamalla RSS-syötteen sivustoltamme. Tulevaisuus kasvaa tiedosta! ELINtarvIKEALA Elintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija (F.E.C) 24 op Helsinki FarMAsIA Laatujohtaminen ja laatujärjestelmät 6 op Helsinki Johdatus lääkehoidon kokonaisarviointiin Helsinki Henkilöstön JA organisaation KEhittäMINEN Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 80 op Helsinki Ratkaisukeskeinen valmentaja 40 op Helsinki Asiantuntijasta esimieheksi - tietoa ja välineitä esimiehenä toimimiseen Helsinki Menetelmiä ja välineitä ryhmien ohjaamiseen 3 op Helsinki Tutustu myös laajaan tilauskoulutustarjontaamme: Ratkaisukeskeinen työnohjaajakoulutus 80 op Helsinki Verkosta tukea koulutuksiin ja osaamisen kehittämiseen 2 op Helsinki Voimavaroja ja ratkaisuja terveyden edistämiseen Ennakkotieto Helsinki HyvINvOINti Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian vaativan erityistason koulutus Helsinki Työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille 60 op Helsinki Erityistason voimavarakeskeinen psykoterapiakoulutus (perheterapiakoulutuksen sovellus) 69 op Helsinki Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen/adhd -valmentaja 20 op Syksy 2011 Helsinki JohtAMINEN JA talous Johtamisen työkaluja -koulutussarja esimiehille: Esimies työhyvinvoinnin mahdollistajana Haastavien tilanteiden työlainsäädäntö tulkitse ja toimi oikein Rakentava viestintä työyhteisössä esimiehen rooli ja toimintatavat Hyvinkää Palveluiden tuotteistaminen Hyvinkää Talous- ja kustannustietoinen johtaminen oppilaitoksissa 2 op Porvoo PALMENIA 17

18 Palmenian koulutustarjontaa KirJOIttAMINEN Palmenian kirjoittajakoulutus Useita koulutuksia Verkkokurssit Kirjoita luovasti 8 op ja Verkkokurssit Kirjoita verkkoon vaikuttavasti 6 op ja Verkkokurssit Kirjoita elämäntarinasi 10 op Verkkokurssi Kirjoita novelli vaihe vaiheelta 10 op Verkkokurssi Kertomukset kirjaksi 12 op Verkkokurssi Tekstiä televisioon Tiedotus-, opetus- ja dokumenttiohjelmien käsikirjoituskoulutus 30 op Ennakkotieto Helsinki LUONNONtIEtEEt JA ympäristö Biologian ja maantieteen täydennyskoulutus, koulutuksia eri puolilla Suomea yliopistojen yhteistyönä: Bioteknologia opetuksessa Luonnontuntemuksen teemapäivät Luonnontuntemuksen opettaminen Puutarha koulun oppimisympäristönä Maantieteen teemapäivät Luonnontieteen ulko-oppimisympäristöt, koulutuksia eri puolilla Suomea yliopistojen yhteistyönä: Kaupunkiluonto oppimisympäristönä Kulttuurikävely - menopaluulippu nykyajasta historiaan Kasvintuntemuksen kenttäkurssi Luonnon tuntemuksesta tunnistamiseen Saaristoluonto ja Itämeri Hyvinvointia lähiympäristöstä Lapset kaupungissa Kemikaalit ympäristössämme 26 op Helsinki Ilmastonmuutoksen huomioiminen taajamahydrologiassa Urban Hydrology and Climate Change Tammi helmikuu 2011 Lahti Maisemaekologisia näkökulmia rakennettujen valuma-alueiden hallintaan ja maankäytön suunnitteluun Maalis huhtikuu 2011 Lahti Tutustu myös laajaan tilauskoulutustarjontaamme: MONIKULttUUrisUUs JA KIELEt Mokuhanga Japanilaisen puupiirrostekniikan erikoiskurssi Lahti Englannin kielen ylimmän tason YKI-kokeeseen valmentava kurssi Helsinki Suomen kielen kurssi tasolle Helsinki Suullisen kielitaidon arviointivalmiuksien edistäminen 3 op Jyväskylä Suullisen kielitaidon opettaminen ja arviointi 4 op Lappeenranta Luku- ja kirjoitustaidon opettaminen aikuisille maahanmuuttajille 4 op Helsinki OPEtus JA KAsvatus Vertaisoppimisen ja vuorovaikutuksen tuella matkalla ammatilliseksi oppimisyhteisöksi 6 op Helsinki Rehtorin rooli koulun kehittäjänä Helsinki Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen 5 op Turku Esi- ja alkuopetuksen aineopinnot 35 op Ennakkotieto Lahti Esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuus 25 op Ennakkotieto Lahti Sosiaalista mediaa oppilaitosjohdolle 3 op Ennakkotieto Uuden vuosisadan taidot ja koulun pedagoginen muutos (rehtorit) 2 op Ennakkotieto Osaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi 6 op Ennakkotieto Espoo VerKKO JA viestintä Ammattipuhujien mestariluokka Helsinki Tricom Viestinnän PD V 80 op Helsinki tvt opetuskäytön pedagoginen tuki - COSMOS 3 op Espoo Verkon mahdollisuudet esi- ja alkuopetuksessa 2 op Turku Viestintä muutoksen tukena 3 op Helsinki 18 PALMENIA

19 avoin yliopisto Tutkivaa ja yhteisöllistä oppimista tvt:n avulla alakoulussa 5 op Espoo Verkkosivuston kehittäminen projektina - konseptin määrittelystä ylläpitosuunnitelmaan 4 op Helsinki Oppilaat materiaalin tuottajina projektioppimisessa 4 op Turku COMMA 6 Viestinnän johtamisen koulutusohjelma op Lahti Viestintä I Tiedottajan työ 4 op Lahti Tutkiva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen yläkoulussa 5 op Espoo Etäopetuksen mahdollisuudet opetus- ja kouluyhteistyössä lukiossa Espoo Neuvojana verkossa 3op Ennakkotieto Helsinki UtBILdNINg på svenska För undervisningspersonal inom den allmänbildande utbildningen Inlärningssvårigheter och nätundervisning 5 sp och Helsingfors Rektorns roll som skolutvecklare Helsingfors och Stockholm Intensifierat och särskilt stöd i vår skola , och Helsingfors För undervisningspersonal i anslutning till yrkesutbildning Sexualfostran i yrkesskolan 5 sp och Helsingfors Mini-intervention för lärare i yrkesskolor vårvintern 2011 Anmälan och närmare information: Haluatko täydentää ammatillista osaamistasi? Harkitsetko uran vaihtoa? etsitkö opiskelusta vas tapainoa työllesi? Helsingin yliopiston avoin yliopisto tarjoaa opetusta kymmenissä oppiaineissa. tarjolla on kasvatustieteitä, kieliä ja viestintää sekä paljon muita opintoja. Joustava mahdollisuus aikuisopiskelijalle Avoimen yliopiston opinnot järjestetään yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Aikataulut suunnitellaan niin, että opiskelu on mahdollista töiden ohella. Verkko-opintoja voi suorittaa kaikkialla: kotona, työpaikalla tai vaikka kesämökillä. Tarvitaan vain tietokone ja internet-yhteys. Kurssin aikarajojen puitteissa voi opiskella silloin, kun se itselle sopii. laadukkaita opintoja kaikille Opinnot ovat Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia. Opettajat ovat aina Helsingin yliopiston ja tiedekuntien hyväksymiä. Pohjakoulutusvaatimuksia ei ole, vaan kaikki voivat opiskella. Opintoja alkaa ympäri vuoden. Opintoihin voi ilmoittautua niiden alkamiseen saakka, mikäli niissä on tilaa. Kesäopintojen ennakkotiedot tulevat verkkopalveluun helmikuun alussa. Ilmoittautuminen kesäopintoihin alkaa huhtikuussa. [ ] tutustu avoimeen yliopistoon verkkopalvelussa aloita avoimessa!

20 Palmenia on Euroopan suurin ja monipuolisin yliopistollinen täydennyskoulutuslaitos. Välitämme uusinta tietoa ja osaamista asiakkaidemme tarpeisiin kaikilta Helsingin yliopiston tieteenaloilta. Jos olet kiinnostunut itsesi tai organisaatiosi kehittämisestä tai osallistumisesta aluekehitystyöhön Palmenian kanssa, ota yhteyttä! Tutustu Palmenian koulutus-, kehittämis- ja tutkimuspalveluihin: Yhteydenotot: Helsinki PL 58 (Vuorikatu 24) Helsingin yliopisto Hyvinkää Kankurinkatu Hyvinkää Kotka Metsontie Kotka Kouvola PL 239 (Paraatikenttä 6) Kouvola Lahti Kirkkokatu Lahti

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tule mukaan tarjoamiimme täydennyskoulutuksiin.

Tule mukaan tarjoamiimme täydennyskoulutuksiin. Täydennyskoulutuspalvelut 2016 2017 Sveitsiläinen kirjailija Rolf Dobelli kuvailee mainiossa kirjassaan Selkeän ajattelun taito ilmiötä, johon ihmisinä lankeamme toistuvasti. Muodostamme kuvan maailmasta

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen!

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! Kansallinen StarT-hanke 2016 2018 Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! StarTin keskiössä ovat Taitavat lapset ja nuoret Suomen Tulevaisuuden Tekijät Jokainen voi olla Tähti www.luma.fi/start Päätavoitteena

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

KOULUN JA OPPILAITOKSEN PEDAGOGINEN JOHTAMINEN

KOULUN JA OPPILAITOKSEN PEDAGOGINEN JOHTAMINEN KUTSU PU879 B Etelä-Suomi 6.5.2013 Hyvinvointi ja peruspalvelut -yksikkö Opetus ja kasvatus -tulosryhmä Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämään koulutukseen 1.10. 2.10.2013

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot