3. vaihemaakuntakaava

Transkriptio

1 TURVETUOTANTOON SOVELTUVIEN SOIDEN VESISTÖVAIKUTUSRISKIN ARVIOINTI KESKI-SUOMESSA Monitavoitearviointitarkastelun menetelmäkuvaus, tulokset ja yhteisriskien tunnistaminen 3. vaihemaakuntakaava Hannu Onkila Keski-Suomen ELY-keskus Mika Marttunen, Mikko Dufva, Teemu Nurmi ja Turo Hjerppe SYKE

2 2

3 TURVETUOTANTOON SOVELTUVIEN SOIDEN VESISTÖVAIKUTUSRISKIN ARVIOINTI KESKI-SUOMESSA Monitavoitearviointitarkastelun menetelmäkuvaus, tulokset ja yhteisriskien tunnistaminen Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Hannu Onkila Keski-Suomen ELY-keskus Mika Marttunen,, Mikko Dufva, Teemu Nurmi ja Turo Hjerppe SYKE

4 2

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto Arviointimenetelmän ja arviointimallin kuvaus Monitavoitearvioinnin periaate Arviointikehikko ja käytetyt kriteerit Kriteeritiedon kokoaminen Suon alapuolinen tarkastelualue Kriteeritiedon kerääminen tarkastelualueelta Arviointitekijöiden tärkeyspainojen määrittäminen Arviointimallin kuvaus Tulokset Kriteeritieto Vesistön arvon määrittämisessä käytetyt kriteerit Vesistön herkkyyden määrittämisessä käytetyt kriteerit Arviointitekijöiden merkittävyysarviot Arvioinnin kokonaistulos Kaikkien vastaajien tulosten yhdistäminen Kolme näkökulmaa osallistujien vastausten perusteella Kolme kuvitteellista näkökulmaa Näkökulmien vaikutus tuloksiin Tulosten tarkastelu ja ohjeita tulosten tulkintaan Epävarmuustarkastelu Tulosten tulkintaohjeita Mitä tulokset kuvaavat? Mitä tulokset eivät kuvaa? Arvion hyödynnettävyys Kaavoittaja Turvetuottaja, luvittaja ja lausunnon antaja Monitavoitearviointimenetelmän soveltaja Yhteenveto ja johtopäätökset Liite 1. Yhteisvaikutusriskien tunnistaminen Liite 2. Arvopuuanalyysin laskentaperiaate kuvitteellinen esimerkki Liite 3. Kyselylomake arviointitekijöiden tärkeyspainojen selvittämiseksi Liite 4. Päivitetty kysely työpajaan osallistuneille Liite suurimman ja pienimmän kokonaisarvon saanutta suota eri näkökulmien mukaan Liite 6. Soiden saamat pistearvot (asteikolla 0-1) eri näkökulmista aakkosjärjestyksessä Liite 7. Suot luokiteltuna järjestykseen eri näkökulmien pistearvojen perusteella Liite 8. Palaute menetelmästä

6 4

7 1 Johdanto Tässä työssä kehitettiin yleispiirteinen suokohtainen vesistöhaittojen riskinarviointimenetelmä, joka huomioi maakuntakaavoituksen turveteeman vaikutusten arviointiin liittyvän epävarmuuden ja rajoitteet. Menetelmän avulla voidaan vertailla tuotantopotentiaalisten soiden vesistövaikutusriskiä ja asettaa suot riskin mukaiseen suhteelliseen järjestykseen. Monitavoitearviointiin perustuvaa lähestymistapaa sovellettiin Keski-Suomen kolmannen vaihemaakuntakaavan varhaisessa valmisteluvaiheessa. Vaihekaava käsittelee turvetuotantoa ja tuulivoimaa. Soiden haittariskin arviointi perustui alapuolisten vesistöjen herkkyyteen sekä niiden ranta-alueiden käyttöja suojeluarvojen määrään ja laatuun. Arviointia varten määriteltiin vesistöhaittoja selittävät kriteerit. Niiden keskinäinen merkittävyys arvioitiin huhtikuussa 2011 osallisille järjestetyssä työpajassa. Suokohtainen kokonaisarvio muodostuu soiden alapuolisten alueiden kriteerikohtaisesta ominaistiedosta ja osallisten näkemyksestä kriteerien välisistä merkittävyyksistä. Tulokset kuvaavat potentiaalisten tuotantoalueiden alapuolisen vesistön herkkyyttä ja arvoa. Tarkastelussa oletetaan, että mitä suurempi on alapuolisen vesistön herkkyys ja mitä arvokkaampi se on, sitä todennäköisempää on, että toiminnasta aiheutuu kielteiseksi koettavia vesistövaikutuksia. Vastaavasti tuloksesta käyvät ilmi suot, joiden tuotannosta aiheutuva vesistöhaittariski on vähäinen suhteessa muihin arvioituihin soihin. Työssä ei arvioitu turvetuotannon määrällisiä ja laadullisia vesistöhaittoja. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa ei tiedetä, kuinka turvetuotanto lopulta tulee toteutumaan (sijainti, laajuus ja vesiensuojelumenetelmät), jolloin vesistövaikutusten ja myös haittojen arviointi on mahdotonta. Käytetyllä menetelmällä voitiin sen sijaan arvioida soiden haittariskien eroja soiden välillä, mikä sopii hyvin työn tavoitteisiin ja asiayhteyteen. Suokohtaiset tulokset eivät myöskään kuvaa useiden soiden yhdenaikaisen käytön haittoja. Keski-Suomen turvevarojen tuotantosoveltuvuutta arvioitiin vaiheittain Keski-Suomen liiton TURVA - taustaselvityshankkeessa. Ennen vesistöhaittojen arviointia aineistoista seulottiin pois suot, jotka eivät sovellu turvetuotantoalueiksi teknis-taloudellisista syistä, suolinnuston tai suokasvillisuuteen liittyvien arvojen perusteella. Vesistöhaittojen arviointi oli arviointiketjun viimeinen vaihe, jossa arvioitiin 236 suota (kuva 1). Keski-Suomen liitto tilasi työn Keski-Suomen ELY-keskukselta kesällä SYKE toimi alikonsulttina ELYkeskukselle monitavoitearviointitarkastelussa ja vastasi monitavoitearviointimenetelmän ja matemaattisen arviointimallin kehittämisestä. ELY-keskus vastasi kriteerien sisältämien määrä- ja laatutiedon selvittämisestä kunkin suon alapuolisilta alueilta. Arviointikriteeristö kehitettiin yhteistyössä ELYn ja SYKEn välillä. Kuva 1. Vaiheittainen tuotantosoveltuvuuden arviointi TURVA-hankkeessa vuosina

8 2 Arviointimenetelmän ja arviointimallin kuvaus Työn alkuvaiheessa todettiin, että kyse on poikkeuksellisen haastavasta työstä muun muassa seuraavista syistä: Tuotannon toteutumisen epävarmuus. Vaikutusten arviointi on lähtökohtaisesti mahdotonta, kun tuotannon lopullista sijaintia ja laajuutta ei tiedetä. Tuotantopotentiaali voi toteutua lopulta enemmän tai vähemmän keskittyneesti tai hajautuneesti. Myös toistaiseksi tiedossa olemattomat kuormitusolojen muutokset ja tuotantoalueilla käytettävien vesiensuojelumenetelmien taso vaikuttavat haittoihin. Aikataulun sekä mittavan ja monitahoisen aineiston asettamat reunaehdot. Perinteinen kuormitusvaste -tyyppinen tarkastelu ei useista syistä sopinut työhön. Olemassa olevat ravinnepitoisuuksien muutoksiin perustuvat mallit eivät kuvaa kovin hyvin tuotannon vesistöhaittoja, jotka liittyvät enemmän orgaaniseen kiintoaineeseen ja liuenneisiin orgaanisiin fraktioihin. Perinteisten menetelmien käyttö on myös huomattavan työlästä. Lisäksi vesistöhaittojen riskiä määrittävät suoran kuormitusvaikutuksen ohella myös useat vaikutusalueen ominaispiirteisiin liittyvät tekijät. Esimerkiksi alueilla, joilla vesistöjen käyttö on intensiivistä ja vesistöt ovat heikossa tilassa, riski vesistöhaitoille on suuri. Haitat näyttäytyvät erilaisina eri tarkastelumittakaavoissa. Pienipiirteisessä tarkastelussa tuotannon haitat voivat näyttää siedettäviltä, mutta laajemmassa vesistön osa-aluetta koskevassa tarkastelussa vaikutukset voivat näyttää merkittäviltä. Tilanne voi olla tällainen esimerkiksi silloin kun useat 3.jakovaiheen alueet, joilla sijaitsevat suot näyttävät yksittäisinä riskeiltään vähäisinä, purkautuvat samaan vesistöön. Joissakin tapauksissa mittakaavan vaikutus on päinvastainen ja pienipiirteisessä tarkastelussa voidaan havaita merkittäviä haittoja, jotka laajemmassa tarkastelussa näyttäytyvät merkityksettöminä. Työssä päätettiin soveltaa monikriteeristä päätösanalyysiä eli monitavoitearviointia, koska se mahdollistaa soiden järjestelmällisen ja läpinäkyvän arvioinnin ja vertailun, erilaatuisen ja laajan tietomäärän hallinnan sekä erilaisten näkökulmien sisällyttämisen tarkasteluun. 2.1 Monitavoitearvioinnin periaate Monitavoitearviointi (MCDA, Multi- Criteria Decision Analysis) ja siihen sisältyvä arvopuuanalyysi on menetelmä, jonka avulla erilaisten päätösvaihtoehtojen hyvyyttä arvioidaan hierarkkisessa jäsentelykehikossa (Marttunen ym. 2008). Arvopuuanalyysin soveltamisessa oli viisi päävaihetta (kuva 2): Arviointikehikon muodostaminen: Vaiheeseen sisältyi arviointikriteerien, mittareiden ja arviointiasteikkojen määrittäminen. Siihen sisältyi myös kriteerien järjestäminen hierarkkiseksi kaavioksieli arvopuuksi. Lisäksi määritettiin niin sanotut arvofunktiot, jotka kuvaavat tekijän saaman arvon ja sen tuottaman hyödyn välistä riippuvuutta (ks. tarkemmin kohta 2.2). Laskentamallin kehittäminen: Tarkastelua varten kehitettiin arvopuuanalyysiin perustuva MS Excel laskentamalli. Erityistä huomiota kiinnitettiin laajan aineiston ja tulosten havainnolliseen esittämiseen. Työssä sovelletun arvopuuanalyysin laskentaperiaate on havainnollistettu liitteessä 1. Suo- ja vesistötiedon kerääminen: Tässä vaiheessa koottiin tiedot soiden alapuolisen vesistön ominaispiirteistä edellisessä vaiheessa kriteereille määritetyille mittareille. Asiantuntijoiden näkemysten selvittäminen: Monitavoitearvioinnissa yhdistettiin soiden alapuolisen vesistön ominaisuuksia koskeva tieto sekä Keski-Suomen ELY:n eri vastuualueiden edustajien (kalatalous, luonnonsuojelu, vesienhoito), Keski-Suomen liiton ja turvetuottajien (VAPO) näkemykset kriteerien tärkeyksistä. Näkemyksiä selvitettiin järjestetyssä työpajassa ja toukokuussa 2011 sähköpostikyselyllä. 6

9 Arviointityökalun soveltaminen ja tulosten analysointi: Suokohtaiset tiedot ja kriteerien tärkeyspainot syötettiin laskentamalliin. Tulokset esitetään nelikenttäkaaviona soiden alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvojen sekä vesistön herkkyyden suhteen. Lisäksi lasketaan soille vertailuarvot kuudella eri näkökulmalla ja kaikkien osallistujien vastausten keskiarvona. Karttatarkastelun avulla kuvattiin, miten tarkastellut suot sijoittuvat. Soiden arviointi ei edennyt suoraviivaisesti vaihe vaiheelta, vaan työn kuluessa aikaisempiin vaiheisiin palattiin ja niitä tarkennettiin. Lisäksi useita vaiheita tehtiin samanaikaisesti. Arviointikriteerejäkin muutettiin palautteen perusteella vielä aivan työn loppuvaiheessa. Kuva 2. Monitavoitearvioinnin vaiheet. 2.2 Arviointikehikko ja käytetyt kriteerit Arviointikehikon jäsentely tehtiin pääasiassa SYKE:n asiantuntijoiden ja Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuuhenkilön yhteisissä tapaamisissa. Lisäksi ELY-keskuksen vastuuhenkilö keskusteli arviointikehikosta ELYkeskuksen eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työn etenemistä ja tuloksia esiteltiin 3. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiä ohjaavan TURVA-ryhmän kokouksissa , ja Turvetyöpajan ( ) palautteen perusteella tarkasteluun otettiin vielä uusia arviointikriteerejä. Työn alussa keskusteltiin työn rajauksesta. SYKEn asiantuntijat olisivat halunneet laajentaa toimeksiantoa vesistövaikutuksia laajemmaksi käsittämään kokonaiskaavaratkaisun muodostamiseen tarvittavan vaikutusarvioinnin ja vaihtoehtojen vertailun. Tällöin tarkastelukehikkoon olisivat sisältyneet vesistövaikutusten ohella myös ympäristöministeriön ohjeluonnoksessa "Turvealueet maakuntakaavoituksessa 2010" mainitut muut vaikutuslajit, kuten luontovaikutukset, teknillistaloudellinen soveltuvuus ja sosiaaliset yms. vaikutukset. Koska vaiheittain edennyt selvityshanke oli edennyt jo ennen vesistöhaittojen arviointivaihetta pitkälle, tilaajan kanssa käydyissä keskusteluissa päädyttiin rajaamaan työ koskemaan vain vesistövaikutusriskejä. Soiden vertailussa käytetyt tekijät kuvattiin niin sanotun arvopuun avulla. Arvopuulla tarkoitetaan kaaviota, jossa kriteerit on ryhmitelty eri tasoille ja kuvattu haaroittuvana kaaviona. Ylimpänä on kokonaistavoite eli soiden arviointi niiden vesistövaikutusriskien perusteella. Kokonaistavoite haarautuu soiden arvioinnin kriteereihin tai tekijöihin, jotka voidaan edelleen jakaa ala- tai osakriteereihin (-tekijöihin). Alakriteereille määritetään mittarit, joilla mitataan soiden välillä olevia suhteellisia eroja kunkin osakriteerin suhteen. Arvopuun laadinta vei runsaasti aikaa ja oli kaiken kaikkiaan erittäin vaativa prosessi. Tähän vaikuttivat muun muassa seuraavat seikat: 7

10 Kyseessä oli pilottihanke, eikä arviointikehikon muodostamisessa voitu tukeutua aikaisempiin vastaaviin hankkeisiin. Arvopuun laadinta oli monivaiheinen prosessi, jonka kuluessa useita erilaisia arvopuurakenteita tarkasteltiin ennen kuin päädyttiin työssä käytettyyn kahden päätekijän mukaiseen ratkaisuun. Ensimmäisissä laadituissa arvopuissa kokonaistavoitteen alle sijoitettiin kaikki pääkriteerit. Laadinnassa otettiin huomioon kriteerit, joita päätösanalyysikirjallisuudessa on esitetty arvopuun laadinnalle: mm. ymmärrettävyys, mitattavuus, toiston välttäminen, yksinkertaisuus ja symmetrisyys (Marttunen ym. 2008, Suomen ympäristö 11/2008). Soiden suuri määrä ja siihen nähden suhteellisen vähäiset resurssit eivät mahdollistaneet yksityiskohtaisia tarkasteluja. Lisäksi osa tärkeiksi arvioiduista kriteereistä jouduttiin jättämään pois siksi, että tiedot olivat puutteellisia tai muutoin epäedustavia käytettäväksi järjestelmällisessä soiden vertailussa. Puutteet kriteeristössä heikentävät arvion luotettavuutta. Työssä päädyttiin arvopuuhun, jossa on kaksi päähaaraa ja jonka avulla voidaan tarkastella erikseen suon alapuolisen vesistön A) käyttö- ja suojeluarvoja sekä B) herkkyyttä kuormitukselle (kuva 3). Tähän rakenteeseen päädyttiin, koska se mahdollistaa havainnollisina pidettyjen kaksiulotteisten kuvaajien laatimisen. Kuva 3. Vesistövaikutusriskin arvioinnissa käytetyt kriteerit. Katkoviivoilla merkitty kriteeri on kuvattu raportoinnissa, mutta niitä ei ole käytetty kokonaisarvioinnissa aineiston laatuun liittyvien ongelmien vuoksi. Arviointikehikossa esitellyt kriteerit on kuvattu taulukossa 1. Seuraavien kriteereiden sisällyttämistä tarkasteluun pohdittiin, mutta niitä ei kuitenkaan otettu lopulliseen arviointikehikkoon: Yhdyskuntien vedenotto, koska tarkasteltujen soiden alapuolisesta vesistöstä ei oteta pintavettä yhdyskuntien käyttöön. Suon kuormitus pinta-alan perusteella: pinta-alan käyttäminen toiminnan laajuuden kuvaajana on harhaanjohtavaa, koska hyödyntämiskelpoisen turvekerroksen paksuudessa on suuria eroja. Suo- 8

11 kohtaista tuotantoalaa ja tuotantomäärää ei ole myöskään mahdollista vielä tässä vaiheessa arvioida. Tulvariski voi lisääntyä ojitettujen soiden alapuolisissa pienissä vesistöissä, koska turvetuotanto muuttaa suon hydrologiaa. 2. ja 3. jakovaiheen tasolla ei ole havaittu vaikutuksia, jotka voitaisiin osoittaa turvetuotannosta aiheutuviksi. Tällöin metsätalouden lähtökohdista tehtyjen ojitusten osuus voidaan arvioida merkittävämmäksi. Selvitysalueella sijaitseva Karstulan Pääjärvi on määritetty tulvariskikohteeksi. Sen yläpuolisten potentiaalisten tuotantosoiden pinta-ala arvioitiin pieneksi suhteessa koko valuma-alueen pinta-alaan ja niiden mahdollisesta tuotannosta aiheutuvat vaikutukset tulvariskiin arvioitiin siksi vähäisiksi. Alusveden happipitoisuudesta tai kemiallisesta hapenkulutuksesta ei ollut käytettävissä kattavaa havaintoaineistoa. Puutteet kohdistuivat erityisesti pieniin latvavesistöihin. Vastaanottavan vesistön vesimäärän suuruus ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tuotannon vaikutuksista vesistön pienemmissä osissa, kuten matalissa ja suljetuissa lahdissa. 9

12 Taulukko 1. Arviointikriteerit ja niiden kuvaus Kriteeri Kuvaus Alakriteeri Mittari Lähdetieto Virkistyksellinen arvo Matkailullinen arvo Rantakiinteistöjen virkistyskäyttö (uinti, kalastus, ravustus ja veneily), yleisten uimarantojen käyttö ja retkeily vesistön äärellä (mm. vesiretkeilyreitit, rannan luontopolut, nuotio- ja leiripaikat) Vesistöön tukeutuva matkailuelinkeino (mm. leirintäalueet, rantahotellit, vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet) Rantarakennuspaikat, lähialue Rantarakennuspaikat, kaukoalue Uimarannat Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Matkailupalvelut alueella Lukumäärä Lukumäärä 0 = ei uimarantoja 1 = vähintään yksi uimaranta kaukoalueella 2 = vähintään yksi uimaranta lähialueella 0 = ei ole 1 = vähäistä (esim yksittäinen luontopolku) 2 = vähäistä merkittävämpää (esim. useita rantaan tukeutuvia retkeilyrakenteita ja/tai -muotoja) 0 = alueella ei matkailua tukevia toimintoja 1 = tarkastelualueella vähäisiä matkailupalveluja 2 = tarkastelualueella vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja (useita toimijoita) Asema- ja yleiskaavat (myös rakentamattomat oikeusvaikutteisissa ja voimassa olevissa kaavoissa rakennuspaikkoina osoitetut) Kaavoittamattomilla ranta-alueilla lähdetietoina peruskartta, YHAn lupatietot ja RHR. Peruskartta, VIRGIS, YHAn aineisto EUuimarannoista, yleis- ja asemakaavat VIRGIS, peruskartta, yleis- ja asemakaavat RHR, yleis- ja asemakaavat, peruskartta, kuntien www-sivut, Arvofunktion muoto Nouseva, lineaarinen Nouseva, lineaarinen Nouseva, lineaarinen Nouseva, lineaarinen Nouseva, lineaarinen 10

13 Kriteeri Kuvaus Alakriteeri Mittari Lähdetieto Suojeluarvot (veden laadun heikkenemisestä vaarantuvat) Kalataloudellinen arvo Veden väri VPD kuormituksen alentamistavoite Päätöksin ja sopimuksin perustettuja suojelualueita, joiden suojeluperusteet voivat vaarantua vedenlaadun muutosten myötä Kalataloudellinen arvo sisältää alapuolisen vesistön lohi- ja siikapitoiset virtavedet, merkittävimmät keskisuomalaiset virtavesien kalastuskohteet sekä ekologisin ja kalataloudellisin perustein tehdyt vesistökunnostukset ja toimenpideohjelmiin kirjatut kunnostustavoitteet Tarkastelualueen näytepisteiden keskiarvojen keskiarvo. Oletuksena, että haittariskit ovat suhteellisesti suurempia kirkasvetisillä kuin valmiiksi humuspitoisilla alueilla. Vesienhoitotyössä on asetettu joillekin vesistöille tavoitteita ravinnekuormituksen alentamiseksi ja happamoitumisen estämiseksi. Turvetuotannon lisääminen tällaisen vesistön äärellä voi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat Kalastuskohteet Toteutuneet ja vireillä olevat kunnostuskohteet - Ravinnekuormituksen vähentämistavoite - Erinomaisen / hyvän sekä hyvän / tyydyttävän ekologisen tilan rajalla olevat vesistöt 0 = ei suojeluarvoja tarkastelualueella 1= muu kuin Natura kaukoalueella 2= muu kuin Natura lähialueella 3= Natura kaukoalueella 4= Natura lähialueella 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei 1 = kyllä 0 = ei kunnostettu, eikä tiedossa aikeita 1 = Tavoite kunnostaa (TPO) 2 = Hanke vireillä 3 = Kunnostettu Väriluku (näytepisteiden havaintojen keskiarvojen keskiarvo mg Pt/l) 0 = ei vähentämistavoitetta eikä ole kahden tilan rajalla 0,75 = ei vähentämistavoitetta, mutta vesistö kahden tilan rajalla 1 = vähentämistavoite määritetty YHAn suojelualuetiedot ja alustava asiantuntija-arvio suojeluarvojen ja vedenlaadun yhteydestä Kalastuslain 11 :n ja kalastusasetuksen 51 b :n mukainen määritys lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoista Keski- Suomessa. Keski-Suomen kalastuspaikkaopas 2010 Vesistötyörekisteri (VESTY), Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma, vesimuodostumarekisteri (HERTTA, VEMU), asiantuntija-arvio (Kimmo Olkio) Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmä Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmä, vesimuodostumarekisteri (VEMU) Arvofunktion muoto Nouseva, lineaarinen Ks. mittarin kuvaus Ks. mittarin kuvaus Ks. mittarin kuvaus Laskeva, suurelta osin lineaarinen Ks. mittarin kuvaus 11

14 Kriteeri Kuvaus Alakriteeri Mittari Lähdetieto Arvofunktion muoto ph tavoite (havaittu alhainen ph) 0 = ei 1 = kyllä Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmä, vesimuodostumarekisteri (VEMU) Ks. mittarin kuvaus Erämaisuus Vesistö, jossa on vähän tai ei lainkaan asutusta Ranta-asutuksen määrä Alueen rantarakennustehokkuus (rakennuspaikkoja / rantarakennuskilometri) ks. yllä kohta rantarakennuspaikat Kriteeri ei mukana kokonaistarkastelussa Muu kuormitus Kuormitustiedot, ominaiskuormitus (haja- ja pistekuormitus) Valuma-alueen ominaiskuormitus ilman laskeumaa ja luonnonhuuhtoumaa Fosforimäärä (kg / km 2 / vuosi) Keski-Suomen ELY-keskuksen valumaaluekohtainen kuormitustietokooste vuosilta VEPS aineistoon pohjautuvat täydennetty, tarkastettu ja korjattu aineisto. Lineaarinen, suunta riippui vastaajan näkemyksestä 12

15 2.3 Kriteeritiedon kokoaminen Suon alapuolinen tarkastelualue Tarkastelualueen rajaus Työssä ei ollut mahdollisuuksia määrittää kunkin suon täsmällistä vaikutusaluetta. Työn tavoitteen ja vertailevan luonteen huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseksi nähtiin määritellä vaikutusalue karkeasti siten, että kunkin suon vaikutus- eli tarkastelualueeseen kuuluivat sen alapuoliset purot, joet, lammet ja järvet ensimmäiseen yli 100 hehtaarin suuruiseen järveen saakka. Lisäksi tällä niin sanotulla VPD-järvellä tarkastelualueeseen kuului suon etäisyydestä riippuvalle säteelle jäävät alueet seuraavasti: < 5km = 4km säde (suon vaikutuksen alaisen joen purkupisteestä määriteltynä), 5-10km = 3km säde, km = 2 km säde, km = 1 km säde, km = 0,5 km säde ja >25km = 0 km säde (kuva 4). Lisäksi tarkastelualueeseen kuului tarkastelusäteen laajuudessa ensimmäisen yli 100 ha järven alapuolisia vesistöjä silloin, kun säde ulottui järven ulkopuolelle ja suon kuormituksen voitiin virtausolosuhteiden vuoksi olettaa vaikuttavan alapuoliseen vesistöön. Tällaiseksi tilanne katsottiin, jos ensimmäisen yli 100 ha järven pinta-alan osuus yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta oli 2,0 prosenttia tai sen alle. Vastaava tarkastelualueen laajennus tuli kysymykseen myös silloin, kun suolta laskevan joen purkupiste sijoittuu lähelle (< 1km) järven luusuaa ja laskureitti oikaisee välittäen kuormitusvaikutuksen alapuoliseen vesistöön. Näissä "oikovirtaustapauksissa" tarkastelualue laajennettiin alapuoliseen vesistöön etäisyysriippuvan säteen laajuudessa, vaikka järven osuus yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta oli yli 2,0 prosenttia. Laskureitin pituuteen perustuva sääntö havaittiin käyttökelpoiseksi, kun suo laskee jokea pitkin suoraan tarkastelualueen alarajajana pidettyyn yli sadan hehtaarin suuruiseen järveen. Silloin, kun suo laski jokien ja useiden alle 100 hehtaarin suuruisten lampien ja/tai järvien kautta, tarkastelualueen voidaan olettaa muodostuneen todellista vaikutusaluetta laajemmaksi. Suon ja ensimmäisen VPD-järven väliin jäävät vesistöt voivat pidättää tapauksesta riippuen merkittäväkin osan kuormituksesta, jolloin niiden vaikutus olisi tullut voida huomioida tarkastelualueen rajausperusteena. Tätä varten työssä tutkittiin erilaisia tapoja huomioida kuormituksen pidättyminen tarkastelualueen laajuutta määriteltäessä. Tapojen todettiin olevan huomattavan työläitä ja vaativan merkittävää kehittämistä. Lupaavimmalta lähtökohdalta vaikutti SYKEn vesistömallijärjestelmä, joka hyrdrologisena mallina mahdollistaa muun muassa kaivatun kuormituksen pidättymisen mallintamisen. Vaikutustarkasteluja varten mallia ja sen käyttöliittymää tulisi edelleen kehittää edelleen soveltavaan ja kokeelliseen suuntaan. Lähi- ja kaukoalue Edellä kuvatulla tavalla muodostettu tarkastelualue nähtiin tarkoituksenmukaiseksi jakaa lähi- ja kaukoalueeseen. Lähialueella tuotannon mahdollisten vesistöhaittojen arvioidaan olevan selvempiä kuin kaukoalueella. Kaukoalueella haitat arvioitiin lähialuetta vähäisemmäksi, mutta havaittavaksi. Lähialue määritettiin siten, että se käsitti valuntareittiä 10 kilometriä alavirtaan päättyen ensimmäiselle yli 100 hehtaarin järvelle muodostettuun tarkastelusäteen alarajalle. Kaukoalueeseen kuului valuntareitin km välinen alue ja mahdollinen tarkastelusäde ensimmäisellä yli 100 hehtaarin järvellä (kuva 4). Silloin, kun lähialueen ja kaukoalueen raja sijoittuu joen sijaan järvelle, lähialueen määrittelyssä käytettiin vastaavaa sädemenetelmää kuin ensimmäisellä yli 100 ha järvellä. Esimerkiksi, jos joki purkaa vetensä lampeen 9,3 kilometrin etäisyydellä suosta, lähialueeksi katsottiin purkupisteestä 0,7 kilometrin säteelle jäävät lammen ranta- ja vesialueet. 13

16 Kuva 4. Havainnekuva tarkastelualueen rajaussäännöstä ja alueen jaosta lähi- ja kaukoalueeseen Kriteeritiedon kerääminen tarkastelualueelta Edellä kuvatulla tavalla määritelty tarkastelualue tutkittiin kriteereihin nähden (kuva 3 ja taulukko 1). Käytännössä tämä tehtiin määrittämällä alapuoliselta tarkastelualueelta kunkin kriteerin tarkoittama määrällinen ja/tai laadullinen tieto. Kriteeritiedot kirjattiin suokohtaisiin Excel tietueisiin, joista ne voitiin myöhemmin edelleen lukea monitavoitearviointimalliin. Esimerkiksi rantarakentamisen osalta laskettiin tarkastelualueelle sijoittuvien rakennettujen ja rakentamattomien (kaavavaranto) rantarakennuspaikkojen määrä tarkastelualueella eriteltynä lähi- ja kaukoalueen osalta. Kriteerien määrä- ja/tai laatutiedot laskettiin pääasiassa paikkatietosovelluksessa (ArcMap) käyttäen hyväksi sovelluksen työkaluja ja tietoaineistoja (taulukko 1). Käytännön syistä kunkin suon laskusuhteista tehtiin myös vesistöjen nimet, etäisyydet ja virtaussuhteet sisältävä piirroskaavio. 14

17 2.4 Arviointitekijöiden tärkeyspainojen määrittäminen Arviointitekijöiden tärkeyspainojen selvittämiseksi laadittiin kyselylomake (liite 2), jota täytettiin johdetusti järjestetyssä työpajassa. Työpajassa käydyt keskustelut osoittivat, että arviointitekijöihin oli tarpeen tehdä lisäyksiä. Lomaketta täydennettiin työpajan jälkeen ja päivitetty kyselylomake (liite 3) toimitettiin työpajaan osallistuneille vastattavaksi. Heillä oli samalla mahdollisuus muuttaa aikaisempia arvioitaan. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan kaikkiaan yhdeksän tekijän tärkeyttä turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa (kuva5). Ei lainkaan merkittävänä Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön virkistyskäytön (rantarakennuspaikat, uimarannat) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa? Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuva 5. Esimerkki kysymyksestä, jolla selvitettiin osallistujien näkemyksiä tekijöiden merkittävyydestä. 2.5 Arviointimallin kuvaus Arvioinnissa yhdistettiin kullekin suolle kriteerikohtaisesti määritetyt mittausarvot (ks. luku 2.3.2) ja kunkin vastaajan henkilökohtaiset näkemykset kriteerien merkittävyydestä. Tarkasteluun sisältyivät seuraavat vaiheet: 1. Soille määritettyjen arviointitekijöiden mittausarvojen skaalaus asteikolle Merkittävyysarvojen muunnos kriteerien tärkeyspainoiksi ja niiden skaalaus asteikolle Suhteellisten vertailuarvojen laskeminen soille 4. Soiden järjestyksen määrittäminen pääkriteerien vertailuarvojen perusteella. Tätä varten kehitettiin lähestymistapa, jossa suot jaettiin neljään ryhmään molempien kriteerien suhteen. 5. Vesistöhaittariskiä koskevan arvon laskeminen pääkriteerien arvojen perusteella. Tässä tarkastelussa ei pyritty löytämään arviointikriteereille yhteisesti hyväksyttävissä olevia painoarvoja, vaan jokainen osallistuja sai määrittää omia näkemyksiään vastaavat painoarvot. Niiden perusteella laskettiin henkilökohtaiset tulokset. Näin ollen laskennan vaiheet 2-5 suoritettiin jokaisen vastaajan kohdalla erikseen. Laskennan ensimmäisessä vaiheessa soille määritettyjen arviointitekijöiden mittausarvot muutettiin asteikolle 0-1. Muunnos tapahtui siten, että jokaisen tekijän kohdalla aineiston huonoin suo sai arvon 0 ja paras suo arvon 1. Väliarvot saatiin arvofunktion perusteella, joka useimpien tekijöiden kohdalla oli lineaarinen (kuva 6, ks. taulukko 1). 15

18 Kuva 6. Esimerkki nousevasta (vasen kuva) ja laskevasta (oikea kuva) arvofunktiosta. Rantarakennuspaikkojen lukumäärän arvofunktio on lineaarinen. Veden väriluvun arvofunktio on lineaarinen värilukuun 262 mg Pt/l asti: järvet, joiden väriluku on yhtä suuri tai suurempi kuin tämä raja-arvo, saavat kaikki arvon 0. Pisteet (neliöt) kuvaavat tarkastelluille vesistöille laskettuja arvoja. Yhtenäisen viivan kohdalla tarkasteltuja vesistöjä on useita. Laskennan toisessa vaiheessa vastaajien tekijöille antamat sanalliset merkittävyysarviot muutettiin muunnostaulukon (taulukko 2) avulla tärkeyspainoiksi. Sanallisia kuvauksia vastaavat numeroarvot määritettiin päätösanalyysiasiantuntijoiden toimesta siten, että numeroarvot vastaisivat mahdollisimman hyvin eri luokkien välillä olevia merkittävyyseroja. Taulukko 2. Sanalliset merkittävyysarviot muutettiin tärkeyspainoiksi muutostaulukon avulla. Sanallinen kuvaus Tärkeyspaino Ei lainkaan merkittävä Vähämerkityksellinen Melko merkittävä Merkittävä Erittäin merkittävä Laskennan kolmannessa vaiheessa soille määritettiin arvopuun kriteerien ja henkilökohtaisten painoarvojen perusteella pääkriteerien vertailuarvot. Pääkriteerit (ks. kuva 3) olivat suon alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvo herkkyys kuormitukselle Pääkriteerien vertailuarvot laskettiin arviointikriteerien summana seuraavasti (Kaava 1) missä n on arviointikriteerien määrä, w i on vastaajan merkittävyysarvion perusteella määritetty tärkeyspaino tekijälle i (normeerattuna asteikolle 0 1) ja v i on suolle määritetty arvo tekijän i osalta (asteikolla 0 1). Kaavalla 1 laskettiin vertailuarvo molemmille pääkriteereille (vesistön arvo ja herkkyys). Vesistön käyttö- ja suojeluarvo muodostui 9 arviointikriteeristä ja "herkkyys" kuormitukselle kuudesta arviointikriteeristä. 16

19 Tämän jälkeen (vaihe 4) suot asetettiin kummankin pääkriteerin perusteella suuruusjärjestykseen ja jaettiin neljään ryhmään (kuvat 7 a ja b, taulukko 3). Taulukko 3. Pääkriteerien jakamisessa käytetyt ryhmät. Ryhmä Soiden lukumäärä Selitys 1 Pienin riski Suurin riski 59 Suot, joiden pääkriteerin arvo on suurusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan välillä 1-59 Suot, joiden pääkriteerin arvo on suurusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan välillä Suot, joiden pääkriteerin arvo on suurusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan välillä Suot, joiden pääkriteerin arvo on suurusjärjestyksessä pienimmästä suurimpaan välillä a) b) Suuri nherkkyys ja kuormituksen alenematavoite Pienin herkkyys ja kuormituksen alenematavoite 1. Pienin käyttöja suojeluarvo Suuri nkäyttö- ja suojeluarvo Kuva 7. Esimerkki soiden jakaantumisesta neljään ryhmään alapuolisen vesistön a) käyttö- ja suojeluarvon ja b) herkkyyden ja kuormituksen alenematavoitteen perusteella. Akseleiden asteikot kuvaavat suon järjestyslukua muihin soihin nähden siten, että pienin mahdollinen arvo = 1 ja suurin = 236. Viimeisessä vaiheessa yhdistettiin edellisessä vaiheessa määritetyt järjestyslukuihin perustuvat ryhmät ja jokaiselle suolle määritettiin luokka asteikolla 1-4 kuvassa 8 esitetyn jaon mukaisesti. Luokka kuvaa suon turvetuotantoon ottamisesta aiheutuvien vesistöhaittojen riskin suuruutta verrattuna muihin soihin. 17

20 Kuva 8. Periaatekuva soiden jaosta neljään vesistövaikutusriskiä kuvaavaan luokkaan. Akseleiden asteikot kuvaavat suon järjestyslukua muihin soihin nähden siten, että pienin mahdollinen arvo = 1 ja suurin = 236. Maksimiarvo määräytyi tarkasteltujen soiden lukumäärän perusteella. 3 Tulokset Arvioinnin tulosaineisto muodostuu sekä työssä kerätystä tekijäkohtaisesta aineistosta että monitavoitearvioinnin tuloksesta: 1) Kriteeritieto eli soiden alapuolisen tarkastelualueen ominaispiirteet Soiden alapuolisten vesistöjen ja niiden ranta-alueiden ominaispiirteitä koskeva suokohtainen tulos. Se syntyi määrittämällä arviointikriteerien sisältämä ympäristötieto kullekin alueelle. Kunkin suon kriteerikohtaiset mittausarvot ja menetelmän kehittämistä palvelleet tunnusluvut sisältävää laajaa tietoaineistoa ei esitetä tässä raportissa, vaan koko arviointiaineisto on kuvattu yleispiirteisemmin. Yksityiskohtaisemman suokohtaisen aineiston saa pyydettäessä Keski- Suomen liitosta tai Keski-Suomen ELY-keskuksesta. 2) Arviointitulos Tulos yhdistää soiden alapuolelta määritetyn ympäristötiedon (kriteeritieto) ja arvottamistyöpajaan osallistuneiden henkilöiden näkemykset kriteerien keskinäisestä tärkeydestä. Arvioinnin kokonaistulokset näkökulmineen on esitetty tässä raportissa ja liiteaineistossa. 18

21 3.1 Kriteeritieto Vesistön arvon määrittämisessä käytetyt kriteerit Rantarakennuspaikkojen määrä soiden alapuolisten vesistöjen lähialueilla vaihteli paljon (kuva 9). Keskimäärin lähialueella oli 47 rantarakennuspaikkaa, mutta yli puolessa niitä esiintyi alle 40 kpl. Kuuden suon lähialueella ei esiintynyt yhtään rantarakennuspaikkaa ja enimmillään niitä esiintyi 254 kpl. Kuva 9. Rantarakennuspaikkojen lukumäärä lähialueella. Rantarakennuspaikkojen lukumäärä vaihteli huomattavasti myös tarkasteltujen soiden kaukoalueella olevissa alapuolisissa vesistöissä (kuva 10). Merkittävässä osassa (95 kpl) kohteita kaukoalueella ei esiintynyt lainkaan rantarakennuspaikkoja. Keskimäärin rakennuspaikkoja oli 30 kpl ja enimmillään niitä esiintyi 171 kpl. Rantarakennuspaikkojen suurempi määrä lähi- kuin kaukoalueella selittyy sillä, että useilla soilla ei ollut lainkaan kaukoaluetta, vaan tarkastelualue päättyi lähialueeseen. Kuva 10. Rantarakennuspaikkojen lukumäärä kaukoalueella. Yli puolessa (152 kpl, 65 %) tarkasteltuja kohteita soiden alapuolisissa vesistöissä (lähi- ja kaukoalue) ei esiintynyt yleisiä uimarantoja (kuva 11). Uimarantoja oli 62 kpl (26 %) suon lähialueella ja 22 kpl (9 %) suon kaukoalueella olevassa alapuolisessa vesistössä. 19

22 Kuva 11. Uimarantojen lukumäärä tarkasteltujen soiden alapuolisessa vesistössä lähialueella (alle 10 km:n etäisyys suosta). Yli kahdessa kolmasosassa (167 kpl, 71 %) kohteista soiden alapuolisissa vesistöissä (lähi- ja kaukoalue) ei esiintynyt vesiretkeilyreittejä ja rantaan tukeutuvia retkeilyalueita. Noin neljäsosassa (61 kpl, 26 %) soita vesiretkeily oli vähäistä. Vähäistä merkittävämpää vesiretkeilyä esiintyi kahdeksan suon (3 %) alapuolisessa vesistössä. Valtaosassa (163 kpl, 69 %) tarkasteltuja soita alapuolisella alueella ei myöskään esiintynyt matkailua tukevia toimintoja. Vähäisiä matkailupalveluja esiintyi 32 suon (14 %) ja vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja 41 suon (17 %) alapuolisella alueella (Kuva 12). Kuva 12. Vesiretkeilyä ja matkailua tukevien toimintojen laatu soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. Noin kolmessa neljäsosassa kohteista (179 kpl) soiden alapuolisella tarkastelualueella ei ollut suojelualueita, joiden suojeluperusteet voisivat vaarantua veden laadun heikkenemisen myötä. Natura-alue on 36 suon lähialueella ja 12 suon kaukoalueella. Muita suojelualueita on yhdeksän suon lähialueella (Kuva 13). Kuva 13. Suojeluarvot soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. 20

23 Valtaosassa kohteita (138 kpl, 58 %) soiden alapuolella ei esiintynyt kalatalousviranomaisen tiedossa olevia lohi- ja siikapitoisia koski- ja virtapaikkoja (kuva 14). Lähes kolmessa neljästä kohteesta (174 kpl, 74 %) soiden alapuolella (lähi- ja kaukoalue) ei myöskään ole vähäistä merkittävämpiä kalastuskohteita. Lisäksi enemmistössä kohteita (189 kpl, 80 %) soiden alapuolisessa vesistössä (lähi- ja kaukoalue) ei ole toteutettu kalataloudellisia kunnostuksia eikä niitä ole vireillä (kuva 15). Kuva 14. Lohi- ja siikapitoiset koski- ja virtapaikat sekä vähäistä merkittävämmät kalastuskohteet soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. Kuva 15. Kalataloudellisten kunnostuskohteiden tila soiden alapuolisilla tarkastelualueilla Vesistön herkkyyden määrittämisessä käytetyt kriteerit Tarkasteltujen soiden enemmistön (197 kpl, 83 %) alapuolinen vesistö luokiteltiin väriluvun perusteella erittäin humuspitoiseksi (kuva 16). Kirkkaita tai värittömiä vesistöjä ei esiintynyt ja lievästi humuspitoisia ainoastaan 4 kpl. Humuspitoisia vesistöistä oli 35 kpl. Tarkastelussa oletettiin, että kirkkaissa vesissä turvetuotannon vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin tummemmissa. Kuva 16. Soiden alapuolisten vesistöjen väriluku ja luokitus. 21

24 Valtaosassa kohteita (187 kpl, 79 %) soiden alapuolisille vesistöille ei ole määritetty vesipuitedirektiivin mukaista ravinnekuormituksen vähentämistavoitetta eikä vesistön tila ole lähellä luokkarajaa (kuva 17). 15 kohteen (6 %) alapuolinen vesistö on joko erinomaisen ja hyvän tai hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla, mutta vesistössä ei ole asetettu ravinnekuormituksen vähentämistavoitetta. Loppujen (34 kpl, 14 %) soiden alapuolisille vesistöille on asetettu ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet. Enemmistössä (154 kpl, 65 %) kohteita ei soiden alapuolisella vesistöalueella myöskään ole havaittu alhaista ph:ta (kuva 18). Sen rajaarvo vaihteli järvi- ja jokityypeittäin. Lähtökohtana oli, että hyvän ja tyydyttävän rajalla oleviin vesistöihin kohdistuva lisäkuormitus voi alentaa luokitusta, mikä vesienhoitoa koskevan lain nojalla on mahdollista vain erityistapauksissa (Vesilaki luku 1, 15 ). Kuva 17. Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. Kuva 18. Alhaisen ph-arvon esiintyminen soiden alapuolisilla tarkastelualueilla. Suurin osa soista (205 kpl, 87 %) sijaitsee valuma-alueella, jonka ominaiskuormitus on vähäistä tai ilmentää vertailuoloja (kuva 19). 28 suota (12 %) sijaitsee valuma-alueella, jonka ominaiskuormitus on kohtalaista ja kolmen (1 %) suon valuma-alueen ominaiskuormitus on suurehko. Vesistön ominaiskuormituksen kohdalla lähtöoletuksena oli, että mitä vähemmän vesistöön kohdistuu tällä hetkellä kuormitusta, sitä kielteisempää on uuden kuormittavan toiminnan tulo herkkyysnäkökulmasta. Toisaalta muutama työpajaan osallistuneista koki asian päinvastoin ja katsoi, että uutta kuormitusta ei pitäisi kohdentaa niille alueille, joille jo nykyisin kohdistuu suuri kuormitus. 22

25 Kuva 19. Soiden valuma-alueiden ominaiskuormitusarvot. 3.2 Arviointitekijöiden merkittävyysarviot järjestetyssä työpajassa selvitettiin osallistujien näkemyksiä arviointitekijöille tarkastelussa annettavista painoarvoista. Mitä suuremman painoarvon kriteeri saa, sitä suurempi vaikutus sillä on arvioinnin lopputulokseen. Työpajassa saatiin vastaukset 11 osallistujalta ja heistä 9 tarkensi vastauksiaan jälkikäteen, kun tarkasteluun lisättiin työpajassa saadun palautteen perusteella uusia kriteereitä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat näiden yhdeksän henkilön vastauksiin. Tulokset esitetään kolmella eri tavalla. Ensimmäisenä esitetään tulos kaikkien vastaajien vastausten perusteella. Sen jälkeen esitetään tulokset vastausten perusteella muodostetun kolmen näkökulman perusteella ja lopuksi kolmen tutkijatyönä muodostetun näkökulman perusteella. Erilaisilla painostusprofiileilla havainnollistetaan, kuinka suuri vaikutus soiden järjestykseen on kriteerien tärkeyspainojen muuttamisella. Arviointiin osallistuneilta kysyttiin tekijöiden merkittävyyttä turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa ottaen huomioon aineisto ja soiden väliset erot sekä vedenlaadun merkitys kyseisen käytön kannalta. Vesistön käyttö- ja suojeluarvojen huomioonottamista pidettiin enimmäkseen merkittävinä tai erittäin merkittävinä. Erot merkittävyysarvioissa olivat hyvin vähäiset, matkailun merkitystä pidettiin muita vähemmän merkittävänä. Lisäksi yksi vastaaja piti suojeluarvoja vähämerkityksellisinä (Kuva 20). 23

26 Kalataloudellinen arvo 4 5 Suojeluarvo Matkailu 4 5 Virkistyksellinen arvo 4 5 Ei lainkaan merkittävä Vähämerkityksellinen Melko merkittävä Merkittävä Erittäin merkittävä Kuva 20. Työpajan osallistujien antamat merkittävyysarviot alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvojen osatekijöille. Ympyrän sisällä oleva numero ja ympyrän suuruus kuvaavat kunkin merkitysarvion antaneiden vastaajien lukumäärää. Vastaajien arviot merkittävyydestä poikkesivat enemmän vesistön herkkyyden suhteen kuin vesistön käyttö- ja suojeluarvojen kohdalla. Suurin näkemysero oli veden värin huomioimisessa, jota yksi vastaaja piti erittäin merkittävänä ja toinen taas ei lainkaan merkittävänä. Työpajan palautteen perusteella kyselylomakkeeseen sisällytetyt uudet kriteerit "erämaisuus" ja "muun kuormituksen huomioiminen" jakoivat myös mielipiteitä. Kahden vastaajan mielestä erämaisuutta ei tulisi ottaa huomioon tarkastelussa, kun taas kolme piti sitä merkittävänä kriteerinä (Kuva 21). Muu kuormitus Erämaisuus VPD tavoitteet Veden väri Ei lainkaan merkittävä Vähämerkityksellinen Melko merkittävä Merkittävä Erittäin merkittävä Kuva 21. Työpajan osallistujien antamat merkitysarviot alapuolisen vesistön herkkyyden osatekijöille. Ympyrän sisällä oleva numero ja ympyrän suuruus kuvaavat kunkin merkitysarvion antaneiden vastaajien lukumäärää. 24

27 Vastaajien arviot poikkesivat toisistaan suhteellisen vähän käyttö- ja suojeluarvoja koskevien kriteerien osalta. Vastauksia ei voida pitää edustavana otoksena turvealan sidosryhmistä, koska työpajan kokoonpanosta puuttui muun muassa keskeisten haitankärsijöiden edustus. Tarkastelun täydentämiseksi päätettiin muodostaa kuvitteellisia näkökulmia (ks. kohta 3.3.3). 3.3 Arvioinnin kokonaistulos Kaikkien vastaajien tulosten yhdistäminen Suot jaoteltiin neljään luokkaan kunkin vastaajan antamien merkittävyyspainojen perusteella. Jokainen suo on siis saanut yhdeksän arviota siitä, mihin luokkaan se kuuluu. Tämän luokittelun perusteella voidaan järjestää suot sen mukaan, kuinka monella vastaajalla suo on sijoittunut huonoimpaan luokkaan (=suurin riski, luokka 4) ja parhaimpaan luokkaan (pienin riski, luokka 1) sekä näiden väliin jääviin luokkiin (kuvat 22-25). Samaan luokitteluun perustuen suot on esitetty kartalla kuvassa

28 Kuva 22. Suot, joiden arvioitu vesistövaikutusriski on suurin (luokka IV). Suot ovat järjestyksessä niiden saamien huonoimman luokka-arvion määrien perusteella. Kuvassa esitetyt luokat perustuvat kuvassa 8 (s. 16) esitettyyn jakoon: luokka 1 = suhteellisesti pienin riski vesistövaikutuksille ja luokka 4 = suhteellisesti suurin riski vesistövaikutuksille. Luokat 2 ja 3 ovat luokkien 1 ja 4 välillä 26

29 Kuva 23. Suot, jotka arvioidulta vesistövaikutusriskiltään kuuluvat luokkaan III. Kuvassa esitetyt luokat perustuvat kuvassa 8 (s. 16) esitettyyn jakoon: luokka 1 = suhteellisesti pienin riski vesistövaikutuksille ja luokka 4 = suhteellisesti suurin riski vesistövaikutuksille. Luokat 2 ja 3 ovat luokkien 1 ja 4 välillä. Suot ovat järjestyksessä niiden saamien huonoimman luokka-arvion määrien perusteella. 27

30 Kuva 24. Suot, jotka arvioidulta vesistövaikutusriskiltään kuuluvat luokkaan II. Kuvassa esitetyt luokat perustuvat kuvassa 8 (s. 16) esitettyyn jakoon: luokka 1 = suhteellisesti pienin riski vesistövaikutuksille ja luokka 4 = suhteellisesti suurin riski vesistövaikutuksille. Luokat 2 ja 3 ovat luokkien 1 ja 4 välillä. Suot ovat järjestyksessä niiden saamien huonoimman luokka-arvion määrien perusteella. 28

31 Kuva 25. Suot, joiden arvioitu vesistövaikutusriski on pienin (luokka I). Kuvassa esitetyt luokat perustuvat kuvassa 8 (s. 16) esitettyyn jakoon: luokka 1 = suhteellisesti pienin riski vesistövaikutuksille ja luokka 4 = suhteellisesti suurin riski vesistövaikutuksille. Luokat 2 ja 3 ovat luokkien 1 ja 4 välillä. Suot ovat järjestyksessä niiden saamien huonoimman luokka-arvion määrien perusteella. 29

32 Kuva 26. Suot luokiteltuna järjestykseen kaikkien vastaajien antamien arvojen perusteella. Soiden järjestys on sama kuin kuvissa Tarkastelu perustuu yhdeksän henkilön antamiin kriteerien merkittävyysarvioihin ja järjestykseen vaikuttaa suon saama huonoin luokka-arvio (ks. kuva 8). Mitä pienempi sijaluku on sitä pienempi on vesistövaikutusriski verrattuna muihin soihin. 30

33 Tarkastelun perusteella vesistövaikutusriskiltään pienin suo on Veteläneva ja vesistövaikutusriskiltään suurin on Haarajoenneva. Taulukossa 4 on esitetty arviointitekijöiden mittausarvot molemmille soille. Taulukko 4. Arviointitekijöiden mittausarvot Vetelänevalla (vesistövaikutusriski pienin) ja Haarajoennevalla (vesistövaikutusriski suurin) ja koko suoaineistossa keskimäärin. Arviointikriteeri Veteläneva Haarajoenneva Kaikkien soiden (pienin riski) (suurin riski) keskiarvo Vesistön käyttö- ja suojeluarvoa kuvaavat kriteerit Rantarakennuspaikkojen lukumäärä lähialueella Rantarakennuspaikkojen lukumäärä kaukoalueella Uimarannat 0=ei uimarantoja 1=vähintään yksi uimaranta kaukoalueella 0 2 0,62 2=vähintään yksi uimaranta lähialueella Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily 1 = vähäistä (esim yksittäinen luontopolku) 2= vähäistä merkittävämpää (esim. useita 0 0 0,33 rantaan tukeutuvia retkeilyrakenteita ja/tai -muotoja) Matkailupalvelujen alueet (majoitus tai telttailu, leirikeskukset jne.) 0=alueella ei matkailua tukevia toimintoja 1=tarkastelualueella vähäisiä matkailupalveluja 0 2 0,48 2=tarkastelualueella vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja (useita toimijoita) Suojeluarvot 0 = ei suojeluarvoja tarkastelualueella 1= muu kuin Natura kaukoalueella 2= muu kuin Natura lähialueella 0 0 0,84 3 = Natura kaukoalueella 4 = Natura lähialueella Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat (kalatalousviranomaisen tiedossa olevat) 0 = ei 0 0 0,42 1 = kyllä Vähäistä merkittävämpi kalastuskohde 0 = ei 0 0 0,26 1 = kyllä Toteutuneet ja vireillä olevat kunnostuskohteet 0=ei kunnostettu, eikä tiedossa aikeita 1=Tavoite kunnostaa (kirjattu toimepideohjelmaan) 0 2 0,36 2=Hanke vireillä Vesistön herkkyyttä kuormitukselle kuvaavat kriteerit Väriluku (Havaintojen keskiarvo mg Pt/l) Ravinnekuormituksen vähentämistavoite 0=ei 0,75 = erinomaisen / hyvän tai 0 1 0,18 hyvän / tyydyttävän rajalla oleva vesistö 1=Kyllä ph tavoite (havaittu alhainen ph) 0 = ei 1 = kyllä 0 0 0,3 31

34 Vetelänevan alapuolisessa vesistössä rantarakennuspaikkojen lukumäärä on alle aineiston keskiarvon. Siellä ei esiinny myöskään muita merkittäviä käyttö- tai suojeluarvoja. Lisäksi veden väriluku on selvästi suurempi kuin tarkastelluilla soilla keskimäärin (oletuksena oli, että mahdolliset vesistöhaitat ovat pienempiä vesistöissä, joiden väriluku on suuri). Alapuoliselle vesistölle ei ole vesienhoidon suunnittelussa asetettu ravinnekuormituksen vähentämistavoitteita. Haarajoennevan alapuolisessa vesistössä rantarakennuspaikkojen lukumäärä on selvästi koko aineiston keskiarvoa suurempi. Lisäksi lähialueella on vähintään yksi uimaranta sekä vähäistä merkittävämpiä matkailupalveluja. Vesistön väriluku on selvästi pienempi kuin tarkastelluilla soilla keskimäärin ja ravinnekuormitusta on esitetty vähennettäväksi vesienhoidon suunnittelussa. Vesistössä on myös vireillä kunnostushanke Kolme näkökulmaa osallistujien vastausten perusteella Vastaajien antamista merkittävyyspainoista tunnistettiin kolme erilaista näkökulmaa: Keski-Suomen ELYkeskuksen edustajien, 7 henkilöä, Keski-Suomen liiton edustajan ja VAPOn edustajan näkökulmat. ELYkeskusten edustajien antamat arviot tekijöiden merkittävyyksistä olivat lähellä toisiaan, joten niistä laskettiin keskiarvo. Näkökulmien skaalatut painoarvot on esitetty kuvassa 27. Painoarvot on skaalattu siten, että kummankin pääkriteerin osalta arviointikriteerien skaalattujen arvojen summa on 1. Täten kaikkien tekijöiden skaalattujen arvojen summa on 2. ELY-keskuksen edustajilla korostuivat veden värin ja vesienhoidon tavoitteiden huomioottaminen. Erämaisuutta ja muuta kuormitusta ei ELYläisten antamissa arvioissa koettu tärkeiksi kriteereiksi. Vesienhoidon tavoitteet korostuivat myös VAPOn edustajan painotuksissa. Lisäksi näkökulmassa korostui muun kuormituksen huomioiminen, sillä vastaajan mukaan "millään vesistöalueella turvetuotanto ei ole ainoa maankäyttömuoto". Sen sijaan veden väriä ei koettu merkittäväksi kriteeriksi. Keski-Suomen liiton edustajan painotuksissa korostuivat vesistön virkistyksellinen ja kalataloudellinen arvo. Kuva 27. Painoarvot kriteereille ELY-, Liitto- ja VAPO-näkökulmissa. 25 suurimman kokonaisarvon saaneesta suosta 12 esiintyy jokaisessa näkökulmassa. Vastaavasti 25 pienimmän kokonaisarvon saaneesta suosta 18 esiintyy joka näkökulmassa (liitteet 4 ja 5). Vesistövaikutusriskiltään suurimpien soiden saamat pistearvot on esitetty taulukossa 4. Suuri pistearvo tarkoittaa, että vesistövaikutusriski on suuri. Tulosten perusteella näkökulmalla ei ole kovin suurta vaikutusta soiden esiintymiseen 25 suurimman vesistöhaittariskisuon. Esimerkiksi ELY-keskusnäkökulmasta arvioidun 25 suurimman vesistöhaittariskin suosta 19 on myös liitto-näkökulman 25 suurimman vesistöhaittariskisuon joukossa. 32

35 3.3.3 Kolme kuvitteellista näkökulmaa Edellisten kolmen näkökulman lisäksi SYKEn asiantuntijat muodostivat kolme näkökulmaa kriteerien tärkeyspainoille: tasapainotus, käyttönäkökulma ja suojelunäkökulma. Toisistaan huomattavasti poikkeavien näkökulmien avulla voitiin arvioida soiden pistearvojen ja järjestyksen herkkyyttä painoarvojen muutoksille. Tasapainotuksessa kaikki kriteerit ovat yhtä tärkeitä. Erot soiden saamissa pistearvoissa eri kriteerien suhteen ilmentävät soiden suhdetta kunkin kriteerin osalta suhdetta parhaaseen ja huonoimpaan suohon. Käyttönäkökulma edustaa kärjistettyä rannan käyttäjän näkemystä ja siihen sisällytettiin kriteereistä vain virkistyskäyttö, matkailu ja veden väri. Veden värin painoarvo tässä näkökulmassa on yhtä suuri kuin virkistyskäytön ja matkailun yhteensä. Korkeimmat vesistövaikutusriskipisteet saavat ne kohteet, joiden alapuolisen vesistön virkistyskäyttöpaine on suuri ja joissa vesi on kirkasta tai kirkkaampaa kuin muilla tarkastelluilla vesistöalueilla. Suojelunäkökulma korostaa vesistön suojeluarvoja ja herkkyyttä kuormitukselle. Siinä suojeluarvo, kalataloudellinen arvo (pois lukien kalastuskohteet), veden väri, vesienhoitotavoitteet, erämaisuus ja muun kuormituksen huomioiminen saavat kaikki yhtä suuren painoarvon. Tässä näkökulmassa korkeat vesistövaikutuspisteet saavat kohteet, joiden alapuolinen vesistö on luonnontilainen ja kirkasvetinen ja jossa vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Jokaiselle näkökulmalle määritettiin vesistövaikutusriskiltään 25 suurinta suota. Vain yksi suo esiintyy jokaisessa näkökulmassa. Vastaava vertailu tehtiin vesistövaikutusriskiltään pienimmille soille. 11 suota esiintyy kaikissa kolmessa näkökulmassa. Eniten toisistaan poikkeavat käyttö- ja suojelunäkökulma. Näkökulmien painoarvot on esitetty kuvassa 28 ja soiden saamat pistearvot liitteessä 5. Kuva 28. Kuvitteellisten näkökulmien skaalatut painoarvot tekijöille. Suurimpaan vesistövaikutusriski -ryhmään kuuluvat mm. seuraavat suot: Haarajoenneva, Isoneva4, Kangaslammi, Rumma ja Valkeisneva. Kuvassa 29 on kuvattu näiden soiden kokonaispistearvot kolmesta asiantuntijoiden muodostamasta näkökulmasta. Kuvasta nähdään, mistä tekijöistä kokonaispistearvo muodostuu. Esimerkiksi Haarajoenneva saa pisteitä kuudesta kriteeristä arviossa mukana olleista seitsemästä kriteeris- 33

36 tä; erityisiä suojeluarvoja ko. alueella ei ole. Haarajoennevan kohdalla tasapainotus-näkökulmassa yksittäisistä kriteereitä suurimman pistearvon antaa veden väriluku (alapuolisen vesistön kirkas vesi). Rumman kohdalla tasapainotus-näkökulmassa puolestaan korostuu kalataloudellinen arvo. Kuva 29. Viiden suurimpaan vesistövaikutusriskiin kuuluvan suon pistearvot kriteereittäin ja kokonaispistearvot kolmesta kuvitteellisesta näkökulmasta Näkökulmien vaikutus tuloksiin Soiden sijoitukset eroavat työssä muodostetussa seitsemässä näkökulmassa jonkin verran toisistaan. Tämä on luonnollista, koska tekijöiden painoarvoissa eri näkökulmien välillä on suuria eroja. Näkökulmiin pohjautuvaa tarkastelua voidaan pitää eräänlaisena herkkyystarkasteluna. Arvioinnin tulos riippuu vähiten arviointitekijöiden tärkeyspainoista sellaisten soiden kohdalla, jotka näkökulmasta riippumatta sijoittuvat joko suurimpaan tai pienimpään vesistövaikutusriskiluokkaan. Seuraavassa esitetään yhteenveto vesistövaikutusriskiltään pienimmistä ja suurimmista soista. Eri näkökulmien vaikutus tuloksiin on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 6. Kuvassa 30 on esitetty kaikki sellaiset suot, jotka ovat vähintään yhden näkökulman perusteella sijalla 1 10 eli kuuluvat vesistövaikutusriskiltään pienimpien soiden joukkoon. Yhteensä tällaisia soita on 22 kpl, joista 10 suon sija on jokaisesta näkökulmasta enintään 25. Näistä soista pienin vaihtelu on Töyrennevan sijassa (pienin sija 1 ja suurin 6) ja suurin vaihtelu Purontausnevan sijassa (pienin sija 2 ja suurin 189). Purontausnevan tapauksen erot näkökulmien välillä on seurausta siitä, että muu kuormitus on suurta ja alapuoliselle vesistölle on esitetty vesienhoitotyössä kuormituksen alentamistavoite. Sen sijaan vesistön virkistysarvo ja kalataloudelliset arvot ovat pieniä sekä matkailu- ja suojeluarvot olemattomia. Tällaisessa tilanteessa on siis suuri merkitys lopputuloksen kannalta sillä, miten kriteereitä on painotettu. 34

37 Kuva 30. Näkökulmien vaikutus tuloksiin. Kuvaajassa on esitetty sellaiset suot, jotka ovat vähintään yhden näkökulman perusteella sijalla 1 10 (pienimmät vesistövaikutusriskit). Vastaavasti voidaan tarkastella soita, joissa alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvot sekä vesistön herkkyys ovat suurimmat. Kuvassa 31 on esitetty sellaiset suot, jotka vähintään yhdestä näkökulmasta kuuluvat vesistövaikutusriskiltään kymmenen suurimman joukkoon (sijaluvut , suurimmat vesistövaikutusriskit) (kuva 26). Tällaisia soita on yhteensä 34 kpl. Näistä ainoastaan yksi suo (Heinäsuo3) kuuluu sijaluvultaan jokaisen näkökulman perusteella 25 suurimman vesistövaikutusriskin omaavan suon joukkoon (pienin sija 225, suurin sija 236). Suurin vaihtelu sijaluvussa on Kantesuolla (pienin sija 41, suurin sija 234). Kuva 31. Näkökulmien vaikutus tuloksiin. Kuvaajassa on esitetty sellaiset suot, jotka ovat vähintään yhden näkökulman perusteella sijalla (suurimmat vesistövaikutusriskit). 35

38 4 Tulosten tarkastelu ja ohjeita tulosten tulkintaan 4.1 Epävarmuustarkastelu Monitavoitearvioinnin avulla laskettiin kullekin tarkasteluun valitulle suolle vesistövaikutusriskiä kuvaavia tunnuslukuja useilla erilaisilla kriteerien tärkeyspainoyhdistelmillä. Liitteen 5 taulukoissa suokohtaiset tulokset on esitetty kahden desimaalin tarkkuudella, mikä antaa harhaanjohtavan kuvan tarkastelun tarkkuudesta. Tuloksia hyödynnettäessä onkin tärkeää pitää mielessä se, että tulokset ovat suuntaa-antavia tarkasteluun sisältyneiden oletusten ja yksinkertaistusten vuoksi. Pienehköt erot soiden pistearvioissa tai paremmuusjärjestyksessä eivät siis ole merkityksellisiä. Työpajaan osallistuneiden antamassa palautteessakin korostettiin, että johtopäätöksiä tehtäessä on syytä muistaa tarkastelun rajoitteet ja oletukset. Seuraavassa on esitetty yhteenveto tarkasteluun liittyvistä oletuksista ja epävarmuuksista: Arviointitekijöiden määrittäminen: Arviointiin sisällytettyjen tekijöiden valinta oli monivaiheinen prosessi. Siinä otettiin huomioon tarkastelun perimmäinen tavoite, saatavilla oleva tiedon määrä ja laatu sekä tekijöiden mahdollinen päällekkäisyys tuplalaskennan välttämiseksi, Tekijöiden määrittämisessä otettiin huomioon myös työpajassa saatu palaute (Liite 7). Vedenlaatuaineiston puutteet pienistä latvavesistä : Ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmän vedenlaatuaineisto on puutteellista pienempien latvavesien osalta. Pääasiassa vesistöalueiden ylimmissä latvaosissa sijaitsevien pienimpien lampien ja purojen vedenlaatua ei ole kattavasti analysoitu, jolloin näiden tuotantoalueen välittömässä vaikutuspiirissä olevien vesistöjen väriarvot tulivat aineistossa suhteellisesti heikosti edustetuiksi. Työhön osallistuneet tahot: Arviointitekijöille määritettiin painoarvot työpajassa, johon osallistuivat viranomaiset ja turvetuottajat. Muun muassa keskeisten haitankärsijöiden edustus puuttui. Tulosten analysointivaiheessa soita kuitenkin arvioitiin hyvin erilaisista näkökulmista. Siksi tarkastelun voidaan katsoa antavan varsin hyvän kuvan soiden järjestyksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Vaikutusalueen rajaus ja jaottelu lähi- ja kaukoalueeseen perustui asiantuntijoiden määrittämiin kriteereihin (ks. kohta 2.2.1). Kymmenen kilometrin sääntö on asiantuntija-arvio, samoin kaukoalueen ulottuminen 25 kilometriin. Arviot noudattavat varovaisuusperiaatetta. Laskentamenetelmän soveltuvuus: Arvioinnissa on käytetty ns. additiivista mallia, jonka keskeinen oletus on, että kokonaisuus on osatekijöidensä summa. Ts. jos jollekin kriteerille on määritettävissä raja-arvo, jonka jälkeen suo ei sovellu turvetuotantoon, niin silloin additiivista mallia ei pidä soveltaa. Tällaisessa tapauksessa voidaan toimia esimerkiksi niin, että ensiksi seulotaan aineistosta suot, jotka ylittävät "hylkäämiskynnyksen" ja jäljelle jääneille soille sovelletaan mallia. Kriteerikohtaisten hylkäämiskynnysten olemassaolosta keskusteltiin ja todettiin, että ehdottomia hylkäämiskynnyksiä ei vesistövaikutusten osalta ole. Kuitenkin myöhemmässä ympäristölupakäsittelyvaiheessa esim. vesienhoidon tavoitteiden huomioonottaminen voi johtaa siihen, että lupaa ei ole mahdollista saada. 36

39 4.2 Tulosten tulkintaohjeita Mitä tulokset kuvaavat? Tulokset kuvaavat suon käyttöönotosta mahdollisesti aiheutuvaa haitallisten vesistövaikutusten riskiä suhteessa muihin arvioituihin soihin. Riskinarviointi perustuu kahteen päätekijään. 1) Soiden alapuolisten vesistöjen nykyiset käyttö- ja suojeluarvot. Oletus: mitä suuremmat käyttö- ja suojeluarvot, sitä suurempi on mahdollisten kielteisten vaikutusten todennäköisyys ja määrä. 2) Soiden alapuolisten vesistöjen herkkyys turvetuotannon kuormitukselle. Toisin sanoen kuinka suuri mahdollisuus on sille, että kuormituslisäys aiheuttaa kielteisiä näkyviä tai vesienhoidon tavoitteille vastakkaisia vaikutuksia Mitä tulokset eivät kuvaa? Tulokset eivät ole ennusteita vesistövaikutuksista. Ne eivät siis kuvaa, minkälaisia vaikutuksia tarkasteltavan suon turvetuotantoon ottamisella on vesistön vedenlaatuun, ekologiseen tilaan ja vesistön eri käyttömuodoille. Vesistövaikutus riippuu monista tapauskohtaista tarkastelua vaativista tekijöistä, kuten vesistökuormituksen kokonaismäärästä ja laadusta suhteessa vastaanottavan vesistön ominaisuuksiin. Tuloksista ei voi tehdä päätelmää, että riskeiltään vähäisimmiksi todettujen soiden käyttöönotosta ei aiheutuisi vesistöhaittoja tai että turvetuotannon laajentaminen kyseisille soille olisi vesiensuojelunäkökulmasta mahdollista ja hyväksyttävää. Tässä työssä käsitelty aineisto oli laaja ja resurssit siihen nähden vähäiset, jolloin yksityiskohtaiset tarkastelut eivät olleet mahdollisia. Vaikutusten yleispiirteistä täsmällisempi arviointi oli vaikeaa myös siksi, että arviointihetkellä ei esimerkiksi tiedetty minne ja milloin lupia mahdollisesti myönnetään, miten vesiensuojelutoimenpiteet toteutetaan. Näin ollen tuotannon määrällisten ja laadullisten vesistövaikutusten arviointi oli lähtökohtaisesti mahdotonta. Sen sijaan tuotantoalueen alapuolisen vesistön ominaispiirteisiin perustuva vesistövaikutusriskin arviointi oli mahdollista. Suokohtainen vesistövaikutusriski ei kuvaa soiden yhteiskäytöstä aiheutuvia riskejä. Todellisuudessa turvemaat ja potentiaaliset turvetuotantoalueet sijoittuvat keskittyneesti, jolloin useiden samalle vesistöalueille sijoittuvien soiden yhdenaikainen käyttö on hyvin todennäköistä. Tätä selvityssoiden tai olemassa olevien tuotantoalueiden sijoittumisen näkökulmaa ei ole otettu huomioon työn monitavoitearvioinnillisessa osassa, vaikka nykyisen turvetuotannon vaikutukset ovat voineetkin tulla huomioon otetuiksi veden värissä ja vesienhoidon tavoitteissa. Soiden yhteiskäytön riskejä on tunnistettu monitavoitearvioinnin jälkeen tehdyssä erillistarkastelussa (liite 1). 37

40 5 Arvion hyödynnettävyys 5.1 Kaavoittaja Työ tarjoaa kaavoittajalle laaja-alaisen arviointiaineiston, jota hyödyntäen aluevarauksissa voidaan välttää kohteita, joissa on suurin haitallisten vesistövaikutusten riski. Tarkastelussa kuvatut eri näkökulmat tarjoavat mahdollisuuden tutkia toimijoiden välisten näkemyserojen ja tarkastelukulmien (käyttö ja suojelu) vaikutuksia kriteerien painoarvoihin ja soiden saamaan sijalukuun. Haitallisten vesistövaikutusten riskiä voidaan tutkia myös "neutraalilla" tasapaino-näkökulmalla, jossa kaikki kriteerit on oletettu laskennassa yhtä merkittäviksi. Suokohtainen arviointi antaa mahdollisuuden arviointituloksen käyttöön varhaisen valmisteluvaiheen ohella myös kaavaprosessin myöhemmissä vaiheissa. Jos arviointi olisi tehty yksittäisten soiden sijaan potentiaalisten tuotantoalueiden kokonaisriskien arviointina, ei tuloksesta olisi ollut hyötyä tilanteesta, jossa kaavaratkaisuun päätyvä materiaali ei vastaa arviointiaineistoa. Arviointia voidaan soveltaa kaavoitustyössä jättämällä vesistövaikutusriskeiltään merkittävimmiksi arvioidut suot kaavaratkaisun ulkopuolelle. Kun tämä on tehty, voidaan liitteen 1 yhteisvaikutusriskien tunnistamisessa saatujen tulosten avulla tehdä päätelmiä tarvittavista kaavamääräyksistä vesistöalueille, joilla haittariskeiltään vähäisiksi arvioidut suot muodostavat yhdessä merkittävän riskin. Yleispiirteisen yhteisvaikutusriskien arvioinnin tulosten perusteella ei ole mahdollista luotettavasti arvioida, kuinka suuri osa selvityksen soista voidaan osoittaa kaavaan ilman, että kaavaratkaisusta aiheutuu merkittävää haittaa ympäristölle, maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille. 5.2 Turvetuottaja, luvittaja ja lausunnon antaja Keski-Suomen liitto toivoi toimeksiannossaan, että työssä tuotetaan materiaalia, jota turvetuottajat voivat hyödyntää ympäristölupahakemusta laatiessaan. Työn arvo turvetuottajille sisältyy tämän menetelmäkuvauksen sivuille, liitteisiin (5 ja 6) sekä Keski-Suomen liittoon toimitettuun Excel- tiedostoon, johon on tallennettu määrällinen tai laadullinen tieto kunkin suon alapuolisen tarkastelualueen kriteerikohtaisista mittausarvoista. Tämän lisäksi tiedostossa on esitetty suokohtaisesti kyseisen valuma-alueen fosforikuormituksen toimialakohtainen jakauma 2000-luvun alun vuosina. Kuormitustauluun on myös laskettu erilaisia suokohtaisia tunnuslukuja, kuten suon pinta-alan osuus 3. jakovaiheen vesistöalueen pinta-alasta, suon bruttoominaiskuormitus, suon kuormituksen osuus 3. jakovaiheen valuma-alueen kokoanisfosforikuormituksesta ja sen ihmisperäisestä osuudesta. Näiden ja useiden muiden laskettujen ja sittemmin varsinaisessa arvioinnissa käyttämättä jääneiden tunnuslukujen avulla saadaan lisätietoa soiden alapuolisen tarkastelualueen ominaispiirteistä. Tiedoston saa pyydettäessä Keski-Suomen liitosta. Raportin ja kriteeritiedon lisäksi työssä tuotettiin monitavoitearvioinnissa käytetty MS-Excel-pohjainen laskentamalli. Mallin käyttöoikeudet ovat SYKEllä ja Keski- Suomen ELY-keskuksella. Raporttia ja kriteeritietoa voivat hyödyntää myös lupaviranomainen ja maakuntakaavasta lausunnon antavat. Aineistoa voidaan käyttää lupaharkinnassa taustaselvityksenä. Raportista ei tule suoraan johtaa luvan myöntämisperusteita niilläkään tuotantoaluevarauksilla, joiden on tuloksissa todettu olevan vesistöhaittariskeiltään vähäisiä. Tämä johtuu siitä, että selvityksen perusteella ei ole mahdollista arvioida turvetuotannon vesistövaikutuksia eikä niiden merkittävyyttä ympäristönsuojelulaissa säädetyllä tavalla. 38

41 5.4 Monitavoitearviointimenetelmän soveltaja SYKEssä on sovellettu monitavoitearviointimenetelmää useissa vesivarojen käytön ja hoidon hankkeissa viime vuosina. Tässä hankkeessa menetelmää sovellettiin ensimmäisen kerran maakuntatason kaavoitustyössä. Hieman vastaavantyyppisiä aikaisempia sovelluksia ovat olleet Mäntsälän ja Uudenmaan alueen järvien kunnostustarpeen arvioinnit (Marttunen ym. 2008/Suomen ympäristö 30/2008). Menetelmän soveltamisessa turvetuotantoalueiden arviointiin oli haastavaa, koska aihepiiri oli uusi ja koska arvioitava aineisto oli suuri. Seuraavassa on kuvattu joitakin keskeisiä monitavoitearvioinnin soveltamisessa vastaan tulleita kysymyksiä, vaikeuksia ja työssä opittua: 1) Tarkasteltujen soiden karsinta: Tehtäessä päätelmiä tuloksista on huomattava, että osa potentiaalista turvetuotantosoista on karsittu prosessin aikaisemmissa vaiheissa muun muassa linnusto- ja kasvillisuusselvitysten perusteella. Tämä on järkevä rajausperuste, jos aikaisemmissa vaiheissa seulotut suot ovat esimerkiksi suojeluarvoiltaan kiistattomasti niin merkittäviä, ettei niiden ottaminen turvetuotantoon tule kysymykseen. Ongelmia voi aiheutua, jos seulontakriteeri ei ole yksiselitteinen ja joidenkin tarkastelusta poistettujen soiden ja jatkotarkasteluun jääneiden soiden välillä on vain pieniä eroja linnusto- ja kasvillisuusarvoissa. Tällöin on mahdollista että aikaisemmassa vaiheessa on seulottu pois soita, joiden vaikutukset kokonaisuudessaan vesistövaikutukset huomioon ottaen olisivat vähemmän kielteiset kuin eräillä vesistötarkasteluun päätyneillä soilla. Monitavoitearvioinnin soveltamista niin, että vesistövaikutusriskin lisäksi otettaisiin huomioon myös muut vaikutukset kannattaisi harkita, koska tällöin menetelmällä päästäisiin käsittelemään kattavasti kaikkia turvetuotannon vaikutuksia. 2) Arviointikehikko: Arviointikriteerien määrittäminen ja arvopuun muodostaminen oli moni-vaiheinen prosessi. Muutoksia niihin tehtiin vielä tarkastelun loppuvaiheessa saadun palautteen perusteella. Tämä aiheutti lisätyötä ja haasteita aikataulun kanssa. Kriteerien määrittelyyn liittyvät näkemyserot tulivat esille myös raporttiluonnoksen kommenttikierrokselta kesäkuussa 2011 kahdelta ELYkeskuksen asiantuntijalta saadussa palautteessa. 3) Osallistuminen: Hanke osoitti, kuinka tärkeää on keskustella arviointikriteereistä kaikkien keskeisten osapuolten kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässäkin hankkeessa olisi vältytty eräiltä väärinkäsityksiltä ja ylimääräiseltä työltä, jos jo hankkeen alkuvaiheessa syksyllä 2010 olisi järjestetty osallisille työpaja, jossa olisi keskusteltu työn tavoitteista, rajauksesta ja kriteereistä. 4) Tarkastelun näkökulma: Työssä päädyttiin arvioimaan ja vertailemaan turvetuotantoon potentiaalisten soiden alapuolisen vesistön ominaispiirteitä. Tarkastelu tehtiin suokohtaisesti. Yksi mahdollisuus, jota kannattaa harkita mahdollisissa tulevissa hankkeissa, on arvioida suoraan vesistöjen ja niiden osa-alueiden arvoa ja herkkyyttä. Toisin sanoen tarkastelua ei tehtäisikään suokohtaisesti vaan arvioitaisiin järjestelmällisesti monitavoitearvioinnilla, mitkä ovat arvokkaimmat vesistöalueet tai niiden osat kohdealueella. Turvetuotannon sijoittamista näille alueille pyrittäisiin sitten välttämään. Tekemämme suokohtaisen tarkastelun eduksi voidaan lukea se, että se ottaa paremmin huomioon pienipiirteisyyden, joka valuma-aluetasoisessa työssä jäisi huomiotta. Joskus esimerkiksi 3.jakovaiheen tasollakin on löydettävissä (ainakin teoriassa) merkittäviä eroja suon tuotannon haittariskeille. Tässä työssä käytetty lähestymistapa on varsin työläs ja maakuntakaavatasolla valumaaluetasoinenkin selvittäminen voisi olla riittävää. 39

42 5) Karttatarkastelut: Työn loppuvaiheessa tehty karttatarkastelu osoitti, että potentiaaliset turvetuotantoalueet sijoittuvat samoille vesistöalueille. Tällainen karttatarkastelu kannattaa tehdä alkuvaiheessa, koska sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä kaavoitustyötä parhaiten palvelevasta lähestymistavasta. Tässä työssä kokonaisuuden hahmottamista vaikeutti se, että suoaineistoa saatiin Keski-Suomen liitolta kolmessa vaiheessa. 6) Vesistövaikutusriski-termi: Työssä päädyttiin käyttämään termiä vesistövaikutusriski kuvaamaan sitä, kuinka suuri on mahdollisen turvetuotannon aiheuttaman kielteisen vesistövaikutuksen mahdollisuus. Käsite on hieman ongelmallinen, koska se voi johtaa tulkintaan, että työssä olisi arvioitu turvetuotannon vaikutuksia vesistön tilaan ja käyttöön. Niiden arviointiin ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia ja siksi tarkastelussa paneuduttiin turvetuotantoalueiden alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvojen sekä herkkyyden arviointiin ja näiden tulosten yhdistämiseen. 7) Tarkastelualueen rajaus ja kriteeritiedon kerääminen: Yrityksistä huolimatta työssä ei onnistuttu kehittämään käyttökelpoista ja riittävän luotettavaa tapaa määrittää suon alapuolinen vaikutusalue, jolta kriteerien sisältämä tieto määritellään. Nyt tarkastelualueen määrittämisessä käytetyn karkean säännön käytön sijaan jatkossa tulisi kehittää malli, joka tukisi työtä kunkin suon vaikutus- /tarkastelualueen määrittelyvaiheessa. Kokonaisarvion perustana olevan määrällisen ja laadullisen kriteeritiedon systemaattinen hankinta osoittautui mittavaksi työksi, koska arvioitavia soita oli paljon. Menetelmää jatkossa sovellettaessa on tärkeää, että tiedon hankintaan liittyvät näkökohdat tulevat huomioiduksi kriteerien määrittelyvaiheessa. 40

43 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä hankkeessa on kehitetty lähestymistapa turvetuotantoon mahdollisesti soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointiin. Arviointi perustuu soiden alapuolisen vesistön ominaispiirteiden tarkasteluun. Tavoitteena on ollut soiden alapuolisten alueiden käyttö- ja suojeluarvojen sekä herkkyyksien järjestelmällinen kuvaaminen ja vertailu eri näkökulmista. Menetelmä on kehitetty yleissuunnittelun tueksi eikä sen avulla ole mahdollista arvioida soiden käyttöönotosta aiheutuvia todellisia vesistövaikutuksia. Menetelmää on sovellettu Keski-Suomessa 236 suon vesistövaikutusriskin arvioinnissa. Menetelmään liittyy monia oletuksia ja epävarmuustekijöitä. Nämä ovat seurausta muun muassa tarkastelussa tehdyistä kriteerivalinnoista ja laskennan oletuksista. Arvioitavien soiden suuri määrä ja saatavilla olevan tiedon puutteellisuus ovat vaikuttaneet tehtyihin ratkaisuihin. Menetelmä soveltuu erityisesti niiden soiden tunnistamiseen, joiden käyttöönoton vesistövaikutusriskit ovat vesistön käyttöä ja tilaa kuvaavien ominaispiirteiden perusteella arvioituna suurimmat. Arviointia varten määritettiin kriteerit ja mittarit, joiden suhteen soiden alapuolisia tarkastelualueita vertaillaan. Pääkriteereitä oli kaksi: 1) käyttö- ja suojeluarvot sekä 2) herkkyys ja kuormituksen alentamistavoite. Käyttö- ja suojeluarvoja arvioitiin yhteensä yhdeksän tekijän tai alatekijän avulla. Herkkyys- ja kuormitustekijä jakaantui puolestaan neljään alatekijään. EXCEL-laskentamallin avulla yhdistettiin soiden hyvyysarvot kunkin osatekijän suhteen ja osatekijöille eri näkökulmista määritetyt painoarvot. Kullekin suolle saatiin kaksi lukuarvoa (käyttö ja suojeluarvo sekä herkkyysarvo), jotka esitettiin kaksiulotteisessa kuvaajassa. Jakamalla suot sekä käyttö- ja suojeluarvojen että herkkyyden perusteella neljään ryhmään saatiin yhteensä kuusitoista ryhmää. Näistä muodostettiin yhdistämällä neljä vesistövaikutusriskiä kuvaavaa luokkaa (luokka 1 pienin riski ja luokka 4 suurin riski). Työssä selvitettiin ELY-keskuksen viranomaisten, liiton ja VAPO:n edustajien näkemyksiä arviointiin sisällytettyjen tekijöiden merkittävyydestä. Kaikkien kyselylomakkeen täyttäneiden vastaukset syötettiin laskentamalliin ja näin saatiin yhdeksän erilaista näkökulmaa. Niiden perusteella laskettiin suoaineistolle vesistövaikutusriskiä kuvaavat vertailuluvut. Näiden tuloksista laadittiin yhteenvetokuvat, jossa suot luokiteltiin sen saaman huonoimman luokka-arvion perusteella. Nämä yhteenvetokuvat ovat yksi tarkastelun keskeisiä tuloksia. Lisäksi työssä tarkasteltiin soiden vesistövaikutusriskiä myös kuvitteellisista näkökulmista sen selvittämiseksi, kuinka herkkä lopputulos on tekijöiden tärkeyspainoille. Tuloksia tulkittaessa ja johtopäätelmiä tehtäessä on huomattava, että tarkasteluun liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi pienehköt erot soiden pistearvioissa tai paremmuusjärjestyksessä eivät ole merkityksellisiä. Tuloksista ei voi myöskään tehdä päätelmää, että riskeiltään vähäisimmiksi todettujen soiden käyttöönotosta ei aiheutuisi kielteisiä vesistövaikutuksia tai että turvetuotannon laajentaminen kyseisille soille olisi vesiensuojelun näkökulmasta mahdollista ja hyväksyttävää. 41

44 42

45 Liite 1. Yhteisvaikutusriskien tunnistaminen Ok? Yleistä Edellä raportin luvussa 3.3 esitetty suokohtainen arviointitulos kuvaa kunkin suon käyttöönotosta oletettua vesistöhaittariskiä suhteessa muihin arvioituihin soihin. Tulos ei kuvaa riskiä, joka aiheutuu useiden samalle vesistöreitille laskevien soiden mahdollisesta yhdenaikaisesta tuotantokäytöstä. Riski vesistöhaittojen todennäköisyydelle kasvaa, kun useita tuotantosoita laskee samoihin vesistöihin. Tämän soiden välistä riskiarviota täydentävän lisätarkastelun tarkoitus on tarjota kaavoittajalle yleispiirteistä tietoa soiden kielteisten yhteisvaikutusten riskeistä. Tätä varten on tunnistettu valuma-alueet, joilla selvityssoiden osuus kokonaiskuormituksesta on huomattava ja soiden yhdenaikaista käyttöä tulisi välttää. Työn toisena pääelementtinä on kuvattu soiden laskureiteillä sijaitsevien ensimmäisten yli 100 hehtaarin suuruisten järvien yläpuolisten soiden määrä ja niiden keskimääräinen etäisyys kyseisistä järvialtaista. Järvitarkastelussa on myös tunnistettu yli 100 hehtaarin järvet, joille voivat kärsiä merkittävimmin kaavan toteutuksesta. Aineisto Riskiarvio perustui kaavan ehdotusvaiheen 160 suon sijainti- ja pinta-alatietoihin, valuma-aluekohtaisiin kuormitustietoihin 2000-luvun alusta ja tietoihin soiden alapuolisista vesistöistä. Arvioidut suot olivat olleet mukana kaavan luonnosvaiheessa 236 suolle tehdyssä suokohtaisessa riskiarviossa (luvut 1-6), jossa kullekin suolle määriteltiin vesistöriskin mukainen sijaluku suhteessa muihin arvioituihin soihin (kuva 1). 43

46 Kuva 1. Yhteisriskien arviointiaineisto ja niiden luonnosvaiheessa arvioidut suhteelliset riskisijat. Luonnosvaiheen osallispalautteen pohjalta poistetut suot on merkitty listaan puneella ja yliviivattu karttaan. 44

47 Kolmannen jakovaiheen valuma-aluetarkastelu Tarkastelussa on tunnistettu kolmannen jakovaiheen valuma-alueet, joilla soiden yhdenaikaisesta käyttöönotosta aiheutuva fosforikuormitus on erityisen suuri suhteessa valuma-alueen muuhun ihmisperäiseen kuormitukseen. Kaavan tuotantoaluevaraukset muodostavat merkittävän osan ihmisperäisestä kokonaisfosforikuormituksesta erityisesti Jämsän, Keuruun ja Viitasaaren reittien latvoilla sekä Päijänteen alueella sijaitsevilla Rumaojan-Myllyojan, Matkusjoen, Kannonjoen, Tervajoen, Pengerjoen yläosan, Kuhanjoen, Kylkijoen, Suolamminjoen, Kaijanjoen, Iso Kivijärven, Uitamonjärven, Sarajoen ja Mykänjoen vesistöalueilla. (Kuvat 2 ja 3, Taulukko 2). Korkean riskin valuma-alueiden tunnistamisen lisäksi tarkastelussa osoitettiin kullekin valuma-alueelle laskennalliseen fosforikuormitukseen perustuvia tuotantopinta-alan riskiarvoja. Arvoilla ei ole tieteellistä tai yleisesti hyväksyttyä perustelupohjaa. Ne perustuvat käytännön vesiensuojelu- ja valvontatyössä syntyneeseen tuntumaan havaittavista (2%) merkittävistä (5%) ja vakavista (10%) haitoista alapuolisille vesistöille. Kynnysarvot on tarkoitettu helpottamaan kunkin valuma-alueen kumulatiivisen kuormituksen hahmottamista ja soiden yhdenaikaisen käytön riskien arviointia. Taulukossa 1 esitetyt kynnysarvot ovat suuntaaantavia ja viitteellisiä. Valuma-alueiden kuormitustietoina on käytetty ensimmäisellä vesienhoitokaudella (VPD) täydennettyä ja korjattua VEPS-aineistoa. Kaavavarausten fosforikuormituksen arviointi perustuu suon pinta-alaan ja ominaiskuormitukseen (0,245 kg P/ha/v). Valuma-aluetarkastelun merkittävimmät rajoitteet ja epävarmuustekijät liittyvät muun muassa valumaalueen pinta-alan ja tuotannon kuormitusosuuden väliseen riippuvuussuhteeseen ja soiden sijaintiin vesistöalueen purkupisteen läheisyydessä. Kuormitusosuuden on määrä ja vaihteluväli kasvavat valuma-alueen koon pienentyessä. Laajoilla vesistöalueilla kuormitusosuus näyttäytyy vähäisenä vaikka tosiasiallisesti suon vaikutukset voivat olla merkittäviä kolmatta jakovaihetta pienemmällä osavaluma-alueella. Vesistöalueen alarajalla sijaitsevien soiden kuormitus kohdistuu lähinnä seuraavalle vesistöalueelle, jonka kuormittajana suo olisi tullut lähtökohtaisesti tulkita. Vesistöalueiden alarajalla sijaitsevia soita on aineistossa lukumääräisesti vähän. 45

48 Matkusjoen a Rumaojan-Myllyojan va Tervajoen va Kuhanjoen va Kylkijoen va Suolamminjoen va Kaijanjoen va Iso Kivijärven va Uitamonjärven a Mykänjoen va Sarajoen a Pengerjoen yläosan a Kannonjoen va 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Soiden_osuus_ VAn_ihmperäis_ P_kuorm Soid_os_ihm_per_P_kuorm_ka_10,1 %_n160suota Kuva 2. Soiden yhteenlasketut osuudet kolmannen jakovaiheen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta. Punainen viiva kuvaa osuuksien keskiarvoa. 46

49 Kuva 3. Ehdotusvaiheen soiden yhteenlasketut osuudet kolmannen jakovaiheen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta ja soiden sijoitus 236 suon välisessä riskitarkastelussa. 47

50 Va, jolle suo arvioitu Va_n nimi Kunta Suo Yli 1,5m suoala (ha) Yli 1,5m suoala yht (ha) Soiden bruttoominaiskuormitus kg/p/v Soiden pinta-alan osuus va:n kokonaispinta-alasta Va:n P kuormitus yhteensä Soiden osuus va:n P kuormituksesta Va:n ihmisperäinen P kuormitus kg P/v Soiden osuus va:n ihmperäisestä P kuormituksesta 2 % raja-arvo (ha) 5 % raja-arvo (ha) 10 % raja-arvo (ha) Taulukko 1. Soiden sijainti, pinta-ala ja laskennallisia valuma-aluekohtaisia fosforikuormituksen tunnuslukuja Rumaojan- Myllyojan va Jkl, Jämsä Kelkkasuo- Sammalsuo 30 Jkl, Jämsä Keltasuo 36 Jämsä Rättisuo ,5 3,5 % 211,6 12,0 % 83,0 30,7 % 6,8 16,9 33, Autiojoen va Uurainen Aukeasuo 19,5 Uurainen Isosuo3 26 Uurainen Isosuo3S 12 57,5 14,1 0,5 % 1 527,7 0,9 % 1 001,3 1,4 % 81,7 204,3 408, Pitkäjoen va Toivakka Leppäsenneva 26,5 26,5 6,5 0,2 % 1 885,4 0,3 % 1 155,9 0,6 % 94,4 235,9 471, Nurmisen a Laukaa Heinäsuo ,1 0,9 % 628,2 1,0 % 482,9 1,3 % 39,4 98,5 197, Lapunjoen va Konnev,Äki Illakkaneva ,7 0,3 % 415,8 0,6 % 253,7 1,1 % 20,7 51,8 103, Hankaveden a Hankasalmi Heinäsuo ,0 0,6 % 1 630,4 0,8 % 1 243,2 1,0 % 101,5 253,7 507, Armisveden a Hankasalmi Suurisuo ,5 1,2 % 1 135,0 2,2 % 793,9 3,2 % 64,8 162,0 324, Vanajajärven va Hankasalmi Leväsuo ,8 1,2 % 527,1 2,2 % 356,8 3,3 % 29,1 72,8 145, Kissakoskenjoen va Hankasalmi Haukilamminsuo ,1 1,7 % 457,3 4,0 % 293,9 6,2 % 24,0 60,0 120, Iso-Virmaksen va Hankasalmi Paljakansuo-N 51 Hankasalmi Paljakansuo-S ,5 1,0 % 1 490,4 1,6 % 1 054,0 2,3 % 86,0 215,1 430, Tervajoen va Hankasalmi Tervajoensuo 53 Hankasalmi Tervasuo ,5 2,4 % 693,9 3,7 % 503,9 5,1 % 41,1 102,8 205, Isojoen va Äänekoski Isoneva Saarijärvi Karmeneva ,4 0,7 % 1 017,5 1,8 % 552,3 3,3 % 45,1 112,7 225,4 Keski-Keiteleen la (bif.) Äänekoski Pakoneva ,4 0,0 % ,0 0,1 % 7 074,8 0,1 % 577,5 1443,8 2887, Hakojoen va Viitasaari Sarvineva 13,5 13,5 3,3 0,4 % 432,8 0,8 % 250,1 1,3 % 20,4 51,0 102, Pyhäjoen va Konnevesi Teerisuo ,1 0,4 % 644,1 0,8 % 400,6 1,3 % 32,7 81,7 163,5 Huopanansuonpuron va Viitasaari Pyöreisneva 33,5 33,5 8,2 1,5 % 180,0 4,6 % 71,6 11,5 % 5,8 14,6 29, Kivijärven a (bif.) Kinnula Ruotesuo 22 Kinnula Töyrisuo ,8 0,1 % 6 449,0 0,2 % 4 041,7 0,3 % 329,9 824,8 1649, Lakojoen va Kannonk Pesaneva 45,5 Kannonk Rimminneva 60 Saarijärvi Takapellonneva 17, ,1 1,0 % 888,4 3,4 % 352,4 8,6 % 28,8 71,9 143, Viivajoen va Karstula Hallaneva 62 Kyyjärvi Lehmineva 66 Karstula Penikkaneva 88 Karstula Puukellonneva 37 Karstula Rahkaneva1 52 Karstula Rahkaneva3 47 Karstula Rötkönperänsuo 42 Kivijärvi Töyrenneva 56 Karstula Töyrineva 31 Kivijärvi Veteläneva ,3 3,5 % 1 361,1 9,9 % 723,6 18,6 % 59,1 147,7 295, Heitjärven va Kivijärvi Louhuinneva ,3 0,5 % 578,0 1,4 % 281,3 3,0 % 23,0 57,4 114, Veitjoen va Kivijärvi Hietikonneva 5 Kivijärvi Syväjärvenneva N 36 Kivijärvi Syväjärvenneva S 36 Kivijärvi Yölamminneva ,1 2,0 % 726,4 6,3 % 318,7 14,5 % 26,0 65,0 130, Urpilanjoen va Kinnula Kurkisuo ,1 0,4 % 542,4 1,5 % 197,3 4,1 % 16,1 40,3 80, Matkusjoen a Kinnula Iso Sääksneva 49 Kinnula Matkusneva 112 Kinnula Petäikköneva 12 Kinnula Pieni Sääksneva ,8 4,8 % 393,8 11,6 % 222,2 20,6 % 18,1 45,3 90,7 48

51 Jääjoen va Kinnula Kanavakytö 61 Kinnula Kettulanneva ,1 0,8 % 1 112,4 2,0 % 645,7 3,4 % 52,7 131,8 263, Kannonjoen va Kannonk Suurisuo ,5 5,9 % 94,8 24,8 % 18,5 127,1 % 1,5 3,8 7, Alvajärven la Pihtipudas Jämsänneva ,5 0,3 % 1 781,9 0,6 % 1 381,3 0,8 % 112,8 281,9 563, Tervajoen va Pihtipudas Vihviläsuo ,2 3,5 % 324,9 11,5 % 136,9 27,2 % 11,2 27,9 55, Saanijärven la Pihtipudas Kanasensuo ,8 3,0 % 470,6 7,2 % 342,1 9,9 % 27,9 69,8 139, Kortteisenkanav a Pihtipudas Hanslamminneva Pihtipudas Männikönneva 54 Pihtipudas Purontausneva ,3 3,7 % 1 047,4 4,5 % 840,3 5,6 % 68,6 171,5 343,0 Iso Rautaveden - Kalmaveden a Jämsä Kirvessuo ,1 0,5 % 724,9 1,1 % 441,8 1,8 % 36,1 90,2 180,3 Salosveden - Pettämän a Jämsä Veljestensuo 17,5 17,5 4,3 0,2 % 878,6 0,5 % 544,2 0,8 % 44,4 111,1 222, Suoliveden a Pet,Jäm,Jkl Ruokosuo ,0 0,9 % 659,5 1,5 % 422,7 2,4 % 34,5 86,3 172, Vataanjoen va Jämsä Kunnarsuo 31 Jäm, Petäj. Vekurinsuo ,9 0,6 % 899,4 1,8 % 402,0 4,0 % 32,8 82,0 164, Vuojanjoen va Jämsä Karhusuo ,1 0,9 % 367,1 2,2 % 201,6 4,0 % 16,5 41,1 82, Pengerjoen alaosan a Petäjävesi Maunusuo ,6 2,1 % 307,0 3,1 % 212,5 4,5 % 17,3 43,4 86, Pengerjoen yläosan a Multia Isosuo4 50 Multia Karistonneva 68 Multia Korvalammensuo 73 Multia Kuvaslammensuo 57 Multia Marketansuo 52 Multia Nimetönsuo4 10 Multia Pykälistönsuo ,5 4,3 % 504,6 16,6 % 157,6 53,0 % 12,9 32,2 64, Kuhanjoen va Keuruu Hinkkasuo-Kirnusuo 53 Multia Hirsisuo 40 Keuruu Moskuvansuo 33 Keuruu Penkkisuo 53 Keuruu Pirttisuo1 34 Keuruu Raatesuo 38 Petäjävesi Riihisuo ,6 4,9 % 517,9 13,4 % 270,3 25,7 % 22,1 55,2 110,3 Vehmassuo Vekurinjoen va Multia Tervosuo ,3 2,0 % 165,4 6,8 % 69,0 16,3 % 5,6 14,1 28, Rajajoen va Multia Kalettomansuo ,3 1,9 % 173,0 6,5 % 63,4 17,8 % 5,2 12,9 25,9 Mannissuo Haarapuron va Multia Purnukorv ,3 3,4 % 114,8 8,1 % 65,5 14,2 % 5,3 13,4 26, Ohrajoen va Multia Jälsisuo-Konkarinsuo 61 Petäjävesi Kypäräsuo 15,5 Petäjävesi Mökinsuo 14 90,5 22,2 0,9 % 1 315,6 1,7 % 813,1 2,7 % 66,4 165,9 331, Merovenjoen va Petäjävesi Velkkulansuo ,8 0,4 % 1 104,9 0,7 % 774,8 1,0 % 63,2 158,1 316, Kotajoen a Uurainen Kuitulan Isosuo 91 Multia Nimetönsuo3 17 Multia Nimetönsuo5 18 Mult., Uurain. Parantaisensuo 54 Multia Sarvisuo ,7 1,6 % 1 858,3 2,8 % 1 213,0 4,3 % 99,0 247,6 495, Konttijoen va Multia Ahvensuo ,6 0,4 % 651,3 1,2 % 341,5 2,2 % 27,9 69,7 139,4 Sydänmaanpuron va Pylkönmäki Lamminsuo ,4 1,2 % 235,9 3,1 % 109,9 6,7 % 9,0 22,4 44, Saukonpuron va Karstula Lampisuo1 65 Karstula Murtolamminneva ,2 2,1 % 1 336,6 2,0 % 1 074,2 2,5 % 87,7 219,2 438, Pääjärven la Karstula Perhonsuo ,6 0,3 % 1 669,0 0,5 % 1 290,7 0,7 % 105,4 263,4 526, Puukonjoen va Karstula Haapapuukonsuot ,9 1,7 % 402,2 4,4 % 224,6 8,0 % 18,3 45,8 91, Päällinjärven va Karstula Murtosuo Karstula Patinsuo 56 Karstula Pirttiahonsuo 63 Karstula Sarvisuo ,1 1,4 % 2 039,0 2,7 % 1 418,4 3,8 % 115,8 289,5 579,0 Kiminginjärven- Oikarinjoen a Karstula Töyrisuo ,0 0,5 % 1 149,6 0,9 % 809,6 1,2 % 66,1 165,2 330, Ähtyrinpuron va Karstula Kyntöläisneva ,4 1,6 % 136,8 5,4 % 57,0 12,9 % 4,7 11,6 23, Kortejoen va Kyyjärvi Korteneva

52 Kyyjärvi Rummakonneva ,2 3,1 % 583,5 7,1 % 346,2 11,9 % 28,3 70,6 141, Pekkasenjoen va Kyyjärvi Saarisuo1 49 Kyyjärvi Suurisuo ,4 1,1 % 672,6 2,9 % 366,1 5,3 % 29,9 74,7 149, Muikkujoen va Uurainen Porrassuo ,0 1,1 % 462,4 2,2 % 302,2 3,3 % 24,7 61,7 123, Kylkijoen va Uurainen Heinäsuo5 28,5 Uurainen Peurasuo 37 65,5 16,0 3,6 % 150,8 10,6 % 69,8 23,0 % 5,7 14,3 28, Saunajoen va Uurainen Myllysuo 15 Uurainen Rokkasuo ,9 1,9 % 349,8 4,8 % 194,8 8,7 % 15,9 39,8 79, Selänpäänjoen va Saarijärvi Itäsuo 37 Multia Partasuo 97 Multia Tervasuo-Kangassuo ,4 1,6 % 1 275,3 4,1 % 698,0 7,5 % 57,0 142,5 284, Rautapuron va Pylkönmäki Rautasuo ,6 2,1 % 171,1 4,4 % 106,9 7,1 % 8,7 21,8 43, Luksanjoen va Karstula Teerensuo ,8 0,4 % 1 011,8 0,8 % 677,7 1,2 % 55,3 138,3 276, Vahankajoen a Karstula Soppisenneva 76 Karstula Vihisuo ,9 2,3 % 640,1 4,5 % 414,7 7,0 % 33,9 84,6 169, Valkkunan va Saarijärvi Korsneva ,7 0,7 % 1 244,0 2,0 % 646,0 3,8 % 52,7 131,8 263, Iso Suojärven va Saarijärvi Korteniemi ,9 0,4 % 605,8 1,0 % 354,1 1,7 % 28,9 72,3 144, Mustajoen va Joutsa Teurisuo ,3 0,5 % 680,2 1,2 % 373,5 2,2 % 30,5 76,2 152, Kitusjärven a Keuruu Karjunneva 31 Keuruu Kilpisuo ,2 1,0 % 924,6 2,7 % 508,1 5,0 % 41,5 103,7 207, Pihlajaveden a Keuruu Asemaneva 40 Keuruu Isoneva2 31 Keuruu Kivisuo ,5 0,4 % 1 880,9 1,4 % 1 015,4 2,5 % 82,9 207,2 414, Liesjärven va Keuruu Kortesuo ,6 0,4 % 766,4 1,1 % 413,0 2,1 % 33,7 84,3 168, Vihtamonpuron va Keuruu Haleansuo 31 Keur, Pihl.v. Isosuo2 44 Keuruu Kankisuo ,2 1,9 % 442,8 6,1 % 199,5 13,6 % 16,3 40,7 81,4 Nevasuo Keurusselän la Keuruu Koppelokorpi ,3 0,1 % 4 421,5 0,2 % 3 179,5 0,3 % 259,6 648,9 1297, Suojoen va Keuruu Heposuo ,0 0,9 % 640,1 1,9 % 372,3 3,2 % 30,4 76,0 152, Ukonjoen va Jämsä Nevalansuo 23,5 23,5 5,8 1,1 % 155,0 3,7 % 46,7 12,3 % 3,8 9,5 19, Tarhapääjärven a Multia Valkeissuo ,0 1,4 % 445,0 2,3 % 303,7 3,3 % 24,8 62,0 124, Kukonjoen a Multia Leppäsuo ,8 1,3 % 225,2 3,9 % 108,6 8,1 % 8,9 22,2 44, Uuranjärven va Keuruu Olkitaipaleenneva Keuruu Sikolamminsuo ,9 1,6 % 354,3 4,5 % 192,5 8,3 % 15,7 39,3 78,6 Hännättömänjoen va Multia Pukkilamminsuo ,4 1,0 % 476,2 3,4 % 170,2 9,6 % 13,9 34,7 69, Kiminginjoen va Mult, Saarij Korhonsuo ,3 1,5 % 232,6 5,3 % 107,1 11,4 % 8,7 21,8 43, Saikanjoen va Multia Peurunsuo ,3 1,6 % 224,1 5,5 % 90,8 13,5 % 7,4 18,5 37, Suolamminjoen va Multia Rajasuo ,8 1,8 % 296,2 7,0 % 103,0 20,2 % 8,4 21,0 42,0 Isoneva Kaijanjoen va Keuruu Mäenperänsuo Keuruu Leinonneva 56 Keuruu Ottovuorenneva 93 Keuruu Sikosuo- Kantolansuo ,3 3,7 % 535,5 10,7 % 267,6 21,4 % 21,8 54,6 109,2 Kupanjoen yläosan a Keuruu Mustassuo ,5 1,4 % 269,7 3,9 % 122,9 8,6 % 10,0 25,1 50, Iso Kivijärven va Keuruu Isoniitty 34 Keuruu, Liesj. Isosuo1 52 Keuruu Konisuo-Kivisuo 60 Keuruu Lampisuo ,7 5,7 % 335,4 16,0 % 173,4 30,9 % 14,2 35,4 70, Nuuskapuron va Keuruu Pahkasuo ,6 1,2 % 191,7 4,5 % 61,4 14,0 % 5,0 12,5 25, Uitamonjärven a Multia Pirttisuo-Karjosuo ,4 3,6 % 178,7 10,8 % 80,8 24,0 % 6,6 16,5 33, Sarajoen a Multia Lauttasuo 61 Multia Pihtisuo ,2 4,0 % 327,9 11,7 % 133,6 28,6 % 10,9 27,3 54, Mykänjoen va Multia Joutensuo 163 Multia Loukkusuo ,5 6,2 % 301,2 16,4 % 160,0 30,9 % 13,1 32,7 65, Termityn va Multia Niinisuo ,8 2,1 % 215,7 3,6 % 146,4 5,4 % 12,0 29,9 59, Sammalisen va Keuruu Honkasuo 35 Keuruu Saarisuo A ,7 1,6 % 393,9 4,2 % 190,6 8,7 % 15,6 38,9 77, Pukarajärven a Kuhmoinen Isosuo ,8 0,7 % 429,9 1,8 % 209,0 3,8 % 17,1 42,7 85,3 50

53 Järvitarkastelu Järvitarkastelu osoittaa soiden laskureiteillä olevien yli 100 hehtaarin suuruisten järvien (ns. VPD-järvien) yläpuolisen turvepotentiaalin määrän ja soiden keskimääräisen etäisyyden kyseisistä järvialtaista. Järvitarkastelu kuvaa osittain samaa asiaa kuin edellä oleva valuma-aluetarkastelu. Sen mittakaava on kuitenkin pääsääntöisesti laajempi, jolloin sen avulla voidaan tulkita haittariskiä yksittäisiä 3. jakovaiheen vesistöalueita laajemmin. Soiden laskureiteillä mahdollisesti olevia pienempiä järviä (<100 ha) ei ole huomioitu tarkastelussa. Runsaan yläpuolisen tuotantopotentiaalin vuoksi erityisen suuressa kuormitusriskissä on Jämsänvesi, jonka yläpuolella sijaitsee noin 12 prosenttia (916,5 ha) kaavan kaikista aluevarauksista. Suot sijaitsevat keskimäärin noin 27,5 kilometrin etäisyydellä Jämsänvedestä. Koska yläpuolinen valuma-alueella järvien osuus on huomattavan vähäinen, suuren etäisyyden ei voida olettaa olevan yhtä merkittävä kuormitusta alentava tekijä kuin järvisemmillä alueilla. Myös Ylä-Viivajärvi, Sinervä ja Saanijärvi erottuvat aineistosta tuotantoalan suhteen riskikohteina. Niiden yläpuolella sijaitsee yli 300 hehtaaria tuotantokelpoista suoalaa melko lähellä järvialtaita. Suoalan ja keskimääräisen etäisyyden suhteella arvioituna soiden sijainti lähellä järvialtaita lisää haittojen esiintymisriskiä erityisesti Leppäsellä, Iso Suojärvellä, Iso-Kivijärvellä, Pieni-Virmaksella, Lahnajärvellä, Kyyjärvellä, Vanajajärvellä, Jyrkeejärvellä ja Pääjärvellä. (kuva 4 ja taulukko 2). 51

54 Kuva 4. Soiden laskureitillä sijaitsevat ensimmäiset yli 100 hehtaarin järvet, niiden yläpuolinen tuotantopinta-ala (yli 1,5 m turvekerros) ja soiden keskimääräinen etäisyys ensimmäisestä yli 100 hehtaarin järvialtaasta. 52

55 Ensimmäinen yli100 ha järvi suon laskureitillä Nimi Yli 1,5m (ha) Suoala yht. järven yläpuolella (ha, > 1,5m) Etäisyys ensimmäiseen yli100ha järveen Soiden keskimääräinen etäisyys kyseiseen ensimmäiseen Kunta yli 100 ha järveen (km) Va, jolle suo arvioitu (oletettu kuivatussuunta) Va_n nimi Taulukko 2. Soiden laskureitillä olevat ensimmäiset yli 100 hehtaarin järvet ja niiden yläpuolella olevat suot pinta-ala- ja etäisyystietoineen. Ala-Keitele, Pyyrinlahti Isoneva ,4 Äänekoski Isojoen va Ala-Keitele, Pyyrinlahti Karmeneva ,1 17,3 Saarijärvi Isojoen va Alvajärvi (Pihtipudas) Vihviläsuo 152 8,2 Pihtipudas Tervajoen va Alvajärvi (Pihtipudas) Jämsänneva ,0 6,1 Pihtipudas Alvajärven la Armisvesi Haukilamminsuo 74 10,2 Hankasalmi Kissakoskenjoen va Armisvesi Suurisuo ,6 7,4 Hankasalmi Armisveden a Hankajärvi Kilpisuo ,5 4,5 Keuruu Kitusjärven a Hankavesi Heinäsuo ,1 6,1 Hankasalmi Hankaveden a Heitjärvi Louhuinneva ,7 9,7 Kivijärvi Heitjärven va Iso Rautavesi Kirvessuo ,9 1,9 Jämsä Iso Rautaveden - Kalmaveden a Iso Suojärvi Korteniemi ,1 0,1 Saarijärvi Iso Suojärven va Iso-Kivijärvi Isoniitty 34 0,2 Keuruu Iso Kivijärven va Iso-Kivijärvi Isosuo1 52 3,1 Keuruu, Liesjärvi Iso Kivijärven va Iso-Kivijärvi Konisuo-Kivisuo 60 0,4 Keuruu Iso Kivijärven va Iso-Kivijärvi Lampisuo ,0 2,2 Keuruu Iso Kivijärven va Iso-Korppinen Murtosuo1 37 9,7 Karstula Päällinjärven va Iso-Korppinen Patinsuo 56 7,7 Karstula Päällinjärven va Iso-Korppinen Pirttiahonsuo 63 8,0 Karstula Päällinjärven va Iso-Korppinen Sarvisuo ,6 10,3 Karstula Päällinjärven va Iso-Palojärvi Rajasuo ,7 10,7 Multia Suolamminjoen va Jyrkeejärvi Karjunneva ,9 0,9 Keuruu Kitusjärven a Jämsänvesi Hinkkasuo-Kirnusuo 53 22,6 Keuruu Kuhanjoen va Jämsänvesi Hirsisuo 40 22,1 Multia Kuhanjoen va Jämsänvesi Isosuo ,2 Multia Pengerjoen yläosan a Jämsänvesi Jälsisuo-Konkarinsuo 61 26,9 Multia Ohrajoen va Jämsänvesi Kalettomansuo 46 38,6 Multia Rajajoen va Jämsänvesi Karistonneva 68 37,4 Multia Pengerjoen yläosan a Jämsänvesi Korvalammensuo 73 42,3 Multia Pengerjoen yläosan a Jämsänvesi Kuvaslammensuo 57 35,2 Multia Pengerjoen yläosan a Jämsänvesi Kypäräsuo 15,5 25,8 Petäjävesi Ohrajoen va Jämsänvesi Mannissuo-Purnukorv 38 26,9 Multia Haarapuron va Jämsänvesi Marketansuo 52 34,6 Multia Pengerjoen yläosan a Jämsänvesi Maunusuo 39 7,6 Petäjävesi Pengerjoen alaosan a Jämsänvesi Moskuvansuo 33 20,5 Keuruu Kuhanjoen va Jämsänvesi Mökinsuo 14 27,5 Petäjävesi Ohrajoen va Jämsänvesi Nimetönsuo ,5 Multia Pengerjoen yläosan a Jämsänvesi Penkkisuo 53 20,5 Keuruu Kuhanjoen va Jämsänvesi Pirttisuo ,7 Keuruu Kuhanjoen va Jämsänvesi Pykälistönsuo 31 32,6 Multia Pengerjoen yläosan a Jämsänvesi Raatesuo 38 16,8 Keuruu Kuhanjoen va Jämsänvesi Riihisuo ,6 Petäjävesi Kuhanjoen va Jämsänvesi Vehmassuo-Tervosuo 46 27,6 Multia Vekurinjoen va Jämsänvesi Velkkulansuo ,5 12,5 27,5 Petäjävesi Merovenjoen va Kalmarinselkä Lampisuo ,1 Karstula Saukonpuron va Kalmarinselkä Murtolamminneva ,7 15,9 Karstula Saukonpuron va Kannonselkä Suurisuo ,5 4,5 Kannonkoski Kannonjoen va Karankajärvi Rautasuo 31 2,1 Pylkönmäki Rautapuron va Karankajärvi Teerensuo ,3 5,7 Karstula Luksanjoen va Keski-Keitele Pakoneva 26 2,1 Äänekoski Keski-Keiteleen la (bif.) Keski-Keitele Sarvineva 13,5 14,0 Viitasaari Hakojoen va 53

56 Keski-Keitele Teerisuo ,5 9,1 8,4 Konnevesi Pyhäjoen va Keurusselkä, Kivilahti Mustassuo 43 17,5 Keuruu Kupanjoen yläosan a Keurusselkä, Kivilahti Pahkasuo ,0 13,3 Keuruu Nuuskapuron va Keurusselkä, pohjoinen Nevalansuo 23,5 5,6 Jämsä Ukonjoen va Keurusselkä, pohjoinen Nevasuo-Koppelokorpi 42 65,5 2,3 4,0 Keuruu Keurusselän la Keurusselkä, Ukonselkä Isoneva-Mäenperänsuo 47 20,3 Keuruu Kaijanjoen va Keurusselkä, Ukonselkä Leinonneva 56 22,0 Keuruu Kaijanjoen va Keurusselkä, Ukonselkä Ottovuorenneva 93 25,2 Keuruu Kaijanjoen va Keurusselkä, Ukonselkä Sikosuo-Kantolansuo ,6 23,3 Keuruu Kaijanjoen va Kiminginjärvi Töyrisuo ,8 7,8 Karstula Kiminginjärven-Oikarinjoen a Kivijärvi, Kotkatselkä Kanavakytö 61 11,6 Kinnula Jääjoen va Kivijärvi, Kotkatselkä Kettulanneva 29 13,7 Kinnula Jääjoen va Kivijärvi, Kotkatselkä Kurkisuo4 33 4,2 Kinnula Urpilanjoen va Kivijärvi, Kotkatselkä Ruotesuo 22 7,0 Kinnula Kivijärven a (bif.) Kivijärvi, Kotkatselkä Töyrisuo ,6 7,6 Kinnula Kivijärven a (bif.) Kivijärvi, Vuonamonlahti Hietikonneva 5 17,4 Kivijärvi Veitjoen va Kivijärvi, Vuonamonlahti Syväjärvenneva N 36 17,5 Kivijärvi Veitjoen va Kivijärvi, Vuonamonlahti Syväjärvenneva S 36 20,2 Kivijärvi Veitjoen va Kivijärvi, Vuonamonlahti Yölamminneva ,5 17,7 Kivijärvi Veitjoen va Kolonjärvi Honkasuo 35 8,2 Keuruu Sammalisen va Kolonjärvi Saarisuo A ,6 8,9 Keuruu Sammalisen va Kuuhankaveden Asemanselkä Tervajoensuo 53 0,5 Hankasalmi Tervajoen va Kuunankaveden Asemanselkä Tervasuo ,9 3,2 Hankasalmi Tervajoen va Kuusijärvi Haleansuo 31 5,0 Keuruu Vihtamonpuron va Kuusijärvi Isosuo ,5 Keuruu, Pihlajavesi Vihtamonpuron va Kuusijärvi Kankisuo ,1 9,9 Keuruu Vihtamonpuron va Kyyjärvi Korteneva 102 2,6 Kyyjärvi Kortejoen va Kyyjärvi Kyntöläisneva 30 6,3 Karstula Ähtyrinpuron va Kyyjärvi Rummakonneva 66 4,9 Kyyjärvi Kortejoen va Kyyjärvi Saarisuo ,1 Kyyjärvi Pekkasenjoen va Kyyjärvi Suurisuo ,5 7,5 Kyyjärvi Pekkasenjoen va Kyynämöinen Heinäsuo5 28,5 2,7 Uurainen Kylkijoen va Kyynämöinen Myllysuo 15 4,0 Uurainen Saunajoen va Kyynämöinen Peurasuo 37 9,1 Uurainen Kylkijoen va Kyynämöinen Rokkasuo ,5 3,0 4,7 Uurainen Saunajoen va Köminjärvi Isoneva ,4 5,4 Keuruu Pihlajaveden a Lahnajärvi Lehmineva 66 9,0 Kyyjärvi Viivajoen va Lahnajärvi Penikkaneva 88 3,4 Karstula Viivajoen va Lahnajärvi Puukellonneva 37 4,9 Karstula Viivajoen va Lahnajärvi Rahkaneva ,5 4,5 Karstula Viivajoen va Leppänen Leppäsenneva 26,5 26,5 0,1 0,1 Toivakka Pitkäjoen va Liesjärvi Kortesuo ,7 7,7 Keuruu Liesjärven va Liesvesi Illakkaneva ,2 11,2 Konnevesi,Äänekoski Lapunjoen va Luonetjärvi Aukeasuo 19,5 8,9 Uurainen Autiojoen va Luonetjärvi Isosuo ,1 Uurainen Autiojoen va Luonetjärvi Isosuo3S 12 57,5 7,8 9,3 Uurainen Autiojoen va Mahlunjärvi Ahvensuo 31 14,4 Multia Konttijoen va Mahlunjärvi Kuitulan Isosuo 91 20,8 Uurainen Kotajoen a Mahlunjärvi Nimetönsuo ,2 Multia Kotajoen a Mahlunjärvi Nimetönsuo ,0 Multia Kotajoen a Mahlunjärvi Sarvisuo ,1 22,3 Multia Kotajoen a Muuruejärvi Pyöreisneva 33,5 33,5 6,5 6,5 Viitasaari Huopanansuonpuron va Nurminen Heinäsuo ,0 5,0 Laukaa Nurmisen a Pettämä Veljestensuo 17,5 17,5 3,2 3,2 Jämsä Salosveden - Pettämän a Pieni-Virmas Paljakansuo-N 51 1,0 Hankasalmi Iso-Virmaksen va Pieni-Virmas Paljakansuo-S ,0 1,0 Hankasalmi Iso-Virmaksen va Pihlajavesi Asemaneva ,1 4,1 Keuruu Pihlajaveden a Pukarajärvi Isosuo ,4 1,4 Kuhmoinen Pukarajärven a Puula, Siikavesi Teurisuo ,9 17,9 Joutsa Mustajoen va Pääjärvi Haapapuukonsuot 73 1,4 Karstula Puukonjoen va 54

57 Pääjärvi Perhonsuo 35 2,0 Karstula Pääjärven la Pääjärvi Soppisenneva 76 13,1 Karstula Vahankajoen a Pääjärvi Vihisuo ,6 6,8 Karstula Vahankajoen a Saanijärvi Hanslamminneva 30 2,1 Pihtipudas Kortteisenkanavan a Saanijärvi Kanasensuo 138 1,7 Pihtipudas Saanijärven la Saanijärvi Männikönneva 54 8,7 Pihtipudas Kortteisenkanavan a Saanijärvi Purontausneva ,7 4,8 Pihtipudas Kortteisenkanavan a Saarijärvi Kelkkasuo-Sammalsuo 30 4,5 Jyväskylä, Jämsä Rumaojan-Myllyojan va Saarijärvi Keltasuo 36 8,6 Jyväskylä, Jämsä Rumaojan-Myllyojan va Saarijärvi Rättisuo ,5 6,5 Jämsä Rumaojan-Myllyojan va Sahrajärvi-Pienvesi Parantaisensuo ,7 3,7 Multia, Uurainen Kotajoen a Salosvesi Karhusuo2 33 7,0 Jämsä Vuojanjoen va Salosvesi Ruokosuo ,1 8,6 Petäjävesi,Jäm,Jkl Suoliveden a Sammalinen-Luotojärvi Itäsuo 37 9,2 Saarijärvi Selänpäänjoen va Sammalinen-Luotojärvi Partasuo 97 9,2 Multia Selänpäänjoen va Sammalinen-Luotojärvi Tervasuo-Kangassuo ,7 11,7 Multia Selänpäänjoen va Sinervä Joutensuo ,8 Multia Mykänjoen va Sinervä Lauttasuo 61 12,6 Multia Sarajoen a Sinervä Loukkusuo 39 11,3 Multia Mykänjoen va Sinervä Pihtisuo 95 11,9 Multia Sarajoen a Sinervä Pirttisuo-Karjosuo ,4 12,0 Multia Uitamonjärven a Suojärvi Kivisuo ,2 4,2 Keuruu Pihlajaveden a Suolahdenjärvi Heposuo ,1 10,1 Keuruu Suojoen va Sääkspää Porrassuo ,2 10,2 Uurainen Muikkujoen va Tarhapäänjärvi Korhonsuo 50 26,6 Multia, Saarijärvi Kiminginjoen va Tarhapäänjärvi Leppäsuo 36 25,3 Multia Kukonjoen a Tarhapäänjärvi Olkitaipaleenneva 33 9,4 Keuruu Uuranjärven va Tarhapäänjärvi Peurunsuo 50 17,2 Multia Saikanjoen va Tarhapäänjärvi Pukkilamminsuo 67 28,1 Multia Hännättömänjoen va Tarhapäänjärvi Sikolamminsuo ,3 19,8 Keuruu Uuranjärven va Tarhia Valkeissuo ,9 10,9 Multia Tarhapääjärven a Termitty Niinisuo ,1 1,1 Multia Termityn va Tuhmalampi Lamminsuo ,3 9,3 Pylkönmäki Sydänmaapuron va Uuttana Kunnarsuo 31 7,9 Jämsä Vataanjoen va Uuttana Vekurinsuo ,1 12,0 Jämsä, Petäjävesi Vataanjoen va Vahvanen Korsneva ,4 7,4 Saarijärvi Valkkunan va Vanajajärvi Leväsuo ,3 1,3 Hankasalmi Vanajajärven va Vuosjärvi Pesaneva 45,5 14,5 Kannonkoski Lakojoen va Vuosjärvi Rimminneva 60 10,1 Kannonkoski Lakojoen va Vuosjärvi Takapellonneva 17, ,6 13,1 Saarijärvi Lakojoen va Ylä-Jäppä, Ala-Jäppä Iso Sääksneva 49 8,3 Kinnula Matkusjoen a Ylä-Jäppä, Ala-Jäppä Matkusneva 112 6,5 Kinnula Matkusjoen a Ylä-Jäppä, Ala-Jäppä Petäikköneva 12 8,3 Kinnula Matkusjoen a Ylä-Jäppä, Ala-Jäppä Pieni Sääksneva ,3 7,1 Kinnula Matkusjoen a Ylä-Viivajärvi Hallaneva 62 2,7 Karstula Viivajoen va Ylä-Viivajärvi Rahkaneva3 47 5,5 Karstula Viivajoen va Ylä-Viivajärvi Rötkönperänsuo 42 11,5 Karstula Viivajoen va Ylä-Viivajärvi Töyrenneva 56 14,0 Kivijärvi Viivajoen va Ylä-Viivajärvi Töyrineva 31 10,0 Karstula Viivajoen va Ylä-Viivajärvi Veteläneva ,4 9,0 Kivijärvi Viivajoen va 55

58 Päätelmät Kaavan ehdotusvaiheen aluevaraukset muodostavat paikoin voimakkaita keskittymiä, joiden tuotantokäyttö on ilmeinen riski alapuolisille vesistöille. Valuma-alue ja järvitarkastelussa riskialueiksi todetuilla alueilla tulisi saattaa voimaan kaavamääräyksiä, joilla varmistetaan riittävä vesiensuojelun taso ja erityisesti soiden tuotantokäytön ajallinen porrastus silloin kun kyseisillä vesistöalueilla on useita soita. Osa keskittymistä muodostuu luonnosvaiheen riskiarviossa vähäisen vesistöriskin soiksi arvioiduista suovarauksista ja osa keskittymistä sisältää sekä korkean että alhaisen riskin soita. Vaikka yksittäisen suon alhainen riskisija on tuotantokäyttöä puoltava tekijä, vähäriskisten soiden yhdenaikaista käyttöä tulee välttää kun ne sijaitsevat keskittyminä. Vesistöriskiltään vähäisimpien soiden keskittymät tulee nähdä huomattavasti kaavan suunnitteluaikajännettä pidemmän aikavälin potentiaalina. Myös koko ehdotusvaiheen aineistoa tulisi pitää huomattavasti nykyistä pidemmän aikavälin varantona, sillä kaikkien aluevarausten toteutumisen BAT- tekniikalla täysimääräisenä noin 20 vuoden aikajänteellä voidaan olettaa aiheuttavan merkittäviä vesistöhaittoja. 56

59 Liite 2. Arvopuuanalyysin laskentaperiaate kuvitteellinen esimerkki 57

60 Liite 3. Kyselylomake arviointitekijöiden tärkeyspainojen selvittämiseksi Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten arviointi Keski-Suomessa - Arviointilomake Vastaajan nimi: Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on arvioida ja vertailla mahdollisten turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten riskiä Keski-Suomessa. Arvioinnin keskeiset vaiheet ovat: Arviointikehikon muodostaminen (arviointitekijät, mittarit, tarkasteltavat suot) Soiden alapuolisen vesistön ominaispiirteitä koskevan tiedon kokoaminen ja mittariarvot soille Arviointitekijöiden tärkeyspainojen määrittäminen (tämä lomake) Vesistövaikutusten riskiä kuvaavien lukuarvojen laskeminen kullekin suolle Arviointikehikko: Riskin arvioinnissa tarkastellaan erikseen vesistön arvoa sekä vesistön herkkyyttä kuormitukselle. Vesistön arvo riippuu virkistyskäytön määrästä, merkityksestä matkailulle sekä suojelu- ja kalataloudellisesta arvosta. Herkkyyden arvioinnissa otetaan huomioon veden väriarvo ja toimenpideohjelmissa mahdollisesti esitetyt kuormituksen alentamistavoitteet. Kuvassa 1. on esitetty arvioinnissa tarkasteltavat tekijät järjestettynä hierarkkiseksi "arvopuuksi". Jos vesistöllä on suuri arvo, turvetuotannon haitat voivat olla merkittävämpiä kuin arvoltaan vähäisemmillä alueilla. Toisaalta, jos vesistö on "herkkä", näkyvien vesistöhaittojen todennäköisyys kasvaa. Arviointitekijöiden tärkeyspainot: Tässä lomakkeessa esitetään kysymykset, joiden perusteella määritetään painoarvot arviointitekijöille. Jotta painoarvot vastaisivat mahdollisimman hyvin arvioijan näkemyksiä, niin tärkeyspainojen määrittäminen tapahtuu vaiheittain. Kunkin tekijän kohdalla vertaillaan kolmea asiaa: 1. Tekijään liittyvän tavoitteen yleistä tärkeyttä 2. Vaikutuseron suuruutta eri soiden välillä 3. Vedenlaatuvaikutusten merkitystä tekijän kannalta Näiden vastausten perusteella määritellään tekijän merkittävyyttä kuvaavat painoarvot. Rantarakennuspaikat, lähialue Virkistyksellinen arvo Rantarakennuspaikat, kaukoalue Uimarannat Vesistön arvo Matkailu Suojeluarvot Vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Matkailupalvelujen alueet Lohi ja siikapitoiset koski ja virtapaikat Kalataloudellinen arvo Kalastuskohteet Toteutuneet kunnostuskohteet Herkkyys kuormitukselle Kuva 1. Tarkasteltavat tekijät Veden väri VPD tavoitteet Väriluku, Havaintojen keskiarvo mg Pt/l Ravinnekuormituksen vähentämistavoite Happamoitumisriski (havaittu alhainen ph) 58

61 Virkistyksellinen arvo Virkistyskäytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä rantakiinteistönomistajien virkistyskäyttöä eli erityisesti uintia, veneilyä ja kalastusta sekä yleisten uimarantojen käyttöä. Muiden kuin rantakiinteistön omistajien kalastusta tarkastellaan erikseen kohdassa "kalataloudellinen arvo". Turvetuotantoalueesta voi koitua haittaa vesistön virkistyskäytölle mm. humusyhdisteiden aiheuttamien veden värimuutosten ja pohjan liettymisen vuoksi. Kysymys 1. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa, että vaikutusalueella olisi mahdollisimman vähän virkistyksellistä (ranta-asutus ja uimarannat) arvoa? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä Melko tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 2. Vaikutuseron suuruus: lähialueen rantarakennuspaikat Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vesistövaikutus koskee 254 rantarakennuspaikkaa enintään 10 km päässä tuotantoalueesta b. Turvetuotantoalueen lähivaikutusalueella ei ole ranta-asutusta Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 3. Vaikutuseron suuruus: kaukoalueen rantarakennuspaikat Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vesistövaikutus koskee 169 rantarakennuspaikkaa yli 10 km päässä tuotantoalueesta b. Turvetuotantoalueen kaukovaikutusalueella ei ole ranta-asutusta Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 4. Vaikutuseron suuruus: uimarannat Vertaillaan kahta tilannetta: a. Alle 10 kilometrin päässä turvetuotantoalueesta on kolme uimarantaa, joista yksi on EU-uimaranta b. Tuotantoalueen vaikutusalueella ei ole uimarantoja Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri 59

62 Kysymys 5. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta virkistyskäytölle Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri haitta tästä voi mielestäsi enimmillään aiheutua virkistyskäytölle (ranta-asutus ja uimarannat)? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 6. Perustelut virkistyskäytön arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. Matkailu Matkailulla tarkoitetaan tässä vesistöön tukeutuvaa matkailuelinkeinoa (mm. leirintäalueet, rantahotellit, vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet) ja retkeilyä vesistön äärellä (mm. vesiretkeilyreitit, rannan luontopolut, nuotio- ja leiripaikat). Turvetuotantoalueesta matkailulle koituvat haitat ovat samanlaisia kuin virkistyskäytöllekin koituvat haitat eli mm. humusyhdisteiden aiheuttamia veden värimuutoksia ja pohjan liettymistä. Haitat kohdistuvat erityisesti retkeilyyn ja matkailuelinkeinoon. Kysymys 7. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa, että vaikutusalueella olisi mahdollisimman vähän matkailullista arvoa? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä Melko tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 8. Vaikutuseron suuruus: vesiretkeily tms. rantaan tukeutuva retkeily Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella on vesiretkeilyreitti, luontopolku ja rantalaavu b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole retkeilyä Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 9. Vaikutuseron suuruus: matkailupalvelut Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella on kapasiteetiltaan huomattava leirikeskus ja vuokrattavia lomamökkejä b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole matkailupalveluita 60

63 Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 10. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta matkailulle Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri haitta tästä voi mielestäsi enimmillään aiheutua matkailulle? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 11. Perustelut matkailuun liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. Suojeluarvot Suojeluarvoilla tarkoitetaan päätöksin ja sopimuksin perustettuja suojelualueita, joiden suojeluperusteet voivat vaarantua vedenlaadussa mahdollisesti tapahtuvien muutosten myötä. Turvetuotanto voi osaltaan lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta mistä voi seurata vesistön rehevöitymistä ja samentumista, veden värimuutoksia ja pohjien liettymistä. Tämä voi vaarantaa alapuolisen vesistön suojeluarvoja. Kysymys 12. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa, että vaikutusalueella olisi mahdollisimman vähän suojeluarvoa? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä Melko tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 13. Vaikutuseron suuruus Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen lähivaikutusalueella (<10 km) on NATURA-alue b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole suojeluarvoja Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 14. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri haitta tästä voi mielestäsi enimmillään aiheutua suojeluarvoille? Ympyröi sopiva kuvaus. 61

64 Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 15. Perustelut suojeluarvoihin liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. Kalataloudellinen arvo Kalataloudellinen arvo sisältää alapuolisen vesistön lohi- ja siikapitoiset virtavedet, merkittävimmät keskisuomalaiset virtavesien kalastuskohteet sekä ekologisin ja kalataloudellisin perustein tehdyt vesistökunnostukset. Turvetuotannon kuormitus voi heikentää kalojen elinympäristöä ja mahdollisuuksia ravinnon hankintaan. Se voi myös vaikuttaa haitallisesti herkimpiin elinkierron vaiheisiin ja sitä kautta heikentää kalojen lisääntymistä. Kuormitusvaikutukset voivat näin ollen vaikuttaa haitallisesti alapuolisen vesistön kalataloudelliseen arvoon. Kysymys 16. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa, että vaikutusalueen kalataloudellinen merkitys olisi mahdollisimman vähäinen? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä Melko tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 17. Vaikutuseron suuruus: lohi- ja siikapitoiset koski- ja virtapaikat Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen alapuolinen vesistö on lohi- ja siikapitoinen ja siellä on niille sopivia koski- ja virtapaikkoja (esim. Korholankosket tai Hilmonjoki) b. Turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä ei esiinny lohta tai siikaa Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri 62

65 Kysymys 18. Vaikutuseron suuruus: kalastuskohteet Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella on yksi merkittävä ja mahdollisesti useita koskijaksoja sisältävä kalastuskohde (esim. Korholankosket tai Hilmonjoki) b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole kalastuskohteita Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 19. Vaikutuseron suuruus: toteutuneet ja vireillä olevat kunnostukset Vertaillaan kahta tilannetta: a. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella on tehty tai sille on vireillä investointeja vesialueiden ekologisen ja/tai kalataloudellisen tilan kohentamiseen (esim. Korholankosket tai Hilmonjoki) b. Turvetuotantoalueen vaikutusalueella ei ole vireillä/tehty kunnostuksia Ottaen huomioon turvetuotannon mahdolliset vaikutukset, niin kuinka suuri on mielestäsi näiden tilanteiden ero? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 20. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri haitta tästä voi mielestäsi enimmillään aiheutua kalataloudelle? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 21. Perustelut kalatalouteen liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. 63

66 Veden väri Turvetuotannon vaikutukset näkyvät helpoiten sellaisissa vesistöissä, joiden väriarvo on pieni. Niiden voidaankin ajatella olevan erityisen herkkiä turvetuotannon mahdollisille vesistövaikutuksille. Väri ilmaistaan yksikössä mg Pt/l. Lukuarvo ilmaisee veden värin, joka vastaa platinan määrää mg/l vertailuun käytetyssä väriliuoksessa. Alla on listattu värin ohjearvoja: Väriluku (mg Pt/l) Veden humuspitoisuus alle 20 kirkas/väritön lievästi humuspitoinen humuspitoinen yli 100 erittäin humuspitoinen Kysymys 22. Asian yleinen tärkeys Kirkasvetiset vesistöt ovat todennäköisesti kuormitukselle herkempiä ja niissä ihmiselle ja eliöstölle turvetuotannosta aiheutuvat haitat ovat oletettavasti suuremmat kuin tummavetisissä vesistöissä. Kuinka tärkeänä pidät turvetuotantoalueiden valinnassa veden värin huomioonottamista? Ympyröi sopiva kuvaus. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä Melko tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 23. Vaikutuseron suuruus Vertaillaan kahta tilannetta: Turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön keskimääräinen väriarvo havaintojen perusteella on a. enimmillään 262 mg Pt/l ("Erittäin humuspitoinen") b. alimmillaan 22 mg Pt/l ("Lievästi humuspitoinen") Kuinka suuri ero turvetuotannon mahdollisissa vaikutuksissa näiden vesistöjen välillä mielestäsi on? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 24. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön lievästi humuspitoisessa vesistössä (kysymys 23 b.), niin kuinka suuri vaikutus tällä voi mielestäsi enimmillään olla veden väriarvoon? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 25. Perustelut veden väriin liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. 64

67 VPD tavoitteet Vesienhoitotyössä on asetettu joillekin vesistöille tavoitteita ravinnekuormituksen alentamiseksi ja happamoitumisen estämiseksi. Turvetuotannon lisääminen tällaisen vesistön äärellä voi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Tarkastelussa mukana olevien soiden vaikutusalueella on kuusi järveä (Kyyjärvi, Tuhmalampi, Iso-Korppinen, Saarijärvi, Alvajärvi ja Kuuhankaveden Asemanselkä), joille on määritetty ravinnekuormituksen alentamistavoite ja kolme järveä (Iso-Kivijärvi, Iso-Korppinen ja Kuuhankaveden Asemanselkä), joissa on havaittu ajoittain alhaisia ph-arvoja. Kysymys 26. Asian yleinen tärkeys Kuinka tärkeänä pidät, että turvetuotantoalueiden valinnassa pyritään siihen, että vaikutusalueelle ei olisi määritelty VPD:n mukaisia ravinnekuormitukseen tai happamuuteen liittyviä tavoitteita? Ympyröi sopiva kuvaus. Huom! Laajamittainen turvetuotanto voi mahdollisesti aiheuttaa ajan mittaan tarpeen alentaa kuormitusta myös sellaisessa vesistössä, missä tilanne tällä hetkellä on hyvä. En lainkaan tärkeänä Vähämerkityksellisenä Melko tärkeänä Tärkeänä Erittäin tärkeänä Kysymys 27. Ravinnekuormituksen ja alhaisen ph-luvun vertailu Kumpi on mielestäsi merkittävämpi asia turvetuotannon vesistövaikutusten vähentämisessä: ravinnekuormituksen alentamistavoite vai happamoitumisriskin huomioonottaminen? Huomattavasti vähämerkityksellisempi kuin happamoitumisriskin huomioonottaminen Ravinnekuormituksen alentamistavoite on Huomattavasti merkittävämpi Jonkin verran merkittävämpi Yhtä merkittävä Jonkin verran vähämerkityksellisempi Kysymys 28. Turvetuotannon mahdollisen vedenlaatuvaikutuksen haitta Jos uusia turvetuotantoalueita otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä enemmän Keski-Suomessa, niin kuinka suuri vaikutus tällä voi mielestäsi enimmillään olla VPD:n tavoitteiden saavuttamiselle ko. vesistössä? Ympyröi sopiva kuvaus. Olematon Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri Kysymys 29. Perustelut VPD:n tavoitteisiin liittyville arvioille Voit halutessasi kirjoittaa perustelut antamillesi arvioille. 65

68 Liite 4. Päivitetty kysely työpajaan osallistuneille Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusriskin arviointi Kysymyslomake Nimi: Tulisiko turvetuotannon alapuolisen vesistön käyttö- ja suojeluarvot sekä vesistön herkkyys kuormitukselle ottaa huomioon, kun turvetuotantoaluevarauksia tehdään Keski-Suomen maakuntakaavaan? Kyllä Ei (voit jättää muut kysymykset huomiotta) Vaikea arvioida Perustelut: Seuraavilla kysymyksillä selvitetään, minkälainen painoarvo arviointityössä tunnistetuille kriteereille sinun mielestäsi tulisi antaa vesistövaikutusriskin arvioinnissa. Tekijöitä on täydennetty järjestetyn työpajan palautteen perusteella. 1 Uudet arviointitekijät 1.1 Erämaisuus Kuvaus: Yleisesti ottaen erämaisuudeksi voidaan mieltää seuraavat alueen ominaisuudet: asumattomuus, luonnontilaisuus, rauhallisuus ja hiljaisuus, syrjäisyys, kasvi- ja eläinrikkaus sekä laaja-alaisuus. Tässä arvioinnissa erämaisella vesistöllä tarkoitetaan vesistöä, jossa on vähän tai ei lainkaan asutusta. Vesistön tilaa ei ole mahdollista ottaa huomioon, koska pienten latvavesien tilasta ei ole riittävästi tietoa. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten omaa mielipidettäsi? Voit myös muotoilla omaa näkemystäsi parhaiten kuvaavan väittämän. Erämaisuutta voidaan tässä arvioinnissa kuvata ranta-asutuksen perusteella, toisin sanoen kohde, jonka lähellä on vain vähän tai ei lainkaan ranta-asutusta on erämainen. Muut kohteet eivät ole. Erämaisuutta tulee kuvata johonkin muuhun perustuen, mihin: Erämaisuuden huomioonottaminen turvetuotantoalueiden kaavavarauksia tehtäessä ei ole tarpeellista. Jokin muu näkemys, mikä: Mahdolliset perustelut näkemykselle: 1.2 Muu vesistökuormitus 66

69 Kuvaus: Alueen muun kuormituksen, esim. maatalouden tai metsätalouden kuormituksen huomioonottaminen. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten omaa mielipidettäsi? Voit myös muotoilla omaa näkemystäsi parhaiten kuvaavan väittämän. Turvetuotantoa tulee ensisijaisesti kohdentaa alueille, joihin kohdistuva muu kuormitus on vähäistä. Turvetuotantoa tulee ensisijaisesti kohdentaa alueille, joihin kohdistuva muu kuormitus on suurta, ja joissa lisäkuormitus ei laske vesistön tilaluokitusta. Muun kuormituksen suuruuden huomioonottaminen turvetuotantoalueiden kaavavarauksia tehtäessä ei ole tarpeellista. Jokin muu näkemys, mikä: Mahdolliset perustelut näkemykselle: 1.3 Suon pinta-alan ja vesimäärän suhde Suon pinta-alalla tarkoitetaan arvioitavan suon pinta-alaa ja vesimäärällä suon alapuolisesta ensimmäisen yli 100 hehtaarin suuruisesta järvestä lähtevää vesimäärää (m 3 /s). Tätä pienempien vesistöjen vesimääristä ei ole tietoa. Voidaanko kyseistä tunnuslukua mielestäsi käyttää soiden mahdollisten vesistövaikutusten arvioinnissa esimerkiksi tunnistamalla sellaiset suot, joiden pinta-ala on suuri ja vastaanottavan vesistön vesimäärä on pieni? Kyllä Ei Vaikea arvioida Mahdolliset perustelut näkemykselle: 2 Tekijöiden merkittävyyden arviointi Seuraavaksi kysymme, kuinka merkittävinä pidät eri tekijöiden huomioonottamista, kun turvetuotantoaluevarauksia tehdään Keski-Suomen maakuntakaavaan. Arvioinnissa käytettävässä menetelmässä otetaan huomioon soiden käyttö- ja suojeluarvot sekä vesistön herkkyys kuormitukselle. Huom! Mitä merkittävämmäksi arvioit tekijän, sitä enemmän sillä on vaikutusta arvioinnin lopputulokseen. Toisin sanoen, jos annat kaikille tekijöille yhtä suuren merkittävyysarvion, niin silloin ne kaikki otetaan samalla painoarvolla huomioon soiden arvioinnissa. Ei lainkaan merkittävänä Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön virkistyskäytön (rantarakennuspaikat, uimarannat) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa? Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun 67

70 Ei lainkaan merkittävänä Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön matkailun (vesiretkeily, matkailupalveluiden alueet) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa? Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Ei lainkaan merkittävänä Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön suojeluarvojen (NATURAalueet ja muut suojeluarvot) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski- Suomessa? Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön kalataloudellisen arvon (lohija siikapitoiset koski- ja virtauspaikat, merkittävä kalastuskohde, toteutuneet ja vireillä olevat kunnostuskohteet) huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön veden värin huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Tekijää ei Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuoliselle vesistölle vesienhoidon suunnittelussa asetettujen tavoitteiden (kuormituksen vähennys, happamoitumisen estäminen) sekä veden laadun rajatapausten (riskinä tilan heikkeneminen erinomaisesta hyvään tai hyvästä tyydyttävään) huomioonottamisen turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida Tekijää ei tulisi ottaa mukaan tarkasteluun 68

71 Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön erämaisuuden huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Tekijää ei Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuoliseen vesistöön tulevan muun kuormituksen huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Tekijää ei Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Kuinka merkittävänä pidät turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön vesimäärän huomioonottamista turvetuotantoalueiden sijoittamisessa Keski-Suomessa? Tekijää ei Ei lainkaan merkittävänä Vähämerkityksellisenä Melko merkittävänä Merkittävänä Erittäin merkittävänä Vaikea arvioida tulisi ottaa mukaan tarkasteluun Tähän voit kirjata perusteluja edellisiin vastauksiin tai yleisempiä kommentteja: Kiitos vastauksistasi! 69

72 Liite suurimman ja pienimmän kokonaisarvon saanutta suota eri näkökulmien mukaan. Taulukko suurimman kokonaisarvon saanutta suota (= suurin vesistövaikutusriski) eri näkökulmien mukaan. Soista 12 esiintyy kaikissa näkökulmissa. Taulukossa on väreillä korostettu eri näkökulmissa esiintyvät samat suot. Suurin vesistövaikutusriski Näkökulma ELY Liitto VAPO 1 Heinäsuo3 Teerisuo4 Hanhisuo 2 Heinäsuo8 Heinäsuo8 Teerensuo 3 Teerisuo4 Teerensuo Kantesuo 4 Teerisuo2 Heinäsuo3 Teerisuo4 5 Lehtosuo Lamminsuo Heinäsuo8 6 Teerensuo Haarajoenneva Rumma 7 Isoneva2 Jukkosuo Leväsensuo 8 Kuikkaneva Suurisuo1 Jukkosuo 9 Korhonsuo Utrusuo Suurisuo1 10 Leppäsuo Rumma Utrusuo 11 Jukkosuo Lehtosuo Haarajoenneva 12 Suurisuo1 Kynnyssuo Heinäsuo3 13 Asemaneva Reinikansuo-Pahasuo Kynnyssuo 14 Sorvalinsuo Töyrisuo1 Teerisuo2 15 Kangaslamminsuo Karjunneva Isoneva2 16 Reinikansuo-Pahasuo Asemaneva Saarisuo2 17 Karjunneva Luomussuo_Talv Töyrisuo1 18 Luomussuo_Talv Korhonsuo Maunusuo 19 Kilpisuo Leppäsuo Pirttisuo-Karjosuo 20 Lamminsuo Isoneva4 Riihisuo 21 Hanhisuo Kilpisuo Kuikkaneva 22 Kantesuo Mäntykankaansuo Mäntykankaansuo 23 Leukunneva Isoneva2 Lehtosuo 24 Rumma Teerisuo2 Isoneva4 25 Riihisuo Hanhisuo Lamminsuo 70

73 Taulukko pienimmän kokonaisarvon saanutta suota (= pienin vesistövaikutusriski) eri näkökulmien mukaan. Soista 18 esiintyy kaikissa näkökulmissa. Taulukossa on väreillä korostettu eri näkökulmissa esiintyvät samat suot. Pienin vesistövaikutusriski Näkökulma ELY Liitto VAPO 1 Veteläneva Töyrenneva Vekurinsuo 2 Töyrenneva Veteläneva Keltasuo 3 Rötkönperänsuo Töyrineva Lehmineva 4 Töyrineva Rötkönperänsuo Töyrineva 5 Penikkaneva Lehmineva Töyrenneva 6 Puukellonneva Penikkaneva Rättisuo 7 Rahkaneva1 Puukellonneva Veteläneva 8 Lehmineva Rahkaneva1 Rötkönperänsuo 9 Korteniemi Korteniemi Penikkaneva 10 Rahkaneva3 Rahkaneva3 Puukellonneva 11 Keltasuo Tervasuo-Kangassuo Rahkaneva1 12 Hallaneva Teerisuo A Kelkkasuo-Sammalsuo 13 Pitkäneva Pitkäneva Vihviläsuo 14 Tervasuo-Kangassuo Kettulanneva Rahkaneva3 15 Kettulanneva Nevonlamminneva Hallaneva 16 Nevonlamminneva Itäsuo Kanavakytö 17 Vekurinsuo Partasuo Pitkäneva 18 Teerisuo A Kanavakytö Kettulanneva 19 Kanavakytö Vekurinsuo Nevonlamminneva 20 Itäsuo Keltasuo Korteniemi 21 Partasuo Hallaneva Heposuo2 22 Heposuo2 Heposuo2 Koiraneva 23 Amalianneva Amalianneva Kalalampi 24 Isosuo1 Isosuo1 Karjosuo 25 Lampisuo2 Lampisuo2 Kurkisuo4 71

74 Liite 6. Soiden saamat pistearvot (asteikolla 0-1) eri näkökulmista aakkosjärjestyksessä. Arvo on keskiarvo "vesistön arvo" ja "herkkyys" kriteereiden suhteen lasketuista pistearvoista.mitä korkeampi pistearvo, sitä suurempi on vesiistövaikutusriski. Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Käyttönäkökulma Suojelunäkökulma Ahvenneva Ahvensuo Amalianneva Asemaneva Aukeasuo Autionsuo Haapapuukonsuot Haarajoenneva Haleansuo Hallaneva Hanhisuo Hanslamminneva Haukilamminsuo Heinäsuo Heinäsuo Heinäsuo Heinäsuo Heinäsuo Heinäsuo Hepolamminneva Heposuo Heposuo Hietikonneva Hinkkasuo-Kirnusuo Hirsisuo Honkasuo Höystösensuo Illakkaneva Iso Kelloneva Iso Sääksneva Iso Valkeislampi Isoneva Isoneva Isoneva Isoneva Isoneva-Mäenperänsuo

75 Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Käyttönäkökulma Suojelunäkökulma Isoniitty Isosuo Isosuo Isosuo Isosuo3S Isosuo Isosuo Isosuo Itäsuo Joutensuo Jukkosuo Juurikassuo Jälsisuo-Konkarinsuo Jämsänneva Kaakkosuo Kalalampi Kalettomansuo Kalmonsuo Kanasensuo Kanavakytö Kangaslamminsuo Kankisuo Kantesuo Karasuo Karhusuo Karistonneva Karjosuo Karjunneva Karmeneva Kelaojansuo Kelkkasuo-Sammalsuo Keltasuo Kettulanneva Kilpisuo Kirvessuo Kivisuo Koiraneva Koirasuo Konisuo-Kivisuo Korhonsuo Korsneva

76 Käyttönäkökulmnäkökulma Suojelu- Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Korteneva Korteniemi Kortesuo Korvalammensuo Kuikkaneva Kuitulan Isosuo Kunnarsuo Kurkisuo Kuvaslammensuo Kynnyssuo Kyntöläisneva Kypäräsuo Köpinneva-Kokkosuo Lakeasuo Lamminsuo Lampisuo Lampisuo Lauttasuo Lehmineva Lehtosuo Lehtosuo-Ojaneva Leinonneva Leppäsenneva Leppäsuo Leukunneva Leväsensuo Leväsuo Linnasensuo Louhuinneva Loukkusuo Luomussuo_Talv Mannissuo-Purnukorv Marjosuo Marketansuo Martinsuo Matkusneva Maunusuo Moskuvansuo Murtolamminneva Murtosuo Mustalamminneva Mustassuo

77 Käyttönäkökulmnäkökulma Suojelu- Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Myllysuo Männikönneva Mäntykankaansuo Mökinsuo Nevalansuo Nevasuo-Koppelokorpi Nevonlamminneva Niinineva-Kurostenneva Niinisuo Nimetönsuo Nimetönsuo Nimetönsuo Nollineva Olkitaipaleenneva Oravakorpi Ottovuorenneva Pahkasuo Pakoneva Paljakansuo-N Paljakansuo-S Palosuo Parantaisensuo Partasuo Patinsuo Penikkaneva Penkkisuo Perhonsuo Pesaneva Petäikköneva Peurasuo Peurunsuo Pieni Joensuo Pieni Sääksneva Pihtisuo Pirttiahonsuo Pirttijärvensuo Pirttisuo Pirttisuo-Karjosuo Pitkäneva Pohjoissuo Pohjoissuo Porrassuo

78 Käyttönäkökulmnäkökulma Suojelu- Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Pukkilamminsuo Purontausneva Puukellonneva Pykälistönsuo Pyöreisneva Raatesuo Raatosuo Rahkaneva Rahkaneva Rajasuo Ranta-Ahonsuo Rantinsuo Rautasuo Rautosuo Reinikansuo-Pahasuo Riihisuo Riihisuo Riihisuo-Peurunsuo Riisisuo Rimminneva Rokkasuo Rumma Rummakonneva Ruokosuo Ruotesuo Rättisuo Rötkönperänsuo Saarisuo A Saarisuo Saarisuo Saikansuo Sarvineva Sarvisuo Sarvisuo Sikolamminsuo Sikosuo-Kantolansuo Soidinsuo Soppisenneva Sorvalinsuo Suurisuo Suurisuo

79 Suon nimi ELY Liitto VAPO Tasapainot Käyttönäkökulma Suojelunäkökulma Suurisuo Suurisuo Suurisuo Suursuo Syväjärvenneva N Syväjärvenneva S Takapellonneva Talvineva Teerensuo Teerisuo A Teerisuo Teerisuo Teerisuo Tervajoensuo Tervasuo Tervasuo-Kangassuo Teurisuo Töyrenneva Töyrineva Töyrisuo Töyrisuo Ukonsuo Utrusuo Valkeisneva Valkeissuo Vehmassuo-Tervosuo Vekurinsuo Veljestensuo Velkkulansuo Veteläneva Vetosuo Vihisuo Vihviläsuo Yölamminneva

80 Liite 7. Suot luokiteltuna järjestykseen eri näkökulmien pistearvojen perusteella Kuva 1. Suot järjestettynä ELY-näkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 236 (suurin riski suhteessa muihin soihin). 78

81 Kuva 2. Suot järjestettynä Liitto-näkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 236 (suurin riski suhteessa muihin soihin). 79

82 Kuva 3. Suot järjestettynä VAPO-näkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 236 (suurin riski suhteessa muihin soihin). 80

83 Kuva 4. Suot järjestettynä Tasapainotusnäkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 236 (suurin riski suhteessa muihin soihin). 81

84 Kuva 5. Suot järjestettynä käyttönäkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 236 (suurin riski suhteessa muihin soihin). 82

85 Kuva 6. Suot järjestettynä suojelunäkökulman perusteella. Järjestys perustuu suon saamaan pistearvoon asteikolla 0-1 (ks. liite 5) siten, että pienimmän arvon saanut suo on sijalla 1 (pienin riski suhteessa muihin soihin) ja suurimman sijalla 236 (suurin riski suhteessa muihin soihin). 83

86 Liite 8. Palaute menetelmästä Työpaja Jyväskylässä pidetyn työpajan yhteydessä osallistujilla oli mahdollisuus antaa palautetta työpajasta yleisesti sekä sovelletusta menetelmästä ja sen tuloksista. Palautelomake koostui kahdeksasta kohdasta ja sen palautti kymmenen henkilöä. Seuraavassa on esitetty kooste palautteesta. Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Palautteen ensimmäinen kohta koostui 14 väittämästä, jotka oli jaettu kolmeen teemaan: 1. menetelmään liittyvät väittämät (kohdat 1-6) 2. toteutettuun vaikutusten arviointiin liittyvät väittämät (7-10) 3. saatuihin tuloksiin liittyvät väittämät (11-14) Väittämien arviointi tapahtui viisiportaisella asteikolla: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä ja vaikea arvioida. Kaksi vastaajaa oli yhteensä neljän väittämän kohdalla rastittanut lomakkeen väittämien "jokseenkin samaa mieltä" ja "jokseenkin eri mieltä" väliseltä alueelta. Nämä vastaukset on tässä tapauksessa tulkittu siten, että vastaus tarkoittaa "vaikea arvioida". Arvioinnin yhteydessä oli toisena kohtana mahdollisuus esittää kirjalliset perustelut antamilleen arvioille. Jokaisen väittämän kohdalla vastausten hajonta oli suurta (kuva 1): jokaisen väittämän kohdalla esiintyy vähintään kolme eri näkemystä väittämästä. Kuva 1. Työpajaan osallistujien mielipiteet työpajassa käytetystä menetelmästä (kohdat 1 6), toteutetusta vaikutusten arvioinnista (kohdat 7 10) ja sen perusteella saaduista tuloksista (kohdat 11 14) 84

87 Eniten vastaajat olivat täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämistä "1. Menetelmän laskentaperiaatteita kuvattiin riittävästi" ja "11. ymmärsin hyvin menetelmällä saadut tulokset". Kummankin väittämän kohdalla kahdeksan vastaajaa oli ainakin osittain samaa mieltä ja 2 vastaajaa jokseenkin eri mieltä. Eniten vastaajat olivat täysin eri mieltä (kuusi vastaajaa) tai jokseenkin eri mieltä (kolme vastaajaa) väittämästä "13. Ymmärrykseni turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksista lisääntyi merkittävästi". Yksi vastaaja oli väittämästä jokseenkin samaa mieltä. Väittämän kohdalla on kuitenkin otettava huomioon työpajaan osallistujien tausta turvesoiden ja turvetuotannon parissa. Valtaosin eri mieltä oltiin myös väittämistä "3. Erimitallisten vaikutusten (esim. vaikutukset virkistyskäyttöön tai suojeluarvoon) vertailu ja yhdistäminen onnistuivat hyvin", "9. Koin kriteerien painotuksen ja merkittävyyksien arvioinnin määrittämisen helpoksi" ja "12. Väittämien 3 ja 12 kohdalla kuusi vastaajaa oli väittämästä jokseenkin tai täysin eri mieltä ja väittämän 9 kohdalla seitsemän vastaajaa. Vaikeimmin arvioitaviksi koettiin väittämät "4. Yksittäisten henkilöiden näkemysten yhdistämisessä käytetty lähestymistapa oli perusteltu ja ymmärrettävä" sekä "6. Riskikäsitteen käyttäminen vesistövaikutusten suuruuden kuvaamisessa on onnistunut ratkaisu". Edellisen väittämän kohdalla kolme henkilöä koki arvioinnin vaikeaksi ja jälkimmäisen kohdalla kaksi henkilöä. Kummankin väittämän kohdalla enemmistö vastaajista oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Kummastakin väitteestä oltiin kuitenkin myös täysin eri mieltä. Kirjallisia perusteluita ensimmäisessä kohdassa esitetyille mielipiteille esitti neljä henkilöä. Näistä kolmessa esitettiin kritiikkiä arviointilomakkeeseen sekä menetelmän yleisyyteen ja liialliseen yksinkertaistamiseen. Kolmannessa kohdassa työpajaan osallistujat esittivät arvion siitä, kuinka varmoja he olivat vaikutusten arvioinnissa antamistaan painoarvoista. Kysymykseen vastasi yhdeksän henkilöä, joista enemmistö oli melko varma (viisi vastaajaa) tai varma (yksi vastaaja) antamistaan arvioista (kuva 2). Kaksi vastaajaa oli melko epävarma ja yksi erittäin epävarma. Kuva 2. Työpajaan osallistujien arvio siitä, kuinka varmoja he olivat vaikutusten arvioinnissa antamistaan arvoista Täsmentävään kysymykseen, jossa pyydettiin esittämään omin sanoin, mitkä monitavoitearvioinnin kohdat olivat erityisen vaikeita arvioida, vastasi viisi henkilöä. Vastauksista kolmessa esitettiin, että joko pääosa tai kaikki kysymykset olivat olleet erityisen vaikeita. Näistä yhdessä esitettiin lisäksi, että kysymykset olivat asioita vääristeleviä. Kaksi vastaaja koki erityisen vaikeaksi vain yhden kohdan: toinen virkistyskäytön ja toinen kalatalousasiat. Monitavoitearvioinnin suurinta antia arvioi seitsemän vastaajaa, joiden vastaukset vaihtelivat paljon. Kommenteissa perustietojen kerääminen ja tähän liittyen myös virkistysarvojen huomioiminen, ison kokonaisuuden rajaaminen pienempiin yksiköihin ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen koettiin myönteisinä. Yksi vastaaja kuitenkin ei kuitenkaan osannut eritellä mitään ilmi tullutta antia. Lisäksi yksi vastaaja totesi suurimman annin olevan tieto siitä, että työtä ei voi tehdä näin (viitaten monitavoitearviointiin). Menetelmän suurimpia heikkouksia arvioi seitsemän vastaajaa. Vastauksissa arvioinnin koettiin olevan liian yleisellä tasolla, arvioitavien vaikutusten perustuen pelkkään mielikuvaan ilman mittausarvoja tai arvioita 85