VAIKUTTAVUUS KRIISINHALLINNASSA JA KONFLIKTINEHKÄISEMISESSÄ SEMINAARI Vanhan Ylioppilastalon Musiikkisali, Helsinki
|
|
- Tapio Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAIKUTTAVUUS KRIISINHALLINNASSA JA KONFLIKTINEHKÄISEMISESSÄ SEMINAARI Vanhan Ylioppilastalon Musiikkisali, Helsinki RAPORTTI Seminaarin avauspuheenvuoron piti sisäministeriön neuvotteleva virkamies Antti Häikiö. Hän korosti että kriisinhallintatoimien ja konfliktinehkäisyn onnistuneisuutta on aina arvioitava tavoitteita vasten. Häikiö toi puheenvuorossaan vahvasti esiin erityisesti yhden kriisinhallintatoimien vaikuttavuuden arviointia hankaloittavan tekijän. Vaikuttavuutta on liki mahdoton arvioida jos ei vallitse yksimielisyyttä siitä, minkä politiikkasektorin alle toiminta edes kuuluu. Esimerkkinä Häikiö käytti EUNAVFOR Med operaatiota, jonka voi käsittää esimerkiksi maahanmuutto-, ihmisoikeus- tai turvallisuuspoliittisena toimena. Rauhantutkimuksen tulevaisuus SaferGlobe-tutkimusverkoston tutkimusjohtaja Maria Mekri reflektoi rauhantutkimuksen historiaa, ilmaisten edustavansa konfliktipotentiaalin vähentämiseen tähtäävää käytännöllistä lähestymistapaa. Mekrin mukaan rauhantukemisen haasteena on, että sillä tuetaan tyypillisesti vain yhteiskunnan piirissä olevia. Prosesseihin tarvittaisiin kuitenkin mukaan juuri ne syrjäytyneet, jotka siinä vähiten haluavat olla mukana. Yksilön rooli yhteiskunnan turvallisuuden säilymisen kannalta on korostunut myös terrorismin vaikutuksesta ja rauhantutkimuksessakin pyritään nykyisin tasapainottelemaan turvallisuuden vs. yksilönvapauksien tukemisen ristipaineissa. Rauhaa edistävien toimien vaikuttavuuden arviointia mutkistavat erilaajuiset käsitykset rauhasta ja sen tukemisesta. Hyvin moninaisten toimien voi nähdä tukevan rauhaa, jos rauhan käsittää hyvin laajasti. Toimia tai vaikuttavuutta helpompi on määritellä tavoitetila: täydellisen rauhan utopia, joka tuskin kuitenkaan on realistinen. Mekri eritteli rauhanvälityksessä ja tutkimuksessa pinnalla olevia teemoja. Nyt etsitään aktiivisesti uusia keinoja tukea rauhaa ja vähentää konfliktipotentiaalia. Ei-valtiollisten toimijoiden osuus tässä työssä on noussut runsaasti ja erityisesti yrityksiä pyritään aktivoimaan. Yritykset voivat myös lisätä alueen konfliktipotentiaalia keskittämällä vaurautta toimialueelleen, mutta myös vastakkaisia vaikutuksia on ja niistä tarvitaan lisää tietoa. Aiemmin yrityskriittisen asenteen sijaan nyt tarvitaan sillanrakennusta ja katsantoa, jonka avulla nähdään yritysten mahdollisuudet ja roolit rauhan rakentamisessa. Konflikti-aspekti olisi Mekrin mukaan syytä sisällyttää myös yritysvastuun periaatteisiin. Esimerkkinä rauhanvälitykseen tarjolla olevista välineistä Mekri esitteli SaferGloben Konfliktikompassipalvelun, joka on suunniteltu auttamaan yrityksiä toimimaan järkevästi konfliktiherkillä alueilla. Rauhantutkimuksen uutta aaltoa on mm. myös yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä yhdistelevä näkökulma, jossa ei kavahdeta esimerkiksi neurobiologian keinoja konfliktikäyttäytymisen selittämisessä. Uusi tutkimus todistaa mielenkiintoisesti, että syntyminen konfliktialueelle vaikuttaa geeniperimään ja aivotoimintaan. Rauhantutkimuksen perinteinen, kirjanluku -tutkimustapa alkaa olla nähty ja uudet, teknologiaan pohjautuvat, esim. pelimaailmaa hyödyntävät tutkimustyylit valtaavat alaa.
2 Mekrin mukaan on tärkeää luoda uusia tutkimustapoja ja olla läsnä kentällä. Rauhanvälityksessä on konfliktisykliä lähestyttävä kokonaisvaltaisemmin. Toimia ei pidä kohdistaa vain konfliktin alkuun ja loppuun, vaan on pyrittävä vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi läpi koko konfliktisyklin tai spiraalin. Alan tulevaisuus on Mekrin mukaan valoisa. Rauhaa käsittelevälle tiedolle on kysyntää ja sitä on liian vähän. SaferGlobe on toteuttamassa yhdessä muiden kumppanien kanssa seuraavan kolmen vuoden aikana Horizon 2020 rahoituksella vertailevan tutkimushankkeen kahdeksan EUsiviilikriisinhallintaoperaation vaikuttavuudesta. IECEU-hanke ( "Improving the Effectiveness of Capabilities in EU conflict preventation") on ainutlaatuinen laajuudessaan. Mekri korosti, että vaikka yritysvastuussa ei suoraan ole mainittu konflikteja, yrityksetkin voisivat hyödyntää järjestöjen jo pitkään käyttämiä konfliktisensitiivisyysmetodeja, kuten do no harm -periaatteiden noudattaminen. Käydyssä keskustelussa Mekriltä kysyttiin mm. tutkimukseen valituista siviilikriisinhallintamissioista: miksei mukaan valittu onnistunutta missiota, kuten EU:n ACEHin missio; mitä instrumentteja hankkeessa on mukana ja tutkimuksen painopisteistä. Mekri totesi missiovalintojen olleen tämänhetkisistä EU-missioista kattavasti valittuja. Hanke on alkuvaiheessa ja ensi vuonna siitä tiedetään enemmän, mutta mukana tulee näkymään haasteellinen kunta-, alueellisen-, valtiollisen- ja kansainvälisen tason toimintojen yhdistäminen ja kehitysavussa käytetyn systemaattisen analyysin sisällyttäminen kompleksisien konfliktien käsittelyyn. Mahdollisen taito kokemuksia rauhanrakentamisen arvioinnista CMI:n Oskari Eronen pohti vaikutusten arviointia rauhanrakentamisen näkökulmasta. Erosen mukaan vaikuttavuutta on todella vaikea arvioida onnistuneen konfliktiehkäisyn todentamisen vaikeuden, konfliktitilanteiden laajuuden ja kriisien kompleksisuuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi. Käytännössä on mahdotonta yksiselitteisesti todistaa, että tietystä toimenpiteestä ja sen välittömistä tuloksista on seurannut juuri tietty laajempi vaikutus. Toimijoiden väliset ja joskus myös yhden toimijan sisäiset tavoitteet ovat usein ristiriitaisia. Tuloksellisuutta ei voi arvioida ilman selkeitä tavoitteita. Kriisinhallintahankkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa lähdetään liian usein liikkeelle konkreettisista numeraalisista tavoitteista ilman, että ensiksi pohdittaisiin toimien laajempaa kontekstia ja tarkoitusta vaikuttavuudesta käsin. Toimien relevanssista käydään hyvin vähän viranomaiskeskustelua, useammin keskitytään pohtimaan vain hankkeiden edellytyksiä ja tekniikkaa, myös EU:ssa. Keskustelua relevanssista vaivaa hymistely ja vaivaantuneisuus. Usein pääkaupunkikeskeisesti päätettyjen toimien relevanssin (sisältäen kriisinhallintaa ohjaavat poliittiset linjaukset) ja toimien kestävyyden välinen suhde on poliittisesti hankala, mutta avoimuutta ja rehellisyyttä vaativa kysymys. Vastaus ei ole staattinen tai yksiselitteinen. Kriisinhallintatoimijan olisi myös aina muistettava olevansa osa systeemiä, johon vaikuttaa - peluri ja joskus myös spoileri. Neutraalit kirurgiset ulkoiset interventiot ovat mahdottomuus. Arvioinnin tulisi pohjata ulkopuoliseen tulosvastuuseen ja tilivelvollisuuteen, mutta sen tulisi kummuta myös toimijoiden omasta halusta ja tarpeesta oppia ja kehittyä. Muutoksenkestokyky sekä muutosten kautta oppiminen ja kehittyminen ovat välttämättömyys. Omatoimisen monitoroinnin ja evaluoinnin ei kuulu olla muusta toiminnasta erillinen välttämätön päänsärky, vaan tiivis osa toimintakokonaisuutta, jota tulee toteuttaa koko hankkeen ajan. Mm. eduskunnan ulkoasianvaliokunta on pitkään valittanut arvioinnin vähäisyyttä. Harvat julkisesti saatavilla olevat paperit käsittelevät lähinnä sotilaallista kriisinhallintaa.
3 Eronen kertoi myös tutkijakollokvion ja kolmen ministeriön yhteistoimintana toteuttamasta KRIHAVA-hankkeesta muutama vuosi sitten. Eronen selvitti heti esityksensä alkuun keskustelussa esille nousseen hankkeen tämänhetkistä tilannetta ja totesi, että hankkeen fokuksessa ovat mm. kriisinhallinnan työtavat, prosessit ja arviointikriteerit Suomen kriisinhallintaosallistumiselle Hanke odottaa yhä päätöstä mahdollisesta jatkosta. Eronen esitteli hankkeessa käytetyn vaikutusten arviointi nelikentän kansallisten ja kansainvälisten, sekä operationaalisten ja poliittis-strategisten tekijöiden välillä. Eronen käytti esimerkkejä CMI:n rauhanrakennushankkeista havainnollistamaan tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyviä näkökulmia. Osa CMI:n dialogityöpajoista on järjestetty Suomen ja kohdemaan sijaan kolmansissa maissa, jotta ihmisten olisi helpompi keskittyä kohtaamaan toisensa. Jemenin tapauksessa CMI:n tukema epävirallinen poliittinen dialogi oli tuloksellinen siinä, että se onnistui lisäämään useiden ryhmien välisiä kontakteja ja luottamusta. Hanke vahvisti tiettyjen perinteisesti marginaalisten ryhmien ja naisten läsnäoloa kansallisessa dialogissa, mikä on erityisen tärkeää. Eri ryhmien kapasiteettia saatiin kasvatettua. Vaikuttavuuden kannalta hankkeessa oli olennaista inkluusion kasvattaminen eli se, että hankkeen myötä keskusteluun saatiin mukaan ääniä, jotka muuten eivät olisi tulleet kuulluksi. Kuitenkin esimerkiksi Jemenissä tilanne on sittemmin muuttunut yhden dialogin osapuolen lähdettyä hakemaan uutta poliittista ratkaisua voimakeinoin. Tällaisten riskien olemassaolo on niin rauhanrakentamisessa kuin kriisinhallinnassakin päätöksentekijöiden, rahoittajien ja toteuttajienkin hyväksyttävä. Puheenvuoroja seuranneessa keskustelussa käsiteltiin muun muassa kriisinhallinnan harhaanjohtavuutta käsitteenä suomen kielessä. Harvemmin hallitsemme kriisejä missiolla ja että latinan ja englannin kielen kriisinohjaus on lähempänä totuutta. Vaikuttavuuden arvioinnissa tarkastelunäkökulma on olennainen (Suomesta/kansanvälisesti tai mission näkökulmasta tai ruohonjuuritasolta katsottuna). Keskustelussa esitettiin myös kuinka vaikuttavuuden arviointi on potentiaalisesti yksinkertaistavaa, sillä esimerkiksi epäonnistuneeksi usein tuomitussa ISAF-operaatiossa saavutettiin suuria tuloksia tietyissä toimintalohkoissa. Vaikuttavuus on myös erilainen eri tasoilla, kuten hallinnon ja paikallisyhteisöjen tasolla. Keskustelussa nousi esiin myös siviilikriisien ja humanitaaristen kriisien yhteys. Humanitaaristen kriisien nähtiin voivan tulevaisuudessa yhä enemmän vaikuttaa siviilikriisien syntyyn, etenkin ilmastonmuutoksen takia. Erilaisten konfliktialueella puhkeavien samanaikaisten kriisien (esim. ruokaturva-, pakolais- tai terveydenhoitokriisi) käsittelijöiden välille tarvittaisiin enemmän vuorovaikutusta. Todettiin kuitenkin, että kaikki kriisit ovat olennaisesti siviilikriisejä. Paneelikeskustelu * * * Esityksiä seuraavaan paneelikeskusteluun ottivat osaa siviilikriisinhallintatehtävien veteraani VTT Leena Avonius, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Antti Häikiö, prikaatikenraali Mauri Koskela, sekä ulkoasiainministeriön neuvonantaja Tanja Viikki. Paneelia moderoi KATUn pääsihteeri Anne Palm. Prikaatikenraali Mauri Koskela ilmaisi kuinka kriisinhallinta liiaksi yhdistetään sotilaalliseen komponenttiin, joka todellisuudessa on yleensä hyvin pieni osa toimijakenttää. Koskela esitteli aluksi YK-kriisinhallintaoperaation organisaatiokaavion, josta sen laajuus ja sotilaskomponentin pienuus ilmenivät selkeästi. Koskela tarkasteli kriisinhallintaa ja vaikuttavuutta Fortnan, Mooren ja Andersonin määritelmän pohjalta ja YK-näkökulmasta. YK:n operaatioissa on tapauskohtaisesti määritellyt mandaatit ja tavoitteet, eikä niitä voi
4 evaluoida samalla muotilla. Esim. kovien (YK:n peruskirjan artikla 7) interventioprikaatien operaatiossa tuottamia tuloksia on helpompi mitata kuin pehmeän kehyksen (artikla 6) operaatioiden, jotka toimivat usein myös pidemmällä aikavälillä. Koskela esitti yleisölle ja kanssapanelisteille joukon haasteita ja kysymyksiä pohdittavaksi. Poliittinen taso on avainasemassa operaatioiden mandaatteja määritettäessä. Koskelan mukaan näin kuuluu ollakin, mutta hän haastoi kuulijat pohtimaan, onko järkevää määrittää operaatioiden mittakaava ja miesmäärä poliittisesti ennen kuin todellista tarvetta on edes arvioitu. Koskela totesi myös konfliktien ideologisen vs. etnisten taustasyiden vaikuttavan ratkaisumahdollisuuksiin, samoin kuin rauhansopimuksen olemassaolon, konfliktien osapuolten epäsymmetrisyyden ja konfliktien pitkäkestoisuuden. Kolmas haaste pohdittavaksi koski eri toimijoiden joukkojen koulutuserot. Esimerkkinä Koskela mainitsi YKoperaatioihin osallistuvien joukkojen missiota edeltävän predeployment -koulutuksen puutteen sekä monilla kenttätoiminnan sujuvuuden vaarantavan huonon kielitaidon. Yksi hankaluus Koskelan mukaan ovat myös turhan idealistiset työntekijät operaatioissa. Myös operaatioiden kokonaisvaltaisuuden kannalta on tehtävää. Kriisinhallintahankkeiden sotilaskomponentin vaikuttavuuden kannalta keskeisintä on konfliktin ja väkivaltaisuuksien estäminen yhteistyössä muiden komponenttien kanssa. Onnistumisen paras mittari on se, ettei käytettävissä olevaa voimaa käytetä lainkaan, vaan se toimii ennaltaehkäisevästi. Ainoa tällä kriteerillä onnistunut YK-operaatio on ollut Makedoniassa. Toinen tärkeä vaikutus sotilaskomponentille on turvan tuottaminen muille alueen kriisinhallintatoimijoille. Makedonian lisäksi mm. Indonesian Acehissa, Itä-Timorissa ja El Salvadorissa on koettu onnistumisia kriisinhallinnassa. Sen sijaan Ruandan, Somalian ja Sudanin kaltaiset inhimilliset katastrofit ovat seurausta siitä, etteivät kansainväliset joukot ole ymmärtäneet tilannetta; joukoilla ei ollut tarvittavaa mandaattia, varustusta eikä kykyä ryhmittäytyä uhrien suojaksi hyökkääjiä vastaan. Puheenvuoronsa lopuksi Koskela esitti viisi väittämää. Ensinnäkin kriisinhallintaoperaation onnistumisen kannalta oleellisia ovat riittävät resurssit ja hyvä päätöslauselma. Toiseksi sotilaskomponenttien vaikuttavuus on kylmän sodan jälkeen ollut aiempaa parempi. Kolmanneksi, konfliktin luonteella on suuri merkitys siihen, käynnistääkö YK kriisinhallintaoperaation. Operaatioita ei käynnistetä alueilla, joissa konfliktissa on yksi selkeä voittaja. Neljänneksi sotilaallisen komponentin läsnäolo luo turvallista toimintaympäristöä kentällä. Viidenneksi sotilaallisen komponentin läsnäolo voi lisätä luottamusta konfliktiosapuolten välillä, ja estää yhteenotot. Leena Avonius käsitteli aihetta operaatiosta käsin, ihmisoikeuksien näkökulmasta. Hänenkin mukaansa operaatioiden vaikutuksia on aina tarkasteltava suhteessa annettuun mandaattiin. Mitä vaikuttavuuteen tulee, alueen ihmisoikeustilanteen ei voida sanoa parantuneen pelkästään ihmisoikeustarkkailua harjoittamalla, vaan olisi järkevämpää puhua laajemmista vaikutuksista tilanteeseen. Avonius käsitteli mandaatin määrittämisen ja muuttamisen problematiikkaa käyttäen esimerkkinään Etyjin Ukrainan monitorointimissiota. Operaatioiden mandaatteja on usein kritisoitu liian laajoiksi ja epämääräisiksi tai vuorostaan liian rajoitetuiksi (esim. EU:n monet tarkkailuoperaatiot, joissa on sanottu EU:n käsien olevan liian sidotut.) Operaatioiden mandaattien tarkentaminen yksityiskohtaisemmiksi taas rajoittaisi mandaatin joustavuutta konfliktin muuntuessa. Mandaatti saatetaan joutua tekemään hyvin nopeassa aikataulussa, kuten Etyj Ukrainassa ja sen muuttaminen on vaivalloista. Siksi seikkaperäisempi ja joustavampi operaatiosuunnitelma, jonka avulla mandaatti muutetaan käytännön toiminnaksi, on erityisen oleellinen instrumentti. Operaatioiden aikaa tuhrautuu usein mandaatista keskusteluun. Operaationaikainen pohdinta, kuuluuko tietty toimi mandaatin piiriin, pitäisi pyrkiä välttämään tehostamalla mandaatin laatimisvaiheen neuvotteluita.
5 Mandaatit ovat ihmisoikeuksien näkökulmasta usein hankalia, sillä niiden laadinnassa on harvoin mukana ihmisoikeuksien asiantuntijaa. Tässä on kehittämistä. Monien maiden edustajilla ei juuri ole ihmisoikeuskoulutusta, eikä esimerkiksi tarvittavia työkaluja ihmisoikeustarkkailun tekemiseen ole. Operaatioilla harvoin on suoranaista resurssipulaa, mutta resurssien oikeassa allokoinnissa on paljon parantamisen varaa. Avonius käsitteli myös operaatioiden raportointia. Esimerkiksi Etyjin Ukrainan monitorointimissio raportoi havainnoistaan edistyksellisesti päivittäin ja tämä toimintatapa on otettu yleisesti hyvin vastaan. Sinänsä positiivisessa julkisessa raportoinnissa piilee se hankaluus, että niihin nähtävän erityisen vaivan takia ne kuluttavat huomattavasti resursseja. Osa ihmisoikeustilannetta koskevasta tiedosta on myös niin sensitiivistä, ettei sitä sellaisenaan voi julkistaa. Tutkimuksen kannalta tämä on harmillista, sillä moneen tietoon on mahdotonta päästä käsiksi. Tiettyjä asioita voidaan kuitenkin nostaa esille, kuten SMM:ssä teemaraportteja maan sisäisistä pakolaisista ja kansalaisjärjestöjen toiminnasta ja näkemyksistä. On jälkikäteen hyvin vaikeaa arvioida, mikä kenttätyöhön osallistunut organisaatio on ollut vaikuttavin. Käytettyjä ratkaisuja ja työkaluja on paljon ja ne ovat usein hyvin monimutkaisia. Hiljainen diplomatia, järjestöjen yhteistyö, luottamukselliset operaatioraportit, monimutkaisuus ja monitoimijuus asettavat kaikki haasteita missioiden vaikuttavuusarvioinnille. Tanja Viikki kertoi esimerkin elävästä elämästä turvallisuus- ja kehityspolitiikkojen toisiaan täydentävyydestä. Viikki koki työnsä ulkoasiainministeriön kehityspoliittisella osastolla avanneen uusia oivalluksia, joita hän ei kentällä siviilikriisinhallintaoperaatiossa (mm. Afganistanissa) ollut ymmärtänyt. Viikin mukaan kehitysavun tuloksellisuus on pitkään ollut UM:n agendalla ja toiminnan lähtökohtana, vaikka parannettavaa yhä paljon onkin. Tulosperustaista lähestymistapaa on pyritty parantamaan. UM on pilotoinut tätä viimeksi Myanmarin maaohjelmointiprosessin yhteydessä. Toiminnan tulosperustainen arviointi on mahdotonta, ellei tavoitteita selkeästi pohdi, ja ellei paikallista tilannetta tunne ja hahmota. Myanmarin tapauksessa UM onkin tehnyt mm. konfliktianalyysia ja ihmisoikeustilanteen analyysia lähtötilannetta kartoittaakseen. Prosessi on tärkeä ja vie aikaa, muttei sen tarvitse olla akateeminen ja objektiiviset kriteerit täyttävä, vaan riittävä kunkin ohjelmointiprosessin tarpeisiin. Myös kriisinhallintaoperaatioille olisi hyötyä tulosperustaisesta lähestymistavasta. Voiko vaikuttavuutta ylipäätään arvioida kompleksisessa toimintaympäristössä? Viikin mukaan kysymys liittyy myös vahvasti keskusteluun YK:n uusista kestävän kehityksen tavoitteista. Myös YK:ssa on käynnissä ns. datarevoluutio. Vuosituhattavoitteiden arviointiakin pidettiin aiemmin mahdottomana, mutta siinä on sittemmin kehitytty. Käynnissä on nyt suuri määrä erilaisia rauhan tematiikkaan liittyviä evaluointeja ja arviointeja, mm prosessin, YK:n rauhanoperaatioiden, YK:n rauhanrakennusarkkitehtuurin sekä hauraiden valtioiden kehitystä sekä rauhan- ja valtionrakennusta edistävän New Dealin. Viikki toivoo näiden prosessien kontribuoivan eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Jos rauhanomaiset yhteiskunnat, oikeusvaltiokehitys ja inklusiiviset instituutiot nostetaan omaksi kehitystavoitteekseen uudelle post-2015 agendalle, tämä tulee muuttamaan myös kehitysyhteistyön fokusta: rauhaa ei nähdä vain kehityksen mahdollistajana, vaan se on itsessään yksi kehityksen tavoite. Kehitys ei ole mahdollista ilman turvallisuutta, eikä turvallisuus ole kestävää ilman kehitystä. Viikin mukaan kriisinhallinnan ja kehitysavun toimijoiden pitäisi molemminpuolisesti tiivistää yhteisymmärrystään toistensa luonteesta ja toimintakentästä. Kehitysyhteistyön ei pitäisi olla irrallinen, kriisinhallintaa seuraava kokonaisuus, vaan synergiaetuja tulisi katsoa myös aiemmin. Antti Häikiö aloitti puheenvuoronsa käsittelemällä Viikin esiin nostamaa kehitysyhteistyön New Dealia. New Deal lähti liikkeelle vastaanottajamaiden kritiikistä lännen
6 kehitysyhteistyötä kohtaan. Uudessa mallissa korostuneempia ovat valtionrakennus, poliittinen dialogi ja turvallisuusnäkökohdat. Häikiön mukaan vaikuttavuus on Suomessa hyvällä mallilla verrattuna vaikka Etelä-Eurooppaan, josta käydään Brysselissä oppimassa aiheesta. Häikiö esitteli joukon suomalaisten siviilitoimijoiden hyviä ja kekseliäitä saavutuksia kriisinhallinnassa ja konfliktinehkäisyssä. Esimerkiksi siviilituomarin kustannukset eivät ratkaisevasti eroa yksittäisten sotilashenkilöiden kustannuksista, kun taas jalanjäljen koko voi olla ratkaisevasti erilainen. Häikiö toi esille turvallisuuskehityksen kätevänä käsitteenä turvallisuus- ja kehitysnäkökohtien yhdistämiseksi. Esimerkkinä tähän rajapintaan osuvasta operaatiosta on Suomen ja Viron tukema turvallisuusalojen yhteinen korkeakoulu Kosovossa. Humanitaarisen, sotilaallisen ja kehitysavun yhteensovittamista sietäisi tutkia enemmän eikä se olisi erityisen haastavaakaan. Uuteen hallitusohjelmaan on linjaus tähän yhteensovittamiseen liittyen. Häikiö odotti mielenkiinnolla mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Suomessa riittää ymmärrystä näistä aloista, se on meidän aseemme volyymin sijaan. Järjestöjen päätöksentekoon on pyrittävä vaikuttamaan. * * * Tilaisuuden loppupuheenvuoron piti kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen asiantuntija Kalle Liesinen. Hän aloitti korostamalla kuinka salissa oli koolla suuri osa valtakunnan kehitysyhteistyö- ja kriisinhallintaosaamisesta. Liesisen mukaan vaikuttavuus on aina taistelua aikaa vastaan ja sen arviointiin tarvitaan aina hahmottava pohjakartta. Vaikuttavuuden arvioinnista tekee erityisen hankalaa se, että fyysisten numeeristen ja konkreettisten tulosten lisäksi myös toiminnallista vaikutusta on arvioitava, vaikka mielemme ei olekaan virittynyt ymmärtämään tällaisia tuloksia. Emme halua nähdä esimerkiksi konfliktiosapuolia yhteen tuovaa juoksukilpailua vaikutuksena. Mielemme on virittynyt laskemaan ruumiita. Epätoivoiseksi ei kuitenkaan sovi ryhtyä pelkkä läsnäolo on jo vaikuttamista, mukana kannattaa olla, vaikka vaikutukset ei suuria tai varmoja olisikaan. Liesinen nosti esiin suhteellisen köyhtymisen suurena konflikteja synnyttävänä ongelmana. Äärimmäisen köyhyyden vähentäminen on rauhan rakentamisen keskiössä, eritoten Afrikassa. Liesinen käytti konfliktien ratkaisusta analogiaa palavasta öljytynnyristä, jota sammutettaessa silkka veden kaataminen on omiaan lisäämään tuhoa. Toimivampaa on rakentaa tiivis sammutuspeite nivomalla yhteen kaikki toimijat ja teemat. Pöytä nousee vain, jos sitä nostetaan samaan aikaan kaikista kulmista.
Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus
Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotKansanedustajat, syksy 2015
Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotSuomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus
Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin
LisätiedotEvaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari
Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan
LisätiedotMaskuliinisuus ja missiokulttuuri: Reflektioita kriisinhallinnan arjesta
Maskuliinisuus ja missiokulttuuri: Reflektioita kriisinhallinnan arjesta Elina Penttinen Sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Elina.penttinen@helsinki.fi Siviilikriisinhallinta
LisätiedotNeuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)
LisätiedotPolitiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa
Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa Kohti arviointia 2.0 -seminaari: Miten kestävän kehityksen agenda 2030 muuttaa arviointia? 14.12.2017 Sanna Pulkkinen, Kehitysevaluoinnin
LisätiedotUlkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari
LisätiedotSuomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon linjaus. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristö. Linjauksen tarkoitus ja tavoitteet. Haasteet ja mahdollisuudet
Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon linjaus Rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi kirkon tehtävä on saada näkemään jokainen ihminen Jumalan kuvana. Rauhantyömme perusta on kirkon sanoma sovituksesta,
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotVNS /2006 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE 23.11.2006
VNS /2006 vp Suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Saksan, Alankomaiden ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2007 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
LisätiedotColumbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja
Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen
LisätiedotItämerihaasteen väliarviointi
Itämerihaasteen väliarviointi Itämerihaasteen valtakunnallinen seminaari Helsinki Ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg Arvioinnin toteutus Arvioinnin toteuttivat vertaisarviointina Itämerihaasteen
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto
13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotSUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotTie sotaan on kestopäällysteinen valtatie, mutta tie rauhaan vie erämaan kautta.
Tie sotaan on kestopäällysteinen valtatie, mutta tie rauhaan vie erämaan kautta. Paul Harris 2018 LOF Rauha on mahdollinen 1 Rotary International Convention 1921 Vuoden 1921 RI konventiossa Edinburghissa,
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotAlkoholiohjelma 2004 2007
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123
LisätiedotPUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotArvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani
LisätiedotHyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi
1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotSATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:
LisätiedotNuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1
Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotOPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008
TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö
LisätiedotKoululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen
LisätiedotLegitimoiva arviointi => legitimoi rakenteet tai rakenteiden muutokset Osallistava ja emansipoiva arviointi => toteuttaa osallisuutta Vastuullistava
2 ARVIOINNILLA ON ERI TASOJA: 1. Operatiivinen, raportoiva arviointi => osa ohjaus- ja johtamissykliä politiikka-arvioinnissa varsin haasteellinen toteuttaa vaikuttavuuden edellytykset vs. vaikuttavuus
LisätiedotEsko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,
Lisätiedotkokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin
Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen
LisätiedotKv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille
Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien
LisätiedotU L K O A S I A I N M I N I S T E R I Ö N M Ä Ä R Ä Y S K O K O E L M A
OSASTO OIKEUDELLINEN OSASTO MÄÄRÄYS OHJE NRO 89 KOHDERYHMÄT PÄIVÄMÄÄRÄ 15.03.2004 VOIMASSAOLOAIKA TOISTAISEKSI TOIMIVALTA Puolustustarvikkeiden maastavientiä ja kauttakuljetusta koskevista yleisistä suuntaviivoista
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotUlkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Virkkunen Helena(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201600819 POL30 Virkkunen Helena(UM) 02.08.2016 Asia Ehdotus EU:n vakautta ja rauhaa edistävää välinettä (IcSP) koskevan asetuksen muuttamisesta Kokous U/E/UTPtunnus
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotHistorian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta
Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden
LisätiedotSenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön
SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana
Lisätiedot28.10.2013 Ari Hiltunen
28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2008-00136 LPY Murto Risto 30.04.2008 Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Viite Asia EU; liikenne; Komisssion suositus neuvostolle komission
LisätiedotNvm Antti Häikiö Päivitys kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen ympäristö - sisäinen turvallisuus
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Siviilikriisinhallinnan vastuualue Nvm Antti Häikiö 6.10.2016 Hallintovaliokunta Päivitys 4.10. kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotPunainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti
Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotKehitysyhteistyön tuloksellisuus
Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development
LisätiedotJULISTUS I YHTEINEN JULISTUS COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA
JULISTUS I COTONOUN SOPIMUKSEN 8 ARTIKLASTA Cotonoun sopimuksen 8 artiklaa kansallisen ja alueellisen vuoropuhelun osalta sovellettaessa 'AKTvaltioiden ryhmällä' tarkoitetaan AKT-suurlähettiläskomitean
LisätiedotMTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä
MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana
LisätiedotElämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle
aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotTyöpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet
Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
Lisätiedot23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI
23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotEU-Turkki pakolaissopimus
EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotSuomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto
1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotEduskunnan työ- ja elinkeinojaosto
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotSuomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua
TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin
LisätiedotASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA
TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen
LisätiedotNollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva
LisätiedotRakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa
Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. heinäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11334/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:
Lisätiedot