Tarjousesite. Kalannin Säästöpankin konttorit. Debentuurilaina Liikkeeseenlaskija: Kalannin Säästöpankki

Transkriptio

1 Tarjousesite Kalannin Säästöpankin Debentuurilaina 2003 Liikkeeseenlaskija: Kalannin Säästöpankki Korko: Kurssi: 3,50% kiinteä vuotuinen korko. (Efektiivinen tuotto vaihtelee emissiokurssin mukaisesti. Tuotto on 3,50% liikkeeseenlaskupäivänä, mikäli emissiokurssi on 100%. Vaihtuva La i na-a i ka : 5 vuotta ( ) Lainan määrä euroa Merkintäai ka: Merkintäpaikat: Kalannin Säästöpankin konttorit Laina on verollinen

2 SISÄLTÖ Sivu Tarjousesitteestä vastuussa olevat ja liikkeeseenlaskijan hallituksen vakuutus Tiedot yleisölle tehtävästä tarjou ksesta ja tarjottavista arvopapereista , Lainaehdot......,..., Ohjeet merkitsijoille...,..., Tiedot liikkeeseenlaskijasta ja liikkeeseenlaskijan pääomasta....., Perustiedot ja pankin toiminta ,..., Paaoma Taloudelliset tunnusluvut......,,,,,...,...,...,..., Jou kkovelkakirjalainat....., ,., Muut lainat ,...,...,...,......, Taseen ulkopuoliset vastuusitoumukset......,..., ,...,..., Muuta Liiketoiminnan kehitys ja tulevaisuudennäkymät.,...,......, Hallituksen ilmoitus vuoden 2002 tilinpäätöksen jälkeisistä pankin asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista.,,,.,,,..,..,......,,,,,,,,, Pankin tilinpäätöstiedot sekä osavuosikatsaus Lii kkeeseenlaskija: Kalannin Säästöpankki Tilintarkastajat : Ari Pakari KHT Jorma Anttila KHT Tietoja tarjousesitteestä: Tämä tarjousesite on laadittu Suomen lakien mm. arvopaperimarkkinalain ( /495) ja valtionvarainministeriön tarjousesitteestä antaman päätöksen ( /540) mukaisesti, Esitteessä mainittuihin asiakirjoihin voi tutustua liikkeeseenlaskijan pääkonttorissa. Rahoitustarkastus on hyväksynyt esitteen, mutta ei vastaa esitteen tietojen oikeellisuudesta. Laina on merkitty Rahoitustarkastuksen pitämään luetteloon joukkovelkakirjoista. 2

3 1. TARJOUSESITTEESTÄ VASTUUSSA OLEVAT JA HALLITUKSEN VAKUUTUS Tarjousesitteestä vastaavat lainan liikkeeseenlaskija Kalannin Säästöpankki ja sen hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja Jaakko Suominen, varapuheenjohtaja Juha Kontu sekä muut hallituksen jäsenet Oiva Alivuotila, Juha Keskitalo, Tuija Kähkölä, Pauli Leino, Ari Rinne, Mauri Rosten ja Erkko Teerimaa. Liikkeeseenlaskijapankin hallitus on päättänyt tämän debentuurilainan liikkeeseenlaskemisesta. Kokous on pidetty Kalannin Säästöpankin hallituksen jäsenten parhaan ymmärryksen mukaan tässä tarjousesitteessä esitetyt tiedot vastaavat tosiseikkoja eikä tarjousesitteessä olevista tiedoista ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Kalannissa syyskuun 15. päivänä 2003 KALANNIN SÄÄSTÖPANKKI Hallitus Jaakko Suominen Juha Kontu Oiva Alivuotila Tuija Kähkölä Pauli Leino Ari Rinne Erkko Teerimaa Hannu Manneroos, tj. Juha Keskitalo Mauri Rosten 3

4 2. TIEDOT YLEISÖLLE TEHTÄVÄSTÄ TARJOUKSESTA JA TARJOTTAVISTA ARVOPAPEREISTA 2.1 Lainaehdot 1. Lainan määrä Kalannin Säästöpankki (jäljempänä 'pankki') laskee liikkeeseen velkakirjalain 5. luvun 34 $ssä tarkoitetun debentuurilainan (jäljempänä 'laina'), jonka nimellismäärä on enintään miljoonaviisisataatuhatta ( ) euroa. 2. Merkintä Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Merkintäpaikkoina ovat pankin kaikki konttorit. Merkintäaika on pankin konttoreiden aukioloaikana. Lainaa merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkinnän maksupäivään kertynyt korko. Pankin hallitus päättää erikseen menettelytavoista mahdollisessa yli- tai alimerkintätilanteessa ja sillä on myös oikeus keskeyttää merkintä tai pidentää merkintäaikaa. 3. Debentuurit Lainan määrästä pankki antaa haltijalle asetettuja debentuureja, joiden nimellisarvot ovat: Littera A euroa Littera B euroa Debentuurit numeroidaan litteroittain juoksevasti, päivätään (jäljempänä 'liikkeeseenlaskupäivä') sekä painetaan suomen kielellä. Debentuurit painetaan varmuuspainatuksella arvopaperipaperille ja varustetaan näköispainoksena tehdyllä pankin allekirjoituksella. Kuhunkin debentuuriin kuuluu viisi (5) maksulipuketta. Debentuurit luovutetaan asianmukaisesti kuitattua merkintätodistusta vastaan myöhemmin ilmoitettavassa paikassa ja aikana merkitsijälle tai sille, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt. 4. Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva. Pankki pidättää oikeuden määritellä emissiokurssi tapauskohtaisesti vähintään euron suuruisille merkinnöille. 5. Laina-aika ja takaisinmaksu Laina-aika on viisi (5) vuotta. Lainan pääoma maksetaan takaisin nimellisarvostaan tasasuuruisina lyhennyserinä vuosittain Ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran

5 6. Korko Lainan pääomalle maksetaan 3,50 prosentin vuotuista korkoa. Korko maksetaan jälkikäteen jäljellä olevalle nimellisarvolle, vuosittain Ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran Koronlaskuperusteena käytetään todellisten korkokauden päivien lukumäärää jaettuna vuodella, jossa on todellisten päivien mukainen määrä päiviä (TodelliseUodelliset). Debentuureille ei kerry korkoa lainan eräpäivän ja maksulipu kkeiden ensimmäisen lunastettavaksi esittämispäivän väliseltä ajalta. 7. Maksut Lainan korko ja pääoma maksetaan debentuureihin iiitettyjä maksulipukkeita vastaan pankin kaikissa konttoreissa. Mikäli koron tai pääoman maksupäivä ei ole pankkipäivä, siirtyy maksu seuraavaan pankkipäivään. Maksamisen siirtyminen ei oikeuta debentuurin tai maksulipun haltijaa lisäsuoritukseen. Mikäli maksulippua ei ole debentuurin haltijasta johtuvasta syystä esitetty lunastettavaksi viiden (5) vuoden kuluessa sen erääntymisestä, on oikeus maksun saantiin maksulipusta menetetty. 8. Ennenaikainen takaisinmaksu Kalannin Säästöpankki pidättää itselleen oikeuden maksaa debentuurilaina ennenaikaisesti takaisin ennen sen eräpäivää. Kalannin Säästöpankki tai sen konserniin kuuluva yritys ei kuitenkaan voi maksaa debentuurilainaa takaisin ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa. Lainan pääomalle ei makseta korkoa takaisinmaksupäivän jälkeiseltä ajalta. 9. Maksulipu kkeiden kuolettaminen Kadonneita tai turmeltuneita maksulipukkeita voidaan kuolettaa asiakirjain kuolettamisesta 14. päivänä elokuuta 1901 annetun lain säätämässä järjestyksessä. 10. Lainan etuoikeusasema ja vakuus Laina on debentuurilaina] jolla on pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Debentuurilainaa ei voida käyttää vastasaatavien kuittaamiseen. Lainalla ei ole vakuutta. II. Lainaa koskevat ilmoitukset Tätä lainaa koskevat ilmoitukset debentuurien haltijoille julkaistaan Uudenkaupungin Sanomissa] Laitilan Sanomissa ja Vakka-Suomen Sanomissa ja näin julkaistun ilmoituksen katsotaan tulleen debentuurien haltijoiden tiedoksi julkaisupäivänä. 12 Ylivoimainen este Pankki ei vastaa debentuurin haltijaan nähden vahingosta, joka aiheutuu a) viranomaisen toimenpiteestä, sodasta tai sodan uhasta, kapinasta tai kansalaislevottomuudesta; 5

6 b) pankista riippumattomasta tai sen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta häiriöstä posti- tai telelii kenteessä taikka säh kövirran saannissa; c) pankin toiminnon tai toimenpiteen viivästymisestä tulipalon tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta; d) pankin toimintaan olennaisesti vaikuttavasta työtaistelutilanteesta, kuten lakosta, sulusta, boikotista tai saarrosta silloinkaan, kun se koskee vain osaa pankin toimihenkilöistä ja huolimatta siitä, onko pankki siihen osallisena vai ei; tai e) muista näihin verrattavasta ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta pankin liiketoiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. 13. Asiakirjojen nähtävillä olo Lainaa ja liikkeeseenlaskijaa koskevat asiakirjat ovat jäljennöksinä nähtävissä Kalannin Säästöpankin pääkonttorissa osoitteessa Pankkitie 4, Kalanti, pankin aukioloaikana. 14. Sovellettava laki ja oikeuspaikka Tähän lainaan sovelletaan Suomen lakia. Tästä lainasta johtuvat riidat ratkaistaan Vakka-Suomen käräjäoikeudessa. Kantajan ollessa kuluttaja kanteen voi kuitenkin nostaa oman asuinpaikan yleisessä alioikeudessa. 15. Muut ehdot Pankin hallitus päättää muista ehdoista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät tämän lainan ottamiseen, sekä lainateknisten menettelytapojen muutoksista ja lainan hoitamiseen liittyvistä menettelytavoista. 2.2 Ohjeet merkitsijöille 1. Merkintätodistus Todistukseksi maksetusta merkinnästä merkitsijä saa kuitatun merkintätodistuksen, jota vastaan debentuurit luovutetaan lainaehtojen 3. kohdan mukaisesti. 2. Kulut Merkitsijöiltä ei veloiteta merkinnöistä erillisiä kuluja. 3. Lainan vakuus Lainalle ei ole asetettu vakuutta. 4. Lainan efektiivinen tuotto ja duraatio Lainan efektiivinen tuotto on 3,50% liikkeeseenlaskupäivänä, jos emissiokurssi on 100 %. Emissiokurssin noustessa efektiivinen tuotto laskee ja emissiokurssin laskiessa efektiivinen tuotto nousee. Lainan duraatio on 3,Il vuotta 100 % emissiokurssilla. Duraatio on lainan koron ja pääoman maksujen nykyarvoilla painotettu laina-ajan keskiarvo. 6

7 Efektiivinen korkotuotto ja duraatio on laskettu arvopaperimarkkinoilla yleisesti käytetyllä n ykyarvomenetelmällä. Duraation laskentakaava on: 5. Jälkimarkkinat missä: D duraatio P = velkakirjan hinta CF kassavirta t aika Y = tuotto Debentuureja voi myydä kesken laina-ajan. Debentuureja koskevia osto- ja myyntitoimeksiantoja otetaan vastaan Kalannin Säästöpankin konttoreissa. Debentuurilainaa ei noteerata julkisesti. 6. Merkintäsitoumus Lainalle ei ole annettu merkintäsitoumusta. 7. Yli- tai alimerkintä Pankin hallitus päättää toimenpiteistä mahdollisessa merkintäaikana tapahtuvassa yli- tai alimerkintätilanteessa. 8. Lainan pääoman määrä ja käyttötapa Lainan tullessa kokonaan merkityksi liikkeeseenlaskuarvosta arvioidaan kertyvän noin tuhatta euroa liikkeeseenlaskuun liittyvien ulkoisten kulujen ja palkkioiden vähentämisen jälkeen. Pääoma on tarkoitus käyttää kokonaan liikkeeseenlaskijapankin tavanomaiseen liiketoimintaan. 9. Verotus Pankki perii maksettavasta korosta kulloinkin voimassaolevien lakien ja veroviranomaisten määräysten ja ohjeiden perusteella maksettavaksi määrätyn veron. Debentuureista maksettava korko on lähdeveron alaista Suomessa asuville luonnollisille henkilöille ja suomalaisille kuolinpesille. Voimassa olevan lain mukaan lähdeveron suuruus on 29 % vuodelta 2003 kertyvästä korosta. Debentuurien pääoma ei ole edellä mainituille verovelvollisille verotuksessa veronalaista varallisuutta. Jos debentuurit myydään laina-aikana, verotetaan mahdollista luovutusvoittoa ja saatua kertynyttä korkoa (jälkimarkkinahyvitys) pääomatulona. Vuonna 2003 pääomatulojen veroprosentti on 29 %. Pankki toimittaa saadusta jälkimarkkinahyvityksestä ennakonpidätyksen. Mahdollinen luovutustappio on vähennyskelpoinen erä myyntivuonna ja sitä seuraavana kolmena verovuonna saaduista luovutusvoitoista. Ostettaessa debentuureja laina-aikana maksettu jälkimarkkinahyvitys on vähennyskelpoinen erä pääomatulojen verotuksessa tai niiden puuttuessa tuloverolain sallimissa rajoissa ansiotulojen verotuksessa. Pankki toimittaa maksetusta jälkimarkkinahyvityksestä tiedon verohallinnolle. 7

8 Debentuurien pääomaa ja korkoa, josta on maksettu lähdevero, ei tarvitse ilmoittaa veroilmoitu ksessa. Sama koskee ennakonpidätyksen kohteena ollutta jälkimarkkinahyvitystä. Mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio on sen sijaan ilmoitettava. Muulle yhteisölle kuin yleishyödylliselle yhteisölle, samoin kuin yhtymälle, korko on veronalaista tuloa. Nämä verotusta koskevat tiedot perustuvat voimassa olleeseen lainsäädäntöön. 3. TIEDOT LIIKKEESEENLASKIJASTA JA LIIKKEESEENLASKIJAN PÄÄOMASTA 3.1 Perustiedot ja pankin toiminta Kalannin Säästöpankki on perustettu vuonna 1896 ja merkitty kaupparekisteriin rekisterinumerolla Pankki harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetun lain ja säästöpan kkilain mukaista luottolaitostoimintaa. Pankkiin sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Pankin kotipaikka on Uusikaupunki ja pääkonttorin osoite on Pankkitie 4,23600 Kalanti. Pankilla on lisäksi konttorit Uudessakaupungissa, Taivassalossa, Vehmaalla ja Laitilassa. Pankin palveluksessa oli vuoden 2002 lopussa 29 henkilöä. Pankin vakavaraisuusluku oli vuoden 2002 päättyessä 14,77 %ja tase 92,l miljoonaa euroa. Pankki ei tee konsernitilinpäätöstä eikä ole minkään konsernin tytär- tai merkittävä osakkuusyhtiö. Tämän tarjousesitteen laatimisajankohtana pankki ei ole osallisena missään sellaisessa oikeudenkäynnissä, joka merkittävästi vaikuttaisi pankin rahoitusasemaan. Pankin toimitusjohtajana on Hannu Manneroos. Pankin hallinto on kuvattu tämän esitteen sivulla 32. Isännistön jäsenet Väinö Moisanen ja Seppo Tamminen ovat erovuoroisina siirtyneet kunniaisäntiin. Heidän tilalleen valittiin Esa Artama ja Mika Arvonen. 3.2 Pääoma Pankin oma pääoma koostui peruspääomasta 504,56 euroa ja vararahastosta ,22 euroa sekä vapaasta omasta pääomasta ,31 euroa. Pankin voitto päättyneeltä tilikaudelta oli ,43 euroa.

9 3.3 Taloudelliset tunnusluvut avaraisuussu Tuotto-kulu-suhde Taseen loppusumma Oma pääoma Henkilöstön määrä ,6 1,6 1,s 13 92,l 81,3 72,l 68,3 59,l 4,o 314 2,8 2,4 2, Tunnusluvut on laskettu Rahoitustarkastuksen ohjeiden mukaisesti: Liikevaihto: Liikevoitto/-tappio: Oman pääoman tuotto-% (ROE): Koko pääoman tuotto-% (ROA): Omavaraisuusaste %: Tuotto-kulu-suhde: Korkotuotot + muut tuotot (poislukien satunnaiset erät) Suoraan tuloslaskelmasta 100 x (liikevoitto/-tappio - verot) / (oma pääoma + mahdollinen vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja mahdollinen poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä) (vuoden alun ja lopun keskisaldo) 100 x (liikevoitto/-tappio - verot) / taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) 100 x (oma pääoma + mahdollinen vähemmistöosuus + vapaaehtoiset varaukset ja mahdollinen poistoero lykätyllä verovelalla vähennettynä) /taseen loppusumma 100 x (rahoituskate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot) / (palkkiokulut + hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut) 3.4 Joukkovelkakirjalainat - Kalannin Säästöpankin Debentuurilaina 1/2000, velan määrä euroa, korko 4,75% laina-aika 5 vuotta, lainan pääoma maksetaan kerralla takaisin päättymispäivänä Säästöpankkien Debentuurilaina 11/2001, velan määrä euroa. Kalannin Säästöpankki vastaa debentuurilainan nimellismäärästä eurosta. Korko 4%, laina maksetaan takaisin nimellisarvostaan vuosittain viitenä tasasuuruisena lyhennyseränä. Lainan päätymispäivä on

10 3.5 Muut lainat - pankilla ei ole muita liikkeeseen laskettuja lainoja 3.6 Taseen ulkopuoliset vastuusitoumukset - pankkitakauksia ,20 - muut , Muuta - muita merkittäviä sijoituksia ei ole - tilinpäätöksen laatimista koskevia poikkeuslupia ei ole 4. LIIKETOIMINNAN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kalannin Säästöpankki on vuodesta 1993 lähtien laajentanut toimialuettaan perustamalla konttorit Uudenkaupungin ja Laitilan kaupunkeihin sekä Vehmaan ja Taivassalon kuntiin. Uusien konttorien ansiosta pankin kasvu on ollut voimakasta. Varsinkin Uudenkaupungin ja Laitilan konttorien alueilla pankin liiketoiminnan kasvulle on myös tulevina vuosina hyvät edellytykset. Pankin suunnitelmissa ei tällä hetkellä ole toimialueen laajentaminen. Vuonna 2002 pankin liikevoitto oli tuhatta euroa. Osavuosikatsauksessa pankin liikevoitto oli 406 tuhatta euroa. Korkokatteen supistumisen vuoksi loppuvuoden tulos tullee jäämään jonkin verran alkuvuotta alemmalle tasolle. Loppuvuoden vakavaraisuuden arvioidaan hieman vahvistuvan liikevoiton ja oman pääoman ehtoisen varainhankinnan vaikutuksesta. 5. HALLITUKSEN ILMOITUS VUODEN 2002 TILINPÄÄTÖKSEN JA OSAVUOSIKATSAUKSEN JÄLKEISISTÄ PANKIN ASEMAAN OLENNAISESTI VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Kalannin Säästöpankin edellinen tilikausi päättyi 31. päivänä joulukuuta Kalannin Säästöpankin isäntien varsinainen kevätkokous on vahvistanut tilinpäätöksen vuodelta Pankki on laatinut osavuosikatsauksen. Hallituksen tiedossa ei ole tilinpäätöksen ja edellä mainitun osavuosikatsauksen laatimisen jälkeen tapahtuneita tuloksen muodostumiseen tai varallisuusasemaan vaikuttavia seikkoja, jotka olennaisesti muuttaisivat tilinpäätöksen antamaa kuvaa pankin taloudellisesta tilanteesta. Uudenkaupungin konttorin saneeraus aloitetaan vuonna Saneerauksen tulosvaikutuksen arvioidaan olevan euroa, joka näkyy vuoden 2004 viimeisen vuosipuoliskon tulosta vähentävänä eränä. Kalannissa 15.päivänä syyskuuta 2003 KALANNIN SAkTÖPANKKI Hallitus

11 Kalannin Säästöpankki T I LI N PÄÄTÖST I EDOT ti I i kausi I ta OSAVUOSI KATSAU S

12 . TOIMINTAKERTOMUS 2002 Toimintaympäristö Toimintavuoden yleistä taloudellista kehitystä leimasi kansantalouden hidas kasvu, korkotason ja pörssikurssien lasku sekä edelleen korkea työttömyys. Pankkitoiminnan yleiset edellytykset olivat kuitenkin varsin suotuisat. Toisaalta pitkään jatkunut muuttoliike on kärjistänyt alueellisia kehityseroja, mikä näkyy pankkitoiminnan kasvuedellytysten heikentymisenä muuttotappioaluei 1 la. Korkotaso nousi alkuvuodesta, mutta aleni loppuvuodesta niin, että koko vuoden keskimääräinen korkotaso oli selvästi edellisvuotista alempi. Kolmen kuukauden euribor oli noin prosenttiyksikön ja 12 kuukauden euribor 0,s %-yksikköä edellisvuotta alempi. Euroopan Keskuspankki alensi perusrahoitusoperaatioiden korkoa joulukuussa 3,25 %:sta 2,75 %:iin. Pankkien primekorkojen kehitys oli epäyhtenäistä. Useimpien pankkien primekorot muuttuivat euriborkorkojen kehityksen mukaisesti. Säästöpankkien Sp-prime nousi toukokuun lopulla 3,SO %:sta 3,75 %:iin, aleni lokakuussa 3,50 %:iin ja vuoden 2003 alussa edelleen 3,20 %:iin. Matala korkotaso vaikutti siihen, että luottokysyntä oli hitaasta talouskasvusta ja talouden epävarmoista näkymistä huolimatta vilkasta. Pankkien luottokanta kasvoi vuoden aikana 7,7 %. Varsinkin asuntoluottojen kasvu oli nopeaa. Pankkien talletuskanta kasvoi 4,4 9'0. Volyymien kasvusta huolimatta pankkisektorin taloudellinen tulos heikkeni rahoituskatteen supistuessa. Toimintavuoden aikana korostui finanssipalveluihin, erityisesti pankki-, vakuutus- ja rahastosäästämiseen liittyvien palvelukokonaisuuksien tarjoaminen asiakkaille. Ratkaisuja tähän on haettu finanssitavarataloja ja -liittoja muodostamalla. Näihin liittyvät yhteistyöratkaisut on Suomen rahoitusmarkkinoilla nyt pääosin tehty. Toimintavuoden alussa otettiin käyttöön EU:n rahaliittomaiden yhteisvaluutta euro. Eurokäteiseen siirtyminen sujui hyvin ja odotettua nopeammin. Suomessa kaikki pankkiautornaatit jakoivat euroja jo vuoden ensimmäisen pankkiviikon lopussa. Säästöpankit Säästöpankkien kehitys jatkui toiminnan kasvun osalta varsin hyvänä. Asiakasmäärä kasvoi 694OOO:sta :een ja markkinaosuus talletuksista nousi 8,s %:sta 8,7 %:iin. Säästöpankkien liiketaloudellinen tulos muodostu i tyydyttäväksi. <. Säästöpankkien talletuskasvu hidastui hieman edellisvuodesta, mutta oli nopeampaa kuin muissa pankeissa keskimäärin. Talletuskasvu oli 7,O %. Myös luottokannan kasvu hidastui edellisvuodesta ollen 10,4 %. Edellisvuosien tapaan kasvu painottui asuntoluottoihin. Tulos Säästöpankkien liikevoitto oli 78 miljoonaa euroa. Liikevoittoa kertyi 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Liikevoitto oli keskitaseesta 1,1%. Liikevoiton aleneminen oli, kuten koko pankkisektorillakin, seurausta otto- ja antolainauksen keskenään erilaisista korkosidonnaisuuksista, joiden takia rahoituskate heikkeni korkotason laskiessa. Sitä vastoin muiden tuottojen määrä kasvoi. Se ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan rahoituskatteen supistumisen vaikutusta. Säästöpankkien kulujen kasvu, 6 %, oli edellisvuotista nopeampaa. Tähän vaikutti mm. atk- ja rahahuollon kulujen lisääntyminen. Luottotappioita ei säästöpan kei 1 I a o I I ut käytännöl I isesti katsoen I a i n kaan. Tyydyttävän tuloskehityksen ansiosta säästöpankkien vakavaraisuus parani edelleen. Vuoden lopussa vakavaraisuus oli 1 6,s %. Säästöpankkien vakavaraisuus perustuu tuloksen kautta kertyneeseen omaan pääomaan. Palveluver kko Säästöpankit perustivat vuoden aikana kolme uutta konttoria. Yhtään konttoria ei suljettu. Konttoreita oli vuoden päättyessä kaikkiaan 261. Näiden lisäksi säästöpankeilla oli muutamia myynti- ja palvelupisteitä. Säästöpankeilla on konttoreita 1 67 kunnassa, jotka kattavat 71 % koko maan väestöstä. Pikapankkeja säästöpankeilla oli 235 ja maksuautomaatteja 76. Monilla säästöpankeilla on konttoreiden yhteydessä myös internet-päätteitä, joilla asiakkaat voivat hoitaa pankkiasioitaan itsepalveluna. Säästöpankkien asiakkailla oli linjayhteyksiä kaikkiaan Niiden määrä lisääntyi vuoden aikana :lla. 33 säästöpankin yhteistyö Pohjolan ja Suomen kanssa Jo edellisen toimintavuoden lopulla olivat Säästöpankkiliiton johdolla käynnistyneet kaikkien sääs-

13 ., töpankkien vakuutusyhteistyötä koskevat neuvottelut Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden kanssa. Varsin pitkällä olleet neuvottelut kuitenkin kariutuivat maaliskuussa Aktia Säästöpankin sanouduttua hankkeesta irti. Kevään aikana neuvottelut käynnistyivät uudelleen kaikkien muiden säästöpankkien osalta. Ratkaisuun päästiin , jolloin 33 säästöpankkia sopi laaja-alaisesta yhteistyöstä pankki- ja vakuutustoiminnan alueella Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden kanssa. Yhteistoiminnan keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin asiakaspalvelun kehittäminen sekä kilpailukyvyn turvaam i- nen uusilla palvelumuodoilla ja tuotteilla sekä uusien asiakkaiden saanti. Kuusi säästöpankkia jättäytyi siinä vaiheessa Pohjola- ja Suomi-yhteistyön ulkopuolelle. Yhteistyö kattaa uuden säästöpankin perustamisen pääkaupunkiseudulle, säästöpankkien asiakkaille tarkoitetun rahastoyhtiön perustamisen, Pohjola- ja Suomi-yhtiöiden tuotteiden myyntiyhteistyön sekä konttoriverkostoa koskevan yhteistoiminnan. Vapaaehtoiset ja pakolliset rahastot Kaikki säästöpankit, olivat Säästöpankkien Vakuusrahaston jäseniä. Rahasto on velaton, ja sen varat olivat vuoden lopussa 28,2 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana ei pankeille myönnetty tukea. Rahaston pääomasijoituksia ja -lainaa on kahdella säästöpankilla yhteensä 1,s miljoonaa euroa. Kaikki pankit kuuluvat Talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta euroon saakka. Säästöpankkien kannatusmaksu rahastolle oli 3,6 miljoonaa euroa. Talletussuojarahaston varat olivat vuoden lopussa 243,3 miljoonaa euroa. Pankit ja pankkiiriliikkeet kuuluvat Sijoittajien korvausrahastoon, jonka tehtävänä on suojata piensijoittajia pankin tai pankkiiriliikkeen joutuessa maksukyvyttömäksi. Yksittäiselle sijoittajalle voidaan korvata enintään euroa. Rahaston varat olivat vuoden lopussa 4,6 miljoonaa euroa. G3 Säästöpankki Korot 10 v:n obilgutlo 3 Wn ouriöor Q Kalannin Säästöpankki 13

14 * HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2002 KALANN I N SÄÄSTÖPANKIN TOIMINTA VUONNA 2002 Liiketoiminta Kalannin Säästöpankin 1 ii ketoim innan kasvu ja tulos olivat odotusten mukaisia tilikauden aikana. Pankin tase kasvoi vuoden 2002 aikana 13,2?h ja tase oli vuoden lopussa 92,l milj. euroa. Talletusten kasvu oli 8,6 milj. euroa eli 12,7 O/O. Luotot kasvoivat 1 1,6 '10 ja olivat tilikauden päättyessä 69,l milj. euroa. Pankki sai uusia asiakkaita vuoden aikana yli 500, ja pankin asiakasmäärä onkin jo lähes Tase kehittyi aiempaa vuotta nopeammin ja siihen vaikutti korkojen lasku, joka taas toi talletuspuolelle varoja huomattavasti enemmän kuin menneinä vuosina. Taseen kasvuun vaikutti myös pankin hyvin maltillinen palveluhintojen hinnoittelu ja hyvä asiakaspalvelu. Säästöpankit, Pohjola ja Suomi-yhtiöt sopivat syksyllä 2002 monipuolisesta ja laaja-alaisesta itsenäisten osapuolten yhteistyöstä pankki- ja vakuutustoiminnan alueilla. Osapuolet ovat sopineet Pohjolan vahinkovakuutus- ja rahastotuotteiden sekä Suomen henki-, eläke- ja säästövakuutustuotteiden tarjonnasta säästöpankeissa ja yhteistoiminnan valmistelusta konttoriverkostossa. Säästöpankit ja Pohjola perustivat marraskuussa yhdessä erityisesti säästöpankkien asiakkaille tarkoitetun rahastoyhtiön, jonka toiminta käynnistyy vuonna Lisäksi Säästöpankit, Pohjola ja Suomiyhtiöt tulevat aloittamaan yhdessä uuden säästöpankkitoiminnan pääkaupunkiseudulla vuonna Tulos Kalannin Säästöpankin liikevoitto oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa Liikevoitto pieneni 1 61 tuhatta euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,4 % ( 1,8 Yo Pankin keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Henkilöstökulut Muut hallinnon kulut Muut kulut Luottotappiot Liikevoitto Tilikauden tulos 574 Tuottojen suhde kuluihin 1,s Liiketuloksen aiempaa vuotta heikompi kehitys johtui lähinnä rahoituskatteen pienenemisestä. Rahoituskate pieneni 288 tuhannella eurolla eli 9,0 Yo:lla tuhanteen euroon. Korkotuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 31 1 tuhatta euroa eli 6,5 %. Korkokulut, tuhatta euroa, pysyivät edellisvuoden tasolla. Rahoituskatteen muutokseen vaikutti korkojer: hyvin voimakas lasku ja samalla myös luottojen asiakasmarginaalien supistuminen. Muut tuotot kasvoivat 23,7 %O ja olivat kokonaismäärältään 834 tuhatta euroa. Muiden tuottojen lisääntymiseen vaikuttivat ensisijassa arvopaperikaupan luovutusvoitot 106 tuhatta euroa. Osingot ja palkkiotuotot, yhteismäärältään 591 tuhatta euroa, eivät oleellisesti muuttuneet edellisestä vuodesta. Liiketoiminnan muut tuotot nousivat 146 tuhanteen euroon, mihin sisältyy kiinteistöomaisuuden luovutusvoittoja 16 tuhatta euroa. Henki Iöstöku lut muodostuvat pal kkaku lu ista sekä eläke- ja sosiaali kul u ista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 974 tuhatta euroa, mikä oli 4,8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilömäärä kasvoi yhdellä hengellä vuoden aikana ja oli vuoden lopussa 29 henkilöä. Hal I into kulut i iman henki Iöstökulu ja kasvoivat 1 2,8 prosenttia 777 tuhanteen euroon. Muut kulut, joiden kokonaismäärä oli 701 tuhatta euroa, vähenivät edellisvuodesta 8,0 prosenttia. Palkkiokulut 76 tuhatta euroa olivat edellisvuoden tasolla. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 1 19 tuhatta euroa ( 73 tuhatta euroa Liiketoiminnan muut kulut alenivat 18,2 prosenttia 506 tuhanteen euroon. Hallintokulujen nousu johtui lähinnä atk- ja markkinointikulujen kasvusta. Liiketoiminnan muihin kuluihin oli vertailuvuotena 2001 sisältynyt suurehkoja kiinteistöomaisuuden korjauskuluja. Tuhatta euroa 1-72/ u2007 Luotto- ja takaustappiot vähenivät ja niiden bruttomäärä oli 66 tuhatta euroa (100 tuhatta euroa 2001 ). Raho ituskate Pankki sai aikaisemmin luottotappioiksi kirjatuista Muut tuotot saatavista luottotappioiden palautuksia kuusi tuhatta Tuotot yhteensä euroa. 14 c@ Kalannin Säästöpankki

15 Kalannin Säästöpankin tase kasvoi tilikauden aikana tuhatta euroa ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa. Talletuskasvu oli vuoden aikana tuhatta euroa eli 12,7 prosenttia. Yleisön talletuksia oli vuoden lopussa tuhatta euroa. Käyttely- ja säästämistilit kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 8,8 % ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa. Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 23,3 o/o ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa. Muu vieras pääoma ja sitoumukset Tilinpäätöksessä pankin vieras pääoma oli yhteensä tuhatta euroa, josta talletusten osuus oli 89,0 %. Pankki laski liikkeeseen vuonna 2001 neljän muun säästöpankin kanssa vastuudebentuurilainan, joka merkittiin loppuun vuoden 2002 alkupuolella. Kalannin Säästöpankin osuus lainasta on tuhatta euroa. Kokonaisuudessaan tilikauden päättyessä pankilla oli edellä mainittuja lainoja tuhatta euroa ( tuhatta euroa Velat luottolaitoksille olivat 67 tuhatta euroa ( 27 tuhatta euroa 2001 ). Velat valtion varoista välitetyistä lainoista olivat tuhatta euroa ( tuhatta euroa 2001 ). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Pankkitakausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä oli tuhatta euroa, mikä on 885 tuhatta euroa suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Kiinteistöt Pankin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöksessä tuhatta euroa ( tuhatta euroa 2001 ). Muussa kuin omassa käytössä olevaan kiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma pieneni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 897 tuhatta euroa, mikä on 1,0 prosenttia pankin taseen 1oppusurnmasta.TiIikauden aikana pankki myi kiinteistöomaisuuttansa 129 tuhannen euron edestä ja osti seitsemällä tuhannella eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 1 6 tuhatta euroa myyntivoittoa ja yhdeksän tuhatta myyntitappiota. Muu sijoitustoiminta Muuhun kuin luotonantoon on sijoitetut varat olivat sijoitettuna Iä h innä ta1 letu ks i in m u i h i n luottolai to ksi in, saamistodistuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Pankin sijoitukset saamistodistuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin olivat tilikauden päättyessä tuhatta euroa, mikä on tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Talletukset muihin luottolaitoksiin olivat tuhatta euroa. Määrä oli tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi asiakaskauppaa. Oma pääoma ja varaukset Oma pääoma lisääntyi tuhanteen euroon. Luottotappiovarausta kasvatettiin vuonna tuhatta euroa ( 371 tuhatta euroa 2001 ), minkä jäikeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 3,8 prosenttia saamisista. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. Luotonanto yleisölle Kalannin Säästöpankin luottokanta oli tilikauden lopussa tuhatta euroa. Luottojen nettolisäys oli tuhatta euroa eli 1 1,6 prosenttia. Luotonantoon sisältyvien valtion varoista välitettyjen luottojen määrä oli tuhatta euroa ( tuhatta euroa Luotonannon kehitykseen vaikuttivat korkotason lasku ja korkomarginaalien supistuminen. Luotonanto kohdistui pääasiassa asuntorahoitukseen, maatalouteen ja Pk-yrityksiin. Järjestämättömien saamisten määrä aleni ja oli maltillisella tasolla. Järjestärnättömien ja nollakorkoisten saamisten yhteismäärä oli 503 tuhatta euroa eli 152 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Määrä oli 0,7 prosenttia koko luotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä ( 1,O % 2001 ). VAKAVARAISUUS Kalannin Säästöpankin vakavaraisuus säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli vuoden lopussa 14,77 %. Pankin vakavaraisuuteen vaikuttavat erät ja vakavaraisuussuhde ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Tuhatta euroa Ensisijaiset omat varat Toissijaiset omat varat Yhteensä Riskipainotetut saamiset Vakavaraisuussuhde i4,77 0% i4,m olo Ensisijaisten omien varojen. suhderiskipainotettuihin ' saamisiin 10,80 Yo 9,88 Kalannin Säästöpankki 4s

16 Vakavaraisuuden heikkenemiseen vaikuttivat debentuurilainojen väheneminen siltä osin jota ei enää voida lukea pankin vakavaraisuuteen sekä antolainauksen kasvu. Ensisijaiset omat varat kasvoivat pankin tuloksen verran. Vakavaraisuussuhteen kehitys viideltä viimeiseltä vuodelta on ollut seuraava: Pankki 14,77 14,81 13,29 9,76 11,77 liseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategian mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki kattaa tilinpäätöksessään riittävillä luottotappio- ja muilla kulukirjauksilla. PALVELUVERKKO Pankilla on toimialueellaan viisi konttoria, jotka sijaitsevat Kalannissa, Laitilassa, Uudessakaupungissa, Taivassalossa ja Vehmaalla. Pankin asiakas voi lisäksi käyttää itsepalveluna paikallispankkien maksu- ja käteisautomaatteja, puhelinpankkia ja Internet-pankkia. Vuonna 2002 itsepalvelun osuus kaikista asiakkaiden peruspalvelutapahtumista oli 73,96 %. Pankin kaikki konttorit tekivät päättyneenä vuonna voitollisen tuloksen. Konttorit tekivät hyvän tuloksen ja samalla kasvattivat talletus- ja luottokantaansa sekä asiakasmääriään. Talletukset kasvoivat eniten Torinkulman konttorissa 2,89 miljoonaa euroa. Prosentuaalisesti kasvu oli voimakkainta Laitilan konttorisssa 2Öf29 %. Luottokannan kasvu oli voimakkainta Torinkulman konttorissa 2,2O miljoonaa euroa ja prosenteilla mitattuna Laitilan konttorissa, jossa kasvu oli 20,58 %. Suurin konttori asiakasmäärillä mitattuna oli Torinkulman konttori. R I S K I EN HALLI NTA Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, korko- ja rahoitusriskit, kiinteistö- ja muut sijoitusriskit sekä strategiset ja toimintariskit. Periaatteet Kalannin Säästöpankin riskienhallinta perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osaalueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Rnkki kohdistaa liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudel- 46 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle taso1 le. Hallituksen vahv istama I i i ketoi m i n tastrategia ja I uotto-o h jeet määr i t- televät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakascektoreittain vähäriskiseen luotonantoon. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienet yritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on sijoitettu luottoina pankin asiakkaille. Luotonannosta kotitalouksien osuus on noin 54,9 % ( 53,4 % 2001 ). Maaseutuyrittäjien osuus luotonannosta on 17,O % ( 17,6 % 2001 ) ja muiden yrittäjien 28,l % ( 29,O % 2001 ).Valtaosa pankin koko luotonannosta on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun (rating) / ja hyvään asiakastuntemukseen ja siihen perustuvaan arvioon maksukyvystä. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Säästöpankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtotyhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntäm is kriteereiden m m. vakuusvaati musten täytty m i- seen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Luottokannan tilaa mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seurataan jatkuvasti. Hallitukselle raportoidaan vuosittain kaikki yli 1 50 tuhannen euron asiakasvastuut ja kuukausittain järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokeipoisuusluokittain Kaiannin Säästöpankki

17 Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut pankille ylittävät 10 prosenttia pankin omista varoista on 2 kappaletta. Näiden asiakaskokonaisuuksien ei ole ennakoitu aiheuttavan pankille luottotappioriskiä. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen. saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteeitiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävää kassavarantoa. Kalannin Säästöpankki hankkii tatvitsemansa jälleen-,rahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 86 Yo luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Vuoden 2002 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. Pankin lakisääteiseen kassavarantoon luettavat varat olivat tilikauden lopussa tuhatta euroa ja kassavarantosuhdeluku 22 3 O/O lakisääteisen minirnitason ollessa 10%. Korko ris ki Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista pääosa on euribor- ja SP-Prime -sidonnaista kun taas talletuksista pääosa on kiinteäkorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita mm. siirtymällä nykyistä kattavammin Sp-Primen käyttöön luotonannossa. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-anaiyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.i ,67 %:a vuoden 2002 rahoituskatteesta. Kiinteistö riski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu Kalannin Säästöpankin ydi nli i ketoim intaan. Pankin ki inteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovaku u tu ks i I la. Pankin kiinteistöornaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Kiinteistöomaisuuden arvoihin ei tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Kalannin Säästöpankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöomaisuudesta mm. sitoutuneesta pääomasta kiinteistölajeittain ja vajaakäyttöasteesta käyvät ilmi liitetiedosta 24. Pankin muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden nettotuotto on 9,2 Yo ( 9,0 % 2001 ). Muut sijoi tusris ki t/ Osa keris kit Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Tilinpäätöksessä pankilla oli osakkeita ja osuuksia 323 tuhatta euroa, joista pääosa, 282 tuhatta euroa oli toiminnalle välttämättömiä, pysyviin vastaaviin kirjattuja osakkeita ja osuuksia. Strategiset ja toimintariskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resunseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoirnintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoirnaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpan kki 1 i iton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, pro- Q Kaiannin Säästöpankki f? - -7

18 sesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella merkittävistä väärinkäytöksistä ja epärehel I isestä toim innasta mahdollisesti aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset (viranqrnaisten hyväksymät) sopimusehdot. Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. Pankki on ulkoistanut taloushallinnon tehtäviä Pdikallispankkien PP-Laskenta Oy:lle, joka on Säästöpankkien omistaman Oy Samlink Ab:n täysin omistama tytäryhtiö. Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot kaksi kertaa vuodessa Vapaaehtoiset ja pakolliset rahastot sia 6 (1 0) henkilöä. Henkilömäärä kasvoi yhdellä vuoden aikana. Henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen investoitiin vuoden aikana 13 tuhatta eurod Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi 62. HALLINTO Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat kaksi tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaali i n. Kalannin Säästöpankin isäntiin kuuluu 49 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut vesihuoltopäällikkö Ilpo Valtonen ja varapuheenjohtajana putkiasentaja Antti Haapavuori. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2001 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hal I itu ksen jäseni I le, toimitus jo htajalle ja luottovaltuutetuille. Pankin tilikauden voitto ,85 euroa siirrettiin kokonaisuudessaan vararahastoon. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henki Iöstöval i moista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin yrittäjä Mika Arvonen ja yrittäjä Esa Artama. Puheenjohtajana jatkaa Ilpo Valtonen ja varapuheenjohtajana Antti Haapavuori. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHTAri Pakari sekä varatilintarkastajaksi KHT Jorma Anttila. Säästöpankin hallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut lehtori Jaakko Suominen ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Juha Kontu. Pankin toimitusjohtajana on Hannu Manneroos. Hallituksen erovuoroiset jäsenet Jaakko Suominen, Erkko Teerimaa ja Mauri Rosten valittiin isäntien syyskokouksessa uudelleen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 18 kertaa. Kalannin Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on Tarkastustoiminta velaton. Rahastolla on varoja 28,2 miljoonaa euroa (27,7 milj. euroa Vapaaehtoisessa vakuus- Pankin tilintarkastajana on toiminut Ari Pakari, KHT rahastossa säästöpankki ei kuulu sellaiseen yhteis- Säästöpankkitarkastus suoritti pankissa tarkastuksen 21 vastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen säästöpan Sisäisenä tarkastajana on toiminut Sari kin veloista tai sitoumuksista. Ruusola. Lisäksi kaikki pankit kuuluvat talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta euroon saakka. Säästöpankkien kannatusmaksu rahastolle oli 3,6 milj. euroa. Kalannin Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. HENKILÖSTÖ Säästöpankin palveluksessa oli vuoden lopussa 29 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 23 (18) ja osa-aikai- Euron käyttöönotto Kaikki pankkipalvelut muuttuivat vuodenvaihteessa 2001/2002 euroiksi. Tietojärjestelmät toimivat moitteettomasti ja Euron käyttöönotto käteisvaluuttana ajaila 1.i sujui suunnitelmien mukaan. Pankki siirtyi tilikauden alussa käyttämään euroa kirjanpidon rahayksikkönä. Vertailutiedot on muunnettu tilinpäätökseen euroiksi Kalannin Säästöpankki

19 TILINPÄÄT~KSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin tulokseen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. ARVIO LIIKETOIMINNAN KEHIT- TYMISESTÄ VUONNA 2003 Vuoden 2003 liiketoiminnan volyymit tulevat supistumaan vuoden 2002 tasosta korkomarginaalien supistumisen ja korkojen laskun vuokk luottotappioiden määräksi arvioidaan euroa ja järjestämättömien saatavien arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Liiketoimintaan kehitykseen tulee vaikuttamaan myös pankin toimialueella teollisuudessa olevat lomautukset ja mahdolliset irtisanomiset. HALLITUKSEN ESITYS VUOSI- VOITON KÄYTTÄMISESTÄ Hallitus ehdottaa isäntien kevätkokoukseile, että tilikauden voitto ,43 euroa siirrettään vapaan pääoman rahastoon. Lisäksi päätettiin ehdottaa isännistölle euron lahjoittamisesta hyväntekeväisyyteen. Kohddkohteet päätetään myöhemmin. OTTOLAINAUKSEN KEHITYS / MMK -- LIIKEVOITTO ZOO2 / TMK N ANTOLAINAUKSEN KEHITYS / MMK RAHOITUSKATE / TMK Kalannin Säästöpankki

20 TULOSLASKELMA Korkotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä Muista yrityksistä Palkkiotuotot 1.t eur ~ 97~4s , ,98 0,OO 0,OO ,98 1.l eur , , ,06 0,OO 0,OO , ,lO Palkkio ku I u t , ,86 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Arvopaperi kaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot , , , , , ,77 Liiketoiminnan muut tuotot , ,50 H al I in toku lu t Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henki Iösivu ku lut Eläkekulut.. Muut henkilösivukulut , , , , , , ,OO -928 aas, , , , ,13 Muut hallintokulut ,lS ,69 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalenturniset , ,21 Liiketoiminnan muut kulut , ,90 Luotto- ja takausbppiot , ,ai Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalen tumiset 0,OO 0,OO LI I KEVOITTO , ,42 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0,OO 0,OO VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,42 Tilinpäätössiirrot , ,19 Tulovero t Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Ik , ,33 0,OO 0,OO TI LI KAU 0 EN. VO ITiO , ,90 Kaiannin SäastöpanM