KOMPOSITIO4 / Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Joulukuu 2013

Transkriptio

1 KOMPOSITIO4 / 2013 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Joulukuu 2013

2 PÄÄKIRJOITUS KOMPOSITIO 4 / 2013 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Runeberginkatu 15 A Helsinki Puh Fax Päätoimittaja Jari Eskola Toimitussihteeri Maisa Mikkonen Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta Tapio Tuomela ( puheenjohtaja) Antti Auvinen ( varapuheenjohtaja) Markus Fagerrud Veli-Matti Puumala Johan Tallgren Riikka Talvitie Olli Virtaperko Taitto Kanava.to Kansikuva Asfaltti. KUVA: VILLE LAASONEN. Sisällys 02 Esipuhe 03 Antti Auvinen: Säveltäjän verkkopresenssi 09 Hannu Pohjannoro: Evoluution ruokaa 11 Pikku-uutiset 13 Kantaesitykset 14 Sibelius-rahaston jako Madetoja-säätiön haku Kuhmo Call for scores 15 Onnittelemme ISSN ISSN (pdf) NÄKYVIIN JA KUULUVIIN VERKOSSA Tänä syksynä olemme joukolla miettineet, miten uusi musiikki pääsisi paremmin esiin verkossa. Varapuheenjohtaja Antti Auvinen keskittyy toisaalla tässä lehdessä jäsentemme näkyvyyteen, minä puolestani tämän pääkirjoituksen verran musiikkimme kuuluvuuteen. Pari tavoitteeksi kelpaavaa esimerkkiä: The Philharmonia Orchestran ipad-sovelluksella The Orchestra ( orchestra/) on mahdollista kuunnella äänitettä, katsoa videota ja partituuria samanaikaisesti. Kiinnostava on myös pop-repertoaarissa toimiva ilmainen sovellus Shazam, joka tunnistaa soitetut kappaleet kännykän mikrofoniin tulevan soivan datan perusteella. Sovellus linkittää teoksen tiedot haluttaessa vaikkapa YouTubessa olevaa videoon tai äänitekauppaan. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että teostemme promovoimisessa on siirryttävä soivaan muotoon niin pian kuin mahdollista. Partituuriahan tarvitaan yleensä vasta sen jälkeen kun kaupat on tehty, eli silloin kun netistä tietoa hakevan kuulijan tai esittäjän mielenkiinto on soivalla näytteellä jo herätetty. Kumpikin em. sovelluksista käyttää kaupallisia äänitteitä. Siinä on ensimmäinen ongelma, ja se on kaikkien musiikin lajien yhteinen: äänitetuotannon riskinottokyky on tätä nykyä lähes nolla, ja siksi kaupallinen äänitetarjonta yksipuolistuu markkinatalouden lakeja uhmaavista indie-tuottajista huolimatta. Musiikintekijöiden omakustanteet sopivat mielestäni mainiosti promootiokäyttöön, ja sen tiellä olevat esteet ovat alamme sisäisiä, sopimuksellisia. Olisi kaikkien etu, että yhteistyössä tehdyt äänitteemme kiirisivät mahdollisimman moniin korviin esimerkiksi Music Finlandin ja säveltäjien omilta kotisivuilta. Säveltäjällä ja hänen teoksensa kantaesittävällä pienyhtyeellä on usein yhteiset intressit. Jos säveltäjä muistaa kysyä luvan äänitteen promootiolevitykseen ajoissa jo harjoituksissa soittajat ja äänittäjä siihen yleensä suostuvat. Orkesterien tallennesopimusten vaihteleva tilanne toi sen sijaan ylimääräistä jännitystä avatessamme sivustoa, jolle säveltäjät saivat vastikään lähettää teostensa äänitteitä (ja partituureja). Osalla orkestereista sopimus ei kata streamingia, mutta vielä suuremmalla osalla niistä ei ole lainkaan tallennesopimusta, jolloin lupa tallenteen käyttöön on kysyttävä kaikilta soittajilta erikseen. Moinen tarjonnan kankeus ei mitenkään paranna klassisen musiikin asemaa tai kulttuurimme moniarvoisuutta suhteessa main stream -popin ylivaltaan. Netin kautta parantunut näkyvyys toisi orkesterille uskottavuutta, joka voi suhdanteitten keventyessä tukea sitä neuvotteluissa paikallisen työnantajansa kanssa. Mitä YLE:n tekemiin äänityksiin (ja ohjelmistopolitiikkaan muutenkin) tulee, johtokunta on hoitanut suhteita hyvin aktiivisesti, sillä viimeisen vuoden aikana vieraanamme ovat käyneet radion ja TV:n ohjelmistosta vastaavat johtajat Minna-Maria Parkkinen ja Miikka Maunula, uuden musiikin tuottaja Heikki Valsta ja RSO:n intendentti Tuula Sarotie. Musiikkimme levitys ei silti saa olla yksin Ylen ykkösen varassa. Nettiradio on yksi vaihtoehto. Ruotsalainen sisaryhdistyksemme on jo vuosia ylläpitänyt netissä toimivaa Composers Radiota, jota markkinoidaan sosiaalisen median kautta ja jolla esitellään viikottain kahden säveltäjäjäsenen tuotantoa. Konseptin ja sovelluksen laajentamista pohjoismaiseksi suunnitellaan parhaillaan. Joulurauhaa ja hyvin soivaa Uutta Vuotta toivottaen Tapio Tuomela 02 KOMPOSITIO 4 / 2013

3 Antti Auvinen SÄVELTÄJÄN VERKKOPRESENSSI Internetin kehitys on helpottanut monimuotoisten sisältöjen esittelemistä verkossa. Teknologisen kehityksen voi nähdä positiivisena tai negatiivisena ilmiönä. Haluan tässä yhteydessä tarkastella teknologista kehitystä mahdollisuutena, positiivisena voimavarana. Internetin kehitys on moninkertaistanut tarjolla olevan informaation määrän. Informaatio ei tarkoita merkityksellistä tietoa, vaan viittaa ainoastaan muodollisiin merkki- tai symboliketjuihin. Näistä ketjuista on mahdollista muodostaa tietoa, mutta informaation olemassaolo itsessään ei ole koskaan tiedon tae. Internetin hyödyntäminen nostaa lähdekriittisyyden oleelliseksi ominaisuudeksi tai taidoksi. Tärkeää on kyky osata seuloa loputtomasta informaatiovirrasta omien päämäärien ja oman toiminnan kannalta tärkeä sisältö. Sisältö, joka profiloituu harmaana massana informaatiotulvassa, jää helposti huomioimatta. Säveltäjän on hyvä erottua joukosta, ratkaisevaa on erottua positiivisesti. Teknologisen kehityksen suomia mahdollisuuksia voi säveltäjänä tarkastella useista eri näkökulmista. Kehitys voi vaikuttaa paitsi kaikkein oleellisimpaan, työskentelyyn, myös työtilaisuuksien rakentumiseen. Tässä yhteydessä huomio on kiinnitetty jälkimmäiseen: työtilaisuuksien rakentumiseen ja siihen, miten verkko vaikuttaa tuossa prosessissa. Yhdistyksemme jäsenluettelo on hyvin kattava lista suomalaisista ammattimaisesti toimivista taidemusiikin säveltäjistä. Joukossa on säveltäjiä, jotka ovat selkeästi jo luoneet niin sanotun establishmentinsa. Jäsenistöön kuuluu myös säveltäjiä, jotka ovat tiensä alussa. Säveltäjä voi mieltää keskustelun säveltäjän verkkopresenssistä yhdentekeväksi, jos hänellä on jo tietynlainen asema ammattinsa harjoittajana, jolloin häneltä tilataan säännöllisesti sävellyksiä ja hänen teoksiaan esitetään. Yhdentekevää se voi ollakin: jo saavutettu asema ei verkkopresenssiä viilaamalla muutu enemmän saavutetuksi. Jos kuitenkin tarkastelen vaikkapa omaa mahdollisuuttani selviytyä säveltäjänä seuraavat 50 vuotta lähtien liikkeelle ei niin saavutetuista asemista on sangen mielenkiintoista pohtia, miten verkko voi olla avuksi tässä selviytymisprosessissa. Teknologiatyöryhmän yhtenä tavoitteena on ollut pohtia, miten verkko vaikuttaa jäsenistön työskentelyyn tulevaisuudessa. Jotta toimenpide-ehdotuksia voi paremmin perustella, on tärkeää tietää tämän hetkinen tilanne esimerkiksi siitä, miten jäsenistömme verkossa profiloituu. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä yhteydessä tietoa säveltäjästä on verkossa saatavilla. Jos esimerkiksi oletetaan, että kotisivut ovat merkittävä lähde säveltäjästä tietoa etsivälle, niin ovatko jäsenistön kotisivut kunnossa? Ja jos ovat, niin löytyvätkö sivut hakukoneella? Olisiko tarvetta jakaa jäsenistölle tietoa omien verkkosivujen toteuttamiseen liittyvistä menetelmistä? Onko sillä merkitystä, mitä tuloksia, missä yhteydessä ja missä järjestyksessä esimerkiksi Google-haku antaa jäsenistöstämme? Mikä on videon rooli säveltäjien verkkopresenssissä? Onko tietoa ylipäätään saatavilla verkossa? Tällä kaikella on merkitystä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Miten työtilaisuus, esimerkiksi sävellystilaus, saa alkunsa silloin, kun säveltäjä ei ole työllistävälle taholle entuudestaan tuttu? Ja miten verkko voi vaikuttaa siihen nykypäivänä ja tulevaisuudessa? Entuudestaan tuttuus -käsite voi sisältää erilaisia sävyjä. Uransa alkuvaiheessa oleva säveltäjä on luonnollisesti tässä ei tuttu -kategoriassa. Tämä voi korjaantua ajan kuluessa tai sitten ei. Maantieteellinen sijainti vaikuttaa myös. Mielenkiinto säveltäjä X:ää kohtaan voi herätä alueella tai paikassa, jossa säveltäjä X:n edustaman maan taidemusiikkiperinne tai säveltäjät eivät ole usein esillä. Käsite suomalainen säveltäjä yleisellä tasolla, yksilöstä puhumattakaan, hahmottuu eri tavoin Virossa kuin vaikkapa Malesiassa. Voi olla tilanteita, joissa portinvartijan asemassa olevalle tiedonhakijalle valtaosa suomalaisista säveltäjistä on tuntemattomia säveltäjän uran vaiheeseen katsomatta. On olemassa lukuisia erilaisia hypoteeseja ja malleja työtilaisuuden syntymisestä tilanteessa, jossa ei ole sisäänrakennettuna ystävyyssuhdetta tai muunlaista sosiaalista kanssakäymistä, esimerkiksi säveltäjän ja häntä työllistävän tahon välillä. Jokainen näistä hypoteeseista palautuu jossain määrin edellä kuvattujen kolmen esimerkin alueelle sellaisenaan tai erilaisina yhdistelminä. 1) Portinvartijan asemassa valtaa käyttävä henkilö (tai ryhmä) kuulee mielenkiintoisen teoksen säveltäjältä X ja haluaa saada lisää tietoa ko. säveltäjästä. On myös mahdollista, että esimerkiksi sävellystilaus syntyy pelkästään tämän positiivisen kuuntelukokemuksen pohjalta. 2) Edellä mainittu portinvartija saa tai hankkii positiivisen suosituksen riittävän relevantilta taholta koskien säveltäjää X ja haluaa saada lisää tietoa ko. säveltäjästä. On edelleen mahdollista, että säveltäjää X työllistävä päätös syntyy ainoastaan tuon suosituksen pohjalta. 3) Jostain tietystä syystä portinvartija etsii juuri tietynlaista säveltäjää, jolta voitaisiin tilata uusi teos, tai hän etsii tietynlaista teosta, joka halutaan esittää. Portinvartijalle syntyy tarve kartoittaa mahdollisuuksia. Aina, kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, asioiden syy- ja seuraussuhteet ovat kompleksisia ja moniulotteisia. Mikään ei ole yksinkertaista. Toisaalta kaiken ei tarvitse olla monimutkaista. On syytä myös muistaa, että perinteinen kilauta kaverille -proseduuri on yhä laajalti käytössä, ja perinteinen tapaaminen on tehokas tapa edesauttaa omaa työllistymistään. Joka tapauksessa tämän kirjoituksen näkökulmasta oleellista on portinvartijan heräävä mielenkiinto säveltäjää kohtaan ja synty->> KOMPOSITIO 4 /

4 SÄVELTÄJÄN VERKKOPRESENSSI nyt tarve saada lisää tietoa ko. säveltäjästä. Verkon rooli on tässä prosessissa merkittävä, ja väitän, että tulevaisuudessa verkon rooli erilaisine hakukoneineen on nykyistäkin merkittävämpi. Riittävästi koulutettu tai muuten harjaantunut ihminen kykenee toimiaan verkossa myös tulevaisuudessa siten, että haettava asia suodattuu bittitulvasta kestäväksi käsitykseksi asiain tolista. Säveltäjälle voi olla hyvinkin hyödyllistä generoida tavalla tai toisella olosuhteet, jossa tuohon mainittuun bittitulvaan sisältyy mahdollisimman kattavasti tähdellinen aines omasta taiteellisesta substanssista. Kun portinvartijan mielenkiinto on tavalla tai toisella herännyt, hän tekee mitä todennäköisimmin GOOGLE (tms.) -haun kyseisen säveltäjän nimellä mahdollisesti myös muutamia tarkentavia hakuja. Se, millaista informaatiota haku tuottaa, vaikuttaa väistämättä siihen, millainen vaikutelma haun kohteena olevasta säveltäjästä syntyy. Haun tulokset vaikuttavat siihen, onko haun kohteena oleva säveltäjä se, jonka musiikkia halutaan esittää tai tilata. Huomionarvoista on säveltäjän mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen kuva hänestä syntyy verkkohaun perusteella. Erityisesti säveltäjällä on elämänsä mahdollisuus vaikuttaa siihen, löytyykö verkosta ylipäätään mitään tietoa hänestä säveltäjänä. Usein hakuja tekevällä taholla (portinvartija) on käytettävissä niukasti aikaa, mutta paljon keskenään kilpailevia mahdollisuuksia (säveltäjiä). On oleellista, että tietoa löytyy verkosta heti. Sen jälkeen myös ensivaikutelma kohteesta voi muodostua tärkeäksi. Ensivaikutelma on tärkeä ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin on merkityksellistä, mitä säveltäjää käsittelevä verkkosivu sisältää. Tämä tarkoittaa taiteellista ja informatiivista sisältöä, mutta myös sivuston teknisiä ratkaisuja. Toiseksi on tiedostettava tärkeäksi se, millaisessa ympäristössä säveltäjää käsittelevä sisältö esiintyy verkossa. Onko sisältö esimerkiksi MUSIC FINLAND -ympäristössä vai SUOMI24-ympäristössä? Olen täysin varma, että tämä ei ole yhdentekevää. Erityisesti tiukoissa valintatilanteissa tällaisella on merkitystä. Alla tarkastelun kohteena on, miten jäsenistömme tällä hetkellä profiloituu verkossa. Tarkasteltavan jäsenistön määrää oli rajattava, jotta työmäärä pysyi edes jossain määrin kohtuullisena. Yhdistyksessämme on 193 jäsentä, ja näistä 127 sai kotimaan tilityksiä vuonna Hakujen kohteeksi rajattiin nuo 127 tilityksiä saanutta säveltäjää. Tilityksiä saavien jäsenien määrä ei vuosittain juurikaan vaihtele, vaikka tilityksiä saavat henkilöt voivatkin vaihdella. Lisäksi tilitys on jonkinlainen merkki ammattimaisuudesta, tai ainakin siitä, että säveltäjän teokset ylipäätään soivat. Toki säveltäjä voi saada teosten esityksistä tuloja myös muualta kuin Teoston kautta, mutta rajaus on yhtäkaikki perusteltu ja mielestäni tarkoitusta palveleva. On sanomattakin selvää, että verkko on dynaaminen ympäristö ja hakutulokset muovautuvat erilaisiksi eri aikoina. Mainittakoon vielä, että erilaisten hakuhistorioiden vaikutukset eliminoitiin tässä hakuprosessissa. Jokaisella 127 säveltäjänimellä tehtiin yhdestä neljään GOOGLE-hakua. Hakutuloksista noin seitsemän ensimmäistä tulosta oli etusijalla hahmotettaessa, miten kukin säveltäjä verkossa profiloituu, ja millaista tietoa säveltäjästä on mahdollista muodostaa rajoitetussa ajassa. Menetelmä on hyvin yksinkertainen mutta toimiva. Lisäksi se on toistettavissa huomattavan kustannustehokkaasti. Olisi myös mielenkiintoista selvittää, millaisia taiteellisia sisältöjä säveltäjistä on löydettävissä verkossa. Taiteellinen sisältö on kaiken alku ja perusta. Tämän kartoituksen tarkoitus oli kuitenkin selvittää ainoastaan, miten säveltäjämme profiloituvat verkkohakujen perusteella. Wikipedia Wikipedia-osumia WIKIPEDIAN artikkelien sisältöjä voi jokainen vapaasti luoda ja muokata. Näin ollen säveltäjä voi halutessaan luoda itsestään mieleisensä kuvauksen WIKIPEDIAAN. Toki Wikipediakuvauksen kohde voi olla joku muukin kuin kuvaksen tekijä. Tämä tarkoittaa sitä, että WIKIPEDIASTA löytyvän säveltäjäkuvauksen tekijä ei välttämättä ole säveltäjä itse. Tämän kartoituksen hakujen kohteina olleista säveltäjistä 72 %:sta on tehty WIKIPEDIA-artikkeli, joka tulee hakukoneen tuloksissa helposti esille. Reilu neljännes säveltäjistä ei profiloidu WIKIPEDIAN kautta. Wikipedia-osuma näkyy ensimmäisenä 04 KOMPOSITIO 4 / 2013

5 SÄVELTÄJÄN VERKKOPRESENSSI WIKIPEDIA on hakukoneen tuloksissa ensimmäisellä sijalla peräti 51 %:lla säveltäjistä. Toisin sanoen hieman yli 2/3:lla niistä säveltäjistä, joiden kohdalla hakukoneella löytyy Wikipedia-sisältöä, se tulee esille heti ensimmäisenä, hakukoneen tulosten perusteella merkittävimpänä hakutuloksena. Jo tämän perusteella voi sanoa, että Suomen säveltäjät ovat Wikipediassa voimakkaasti läsnä, ja että tiedon hakijat tietoa etsiessään näyttävät löytävän juuri Wikipedia-sisältöjä. Music Finland Samoin kuin WIKIPEDIA-ympäristö, MUSIC FINLANDIN (ent. FIMIC) säveltäjäsivut ovat huomattavan hyvin esillä hakukonetuloksissa. 75 %:lla säveltäjistä on sellainen MUSIC FINLAND -profiili, jonka hakukone löytää. Music Finland säveltäjäsivut Audio ja video WIKIPEDIA tai MUSIC FINLAND ei tällä hetkellä, ainakaan hakujen kohteina olevien säveltäjien suhteen, sisällä juurikaan audio- tai videomateriaalia. Ko. materiaalia on kuitenkin verkossa ja näin kuuluukin olla. Verkko on lähtökohtaisesti visuaalinen ympäristö, ja olisi perin outoa, jos verkkoa hyödynnettäisiin ainoastaan sanomalehtien keinovaroin. Säveltäjä voi periaatteessa ladata soivia näytteitä teoksistaan verkkoon esimerkiksi SOUNDCLOUD- tai MYSPACE -sivustoille huolehdittuaan ensin tarvittavista lupamenettelyistä. Vastaavia sivustoja on toki muitakin. Tällaiset sivustot ovat varsin tehokkaita alustoja silloin, kun musiikkia halutaan saattaa kuunneltavassa muodossa verkkoon. Kuitenkin ainoastaan 10 % säveltäjistä käyttää tällaisia sivustoja tavalla, jonka hakukone huomioi. MySpace/SoundCloud yms. MUSIC FINLANDIN säveltäjäsivut ovat hakukoneen tuloksissa kärjessä 14 säveltäjällä. WIKIPEDIAN vastaava luku on 65. Ero on huomattava, ja tähän on varmasti analysoitavissa syitä, jotka ovat yhdistettävissä palvelun ikään, sisältöön ja teknisiin ratkaisuihin. Tämän kartoituksen teemana on kuitenkin kertoa vain, miltä asiat näyttävät. Varsinainen syiden analysointi tehdään toisaalla. Music Finland säveltäjäsivut On huomionarvoista, että kukaan hakujen kohteista ei profiloidu hakukoneen tuloksissa ensimmäisenä SOUNDCLOUDsivuston tms. kautta. Videon suhteen tilanne on toisenlainen. 65 % säveltäjistä profiloituu videosisältöjen kautta. Vaikka sisältöjen arviointi on lähtökohtaisesti rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle, on selvyyden vuoksi todettava, että merkittävä osa esiin tulevasta videomateriaalista on muuta kuin säveltäjän teosten esityksiä, soivaa musiikkia. Hakukoneen löytämä videomateriaali sisältää runsaasti mm. säveltäjän haastattelumateriaalia. YouTube / Vimeo tms. >> KOMPOSITIO 4 /

6 SÄVELTÄJÄN VERKKOPRESENSSI Käytännössä vain kaksi hakujen kohteina ollutta säveltäjää profiloituu videosisältöjen kautta hakukoneen tuloksissa ensimmäisenä. Hakukone ei löytänyt videosisältöjä 45 säveltäjältä. Erilaiset blogit muodostavat myös mielenkiintoisen verkossa vaikuttamisen muodon. Haun kohteista viideltä löytyi hakukoneen avulla helposti blogi-näkyvyyttä, ja näistä yhdellä blogi oli hakutuloksissa ensimmäisenä. Video ensimmäisenä Blogit Valtaosa yhdistyksemme ammattimaisesti toimivista säveltäjistä ei profiloidu verkossa bloggaajina. Kustantajat ja blogit Kustantajan rooli säveltäjän promootiossa on ollut viime aikoina useaan otteeseen esillä eri yhteyksissä. Ottamatta kantaa sen enempää kustantajan tehtäviin, voi todeta, että 12 % haun kohteena olevista säveltäjistä profiloituu jossain määrin kustantajan ylläpitämän sivuston kautta. Kustantaja ei noussut hakutuloksissa ensimmäiseksi kenenkään kohdalla. Kustantaja Sosiaalisen median yhteisöt SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:n jäsenistön sosiaalinen media -profiili voisi olla kiinnostava tutkimuskohde. Millaisena näyttäytyisikään tuo kiehtova Susäsome, Suomen säveltäjien sosiaalinen media? Tämän kartoituksen yhteydessä hakukoneen tuloksien tarkastelu ulotettiin kattamaan myös osa sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen media vaatii kuitenkin määrittelyä. Sosiaalisen median voi jakaa karkeasti noin seitsemään luokkaan. Sen voi katsoa kattavan esimerkiksi mikrobipalveluita (esim. TWITTER), blogipalveluita (esim. BLOGGER), linkkien ja uutisten jakopalveluita (esim. DIGG tai REDDIT), avoimia tietosanakirjapalveluita (esim. WIKIPEDIA), mediapalveluita (esim. VIMEO, YOUTUBE tai FLICKR). Se voi kattaa myös erilaisia virtuaalimaailmoja (esim. SECOND LIFE). Lisäksi sosiaalinen media on erilaisia yhteisöjä (esim. FACEBOOK). Ei ole yhdentekevää, miten säveltäjä sosiaalisessa mediassa toimii ja profiloituu. Säveltäjän työllistymisen näkökulmasta mediasisältöjen saatavuus vaikkapa YOUTUBE- tai VIMEO -palvelun kautta voi hyvinkin olla tärkeää. Samoin WIKIPEDIA-artikkeli voi olla hyödyllinen. Vaikuttaminen sosiaalisen median yhteisöissä saattaa olla myös merkityksellistä säveltäjän työllistymiselle, tavalla tai toisella. Alla olevassa diagrammissa sosiaalinen media on rajattu kattamaan rajoitettu määrä sellaisia palveluita, joiden tarkoitus on joidenkin 06 KOMPOSITIO 4 / 2013

7 SÄVELTÄJÄN VERKKOPRESENSSI tulkintojen mukaan pääasiassa palvelun käyttäjien keskinäinen verkottuminen. Tällaisella verkottumisella voi toki olla kauas kantavia merkityksiä. Tässä kartoituksessa sosiaalisella medialla tarkoitetaan ensisijaisesti TWITTER-, LINKEDIN- ja FACEBOOK -yhteisöpalveluita. Myönnän, että rajaus on väkinäinen, ja se suorastaan nauraa hienotunteisuuden käsitteelle. On mielenkiintoista havaita, miten hakujen kohteena olevat säveltäjät profiloituvat sosiaalisen median yhteisöjen kautta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos hakukone ei jotain löydä, se ei automaattisesti tarkoita, että sitä ei ole. Hakukoneen tulos kertoo vain sen, mitä hakukone helposti löytää. Tuloksesta voi loogisesti päätellä vain sen, mitä hakukone ei helposti löydä. Kaikki muu on eriasteista spekulaatiota. Luonnollisesti sillä, miten helposti jokin asia hakukoneen haun perusteella tulee verkossa esille, on väistämättä monenlaista merkitystä. Ja jos jokin asia jää hakukoneelta huomaamatta, on siihenkin varmasti syynsä. Varovaisesti päätellen voisi olettaa, että kenties ko. piiloon jäävä asia ei ole hahmottunut aiempia hakuja tehneille sellaisena entiteettinä, joka vaatii klikkauksen tai linkityksen muilta sivustoilta. On oleellista tiedostaa, mitä näistä hakutuloksista voi tai kannattaa päätellä. On huomionarvoista, että haun kohteina olleet säveltäjät profiloituvat huomattavasti enemmän sosiaalisen median yhteisöjen kautta, kuin esimerkiksi blogien tai vaikkapa SOUNDCLOUD-palvelun kautta. Toisaalta säveltäjät eivät näytä profiloituvan hakukoneen tulosten perusteella ensisijaisesti sosiaalisen median yhteisön vaikuttajana. Ainoastaan yhden säveltäjän kohdalla FACEBOOK-profiili oli hakukoneen tuloksissa ensimmäisenä. Sosiaalinen media Muut osumat Jokainen hakujen kohteina olleista säveltäjistä sai myös muita kuin edellä kuvattuja hakukoneosumia. Joillakin näitä muita osumia on huomattavan paljon. Lehdistö, verkkokaupat, festivaalit tai vaikkapa YLE tulivat usein hakukoneen tuloksissa esille. Verkkokauppoja, samoin kuin vaikkapa festivaaleja, on hyvin paljon, ja niiden tuotannollinen, taiteellinen tai työllistävä merkittävyys on vaihtelevaa. Jää haun tekijän arvioitavaksi ja arvotettavaksi, millainen verkkopresenssi on esimerkiksi valintatilanteessa ratkaisevaa. Muut osumat Sekoittuvat kohteet Säveltäjän tunnettuudella on vaikutusta siihen, miten paljon hakutuloksia hakukone kunkin säveltäjän kohdalla löytää, ja miten paljon tai vähän muuta häiritsevää ainesta hakutulokseen sisältyy. Ammattimainen ja jollain tavalla menestyksekäs taiteellinen toiminta tarkoittaa yleensä myös laajahkoa kiinnostusta säveltäjän työtä kohtaan. Tämä näyttää generoivan hakukoneen tuloksiin täsmällisesti hahmottuvaa informaatiota, joka tuottaa vaikutelman häiriöttömästä verkkopresenssistä. Ja edelleen tällainen presenssi generoi puolestaan lisää verkkopresenssiä uusien linkitysten muodossa. Prosessi on näin ollen jossain määrin itseään ruokkiva. Tässä kartoituksessa hakutuloksiin sisältyi lähes poikkeuksetta muita, varsinaista hakua hämärtäviä osumia toisin sanoen ainesta, joka ei liity varsinaiseen haun kohteeseen. Monella säveltäjällä voi olla esimerkiksi aktiivinen kaima, jonka verkkopresenssi jossain määrin sotkee säveltäjän omaa verkkoprofiilia. Samoin tavanomainen nimi voi vaatia haun tekijältä useita tarkentavia lisähakuja. Muitakin hakutuloksien tulkitsemista vaikeuttavia häiriötekijöitä on olemassa. Vain kolmella hakujen kohteena olleella säveltäjällä muita sotkevia osumia ei tullut lainkaan. Näissä kolmessa tapauksessa maailmanlaajuinen tunnettuus on jo olemassa. >> KOMPOSITIO 4 /

8 SÄVELTÄJÄN VERKKOPRESENSSI Tällaiset sotkevat osumat hakukoneen tuloksissa voivat olla hyvin kiusallisia. 20 säveltäjän kohdalla (16 %) sotkeva muu aines sekoittui huomattavan häiritsevästi oleelliseen ainekseen, haun varsinaiseen kohteeseen. Yli puolessa näistä tapauksista varsinainen haun kohde sekoittui täysin muuhun sotkevaan ainekseen. Näissä tapauksissa tiedon löytäminen verkosta ilman huomattavia lisätarkennuksia oli erittäin haasteellista, jopa mahdotonta. Lisätarkennukset voivat myös olla haaste. Joissain tapauksissa onnistunut lisätarkennus vaatii käytännössä taustatietoja jopa itse haun kohteesta. Tällaisen lisätarkennuksen tekeminen hakuun on kuitenkin mahdotonta, jos haun kohteesta ei tiedetä juuri mitään hakuprosessin alussa. Ongelma: haun kohde sekoittuu Omat verkkosivut Noin kolmasosa hakujen kohteina olleista säveltäjistä ylläpitää sellaisia omia verkkosivuja, jotka hakukone löytää vaivattomasti. Ja edelleen hakukone löytää ensimmäiseksi yli puolet näistä säveltäjien omista sivuista. Omat www-sivut näkyy ensimmäisenä Näyttää siltä, että omat sivut ovat melko ahkeran linkittämisen ja klikkaamisen kohteena verkossa. Hakujen perusteella voi kuitenkin todeta, että 85 säveltäjää on ilman omien sivujen tuomaa vaikutusta. Tähän voi olla monia tietoisia tai tiedostamattomia syitä, jotka liittyvät taitoihin tai taidottomuuteen. En usko, että omista verkkosivuista olisi varsinaista haittaa yhdellekään säveltäjälle. Sivujen tekemisen voi ulkoistaa, ja niiden ylläpitäminen on mahdollista minimoida. Omille kotisivuille on mahdollista linkittää MUSIC FINLANDIN nuotiston materiaalia, jolloin myös nuottiesimerkkejä voi olla löydettävissä ns. samalta tiskiltä. Toki verkko on alue, kuten vaikkapa veneily, johon saa halutessaan upotettua kaikki omat ja perheenjäsentensä rahat. Verkkopresenssi voinee kuitenkin kellua myös pienellä satsauksella. Useammaltakin taholta on lausuttu äänen toive siitä, että säveltäjää esittelevä materiaali tulisi olla helposti, ja mielellään persoonallisesti erottuvalla tavalla, saatavilla verkossa. Mikä on parempi keino tähän kuin omat verkkosivut? Voisi sanoa, että omissa verkkosivuissa jäsenistöllä on petrattavaa. Verkko on globaali alusta, ja näin ollen myös verkkopresenssi on globaalilla tasolla hahmottuva ilmiö. Vaikka taidemusiikin säveltäjä työskentelee automaattisesti marginaalissa (moninkertaisesti), on globaali marginaali huomattavan laaja ja monipuolinen kenttä. Säveltäjä mahtuu hyvin operoimaan siellä ikään tai maantieteelliseen sijaintiin katsomatta. Verkossa ei ole kehäkolmosta. Jokainen voi olla yhtälailla keskiössä. Säveltäjä, jonka musiikillinen anti ja sisältö on tarpeeksi puhuttelevaa ja mielenkiintoista, hyötyy halutessaan verkon mahdollisuuksista huomattavasti. Teknologiatyöryhmä: Antti Auvinen Otto Romanowski Ilkka Niemeläinen 08 KOMPOSITIO 4 / 2013

9 Hannu Pohjannoro EVOLUUTION RUOKAA? Komposition edellisessä numerossa julkaistut Mikko Heiniön ja Esa-Pekka Salosen kirjoitukset antoivat lopullisen impulssin tämän tekstin kirjoittamiselle, vaikka tässä käsittelemäni asiat ovatkin pyörineet mielessäni kauan. Kyse on säveltäjän ikuisuusteemasta: teosten valikoitumisesta esitettäviksi, ja siihen liittyvästä taiteellisesta laadun kysymyksestä. En pyri esittämään määritelmiä taiteellisesta laadusta sinänsä, vaan säveltäjänkokemuksen ja arkipsykologian avulla tarkastelen tapoja, joilla siitä puhutaan. Mielestäni säveltäjän ei pidä aliarvioida kulttuurin sosiaalisen rakentuneisuuden merkitystä, siis sitä, että loppujen lopuksi ihminen on mukavuudenhaluinen, hyötyä ja turvallisuutta tavoitteleva laumaolento, ja että taide-elämässä vallitsevat suunnilleen samat lainalaisuudet kuin koulun pihalla. Mitä kaverit sanovat? Kuka päättää, miten tulokkaaseen suhtaudutaan? Teoksiin, tekijöihin ja esittäjiin kohdistuvia valintoja ja lausumia perustellaan usein taiteellisella laadulla, mikä on oikeastaan päivänselvää: miksi kukaan valitsisi tieten tahtoen esitettäväkseen huonoa musiikkia? Tosin paradoksaalisesti joskus huono voikin olla hyvää: THE MUSEUM OF BAD ART kerää kokoelmiinsa nimensä mukaisesti huonoja kuvataideluomuksia periaatteella Art too bad to be ignored. Kuitenkin myös tällaisessa käänteisen estetiikan tapauksessa kyse on kriteerien täyttämisestä ja valinnasta: joku päättää, mikä on tarpeeksi huonoa kelvatakseen kokoelmiin. Laadusta on kyse tässäkin, vaikka kriteerit poikkeavatkin radikaalisti estetiikan valtavirroista. Ryhtymättä tässä yhteydessä sen syvällisempään taiteen olemuksen pohdintaan nojaudun RICHARD SHUSTERMANIN käsitykseen taiteesta eräänlaisena itseohjautuvana sosiaalisena systeeminä. Hänen mukaansa taideyhteisö itse määrittelee taiteen rajat käytännön kautta: taide on sitä, mitä milloinkin hyväksytään taiteena julkaistavaksi, esitettäväksi, näytteille asetettavaksi; mitä arvostetaan, mitä ei. Kehä: laatu on sitä, mitä pidetään laadukkaana. Kyse on jatkuvasta prosessista, ja kuten historiasta tiedämme: kauhukakaratkin saattavat aikanaan päästä Pantheonille tai sitten heidät unohdetaan monien muiden mukana. Kuka tarvitsee neroja? Otsikon kysymys jäi pyörimään mieleeni istuttuani jälleen iltapäivän eräässä uuden musiikin edistämistä käsitelleessä seminaarissa. Oli kuultu tunnetun levy-yhtiön edustajan esitys taidemusiikin levybisneksestä, ja toistuvasti ja painokkaasti hän oli kutsunut yhtiönsä levyillä edustettuina olevia nykysäveltäjiä neroiksi: They are all geniuses! Muusikkopiireissähän moista nimitystä kuulee käytettävän tuskin lainkaan no, toki BACHISTA toisinaan ja MOZARTISTA, mutta hehän ovatkin jo aikapäiviä sitten muuttuneet myyteiksi. Esitelmässä nimeltä mainitut elävät suomalaissäveltäjät tunnen kaikki henkilökohtaisesti; he ovat ehdottomasti ammattitaitoisia ja omaperäisiäkin, kyllä, - mutta että neroja? Nerolla tarkoitetaan poikkeuksellisen lahjakasta ihmistä, onko niin sanottu suomalainen musiikki-ihme todellakin onnistunut tuottamaan aivan hämmästyttävän poikkeusyksilöiden kasauman juuri nykymusiikin alueella? Levy-yhtiön tarkoitus on myydä levyjä, ja yletön nerottelu voitaisiin helposti kuitata markkinapuheeksi, sillä onhan kauppiaan uskottava asiaansa. Nyt ei kuitenkaan ollut tarkoitus myydä mitään, vaan keskustella myymisen ja levittämisen keinoista. Tämän lisäksi suuri osa paikallaolijoista oli nykymusiikin ammattilaisia, mikä useimpien kohdalla tarkoittaa hyvin kehittynyttä immuniteettia musiikkiin liitettyjä ylisanoja kohtaan. Puhujan mahdollinen arviointivirhe ei kuitenkaan ole nyt olennaista, vaan se, mitä nerottelu kantaa mukanaan. Niinpä muutan otsikon kysymyksen muotoon: kuka tarvitsee puhetta neroista? Kun keskustellaan neroista ja säveltämisestä, mukaan hiipii kysymättä romantiikan ajalta periytyvä käsitys taiteen olemuksesta: todellinen taide on transsendentillä tavalla erityistä, liki jumalallista, ja ainoastaan neroille on suotu kyky tuoda taiteensa muodossa tätä transsendenssiä tavallisten kuolevaisten ulottuville. Neropuhe liittyykin keskusteluun taiteellisesta laadusta: se pitää tehokkaasti yllä käsitystä siitä, että taiteellinen laatu olisi yksinomaan teokseen itseensä tekijänsä kautta kätkeytyvä ominaisuus. Tällöin kuitenkin jätetään huomiotta taiteellisen laadun määräytymiseen liittyvä interaktiivisuus. Jos laatu on kriteerien täyttämistä ja jos kriteerit määräytyvät yhteisön toiminnan valintojen kautta, lienee aiheellista kysyä, kuinka se tapahtuu. Valta, muoti ja markkinat Eräältä ohjaajalta (jonka nimen olen unohtanut) kysyttiin tv-haastattelussa klassinen kysymys: Kumpi on taiteessa tärkeämpää: mitä? vai miten? Vastaus: Näyttämöllä tärkein kysymys on kuka? Kun siirrytään teatterin etunäyttämöltä taide-elämän back stagelle, sinne missä tehdään taiteilijoiden eloonjäämiseen vaikuttavia päätöksiä, kuten esimerkiksi valitaan teoksia esitettäviksi, edellä sanottu pitää edelleen paikkansa. Eihän ole lainkaan yhdentekevää, kenen mielestä teos tai tekijä on hyvä ja kiinnostava. Valintoihin epäilemättä vaikuttava seikka on teoksen tai sen tekijän tunnettuus: ennestään tuttu on aina helpompi ja turvallisempi valinta, ja voittaja myy aina. Tämän olen kuullut useammankin festivaalijohtajan suusta, muotoiltuna siten, että tuntematon säveltäjä on aina riski tai jo yhden seulan läpi päässyt on varmempi valinta. Valinnan riski on tietysti aina olemassa: asian taloudellinen puoli painanee sitä enemmän, mitä isommasta organisaatiosta on kyse, mutta ennen kaikkea riski lienee taiteellis-sosiaalinen. Puhutaan myös festivaalin tai katalogin uskottavuudesta, toisin sanoen arvostuksesta, joka syntyy siitä, että ohjelmaan valitaan kiinnostavina pidettyjä teoksia, säveltäjiä ja esiintyjiä (jotka puolestaan pyrkivät pääsemään kiinnostavina pidetyille estradeille ). Passiivimuoto kaipaa tarkennuksen: >> KOMPOSITIO 4 /

10 EVOLUUTION RUOKAA? yleisön suosio ja arvostus on aina toivottua, mutta ehkä eniten painaa asiantuntijoiden ja (toisten) valtaapitävien, piirien, suoma arvostus, sillä sen toivotaan lupaavan valoisampaa tulevaisuutta. Siis: mitä kaverit sanovat? Kerran kollega arvioi juuri kuultua festivaaliuutuutta: Siitä kuuluu olla innoissaan Erilaiset yhteiset, mutta lausumattomat käsitykset ovat olennainen osa mielipiteenmuodostusta, eikä taide-elämä tee tässä poikkeusta. Joskus keisarin vaatteet ovat samat kuin ennenkin, vähän nuhjuisemmat vain, mutta valitettavan usein se jätetään sanomatta; hovinarreille voisi olla edelleen käyttöä. Taiteessakin on muotinsa, vaihtuvat ja ennakoimattomat, ja usein tuontitavaraa. Taiteellinen laatu näyttäytyykin eräänlaisena valinnan ja vallan liittona: laatukriteerit realisoituvat viime kädessä portinvartijoiden valintoina: mitä soitetaan, tallennetaan, mistä kirjoitetaan. Valintamme lienevät viime kädessä aina subjektiivisia ja tiedostamattomien tekijöiden vaikutus niissä on suuri, valitsimmepa sitten sävellyksiä esitettäviksi tai ketsuppia ruokapöytään. Toisin kuin arkielämän tilanteissa, jossa filosofi SLAVOJ ZIZEK IN mukaan emme käytännössä useinkaan voi valita parasta vaihtoehtoa vaan ainoastaan vähiten huonon, taiteellisissa valinnoissa näyttäisi vallitsevan ostajan markkinat. Varsinkin tavallisen klassisen musiikin alueella tarve uusille säveltäjätulokkaille näyttää olevan todella vähäinen. Kyse ei olekaan kuluttajan vaan keräilijän asenteesta: kokoelman on oltava tasalaatuinen, ja keräilijä voi aina odottaa, että paras osuu kohdalle, vähiten huonoa ei tarvita. Tässä näyttäisi vaikuttavan myös jokin markkinamekanismin kaltainen periaate: parhauden vaikutelma nerous! syntyy vain, jos valittuja on tarpeeksi vähän. Huomattavan taidehuutokaupan edustaja ilmaisi tv-dokumentissa asian karun yksinkertaisesti: Jotta yhdestä taulusta voisi saada miljoonan, on oltava tarpeeksi niitä, joista maksetaan vain satasia. Systeemin (taide-elämän) kannalta olennaisinta näyttäisi olevan se, että valittuja on tarpeeksi vähän, että heitä voidaan pitää uskottavina, ei niinkään se, keitä he tarkkaan ottaen ovat. Lopuksi on todettava, että mainitut musiikkielämän portinvartijat, erilaisia hallinto- ja tuotantopäätöksiä tekevät ihmiset ovat yhtä lailla pudotuspelin osasia kuin taiteilijatkin: heidätkin on joku valinnut tehtäväänsä, seuraavaan tehtäväänsä ja niin edelleen. Vain harva pääsee kalifiksi kalifin paikalle, ja jos niin käy, olipa kyse taiteilijasta tai portinvartijasta, se on tulosta henkilökohtaisten ominaisuuksien ja omien ponnistelujen lisäksi sattumasta ja itseen kohdistetuista valinnoista. Kukkulan kuninkaan ei tietenkään tarvitse tätä myöntää, ja kuten BRUNO LATOUR kuvaa poliittisen vallan keskittymistä käsittelevissä pohdinnoissaan, onkin olemassa riski, että kukkuloiltaan kuninkaat näkevät vain toisensa, eivätkä enää todellista maailmaa Richard Shusterman: Taide, elämä ja estetiikka. Helsinki: Gaudeamus Kuka sanoisi tuota taiteeksi? YLE Teema Bruno Latour: Emme ole koskaan olleet moderneja. Tampere: Vastapaino KOMPOSITIO 4 / 2013

11 PIENIÄ UUTISIA KANSALLISTEN VAROJEN PIDÄTYSPROSENTTI NOUSI Teoston syyskokouksessa päätettiin korottaa kansallisten varojen pidätysprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä 7,7 %:iin. Tekijänoikeuskorvauksista pidätetyt kansalliset varat käytetään musiikintekijyyden edistämiseen. Tällä hetkellä puolet varoista ohjataan Teosto-rahastoon, joka sijoittaa ne tuottavasti tulevaisuuden varallisuudeksi. Toinen puoli käytetään Musiikin edistämissäätiö MESin apurahatoiminnan tukemiseen, Teoston jäsenjärjestöjen toiminta-avustuksiin sekä niiden apurahatoiminnan tukemiseen (mm. Sibelius-rahasto), Music Finlandin toiminta-avustukseen, partituurimusiikin tukeen, Teosto-palkintoon, omakustanteisten cd-levyjen NCB-maksujen kattamiseen, Pumppu-hankkeeseen sekä Teoston seminaareihin. VEROTYÖRYHMÄN TYÖ HYVÄSSÄ NOSTEESSA Teoston ja jäsenjärjestöjen yhteisen verotyöryhmän työskentely saavutti kulminaatiopisteen, kun pitkään valmisteltu aloite Musiikin tekijöiden verokannusteet: Henkilökohtaisten tekijänoikeuskorvausten tulouttaminen tekijän yhtiölle julkaistiin pamflettina alkusyksystä. Teoston toteuttaman yritys- ja verotuskyselyn mukaan suurella osalla suomalaisista ammattimaisista musiikintekijöistä on musiikkiin liittyvää yritystoimintaa, ja aktiivisimpia yritysten perustajia ovat nuoret musiikintekijät. Musiikintekijöiden tulot tulevat tyypillisesti monista pienistä puroista ja tekijänoikeuskorvaukset muodostavat merkittävän osan monen tekijän tulovirtaa. Tällä hetkellä Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset ovat tekijän ansiotuloa, eikä tulouttaminen yhdistykselle ole mahdollista. Käytännössä yrittäjät joutuvat siis jättämään yhden keskeisistä tulonlähteistään kokonaan yritystoimintansa ulkopuolelle. Jotta uutta kasvua Suomeen saataisiin, Teosto ja sen jäsenjärjestöt esittävät musiikintekijöiden verotuksen uudistamista siten, että tekijä voisi ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Aloitteella halutaan tuoda musiikkiala tasa-arvoiseen asemaan muiden toimialojen kanssa ja tarjota musiikintekijöille uusia työkaluja ja mahdollisuuksia menestyä ammatissaan, ei ajaa ketään pakkoyrittäjyyteen. Kokoomuksen kansanedustaja LENITA TOIVAK K A on jättänyt lokakuussa Eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen luovien alojen elinkeinotoiminnan edellytysten vahvistamisesta. Asia etenee nyt sekä Eduskunnassa että ministeriöissä, ja vastaus mahdollisen lakimuutoksen kanssa käsiteltäneen vuoden 2014 alkupuoliskolla. VIKAN Musiikin Edistämissäätiö MES:in residenssiksi siirtynyt Vikan on parhaillaan suurehkon remontin kohteena. Päätalon lisäksi myös pienemmät mökit remontoidaan, ja varustetaan työskentelyyn sopivalla välineistöllä (kosketinsoitin, suuri näyttö, kaiuttimet). Vikanin remontti kestää koko kevätkauden, ja tämänhetkisen tiedon mukaan tiloja ryhdytään vuokraamaan loppukesästä Huomattavaa on siis se, että vuokrattavien kohteiden määrä nousee: päätalon lisäksi myös pienemmät mökit tulevat tarjolle. Vikanin tilanteesta lisätietoa vuodenvaihteen jälkeen. JÄRKEÄ TEKIJÄNOIKEUSLAKIIN -KANSALAISALOITE Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite luovutettiin Eduskunnan puhemiehelle Tätä seurasi infotilaisuus, jossa aloitetta puoltavat tahot valottivat kantojaan eri puheenvuorojen kautta. Puheenvuoroja pitivät lähinnä akateemisen maailman edustajat. Tilaisuudessa oli paikalla myös tekijöiden edustajia, joiden vapaissa kommenttipuheenvuoroissa muistutettiin mm. siitä, että laillisen lähteen vaatimuksen poistamisen seurauksena piraattiverkoista tulisi sallittuja. Samalla mm. raastuvassa syytettynä olevan TV-kaistan palvelu muuttuisi yksityiseksi kopioinniksi. Aloitteessa ehdotettu lähteiden vapaa käyttö opetuksessa murentaisi koulukirjojen kustantamisen maassamme ja veisi kirjailijoilta suuren siivun tuloista. Myös ajatusta muunnelmien ja parodioiden vapaasta tekemisestä kritisoitiin. Puheenjohtajamme sanoin, nykymuodossaan aloite on susi, vieläpä lampaan vaatteissa. Kansalaisaloite etenee nyt valtionhallinnossa, ja sitä käsitellään eduskunnassa keväällä KOMPOSITIO 4 /

12 PIENIÄ UUTISIA MALLISKUSTANNUSSOPIMUS Suomen musiikkikustantajat ry, Elvis ry ja Suomen säveltäjät uusivat kevään 2014 aikana musiikin kustantamisen mallisopimukset. Paineita sopimusten tarkasteluun on etenkin populaarimusiikin puolella, jossa nuotin tekeminen laulusta ei ole enää pitkään aikaan ollut käytäntö. Nuotilliseen kustannussopimukseen ei ole tulossa suuria muutoksia. TOIMISTO MUUTTAA Suomen Säveltäjien toimisto muuttaa keväällä 2014 Kampin Huippuun Urho Kekkosen kadun ja Annankadun kulmaan. Yhteiseen toimistokeskittymään muuttavat myös Teosto, Music Finland, Elvis ry, Suomen Musiikkikustantajat ry, AV-tuottajien tekijäinoikeusyhdistys Tuotos ry sekä Tekijänoikeuden tiedotuskeskuksen kirjasto ja tietopalvelu. Tämän hetkisen tiedon mukaan muutto ajoittuu maalis- tai huhtikuulle. FORUM ARTISILLE UUSI PÄÄSIHTEERI Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestön Forum Artisin uudeksi pääsihteeriksi on valittu kirjailija JOHANNA VENHO. Hän aloitti tehtävässään syyskauden alussa. Forum Artis ry on taitelijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 16 valtakunnallista, ammatillista taiteilijajärjestöä. Yhdistys edistää, vaalii ja tukee jäsenjärjestöjensä edustamia taiteenaloja, taiteenalojen välistä kanssakäymistä sekä taiteilijoiden toimintaedellytyksiin liittyvien sosiaalisten ja taloudellisten etujen edistämistä. Forum Artisin puheenjohtaja on säveltäjä ILKKA NIEMELÄINEN. L AU R I KILPIÖ on ollut Suomen Säveltäjien edustaja Forum Artisin hallituksessa. LAURIN kauden päättyessä vuodenvaihteessa , remmiin astuu J U H A T. KOSKINEN hallituksen varajäsenenä. YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Suomen Säveltäjät ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään LAUANTAINA klo 16. Paikka ilmoitetaan kokouskutsussa. 12 KOMPOSITIO 4 / 2013

13 KANTAESITYKSIÄ JOUKO TÖTTERSTRÖM: Looks to the Night Sky. Markku Korhonen (klarinetti), Arto Alikoski (sello), Eeva Havulehto (piano). Oulun kaupungintalon juhlasali JOUKO TÖTTERSTRÖM: Pianokonsertto nro 1. Laura Mikkola (piano), Oulu Sinfonia, joht. Timothy Redmond. Madetojan sali, Oulu PEKKA JALKANEN: Deesis. Kamarikuoro Krysostomos, joht. Mikko Sidoroff. Uspenskin katedraali, Helsinki SEPPO PARONI PAAKKUNAINEN: Kaksitoista hetkeä passio. Cantio Laudis, OAMK:n kamarikuoro, Oulun kamariorkesteri. Johtaa Olli Heikkilä. Karjasillan kirkko, Oulu PATRIK VIDJESKOG: Trio huilulle, sellolle ja pianolle. Åsa Gustavsson (huilu ja alttohuilu), Carolina Edström (sello), Gustav Nyström (piano). Metropolian konserttisali, Helsinki JOUNI KAIPAINEN: Triumfi. Tanssiteatteri MD, jousikvartetti Jaana Haanterä, Heidi Kuula, Heili Hannikainen, Maija Juuti. Tanssiteatteri MD, Tampere ERKKI KURENNIEMI: Preludi. Erkki Kurenniemen teoksia sovitettuna defunensemblelle. Kiasma, teatteri, Helsinki ERKKI KURENNIEMI: Hyppy. Erkki Kurenniemen teoksia sovitettuna defunensemblelle. Kiasma, teatteri, Helsinki JOUNI HIRVELÄ: String quartet. Formalist Quartet. Berliini ADINA DUMITRESCU: Etincelles. Anna-Liisa Bezrodny, Yury Zhislin, Kristina Blaumane, Andrei Mihailescu, Anda Anastasescu. Bryssel NIILO TARNANEN: Schwebe. Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä / Avanti! Musiikkitalo, Camerata ITZAM ZAPATA: Blooming Stardust. Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä / Avanti! Musiikkitalo, Camerata SAMI KLEMOLA: Sostenuto. Antti Suoranta (lyömäsoittimet). Helsingin Musiikkitalo, Camerata ATSO ALMILA: Käyrätorvikonsertto. Jyväskylä sinfonia JOUKO TÖTTERSTRÖM: Particle Plays. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssin opiskelijat. Koreografia: Ida Johansson. Saara Mattila (huilu), Heli Palomaa (klarinetti), Hilla Lappalainen (alttoviulu), Oskari Elomaa (sello), Jere Tuliranta (piano). Oamkin konserttisali, Oulu LEIF SEGERSTAM: Symphony No Beijing Symphony Orchestra. Peking, Kiina MAIJA HYNNINEN: New Holland. Pro Arte Foundation, ensemble, cond. Fedor Lednev. Eremitaasi, Pietari, Venäjä FRIDRICH BRUK: Joulun aikaan, sov. Jouni Vaaja, runot: Viljo Kajava. Laukaan seurakunnan kamarikuoro, joht Jouni Vaaja. Aleksanterin kirkko, Tampere PERTTI JALAVA: Jousikvartetto no 4 Winter Visions. Turun Filharmoninen jousikvartetti. Wäinö Aaltosen museo, Turku OSMO TAPIO RÄIHÄLÄ: A Love Surplus. Uusinta Ensemble: Malla Vivolin (huilu), Markus Hohti (sello), Emil Holmström (piano). Helsingin Musiikkitalo OSMO TAPIO RÄIHÄLÄ: Soliloque. Uusinta Ensemble: Marko Portin (klarinetti), Jukka Harju (käyrätorvi), Anni Haapaniemi (oboe), Jani Niinimäki (marimba), Petri Kumela (kitara), Eija Räisänen (sopraano), Kai Rantala & Osmo Tapio Räihälä (elektroniikka). Helsingin Musiikkitalo SID HILLE: Feuer. Keski- Pohjanmaan konservatorion alumniorkesteri, joht. Juhani Lamminmäki. Schaumann Hall, Pietarsaari JOUKO LINJAMA: Laulusarja Kuin uni tenorille ja pianolle. Musiikkitalo, Camerata JOUKO LINJAMA: Quaranta mosaici sopra jan LEHtoLA per clarinetto ed organo. op.133. Helsingin tuomiokirkko. SÄVELLYSKONSERTIT: MATEI GHEORGHIUN SÄVELLYS- KONSERTTI Musiikkitalon harjoitussali A Story of the Sun and the Moon - orkesteri It s a Jester s Life - kamariorkesteri Dialogue with a Forbidden Muse - kamariorkesteri Zestrea lui Zamolxe - kuoro Sibelius Akatemian kapelimestareiden orekesteri ja kapelimestarit, vokaaliyhtye. JOUKO LINJAMAN 80-VUOTISJUHLA- KONSERTTI I Musiikkitalon Camerata-sali Kamarimusiikkia, kantaesityksenä laulusarja Kuin uni tenorille ja pianolle op. 98. JOUKO LINJAMAN 80-VUOTISJUHLA- KONSERTTI II Helsingin tuomiokirkko Urku- ja urkukamarimusiikkia, kantaesityksenä Quaranta mosaici sopra jan LEHtoLA per clarinetto ed organo. op.133. KOMPOSITIO 4 /

14 SIBELIUS-RAHASTON APURAHAT JA AVUSTUKSET Vuonna 1945 perustettu Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto jakaa Sibeliuksen syntymä-päivänä apurahoja säveltäjille ja sävellystilauksia tehneille tahoille. Yhteensä apurahoja ja avustuksia jaetaan euroa. Näiden maksamiseen on Teosto lahjoittanut suoraan Sibelius-rahastolle euroa. Suuruudeltaan yksittäiset tuki-summat ovat euroa. Työskentelyapurahan saavat seuraavat säveltäjät: AHVENJÄRVI, SANNA 5 000,00 GHEORGHIU, MATEI 3 000,00 HEININEN, MATTI 3 000,00 KANGAS, JUHO 5 000,00 KLAMI, MARKKU 4 000,00 Yhteensä ,00 Suomen Säveltäjät ry, Suomen kirjailijaliitto ry ja Finlands Svenska Författareförening jakavat yhteisesti Pegasos-avustuksia kotimaisen runoilijan tekstiin tehtävälle sävellykselle. Avustuksia voidaan myöntää yhteistyöprojekteissa niin säveltäjille kuin kirjailijoille. Varat näihin avustuksiin on saatu Kopioston edellä mainituille järjestöille maksamista valokopiointi korvauksista. Avustuksia jaettiin tänä vuonna yhteensä euroa seuraavasti: 1500,00 euroa SANNA AHVENJÄRVELLE tekstin tilaamiseen JENNI KINNUSELTA. 1500,00 euroa ANTTI AUVISELLE tekstin tilaamiseen HARRY SALMENNIEMELTÄ. 2000,00 euroa säveltäjä JUKKA-PEKKA LEHDOLLE ja runoilija LAURA PUROMIEHELLE yhteisen teoksen tekemiseen. Sävellystilauksia varten jaettiin avustuksia seuraavasti: Sävellystilausavustukset Tilaaja Säveltäjä Summa Teos ANTIKAINEN, PETRI HANNU POHJANNORO 2 675,00 Laulusarja bassobaritonille, sellolle, bassoklarinetille ja pianolle. DUO TIKSOLA VILLE RAASAKKA 2 000,00 Teos kahdelle viululle, 8 min. ENSEMBLE ADAPTER JOUNI HIRVELÄ 3 500,00 Teos huilulle, klarinetille, sellolle, harpulle, pianolle, lyömäsoittimille ja elektroniikalle, 10 min. KAMARIKUORO KAAMOKSEN KANNATUSYHDISTYS RY KAMARIKUORO KAAMOKSEN KANNATUSYHDISTYS RY PAOLA LIVORSI 1 500,00 Teos sekakuorolle, 5 min. LAURI MÄNTYSAARI 1 500,00 Teos sekakuorolle, 5 min. KLEEMOLA PATRIK MIKKO HEINIÖ 1 500,00 Teos soolokitaralle, 17 min. MUSICA NOVA HELSINKI LAURI SUPPONEN 1 800,00 Sooloteos kitaralle ja elektroniikalle, 15 min. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI PERTTU HAAPANEN 2 500,00 Teos muusikon barokkisoitinkokoonpanolle, 15 min. VIITASAAREN KESÄAKATEMIA SAMPO HAAPAMÄKI 4 000,00 Teos kamariensemblelle, 15 min. Yhteensä ,00 14 KOMPOSITIO 4 / 2013

15 MADETOJA-SÄÄTIÖN AVUSTUKSET Suomen Säveltäjät ry:n perustama Madetoja-säätiö julistaa haettavaksi avustukset, joita myönnetään Leevi Madetojan teoksiin liittyviin hankkeisiin sekä uusien suomalaisten sävellysten tilaamiseen. Avustuksia voidaan myöntää rajoitetusti myös uuden suomalaisen musiikin taltiointiin ja esittämiseen. Tuki on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille esiintyjille ja esiintyjäyhteisöille, jotka eivät saa huomattavaa julkista tukea. Avustusta hakee esiintyjä tai tilaaja, eikä sitä myönnetä jo toteutuneisiin hankkeisiin. Avustusta ei myöskään myönnetä hakijalle ja/tai säveltäjälle, jolla on säätiöstä tuettu keskeneräinen projekti. Avustusta ei voi saada liioin kahtena peräkkäisenä vuonna. Taltiointitukea voi hakea myös säveltäjä. Hakemuslomakkeita saa säätiön toimistosta ja verkkosivulta fi (Madetoja-säätiö). Hakemukset liitteineen on toimitettava (postileima) mennessä osoitteella: Madetoja-säätiö c/o Suomen Säveltäjät ry Runeberginkatu 15 A HELSINKI. Sähköpostitse tai kirjattuna kirjeenä toimitettuja hakemuksia ei oteta huomioon. Sävellystilauksia koskevissa anomuksissa on oltava mukana säveltäjän suostumus. Yhteisöjen tulee liittää anomukseensa uusin tilinpäätös ja talousarvio. Avustukset maksetaan jälkikäteen tiliselvitystä vastaan. Tiedusteluihin vastaa säätiön asiamies JARI ESKOLA, puh. (09) jari.eskola@composers.fi JATKOAIKAA! CALL FOR SCORES: PRELUDI KUHMONKAMARIMUSIIKKIIN? Kuhmon Kamarimusiikki on tarjoutunut avaamaan vuoden 2015 festivaalin jokaisen konsertin lyhyellä suomalaisteoksella yhdistyksemme 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Teosvalinnat tekee taiteellinen johtaja VLADIMIR MENDELSSOHN. Jos sinulla on 3-5 minuutin mittainen sooloteos jollekin orkesterisoittimelle tai pianolle, lähetä mennessä toimistoon teoksen nimi ja tieto siitä, löytyykö se Music Finlandin nuotistosta vai joltakin kustantajalta. Mikäli teos on uusi, lähetä se pdf:nä toimistoon sähköpostilla (jari.eskola@composers.fi). Yhdelle soittimelle saa lähettää vain yhden teoksen. Kysymykseen tulee myös moniosaisen teoksen osa, joka voi toimia itsenäisenä, konsertin avaavana teoksena. Tässä tapauksessa on selvästi merkittävä, mikä osa tulee kysymykseen tässä yhteydessä. Yhdistyksen toimisto kokoaa nuotit ja välittää edelleen Kuhmon kamarimusiikin toimistoon. ONNITTELEMME OSMO TAPIO RÄIHÄLÄ 50 v JOUKO LINJAMA 80 v CARITA HOLMSTRÖM 60 v Onnittelemme MATTHEW WHITTALLIA taiteellisesta tohtoritutkinnosta Sibelius- Akatemiassa. Onnittelemme KAIJA SAARIAHOA McGill-yliopiston myöntämästä kunniatohtorin arvonimestä. KOMPOSITIO 4 /

16 Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa. Yhdistyksen toimisto on joululomalla lähtien ja palailee paikalle loppiaiselta.