Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 31.3.

Transkriptio

1 LIITE 5 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Kuopio Water Cluster -kehittämishanke Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7213/ /2018/PSL Käsittelijä Viranomainen Kari Tarkiainen Pohjois-Savon liitto Hakijan virallinen nimi Savonia-ammattikorkeakoulu oy Osatoteuttajat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Tukimuoto Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan kehittämishanke Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Vesivarojen riittävyys ja puhtaus ovat globaalisti uhattuna lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutos aiheuttaa toisaalta vesivarojen niukkuutta laajoille alueille maapalloa, sekä toisaalta äkillisiä, hyvin runsaitten vesimassojen hallintatarpeita. Samanaikaisesti väestön kasvu ja kaupungistuminen, sekä teollisen tuotannon ja resurssitarpeitten jatkuva kasvu aiheuttavat suuria haasteita vesien puhtaudelle. Nämä globaalit ajurit luovat tarpeen kehittää uusia entistä tehokkaampia teknologioita sekä vesien puhdistukseen, että vesivarojen entistä kokonaisvaltaisempaan hallintaan ja kierrätykseen. Saman aikaisesti koko vesisektorin tulee kehittyä kohti resurssiviisautta muuntaen vedenpuhdistusprosesseja osaksi kiertotalouden tuotantoprosesseja ja ns. nollakiertoja. Nämä tarpeet avaavat kasvavia markkinoita uusille innovaatioille ja teknologioille, jotka kykenevät entistä tehokkaammin ratkomaan edellä kuvattuja haasteita. Vesialan keskeisten haasteitten ratkaiseminen edellyttää uusia innovaatioita sekä kyvykkyyttä yhdistää monialaista osaamista toimiviksi käytännön ratkaisuiksi. Käytännön ratkaisut tulee lisäksi pystyä testaamaan ja todentamaan niissä olosuhteissa, joissa ko. teknologioiden odotetaan toimivan. Tämän kaltainen proof of concept tyyppinen testaus- ja tuotekehitystoiminta on välttämätön osa uusien teknologioiden tuotekehitysprosessia ja markkinoille pääsyä. Lisäksi vesialan haasteitten ratkaiseminen edellyttää monialaista yhteistyötä eri teollisuusalojen sekä teknologiatoimittajien ja palvelun tuottajien välillä. Uusimman tieteellisen tiedon jalkauttaminen ja muokkaaminen käytännössä toimiviksi sovelluksiksi edellyttää myös kiinteää ja entistä tavoitteellisempaa yhteistyötä tiedemaailman, tuotekehitystä ja testauspalveluita tuottavien tahojen, sekä yritysmaailman edustajien välillä. Tämä vaativa yhteistoiminta on monen pk-yrityksen kehittymisen pullonkaulana resurssien vähäisyydestä johtuen. Lisäksi eri teollisuusalojen riittävän syvällinen tuntemus ja verkostojen puute on usein esteenä erityisesi pk-yritysten pääsylle teollisuuden teknologiatoimittajiksi.

2 2 (5) Kuopio Water Cluster -kehittämishankkeessa Pohjois-Savon alueelle muodostetaan laaja-alainen vesialan teollisen mittakaavan TKI-ympäristökokonaisuus (Kuopio Water Cluster R&D Factory), jolla on valmiudet ja kyvykkyys testata ja kehittää uusia innovaatioita vesien puhdistukseen, kierrätykseen, monitorointiin ja mallinnukseen, sekä vesivarojen hallintaan liittyen. Klusterista muodostetaan yksi tiivis toiminnallinen kokonaisuus, joka kykenee vastaamaan yhden luukun periaatteella vesialan yritysten tuotekehitys- ja testauspalvelutarpeisiin. Klusterin toiminnassa tähdätään tavoitteelliseen, yritysten tuotekehitystä ja uusia innovaatioita suoraan ja tehokkaasti palvelevaan toteutusmalliin. Tämän kehittämishankkeen toteutusta tukee rinnalla haettava Kuopio Water Cluster -investointihanke ja sen puitteissa tehtävät strategiset laiteinvestoinnit. Kuopion vesiklusterin keskeisiä toimijoita ovat: Savonia-ammattikorkeakoulu oy (Savonia), Itä-Suomen yliopisto (UEF), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Geologian tutkimuskeskus (GTK), sekä Luonnonvarakeskus (Luke), jotka kaikki liittyvät oman osaamisprofiilinsa mukaisesti tähän kokonaisuuteen. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Savo Seutukunnat Kuopion Kunnat Kuopio Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta Kuopion Water Cluster -kehittämishankkeella vahvistetaan Kuopion tiedepuiston ja laajemminkin maakunnan vesiklusterin yhteistoimintaa, toimintaedellytyksiä ja kykyä auttaa vesialan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintoja valikoitujen kärkiosaamisalueiden osalta. Hanke tukee uuden yritystoiminnan muodostumista Pohjois-Savon alueelle perustuen Kuopion laaja-alaiseen vesialan osaamiseen ja TKI-infraan. Kuopion vesiklusterin toimijoita ovat: Savoniaammattikorkeakoulu Oy, Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Geologian tutkimuskeskus, sekä Luonnonvarakeskus. Nämä osallistuvat osaamisprofiilinsa mukaisesti hankeparin toteutukseen. Kehittämishankkeen rinnalla konsortio hakee Kuopio Water Cluster -investointihanketta, millä vahvistetaan Kuopion vesiklusterin tutkimus-, kehitys- ja testausinfraa. Kokonaisuutta käsitellään rahoitusteknisesti kehittämis- ja investointihankeparina. Hankehakemuksesta on saatu kaksi lausuntoa. Toinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, jonka myönteinen arvio puoltaa hankkeen rahoitusta. Arvio on puolueeton viranomaisarvio. Toinen lausunto on Aalto-yliopistolta, joka oli kriittinen arvio hankkeesta. Aalto-yliopistolla on omaa vesialan kehittämistoimintaa. Hankkeeseen liittyviä muita hankkeita ovat mm: Kaivosvesiosaamisen verkosto (KaivosVV) A70094, Rae - ravinteet euroiksi (13737), Iisalmen reitin kunnostushanke, Pohjois-Savon nurmituotanto muuttuvassa ilmastossa (POSAILMU S12401), Alueellisen ympäristöosaamisen kehittäminem, olosuhdesäädeltävä pintavaluntasimulaattori (SIMU A32349), Pohjois-Savon pohjavesien suojelusuunnitelma hanke, Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit hanke, RavinneRenki - (10348), Lantalogistiikka - (10347), Pohjois-Savon vesistöalan osaamisen ja infrastruktuurin kehittämissuunnitelma (Vesi-Infra), iformine-hanke (EAKR). Lisäksi: WaterPro NPA-ohjelmahanke, DeepCleanTech-hanke (Business Finland), MoreCover (EIT Rawmaterial), SO4Recovery (EIT Rawmaterial), Sisävesien ravinnekuormitus (FOKUS I), Sisävesien ravinnekuormitus (FOKUS II), TehoToimi - Tilatason toimien ympäristö- ja kustannustehokkuus nautakarjatiloilla (MAKERA ), Valio Oy:n SIMU:un kohdistuva tilaustutkimusrahoitus, KiertoVesi, DVDSome (Suomen Akatemia ) ja Kryptosporidioosi nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa (MMM, Makera 1473/2018).

3 3 (5) Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus ,17 2 Kuntien rahoitus 0 0,00 3 Muu julkinen rahoitus ,83 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Pohjois-Savon maakuntavaltuuston ja Pohjois-Savon MYR:n linjausten mukaan maakunnan kärkialoihin liittyvää kehittämistoimintaa on syytä koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Sen sijaan että yhteistyön tiivistäminen pyrittäisiin tekemään yksittäisten erillishankkeiden kautta, toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan laajemmassa yhteistyössä, konsortiohankkeiden kautta, kuten tässä Water Cluster - hankekokonaisuudessa on tarkoituksena. Pohjoissavolainen vesiosaaminen ja vesiklusteri arvioidaan jo nykyiselläänkin vahvaksi eurooppalaiseksi toimijaksi. Nyt käsittelyssä olevan kehittämis- ja investointihankkeen myötä osaaminen ja konsortion vaikuttavuus vain kasvaa, samalla kun myös laitekannalla voidaan osoittaa että sen myötä pystytään vastaamaan lähes minkälaiseen elinkeinoelämältä tulevaan kehittämis- ja tki-toimintaan tahansa. Kuopion vesiklusterikokonaisuus edistää uuden liiketoiminnan syntyä sekä houkuttelee investointeja alueellemme, vrt. Health Kuopio. HALLINNOLLINEN TASO hankkeen kuluessa ja erityisesti sen jälkeen: - Hankeaikana vesiklusterin toiminta organisoidaan perustamalla erillinen koordinointielin (Cluster Engine), joka koostuu vesiklusterin muodostavien organisaatioitten johdon sekä elinkeinoelämän edustajista. Organisoitumista ja sitoutumista klusterin toimintaan vahvistetaan lisäksi erillisellä yhteistyösopimuksella, jossa määritellään eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet klusterin toimintaan liittyen. Nimenomaan organisaatioiden johdon tuki ja sitoutuminen ja sitova sopimus organisoitumiseksi on tärkeä osa hankkeen onnistumista ja hankkeen jälkeistä aikaa ns. pysyvän rakenteen muodostumisen kannalta. - Lisäksi em. Cluster Enginen rinnalle muodostetaan ns. Business Engine toiminto koordinoimaan klusterin operatiivista tasoa sekä erityisesti klusterin yritysyhteistyötä ja yhteistoimintaa muitten Kuopion tiedepuistoon muodostettavien osaamiskeskusten, kuten Digi Centerin ja Business Centerin kanssa. Business Enginen tueksi perustetaan myös eri tutkimusalojen vastuututkijoista muodostettava TKI-ryhmä. OPERATIIVINEN TASO hankkeen aikana ja pysyvästi sen jälkeen: Kokonaisuus muodostuu perustettavasta vesialan TKI-ympäristökokonaisuudesta (Kuopio Water Cluster R&D Factory) joka jatkaa TKI-toimintojen toteuttamista ja edelleen kehittämistä hankkeen jälkeen organisaatioitten muodostamana yhteenliittymänä. Tarkempi organisoitumismuoto päätetään mukana olevien organisaatioitten kesken kehittämishankkeen aikana. Vesiklusterin puitteissa muodostettavia valikoituja tuotekehitysryhmittymiä ovat, Veden käsittelyn mikrobiologisten sovellusten tki-ryhmä, Veden käsittelyn fysikaalis-kemiallisten sovellusten tki-ryhmä, Vesiympäristöt, monitorointi ja

4 4 (5) mallinnus tki-ryhmä sekä Smart Solutions for Water Safety tki-ryhmä. Hankekonsortion kanssa yhteistyötä tekee kansallisesti ja alueellisesti jopa n. 80 yrityksen ja organisaation joukko. Mainitaan tässä niistä joitakin. Yrityskumppaneita ovat mm. Sulfator Oy, Stora Enso Oy, Agnico Eagle Finland Oy, Valmet Oy, Led Future Oy, Metgen Oy, BioSO4 Oy, Sansox Oy, Finnish Mineral Group Oy, Belveder Mining Oy ja LTU Business Ab, Valio Oy, Yara Oy, Keliber Oy, sekä Pohjois-Savon alueella toimivat maatilayritykset, sekä Preventos Informatics Oy, Aquamatrix Oy, Fluidit Oy, Econet Oy ja KeyPro Oy. Hankekokonaisuus on suuri ja merkittävä koko Pohjois-Savon maakunnan vesiosaamisen kehittymisen kannalta ja sillä tulee olemaan vaikuttavuutta myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Hanketoimijakonsortio osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin vesiosaamisverkostoihin mittavasti, bencmarkkaa muiden klustereiden toimintoja, osallistuu kv. seminaareihin, jne. Esimerkiksi Euroopassa on useita vesialan tutkimuskeskittymiä. Näistä parhaimmistoon arvioidaan Kuopion tiedepuiston näkökulmasta Hollannissa ja Norjassa sijaitsevat keskittymät, joita olivat: Leeuwarden Water Campus (Wetsus, CEW, Water Alliance) ja Deltares Hollannista, sekä NTNU ja SINTEF Norjasta. Näiden tkikeskittymien kautta Kuopion malliin on hahmotettu oma paikallinen sovellutus pysyvälle organisoitumismallille, niiden ansaintalogiikkaan sekä yhteistyön toteutusmalliin yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Varsinainen työ, työpaketit ja kehittämisen muodot ja yhteistyö jakautuvat seuraavasti. Siitä muotoutuu myös hankkeen ja konsortion tulevaisuuden turvaava ansaintalogiikka. Savonia-amk tekee pilotointi- ja testauspalveluja yrityksille. GTK ja LUKE tuottavat tutkimus- ja asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. THL ja UEF osallistuvat yksin ja konsortiona kansalliseen ja kv. hanketoimintaan + tarjovat myös tutkimustietoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Tutkimustiedon kautta saatavia tuloksia voidaan pilotoida ja testata uudessa laajennetussa konsortiossa ja vesilaboratoriossa. Hakijakonsortion kaikki toimijat sitoutuvat rahoittamaan hanketta merkittävästi omilla rahoituksillaan. Se osoittaa, että konsortion osat uskovat hankkeeseen ja hankkeen jälkeiseen tulevaisuuteen. Konsortion liikevaihdon lähtötaso on aluksi n. 1 miljoona euroa/v. Kasvun on tarkoitus olla tasaista ja liikevaihdon kasvun odotetaan olevan muutaman vuoden kuluttua n. 2 Meurossa/v. Tämän on tarkoitus syntyä mm. palveluliiketoiminnasta, tilaustutkimuksista, tuotetestauksista, proof of concep -koeajotoimista, jne. Karkeasti arvioitu pysyvän toiminnan ansainta muodostuu alustavasti seuraavalla jaolla: - Myytävänä palveluna toteutettava TKI-liiketoiminta (50 %) - Julkisrahoitteiset TKI-hankkeet (35 %) - Jäsenmaksut ja avustukset (5 %) - Osakasorganisaatioitten rahoitus: - Omarahoitusosuudet (5 %) - Strateginen kehittämisraha (5 %) Kuopioon perustettavan yksikön toiminnassa pyritään keskittymään suoraviivaiseen testaus- ja pilotointipalvelutoimintaan sekä tilaustutkimustoimintaan vesiklusterin keskeisille asiakasryhmille. Kuopion vesiklusterin keskeisiä asiakasryhmiä ovat mm.: - Vesialalle pyrkivät Startup-yritykset - Vesialalla jo toimivat PK-yritykset - Isot teknologiatoimittajat (ns. veturiyritykset) - Vesi-intensiivinen teollisuus - Maatalous ja vesihuoltosektori

5 5 (5) Työnjaon osalta Vesiklusteri keskittyy yrityslähtöisten palvelututkimusten sekä testaus- ja tuotekehitystoimeksiantojen toteutukseen. Mentäessä innovaatioiden kaupallistamisvaiheeseen, tukeutuu perustettava TKI-yksikkö Kuopion tiedepuistoon perustettavaan Business Centeriin ja sen yrityspalveluihin. Tällä toimintamallilla Pohjois-Savoon muodostetaan vesialan TKI-kokonaisuus, joka sisältää kolme keskeistä osa-aluetta: perustutkimuksellisen osan (taustaorganisaatioitten olemassa olevat perustehtävät), tehokkaasti toimivan tuotekehitys- ja testauspalveluyksikön (Kuopio Water Cluster), sekä syntyvien tuotteitten ja palveluitten kaupallistamista edesauttavan Business Centerin yrityspalvelutoimintoineen. Pysyvästä organisoitumisesta on laadittu hanketoimijoiden kesken aiesopimus, joka työstetään lopulliseksi pysyvän organisaation sopimukseksi hankkeen alkupuolella, n. 1-1,5 vuoden kuluessa, jonka juridinen muoto on osakeyhtiö, yhdistys, sopimuksellinen konsortio tai vastaava. Perustettava Pohjois-Savon alueen Water cluster nostaa maakunnan osaamisen ja tutkimuksen tasoa. Lisäksi tuoteja kehittämistoimintojen sekä laitekannan vahvistaminen merkitsee täysin uusia kehittämisavauksia antaen entistä paremmat mahdollisuudet osallistua kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin sekä vesialan kehittämistoimenpiteisiin. Hanke edistää uusien tuotteiden ja yritystoiminnan syntymistä maakuntaan sekä uusien innovaatioiden kaupallistamista ja markkinoille pääsyä. Hankeparin kokonaiskustannukset ovat suuret, sillä hankkeeseen on koottu viiden (5) eri organisaation toimenpiteitä. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa yleisinä painopisteinä korostetaan, että tki-ympäristöjä tulee koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti ja tavoite on hyödyntää näitä ympäristöjä tehokkaasti tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa. Kuopio Water Cluster -hankepari vastaa tähän näiltä osin hyvin. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Hanke (kehittäminen) sopii hyvin kestävää kasvua ja työtä, Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan 2, erityistavoitteesta 4.1. rahoitettavaksi. Hankkeen tuloksena tavoitellaan alueelliseen vahvuuteen ja älykkääseen erikoistumiseen perustuvaa innovaatiokeskittymään, joka tosin aikaisemminkin on ollut jo olemassa, mutta joka saa hankkeen kautta täysin uuden ja vahvemman merkityksen. Hanke täyttää erittäin hyvin Pohjois-Savon maakuntaohjelman kriteerit ja vastaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tavoitteisiin, jonka mukaan tki-ympäristöjä tulee koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, verkostoitua kansallisesti ja kansainvälisesti ja tavoite on hyödyntää näitä ympäristöjä tehokkaasti tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa. Hankkeen tavoitteitten toteutumista tukee rinnakkaishankkeena toteutettava Kuopio Water Cluster -investointihanke, jonka puitteissa tehdään tarvittavat strategiset investoinnit uusimpaan TKI-laitekantaan kunkin toimijan osaamisprofiilin mukaisesti. Hankevalintapisteet 41/65. Edellä mainituin perusteluin hanketta esitetään rahoitettavaksi kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.