Sisällys. Toiminta-ajatus. GTK:n tulosalueet. GTK:n tutkimusohjelmat. Pääjohtajan katsaus Toimintavuosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Toiminta-ajatus. GTK:n tulosalueet. GTK:n tutkimusohjelmat. Pääjohtajan katsaus... 3. Toimintavuosi 2014... 4"

Transkriptio

1 Geologian vuosi 2014

2 2 GTK lyhyesti Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin GTK:n tulosalueet Sisällys Pääjohtajan katsaus Toimintavuosi Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Energiahuolto ja ympäristö Maankäyttö ja rakentaminen Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Geotiedon jakelu Kansainvälinen toiminta Henkilöstö Energiahuolto ja ympäristö Geologia harrastuksena ja tieteenä Maankäyttö ja rakentaminen GTK:n tutkimusohjelmat Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energia Merigeologia ja globaalimuutos Yhdyskuntarakentaminen Pohjavesi ja kiviainekset Painopaikka: Juvenes Print Kannen kuva: Pekka Beloff Kuvat: GTK, Esko Koistinen, GTK, Jari Väätänen, GTK, Lehtikuva Tekstit: Jaana Ahlblad, Lepänlehti Oy, Marie-Louise Wiklund, GTK Taitto: Mainostoimisto SST Oy

3 Pääjohtajan katsaus 3 Koko Suomen GTK Hyvä lukija, olemme kehittämässä Geologian tutkimuskeskuksesta entistäkin parempaa yhteistyökumppania. Haluamme olla aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on mukana mahdollistamassa geologisten alojen investointeja Suomeen. Tahdomme mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun, kustannustehokkaan toiminnan ja yritysten uudet avaukset kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Meidän on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme tarpeet. GTK:n pitää kytkeytyä luontaisesti asiakkaan arvoketjuihin ja tuottaa vielä aiempaa enemmän sitä lisäarvoa, jota geologialla voi tuottaa. Olen vilpittömän tyytyväinen henkilöstömme korkeaan osaamiseen ja sitoutuneisuuteen. GTK on tutkimuslaitoksena moniosaaja ja useissa tärkeissä kärkialueissa GTK:laisten osaaminen on huippuluokkaa. Tämän osaamispääoman jalostaminen asiakkaiden hyödyksi on keskeinen päämäärämme. Fraser-instituutin mukaan Suomi on maailman houkuttelevin alue kaivostoiminnalle. Suomen, käytännössä GTK:n, geologiset aineistot määriteltiin maailman parhaiksi jo kolmannen kerran peräkkäin. Kaivosteollisuus elää juuri nyt hiljaisempaa vaihetta, mutta se ei tarkoita, etteikö kaivannaisteollisuuden eteen tehtäisi töitä. Päinvastoin. Suomen mineraalivarannot ovat merkittäviä, joten investointien ja työpaikkojen takia töitä pitää tehdä nyt erityisen ponnekkaasti. Pyrimme tehokkaasti edistämään muun muassa digitaalisten innovaatioiden ja cleantech -ratkaisujen kehittämistä. Uskomme, että kaavoituksessa ja rakentamisessa voidaan säästää merkittäviä summia, jos GTK:n osaamista ymmärretään täysimääräisesti hyödyntää. Geologian ala on hyvin kansainvälinen. Yritykset, tutkimustyö ja rahoitusinstrumentit ovat globaaleja. GTK:n tehtävä on auttaa asiakkaitaan kansainvälisessä ympäristössä ja tuottaa maailmanlaajuisesti kiinnostavaa tutkimustietoa. GTK toimii mielellään verkostoveturina vientikonsortioissa, joiden kautta yritykset voivat saada tilauksia Suomeen. Pyrimme osaltamme tukemaan kotimaista taloutta ja tarjoamaan laajempaa hyötyä yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Haluamme mahdollistaa kasvua, investointeja ja työtä kaikkialla Suomessa. Viestinnällä on tehtävässä tärkeä rooli, kertomisen velvoite on meidän. GTK:lle koko Suomi on tärkeä. Mika Nykänen pääjohtaja

4 4 Toimintavuosi 2014 Kaivannaisteollisuus (3,4) Muut asiakkaat (0,3) Tulot EU:lta (0,5) Tulot asiakasryhmittäin Vuonna 2014 (miljoonaa euroa) Vientiprojektit (2,5) GTK numeroin Valtionhallinto (2,2) Tulorahoitus Kuntasektori (1,3) Muu elinkeinoelämä (2,3) Bruttomenot, M 49,8 52,5 Kokonaistulot, M 12,5 11,9 Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 8,2 7,3 Henkilöstö, henkilötyövuodet Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 54, Rahoitusrakenteen kehitys Vuonna (tuhatta euroa) Yhteensä 12,5 miljoonaa euroa Luonnonvarojen pitkäjänteinen arviointi tuo lisäarvoa yhteiskunnalle GTK on osa työ- ja elinkeinoministeriön konsernia (TEM). Toteutamme ministeriön asettamia tutkimus-, elinkeino-, energiaja ympäristöpoliittisia linjauksia. Kohdennamme toimintamme pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti vastuullisen raaka-aine- ja energiahuollon sekä alueellisesti tasapainoisen kehityksen edistämiseen. Luonnonvarojen pitkäjänteinen arviointi luo mahdollisuuksia mineraalisten raaka-aineiden sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle. GTK:n rahoitus jakautuu talousarviorahoitukseen sekä maksullisen ja yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tulorahoitukseen. GTK:n kokonaisrahoitus vuonna 2014 oli 49,8 M. Tärkein palvelujemme käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä ja merkittävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus. GTK:laisia on yhteensä 550 henkilöä viidellä paikkakunnalla Suomessa. Tutkimuslaitosroolin mukaisesti vaikuttavuudessamme on kaksi keskeistä osaa. Toiminnan tulosten konkreettinen lisäarvo syntyy suorasta asiakasvaikuttavuudesta ja lisäarvosta asiakkaan ja hyödynsaajan arvoketjuun. GTK:n roolillinen tuki taas liittyy Oma budjettirahoitus Ulkopuolinen rahoitus

5 Toimintavuosi SUOMALAINEN KÄYTTÄÄ ELÄMÄNSÄ AIKANA KILOA RAUTAA KILOA ALUMIINIA KILOA KUPARIA KILOA SINKKIÄ MAANKAMARASTA SAATAVA MINERAALINEN HYÖTYAINES N KG/ASUKAS/VUOSI arvoverkostojen toimintaan, päätöksentekoon ja pitkän aikavälin yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Suoraa yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottavat laajat GTK:n laatimat asiantuntijalausunnot mm. kaivostoiminnan lupakysymyksiä ja kaavoitusta koskien sekä asiantuntijaosallistuminen useisiin erilaisiin maankäyttöä ja säädöstoimintaa koskeviin työ- ja valmisteluryhmiin. Muutos on alkanut GTK on erinomainen tutkimuslaitos, se on todettu ulkomaisissakin vertailuissa. Vuosi 2014 oli GTK:n johtokunnan näkökulmasta alku alan muutokselle, johon GTK:ta tarvitaan mukaan. Talvivaara-keskustelu toi esiin sen, että Suomessa tarvitaan neutraalia tiedonvälittäjää. Kansalaisille on välitettävä viestiä siitä, miksi kaivoksia tarvitaan. Tuulivoimala tai hybridiauto ei rakennu ilman harvinaisia maametalleja tai kuparia. Vettä ei voi puhdistaa eikä lasia valmistaa ilman mineraaleja. Esimerkkejä on runsaasti. Kaikki, mikä ei kasva, on kaivettava maasta. GTK toimii mielestäni luontevasti yliopistojen ja teollisuuden välimaastossa. Geoala tarvitsee nyt myös sosiaalista hyväksyntää, jota voi tukea avoimen viestinnän keinoin. On hyvä ymmärtää, että globaalisti ajatellen tarkan ympäristölainsäädännön ansiosta Suomessa on hyvä tehdä kestävää kaivostoimintaa. Ulkomaista pääomaa tarvitaan siksi, että malminetsintä, lupaprosessi, kaivoksen suunnittelu ja perustaminen on varsin kallista. Tällaisia rahoittajia ei löydy Suomesta montaa. GTK avaa hyvin ulkomaisia ovia suomalaisille yritykselle. Tutkimuskeskus on myös tuottanut paljon hyvää Oy Suomi Ab:lle. GTK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisikin tuoda numeerisesti näkyviin, jotta poliittisessa päätöksenteossa ymmärrettäisiin, että keskuksen on tärkeää voida jatkaa nykyisen kokoisena. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon maan alle, ja tästä kallioperä-, maaperä- ja pohjavesitutkimuksesta voitaisiin paketoida vientiosaamista. Samoin geoenergiaan liittyvästä osaamisesta, kuten maalämmön ja maakylmän hyödyntämisestä, olisi mahdollista tehdä vientituote. GTK:n rooli voisi olla osaamisensa puolesta tässä merkittävä. Vuosi 2014 nykäisi päälle uuden vaihteen. Jotta uutta mahtuu mukaan, jotain vanhaa on tiputettava pois, mutta erinomaiselta pohjalta voimme mennä eteenpäin. Tarmo Tuominen GTK:n johtokunnan puheenjohtaja Nordkalk Oy:n toimitusketjusta vastaava johtaja

6 6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Metallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina (tuhatta tonnia) Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Kobolttirikaste Lähde: Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2/2014, sivut TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. Kaivosteollisuuden avainluvut 2013 Kaivosten lukumäärä 46 Liikevaihto, M Henkilöstö Kokonaislouhinta, miljoonaa tonnia 79,4 Lähde: Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2/2014, sivu 8. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. GTK:n löytämiä kaivostoimintaan johtaneita malmiesiintymiä Kromi Nikkeli Kupari Sinkki Kulta Korsnäs Suurikuusikko Pahtavaara Kemi Juomasuo Vihanti Otanmäki Hitura Talvivaara Makola Tainiovaara Kangasjärvi Petolahti Pampalo Outokumpu Hammaslahti Virtasalmi Ylöjärvi Kitula Mineraalisten raaka-aineiden tarve kasvaa GTK:n keskeisenä tehtävänä on sovelletun perustiedon, asiantuntemuksen ja palveluiden tuottaminen Suomen kansainvälistyneelle mineraalialalle. Tutkimustoimintamme keskittyy kestävään kaivostoimintaan, materiaalitehokkuuteen ja koko raaka-aineketjun hallintaan. Niissä yhteistyö kasvattaa merkitystään. Vuonna 2014 jatkoimme kestävän mineraalialan toimintaedellytysten luomiseen tähtäävää toimintaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. Tutkimustoimintamme jatkui vahvana Tekesin yhteisrahoitteisessa Green Mining -ohjelmassa. Toimintarooliamme malmitutkimuksessa suunnattiin kallioperän 3D-rakenteiden ja malmiutumisprosessien tutkimukseen tavoitteena Suomen kallioperän malmipotentaalin parempi tunteminen ja mineraalialan pitkäjänteisen kehittymisen turvaaminen. GTK:lla on tärkeä rooli TEM:n johdolla muotoillun cleantech -aihepiiriin kytkeytyvän Kestävä kaivannaisteollisuus -toimenpideohjelman toteuttamisessa. Kaivannaisalan uusi tutkimusstrategia julkistettiin huhtikuussa Valmistelua veti GTK. Osallistuimme myös aktiivisesti valtioneuvoston luonnonvaraselonteon päivittämiseen. GTK:n panostus EU-tasoiseen mineraalialan toiminta- ja rahoitusohjelmien valmisteluun on vahvaa, keskeisinä foorumeina mm. EIP-RM (European Innovation Partnership-Raw Materials), EIT (European Institute of Innovation and Technology) sekä Horizon puiteohjelma, joissa mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvät hankehaut nousivat vuonna 2014 vahvasti esille. Merkittävänä saavutuksena oli EIT:n päätös valita raaka-aineisiin liittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisö -haun (KIC) voittajaksi konsortio, jossa GTK:lla on yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa vahva edustus. Espoon Otaniemeen syntyvä KIC-aluekeskus avaa GTK:lle merkittäviä mahdollisuuksia mineraalialan liiketoiminnan edistämisessä osana vahvaa eurooppalaista konsortiota. Malminetsintää suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella koskeva opas (MEKO) valmistui Viranomaisten kaivoslupaprosesseja koskevia lausuntoja laadittiin aktiivisesti.

7 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 7 SUOMESSA LOUHITTIIN VUONNA 2013 YHTEENSÄ 79 MILJOONAA TONNIA METALLI- JA TEOLLISUUSMINERAALEJA LÄHDE: KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMIALARAPORTTI 2014 ProMine palkittiin Euroopan parhaana GTK:n koordinoima ProMine-projekti palkittiin parhaana EU:n 7:nnen puiteohjelman Industrial Technologies -projektina. Vuosina GTK:n vetämässä projektissa työskenteli yli 400 asiantuntijaa geologian, metallurgian, biokemian, elinkaarianalytiikan, ympäristötutkimuksen ja tiedonvälityksen aloilta 11 maasta. ProMinen ansioksi luettiin vahva vaikuttaminen Euroopan komission raaka-ainealoitteeseen ja uuteen raaka-aineisiin liittyvään innovaatiokumppanuuteen. On odotettavissa, että projektissa kehitetyt tuotteet ja tuotantomenetelmät auttavat Eurooppaa tekemään harppauksen kohti kestävämpää kaivosteollisuutta. Kohti uusia esiintymiä Kaivosteollisuus haluaa edistää Green Mining -hankkeita. Uudet näytteenottomenetelmät kajoavat mahdollisimman vähän ympäristöön. Esimerkiksi puun kaarnasta voidaan analysoida, onko puu imenyt maasta metalleja. Myös vedestä ja lumesta voidaan selvittää, onko alueella paljon joidenkin metallien pitoisuuksia. Uudet menetelmät esiintymäpotentiaalin tarkentamiseksi ovat myös aiempaa nopeampia ja edullisempia. Tällaisia yhteistyöprojekteja kaivosteollisuudella on parhaillaan GTK:n kanssa. Suomalainen geologian osaaminen on kansainvälistä tasoa ja tutkimusta tehdään paljon. Pyhäsalmen kaivoksestakin on tulossa uusia julkaisuja, jotka on tehty yhteistyössä GTK:n tutkijoiden kanssa. GTK on tehnyt kaivoksen alueella paljon myös ympäristöalan tutkimusta. Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivos on Euroopan syvin. Alueen malmivarat ovat hupenemassa, joten kaivostoiminta loppuu muutaman vuoden kuluttua. Kaivoksesta saattaa tulla astrofysiikan tutkimuslaitos, sillä liki 1,5 kilometrin syvyinen kallioluola eristää hyvin kosmista taustasäteilyä. Yksi vaihtoehto on käyttää kaivosta tuuli- ja aurinkoenergian varastoimiseen pumppuvoimalaitoksena. Erittäin kiinnostava ajatus on myös selvittää kalliolämpöenergian käyttöä kairaamalla tutkimusreikiä jopa neljään kilometriin saakka. Tässäkin tarvittaisiin GTK:n asiantuntemusta. On ollut hienoa oppia malmin kiertokulku sen etsimisestä ja löytämisestä kaivoksen perustamiseen ja tuotannon ohjaukseen ja lopulta kaivoksen sulkemiseen. Malmin löytäminen on monitieteellistä palapeliä, mukana on kemiaa, fysiikkaa ja maantiedettä. Geologiaa oppii parhaiten näkemällä kiviä ja malmeja. Toivoisin kouluihin lisää geologian opetusta, sillä jokaisen olisi hyvä ymmärtää, miksi kaivoksia perustetaan ja mihin mineraaleja tarvitaan. Autosta tai kosketusnäyttöpuhelimesta vain harva olisi valmis luopumaan. Timo Mäki päägeologi Pyhäsalmi Mine Oy

8

9 SUOMEN YLEISIMMÄT MALMIMINERAALIT OVAT KULTA, KROMI, KUPARI, NIKKELI JA SINKKI.

10 10 Energiahuolto ja ympäristö Luonnontilaisia soita (47,7) Soiden käyttö Suomessa (prosenttia) Suomen energiakulutus Energian kokonaiskulutus 2014, ennakkotieto (prosenttia) Puupolttoaineet (24,9) Muut (3,4) Tuulivoima (0,3) Vesivoima (3,5) Turve (4,6) Lähde: Turveteollisuusliitto Ojitettu metsätalouden tarpeisiin (52,3) Öljy (23,0) Ydinenergia (18,4) Tutkimustavoitteet tukevat vähähiilistä energiatuotantoa Energiasektorilla GTK jatkoi toimintaansa energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi ja vähäpäästöisen energiatuotannon lisäämiseksi. Tuemme tutkimustoiminnalla tavoitteita energian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisen tuotannon edistämiseksi. Painopisteinä olivat toisaalta pitkäjänteinen turvevarojen kartoitus ja toisaalta pääosin maksullisiin toimeksiantoihin perustuva geoenergian hyödyntämistä sekä käytetyn ydinpolttoaineen turvallista loppusijoittamista palveleva tutkimus. Toimintamme painopiste oli voimavarojen käytön osalta edelleen turvevarojen kartoituksessa. Kartoitusta on ministeriön toimeksiannosta tehty järjestelmällisesti 1940-luvulta lähtien. Vuonna 2014 kartoitimme soita 278 km 2. Kartoituksen tulokset julkistetaan tätä nykyä turvetilinpidon verkkopalvelussa. Palvelusta on saatavissa suokohtaista ja alueellista tietoa teollisesti Sähkön nettotuonti (4,8) Maakaasu (6,8) Lähde: Tilastokeskus, stat.fi Hiili (10,1) Suomen virallinen tavoite geoenergian tuotannolle vuosiin on 8 terawattituntia. Tavoitetta voidaan GTK:n näkemyksen mukaan merkittävästi nostaa.

11 Energiahuolto ja ympäristö 11 SUOMESSA ON MILJOONAA HEHTAARIA TURVEMAATA 9TURVETUOTANNOSSA NIISTÄ ON 0,7 %. TÄLLÄ KATETAAN 6 % SUOMEN KOKONAISENERGIANKULUTUKSESTA. hyödynnettävistä turvevarannoista, ja se on määritelty kattamaan myös kansallisen turvestrategian tavoitteet soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä soiden käyttöön liittyvät rajoitteet. Suomen geoenergiapotentiaalin kokonaisarviointi käynnistyi vuonna 2014 valtakunnallisen maanpeitepaksuusteeman ensimmäisen version toteutuksella. Tavoitteena on geoenergian käytön edistäminen ja tietopohjan tuottaminen uusien energialinjauksien pohjaksi. GTK:n alustavan arvion mukaan Suomen geoenergiapotentiaali ylittää valtioneuvoston energiaselonteossa (2013) lämpöpumpuille asetetun tavoitteen. Maksullisina toimeksiantoina tehtävät geoenergiatutkimukset (maa- ja kalliolämpö) jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin integroitavat lämmitys- ja viilennysratkaisut. Käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen loppusijoitukseen tähtäävä tutkimus jatkui kansainvälisessä tutkimusverkostossa ja voimayhtiöiden toimeksiantoina. Kallio tallettaa ydinjätteen Suunnitelmat ydinjätteen loppusijoitusta varten ovat Suomessa varsin pitkällä. Käytännön töissä olemme maailmanlaajuisesti pisimmällä, sillä loppusijoituspaikka on valittu ja Onkalotutkimustilassa on analysoitu kallioperän ominaisuuksia tästä näkökulmasta jo yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä Posiva tekee uutta paikkakuvausta, jota vaaditaan käyttöluvan saamiseksi maanpäälliselle kapselointilaitokselle ja maanalaiselle loppusijoitustilalle. Geologia on oleellinen osa jokaisessa vaiheessa ydinjätteen säilömissuunnitelmissa, kaikki lähtee siitä. Kallion rakoilu ja rikkonaisuusvyöhykkeet pitää tuntea tarkasti, täytyy tietää, missä vesi virtaa ja miten aineet voivat kulkeutua. On osoitettava, ettei loppusijoitus aiheuta vaaraa elolliselle luonnolle. GTK:n asiantuntijoiden osaamista on tarvittu koko Olkiluodon ydinhistorian ajan. Esimerkiksi 450 metrin syvyyteen ulottuvan Onkalon suunnittelukartoitukset olivat työläitä ja aikaavieviä, sillä halusimme tietää kallioperästä paljon yksityiskohtaisia asioita. Geologista osaamista löytyy muualtakin, mutta tällaisissa hankkeissa tarvitaan GTK:ta. Se on ykköskumppanimme geologiassa. Asennetutkimusten mukaan ydinvoimasta, varsinkin sen lisärakentamisesta, saattaa monella ihmisellä olla negatiivinen vaikutelma. Sen sijaan ydinjätteen loppusäilytykseen samat ihmiset voivat suhtautua positiivisesti. He ymmärtävät, että jäte pitää turvallisesti säilöä niin, ettei ongelma jää tuleville sukupolville. Luonto on hyvin lähellä monia tuntemiani geologeja. Kuten joku joskus luonnehti, geologeilla on luonnossa kulkiessaan se etu, että he ymmärtävät, miksi maisema on sellainen kuin se on. Suomessa on hyvää geologian osaamista. Ydinjätteen loppusijoituksessa Suomi on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Ismo Aaltonen päägeologi Posiva Oy

12 12 Maankäyttö ja rakentaminen Geologista tietoa yhdyskuntasuunnittelun käyttöön Tutkimustoiminnallaan GTK tukee yhdyskuntien raaka-ainehuoltoa ja maankäytön suunnittelua kehittämällä rakennusgeologisen tiedon käyttöä. Toimimme yhteiskunnan vesi- ja kiviaineshuollon kestävien ratkaisujen asiantuntijana ja yritystoiminnan edistäjänä. Yhdyskuntien raaka-ainehuolto ja maankäytön suunnittelua tukeva toiminta perustui vuonna 2014 edelleen pääosin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Toimintamallilla varmistetaan osaltaan tuotetun tiedon välitön hyödynnettävyys. Resurssien käytön pääpaino kohdistui pohjavesialueiden rakennekartoituksiin vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi sekä vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitukseen. Pääkaupunkiseudulla kehitimme kasvualueiden kaavoitusta tukevaa kartoitusta yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Osallistuimme edelleen valmisteluun koskien Suomenlahden alittavan Helsingin ja Tallinnan yhdistävän tunnelin geologisia toteuttamisedellytyksiä. Yhdyskuntarakentamisen saralla GTK:n haasteena on mallipohjaisen suunnittelun tarpeisiin yhteensopivien 3D-mallien ja niille pohjaa luovan tietomallin kehittäminen. Yhdyskuntarakentamisen kiviaineisten osalta elinkaaritarkastelun merkitys kasvaa ja systeeminen näkökulma vahvistuu. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus ja pohjavesialueiden rakennekartoitukset jatkuvat yhteisrahoitteisina hankkeina. Jalostamaton sora ja hiekka (17) Jalostettu sora ja hiekka (17) Kiviainesten käyttö Suomessa 2013 (miljoonaa tonnia) Yhteensä 83 miljoonaa tonnia Lähde: Ympäristöhallinnon Notto-tietojärjestelmä ja Infra ry Jalostettu kalliokiviaines (49) GTK:n tuottama Maankamaraverkkopalvelu tarjoilee tuoreimman karttakuvan Suomen maa- ja kallioperästä. gtkdata.gtk.fi/maankamara

13 Maankäyttö ja rakentaminen 13 VUONNA 2014 GTK TEKI ALUEIDEN GEOLOGISTA RAKENNE- 14POHJAVESI- SELVITYSTÄ Tunneli Tallinnaan? GTK osallistuu aktiivisesti geologisena asiantuntijana liikennetunneliyhteyden suunnitteluun Helsingin ja Tallinnan välille. Helsingin ja Tallinnan välinen rautatieyhteys loisi perustan Suomen ja Viron kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle. Hankkeella odotetaan olevan merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen ja Viron kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan tunneliyhteys toisi uuden ulottuvuuden sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja Välimeren alueille nopeutuisivat. Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen. Valkoisesta läntistä eteenpäin Sipoon Östersundom liittyi Helsinkiin vuonna Tuolloin tämä tuleva asukkaan kaupunginosan maasto oli meille rakentamista ajatellen valkoinen läntti. Aloitimme selvitystyön GTK:n maaperäkartoista, GTK lisäsi niihin vinovalaistuskuvaa ja nyt koko Östersundomin alueelta on saatavissa kolmiulotteiselta näyttävää karttaa. Oleellisilta alueilta olemme tarkentaneet maaperäkarttaa vielä maanpeitteiden paksuuden osalta yksityiskohtaisemmaksi. Östersundomista on parikymmentä kilometriä Helsingin keskustaan, rakentamista ajatellen olosuhteet eivät juurikaan poikkea Helsingistä. Maapeitteisillä alueilla kallion korkeusasemasta ei ollut alussa tietoa, joten tärkeimmälle kaistaleelle teetettiin painovoimamittauksia, joilla selvitettiin kalliolaaksojen maaperän paksuutta. Kaivauksilla tietoa tarkennetaan edelleen. Yllätyksiä ei maastokartoituksessa ole ilmennyt. Pohjavesi näyttelee tärkeää osaa Helsingin maaperässä. Keskustan arvorakennukset seisovat puupaalujen päällä, joten pohjaveden ylläpito riittävällä korkeudella on oleellista niiden elämänkaaressa. Myös tunneleiden suunnittelussa pohjavesiymmärrys on tärkeää. Geologia on pohjana kaikessa, mutta se on julkisessa keskustelussa yllättävän huomaamaton aihe. Ehkä geologit ammattikuntana eivät ole pitäneet ääntä itsestään, vaan mieluummin puurtavat ja pähkäilevät asioita itsekseen. Olen nykyisessä tehtävässäni ainoa geologi diplomiinsinöörien joukossa. Katsantokantamme eroavat toisistaan: siinä missä asiat ovat insinöörille joko yksi tai nolla, geologin maailmassa asiat liukuvat aiemmin määriteltyjen asioiden välillä. Geologin tehtävä on tuottaa insinöörille ykkösiä ja nollia, jotta he saavat asioita eteenpäin. Risto Niinimäki rakennusgeologi Helsingin kaupunki

14 14 Geotiedon jakelu Energiahuolto ja ympäristö (17) Vertaisarvioidut julkaisut eri tulosalueittain Vuonna 2014 (julkaisujen määrä) Maankäyttö ja rakentaminen (7) Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto (28) GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. Tarjoamme geologista tietoa ja asiantuntemustamme laajasti yhteiskunnan kehityksen tueksi edistämällä tiedon saatavuutta paikkatietolain vaatimusten ja julkisen tietopolitiikan mukaisesti. Tarjoamme myös asiantuntijapanostamme toimialaa koskeviin työ- ja valmisteluryhmiin sekä kansalliseen yhteistyöhön liittyen tutkimuksen yhteisten infrastruktuurien ja verkostojen vahvistamiseen. INSPIRE-verkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu geologiaa ja mineraalivaroja koskevien tietosisältöjen ja -mallien sekä standardien määrittelyssä. EU-tasolla GTK osallistuu EuroGeoSurveys-jäsenyyden kautta tietomallien ja tietotuotemäärittelyjen täsmentämiseen useiden teemojen osalta ja päävastuullisena mineraalivaroja koskevan teeman osalta. Kotimaassa INSPI- RE-tietotuotemäärittely jatkuu TEM:n toimeksiannon mukaisesti. Geologisen tiedon käyttömahdollisuuksia on avattu laajentamalla maksutonta jakelua valtionhallinnon linjausten ja GTK:n aineistopolitiikan mukaisesti. Onnistumisesta kertoo tietotuotteiden maksuttomien latauksien merkittävä kasvu (julkaisut ja paikkatietotuotteet), uudet palvelukokonaisuudet (esim. kaiva. fi, Maankamara, Hakku) sekä tiedon sähköisten jakelukanavien monipuolistuminen. Vuonna 2014 GTK:n verkkosivuilla vieraili kävijää. Olemme kehittäneet useita omia verkkopalveluita ja tarjoamme tietotuotteitamme myös muiden ylläpitämissä verkkojakelukanavissa. Painopiste on vähitellen siirtymässä yleisinformaatiosta kohdennettuihin palveluihin ja erityisesti latauspalvelujen merkitys on kasvanut. GTK:n aineistoa voi verkkosivustomme ohella ladata myös mm. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan kautta. Verkkopalveluiden käyttö ja pääosa tietotuotteista ovat maksuttomia.

15 Geotiedon jakelu 15 VUONNA 2014 TIETOLATAUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ GTK:N VERKKOSIVUILLA OLI Hakku on portti Suomen geologiseen tietoon Hakku-hakupalveluun on koottu kattavasti GTK:n tuottamaa geologista tietoa 1800-luvulta aina nykyhetkeen saakka. Hakusta löydät GTK:n julkaisut, raportit ja kartat paikkatietotuotteet valokuvat ja karttapiirrokset. Valtaosan tuotteista voit ladata suoraan käyttöösi. Hakussa on paljon täysin maksuttomia tuotteita. Myytäviä tuotteita ovat mm. painotuotteet, painetut kartat sekä osa paikkatietotuotteista. Hakkuun pääset osoitteella hakku.gtk.fi Pohjatietoa yhteiseksi hyödyksi Maaperä ei muutu. Jos pohjatutkimuksessa on sata vuotta sitten selvinnyt, että savea on, sitä se on edelleen, ellei ihminen ole maaperää muuksi vaihtanut. Sen takia vanhojenkin pohjatutkimusten aineistojen tallennus uuteen pohjatietorekisteriin on joissain hankkeissa paikallaan. Kaikki uudet pohjatutkimukset valokuvineen ja laboratoriotuloksineen tallennetaan rekisteriin vapaasti hyödynnettäviksi. Tieto on kertaalleen veronmaksajien kustantamaa, rekisterin myötä se ei enää entisvuosien tapaan katoa. GTK:n ylläpitämään rekisteriin on muutamassa vuodessa kertynyt yli tutkimuspistettä. Määrä on suhteellisen iso, mutta ei hämmentävän suuri: se sisältää kaikki Suomessa viime aikoina tehdyt liikenneväylien, vesiväylien ja ratojen pohjatutkimukset. Tietoa voivat käyttää kaikki julkiset tai yksityiset toimijat. Esimerkiksi liikenneväylän pohjatutkimuksesta selviää, millaista maaperää väylän viereisen tontin reunalla on. Tieto on hyödyllistä vaikkapa asuinalueen tai kauppakeskuksen suunnittelussa. Pohjatietoa voi myös vapaasti jalostaa kaupallisessa tarkoituksessa, kehittää niistä esimerkiksi maaperämalleja. Tämäntyyppinen maankamaran 3D-mallinnukseen liittyvä yhteistyöhanke Liikennevirastolla on myös vireillä GTK:n kanssa. Nyky-yhteiskunta on alkanut ymmärtää tiedon arvon. Tälläkin alalla tiedosta voisi saada enemmän irti, sitä pitäisi jalostaa koordinoidummin. Esimerkiksi maaperätieto ei pääsääntöisesti ole turvallisuuskriittistä aineistoa, mutta tiedonjakamisen kulttuuri tuntuu vielä olevan lapsenkengissä. Toivoisin, että kaupungit käyttäisivät pohjatietorekisteriä yhtenä tietolähteenä ja hyödyntäisivät sitä omien pohjatutkimustensa aineistojen tallettamisessa. Silloin data olisi muidenkin saatavilla. Kaupunki myös säästäisi, kun GTK:n kaltainen iso toimija ylläpitää tietoja. Tiina Perttula tietomallintamisen kehittämispäällikkö Liikennevirasto

16 16 Kansainvälinen toiminta Mineraaliset luonnonvarat kytkeytyvät osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimustyössä ja osaamisvientitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK edistää tavoitetta mineraalisten luonnonvarojen kytkemisestä osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua suoraan vientiprojektitoiminnallaan, jonka yhteyksiä yritysten vientiponnisteluihin pyritään tiivistämään mm. TeamFinland-yhteistyön kautta. GTK on erinomaisesti integroitunut Suomen kehityspolitiikan toteutukseen keskeisenä kumppaninaan ulkoasiainministeriö. Hankkeissa painotetaan kehitysyhteistyön muuntautumista kaupalliseen yhteistyöhön. GTK:n vientihankkeet nivoutuvat läheisesti Minerals for Development (M4D) -konseptiin, jonka avulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyvää hallintoa mineraalirikkaissa kehitysmaissa. Osaamisen ja yhtenäisen tietopohjan rakentaminen luo perustaa myös maankäyttöön, vesikysymyksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle. Lisääntyvää kiinnostusta on luonnonvarojen tietoratkaisujen, ruokaturvan ja laajojen eri luonnonvaroja sekä erityyppisiä toimijoita yhdistävien kokonaisuuksien konkreettiseen toteutukseen. Vuonna 2014 vientiprojektitoiminnan laajuus ja osuus GTK:n tuloista oli n. 20 %. UM:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden määrä ja volyymi kasvoi ollen 16. Hankkeet ovat kapasiteetin vahvistumiseen liittyviä instituutioiden välisiä hankkeita. Suurimpia IKI-hankkeita olivat Keski-Aasiaan, Myanmariin, Etiopiaan ja Afganistaniin suuntautuneet hankkeet. Valmisteilla on useita eri rahoittajien hankkeita monissa maissa. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri oli laaja ja painottui erilaisiin luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kestävään kaivostoimintaan liittyviin kysymyksiin. Painopistealueina vuonna 2014 olivat Euroopan metalli- ja hyötymineraalivarantojen arviointi ja mallinnus sekä ekotehokkaiden ratkaisujen etsiminen mineraalien tuotanto- ja talteenottomenetelmissä. Yksittäisistä EU-hankkeista suurimpia olivat EURARE- ja Minerals4EU-hankkeet, joissa molemmissa oli mukana laaja kansainvälinen konsortio. EURARE-hankkees- Kansainväliset tutkimus- ja projektihankkeet Vuosina Grönlanti Norja Venäjä Ukraina Turkki Kazakstan Kirgisia Tajikistan Afganistan Mongolia Pakistan Saudi-Arabia Intia Myanmar Etiopia Vietnam EU-maat Muut Peru Bolivia Gabon Uganda Tansania Zambia Mosambik Namibia Chile

17 Kansainvälinen toiminta 17 VUONNA 2014 GTK:LLA OLI 37EU- RAHOITTEISTA HANKETTA sa pyritään mallintamaan ja arvioimaan Euroopan harvinaisia maametalleja ja kehittämään niiden innovatiivista hyödyntämistä. Minerals4EU-hanke tähtää Euroopan laajuisen, pysyvän mineraalivarantotietoa hallinnoivan organisaation luomiseen. EU-rahoitteinen toiminta väheni hieman vuonna 2014 ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen. Euroopan tasolla verkostoyhteistyön keskeinen alue on edelleen EU:n raaka-ainealoitteen (RMI) pohjalta laadittujen tavoiteohjelmien edistäminen ja vahva osallistuminen aihepiirin Horisontti ohjelmiin. GTK on ydinpartnerina raaka-ainesektorin vahvassa EIT KIC -konsortiossa, mikä vahvistaa GTK:n asemaa primääristen raaka-ainevarojen kestävään käyttöön liittyvissä kysymyksissä. EuroGeoSurveys (EGS) kytkee GTK:n osaksi eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin kumppaniverkostoa. Kahdenvälisiä suhteita pohjoismaisten ja muiden sisarlaitosten kanssa vaalitaan tiiviillä yhteydenpidolla. Tutkijatasolla yhteistyön rakentuminen tapahtuu pääosin tieteenalakohtaisten työryhmien ja asiantuntijaverkostojen kautta. Yhdessä maailmalla Alan yritysten on helpompi lähteä valloittamaan uusia maita GTK:n kanssa kuin ilman. GTK:n läsnäolo tuo tiettyä neutraaliutta esimerkiksi kehitysmaihin lähtijöille. Outotec ja GTK tekevät yhteistyötä esimerkiksi Mongolian kanssa koulutuksen, yritysvierailujen ja tutkijavaihtojen kautta. Outotecilla on toimipiste Mongolian lisäksi 29 muussa maassa. Teemme yhteistyötä GTK:n kanssa asiakkaidemme näkökulmasta. Tutkimuskeskus tuottaa malmivaroista raakatietoa ja meidän tehtävämme on miettiä tiedon hyödyntämistä ja metallinjalostusta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toinen yhteistyömuotomme on mineraalipolitiikkaan ja kaivannaisteollisuuteen vaikuttaminen kotimaassa ja ulkomailla. Kuulumme moniin verkostoihin, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin mineraalialan innovaatiokeskittymään. Lisäksi teemme yhdessä tutkimusta muun muassa rikastustekniikasta sekä kaivosten ja rikastamojen vesien käsittelystä Tekesin Green Mining -ohjelmassa. Yliopistomaailmakin on lähellä Green Mining -teemaa. Minua on kyllä hiukan mietityttänyt, saadaanko korkeakouluihin tarpeeksi kaivannaisalan opiskelijoita, kun malmivarojen on hoettu loppuvan. Eivät ne lopu. Metallimalmit ovat vain aiempaa vaikeammin löydettävissä, ja siksi tarvitaan uusia tapoja ja fiksuja ihmisiä hoitamaan tehtävää. Outotecissä työskentelee muutamia geologitaustaisia ihmisiä, itse olen koulutukseltani metallurgi. Minulle läheisin metalli on aina ollut kupari, jota löytyykin paljon ympäristön rakenteista. Kupari on myös yrityksemme tärkein metalli. Mielestäni GTK:ta tarvitaan myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jotta Suomessa mahdollistetaan malminetsintä ja edesautetaan uusien kaivosten avaamista. Toivoisin myös, ettei koko kaivosalaa leimattaisi yhden huonon esimerkin takia. Asmo Vartiainen johtaja Outotec Oyj

18 13 UUTTA ASEMAA, 21 KILOMETRIÄ. PÄÄKAUPUNKISEUDUN METROA RAKENNETAAN RUOHOLAHDESTA LAUTTASAAREN KAUTTA ESPOOSEEN. GTK ON OSALLISTUNUT LINJAUKSEN KALLIOPERÄSELVITYKSIIN.

19

20 20 Henkilöstö Mitä meneillään? Olen mukana noin kymmenessä kallioperään liittyvässä projektissa. Tutkin hi-tech-metalleja ja kriittisiä metalleja, työskentelen viranomaisten ja naapurimaiden tutkimuskeskusten kanssa, mietin geoturismia. GTK:ssa yhdistyvät tiede ja elinkeinoelämä hyvällä tavalla. Laura Lauri, erikoistutkija, Rovaniemi Tutkin muun muassa hiilidioksidin geologista varastointia. Se tarvitsee vastaavia olosuhteita kuin kaasukentillä, joten sopivaa kallioperää saattaa löytyä esimerkiksi Venäjältä. Olen pitkään selvittänyt kallion rakoilua Onkalo-tutkimusalueella ydinjätteen loppusijoitusta ajatellen. Nyt teen datasta mallinnuksia. Nicklas Nordbäck, geologi, Kokkola GTK:ssa on valtavasti Suomesta kerättyä geologista tietoa. Kehitän tiedon keräämisen, tallennuksen ja hyödyntämisen menetelmiä useissa hankkeissa. Geotieto on lähes aina paikkatietoa. Geologisia karttoja ja havaintoja saa mukaansa myös mobiilisovelluksina. Niina Ahtonen, erikoistutkija, Kuopio Tällä hetkellä koordinoin suuren Minerals4EU -hankkeen talousasioita. Mukana on 31 tutkimuskeskusta ja yritystä. Lisäksi koulutan projektinhallintaa sisäisessä hankevalmennuksessa, pyydettäessä myös ulkomaisia kumppaneita. On hienoa laajentaa omaa osaamistaan. Sanna Matikainen, suunnittelija, Espoo Opetan afganistanilaisia geofyysikoita nykyaikaisiin tekniikoihin ja menetelmiin. Kyseessä on ulkoasiainministeriön viisivuotinen projekti. Työ on varsin haastavaa ja antoisaa, afganistanilaiset kollegat ovat erittäin motivoituneita. Maa voi nousta jaloilleen mineraalien avulla. Määrätietoista koulutusta GTK:ssa henkilöstön osaamista kehitetään määrätietoisesti. Koulutusta toteutetaan hanketoiminnan valmennuksen, geo-osaamisen, esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. GTK-akatemiassa painotetaan syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen on GTK:ssa oma ohjelma, joka sisältää mm. tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. GTK-akatemia laajentaa ja syventää osaamista GTK-akatemia on GTK:n tutkijoiden ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusohjelma, joka on ollut osana strategisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa vuodesta GTK-akatemian tavoitteina on GTK:n tutkijoiden ja asiantuntijoiden geo-osaamisen laajentaminen, syventäminen ja päivittäminen. Lisäksi tavoitteena on saada parhaat ja yhtenäiset käytännöt, sekä uusin osaaminen koko organisaation käyttöön. Vuonna 2014 järjestettiin kaksi erilaajuista koulutusohjelmaa: Geofysiikka, johon osallistui yhteensä 51 henkilöä, sekä Glasiodynamiikka, johon osallistui yhteensä 43 tutkijaa ja asiantuntijaa. Heikki Vanhala, erikoistutkija, Espoo

21 Henkilöstö 21 Henkilöstörakenne 2014 (henkilöä) Henkilöstö alueittain 2014 (henkilöä) Henkilöstöryhmä naiset miehet yhteensä Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Pohjois-Suomi (96) Tutkijat Asiantuntijat (tutkimuksen parissa työskentelevät) Muut asiantuntijat Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Tietotekniikkatehtävät Länsi-Suomi (36) Tekniset tehtävät Laboratoriotehtävät Itä-Suomi (192) Toimistotehtävät Yhteensä Etelä-Suomi (237) Henkilöstön koulutusjakauma 2014 (henkilöä) Henkilötyövuosien kohdentuminen ohjelmittain 2014 (henkilötyövuodet) Tohtorit (92) Mineraalipotentiaali (223,01) Pohjavesi ja kiviainekset (71,44) Perusaste (32) Muu (4) Ylempi korkeakoulututkinto (196) Energia (106,00) Keskiaste (137) Alin korkea-aste (44) Lisensiaatit (19) Alempi korkeakouluaste (37) Ekotehokas kaivostoiminta (103.93) Yhdyskuntarakentaminen (46,20) Merigeologia ja globaalimuutos (13,77)

22 22 Geologia harrastuksena ja tieteenä Kivistä kiinnostava harrastus Maaperässämme on paljon eri kiviä ja mineraaleja. Niiden löytäminen ja tunnistaminen on monelle mieluisa luontoharrastus, josta voi tulla myös ammatti. Koululaiset innostuvat tulivuorista Usein oppilaat ajattelevat, että geologia on kaukana omasta arjesta. Kun opettelemme yläkoululaisten kanssa tunnistamaan yli 20 kivilajia, ajatus muuttuu. Kivet eivät olekaan samanlaisia ja ne ovat merkittävä osa luontoa. Geologiaa onkin tärkeä oppia kokeellisesti, ympäristöä havainnoimalla. Perusopetuksessa geologian osuus maantiedon tunneista on pieni ja paljon riippuu opettajan aktiivisuudesta. Lukiossa pelkään geologian opetuksen jäävän maantieteessä vähiin uuden opetussuunnitelman myötä. Hannele Kotanen biologian ja maantiedon opettaja Juva Kivimies kellon ympäri Tein työurani kvartsikaivoksessa, kiviä aloin harrastaa 40 vuotta sitten. Olen viettänyt kaiken vapaa-aikani luonnossa. Olen löytänyt muun muassa kultaa, hopeaa, kuparia ja nikkeliä sekä monia harvinaisiakin mineraaleja, kuten latsuliittia. Näytteitäni on myös Helsingin yliopiston kokoelmissa. Voikin sanoa, että elämäni on ollut positiivisesti kivinen. Ilokseni myös tyttärenpoikaani Akia on puraissut kivikärpänen. Jorma Myöhänen malmiharrastaja Nilsiä

23 Geologia harrastuksena ja tieteenä 23 HARRASTAJAT LÄHETTÄVÄT GTK:LLE VUOSITTAIN KIVINÄYTETTÄ LÄHETÄ KIVINÄYTTEESI ILMAISEKSI GTK:LLE ARVIOITAVAKSI. LISÄTIETOJA: GEOLOGIA/KIVIHARRASTUS/KIVINAYTE/ Mötikässä voi olla arvoa Aloin kiinnostua mineraaleista ja kivistä 8-vuotiaana. Ukkini opettaa minua tunnistamaan eri kivilajeja. Parasta harrastuksessa on se, kun paljaalla silmällä havaitsee kivenmötikässä esimerkiksi kuparia. Olisi hieno kokemus löytää jotain arvokkaampaa metallia, kuten kultaa. Jokin luontoon liittyvä opiskeluala kiinnostaa minua. Geologia on varteenotettava vaihtoehto. Geologia Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, maa ) ja λογος (logos, tiede ) on tieteenala, joka tutkii Maata ja maankamaraa, sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen syntymiseen liittyviä ja siinä tapahtuvia prosesseja. Geologia on yksi kaikkein laaja-alaisimmista luonnontieteistä. Geologian tutkimus on luonteeltaan vahvasti poikkitieteistä. Tutkimus käyttää sovelluksia mm. fysiikasta, kemiasta, matematiikasta sekä tuottaa tietoa esim. ympäristötieteiden, maantieteen sekä teknisten tieteiden tutkimukseen. Suomessa geologiaa opetetaan Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa Turussa. Geologeja valmistuu vuosittain n. 50 kpl (maisterintutkinto). N. 10 henkilöä vuosittain suorittaa tohtorintutkinnon. hakku.gtk.fi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kotisivu. GTK:n palvelu, josta löytyvät paikkatietotuotteet, julkaisut, raportit ja kartat, valokuvia ja karttapiirroksia. Suomen Kansallisen Geologian Komitean (SKGK) ylläpitämä sivusto, josta löydät perustietoa geologiasta. Perustietoa mineraalialasta, kaivannaisten hyödyntämisestä ja niiden käyttökohteista. Euroopan geologisten tutkimuslaitosten kattojärjestö, EuroGeoSurveys. Seuraa GTK:ta facebookissa Aki Hämäläinen kiviharrastaja Viiala

24 GTK:n toimipisteet Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) Espoo Fax Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) Kuopio Fax Rovaniemi Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) Rovaniemi Fax GTK Mintec Tutkijankatu Outokumpu Fax (013) Kokkola Kuopio Outokumpu Lopen kairasydänarkisto Mustinsuontie Läyliäinen Fax (019) Loppi Espoo Puh

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Kajaani, 8.1.2015 Kristiina Jokelainen Erityisasiantuntija, Lapin liitto Kaivannaisalan teemapaperin valmistelu 2013 nimettiin

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko 23.4.2015. Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen

Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko 23.4.2015. Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen 1 Sisältö Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko... 2 1 Tausta... 2 2 Tutkimuksen tarve ja tutkimus yhteistyön yleiset sisällölliset lähtökohdat...

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila

VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot