Sisällys. Toiminta-ajatus. GTK:n tulosalueet. GTK:n tutkimusohjelmat. Pääjohtajan katsaus Toimintavuosi

Transkriptio

1 Geologian vuosi 2014

2 2 GTK lyhyesti Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin GTK:n tulosalueet Sisällys Pääjohtajan katsaus Toimintavuosi Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Energiahuolto ja ympäristö Maankäyttö ja rakentaminen Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Geotiedon jakelu Kansainvälinen toiminta Henkilöstö Energiahuolto ja ympäristö Geologia harrastuksena ja tieteenä Maankäyttö ja rakentaminen GTK:n tutkimusohjelmat Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energia Merigeologia ja globaalimuutos Yhdyskuntarakentaminen Pohjavesi ja kiviainekset Painopaikka: Juvenes Print Kannen kuva: Pekka Beloff Kuvat: GTK, Esko Koistinen, GTK, Jari Väätänen, GTK, Lehtikuva Tekstit: Jaana Ahlblad, Lepänlehti Oy, Marie-Louise Wiklund, GTK Taitto: Mainostoimisto SST Oy

3 Pääjohtajan katsaus 3 Koko Suomen GTK Hyvä lukija, olemme kehittämässä Geologian tutkimuskeskuksesta entistäkin parempaa yhteistyökumppania. Haluamme olla aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on mukana mahdollistamassa geologisten alojen investointeja Suomeen. Tahdomme mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun, kustannustehokkaan toiminnan ja yritysten uudet avaukset kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Meidän on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme tarpeet. GTK:n pitää kytkeytyä luontaisesti asiakkaan arvoketjuihin ja tuottaa vielä aiempaa enemmän sitä lisäarvoa, jota geologialla voi tuottaa. Olen vilpittömän tyytyväinen henkilöstömme korkeaan osaamiseen ja sitoutuneisuuteen. GTK on tutkimuslaitoksena moniosaaja ja useissa tärkeissä kärkialueissa GTK:laisten osaaminen on huippuluokkaa. Tämän osaamispääoman jalostaminen asiakkaiden hyödyksi on keskeinen päämäärämme. Fraser-instituutin mukaan Suomi on maailman houkuttelevin alue kaivostoiminnalle. Suomen, käytännössä GTK:n, geologiset aineistot määriteltiin maailman parhaiksi jo kolmannen kerran peräkkäin. Kaivosteollisuus elää juuri nyt hiljaisempaa vaihetta, mutta se ei tarkoita, etteikö kaivannaisteollisuuden eteen tehtäisi töitä. Päinvastoin. Suomen mineraalivarannot ovat merkittäviä, joten investointien ja työpaikkojen takia töitä pitää tehdä nyt erityisen ponnekkaasti. Pyrimme tehokkaasti edistämään muun muassa digitaalisten innovaatioiden ja cleantech -ratkaisujen kehittämistä. Uskomme, että kaavoituksessa ja rakentamisessa voidaan säästää merkittäviä summia, jos GTK:n osaamista ymmärretään täysimääräisesti hyödyntää. Geologian ala on hyvin kansainvälinen. Yritykset, tutkimustyö ja rahoitusinstrumentit ovat globaaleja. GTK:n tehtävä on auttaa asiakkaitaan kansainvälisessä ympäristössä ja tuottaa maailmanlaajuisesti kiinnostavaa tutkimustietoa. GTK toimii mielellään verkostoveturina vientikonsortioissa, joiden kautta yritykset voivat saada tilauksia Suomeen. Pyrimme osaltamme tukemaan kotimaista taloutta ja tarjoamaan laajempaa hyötyä yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Haluamme mahdollistaa kasvua, investointeja ja työtä kaikkialla Suomessa. Viestinnällä on tehtävässä tärkeä rooli, kertomisen velvoite on meidän. GTK:lle koko Suomi on tärkeä. Mika Nykänen pääjohtaja

4 4 Toimintavuosi 2014 Kaivannaisteollisuus (3,4) Muut asiakkaat (0,3) Tulot EU:lta (0,5) Tulot asiakasryhmittäin Vuonna 2014 (miljoonaa euroa) Vientiprojektit (2,5) GTK numeroin Valtionhallinto (2,2) Tulorahoitus Kuntasektori (1,3) Muu elinkeinoelämä (2,3) Bruttomenot, M 49,8 52,5 Kokonaistulot, M 12,5 11,9 Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 8,2 7,3 Henkilöstö, henkilötyövuodet Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 54, Rahoitusrakenteen kehitys Vuonna (tuhatta euroa) Yhteensä 12,5 miljoonaa euroa Luonnonvarojen pitkäjänteinen arviointi tuo lisäarvoa yhteiskunnalle GTK on osa työ- ja elinkeinoministeriön konsernia (TEM). Toteutamme ministeriön asettamia tutkimus-, elinkeino-, energiaja ympäristöpoliittisia linjauksia. Kohdennamme toimintamme pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti vastuullisen raaka-aine- ja energiahuollon sekä alueellisesti tasapainoisen kehityksen edistämiseen. Luonnonvarojen pitkäjänteinen arviointi luo mahdollisuuksia mineraalisten raaka-aineiden sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle. GTK:n rahoitus jakautuu talousarviorahoitukseen sekä maksullisen ja yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tulorahoitukseen. GTK:n kokonaisrahoitus vuonna 2014 oli 49,8 M. Tärkein palvelujemme käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä ja merkittävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus. GTK:laisia on yhteensä 550 henkilöä viidellä paikkakunnalla Suomessa. Tutkimuslaitosroolin mukaisesti vaikuttavuudessamme on kaksi keskeistä osaa. Toiminnan tulosten konkreettinen lisäarvo syntyy suorasta asiakasvaikuttavuudesta ja lisäarvosta asiakkaan ja hyödynsaajan arvoketjuun. GTK:n roolillinen tuki taas liittyy Oma budjettirahoitus Ulkopuolinen rahoitus

5 Toimintavuosi SUOMALAINEN KÄYTTÄÄ ELÄMÄNSÄ AIKANA KILOA RAUTAA KILOA ALUMIINIA KILOA KUPARIA KILOA SINKKIÄ MAANKAMARASTA SAATAVA MINERAALINEN HYÖTYAINES N KG/ASUKAS/VUOSI arvoverkostojen toimintaan, päätöksentekoon ja pitkän aikavälin yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Suoraa yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottavat laajat GTK:n laatimat asiantuntijalausunnot mm. kaivostoiminnan lupakysymyksiä ja kaavoitusta koskien sekä asiantuntijaosallistuminen useisiin erilaisiin maankäyttöä ja säädöstoimintaa koskeviin työ- ja valmisteluryhmiin. Muutos on alkanut GTK on erinomainen tutkimuslaitos, se on todettu ulkomaisissakin vertailuissa. Vuosi 2014 oli GTK:n johtokunnan näkökulmasta alku alan muutokselle, johon GTK:ta tarvitaan mukaan. Talvivaara-keskustelu toi esiin sen, että Suomessa tarvitaan neutraalia tiedonvälittäjää. Kansalaisille on välitettävä viestiä siitä, miksi kaivoksia tarvitaan. Tuulivoimala tai hybridiauto ei rakennu ilman harvinaisia maametalleja tai kuparia. Vettä ei voi puhdistaa eikä lasia valmistaa ilman mineraaleja. Esimerkkejä on runsaasti. Kaikki, mikä ei kasva, on kaivettava maasta. GTK toimii mielestäni luontevasti yliopistojen ja teollisuuden välimaastossa. Geoala tarvitsee nyt myös sosiaalista hyväksyntää, jota voi tukea avoimen viestinnän keinoin. On hyvä ymmärtää, että globaalisti ajatellen tarkan ympäristölainsäädännön ansiosta Suomessa on hyvä tehdä kestävää kaivostoimintaa. Ulkomaista pääomaa tarvitaan siksi, että malminetsintä, lupaprosessi, kaivoksen suunnittelu ja perustaminen on varsin kallista. Tällaisia rahoittajia ei löydy Suomesta montaa. GTK avaa hyvin ulkomaisia ovia suomalaisille yritykselle. Tutkimuskeskus on myös tuottanut paljon hyvää Oy Suomi Ab:lle. GTK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisikin tuoda numeerisesti näkyviin, jotta poliittisessa päätöksenteossa ymmärrettäisiin, että keskuksen on tärkeää voida jatkaa nykyisen kokoisena. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon maan alle, ja tästä kallioperä-, maaperä- ja pohjavesitutkimuksesta voitaisiin paketoida vientiosaamista. Samoin geoenergiaan liittyvästä osaamisesta, kuten maalämmön ja maakylmän hyödyntämisestä, olisi mahdollista tehdä vientituote. GTK:n rooli voisi olla osaamisensa puolesta tässä merkittävä. Vuosi 2014 nykäisi päälle uuden vaihteen. Jotta uutta mahtuu mukaan, jotain vanhaa on tiputettava pois, mutta erinomaiselta pohjalta voimme mennä eteenpäin. Tarmo Tuominen GTK:n johtokunnan puheenjohtaja Nordkalk Oy:n toimitusketjusta vastaava johtaja

6 6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Metallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina (tuhatta tonnia) Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Kobolttirikaste Lähde: Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2/2014, sivut TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. Kaivosteollisuuden avainluvut 2013 Kaivosten lukumäärä 46 Liikevaihto, M Henkilöstö Kokonaislouhinta, miljoonaa tonnia 79,4 Lähde: Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2/2014, sivu 8. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. GTK:n löytämiä kaivostoimintaan johtaneita malmiesiintymiä Kromi Nikkeli Kupari Sinkki Kulta Korsnäs Suurikuusikko Pahtavaara Kemi Juomasuo Vihanti Otanmäki Hitura Talvivaara Makola Tainiovaara Kangasjärvi Petolahti Pampalo Outokumpu Hammaslahti Virtasalmi Ylöjärvi Kitula Mineraalisten raaka-aineiden tarve kasvaa GTK:n keskeisenä tehtävänä on sovelletun perustiedon, asiantuntemuksen ja palveluiden tuottaminen Suomen kansainvälistyneelle mineraalialalle. Tutkimustoimintamme keskittyy kestävään kaivostoimintaan, materiaalitehokkuuteen ja koko raaka-aineketjun hallintaan. Niissä yhteistyö kasvattaa merkitystään. Vuonna 2014 jatkoimme kestävän mineraalialan toimintaedellytysten luomiseen tähtäävää toimintaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. Tutkimustoimintamme jatkui vahvana Tekesin yhteisrahoitteisessa Green Mining -ohjelmassa. Toimintarooliamme malmitutkimuksessa suunnattiin kallioperän 3D-rakenteiden ja malmiutumisprosessien tutkimukseen tavoitteena Suomen kallioperän malmipotentaalin parempi tunteminen ja mineraalialan pitkäjänteisen kehittymisen turvaaminen. GTK:lla on tärkeä rooli TEM:n johdolla muotoillun cleantech -aihepiiriin kytkeytyvän Kestävä kaivannaisteollisuus -toimenpideohjelman toteuttamisessa. Kaivannaisalan uusi tutkimusstrategia julkistettiin huhtikuussa Valmistelua veti GTK. Osallistuimme myös aktiivisesti valtioneuvoston luonnonvaraselonteon päivittämiseen. GTK:n panostus EU-tasoiseen mineraalialan toiminta- ja rahoitusohjelmien valmisteluun on vahvaa, keskeisinä foorumeina mm. EIP-RM (European Innovation Partnership-Raw Materials), EIT (European Institute of Innovation and Technology) sekä Horizon puiteohjelma, joissa mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvät hankehaut nousivat vuonna 2014 vahvasti esille. Merkittävänä saavutuksena oli EIT:n päätös valita raaka-aineisiin liittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisö -haun (KIC) voittajaksi konsortio, jossa GTK:lla on yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa vahva edustus. Espoon Otaniemeen syntyvä KIC-aluekeskus avaa GTK:lle merkittäviä mahdollisuuksia mineraalialan liiketoiminnan edistämisessä osana vahvaa eurooppalaista konsortiota. Malminetsintää suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella koskeva opas (MEKO) valmistui Viranomaisten kaivoslupaprosesseja koskevia lausuntoja laadittiin aktiivisesti.

7 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 7 SUOMESSA LOUHITTIIN VUONNA 2013 YHTEENSÄ 79 MILJOONAA TONNIA METALLI- JA TEOLLISUUSMINERAALEJA LÄHDE: KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMIALARAPORTTI 2014 ProMine palkittiin Euroopan parhaana GTK:n koordinoima ProMine-projekti palkittiin parhaana EU:n 7:nnen puiteohjelman Industrial Technologies -projektina. Vuosina GTK:n vetämässä projektissa työskenteli yli 400 asiantuntijaa geologian, metallurgian, biokemian, elinkaarianalytiikan, ympäristötutkimuksen ja tiedonvälityksen aloilta 11 maasta. ProMinen ansioksi luettiin vahva vaikuttaminen Euroopan komission raaka-ainealoitteeseen ja uuteen raaka-aineisiin liittyvään innovaatiokumppanuuteen. On odotettavissa, että projektissa kehitetyt tuotteet ja tuotantomenetelmät auttavat Eurooppaa tekemään harppauksen kohti kestävämpää kaivosteollisuutta. Kohti uusia esiintymiä Kaivosteollisuus haluaa edistää Green Mining -hankkeita. Uudet näytteenottomenetelmät kajoavat mahdollisimman vähän ympäristöön. Esimerkiksi puun kaarnasta voidaan analysoida, onko puu imenyt maasta metalleja. Myös vedestä ja lumesta voidaan selvittää, onko alueella paljon joidenkin metallien pitoisuuksia. Uudet menetelmät esiintymäpotentiaalin tarkentamiseksi ovat myös aiempaa nopeampia ja edullisempia. Tällaisia yhteistyöprojekteja kaivosteollisuudella on parhaillaan GTK:n kanssa. Suomalainen geologian osaaminen on kansainvälistä tasoa ja tutkimusta tehdään paljon. Pyhäsalmen kaivoksestakin on tulossa uusia julkaisuja, jotka on tehty yhteistyössä GTK:n tutkijoiden kanssa. GTK on tehnyt kaivoksen alueella paljon myös ympäristöalan tutkimusta. Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivos on Euroopan syvin. Alueen malmivarat ovat hupenemassa, joten kaivostoiminta loppuu muutaman vuoden kuluttua. Kaivoksesta saattaa tulla astrofysiikan tutkimuslaitos, sillä liki 1,5 kilometrin syvyinen kallioluola eristää hyvin kosmista taustasäteilyä. Yksi vaihtoehto on käyttää kaivosta tuuli- ja aurinkoenergian varastoimiseen pumppuvoimalaitoksena. Erittäin kiinnostava ajatus on myös selvittää kalliolämpöenergian käyttöä kairaamalla tutkimusreikiä jopa neljään kilometriin saakka. Tässäkin tarvittaisiin GTK:n asiantuntemusta. On ollut hienoa oppia malmin kiertokulku sen etsimisestä ja löytämisestä kaivoksen perustamiseen ja tuotannon ohjaukseen ja lopulta kaivoksen sulkemiseen. Malmin löytäminen on monitieteellistä palapeliä, mukana on kemiaa, fysiikkaa ja maantiedettä. Geologiaa oppii parhaiten näkemällä kiviä ja malmeja. Toivoisin kouluihin lisää geologian opetusta, sillä jokaisen olisi hyvä ymmärtää, miksi kaivoksia perustetaan ja mihin mineraaleja tarvitaan. Autosta tai kosketusnäyttöpuhelimesta vain harva olisi valmis luopumaan. Timo Mäki päägeologi Pyhäsalmi Mine Oy

8

9 SUOMEN YLEISIMMÄT MALMIMINERAALIT OVAT KULTA, KROMI, KUPARI, NIKKELI JA SINKKI.

10 10 Energiahuolto ja ympäristö Luonnontilaisia soita (47,7) Soiden käyttö Suomessa (prosenttia) Suomen energiakulutus Energian kokonaiskulutus 2014, ennakkotieto (prosenttia) Puupolttoaineet (24,9) Muut (3,4) Tuulivoima (0,3) Vesivoima (3,5) Turve (4,6) Lähde: Turveteollisuusliitto Ojitettu metsätalouden tarpeisiin (52,3) Öljy (23,0) Ydinenergia (18,4) Tutkimustavoitteet tukevat vähähiilistä energiatuotantoa Energiasektorilla GTK jatkoi toimintaansa energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi ja vähäpäästöisen energiatuotannon lisäämiseksi. Tuemme tutkimustoiminnalla tavoitteita energian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisen tuotannon edistämiseksi. Painopisteinä olivat toisaalta pitkäjänteinen turvevarojen kartoitus ja toisaalta pääosin maksullisiin toimeksiantoihin perustuva geoenergian hyödyntämistä sekä käytetyn ydinpolttoaineen turvallista loppusijoittamista palveleva tutkimus. Toimintamme painopiste oli voimavarojen käytön osalta edelleen turvevarojen kartoituksessa. Kartoitusta on ministeriön toimeksiannosta tehty järjestelmällisesti 1940-luvulta lähtien. Vuonna 2014 kartoitimme soita 278 km 2. Kartoituksen tulokset julkistetaan tätä nykyä turvetilinpidon verkkopalvelussa. Palvelusta on saatavissa suokohtaista ja alueellista tietoa teollisesti Sähkön nettotuonti (4,8) Maakaasu (6,8) Lähde: Tilastokeskus, stat.fi Hiili (10,1) Suomen virallinen tavoite geoenergian tuotannolle vuosiin on 8 terawattituntia. Tavoitetta voidaan GTK:n näkemyksen mukaan merkittävästi nostaa.

11 Energiahuolto ja ympäristö 11 SUOMESSA ON MILJOONAA HEHTAARIA TURVEMAATA 9TURVETUOTANNOSSA NIISTÄ ON 0,7 %. TÄLLÄ KATETAAN 6 % SUOMEN KOKONAISENERGIANKULUTUKSESTA. hyödynnettävistä turvevarannoista, ja se on määritelty kattamaan myös kansallisen turvestrategian tavoitteet soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä soiden käyttöön liittyvät rajoitteet. Suomen geoenergiapotentiaalin kokonaisarviointi käynnistyi vuonna 2014 valtakunnallisen maanpeitepaksuusteeman ensimmäisen version toteutuksella. Tavoitteena on geoenergian käytön edistäminen ja tietopohjan tuottaminen uusien energialinjauksien pohjaksi. GTK:n alustavan arvion mukaan Suomen geoenergiapotentiaali ylittää valtioneuvoston energiaselonteossa (2013) lämpöpumpuille asetetun tavoitteen. Maksullisina toimeksiantoina tehtävät geoenergiatutkimukset (maa- ja kalliolämpö) jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin integroitavat lämmitys- ja viilennysratkaisut. Käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen loppusijoitukseen tähtäävä tutkimus jatkui kansainvälisessä tutkimusverkostossa ja voimayhtiöiden toimeksiantoina. Kallio tallettaa ydinjätteen Suunnitelmat ydinjätteen loppusijoitusta varten ovat Suomessa varsin pitkällä. Käytännön töissä olemme maailmanlaajuisesti pisimmällä, sillä loppusijoituspaikka on valittu ja Onkalotutkimustilassa on analysoitu kallioperän ominaisuuksia tästä näkökulmasta jo yli kymmenen vuotta. Tällä hetkellä Posiva tekee uutta paikkakuvausta, jota vaaditaan käyttöluvan saamiseksi maanpäälliselle kapselointilaitokselle ja maanalaiselle loppusijoitustilalle. Geologia on oleellinen osa jokaisessa vaiheessa ydinjätteen säilömissuunnitelmissa, kaikki lähtee siitä. Kallion rakoilu ja rikkonaisuusvyöhykkeet pitää tuntea tarkasti, täytyy tietää, missä vesi virtaa ja miten aineet voivat kulkeutua. On osoitettava, ettei loppusijoitus aiheuta vaaraa elolliselle luonnolle. GTK:n asiantuntijoiden osaamista on tarvittu koko Olkiluodon ydinhistorian ajan. Esimerkiksi 450 metrin syvyyteen ulottuvan Onkalon suunnittelukartoitukset olivat työläitä ja aikaavieviä, sillä halusimme tietää kallioperästä paljon yksityiskohtaisia asioita. Geologista osaamista löytyy muualtakin, mutta tällaisissa hankkeissa tarvitaan GTK:ta. Se on ykköskumppanimme geologiassa. Asennetutkimusten mukaan ydinvoimasta, varsinkin sen lisärakentamisesta, saattaa monella ihmisellä olla negatiivinen vaikutelma. Sen sijaan ydinjätteen loppusäilytykseen samat ihmiset voivat suhtautua positiivisesti. He ymmärtävät, että jäte pitää turvallisesti säilöä niin, ettei ongelma jää tuleville sukupolville. Luonto on hyvin lähellä monia tuntemiani geologeja. Kuten joku joskus luonnehti, geologeilla on luonnossa kulkiessaan se etu, että he ymmärtävät, miksi maisema on sellainen kuin se on. Suomessa on hyvää geologian osaamista. Ydinjätteen loppusijoituksessa Suomi on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Ismo Aaltonen päägeologi Posiva Oy

12 12 Maankäyttö ja rakentaminen Geologista tietoa yhdyskuntasuunnittelun käyttöön Tutkimustoiminnallaan GTK tukee yhdyskuntien raaka-ainehuoltoa ja maankäytön suunnittelua kehittämällä rakennusgeologisen tiedon käyttöä. Toimimme yhteiskunnan vesi- ja kiviaineshuollon kestävien ratkaisujen asiantuntijana ja yritystoiminnan edistäjänä. Yhdyskuntien raaka-ainehuolto ja maankäytön suunnittelua tukeva toiminta perustui vuonna 2014 edelleen pääosin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Toimintamallilla varmistetaan osaltaan tuotetun tiedon välitön hyödynnettävyys. Resurssien käytön pääpaino kohdistui pohjavesialueiden rakennekartoituksiin vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi sekä vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitukseen. Pääkaupunkiseudulla kehitimme kasvualueiden kaavoitusta tukevaa kartoitusta yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Osallistuimme edelleen valmisteluun koskien Suomenlahden alittavan Helsingin ja Tallinnan yhdistävän tunnelin geologisia toteuttamisedellytyksiä. Yhdyskuntarakentamisen saralla GTK:n haasteena on mallipohjaisen suunnittelun tarpeisiin yhteensopivien 3D-mallien ja niille pohjaa luovan tietomallin kehittäminen. Yhdyskuntarakentamisen kiviaineisten osalta elinkaaritarkastelun merkitys kasvaa ja systeeminen näkökulma vahvistuu. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus ja pohjavesialueiden rakennekartoitukset jatkuvat yhteisrahoitteisina hankkeina. Jalostamaton sora ja hiekka (17) Jalostettu sora ja hiekka (17) Kiviainesten käyttö Suomessa 2013 (miljoonaa tonnia) Yhteensä 83 miljoonaa tonnia Lähde: Ympäristöhallinnon Notto-tietojärjestelmä ja Infra ry Jalostettu kalliokiviaines (49) GTK:n tuottama Maankamaraverkkopalvelu tarjoilee tuoreimman karttakuvan Suomen maa- ja kallioperästä. gtkdata.gtk.fi/maankamara

13 Maankäyttö ja rakentaminen 13 VUONNA 2014 GTK TEKI ALUEIDEN GEOLOGISTA RAKENNE- 14POHJAVESI- SELVITYSTÄ Tunneli Tallinnaan? GTK osallistuu aktiivisesti geologisena asiantuntijana liikennetunneliyhteyden suunnitteluun Helsingin ja Tallinnan välille. Helsingin ja Tallinnan välinen rautatieyhteys loisi perustan Suomen ja Viron kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle. Hankkeella odotetaan olevan merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen ja Viron kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan tunneliyhteys toisi uuden ulottuvuuden sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja Välimeren alueille nopeutuisivat. Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen. Valkoisesta läntistä eteenpäin Sipoon Östersundom liittyi Helsinkiin vuonna Tuolloin tämä tuleva asukkaan kaupunginosan maasto oli meille rakentamista ajatellen valkoinen läntti. Aloitimme selvitystyön GTK:n maaperäkartoista, GTK lisäsi niihin vinovalaistuskuvaa ja nyt koko Östersundomin alueelta on saatavissa kolmiulotteiselta näyttävää karttaa. Oleellisilta alueilta olemme tarkentaneet maaperäkarttaa vielä maanpeitteiden paksuuden osalta yksityiskohtaisemmaksi. Östersundomista on parikymmentä kilometriä Helsingin keskustaan, rakentamista ajatellen olosuhteet eivät juurikaan poikkea Helsingistä. Maapeitteisillä alueilla kallion korkeusasemasta ei ollut alussa tietoa, joten tärkeimmälle kaistaleelle teetettiin painovoimamittauksia, joilla selvitettiin kalliolaaksojen maaperän paksuutta. Kaivauksilla tietoa tarkennetaan edelleen. Yllätyksiä ei maastokartoituksessa ole ilmennyt. Pohjavesi näyttelee tärkeää osaa Helsingin maaperässä. Keskustan arvorakennukset seisovat puupaalujen päällä, joten pohjaveden ylläpito riittävällä korkeudella on oleellista niiden elämänkaaressa. Myös tunneleiden suunnittelussa pohjavesiymmärrys on tärkeää. Geologia on pohjana kaikessa, mutta se on julkisessa keskustelussa yllättävän huomaamaton aihe. Ehkä geologit ammattikuntana eivät ole pitäneet ääntä itsestään, vaan mieluummin puurtavat ja pähkäilevät asioita itsekseen. Olen nykyisessä tehtävässäni ainoa geologi diplomiinsinöörien joukossa. Katsantokantamme eroavat toisistaan: siinä missä asiat ovat insinöörille joko yksi tai nolla, geologin maailmassa asiat liukuvat aiemmin määriteltyjen asioiden välillä. Geologin tehtävä on tuottaa insinöörille ykkösiä ja nollia, jotta he saavat asioita eteenpäin. Risto Niinimäki rakennusgeologi Helsingin kaupunki

14 14 Geotiedon jakelu Energiahuolto ja ympäristö (17) Vertaisarvioidut julkaisut eri tulosalueittain Vuonna 2014 (julkaisujen määrä) Maankäyttö ja rakentaminen (7) Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto (28) GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. Tarjoamme geologista tietoa ja asiantuntemustamme laajasti yhteiskunnan kehityksen tueksi edistämällä tiedon saatavuutta paikkatietolain vaatimusten ja julkisen tietopolitiikan mukaisesti. Tarjoamme myös asiantuntijapanostamme toimialaa koskeviin työ- ja valmisteluryhmiin sekä kansalliseen yhteistyöhön liittyen tutkimuksen yhteisten infrastruktuurien ja verkostojen vahvistamiseen. INSPIRE-verkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu geologiaa ja mineraalivaroja koskevien tietosisältöjen ja -mallien sekä standardien määrittelyssä. EU-tasolla GTK osallistuu EuroGeoSurveys-jäsenyyden kautta tietomallien ja tietotuotemäärittelyjen täsmentämiseen useiden teemojen osalta ja päävastuullisena mineraalivaroja koskevan teeman osalta. Kotimaassa INSPI- RE-tietotuotemäärittely jatkuu TEM:n toimeksiannon mukaisesti. Geologisen tiedon käyttömahdollisuuksia on avattu laajentamalla maksutonta jakelua valtionhallinnon linjausten ja GTK:n aineistopolitiikan mukaisesti. Onnistumisesta kertoo tietotuotteiden maksuttomien latauksien merkittävä kasvu (julkaisut ja paikkatietotuotteet), uudet palvelukokonaisuudet (esim. kaiva. fi, Maankamara, Hakku) sekä tiedon sähköisten jakelukanavien monipuolistuminen. Vuonna 2014 GTK:n verkkosivuilla vieraili kävijää. Olemme kehittäneet useita omia verkkopalveluita ja tarjoamme tietotuotteitamme myös muiden ylläpitämissä verkkojakelukanavissa. Painopiste on vähitellen siirtymässä yleisinformaatiosta kohdennettuihin palveluihin ja erityisesti latauspalvelujen merkitys on kasvanut. GTK:n aineistoa voi verkkosivustomme ohella ladata myös mm. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan kautta. Verkkopalveluiden käyttö ja pääosa tietotuotteista ovat maksuttomia.

15 Geotiedon jakelu 15 VUONNA 2014 TIETOLATAUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ GTK:N VERKKOSIVUILLA OLI Hakku on portti Suomen geologiseen tietoon Hakku-hakupalveluun on koottu kattavasti GTK:n tuottamaa geologista tietoa 1800-luvulta aina nykyhetkeen saakka. Hakusta löydät GTK:n julkaisut, raportit ja kartat paikkatietotuotteet valokuvat ja karttapiirrokset. Valtaosan tuotteista voit ladata suoraan käyttöösi. Hakussa on paljon täysin maksuttomia tuotteita. Myytäviä tuotteita ovat mm. painotuotteet, painetut kartat sekä osa paikkatietotuotteista. Hakkuun pääset osoitteella hakku.gtk.fi Pohjatietoa yhteiseksi hyödyksi Maaperä ei muutu. Jos pohjatutkimuksessa on sata vuotta sitten selvinnyt, että savea on, sitä se on edelleen, ellei ihminen ole maaperää muuksi vaihtanut. Sen takia vanhojenkin pohjatutkimusten aineistojen tallennus uuteen pohjatietorekisteriin on joissain hankkeissa paikallaan. Kaikki uudet pohjatutkimukset valokuvineen ja laboratoriotuloksineen tallennetaan rekisteriin vapaasti hyödynnettäviksi. Tieto on kertaalleen veronmaksajien kustantamaa, rekisterin myötä se ei enää entisvuosien tapaan katoa. GTK:n ylläpitämään rekisteriin on muutamassa vuodessa kertynyt yli tutkimuspistettä. Määrä on suhteellisen iso, mutta ei hämmentävän suuri: se sisältää kaikki Suomessa viime aikoina tehdyt liikenneväylien, vesiväylien ja ratojen pohjatutkimukset. Tietoa voivat käyttää kaikki julkiset tai yksityiset toimijat. Esimerkiksi liikenneväylän pohjatutkimuksesta selviää, millaista maaperää väylän viereisen tontin reunalla on. Tieto on hyödyllistä vaikkapa asuinalueen tai kauppakeskuksen suunnittelussa. Pohjatietoa voi myös vapaasti jalostaa kaupallisessa tarkoituksessa, kehittää niistä esimerkiksi maaperämalleja. Tämäntyyppinen maankamaran 3D-mallinnukseen liittyvä yhteistyöhanke Liikennevirastolla on myös vireillä GTK:n kanssa. Nyky-yhteiskunta on alkanut ymmärtää tiedon arvon. Tälläkin alalla tiedosta voisi saada enemmän irti, sitä pitäisi jalostaa koordinoidummin. Esimerkiksi maaperätieto ei pääsääntöisesti ole turvallisuuskriittistä aineistoa, mutta tiedonjakamisen kulttuuri tuntuu vielä olevan lapsenkengissä. Toivoisin, että kaupungit käyttäisivät pohjatietorekisteriä yhtenä tietolähteenä ja hyödyntäisivät sitä omien pohjatutkimustensa aineistojen tallettamisessa. Silloin data olisi muidenkin saatavilla. Kaupunki myös säästäisi, kun GTK:n kaltainen iso toimija ylläpitää tietoja. Tiina Perttula tietomallintamisen kehittämispäällikkö Liikennevirasto

16 16 Kansainvälinen toiminta Mineraaliset luonnonvarat kytkeytyvät osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimustyössä ja osaamisvientitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK edistää tavoitetta mineraalisten luonnonvarojen kytkemisestä osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua suoraan vientiprojektitoiminnallaan, jonka yhteyksiä yritysten vientiponnisteluihin pyritään tiivistämään mm. TeamFinland-yhteistyön kautta. GTK on erinomaisesti integroitunut Suomen kehityspolitiikan toteutukseen keskeisenä kumppaninaan ulkoasiainministeriö. Hankkeissa painotetaan kehitysyhteistyön muuntautumista kaupalliseen yhteistyöhön. GTK:n vientihankkeet nivoutuvat läheisesti Minerals for Development (M4D) -konseptiin, jonka avulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyvää hallintoa mineraalirikkaissa kehitysmaissa. Osaamisen ja yhtenäisen tietopohjan rakentaminen luo perustaa myös maankäyttöön, vesikysymyksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle. Lisääntyvää kiinnostusta on luonnonvarojen tietoratkaisujen, ruokaturvan ja laajojen eri luonnonvaroja sekä erityyppisiä toimijoita yhdistävien kokonaisuuksien konkreettiseen toteutukseen. Vuonna 2014 vientiprojektitoiminnan laajuus ja osuus GTK:n tuloista oli n. 20 %. UM:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden määrä ja volyymi kasvoi ollen 16. Hankkeet ovat kapasiteetin vahvistumiseen liittyviä instituutioiden välisiä hankkeita. Suurimpia IKI-hankkeita olivat Keski-Aasiaan, Myanmariin, Etiopiaan ja Afganistaniin suuntautuneet hankkeet. Valmisteilla on useita eri rahoittajien hankkeita monissa maissa. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri oli laaja ja painottui erilaisiin luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kestävään kaivostoimintaan liittyviin kysymyksiin. Painopistealueina vuonna 2014 olivat Euroopan metalli- ja hyötymineraalivarantojen arviointi ja mallinnus sekä ekotehokkaiden ratkaisujen etsiminen mineraalien tuotanto- ja talteenottomenetelmissä. Yksittäisistä EU-hankkeista suurimpia olivat EURARE- ja Minerals4EU-hankkeet, joissa molemmissa oli mukana laaja kansainvälinen konsortio. EURARE-hankkees- Kansainväliset tutkimus- ja projektihankkeet Vuosina Grönlanti Norja Venäjä Ukraina Turkki Kazakstan Kirgisia Tajikistan Afganistan Mongolia Pakistan Saudi-Arabia Intia Myanmar Etiopia Vietnam EU-maat Muut Peru Bolivia Gabon Uganda Tansania Zambia Mosambik Namibia Chile

17 Kansainvälinen toiminta 17 VUONNA 2014 GTK:LLA OLI 37EU- RAHOITTEISTA HANKETTA sa pyritään mallintamaan ja arvioimaan Euroopan harvinaisia maametalleja ja kehittämään niiden innovatiivista hyödyntämistä. Minerals4EU-hanke tähtää Euroopan laajuisen, pysyvän mineraalivarantotietoa hallinnoivan organisaation luomiseen. EU-rahoitteinen toiminta väheni hieman vuonna 2014 ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen. Euroopan tasolla verkostoyhteistyön keskeinen alue on edelleen EU:n raaka-ainealoitteen (RMI) pohjalta laadittujen tavoiteohjelmien edistäminen ja vahva osallistuminen aihepiirin Horisontti ohjelmiin. GTK on ydinpartnerina raaka-ainesektorin vahvassa EIT KIC -konsortiossa, mikä vahvistaa GTK:n asemaa primääristen raaka-ainevarojen kestävään käyttöön liittyvissä kysymyksissä. EuroGeoSurveys (EGS) kytkee GTK:n osaksi eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin kumppaniverkostoa. Kahdenvälisiä suhteita pohjoismaisten ja muiden sisarlaitosten kanssa vaalitaan tiiviillä yhteydenpidolla. Tutkijatasolla yhteistyön rakentuminen tapahtuu pääosin tieteenalakohtaisten työryhmien ja asiantuntijaverkostojen kautta. Yhdessä maailmalla Alan yritysten on helpompi lähteä valloittamaan uusia maita GTK:n kanssa kuin ilman. GTK:n läsnäolo tuo tiettyä neutraaliutta esimerkiksi kehitysmaihin lähtijöille. Outotec ja GTK tekevät yhteistyötä esimerkiksi Mongolian kanssa koulutuksen, yritysvierailujen ja tutkijavaihtojen kautta. Outotecilla on toimipiste Mongolian lisäksi 29 muussa maassa. Teemme yhteistyötä GTK:n kanssa asiakkaidemme näkökulmasta. Tutkimuskeskus tuottaa malmivaroista raakatietoa ja meidän tehtävämme on miettiä tiedon hyödyntämistä ja metallinjalostusta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toinen yhteistyömuotomme on mineraalipolitiikkaan ja kaivannaisteollisuuteen vaikuttaminen kotimaassa ja ulkomailla. Kuulumme moniin verkostoihin, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin mineraalialan innovaatiokeskittymään. Lisäksi teemme yhdessä tutkimusta muun muassa rikastustekniikasta sekä kaivosten ja rikastamojen vesien käsittelystä Tekesin Green Mining -ohjelmassa. Yliopistomaailmakin on lähellä Green Mining -teemaa. Minua on kyllä hiukan mietityttänyt, saadaanko korkeakouluihin tarpeeksi kaivannaisalan opiskelijoita, kun malmivarojen on hoettu loppuvan. Eivät ne lopu. Metallimalmit ovat vain aiempaa vaikeammin löydettävissä, ja siksi tarvitaan uusia tapoja ja fiksuja ihmisiä hoitamaan tehtävää. Outotecissä työskentelee muutamia geologitaustaisia ihmisiä, itse olen koulutukseltani metallurgi. Minulle läheisin metalli on aina ollut kupari, jota löytyykin paljon ympäristön rakenteista. Kupari on myös yrityksemme tärkein metalli. Mielestäni GTK:ta tarvitaan myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jotta Suomessa mahdollistetaan malminetsintä ja edesautetaan uusien kaivosten avaamista. Toivoisin myös, ettei koko kaivosalaa leimattaisi yhden huonon esimerkin takia. Asmo Vartiainen johtaja Outotec Oyj

18 13 UUTTA ASEMAA, 21 KILOMETRIÄ. PÄÄKAUPUNKISEUDUN METROA RAKENNETAAN RUOHOLAHDESTA LAUTTASAAREN KAUTTA ESPOOSEEN. GTK ON OSALLISTUNUT LINJAUKSEN KALLIOPERÄSELVITYKSIIN.

19

20 20 Henkilöstö Mitä meneillään? Olen mukana noin kymmenessä kallioperään liittyvässä projektissa. Tutkin hi-tech-metalleja ja kriittisiä metalleja, työskentelen viranomaisten ja naapurimaiden tutkimuskeskusten kanssa, mietin geoturismia. GTK:ssa yhdistyvät tiede ja elinkeinoelämä hyvällä tavalla. Laura Lauri, erikoistutkija, Rovaniemi Tutkin muun muassa hiilidioksidin geologista varastointia. Se tarvitsee vastaavia olosuhteita kuin kaasukentillä, joten sopivaa kallioperää saattaa löytyä esimerkiksi Venäjältä. Olen pitkään selvittänyt kallion rakoilua Onkalo-tutkimusalueella ydinjätteen loppusijoitusta ajatellen. Nyt teen datasta mallinnuksia. Nicklas Nordbäck, geologi, Kokkola GTK:ssa on valtavasti Suomesta kerättyä geologista tietoa. Kehitän tiedon keräämisen, tallennuksen ja hyödyntämisen menetelmiä useissa hankkeissa. Geotieto on lähes aina paikkatietoa. Geologisia karttoja ja havaintoja saa mukaansa myös mobiilisovelluksina. Niina Ahtonen, erikoistutkija, Kuopio Tällä hetkellä koordinoin suuren Minerals4EU -hankkeen talousasioita. Mukana on 31 tutkimuskeskusta ja yritystä. Lisäksi koulutan projektinhallintaa sisäisessä hankevalmennuksessa, pyydettäessä myös ulkomaisia kumppaneita. On hienoa laajentaa omaa osaamistaan. Sanna Matikainen, suunnittelija, Espoo Opetan afganistanilaisia geofyysikoita nykyaikaisiin tekniikoihin ja menetelmiin. Kyseessä on ulkoasiainministeriön viisivuotinen projekti. Työ on varsin haastavaa ja antoisaa, afganistanilaiset kollegat ovat erittäin motivoituneita. Maa voi nousta jaloilleen mineraalien avulla. Määrätietoista koulutusta GTK:ssa henkilöstön osaamista kehitetään määrätietoisesti. Koulutusta toteutetaan hanketoiminnan valmennuksen, geo-osaamisen, esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. GTK-akatemiassa painotetaan syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen on GTK:ssa oma ohjelma, joka sisältää mm. tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. GTK-akatemia laajentaa ja syventää osaamista GTK-akatemia on GTK:n tutkijoiden ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusohjelma, joka on ollut osana strategisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa vuodesta GTK-akatemian tavoitteina on GTK:n tutkijoiden ja asiantuntijoiden geo-osaamisen laajentaminen, syventäminen ja päivittäminen. Lisäksi tavoitteena on saada parhaat ja yhtenäiset käytännöt, sekä uusin osaaminen koko organisaation käyttöön. Vuonna 2014 järjestettiin kaksi erilaajuista koulutusohjelmaa: Geofysiikka, johon osallistui yhteensä 51 henkilöä, sekä Glasiodynamiikka, johon osallistui yhteensä 43 tutkijaa ja asiantuntijaa. Heikki Vanhala, erikoistutkija, Espoo

21 Henkilöstö 21 Henkilöstörakenne 2014 (henkilöä) Henkilöstö alueittain 2014 (henkilöä) Henkilöstöryhmä naiset miehet yhteensä Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) Pohjois-Suomi (96) Tutkijat Asiantuntijat (tutkimuksen parissa työskentelevät) Muut asiantuntijat Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö Tietotekniikkatehtävät Länsi-Suomi (36) Tekniset tehtävät Laboratoriotehtävät Itä-Suomi (192) Toimistotehtävät Yhteensä Etelä-Suomi (237) Henkilöstön koulutusjakauma 2014 (henkilöä) Henkilötyövuosien kohdentuminen ohjelmittain 2014 (henkilötyövuodet) Tohtorit (92) Mineraalipotentiaali (223,01) Pohjavesi ja kiviainekset (71,44) Perusaste (32) Muu (4) Ylempi korkeakoulututkinto (196) Energia (106,00) Keskiaste (137) Alin korkea-aste (44) Lisensiaatit (19) Alempi korkeakouluaste (37) Ekotehokas kaivostoiminta (103.93) Yhdyskuntarakentaminen (46,20) Merigeologia ja globaalimuutos (13,77)

22 22 Geologia harrastuksena ja tieteenä Kivistä kiinnostava harrastus Maaperässämme on paljon eri kiviä ja mineraaleja. Niiden löytäminen ja tunnistaminen on monelle mieluisa luontoharrastus, josta voi tulla myös ammatti. Koululaiset innostuvat tulivuorista Usein oppilaat ajattelevat, että geologia on kaukana omasta arjesta. Kun opettelemme yläkoululaisten kanssa tunnistamaan yli 20 kivilajia, ajatus muuttuu. Kivet eivät olekaan samanlaisia ja ne ovat merkittävä osa luontoa. Geologiaa onkin tärkeä oppia kokeellisesti, ympäristöä havainnoimalla. Perusopetuksessa geologian osuus maantiedon tunneista on pieni ja paljon riippuu opettajan aktiivisuudesta. Lukiossa pelkään geologian opetuksen jäävän maantieteessä vähiin uuden opetussuunnitelman myötä. Hannele Kotanen biologian ja maantiedon opettaja Juva Kivimies kellon ympäri Tein työurani kvartsikaivoksessa, kiviä aloin harrastaa 40 vuotta sitten. Olen viettänyt kaiken vapaa-aikani luonnossa. Olen löytänyt muun muassa kultaa, hopeaa, kuparia ja nikkeliä sekä monia harvinaisiakin mineraaleja, kuten latsuliittia. Näytteitäni on myös Helsingin yliopiston kokoelmissa. Voikin sanoa, että elämäni on ollut positiivisesti kivinen. Ilokseni myös tyttärenpoikaani Akia on puraissut kivikärpänen. Jorma Myöhänen malmiharrastaja Nilsiä

23 Geologia harrastuksena ja tieteenä 23 HARRASTAJAT LÄHETTÄVÄT GTK:LLE VUOSITTAIN KIVINÄYTETTÄ LÄHETÄ KIVINÄYTTEESI ILMAISEKSI GTK:LLE ARVIOITAVAKSI. LISÄTIETOJA: GEOLOGIA/KIVIHARRASTUS/KIVINAYTE/ Mötikässä voi olla arvoa Aloin kiinnostua mineraaleista ja kivistä 8-vuotiaana. Ukkini opettaa minua tunnistamaan eri kivilajeja. Parasta harrastuksessa on se, kun paljaalla silmällä havaitsee kivenmötikässä esimerkiksi kuparia. Olisi hieno kokemus löytää jotain arvokkaampaa metallia, kuten kultaa. Jokin luontoon liittyvä opiskeluala kiinnostaa minua. Geologia on varteenotettava vaihtoehto. Geologia Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, maa ) ja λογος (logos, tiede ) on tieteenala, joka tutkii Maata ja maankamaraa, sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen syntymiseen liittyviä ja siinä tapahtuvia prosesseja. Geologia on yksi kaikkein laaja-alaisimmista luonnontieteistä. Geologian tutkimus on luonteeltaan vahvasti poikkitieteistä. Tutkimus käyttää sovelluksia mm. fysiikasta, kemiasta, matematiikasta sekä tuottaa tietoa esim. ympäristötieteiden, maantieteen sekä teknisten tieteiden tutkimukseen. Suomessa geologiaa opetetaan Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa Turussa. Geologeja valmistuu vuosittain n. 50 kpl (maisterintutkinto). N. 10 henkilöä vuosittain suorittaa tohtorintutkinnon. hakku.gtk.fi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kotisivu. GTK:n palvelu, josta löytyvät paikkatietotuotteet, julkaisut, raportit ja kartat, valokuvia ja karttapiirroksia Suomen Kansallisen Geologian Komitean (SKGK) ylläpitämä sivusto, josta löydät perustietoa geologiasta. Perustietoa mineraalialasta, kaivannaisten hyödyntämisestä ja niiden käyttökohteista. Euroopan geologisten tutkimuslaitosten kattojärjestö, EuroGeoSurveys. Seuraa GTK:ta facebookissa Aki Hämäläinen kiviharrastaja Viiala

24 GTK:n toimipisteet Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) Espoo Fax Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) Kuopio Fax Rovaniemi Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) Rovaniemi Fax GTK Mintec Tutkijankatu Outokumpu Fax (013) Kokkola Kuopio Outokumpu Lopen kairasydänarkisto Mustinsuontie Läyliäinen Fax (019) Loppi Espoo Puh gtk@gtk.fi