Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 775/2008 vp Haja-asutusalueiden talousjäteveden käsittely Eduskunnan puhemiehelle Tullessaan voimaan täysimääräisenä vuonna 2014 valtioneuvoston asetus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä (542/2003) aiheuttaa turhia kustannuksia haja-asutusalueilla tuottamatta asetuksen tarkoittamia hyötyjä. Lausunnossaan Teknillisen korkeakoulun vesitalouden professori Pertti Vakkilainen toteaa hajaasutusalueiden jätevesien käsittelyn mielekkyydestä seuraavaa: "Suomen oloissa tärkein vesistöjä rehevöittävä ravinne on fosfori. Ihmisen virtsassa se on epäorgaanisessa ja ulosteessa orgaanisessa muodossa. Yhden vuorokauden aikana ihmisen tuottama fosforimäärä on noin 2,2 g, josta virtsan osuus on noin 1,2 g, ulosteen noin 0,6 g ja muun jätteen vajaa 4 g. Jos kesämökillä kaikki jätevedet johdetaan sakokaivoihin, jää fosforia niihin arviolta %, joten sakokaivoista ulos tulevassa vedessä on ihmistä kohti noin 2 g fosforia vuorokaudessa eli noin 0,7 kg vuodessa. Jos taloudessa on neljä henkeä, on fosforimäärä vuodessa noin 3 kg, joka vastaa kolmelta peltohehtaarilta huuhtoutuvaa fosforimäärää. Mikäli nelihenkinen perhe käyttää mökkiä kolme kuukautta vuodessa, vastaa sakokaivoista purkautuva fosforimäärä 0,75 ha:n suuruiselta peltoalalta huuhtoutuvaa fosforimäärää. Yleensä jätevesiä ei kuitenkaan lasketa saostuskaivoista suoraan vesistöön, vaan ne kulkevat ojissa pitkiäkin matkoja, jolloin orgaaniseen ainekseen sitoutuneet ravinteet hajoavat epäorgaaniseen muotoon. Nitraatit pelkistyvät typpikaasuksi, joka ei kuormita vesistöä. Osa fosforista sedimentoituu ojan pohjalle osan imeytyessä veden mukana maaperään. Maaperän fosforinsitomiskyky riippuu maalajista, mutta voidaan arvioida maaperän pystyvän sitomaan fosforia noin 3 g/kg. Ylipäätään on todettavissa, että mikäli jätevedet imeytetään (luontaiseen) maaperään tai mikäli ne juoksevat vähänkin pidemmän matkan ojassa ennen vesistöön päätymistään, niillä ei voida havaita olevan rehevöittävää vaikutusta. Lähellä vesistöä olevien vesi-wc:tä käyttävien kiinteistöjen on toki syytä turvautua umpisäiliöihin. Jos kesämökillä on kuivakäymälä, voidaan virtsa kerätä helposti eri astiaan ja käyttää kasvuston lannoitteena. Taloudesta syntyvät ns. harmaat vedet sisältävät fosforia henkeä kohti vain noin 0,08 g vuodessa. Nelihenkisen perheen talouden harmaiden vesien fosforimäärä on siis noin 0,3 g/v eli 0,1 g kolmessa kuukaudessa. Tällaisten vesien käsittelyksi riittää mainiosti imeyttäminen (luontaiseen) maaperään myös siinä tapauksessa, että kiinteistö sijaitsee järven rannalla. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteuttaminen tulee maksamaan arvion mukaan pelkkinä investointikustannuksina noin 3 mrd. euroa. Tämän päälle tulevat jätevesien käsittelylaitosten käyttökustannukset, joiden suuruutta en ole nähnyt arvioitavan mutta jotka tulevat muodostamaan vuosittain huomattavan menoerän. Yhteiskustannukset ovat syntyviin hyötyihin nähden kohtuuttomia. Useassa tapauksessa haja-asutuksen jätevesien käsittely on vesistön kannalta täysin hyödytön toimenpide." Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy korjatakseen epäkohdat, jotka ovat odotettavissa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annetun asetuksen 542/2003 tullessa täysimääräisenä voimaan vuonna 2014? Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2008 Eero Akaan-Penttilä /kok 2

3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eero Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 775/2008 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy korjatakseen epäkohdat, jotka ovat odotettavissa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annetun asetuksen 542/2003 tullessa täysimääräisenä voimaan vuonna 2014? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koko maan vajaan miljoonan haja-asutusalueen asukkaan jätevedet runsaasta asuinkiinteistöstä muodostavat merkittävän osan hajakuormituksesta, joka on osaltaan aiheuttanut vesien kunnon yleistä heikkenemistä. Haja-asutuksen fosforikuormitus vesiin on vajaa 10 % ihmisperäisestä kokonaiskuormituksesta, ja se on maataloudesta peräisin olevan kuormituksen jälkeen suurin yksittäinen fosforin päästölähde. Kiinteistöillä puutteellisesti käsiteltyjen jätevesien haittavaikutukset ja riskit ilmenevät asuinympäristön välittömässä läheisyydessä. Jätevedet heikentävät asuinympäristön hygieenistä ja esteettistä laatua, aiheuttavat hajuhaittaa sekä lisäävät talousvesikaivojen veden pilaantumisriskiä. Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) tarkoituksena on vähentää jätevesistä aiheutuvia haittavaikutuksia tehostamalla jätevesien käsittelyä vuoteen 2014 mennessä. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 saakka. Vesiensuojelun haasteet ovat mittavat paitsi merialueilla myös sisävesissä. Myös tästä syystä haja-asutusalueitten jätevesien käsittelyä on erittäin perusteltua parantaa. Hallitus on kuitenkin tietoinen haja-asutusalueiden jätevesiuudistuksen toimeenpanon ongelmista. Valtioneuvosto on osaltaan luonut lainsäädännölliset edellytykset uudistuksen toimeenpanon joustavaksi toteuttamiseksi. Kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelumääräyksissä asetuksen vaatimuksia lievempiä jätevesien käsittelyvaatimuksia. Näin uudistuksen toimeenpanoa voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti alueilla, joissa asutus on harvaa ja ympäristö ei ole pilaantumiselle herkkää. Tällöin lievennetty puhdistusvaatimus on riittävä. Uudistuksen toimeenpano ei saisi aiheuttaa kohtuutonta haittaa missään tilanteessa. Siksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää lykkäystä vuoden 2014 määräaikaan jätevesijärjestelmän tehostamiseksi. Lykkäys on myönnettävä, jos tehostamistoimet ovat hakijalle kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomat ja ympäristökuormitusta on pidettävä vähäisenä. Uudistuksen toimeenpanoa on edistetty kehittämällä ja ottamalla käyttöön myös taloudellisia ohjauskeinoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rakennusten korjaus-, energiaja terveyshaitta-avustuksiin sisältyvä sosiaaliperusteinen jätevesiavustus on tarkoitettu jätevesien käsittelyn parantamiseen haja-asutusalueilla. Maaseudun yhteisviemäröintiä on tuettu maaja metsätalousministeriön ja ympäristönsuojeluministeriön vesihuoltoavustuksin. Kiinteistöllä suoritettavat jätevesitöiden palkkakustannukset ovat kotitalousvähennyksen piirissä. ARA:n jätevesiavustuksen tulorajaa korotettiin vuoden 2008 alussa vauhdittamaan tehostamistöiden toteutta- 3

4 Ministerin vastaus mista. Myös vuoden 2009 talousarviossa suunniteltu kotitalousvähennyksen korotus kannustaa laaja-alaisesti toteuttamaan jätevesijärjestelmien tehostamistöitä haja-asutusalueilla. Näyttää siltä, että uudistuksen toimeenpanossa ei ole onnistuttu välittämään riittävästi luotettavaa tietoa asukkaille ymmärrettävällä tavalla. Jätevesien käsittelyn tehostamistoimet ovat käynnistyneet hitaasti. Läheskään kaikki asukkaat eivät tiedä vaatimuksista eivätkä siitä, minne yhteisviemäröintiä ollaan suunnittelemassa. Vallitsevassa epätietoisuuden ilmapiirissä asukkaat empivät ja odottavat tilanteen selkiintymistä. Tästä aiheutuu riski, että työt kasautuvat kohtuuttomasti siirtymäajan loppuvuosille. Puute osaavista suunnittelijoista, tekijöistä ja tarvikkeista nostaa hintoja sekä heikentää suunnitelmien ja työn laatua. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista. Edellä mainituista syistä on ympäristöministeriössä ryhdytty toimiin uudistuksen edistämiseksi. Vuoden 2009 tulostavoitteissa alueellisten ympäristökeskusten tehtävänä on ohjata ja opastaa kuntia selvittämään alueet, joissa yhteisviemäröinti on sekä ympäristönsuojelullisesti että taloudellisesti perusteltua ja jotka täten tulisi saattaa lähitulevaisuudessa viemäriverkoston piiriin. Muilla alueilla jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisissa tai naapurikiinteistöjen yhteisissä puhdistuslaitteissa. Kuntia opastetaan myös mahdollisuuksista säätää kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä jätevesien käsittelyvaatimuksista ympäristönsuojelulain perustein. Ympäristöministeriön asettama hajajätevesityöryhmä tekee opasta, jossa selvitetään jätevesiasetuksen soveltamista sekä esitetään uudistuksen toimeenpanoa edistäviä hyviksi koettuja toimia ja käytäntöjä. Uudistuksesta tiedottamista parannetaan ja monipuolistetaan. Ympäristöministeriön tiedotuksen johdolla tiedotusta toteutetaan suunnitelmallisesti yhteistyössä hajajätevesityöryhmässä edustettuina olevien tahojen kanssa. Hajajätevesien käsittelyn tehostamisella saavutetaan huomattavia ympäristönsuojelullisia hyötyjä, ja siksi hallitus pitää tärkeänä jatkaa hajajätevesiuudistuksen toimeenpanoa suunnitellun mukaisesti. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2008 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki 4

5 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 775/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Eero Akaan-Penttilä /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att avhjälpa de missförhållanden som är att vänta när förordningen om avloppsvattenhantering i glesbygden 542/2003 träder i kraft fullt ut år 2014? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Avloppsvattnet från drygt en miljon invånare i glesbygden i hela landet från mer än bostadsfastigheter, utgör en betydande del av den diffusa belastning som för sin del har orsakat en allmän försämring av vattnens tillstånd. Fosforbelastningen från glesbebyggelsen är knappt 10 % av den totala belastningen som orsakas av människan, och är den största enskilda fosforutsläppskällan efter belastningen från jordbruket. Olägenheterna och riskerna i samband med bristfälligt behandlat avloppsvatten från fastigheter visar sig i boendemiljöns omedelbara närhet. Avloppsvattnet försämrar boendemiljöns hygieniska och estetiska kvalitet, orsakar luktolägenheter samt ökar risken för förorening av vattnet i hushållsvattensbrunnar. Avsikten med statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i områden utanför vattenverkens avloppsnät (542/2003) är att minska olägenheterna från avloppsvattnet genom att effektivisera avloppsvattenhanteringen fram till Statsrådet har godkänt riktlinjerna för vattenvården fram till Utmaningarna för vattenvården är stora både när det gäller havsområden och inlandsvattnen. Också av detta skäl är det ytterst motiverat att förbättra avloppsvattenhanteringen i glesbygdsområdena. Regeringen är dock medveten om problemen i anknytning till genomförandet av avloppsvattenreformen i glesbygden. Statsrådet har för sin del skapat lagstiftningsmässiga förutsättningar för att genomförandet ska ske flexibelt. Kommunerna har möjlighet att i sina miljöskyddsföreskrifter utfärda lindrigare krav på avloppsvattenhanteringen än kraven i förordningen. På så sätt kan reformen genomföras kostnadseffektivt i glesbebyggda områden där miljön inte är känslig för förorening. I dessa fall räcker det med lindrigare krav på rening. Genomförandet av reformen ska under inga omständigheter få medföra orimliga olägenheter. Därför kan den kommunala miljövårdsmyndigheten på ansökan bevilja uppskov för effektiviseringen av avloppsvattensystem från tidsfristen Uppskov bör beviljas om effektiviseringsåtgärderna med tanke på helheten är orimliga för sökanden och miljöbelastningen anses liten. Genomförandet av reformen har också främjats genom utvecklandet och införandet av ekonomiska styrmedel. Avloppsunderstödet, som baseras på sociala grunder och ingår i Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet ARA:s understöd för reparation, energi och undanröjande av sanitära olägenheter i byggnader, är avsett för att förbättra avloppsvattenhanteringen i glesbygdsområden. Gemensamma avloppssystem på landsbygden stöds genom jord- och skogsbruksministeriets och miljöministeriets understöd för vatten och avlopp. Lönekostnaderna för avloppsarbeten på en fastighet omfattas av hushållsavdraget. Inkomstgränsen för ARA:s avloppsunderstöd höjdes i början av 2008 för att på- 5

6 Ministerns svar skynda effektiviseringsarbetet. Den planerade höjningen av hushållsavdraget i 2009 års budget är ett incitament för en omfattande effektivisering av avloppssystemen i glesbygden. Det verkar som om man vid genomförandet av reformen inte har lyckats förmedla tillräckligt med tillförlitlig information för invånarna på ett klart och tydligt sätt. Åtgärderna för att effektivisera avloppsvattenhanteringen har kommit igång långsamt. Långt ifrån alla invånare känner till kraven eller de områden där gemensamma avloppssystem planeras. I den rådande atmosfären av ovisshet är invånarna tveksamma och väntar på att läget ska klarna. Det här medför en risk för att arbetet hopar sig oskäligt till de sista åren av övergångsperioden. Bristen på kunniga planerare, yrkesmän och material höjer priserna och försämrar arbetets och planernas kvalitet. Detta ligger inte i någons intresse. På grund av ovannämnda skäl har man vid miljöministeriet vidtagit åtgärder för att främja reformen. I resultatmålen för år 2009 har de regionala miljöcentralerna ålagts att styra och vägleda kommunerna i kartläggningen av områden där det både ur miljövårdssynpunkt och ekonomiskt är motiverat med gemensamma avloppssystem, och som sålunda bör inkluderas i avloppsnätet inom en nära framtid. I andra områden behandlas avloppsvattnet vid fastighetsvisa eller grannfastigheters gemensamma reningsanläggningar. Kommunerna ges också anvisningar om möjligheterna att genom kommunala miljöskyddsföreskrifter utfärda krav på avloppsvattenhanteringen med stöd av miljöskyddslagen. En arbetsgrupp för glesbygdens avloppsfrågor som tillsatts av miljöministeriet utarbetar en handledning om tillämpningen av avloppsförordningen, och presenterar åtgärder och praxis som enligt erfarenhet visat sig vara välfungerande och stöder genomförandet. Informationen kring reformen förbättras och görs mångsidigare. Under ledning av miljöministeriet genomförs informerandet systematiskt i samarbete med de aktörer som är representerade i arbetsgruppen. Genom en effektivisering av avloppsvattenhanteringen i glesbygden uppnås betydande miljöskyddsmässiga fördelar, och därför anser regeringen det vara viktigt att fortsätta genomförandet av reformen enligt planerna. Helsingfors den 3 december 2008 Miljöminister Paula Lehtomäki 6