Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 84/2009 vp Haja-asutusalueiden jätevesiasetus Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla tuli voimaan vuonna 2004 niin, että kaikkien vanhojen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen vaatimukset vuoteen 2014 mennessä. Asetuksesta tiedottaminen on kuitenkin epäonnistunut, kuten ympäristöministeri totesi viime syksynä useissa lehtihaastatteluissa. Jätevesiasetus on aiheuttanut epäselvyyttä ja huolta haja-asutusalueella asuvien keskuudessa, mutta myös vapaa-ajanasukkaiden joukossa. Esimerkiksi Lopella on noin vapaa-ajanasuntoa, joista suurin osa kuuluu asetuksen piiriin. Ihmisillä ei ole riittävää tietoa siitä, mitä asetus merkitsee juuri heidän kiinteistönsä kohdalla, mitä kannattaa tehdä ja millä hinnalla. Asukkaiden epätietoisuus on saanut liikkeelle myös kyseenalaisin tavoittein toimivia tekijöitä, jopa huijareita. Ihmiset ostavat kalliita ja huonolaatuisia järjestelmiä. Toinen ongelma on se, että tiedon puutteen takia tehdään kalliita investointeja "turhaan". Jätevesiasetukseen kuuluu myös mahdollisuus saada lykkäystä tehostamistoimille kohtuuttomissa tapauksissa sekä mahdollisuus hakea avustusta. Perusteina voi olla taloudellinen tai sosiaalinen syy. Kuntien tulkinnat eri tilanteissa vaihtelevat, ja tämän vuoksi asiassa tarvittaisiin tarkempaa ohjeistusta, ns. nyrkkisääntötulkintaa, lykkäyksen myöntämisperusteille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt jätevesiasetuksen ohjeistuksen selventämiseksi, että ikäviltä tilanteilta vältytään, missä tilanteissa lykkäystä tehostamistoimille on mahdollista saada ja miten varmistetaan kuntien yhdenmukainen linja, onko julkisuudessa esitetty kiinteistönomistajan 75 vuoden ikä sellainen peruste, jolla lykkäys tulee kunnissa yhtenäisesti myöntää ja millaisia tukia asetuksen edellyttämien töiden toimeenpanoon on saatavissa? Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2009 Timo Heinonen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Heinosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 84/2009 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt jätevesiasetuksen ohjeistuksen selventämiseksi, että ikäviltä tilanteilta vältytään, missä tilanteissa lykkäystä tehostamistoimille on mahdollista saada ja miten varmistetaan kuntien yhdenmukainen linja, onko julkisuudessa esitetty kiinteistönomistajan 75 vuoden ikä sellainen peruste, jolla lykkäys tulee kunnissa yhtenäisesti myöntää ja millaisia tukia asetuksen edellyttämien töiden toimeenpanoon on saatavissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisella alueilla annetun asetuksen (542/2003) perustelumuistiossa on tarkastelu asetuksen soveltamiseen ja toimeenpanoon liittyviä asioita. Asetuksen perustelumuistiossa todetut uudistusta tukevat säädösmuutokset tehtiin pääosin vuoden 2006 loppuun mennessä. Asetuksen toimeenpanosta on olemassa kokemuksia. Toimeenpanon edistämisen vauhdittamiseksi ympäristöministeriössä on todettu tarpeelliseksi koota asiat yhteen haja-asutuksen jätevesioppaaksi. Opas tehdään ympäristöministeriön asettamassa hajajätevesityöryhmässä yhteistyössä viranomaisten ja alan toimijoiden kesken. Oppaassa selvitetään uudistuksen toimeenpanon ongelmia sekä esitetään toimeenpanoa edistäviä suositeltavia ja hyviksi koettuja käytäntöjä. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien viranomaisille ja jätevesijärjestelmien suunnittelijoille, mutta myös haja-asutuksen asukkaat saavat siitä hyödyllistä tietoa. Opas julkaistaan sähköisessä muodossa niin pian kuin mahdollista kevään 2009 aikana. Jätevesijärjestelmien tehostamistyöt vanhoilla kiinteistöillä ovat käynnistyneet hitaasti. Työruuhkan ehkäisemiseksi kaikki uudistuksen toimeenpanossa käytettävissä olevat keinot tulee käyttää edistämään yhteisten ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tehostamista. Mainitun jätevesioppaan ohella asiaan liittyvää tiedotusta tehostetaan. Tiedotusta toteutetaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja alan eri toimijoiden kesken. Kohtuuttomien tilanteiden arviointi ja myönnettävät lykkäykset ovat toimeenpanon poikkeuksia, joiden käsittely tulee ajankohtaiseksi vuosien 2012 ja 2013 aikana. Ympäristönsuojelulain 18 :n 2 momentin mukaisesti "Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää valtioneuvoston asetuksessa säädetystä velvoitteesta kiinteistökohtaisen poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää, jos asetuksessa edellytetyt toimet kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön jäteveden käsittelyvaatimusten noudattamiseksi kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä." Säännös on määräaikainen poikkeus pääsääntöön, joka velvoittaa vanhankin jätevesijärjestelmän täyttämään säädetyt vaatimukset vuoden 2014 alkuun mennessä. Poikkeuksella ei siis saa- 2

3 Ministerin vastaus KK 84/2009 vp Timo Heinonen /kok da oikeutta olla toteuttamatta asetuksen vaatimuksia, vaan sen soveltamisella estetään toimeenpanon määräajasta aiheutuva kohtuuttomuus yksittäiselle kotitaloudelle. Lykkäysmahdollisuudesta huolimatta haja-asutusalueiden asukkaiden kohtelu on kohtuusvaatimus huomioiden tasa-arvoista, koska kaikkien kiinteistöjen tulee kuitenkin lopulta täyttää jätevesien käsittelyn säädetyt vaatimukset. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ottaa tapauskohtaisesti olosuhteet huomioon arvioidessaan lykkäykseen oikeuttavaa kohtuuttomuutta kokonaisuutena kuten laissa edellytetään. Näin siksi, että kohtuuton tilanne yksittäistapauksissa voi aiheutua monista eri seikoista ja näiden yhteisvaikutuksesta. Lykkäyksen edellytyksenä olevaa kohtuuttomuutta harkittaessa voidaan ottaa huomioon monia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asukkaiden taloudellinen tila, asukkaiden muut edellytykset toteuttaa tarvittavat jätevesijärjestelmän tehostamistoimet ja hoitaa jätevesijärjestelmää, rakennuksen kunto ja varustus, kohteen sijainti suhteessa pilaantumiselle herkkiin alueisiin tai kohteisiin kuten luokiteltuihin pohjavesialueisiin ja talousvesikaivoihin, alueella ilmenneet jätevesistä aiheutuneet haitat ja ongelmat sekä kiinteistön alueelle kohdistuvat rakentamispaineet. Ikä vaikuttaa usein välillisesti kohtuuttomuuden kokonaisarviointiin. Iästä johtuvat yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuret eikä ikä ole ainoa peruste arvioitaessa lykkäyksen edellyttämää kohtuuttomuutta kokonaisuutena. Jätevesiasetuksen toimeenpanoa on edistetty taloudellisilla ohjauskeinoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rakennusten korjaus-, energia ja terveyshaitta-avustuksiin sisältyvä sosiaaliperusteinen jätevesiavustus on tarkoitettu jätevesien käsittelyn parantamiseen haja-asutusalueilla. Avustusta haetaan kunnasta. Avustuksen saantia helpotettiin korottamalla tulorajaa vuoden 2008 alussa. Näin hallitus on osaltaan ollut poistamassa uudistuksesta aiheutuvaa taloudellista rasitusta vähävaraisille. Maaseudun taloudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti perusteltuja yhteisviemäröintihankkeita on tuettu vesihuoltoavustuksin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön määrärahoista. Kiinteistöllä suoritettavien jätevesitöiden palkkakustannukset ovat kotitalousvähennyksen piirissä. Kotitalousvähennyksen korotus vuoden 2009 alusta on laajavaikutteinen ja kannustaa toteuttamaan myös jätevesijärjestelmien tehostamistöitä haja-asutusalueilla. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 84/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Timo Heinonen /saml: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att göra anvisningarna i avloppsförordningen klarare så att besvärliga situationer kan undvikas, i vilka situationer är det möjligt att få uppskov för effektiviseringsåtgärder, hur säkerställer man att kommunerna följer en enhetlig linje, är den ålder på 75 år som framförts i offentligheten en sådan grund, enligt vilken kommunerna bör bevilja uppskov, och vilka slags stöd finns för de åtgärder som förordningen förutsätter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I faktapromemorian till statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i områden utanför vattenverkens avloppsnät (542/2003) har frågor som gäller hur förordningen ska verkställas och tillämpas behandlats. De författningsändringar som enligt promemorian ska stödja reformen har i huvudsak genomförts före år Det finns även erfarenheter av tillämpningen av förordningen. För att förordningen ska kunna verkställas snabbare har miljöministeriet ansett det nödvändigt att sammanställa relevanta fakta i en avloppsguide för glesbygden. Guiden ska utarbetas av en särskild arbetsgrupp som är tillsatt av miljöministeriet i samarbete med myndigheter och aktörer i branschen. I guiden klarläggs svårigheterna med att verkställa reformen. Dessutom rekommenderas sådana metoder för att påskynda verkställandet som man har goda erfarenheter av. Guiden är i första hand avsedd för kommunala myndigheter och för dem som planerar avloppssystem, men den innehåller nyttig information även för dem som bor i glesbygden. Guiden ska publiceras elektroniskt så snart som möjligt under våren Arbetet med att effektivisera avloppssystemen för gamla fastigheter har kommit igång långsamt. För att undvika att arbetena hopar sig bör alla tillgängliga medel för att verkställa reformen tas i bruk så att avloppssystem som används av en eller flera fastigheter kan effektiviseras. Informationen ska förbättras även på andra sätt än genom nämnda avloppsguide. Informationsverksamheten ska genomföras som ett samarbete mellan miljömyndigheter och olika aktörer i branschen. Att bedöma oskäliga situationer och bevilja uppskov är undantag, som det kan bli aktuellt att behandla åren 2012 och Enlig 18 2 mom. i miljöskyddslagen kan den kommunala miljövårdsmyndigheten "på ansökan bevilja undantag fastighetsvis för högst fem år i sänder från den skyldighet som föreskrivs genom förordning av statsrådet. Undantag kan beviljas, om de åtgärder som förutsätts i förordningen enligt en helhetsbedömning är oskäliga för en fastighetsinnehavare när det gäller att uppfylla kraven på behandling av fastighetens avloppsvatten och om belastningen för miljön kan anses vara ringa." Bestämmelsen möjliggör tidsbestämda undantag från huvudprincipen, enligt vilken även gamla avloppssystem måste uppfylla kraven i lagen före år Ett sådant undantag 4

5 Ministerns svar KK 84/2009 vp Timo Heinonen /kok ger således inte fastighetsinnehavaren rätt att låta bli att uppfylla kraven i förordningen, utan undantag beviljas bara när det är oskäligt att förutsätta att ett hushåll ska uppfylla kraven inom ovan nämnda tid. Trots möjligheten till uppskov behandlas invånarna i glesbygden jämlikt, eftersom kravet på skälighet ger nödvändig flexibilitet samtidigt som alla fastigheter förr eller senare måste uppfylla de krav på behandling av avloppsvatten som föreskrivs. Den kommunala miljöskyddsmyndigheten bedömer förhållandena som en helhet, när den från fall till fall avgör om sådan oskälighet som utgör grund för uppskov föreligger i enlighet med lagen. Detta tillvägagångssätt är motiverat, eftersom en oskälig situation i en del fall kan bero på många olika, samverkande faktorer. När man överväger om sådan oskälighet som är en förutsättning för uppskov föreligger, kan många omständigheter beaktas. Till dessa hör bland annat invånarnas ekonomiska situation och övriga förutsättningar för att genomföra nödvändiga åtgärder för att förbättra avloppssystemet och för att sköta systemet samt byggnadens kondition och utrustningsnivå. Hit hör även byggnadens läge med hänsyn till områden eller objekt som är utsatta för miljöförstöring, såsom färskvattenbrunnar och klassificerade grundvattenområden, eventuella olägenheter och problem som avloppsvattnet orsakat i området samt intresset för nybyggnation på området. Åldern inverkar ofta indirekt på denna helhetsbedömning av oskäligheten. Emellertid är de individuella olikheterna i fråga om ålderns inverkan stora, och åldern är inte den enda faktorn när den oskälighet som är en förutsättning för uppskov bedöms. Verkställandet av avloppsförordningen har främjats med ekonomiska styrmedel. Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet (ARA) beviljar bidrag för reparation, energieffektivisering och undanröjande av sanitära olägenheter. Till dessa bidrag räknas även de avloppsbidrag för att förbättra behandlingen av avloppsvatten i glesbygden som beviljas på sociala grunder. Sådana bidrag kan ansökas hos kommunen. För att göra det lättare att få bidraget höjdes den övre inkomstgränsen i början av år På så sätt har regeringen minskat den ekonomiska börda som reformen medför för mindre bemedlade hushåll. På landsbygden har projekt för gemensamma avloppssystem som är motiverade med hänsyn till ekonomi och miljöskydd stötts med vatten- och avloppsunderstöd ur jord- och skogsbruksministeriets och miljöministeriets budgetmedel. För lönekostnader vid förbättring av avloppssystem i fastigheter beviljas hushållsavdrag. Den 1 januari 2009 höjdes hushållsavdraget, vilket kommer att få vittomfattande verkningar. Det höjda hushållsavdraget kommer sålunda även att påskynda effektiviseringen av avloppssystem i glesbygden. Helsingfors den 17 mars 2009 Miljöminister Paula Lehtomäki 5