Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2011

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2011 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 1 Tilinpäätös 2011 Kansikuva: Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteeni QVIM Arkkitehdit Oy Valokuva: Konserni- ja maankäyttöpalvelut, 2012

3 2 Sisältö 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan henkilöstö Oman alueen kehitys Alue ja väestö Elinkeinorakenne ja työllisyys Rakennustoiminta Yleinen taloudellinen kehitys Kunnallistalouden kehitys Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KUNNAN TASE KOKONAISTULOT JA -MENOT KONSERNITARKASTELU Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin talous Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet TILIKAUDEN 2011 TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutuminen HALLINTOPALVELUT Vaalit Tilintarkastus Johto- ym. palvelut Elinkeinotoimi Talouspalvelut Muut hallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Henkilöstöpalvelut Työllisyydenhoito Pelastustoimi SIILISET PERUSTURVATOIMIALA OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Koulutoimen hallinto Opetuspalvelut Ruokapalvelut Kansalaisopisto Kirjasto... 69

4 3 Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoiminta MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttö Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS TEKNISET PALVELUT Tukipalvelut Yhdyskuntatekniikka / rakentaminen ja kunnossapito Yhdyskuntatekniikka / suunnittelu ja rakennuttaminen Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Tuloslaskelmaosan toteutuminen talousarvioon verrattuna Investointiosan toteutuminen talousarvioon verrattuna Rahoitusosan toteutumisvertailu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 2010 ja Rahoituslaskelma 2010 ja Siilinjärven kunnan tase Konsernin tilinpäätöslaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Allekirjoitukset Luettelot ja selvitykset LIITTEET Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen tilinpäätös 2011 Arviointikertomus 2011 Tilintarkastuskertomus 2011

5 4 1 Olennaiset tapahtumat kunnan taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan toimintaympäristön muutos Suurten muutosten ja tunteiden vuosi, näin voisi vuotta 2011 kuvata Siilinjärvellä. Muutoksia tapahtui ennen kaikkea yhteistoimintaalue Siilisetin purkautumispäätösten myötä. Toisaalta ympäristöterveydenhoidon yhteistyö alkoi hyvissä merkeissä ja maataloushallinnon yhteistyön suunnittelu eteni hyvin vuoden loppuun. Hallituksen käynnistämä kuntauudistus keskustelutti loppuvuoden sekä Maaningan ja Siilinjärven kuntaliitoksen kariutuminen vyörytyskeskusteluineen aiheutti paljon tunnekuohuja. Naapurikuntien kymmenien vuosien luonteva yhteistyö kääntyi Maaningan ja Kuopion mahdolliseksi kuntaliitokseksi. Työttömyys säilyi koko vuoden meillä varsin kohtuullisissa luvuissa, noin 7 % työttömyys. Kunnan verotulot kehittyivät ennusteiden mukaan, vähän tuli parannusta koko vuoden näkökulmassa Yritysten näkymät säilyivät vähintään kohtuullisina ja työtekijöiden palkkaaminen lisääntyi jonkun verran. Kunnan väkiluku kasvoi viime vuonna lähes 300 hengellä, ollen kokonaisuudessaan henkilöä. Kasvu oli kuntastrategian mukainen, jopa vähän yläkantissa. Maakunnan väkiluku kääntyi kasvuun pitkästä aikaan, kiitos Siilinjärven ja Kuopion. Paras -hanke on muuttumassa kuntarakennemuutokseksi. Julkisen talouden tila on huono koko valtakunnassa, täten julkisen sektorin toimintojen tehostamista ja työnjakoa tarvitaan. Avainkysymys kuuluu mikä on tässä tilanteessa oikea kehittämisen kohde ja kuinka kehittäminen tehdään? Kunnan toiminta Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin. Strategian mukaisesti Siilinjärvi jatkaa kasvuja yrityskuntana. Maan hankintaan ja kaavoituksen panostettiin varsin merkittävästi. Raakamaan määrän tavoiteltu reservi saatiin kasaan reilussa vuodessa ja kaavoituksessa käynnistyi systemaattinen yleiskaavaohjelma sekä varsinkin liikerakentamisen tarvitsemat kaavoitukset etenevät hyvin. Valmistuneiden asuntojen määrä vuonna 2011 oli 209 asuntoa, mikä on 80 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnassa on perinteisesti rakennettu paljon omakotitaloja. Viime vuonna myös kerrostalorakentaminen kasvoi niin keskustassa kuin Vuorelassa. Elinkeinopolitiikassa oli varsin onnistunut ja vilkas vuosi, työpaikat lisääntyivät Siilinjärvellä 110:llä. Osaavaan, hyvinvoivaan ja motivoituneeseen henkilöstöön on panostettu. Työhyvinvointia mitattiin ja tulosten perusteella koko kuntaan tehdään työhyvinvointisuunnitelma. Esimiesiltapäivien järjestämistä on jatkettu koko kunnan esimiehille, aiheina esimiestyön haasteet. Koko henkilöstölle järjestettiin yhteisiä ja omaehtoisia koulutuksia. Kunnan palveluiden tuottaminen muuttuu koko ajan ja kunnan vastuut muista kunnista kasvaa. Haasteen taklaamiseksi uudistettiin kunnan johtamisjärjestelmä ja organisaatio. Työ jatkuu vuonna 2012 uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisellä tilanteessa, kun Siiliset loppuu vuoden 2012 aikana. Kunnan talouden tulee olla strategian mukaisesti kestävällä pohjalla. Vuoden 2011 tilinpäätös on tilanteeseen nähden hyvä. Tavoitteena ollut nollatulos muuttui vuoden aikana pieneksi ylijäämäksi. Kunnan bruttoinvestointien määrä oli vuonna 2011 n. 12 milj. euroa. Lainamäärä on kohtuullisella tasolla. Kunnan talous Kuntien talouskehitykseen heijastui globaali taloustaantuma. Vuonna 2011 bruttokansantuote kasvoi noin 2,9 prosenttia. Viennin volyymi kääntyi negatiiviseksi ja investoinnit pysyivät lähes ennallaan. Kuntien taloustilanne heikkeni edellisestä vuodesta selvästi.

6 5 Siilinjärven kunnan vuoden 2011 tilikauden tulokseksi tuli ylijäämää 0,5 milj. euroa. Vuoden 2011 muutostalousarvio näytti -3,6 milj. euroa tulosta. Kokonaisuutena tulos muodostui hyväksi. Tuloksen selvä plusmerkki tarkoittaa taseeseen kertyvän ylijäämän olevan noin 10,7 milj. euroa. Tilikauden vuosikate oli 5,658 milj. euroa, vuonna 2010 noin 8,751 milj. euroa. Vuosikate muodostui kohtuulliselle tasolle, joka riitti poistoihin, mutta ei kaikkiin nettoinvestointien rahoitukseen. Tulopuolella verotulojen kehitys oli työllisyyden hyvästä kehityksestä johtuen 1,535 milj. euroa parempi kuin edellisenä vuotena. Verotuloja kertyi 69,781 milj. euroa, missä kasvua edelliseen vuoteen oli 2,2 %. Tuloveron kertymä oli 61,4 miljoona euroa, yhteisöveroja kertyi 5,2 milj. euroa ja kiinteistöveroja kerättiin 3,1 miljoona euroa. Valtionosuudet ylittivät kuitenkin niukasti budjetin, ollen 27,3 milj. euroa. Toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 60,5 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta 4,2 milj. euroa. Muutos aiheutui lähinnä perusturvan kuntien maksuosuuksien kasvusta noin 1,7 milj. euroa ja aloittaneen ympäristöterveydenhuollon kuntaosuuksista n. 1,0 milj. euroa. Kunnan lainamäärä oli vuoden 2011 lopussa euroa asukasta kohti. Edellisen vuoden lopussa lainamäärä oli euroa asukasta kohti. Lainakanta vuoden lopussa oli noin 42,1 milj. euroa. Lainamäärän kehitys on ollut maltillista ja se on tällä hetkellä valtakunnan keskiarvossa tai jopa hivenen alapuolella. Lainamäärä on koettu Siilinjärven kunnan talouden kulmakiveksi. Lainamäärän pitäminen oikealla tasolla on selvä tavoite myös kunnan strategiassa. Mielestäni ylijäämäinen tulos oli vuoden 2011 tilikauden merkittävin asia, kiitos siitä kaikille toimijoille niin päättäjille kuin koko henkilökunnalle. Taseessa oleva lähes 11 miljoonan ylijäämä ja lainamäärän kohtuullisuus osoittaa Siilinjärven kunnan talouden tilan olevan vähintään kohtuullisessa tasossa. Pidetään kuntastrategian tavoitteet kirkkaina mielessä kaikissa päätöksissä ja toiminannassa. Toivotan oikein mielenkiintoista kuntauudistuksen vuotta 2012 koko Siilinjärven kunnalle. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Toimintakulut olivat kokonaisuudessa noin 151,8 milj. euroa. Koska kunnan toimintaan tuli uusi yhteistoiminta-alue ja toista valmisteltiin, niin ehkä paras näkökulma toiminnan kasvuun on toimintakatteen muutos. Toimintakatteen muutos vuodesta 2010 vuoteen 2011 oli 5,2 milj. euroa eli 6 %. Tähän kehitykseen ei voi olla täysin tyytyväinen, kun myös tulot kasvoivat ja näin syntyi tulosta tähän tilanteeseen nähden ihan hyvin. Kunnan investoinnit jatkuivat varsin korkealla tasolla vuonna Bruttoinvestointien määrä oli n 12 milj. euroa ja nettoinvestoinnit olivat 11,2 milj. euroa. Suurimmat investoinnit olivat Ahmon koulun D-vaihe, Oppipojan kiinteistön hankinta ja muutostyöt, Toivalan alakoulun peruskorjauksen päättäminen, Jynkänniemen paineviemäri ja keskuspumppaamo ja Kasurila3-asuntoalueen infran rakentaminen. Lisäksi kunta osti merkittävän määrän raakamaata tulevaisuuden uusiksi asunto- ja työpaikka-alueiksi.

7 6 1.2 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 8 kertaa ja kokouksissaan se käsitteli yhteensä 65 asiaa. Kunnanvaltuuston paikkajakauma: Keskustan valtuustoryhmä 16 Kokoomuksen valtuustoryhmä 9 Sosialidemokraattien valtuustoryhmä 8 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 4 Vihreiden valtuustoryhmä 3 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 2 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 43 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Hartikainen Ilmari (kesk.) I varapuheenjohtaja Kotimäki Jukka (ps.) II varapuheenjohtaja Korhonen Tarja (sd.) Kunnanvaltuustoon kuuluivat lisäksi seuraavat valtuutetut Airola Iiro-Pekka (vihr.) Alanko Petteri (kok.) Berg Pauli (vas.) Hassinen Raija (vas.) Heinonen Hannamari (kok.) Hiltunen Päivi (sd.) Hämäläinen Saara (sd.) Janhonen Päivi (kesk.) Jetsu Jouni (sd.) Jäppinen Eeva (kesk.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Karvonen Anne (kesk.) Kasurinen Janne (kok.) Katainen Lauri (sd.) Kerkola Riitta (kok.) Kiiski Pekka (kd.) Kolehmainen Jari (kesk.) Kokkonen Tiina (vihr.), asti Konttinen Heikki (kesk.) Kumpulainen Raija (vihr.), alkaen Lappalainen Kari (kesk.) Louejoki Satu (kok.), asti Markkanen Sallamaarit (kesk.) Niemitz Pirjo (sd.) Nurmi Aila (kok.), alkaen Nykänen Erkko (kesk.) Ojala Kari (kok.) Oksman Merja (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Rihti Jenni (vihr.), Rojo Petri (kesk.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Rytivaara Marja (kok.) Suhonen Raija (vas.) Toivanen Tomi (kok.) Venejärvi Irene (sd.) Väistö Juhani (vas.) Väänänen Pekka (kesk.) Väätäinen Liisa (kesk.) Väätäinen Tuula (sd.) Ylikärppä Kauko (kesk.)

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 24 kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 257 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen paikkajakauma: Keskusta 3 Kokoomus 2 SDP 1 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 7 Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Väänänen Pekka (kesk.) I varapuheenjohtaja Ojala Kari (kok.), alkaen Louejoki Satu (kok.), asti II varapuheenjohtaja Jetsu Jouni (sd.) Kunnanhallitukseen kuuluivat lisäksi seuraavat jäsenet: Hassinen Raija (vas.), alkaen Ihalainen Terho (vas.), asti Janhonen Päivi (kesk.) Strömberg Leila (kesk.) Toivanen Tomi (kok.) Kunnanjohtaja Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun toiminnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä sekä omistajapolitiikasta. Kunnanjohtajan tehtäväalueita ovat lisäksi kunnan edunvalvonta sekä maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutuotannon operatiivisesta johtamisesta ja niihin liittyvien asioiden valmistelusta. Kunnanjohtajana toimi Vesa Lötjönen. Kunnan henkilöstön määrä ja sen muutokset toimintayksiköittäin esitetään erillisessä tilasto-osassa. Kunnan henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään erillisessä ns. henkilöstökertomuksessa Kunnan henkilöstö Siilinjärven kunnan henkilöstömäärä oli henkilöä, joista vakinaisia henkilöä, mikä on 76 % koko henkilöstöstä. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus aloitti toimintansa Peruskunnassa oli vuoden lopussa 530 vakinaista henkilöä ja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksessa 909 henkilöä. Koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta, peruskunnan henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta ja Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstön keski-ikä 46,8 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden välillä. Koko kunnan henkilökunnasta voi eläkkeelle siirtyä vuoteen 2016 mennessä 189 henkilöä, mikä on 13,13 % koko kunnan henkilöstöstä ja vuoteen 2025 mennessä 40 %.

9 Kunnan palkatun henkilöstön määrä Vakinaiset Määräaikaiset Määräaikaisista työllistettyjä Yhteensä Yhteensä, ilman työllistettyjä Hallintopalvelut Perusturvatoimiala Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Maankäyttöpalvelut Tekniset palvelut Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Yhteensä Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut peruskunnan puolella olivat noin 27,143 miljoonaan euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 21,300 miljoonaa euroa. Henkilöstöpalvelut on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen, joka tuodaan omana asiakirjana kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen henkilöstökulut olivat noin 43,401 miljoonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 33,673 miljoonaa euroa. Kuntalain 75 :n tarkoittamat tilivelvolliset viranhaltijat alkaen Hallintopalvelut Kunnanjohtaja Talousjohtaja Yritysasiamies Henkilöstöpäällikkö Talouspäällikkö Tietojärjestelmäpäällikkö Maaseutusihteeri Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Sivistystoimenjohtaja Koulutoimen talouspäällikkö Palvelualuejohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Nuoriso- ja kulttuurisihteeri Liikuntatoimenjohtaja Maankäyttöpalvelut Kaavoitusarkkitehti Maankäyttöinsinööri Kiinteistöteknikko Rakennustarkastaja Ympäristönsuojelupäällikkö Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Työpäällikkö Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Työpäällikkö Perusturvatoimiala Perusturvajohtaja Ympäristöterveyspalvelut Ympäristöterveysjohtaja Vastaava eläinlääkäri Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Liikelaitoksen johtaja Hallinto- ja talousjohtaja Tulosaluejohtajat (4): - Varhaiskasvatuspalvelut - Perhe- ja aikuispalvelut - Vanhuspalvelut - Hoitopalvelut

10 9 Siilinjärven kuntaorganisaatio Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Johtoryhmä Hallintopalvelut Maaseutulautakunta Talousjohtaja TUOTTAJA Liikelaitos Siiliset - peruspalvelu - keskuksen johtokunta Peruspalvelu - keskuksen johtaja TILAAJA Perusturva - lautakunta Perusturva - johtaja Opetus - ja vapaa - aikapalvelut Vapaa - aikalautakunta Koululautakunta Sivistystoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Maankäyttö- Ympäristö- - terveyspalvelut Ympäristöterveyslautakunta palvelut Kunnanhallitus Ympäristönsuojelulautakunta Rakennuslautakunta Kaavoitusarkkitehti Ympäristöterveysjohtaja

11 Oman alueen kehitys Vuonna 2011 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli +930 henkeä, kun se vuonna 2010 oli +650 henkeä. Kasvun suureneminen johtui Siilinjärven edellisvuotta huomattavan suuremmasta väestönkasvusta. Pohjois-Savon edellisvuoden väestötappio (-272 henkilöä) kääntyi voitolliseksi, ollen +175 henkilöä. Vuonna 2011 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui eniten Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Siilinjärven asukasluvun kasvu oli ennätyksellinen suuri, eli 293 henkilöä koostuen lähes yhtä suuresta luonnollisesta väestönkasvusta ja kuntien välisestä nettomuutosta. Kuopion kasvu pysyi edellisvuoden lukemissa, ollen 634. Pientä väestönkasvua saivat myös Iisalmi, Maaninka, Rautalampi ja Kaavi, jotka edellisvuotena olivat selkeästi muuttotappiollisia kuntia. Pohjois-Savon kunnista vain Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Vieremällä oli luonnollista väkiluvun kasvua. Kuntien välistä muuttovoittoa oli Kuopion lisäksi kahdeksassa Pohjois-Savon kunnassa. Väestön ikäryhmien osuudet kokonaisväestöstä * 2011* 0 14-vuotiaat 22,6 21,2 21,0 20,8 20,6 20, vuotiaat 67,6 65,9 65,7 65,4 65,1 64,4 Yli 64-vuotiaat 9,8 12,9 13,4 13,8 14,3 15,0 Väestö yhteensä * Kunnan paikkatietojärjestelmästä Alue ja väestö Kunnan pinta-ala on noin 508 km 2, josta vesialuetta on 107 km 2. Vuonna 2010 väestöstä 46,9 prosenttia asui kirkonkylässä, 24,7 prosenttia Toivala Vuorelassa ja 28,4 prosenttia haja-asutus-alueella. Kunnan taajama-aste on 79,3 %. Vuoden 2011 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan henkeä, jossa kasvua oli jopa 293 henkeä (edellisvuonna 42 henkeä). Vuoden 2011 talousarvion kasvuennuste 168 asukasta ylittyi 125:llä. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2011 syntyvyys oli Siilinjärvellä 271 lasta ja kuolleisuus 125 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 146 henkilöä, mikä on lähes puolet viime vuosien tasoa suurempi. Vuoden 2010 kuntien välinen 36:n henkilön muuttotappio kääntyi 147:n henkilön muuttovoitoksi (sisältää nettomaahanmuuton). Näiden yhteisvaikutuksesta vuoden 2011 väestökehitys muodostui ennätyksellisen suureksi. Tulomuutto oli vuonna 2011 edellisvuotta selvästi suurempaa, johtuen osaltaan valmistuneiden asuntojen määrästä, joka oli 80 asuntoa edellisvuotta suurempi. Muuttovoiton kasvun syy oli edellisvuotta selvästi suurempi tulomuutto sekä pienempi lähtömuutto. Nettomaahanmuutto oli 9 henkilöä. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 39,2 vuotta, kun koko maan keski-ikä on 41,4 vuotta. Vuoden 2010 lopussa 0 14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,6 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 15,5 %. Vastaavasti yli 64- vuotiaiden osuus oli 15,0 % kun se Pohjois- Savossa oli keskimäärin 19,6 prosenttia.

12 ikäryhmä Elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 23 % sekä palvelualoilla 72 %. Vuoden 2011 lopussa kunnassa arvioidaan Tilastokeskuksen kriteereillä olleen työpaikkaa. Vuonna 2011 ei koettu elinkeinoelämässä merkittäviä takaiskuja, vaan työpaikkojen kasvuksi arvioidaan jopa 110 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyi eniten rakennusalalle vilkastuneen asuntorakentamisen sekä kallansiltojen rakentamisen vuoksi. Vuonna 2011 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 735 henkilöä, joka oli edellisvuoden tasoa. Vuonna 2011 Siilinjärven keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 7,3 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 10,4 % ja koko maassa 9,1 %. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä vuonna 2011 kasvoi 13 henkilöllä ollen yhteensä 134. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä pieneni ollen 92 henkilöä Rakennustoiminta Vuonna 2011 valmistui 209 uutta asuntoa, mikä on 80 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 81 oli omakotiasuntoa, 13 rivitaloasuntoa ja 115 kerrostaloasuntoa. Eri ryhmien osuudet (%) Siilinjärvellä ja koko maassa MIEHET NAISET Siilinjärvi/naiset % Koko maa/naiset Siilinjärvi/ miehet Koko maa/ miehet

13 12 Siilinjärven väkiluku * Asukasluku * ennakkotieto Väestönmuutokset Synt.enemm Muuttoliike Väestönlis. yht

14 13 Työttömyysaste Siilinjärvi 17,9 15,7 14,5 13,6 12,7 12,1 10,7 9,6 10,3 9,8 8,5 7,1 6,5 8,6 7,9 7,3 Pohjois-Savo 20,8 19,4 18,0 17, ,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,6 10,1 9,7 12,6 11,4 10,4 Koko maa 17,9 16,4 14,7 13,9 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 11,3 10,0 9,1 Työttömät ryhmittäin Yhteensä Miehet Naiset Alle 25 v Yli vuoden

15 14 Työvoima ja työpaikat Alueella asuva työllinen työvoima Työpaikat Valmistuneet asunnot Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot

16 Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2011 alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä lisääntynyt epävarmuus, koskien erityisesti euroaluetta, on välittymässä nopeasti reaalitalouden puolelle. Bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan n. 2,9 %. Viennin volyymi kääntyi negatiiviseksi ollen n. -0,8 %, tuonti kasvoi vain 0,1 %, yksityinen kulutus 3,3 %, julkinen kulutus 0,8 % ja investoinnit 4,6 %. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 %, kun se vuonna 2010 oli 8,4 %. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli keskimäärin 3,4 %. Inflaatio hidastui loppuvuonna. Valtiovarainministeriön budjettikatsauksen mukaan Suomen talouden ennustetaan kasvavan arvioitua hitaammin, noin 0,5 % vuonna Kasvu olisi miltei kokonaan kotimaisen kysynnän varassa, vienti jäisi vaimeaksi. Inflaatio pysyisi varsin korkeana, n. 3 %:n tasossa. Ansiotason ennustetaan kuitenkin kasvavan inflaatiota nopeammin. Vuonna 2010 alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi syksyllä ja sen odotetaan keväällä 2012 kääntyvän lievään nousuun. Taantuma vuosina ja sen lieventämiseksi toteutetut elvytystoimet heikensivät Suomen julkista taloutta. Uudelleen heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Maan hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli julkisen talouden alijäämä asettuu yli 1 %:n. Uusi suhdannekatsaus julkaistaan maaliskuun lopulla. Sen ennakoidaan sisältävän hivenen positiivisempia talousnäkymiä. 1.5 Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,10 miljardia euroa, mikä jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Pudotusta on peräti n. 15 %. Loppuvuodesta heikentynyt talouskehitys on alkanut jo vaikuttaa myös kuntiin. Vuosikate asukasta kohti vuonna 2011 oli ennakkotietojen mukaan 390 euroa, kun se edellisenä vuonna oli peräti 461 euroa. Vuosikate kattoi 122 % kuntien ja kuntayhtymien poistoista ja 77 % poistonalaisista investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntia on 22. Kuntien toimintakatteet heikkenivät 5,2 % vuonna Kuluryhmäkohtaisia tietoja julkaistaan maaliskuun lopussa. Kuntien verotulot vuonna 2011 kasvoivat 3,9 prosenttia. Alkuvuoden myönteinen kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Yhteisöveron jakoosuuden 10 prosentin määräaikainen korotus oli voimassa vielä Valtionosuudet olivat vuonna 2011 noin 7,64 miljardia euroa, jossa kasvua oli 3,3 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuoden 2011 lopussa 10,2 miljardia euroa. Tämä on 0,74 miljardia euroa eli 7,1 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner- Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli asukkaan kunnissa.

17 1.6 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueiden sisäisen valvonnan vuosiraportteihin perustuen toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Päätöksistä ei ole myöskään muotovirheiden perusteella valitettu. Yksittäisistä viranhaltijapäätöksistä asiaperusteilla tehdyt päätöksen sisältöön tyytymättömyyttä osoittavat valitukset ovat olleet vähäisiä. Niissä päätöksentekijän kanta on ollut pitävä. Edellisen vuoden aikana oikeuskäsittelyssä olleet kaksi riita-asiaa on selontekovuoden aikana ratkaistu kunnan eduksi. Kolme rakennuslautakunnan hyväksymää suunnittelutarveratkaisua on kumoutunut hallintooikeudessa vuoden 2011 aikana kaavoituksen tarpeellisuuteen perustuen. Riskien hallinta Kunnassa on tehty kattava riskien kartoitus vuonna Kaikki riskit on toimintokohtaisesti kartoitettu ja arvioitu. Työ jatkuu riskien yhteensovittamisella ja hallintakeinojen työstämisellä. Henkilöriskeissä painopiste kohdistuu henkilöstön keski-iän nousuun sekä ammattihenkilöstön työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Kaikille työntekijöille ei korvaavaa henkilöä ole saatavissa; eräissä tapauksissa esiintyy vaarallisen työyhdistelmän riski. Kuhilas Oy aloittama työvoiman vuokraustoiminta Kuopion kaupungin eräissä sosiaalipalveluiden toiminnoissa on päättynyt. Odotukset toimintamallin tuomasta kehityspanoksesta eivät toteutuneet. Kunnan henkilöstöhallintoa on vahvistettu ja työhyvinvointiin on panostettu, mikä vaikuttanee pitkällä aikavälillä henkilöstön jaksamiseen. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset sekä kattavat ja omavastuiden tasot on määritelty. Vakuutukset on käyty läpi ja tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset tehty kunnan ja vakuutusyhtiön yhteisessä vuosittaisessa vakuutuspalaverissa. Kunta on palvelutoiminnassa tapahtuneista vahingoista suorittanut joitakin korvauksia. Korvausten määrä on pienentynyt edellisestä vuodesta. Palvelutoiminnan laajuus huomioon ottaen vahinkojen määrä ollut vähäinen. Kunnan vahinkorahastosta maksettujen korvausten yhteismäärä on ollut noin Kesällä 2010 tapahtuneesta kunnan jätevesipumppaamon vuodosta aiheutuneesta vahingosta on esitetty huomattava korvausvaade vuoden 2011 puolella. On mahdollista, että kunta joutuu vahingonkorvausasiassa oikeusprosessiin. Vahingot eivät ole johtuneet tehtävien hoidon huonosta järjestämisestä tai laiminlyönneistä. Toiminnallisesti tai talouden näkökulmasta tarkasteltuna merkitykseltään vakavia riskejä ei ole realisoitunut. Riskikartoitus on saatettu ajan tasalle toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta. Jatkotyössä huolehditaan, että kartoitus palvelee sisäisen tarkastuksen ja valvonnan näkökulmaa ja tarkoitusperiä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin Hankintatoimi on järjestetty laajana maakunnallisena kokonaisuutena IS-Hankinta Oy:n kautta. Kunnan omat hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti eivätkä kunnan hankintapäätökset ole olleet kilpailuviraston käsiteltävänä. Yhteishankinnassa kilpailutettujen tuotteiden ostotoiminta ja sähköisen hankint menettelyn käyttö ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan.

18 17 Hankintatoimeen liittyvää ohjeistusta, seurantaa, ja tiedotusta käytännöistä tulee lisätä nykyisestään. Erityisesti palveluhankintojen käytäntöjen sopiminen ja ohjeistaminen on tarpeen. Hankinta-asioiden hoito on keskitetty kunnan keskushallintoon ja organisoitu uudelleen. Ohjeita noudatetaan ja käyttöomaisuusluettelot ovat ajan tasalla. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen palvelualueita koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Perusturvan palvelukustannukset ovat edelleen kasvaneet. Kilpailutuksen kautta tulleet tehostetun palveluasumisen yksiköt ovat alentaneet vanhustenhuollon osalta terveyskeskuksen vuodeosaston kuormitusta. Risuharjun palvelukeskuksen toiminnan jatkuminen nykyisissä tiloissa on mahdollista vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeen käyttöön täytyy saada uudet tilat. Kunnassa olevien perusturvan palveluketjujen tarkastelulla yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa voidaan mahdollistaa palvelujen tehostaminen. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa tavoitteet on eritelty valtuusto- ja lautakuntatasoisiksi. Tämä selkeyttää tavoiteasetantaa ja tavoitteiden seurantaa. Toiminnan tuloksellisuuden arviointi on edelleen vähäistä. Toimintolaskentaa on laajennettu hallinto- ja ruokapalveluihin. Sopimusten hallinta Kunnan sopimusten toteutumisessa ei ole esiintynyt ongelmia. Sopimusten hallintaa tulee kuitenkin ainakin osin täsmentää siten, että seuranta systematisoidaan ja valvonta vastuutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan toimintaympäristön monimutkaistuessa sopimusoikeudellisen juridisen osaamisen vahvistaminen on yksi lähivuosien kehittämiskohde organisaatiossa. Yhteistoiminnassa tapahtuvien toimien jatkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen, että järjestelystä tai yhteistoiminnasta tehdään aina sopimus toimielimen tekemään päätökseen perustuen. Näin varmistetaan riittävä aika tehtävien järjestämiseksi siinä tapauksessa, että yhteistoiminta jostain syystä yllättäen päättyy. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Siilinjärven kunnassa on kunnan johdolla. Sisäisen valvonnan ohjeiden (kh ) mukaisesti sisäinen tarkastus suoritetaan kunnan toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä työnä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna. Siiliset-peruspalvelukeskuksen sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on liikelaitoksen johtosäännön mukaan liikelaitoksen johtokunnalla. Oman organisaationsa sisäisen tarkastuksen toimivuudesta vastaa kunkin palvelualueen johtaja, jolla on erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista. Tulosyksiköiden johto on velvollinen toimittamaan seurantatiedot palvelualueen johdolle. Erityistehtävänä tulosyksiköiden johdolla on järjestää valvonta henkilö- ja omaisuusriskien varalta. Tarkastuksista tulee antaa kirjallinen raportti vähintään kerran vuodessa. Palvelualueiden johtajat ovat tehneet sisäisen tarkastuksen omilla palvelualueillaan kunnassa käytössä olevaan sisäisen tarkastuksen muistilistan mukaisesti ja antaneet siitä kirjallisen (muistilistan muotoisen) raportin. Raporttien pohjalta on kukin palvelualue tehnyt arvion omista valvontakäytännöistään ja arviot on käyty läpi palvelualuejohtajien yhteisessä palaverissa. Organisaation ulkopuolisen sisäisen tarkastuksen palvelut on ostettu Suomen Kuntatarkastus Oy:ltä. Em. tarkastuksia ovat erityisosaamista vaativat tarkastukset. Vuonna 2011 ulkopuolinen tarkastus tarkasti toimeentulotukiprosessin ja arvonlisäverot. Tarkastajat ovat antaneet tarkastuksista kirjalliset kehittämisehdotukset sisältävät raportit.

19 18 Toimeentulotukitarkastuksen perusteella prosessin ohjeistusten, menettelytapojen ja kontrollien todettiin olevan riittävällä tasolla. Arvonlisäverotarkastuksen perusteella kunta haki arvonlisäveron palautusta euroa. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma laaditaan vuosittain ja vahvistetaan kunnan johtoryhmässä. Riskienarvioinnin pohjalta on saatu luotua prosessi, jolla tarkastustointa on kehitetty ajantasaiseksi, sisäistä valvontaa palvelevaksi toiminnaksi. Sisäinen valvonta (johdon tarkkailu- ja varsinainen tarkastustoiminta) on toiminut hyvin, koska merkittävä osa valtuuston asettamista niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut oikeudelliseen tai suuriin taloudellisiin korvausvastuisiin harjoittamansa toiminnan johdosta. Konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siilinjärven kunnan konserniohjeet. Ohjeen mukaan vastuu konsernin johtamisesta kuuluu kunnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa päätöksellään siirtää jonkin tytäryhtiön seurannan jollekin toiselle henkilölle. Kunnan keskushallinnon tehtäväjärjestelyjen yhteydessä konsernivalvonta on kunnanjohtajan päätöksellä siirretty sisäisestä valvonnasta vastaavan viranhaltijan tehtäväksi tytäryhteisöjen osalta. Valvonta on ollut systemaattista. Kunnanjohtaja, talousjohtaja ja tarkastusasiantuntija ovat käyneet tytäryhteisöjen edustajien kanssa konsernivalvontakeskustelut sovitun mukaisesti vuoden 2011 aikana. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Pekka Takkinen talousjohtaja

20 19 2 Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuotot Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 60,486 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 4,170 milj. euroa. Muutos aiheutui perusturvatoimialan kuntien maksuosuuksien kasvusta n. 1,730 milj. euroa, uutena aloittaneen ympäristöterveydenhuollon kuntaosuuksista n. 1,040 milj. euroa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kasvusta n. 0,7 milj. euroa ja muista myyntituloista ja tuotoista n. 0,5 milj. euroa. Verotuloja kertyi 69,781 milj. euroa, ja ne kasvoivat 1,535 milj. euroa (2,2 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan tuloveron kasvu oli 0,244 milj. euroa (0,4 %), kiinteistöveron 0,081 milj. euroa (2,7 %), ja yhteisöveron 1,210 milj. euroa (30,3 %). Valtion osuuksien määrä kasvoi 0,535 milj. euroa. Rahoitustuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kulut Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella noin 151,782 milj. euroa. Kulut kasvoivat 9,334 milj, euroa eli 6,6 % edelliseen vuoteen. Toimintakulujen merkittävimmät erät ja niiden kasvut ovat seuraavat: 1000 kasvu kasvu 1000 % Henkilöstökulut ,3 % Asiakaspalv. ostot ,6 % Muiden palv. ostot ,3 % Ostot ,4 % Avustukset ,8 % Vuokrat ja muut ,5 % kulut Henkilöstökulujen kasvusta Siiliset-peruspalvelukeskuksen osuus on n. 1,846 milj. euroa, uutena aloittaneen ympäristöterveydenhuollon osuus 1,472 milj. euroa, opetus- ja vapaaaikapalveluiden osuus n. 0,660 milj. euroa ja perusturvapalveluiden n. 0,280 milj. Henkilöstökulujen kasvuun on vaikuttanut mm. lomapalkkavarauksen muutoksen kasvu koko kunnassa n. 0,6 milj. euroa. Kasvu on pääosiltaan aiheutunut työehtosopimuksissa sovituista palkkarakenteen muutoksista. Asiakaspalvelujen ostojen kasvu johtuu pääsääntöisesti Siilinjärven erikoissairaanhoidon kasvusta. Valmistus omaan käyttöön liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin, ja niiden vaikutus on eliminoitu Valmistus omaan käyttöön rivillä. Toimintakate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena syntyvä toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen, sillä verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kunnan tuloista. Vuonna 2011 kunnan toimintakatteen määrä oli noin -91,157 milj. euroa. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 5,1 milj. euroa (6,0 %). Vuosikate Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, onko kunnan tulorahoitus riittävä kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Lähtökohtana on, että vuosikatteen tulisi muutaman vuoden tarkastelujaksolla vastata poistojen määrää eli korvausinvestointien tarvetta. Tilikauden vuosikate oli 5,658 milj. euroa, vuonna 2010 noin 8,751 milj. euroa ja 4,09 milj. euroa vuonna Vuosikate riitti poistoihin, mutta ei nettoinvestointien rahoitukseen.