käsitteitä Haastattelut teemahaastattelu mielekkyydestä Kysymykset ja kysymysrunko KE 62 Ilpo Koskinen
|
|
- Johannes Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 käsitteitä Haastattelut KE 62 Ilpo Koskinen strukturoitu: tutkija määrää kysymykset ja niiden esittämisjärjestyksen puolistrukturoitu (eli "teemahaastattelu"): tutkija määrää kysymykset, mutta haastateltava voi vastata vapaasti, omin sanoin, ja joskus jopa ehdottaa uusia kysymyksiä. Haastateltava voi poiketa kysymyksten järjestyksestä syvähaastattelu: tutkittava määrittelee kysymyksetkin... teemahaastattelu käytetyin kvalitatiivinen aineiston keruun menetelmä tehokas: kombinoi: tutkijan antama suunta ja vastaajan vapaus merkitys on korostunut 1980-luvulta lähtien kauppatieteissä mielekkyydestä menetelmä valitaan suhteessa muihin menetelmiin haastattelut ovat hyviä mm: merkitysten ja tulkintojen tutkimisessa kuvausten tuottamisessa erilaisista prosesseista ja rakenteista oraalisen historian tutkimisessa usein muita metodeja ei voi käyttää haastattelut toimivat huonosti kvantitatiivisen informaation tuottamisessa monissa sisällöissä (esim. vuorovaikutus) altis arkiteorioiden tuottamille vinoumille ja jpa suoranaiselle valehtelulle kun mennään esimerkiksi yritysten toimintaprosessien yksityiskohtiin, pitäisi tutkia dokumentteja ja spesifikaatioita, ei haastatella Kysymykset ja kysymysrunko 1
2 Kysymysten muoto teemahaastatteluissa kysymykset ovat yleensä avoimia ilmeisiä poikkeuksia ovat puhtaat faktakysymykset: ikä, tutkinto, opiskelipaikka, valmistumisvuosi, sukupuoli kannattaa välttää asenteellisia kysymyksiä, negaatioita ja kaksoisnegaatioita,, epäsuoria kysymyksiä, vertauskuvia sekä liian yleisiä, abstrakteja ja laajoja kysymyksiä Kysymysten määrä hyvään teemahaastattelu runkoon kannattaa laittaa yleensä 5-10 kysymystä, joista sisällöllisiä voi olla enintään 7-8 ensimmäinen kysymys on yleensä taustoituskysymys, joka keskittyy vastaajaan näitä seuraavat sisältökysymykset alkuun helpot vastattavat, hankalat, abstraktit, sensitiiviset loppuun viimeiset kaksi kysymystä ovat yleensä selkeitä lopettelukysymyksiä toiseksi viimeinen yritystutkimuksessa esim. tyyppiä "mitä alallanne tapahtuu 5 vuoden kuluessa viimeinen tyyppiä "onko kysymyksistä unohtunut jotain olennaista" Kysymykset ja teoria ovat kaksi eri asiaa!!! jos kysymyksiä on tätä enemmän haastateltavalle jää liian vähän aikaa asioiden perinpohjaiseen käsittelyyn liian suuri kysymysmäärä saa tutkijan sekaisin tyypillisessä rungossa onkin vain muutama pääkysymys. Niiden alle tehdään tavallisesti ranskalaisilla viivoilla haastattelijan muistin tueksi muutama pääkohta. Kysymysten avulla pitäisi saada kaikki sellainen informaatio, jonka voi työpöydällään tulkinta teorian avulla runko pitäisi tehdä mahdollisimman luontevaksi: hyvin etenevä haastattelu ohjaa keskustelun kuin huomaamatta niin, että haastateltava vastaa kaikkiin olennaisiin kysymyksiin Hyvin organisoidun rungon piirteitä: kertaus Joitain nyrkkisääntöjä sensitiiviset kysymykset pitäisi sijoittaa haastattelun loppupuolelle abstraktit ja hankalat kysymykset samoin kuten myös yleisemmät kysymykset liikkeelle kannattaa lähteä yleensä vastaajasta ja hänen lähiympäristöstään, esim. työstä, josta voi asteittain edetä kauemmas Reaktiivisuus ym. vs. riittävän ajan varaaminen kysymykselle riittävän keskusteluajan varmistaminen pääkysymyksille edellyttää sijoittamista haastattelun alkupuolelle, jotta niiden käsittelyyn riittäisi varmasti aikaa ei liikaa kysymyksiä!!! runko on pikemminkin haastattelijan muistin tuki kuin teoriaperusteinen kysymyslista kysymysten järjestyksen määrävät ensisijaisesti tärkeimmät tutkimuskysymykset, toissijaisesti kuitenkin reaktiivisuuskysymykset tyypillisessä hyvässä haastattelurungossa on 1 "lämmittelykysymys", yleensä vastaajan tausta 5-8 tutkimuskysymystä 1-2 lopettelukysymystä 2
3 1) Haastattelu kannattaa nauhoittaa aina, kun mahdollista Haastattelu on periaatteessa hyvin yksinkertaista toimintaa muodostuu kysymyksistä ja vastauksista tämä on liki yksinkertaisin inhimillisen vuorovaikutuksen muoto tallenne on ilman muuta tarkempi ja rikkaampi kuin käsin kirjoitetut vastaukset haastatellessa on vähemmän tekemistä, jolloin voi keskittyä itse haastatteluun jos haastateltavan puhe menee nauhalle, voi ottaa "aikalisän" haastattelusta ja miettiä esim. seuraavia kysymyksiä tai mahdollisesti syventämistä kaipaavia alueita ilman, että haastateltavaa tarvitsee keskeyttää nauhasta voi jäljittää omien kysymystensä sanamuodot, mistä voi olla hyötyä vastausten tulkinnassa 2) Muistiinpanoja kannattaa silti tehdä haastattelun aikana niistä saa myöhemmin nopean yleiskuvan haastattelun kulusta niiden avulla paikantaa litteroitavat kohdat nopeasti niihin voi palata haastattelun aikana iskusanojen avulla voi merkata haastattelun aikana tulleet ajatukset, joihin voi sitten palata myöhemmin haastattelussa näin haastattelusta voi tehdä aidosti vuorovaikutteisen tapahtuman 3) Niksejä haastattelun aikaisten muistiinpanojen tekemiseen muistiinpanojen tekemiseen kannattaa käyttää kynää, joka on eri värinen kuin se, jolla kysymykset on tehty. Jos kysymykset on kirjoitettu koneella tai printattu, tätä ongelmaa ei ole tarkennettavat teemat ja iskusanat kannattaa alleviivata, ympäröidä tai laatikoida saman tien, jotta ne löytää vielä haastattelun kuluessa 4) Haastattelun jälkeen kannattaa kirjata ylös yksityiskohtia haastattelusta, sekä mahdollisia haastattelua edeltäneitä ja seuranneita puheita (jos ne eivät nimenomaan ole luottamuksellisia) haastattelu kannattaa miettiä läpi ja tarkentaa muistiinpanoja, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa Eliittihaastattelut 3
4 suojamuurit Toisin kuin tavalliset kansalaiset, eliitit sijaitsevat monien yleensä organisatoristen suojamuurien takana sihteerit, erilaiset organisaatioiden päätöksentekomekanismit ja tutkimusta koskevat linjaukset eliittien koko on pieni. Etenkin Suomen kaltaisessa maassa tämä merkitsee, että kieltäytymiset tuntuvat heti aineiston laadussa eliitit ovat kiireisiä, usein matkoilla, kokouksissa yms. eliitit tietävät asemansa ja tietävät, kuka on tutkimusasioissa riippuvainen kenestä odotettavissa on helposti kieltäytymisiä haastatteluista etenkin, jos tutkija ei ole motivoinut sitä, miksi haluaa haastatella juuri tätä tiettyä ihmistä samoin odotettavissa on lyhyellä aikataululla tulevia haastattelujen lykkäytymisiä Kotiläksyt kuntoon eliiteiltä saatava aika on rajallista etukäteisvalmisteluun kannattaa uhrata paljon aikaa ja vaivaa tutkijan kannattaa lukea eliittien antamat haastattelut, kirjoitukset, tutkimukset, selvittää heidän taustansa esim. matrikkeleista etukäteen, jne. kotiläksyjen tekemisellä voi välttää turhien kysymysten tekemistä, jolloin haastatteluaika tulee käytettyä tutkijan kannalta paremmin Saavutettavuus eliittien löytäminen on sinänsä yleensä helppoa haastatteluluvan saaminen onkin jo vaikeampaa haastateltavan motivoiminen: hänet pitää saada uskomaan, että tutkijalle kannattaa uhrata aikaa yhteydenotto pitäisi pystyä hoitamaan niin, että haastateltava kiinnostuu aiheesta eikä keksi syitä kieltäytyä selkeä, hyvin mietitty viesti kertoo kokeneelle lukijalle asian lisäksi myös ihmisestä ja organisaatiosta, joka häntä lähestyy viestin on annettava haastateltavalle perusta, jonka pohjalta hän voi päättää, antaako haastattelun vai ei Mitä haastattelupyyntökirjeeseen kannattaa laittaa Asianmukainen puhuttelu Ensimmäiseen kappaleeseen mistä on kysymys (tutkimus) miksi lähestytään juuri tätä henkilöä mitä haastateltavalta pyydetään konkreettisesti (aikaa, vastauksia aiheeseen x) mahdolliset suosittelijat Seuraavaan kappaleeseen lyhyt tutkimuksen aiheen kuvaus parilla lauseella Loppuun asianmukaiset puhuttelut,nöyristelyt ja yhteystiedot Kirjeeseen ei pitäisi laittaa metodiselvityksiä yms. eliitit tietävät, mistä on kyse, ja jos eivät, kysyvät niin halutessaan luottamuksellisuus- yms- asioita nämä ovat itsestäänselvyyksiä ja hoidetaan haastattelun alussa pyyntöjä toimittaa materiaalia tällaisen kerääminen on vaivalloista ja usein jo sinänsä riittävä peruste kieltäytyä 4
5 Lisäksi logot, rahoittajat, organisaatioaffiliaatiot ym. ovat tärkeitä kyseessä ei ole pelkkä symboliikka. Logot, ym. viestivät mm. siitä, millaisesta maailmasta tutkija tulee esimerkiksi yliopistoihmiset ovat lähes aina hyvin valmistautuneita myös sihteerit ja muut portinvartijat suhtautuvat myönteisimmin kirjeeseen, jonka lähettäjää arvostavat eliitit saattavat myös tuntea ihmisiä näistä organisaatioista Tutkimusprosessi kannattaa hoitaa hyvin lähettäkää julkaisut haastatelluille, jos suinkin mahdollista ja kiittäkää jälkeenpäin, jnpp. tämä parantaa seuraavan tutkijan mahdollisuuksia saada positiivinen vastaanotto Eliittien piirteistä eliitteihin valikoituu pitkälle koulutettuja, teräviä ihmisiä jotka ovat perehtyneet aiheeseensa läpikotaisin eliitit työskentelevät mutkikkaissa teknisissä ja organisaatioympäristöissä, joissa toimiminen edellyttää heiltä paljon tietoa eliittitutkimuksessa törmätään ihmisiin, jotka ovat kognitiivisilta taidoiltaan erinomaisen tehokkaita eliitit ovat pääsääntöisesti tehneet valtavasti työtä asemansa eteen ja olettavat, että heidän taustansa tiedetään -- eli tämä tieto näkyy esim. kysymyksissä eliitit ovat usein hyvin kokeneita haastateltavia ja esiintyjiä "Tandemhaastattelu" jotkin tutkijat ovat näiden syiden vuoksi ehdottaneet, että eliittihaastatteluissa pitäisi olla, jos mahdollista, kaksi haastattelijaa tilannetta kutsutaan "tandemhaastatteluksi etuja etukäteisvalmistautumista voi jakaa kysymykset tulee mietittyä tarkemmin, kun niitä mieti yksin haastattelun aikana toinen voi keskittyä kysymään, toinen vahtimaan kelloa, vahtimaan sitä, että asiat saadaan käytyä läpi vahtimaan sitä, meneekö haastattelija halpaan ottamaan "aikalisiä", joiden aikana miettiin vastauksia ja etsii tarkentamisen tarpeen kun käydään haastattelu läpi jälkikäteen, kaksi ihmistä muistaa paremmin aukkokohdat ja pystyy miettimään yhtä ihmistä paremmin, missä onnistuttiin, missä ei Ryhmähaastatteluista 5
6 ryhmädynamiikka haastatteluun osallistuu ryhmä ihmisiä, yleensä 5-10 kappaletta tilanne lähenee keskustelua, mutta sen perustan muodostaa tutkijan runko ryhmähaastattelu on ekonominen menetelmä haastattelijan kontrollin haastattelutilanteeseen on pienempi kuin yksilöhaastattelussa haastateltavat vastaavat paitsi kysymyksiin, myös toistensa vastauksiin lisäksi he voivat nostaa esille omia kysymyksiään keskustelun lomassa tätä tilannetta kutsutaan usein "ryhmädynamiikaksi ryhmädynamiikan vuoksi ryhmähaastattelu voi tuottaa rikkaamman aineiston kuin yksilöhaastattelu lisäksi aineisto voi olla vähemmän tutkijan kysymysten vinouttama kuin yksilöhaastatteluaineisto Ryhmädynamiikan ongelmia dominoivat henkilöt voivat pilata tilanteen ja vinouttaa aineiston pahasti vapautuneen ilmapiirin luominen voi olla vaikeaa tutkijan vähäisen kontrollin vuoksi haastatteluissa on usein aikatauluvaikeuksia, joihin pitää varautua suunnitteluvaiheessa jos ihmiset puhuvat paljon päällekkäin, voi olla vaikea erotella, kuka sanoo mitäkin, vaikka tämä tieto olisi tärkeääkin Ketkä tyypillisesti dominoivat ryhmiä? henkilöt, jotka määritellään jotenkin "paremmiksi" kuin muut määrittelijä voi olla henkilö itse tai koko ryhmä (luonnollisesti on yksilöllistäkin variaatiota, mutta perusprosessi on sosiaalinen) ryhmädynamiikkaa ei synny, ja menetelmän keskeinen vahvuus romahtaa Ryhmien kokoamisperiaatteita 1) ryhmissä pitäisi olla mahdolisimman samanlaisia ihmisiä tämä laskee riskiä, että joku määrittyisi ilmiselvästi "puheenjohtajaksi" ja muiden puheiden tuomariksi 2) homogeenistamispyrkimyksen ongelma: se nostaa tutkimuksen hintaa, koska tutkija joutuu kokoamaan useita ryhmiä asetelmansa mukaisesti käytännössä ryhmät ovat kompromisseja ekonomisuuden ja ryhmädynamiikan hallinnan välillä Haastattelututkimuksen kulku 6
7 Yksinkertaisin tutkimusmalli laadullinen haastattelututkimus perustuu yhteen kysymysrunkoon, jonka kysymykset tehdään kaikille haastateltaville samalla tavalla etukäteistyön tärkeys ja pilotointi olennaisia asioita! Vaihteistettu tutkimus tehdään useammassa vaiheessa: alkuperäistä runkoa käytetään esimerkiksi 1/3-1/2 haastatteluista, minkä jälkeen tutkija vetäytyy pois aineiston keruusta esimerkiksi kuukaudeksi tämän jälkeen aineiston keruuta jatketaan. Kysymysrunkoon on kuitenkin otettu uusia kysymyksiä, jotka tuovat aineistoa uusiin kysymyksiin 7
Tutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotTYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012
TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotKeskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotFokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä
Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotThl.fi määrittely 1. työpaja
ALEKSI KALLINEN aleksi.kallinen@solita.fi +358 50 582 9464 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi määrittely 1. työpaja 16/10/2012 Agenda Lyhyet esittäytymiset Työpajan esittely
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1
Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotTYÖHAASTATTELU- OPAS
TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon
LisätiedotSuomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi
Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotKipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja
Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotJamk Innovointipäivät
Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotKuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan
Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotLastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotYhteenveto ennakkotehtävästä. LARK6-hankkeen workshop
Yhteenveto ennakkotehtävästä LARK6-hankkeen workshop 20.4.2017 Opiskelijoiden, henkilöstön tai sidosryhmien osallistamisen tapoja Opiskelijoiden osallistuminen palautekyselyn uudistamiseen (SLK) Strategiatyöpajat,
LisätiedotTYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA
TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotTapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy
Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotOSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN
OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotTyöhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava
Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
LisätiedotVammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotSEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA
SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotJohdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu
Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199
LisätiedotTyönohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa
Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen
LisätiedotKandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
LisätiedotVastuuhenkilön ohje. TIEKE www.tieke.fi
Vastuuhenkilön ohje TIEKE Vastuuhenkilön ohje 1 (8) Vastuuhenkilön ohje in lyhyesti Sinut on lisätty organisaatiosi vastuuhenkilöksi in, jossa voit luoda ryhmillesi n testejä. Testien avulla arvioidaan
LisätiedotSIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN
SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotSäätiöt rahoittajina
Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotNuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO
Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun
LisätiedotKENTTÄ-OPAS AVAINOIVALLUKSIIN
v1.0 KENTTÄ-OPAS AVAINOIVALLUKSIIN SISÄLLYS- LUETTELO 1. MITÄ ON DESIGN ETNOGRAFIA? 2. KENTÄLLÄ SILMÄT & KORVAT AUKI JA KAMERA VALMIINA 3. KOKEMUSTEN PURKAMINEN 4. TILAA OMILLE MUISTIINPANOILLE Oheinen
Lisätiedot4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T
SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen
LisätiedotTyöhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta
Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotNuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS
Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotLiisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä
LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista
1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat
LisätiedotHyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI
Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI Tapauskohtainen Lähestymistapa ristiriitatilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Tieto vanhemmille Diat koteihin Ratkaisukeskeinen tapa tukea hyvinvointia Ritaharjussa Vaikeiden
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotYMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä
Lisätiedot