TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 1(5) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 2014 Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 talousarvion kokouksessaan Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin Täytäntöönpano-ohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohjeissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja tuloarvioihin. 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 5. luvun 28 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen

3 2(5) viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee - sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, - suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, - pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, - ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet. Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssien ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta - hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali- ja terveystoimessa - opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu- ja sivistystoimessa - ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä - palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno- ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso. Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tuottavuusohjelman taloussuunnitelmakaudelle. Lisäksi taloussuunnitelmakaudelle on laadittu tasapainotusohjelma. Molempien ohjelmien toimenpide-esitykset on otettava huomioon käyttösuunnitelmia laadittaessa. Käyttösuunnitelmien numero-osat laaditaan / tarkistetaan taloussuunnittelu-ohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle.

4 3(5) Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 2014 koskevat kuukausibudjetit mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero- ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset hyväksytyssä talousohjeessa. Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista. Viivästyskorko maksetaan vasta sen jälkeen, kun lasku on myöhässä yli 30 päivää laskun saapumisesta, mikäli laskuttajan kanssa ei ole toisin etukäteen sovittu tai laissa, asetuksessa taikka sopimuksessa ole toisin määrätty. Ostolaskujen kohdistamisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 6 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoimintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi.

5 4(5) Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä internetin kautta osoitteessa tai valtakunnallisesta puhelinnumerosta Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 2002 antama päätös vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68-vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YEL-todistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YEL-todistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YEL-vakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YEL-vakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain.

6

7 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Asuminen ja kaavoitus 20 3 HENKILÖSTÖ 24 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 33 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 76 6 TULOSLASKELMAOSA 89 7 INVESTOINTIOSA 97 8 RAHOITUSOSA KONSERNITAVOITTEET 106 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 112

8 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. VISIO Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten mansikkapaikka Talous Elinvoima Asiakkaat ja palvelut Johtaminen Kaupungin talous on tasapainossa Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta Valkeakosken elinvoiman kehittäminen alueellisella yhteistyöllä Valkeakosken kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa Palvelut järjestetään monipalvelumallilla Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista

9 2 Arvot ohjaavat toimintaa Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. Yhteistyökykyisyys Asiakaslähtöisyys Tehokkuus Meille yhteistyökykyisyys on luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa vuorovaikutusta. Panostamme asiakaspalveluun ja kuntalaisten kuulemiseen, jotta kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvittavan tuen ja avun. Toimimme tehokkaasti ja laadukkaasti talouden antamissa raameissa turvataksemme kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kehittämishalukkuus Kehitämme kokonaisuuksia rohkeasti ja kannustamme aloitteellisuuteen.

10 3 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit 1.Kaupungin talous on tasapainossa omavaraisuusaste >70 % lainakanta* max /asukas vuosikate/poistot väh. 100 % *ilman lunastushalleja ja konsernitilivelkaa 2.Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta kustannus/hyöty analyysit (hankesuunnitelmissa) 3.Valkeakosken elinvoimaa kehitetään alueellisella yhteistyöllä asukasluvun kasvu Valkeakoskella 1 %/vuosi verotettavat tulot kasvavat koulutustaso nousee Toimenpiteet/Hankkeet A. Tasapainotusohjelmassa olevien hankkeiden toteutus, hankkeiden päivitys vuosittain B.Talouden suunnittelua ja raportointia kehitetään konserni- ja yksikkötasolla - konsernitasolla kehitetään suunnittelu- ja raportointijärjestelmiä -talousosaamista lisätään yksiköissä A.Hankeohjausmalli uudistetaan -päätöksenteon pohjana kustannushyöty -analyysit A.HHT -kasvukäytävän kehittämiseen osallistuminen B.Hamk:n Valkeakosken yksikön tulevaisuuden varmistaminen ja tilojen tehokas käyttö C.Selvitys ja suunnitelma avoimen kuituverkon toteuttamisesta Etelä- Pirkanmaalla D.Sote -yhteistyöselvitys aluesairaalan ja naapurikuntien kesken E. Eteläisen Pirkanmaan kuntarakenneselvitys 4.Kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä tonttivarannon monipuolisuus - ok tontit (kpl) - rivitalotontit (asunnot) - kerrostalotontit (asunnot) - yritystontit (ha) A.Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaava B.Pohjoisen alueiden yleiskaavojen laadinta C.Yhteinen yleiskaava mt 130 varren kaavoituksesta Lempäälän kunnan kanssa D..Jutikkalan asemakaava (yritysalue) E.Holminrannan asemakaava(yritysalue)

11 4 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet F.Kaupungin keskustan kehittäminen asemakaavoin ja toimenpitein - keskustaympäristön uudistaminen - Apiankadun asemakaavoitus G.Hyvinvointipuisto Kerhomajan ja Kirjaslammen sekä sairaalan alueelle MasterPlan, jossa - maankäytön suunnitelma - hyvinvointikonseptin suunnittelu 5.Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa työpaikkaomavaraisuus työttömyysprosentti työpaikkojen määrä työllisten määrä uusien yritysten luomat työpaikat A.Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys - kaupunki tarjoaa yritystoiminnan puitteet ja palvelut (tontit, osaaminen, markkinointi) sekä osallistuu kehittämishankkeisiin B.Etelä-Pirkanmaa logistisena vyöhykkeenä- hanke C.Sisu-projektin 2-vuotinen jatko kaupungin omana toimintana 6.Palvelut järjestetään monipalvelumallilla palvelujen ostot/henkilöstökulut (palvelukeskuksittain) A.Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma laaditaan ja sen toimenpiteet (n. 70 kpl) toteutetaan eri palvelukeskuksissa -palveluilla on monia tuottajia ja kuntalaisilla nykyistä enemmän valinnanvapautta 7.Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti palvelujen saatavuus (mittarit osavuosikatsauksessa) hyvinvoinnin kehitys (mittarit hyvinvointikertomuksessa) A.Merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistettu, kuvattu ja tuotteistettu (ims-hanke). Asiakaspalaute-järjestelmä on kaikilla keskeisillä palveluprosesseilla - hallintokeskus - sivistystoimen keskus - sosiaali- ja terveyskeskus - kasvatus- ja opetuskeskus - liikunta- ja nuorisokeskus - tekninen keskus

12 5 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet B.Terveyttä edistäviä erityishankkeita on toteutettu - lähiliikuntapaikkojen rakentaminen eri ikäryhmät huomioiden - pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tehostaminen yhteistyössä TYPin kanssa, suunnitelman laadinta - Etelä-Pirkanmaan mielenterveyssuunnitelma laaditaan, painotus avohoitoon 8. Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista tuottavuuden kehitys %/vuosi työtyytyväisyys (mittarit Kunta10 raportissa) C.Asiakaspalvelua parannetaan - k-talolle keskitetty asiakaspalvelu - lääkäri- hoitaja työpari vastaanottotoimintaan - perheneuvolan jonojen purku A.Johtamisjärjestelmä ja vastuut selkiytetään sekä omistajapoliittiset linjat täsmennetään - organisaatiorakenteen uudistus - johtosääntöuudistus - omistajapoliittisten linjausten tarkistus B.Johtamisen kehittämisohjelma laaditaan C.Henkilöstön kannustinjärjestelmäehdotus valmiina D.Henkilöstöohjelma päivitys (nyk. henkilöstöstrategia v.2015 saakka) E.Työnantajakuvaa ja ennakoivaa rekrytointia kehitetään - työnantajakuvaa koskeva markkinointisuunnitelma - yhtenäinen rekrytoinnin toimintamalli

13 6 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansantalouden kehitys Euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Tänä vuonna Suomen BKT supistuu 0,5 %. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja laskee alle 8 prosentin vasta ennusteen lopulla. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen.

14 7 Kansantalouden kehitys * 2012* 2013** 2014** BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 Lähde: Valtion talousarvioesitys v Kunnallistalous Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 % ja eläketulojen 5 %. Ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista, vaikkakin korotuspaineet ovat tuntuvat. Valtion päättämät veroperustemuutokset lisäävät kunnallisveron tuottoa noin 50 milj. eurolla v. 2014, mutta valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Yhteisöveron mittavat perustemuutokset v eivät vaikuta kuntien saamaan yhteisöverotuottoon, koska muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien saamaa osuutta yhteisöverontuotosta. Vuonna 2014 kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan siten, että kiinteistöverotulot kasvavat 100 milj. eurolla. Vuonna 2015 tuloveroperusteisiin tehdään hallitusohjelman mukaisesti ansiotason nousua vastaava tarkistus, minkä arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 100 milj. eurolla. Vuosien osalta oletetaan, että tuloveroperusteisiin tehdään vain asteikon inflaatiotarkistus, jonka vaikutus kuntien verotuloihin on pieni ja joka kompensoidaan kunnille. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy v. 2016, mikä vähentää kuntien verotuottoa noin 200 milj. eurolla. Valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan hitaasti, vain 1,5 % vuodessa. Kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimia asteittain tehtävät kuntien valtionosuuksien vähennykset. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan keskimäärin vajaat 3 % vuodessa. Kuntien ansiotasokehityksen oletetaan seuraavan yleisen ansiotason kehityksestä tehtyä teknistä oletusta. Kuntasektorin kustannustason nousuksi ennakoidaan noin 2 % v Paikallishallinnon kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan vajaalla prosentilla ennustejaksolla ja seuraavan väestörakenteen muutoksesta aiheutuvaa palvelutarpeen kasvua. Edellä kuvatuilla oletuksilla nimellisten kulutusmenojen kasvuksi ennakoidaan lähivuosina keskimäärin 3 %,mikä on selvästi hitaampaa kuin viime vuosien toteutunut kehitys.

15 8 Kuntien ja kuntayhtymien investointipaineet ovat mittavat. Ne johtuvat mm. peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä meneillään olevista rakenneuudistuksista. Investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden tilanteesta ja lainarahan hinnasta. Kuntatalouden kiristymisen arvioidaan hillitsevän paikallishallinnon investointien kasvua. Jos edellä kuvattu tulo- ja menokehitys toteutuu, paikallishallinnon alijäämä suhteessa BKT:hen pysyy lähivuosina prosentin tuntumassa. Tässä esitettävään ennusteeseen ei sisälly oletusta kuntien veroprosenttien korotuksista eikä kuntien toimenpiteistä toiminnan tehostamiseksi ja menotason sopeuttamiseksi. Laskelmassa syntyvä alijäämä kasvattaa suoraan velan määrää. Täten paikallishallinnon ennuste on luonteeltaan pikemminkin painelaskelma ja osoittaa sopeutustarpeen mittaluokkaa. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtiontalouden vuosien kehyspäätökseen liittyen peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2014 vähennys on 125 milj. euroa. Valtiontalouden vuosien kehyspäätökseen liittyen valtionosuuksia vähennetään 237 milj. euroa vuonna Kehyspäätösten myötä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään v vähennyksiä yhteensä 362 milj. euroa. Vähennykset toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä 1,43 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen valtionosuusprosentti on 29,57. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan milj. euroa, missä on vähennystä 50 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suurimmat määrärahan vähenemiseen liittyvät tekijät ovat valtionosuuden 362 milj. euron leikkaus ja veroperustemuutoksiin liittyvä 47 milj. euron valtionosuuden vähennys. Keskeisimmät määrärahaa korottavat tekijät ovat 190 milj. euron indeksikorotus, 81 milj. euron laskentatekijöiden muutokseen liittyvä lisäys, 70 milj. euron jäteverontuottoa vastaava valtionosuuden lisäys sekä 51,5 milj. euron lisäys, joka liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteisiin. Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemiseksi (vanhuspalvelulaki) tuli voimaan Lain toimeenpanon liittyen kuntien menot kasvavat v n. 50 milj. euroa. Vanhuspalvelulain uusien ja laajenevien tehtävien osalta valtionosuusprosentti on 54,3. Vuoden 2014 talousarvioesitykseen liittyy myös eräitä muita lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka vaikuttavat peruspalvelujen valtionosuuden suuruuteen. Tällaisia uudistuksia ovat erityisesti: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, johon koottaan nykyisin hajallaan olevat oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevat säännökset. Lisäksi toisen asteen opiskelijoille mahdollistetaan opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Tämän lakimuutoksen johdosta kuntien menojen arvioidaan kasvavan 26,2 milj. euroa vuosittain. Koska laki tulee voimaan vasta , valtion osuus v on 8,45 milj. euroa. Vuositasolla valtionosuuksien lisäys olisi 13,1 milj.

16 9 euroa vuodesta 2015 alkaen. Kyseessä on kuntien kannalta uusi tehtävä, jonka valtionosuusprosentti on 50. Lisäksi uudistuksen toimeenpanoa on tarkoitus tukea yhteensä 1,5 milj. euron valtionavustuksin opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutukseen Perus- ja toisen asteen opetusta koskevaan lainsäädäntöön esitetään muutoksia, jotka vahvistavat kouluhyvinvointia sekä koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta ja työrauhaa. Oppilaskuntien toiminta vakiinnutetaan perusasteella, jonka johdosta kuntien kustannusten arvioidaan kasvavan vajaalla 0,7 milj. eurolla. Myös tältä osin kyse on uudesta tehtävästä, jonka valtionosuusprosentti on 50. Lisäksi valtio kohdentaa tukea muutoksen aiheuttamiin koulutuskustannuksiin Lastensuojelulainsäädännön uudistamisessa täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamisesta kaikissa lapseen liittyvissä asioissa ja varmistetaan moniammatillisen asiantuntemuksen hyödyntäminen. Lastensuojelun kehittämiseen suunnataan 2014 valtionosuutta 4,65 milj. euroa. Tämän lakimuutoksen johdosta kuntien menojen arvioidaan kasvavan 9 milj. euroa vuosittain. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tuetaan uutena etuutena esitettävällä joustavalla hoitorahalla, jonka arvioidaan samalla lisäävän kunnallisen päivähoidon tarvetta. Kuntien menojen arvioidaan tämän johdosta kasvavan 36 milj. euroa v. 2014, jolloin valtionosuus kasvaa vastaavasti 11 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahatasoa alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt, jotka kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2014 nämä säästöt lisääntyvät 62 milj. euroa edellisvuodesta, mistä 41 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Valtiontalouden menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 4,2 prosenttia euroon ja ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 1,6 prosenttia euroon v Lisäksi osa ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkauksista toteutetaan opiskelijamääriä vähentämällä. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä säästösyistä kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia v. 2014, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia lisäksi 36 milj. eurolla. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään n. 700 kevään 2013 kehyspäätöksen mahdollistamaan tasoon nähden, mikä tarkoittaa 3 milj. euron valtionosuuden lisäystä. Oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitus vähenee valtiontalouden menosäästöjen ja määräaikaisten lisäysten päättymisen myötä 46,6 milj. euroa. Kunnissa on suuret investointipaineet koulujen ja päiväkotien peruskorjaukseen mm. tilojen sisäilmaongelmien yleistymisen vuoksi. Perusopetuksen laadun parantamista kuten ryhmäkokojen pienentämistä sekä aamuja iltapäivätoiminnan kehittämistä ehdotetaan jatkettavaksi hallitusohjelman mukaisesti. Uusiin yleissivistävän koulutuksen oppilaitosten perustamishankkeisiin

17 10 voidaan v myöntää avustuksia 15 milj. euroa. Toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen tavoitteena on väestökehitys huomioon ottaen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistaminen sekä elinvoimaisen ja toimintakykyisen järjestäjäverkon muodostuminen. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta sekä varmistaa koulutuspalveluiden tasa-arvoinen saatavuus maan eri osissa. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen yhteistyössä. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Nuorisotakuun toteuttamiseen esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ammatilliseen peruskoulutukseen 10 milj. euroa sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien toteuttamiseen 8 milj. euroa v Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 52 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa (nuorten aikuisten osaamisohjelma). Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään veikkausvoittovarat mukaan lukien 27 milj. euroa v Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 35 milj. euroa. Vuonna 2013 toteutui 10 yhdistymistä, v ei toteudu yhtään yhdistymistä. Vuodesta 2015 alkaen toteutuviin kuntien yhdistymisten selvityskustannuksiin esitetään 4 milj. euroa, jossa on lisäystä 1,6 milj. euroa vuoden 2013 tasoon. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen ehdotetaan 0,6 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään ja seurataan kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntaorganisaatioita uudistuksen toteuttamisessa sekä toiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Kuntien lakisääteisiin tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen rahoitukseen ehdotetaan 0,52 milj. euroa. Määrärahalla käynnistetään paikallisia kokeiluhankkeita ja siitä myönnetään kokeiluihin osallistuville kunnille avustusta. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin lisätään 0,2 milj. euroa v Lisäys kohdennetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärien peruskoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan on käytettävissä 30 milj. euroa (31 milj. euroa v. 2013). Toimeentulotuen kustannuksiin arvioidaan käytettävän n. 660 milj. euroa v. 2014, josta puolet on kunnille maksettavaa valtionosuutta. Arvioidut kustannukset laskevat n. 13 milj. euroa vuoteen 2013 verrattuna. Toimeentulotukeen v tehtyjen uudistusten arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta. Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen lisäävät toisaalta toimeentulotuen tarvetta. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan vuosina kuntakokeilu, jossa kunnan vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Tähän osoitetaan 20 milj. euroa vuodelle Samassa yhteydessä 62 kunnassa toteutetaan työllistymisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen

18 11 jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Tätä kautta kannustimet työn vastaanottamiseksi kohenevat.

19 12 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot), milj. euroa, muutos ) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, valtionosuusleikkaukset VM, vanhuspalvelulain toimeenpano VM, joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito VM, oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset VM, lastensuojelun kehittäminen VM, oppilaskuntien vakiinnuttaminen peruskouluihin VM, kotikuntaa vailla olevien terveydenhuolto VM, valtionosuusmenetysten kompensaatiot 2 2 VM, yhdistymisavustukset 9 9 VM, kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset 4 4 VM, jäteveron tuottoa vastaava lisäys kuntien valtionosuuksiin VM, kuntien rahoitusosuus lääkärihelikoptereihin VM, opiskelijavalintapalvelujen uudistaminen -3-3 VM, kuntien pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien yhteys turvallisuusverkkoon -2-2 OKM, koulutuksen laadun kehittäminen OKM, lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt OKM, perustamishankkeet 2) OKM, ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt OKM, ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen vähentäminen OKM, valtionrahoituksessa toteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa OKM, nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa OKM, ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos OKM, oppisopimuskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos OKM, ammatillisen lisäkoulutuksen vähennys ei-tutkintoon johtavasta koulutuksesta OKM, nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvä lisärahoitus alueille OKM, valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin OKM, valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen OKM, lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille OKM, valtionosuusindeksin jäädytys OKM, ammatillisen peruskoulutukseen opiskelijapaikkojen 5 2-3

20 13 Menot Tulot Netto lisääminen OKM, ammattikorkeakoulujen avustukset OKM, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakirjaston perustamishanke TEM, palkkatuki kunnille STM, valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon STM, säästö kehittämishankkeissa STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot STM, säästö EVO-tutkimuksessa STM, valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 9 9 Yhteensä 3) Verotuksen ja maksujen muutokset Veroperustemuutoksista aiheutuva valtionosuuksien vähennys 47 milj. euroa. (Osinkoverotuksen muutos 65 milj. euroa, työtulovähennyksen korotus -18 milj. euroa, perusvähennyksen korotus -9 milj. euroa, kotitalousvähennyksen korotus -4 milj. euroa, asuntolainojen korkovähennysten rajaaminen 7 milj. euroa, kilometrikorvausten laskentatavan kehittäminen 6,5 milj. euroa, avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -0,5 milj. euroa.) 0 0 Yhteisöveron perustemuutosten vaikutus kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla 0 0 Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen Yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon. 2) Sisältää sekä hallitusohjelman mukaiset säästöt että määräaikaiset lisäykset (vuodelle 2014 ehdotettu avustusmääräraha sisältää 4 milj. euroa hallitusohjelman mukaista menosäästöä ja 7 milj. euroa oppilaitosten korjaushankkeisiin myönnetyn lisäyksen päättymisestä aiheutuvaa vähennystä). 3) Taulukossa ei ole otettu myöskään huomioon valtion lisätalousarvioehdotuksessa 2013 esitettävää kertaluonteista 15 milj. euron lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyden homekorjaushankkeisiin sekä vastaavaa 35 milj. euron lisämäärärahaa oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin. Lähde: Valtion talousarvioesitys KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin tilinpäätös on jo kahtena vuotena ollut alijäämäinen. Vuonna 2012 alijäämän muodostumiseen vaikuttivat osaltaan kirjanpitotekniset syyt, mutta myös toimintakulujen kasvu suhteessa talousarvioon oli voimakasta. Tulevina vuosina väestön ikääntyminen lisää menopaineita. Korkeana pysyttelevä työttömyys ja yritysten huono tuloskunto aiheuttavat verotulojen suhteellista heikkenemistä. Talouden tasapainottamiseksi palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava.

21 14 Suunnittelukaudella kaupungilla on edessään mittavia investointeja. Investointien myötä myös velkaantuminen jatkuu voimakkaana, mikä luo paineita omavaraisuusastetavoitteen (70 %) saavuttamiselle. Tehdyt investoinnit tuottavat vasta pitkällä aikavälillä esim. ylläpito- ja kunnossapitokustannusten sekä toiminnan tehostumisen kautta. Vuoden 2014 aikana koko kaupunkiorganisaatiossa on sitouduttava keskeisten strategisten tavoitteiden toteuttamiseen (mm. talouden tasapainottaminen ja johtamisjärjestelmien selkiyttäminen). Prosessikuvausten järjestelmällinen kartoitus aloitetaan, jotta tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia pystytään tekemään.

22 15 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 2012 TA TA Muutos% Ts Ts Ta 13/ muutokset Toimintatuotot (+) , Toimintakulut (-) , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA 2014 muutos TS TS 2013 TA 2013/ muutokset 2014 Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/-) , Tulorahoituksen korjauserät (+/-) , Investointien rahavirta , Investointimenot (-) , Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) ,5 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Lainakannan muutokset , Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta ,

23 16 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 2012 TA Tuloveroprosentti 18,75 19,75 19,75 19,75 20,00 Tavoiteprosentti 18,75 19,25 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Ero tavoiteprosentiin 0,00 0,50 0,00 0,00 0,25 Erotus keskiarvosta -0,50 0,50 0,50 0,50 0,75 21,00 20,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 12,00 Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 2012 TA Vuosikate TP 2012 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Vuosikate euroa/as Ero vuosikatetavoitteeseen Ero tavoitteeseen euroa/as Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20-0,40-0,60 TP 2012 TA Erotus keskiarvosta Vuosikate Vuosikatetavoite TP 2012 TA TP 2012 TA Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 2012 TA Lainakanta euroa/as pankkilainat ilman lunastuspo e/as Lainakanta Yritystilojen lunastussaaminen Konsernitilivelka Pankkilainat ilman lunastuspääomaa Lainakantatavoite euroa/as Lask. lainakannan lyh. (8 v.) Lainakannan nettomuutos Ero lainakantatavoiteeseen euroa Ero lainakantatavoit. euroa/as TP 2012 Lainakanta TA 2013 euroa/as TP 2012 TA pankkilainat ilman lunastuspo e/as Lainakantatavoite euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as

24 17 Tilikauden ylijäämä TP 2012 TA Tilikauden ylijäämä Tilikausien ylijäämä (tase) Tilikauden ylijäämä, tavoite Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen TP 2012 TA TP 2012 TA Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä, tavoite Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 2012 TA Kassavarat euroa/as Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk Kassamuutos Ero tavoiteeseen, vrk Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk 0 TP 2012 TA TP 2012 TA Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 2012 TA Omavaraisuusaste %, arvio 71,1 68,4 68,1 68,9 67,8 Omavaraisuusaste %, tavoite 70,0 70,0 70,0 70,0 70, Ero tavoitteeseen 1,1-1,6-1,9-1,1-2,2 80,0 75,0 70,0 65,0 Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 TP 2012 TA ,0 55,0-2,0-3,0-4,0 50,0 TP 2012 TA ,0-6,0 Ero tavoitteeseen

25 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys on Valkeakoskella viime vuosina ollut kasvava. Vuonna 2007 väkiluku pysyi ennallaan ja sen jälkeen kaikki vuodet ovat olleet positiivisen kehityksen vuosia. Vuoden 2013 alusta syyskuun loppuun väestö on vähentynyt 4 henkilöllä. Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö Muutos prosenttia -0,3-0,3 0,0 +0,5 +0,4 +0,8 +0,9 +0,7 0 +0,2 +0,7 +0,7 abs Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 2013 % 2015 % 2020 % 2030 % 2040 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Yhteensä , , , , ,0 Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % % ,0 12,9 11,5 10,8 8, ,4 12,1 10,1 9,5 7, ,1 10,5 8,6 8,2 6, ,4 9,6 8,2 7,6 6, ,5 13,7 11,5 10,3 8, * *elokuu 13,5 12,2 12,0 11,9 12,8 11,6 11,3 12,0 11,6 10,3 10,8 13,0 10,0 9,1 9,4 11,1 Tilastokeskus % 8,4 7,8 7,7 7,1

26 19 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä * * elokuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut menot Yhteensä menot tulot netto

27 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 2012 lopussa asuntoa, joista 41,93 % oli omakotitaloissa, 10,39 % rivitaloissa ja 46,04 % kerrostaloissa. Vakinaisesti asutuista asunnosta oli 37,09 % 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,64 % ja 4h +k tai suurempia asuntoja 36,93 %. Valkeakoskella asui vuoden 2012 lopussa asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 2012 lopussa oli 40,91 %, kahden henkilön 34,06 %, 3-4 henkilön 20,50 % ja 5 tai useampi henkilöä 4,53 %. Vuonna 2012 valmistui 47 pientaloa (48 asuntoa) ja neljä kerrostaloa (99 asuntoa). Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuinrakennukset yht Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Asunnot yht Vuokra-asuntotilanne ja vuokrataso Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli yhteensä 814 asuntoa ja 7 liikehuoneistoa. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli vuokra-asunnonhakijoita 79 kpl. Vuonna 2013 vuokra-asunnon on saanut mennessä 222 hakijaa. Vuokraasuntojen alin peritty vuokra v on 8,24 /asm 2 /kk ja korkein 11,89 /asm 2 /kk. Keskivuokra on 9,78 /asm 2 /kk. Valkeakosken kaupungin vuokra-asuntotilanne oli tilanteen mukaan 21 vuokrattua pientaloa, joiden vuokra on keskimäärin 5,20 /m 2 /kk. Muita asuntoja kaupungilla oli vuokrattavana 19 kpl, joiden keskimääräinen vuokra 8,06 /m 2 /kk. Tohka-Säätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja.

28 21 Aluesairaalan läheisyyteen on rakennettu 120 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja harkittaessa ensisijaisesti pyritään turvaamaan vanhusten kotona asuminen. Palvelutarpeiden lisääntymisen myötä käytettävissä tulisi olla riittävä määrä ryhmäkotiasuntoja, joissa jokaisella asukkaalla on oma huone ja wc, mutta oleskelu- ja huoltotilat yhteiset. Palvelut tuotetaan kotihoidosta, jonka resurssien riittävyydestä huolehditaan. Tavoitteena on, että nykyistä isompia ryhmäkotiyksiköitä rakennetaan keskusta-alueella Valkeakosken Asunnot Oy:n toimintastrategian mukaisesti varaudutaan jaksottaisiin korjauksiin normaalien vuosikorjausten lisäksi. Vanhempaa asuntokantaa myydään niiden vapautuessa. Erityisryhmille ollaan yhteistyössä Aspan ja paikallisen rakennusliikkeen kanssa toteuttamassa vuokratalohanketta. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit Omakoti *) 41**) 28***) Rivitalo Kerrostalo Työpaikkarakentaminen *) lisäksi myyty 9 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina. **) lisäksi myyty 7 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina ***) lisäksi myyty 6 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina Vuonna 2012 varattiin 37 kpl tontteja. Vuonna 2013 on lisäksi 10.9.mennessä varattu 20 tonttia. Asuntomarkkinat Asuntokauppa on pysynyt vilkkaana alkuvuodesta Valkeakoskella oli myytäviä asuntokohteita 238 kpl, joista uudiskohteita oli 108. Kysyntä on kohdistunut erityisesti omakotitaloihin ja kerrostaloihin, joista pienet osakehuoneistot ovat kysytyimpiä. Asuntolainojen korkotaso on laskenut vuodesta Asuntojen neliöhinnat ovat laskeneet, mutta myyntiajat ovat pidentyneet hieman.

29 22 Yleismaailmallinen tilanne on tuonut varovaisuutta asuntokauppaan, mutta Valkeakoskella asunnot ovat menneet kohtuullisen hyvin kaupaksi. Maanomistus ja yleiskaavoitus Maanhankinnan tarve jatkuu edelleen voimakkaana kaupungin pohjoissuunnassa Lintulan läheisyydessä ja Vanhankylän alueella sekä uusilla työpaikka- ja teollisuusalueilla. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 130 lähialueet lähinnä pohjoisen suuntaan sekä Jutikkalan alue ja Holminrannan alue. Jutikkalan yleiskaava, jossa tutkitaan teollisuuden ja työpaikkarakentamisen mahdollisuuksia moottoritien välittömään läheisyyteen, on valmistumassa vuonna Holminrannan alueen yleiskaavan muuttaminen teollisuuskaavaksi on valmistumassa vuonna Seuraavia yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan yleiskaava sekä 130- tien yleiskaava. Pohjoisen suunnan yleiskaava- alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän yleiskaavan päivittämisen. Kaikki yleiskaavat tehdään omana työnä. Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/2013) Tavoitevuodet Jutikkala osayleiskaavatyö hyväksymisvaiheessa (maakuntakaavan synkronointi) Holminranta osayleiskaavatyö ehdotusvaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2013 osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2014 Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän yleiskaavan päivityksen) 130-tie (yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2016 osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2016

30 23 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/2013) Tavoitevuodet Lintulan alueen laajentaminen Jutikkala; uusi teollisuus- ja työpaikkaalue Holminrannan asemakaava Pientaloalueet Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne- ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja. Keskusta ja kerrostaloalueet asemakaavatyö aloitettu (liikenneverkon sujuvuus ratkaistava ennen työn etenemistä) osayleiskaavoitus ehdotusvaiheessa Kaavoituksen perusselvitykset valmis hyväksyttäväksi 2016 (yleiskaavatarkastelu ja liikenneverkko) valmis hyväksyttäväksi 2014, rakentaminen alkaen osayleiskaavatyö ehdotusvaiheessa valmis hyväksyttäväksi 2014 Metsä-Tietola perusselvityksiä tehty, luonnos odottaa valmis hyväksyttäväksi 2014 viranomaisneuvottelua Tietola perusselvityksiä tehty, luonnos odottaa valmis hyväksyttäväksi 2014 viranomaisneuvottelua Salonkatu ehdotusvaihe (odottaa valmis hyväksyttäväksi 2014 rakennettavuusselvitystä) Apianlahti hyväksymisvaihe valmis hyväksyttäväksi 2013 Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Kerrostalotonttivarannon turvaamiseksi on aloitettu asemakaavatyöt Salonkadulla, Metsä-Tietolan ja Tietolan alueilla. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Sointulan alueen täydennysrakentamista palvelevaa kaavoitusta on aloitettu.

31 24 3 HENKILÖSTÖ Strategiset tavoitteet Kaupungin henkilöstöstrategian tavoitteena on toteuttaa seuraava henkilöstötyötä ohjaava visio vuoteen 2015 mennessä: Kuntalaiset arvostavat monipuolisia ja laadukkaita palvelujamme, joiden tuottamisesta ja järjestämisestä vastaa osaava ja motivoitunut henkilöstö. Valkeakosken kaupunki tunnetaan työnantajana, joka tarjoaa henkilöstölleen haasteellisia työtehtäviä, henkilökohtaisen kehittymisen ja etenemisen mahdollisuuksia sekä kilpailukykyiset palvelussuhde-edut. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvan toimintakulttuurin ansiosta työn henkistä ja fyysistä kuormitusta on työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä kyetty merkittävästi alentamaan. Keskeisiksi (kriittisiksi) menestystekijöiksi on valittu seuraavat henkilöstötyön kokonaisuudet: 1. tyytyväinen asiakas 2. strateginen johtaminen ja esimiestyö 3. osaava ja motivoitunut henkilöstö 4. toimiva sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Menetystekijöihin liittyviä strategisia tavoitteita ovat: - laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut - palvelutoiminnan tehostaminen - korkeatasoiset johtamis- ja esimiestaidot ja -valmiudet - onnistuminen kyvykkäiden johtajien ja esimiesten rekrytoinnissa - henkilöstöä kannustavat ja sitouttavat palvelussuhteen ehdot ja palkitsemiskäytännöt - rekrytoinnissa onnistuminen - osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen - henkilöstöresurssien riittävyys - henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen - tehokas sisäinen viestintä - vuorovaikutteinen toimintakulttuuri - nykyaikaiset henkilöstötyön prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät Strategisille tavoitteille on määritelty arviointikriteerit ja mittarit. Arjen työssä henkilöstöstrategiaa toteutetaan erillisillä hankkeilla, toimenpideohjelmilla ja käytännön toimenpiteillä, joita tarpeen mukaan päivitetään vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Vakanssi ja tehtäväjärjestelyt Seuraavat vakanssit lakkautetaan vuonna 2014: Hallintokeskus - järjestelmätukihenkilö (ts) - puhelunvälittäjä (ts)

32 25 - puhelinkeskuksen hoitaja (ts) - seutujohtaja (vs) Sosiaali- ja terveyskeskus - työterveyshuollon fysioterapeutti (ts) - työterveyshuollon osastonsihteeri (ts) - 13 hoitajan (ts) vakanssia terveyskeskussairaalassa - kotihoidon ohjaaja (ts) - 2 osastoapulaisen (ts) vakanssia tehostetussa palveluasumisessa Kasvatus- ja opetuskeskus - erityislastentarhanopettaja (ts) - 2 perhepäivähoitajan (ts) vakanssia Sivistystoimen keskus - toimistovahtimestari (ts) - musiikkiopiston opettaja (vs) - kirjastovirkailija (ts) - pt. musiikin tuntiopettaja (vs) Liikunta- ja nuorisokeskus - liikuntapaikkamestari (ts) - siivooja (ts) Tekninen keskus - vesihuoltoinsinööri (ts) vesilaitoksessa - toimistovirkailija (ts) kiinteistökeskuksessa - siivooja (ts) Vuonna 2014 perustetaan seuraavat vakanssit: Hallintokeskus - määräaikainen projektijohtaja (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus - määräaikainen hankinta-asiantuntija (ts) - sairaanhoitaja (ts) avosairaanhoidon varahenkilöstöön - 2 sairaanhoitajan vakanssia (ts) mielenterveystoimistoon - 2 perhetyöntekijää (ts) lapsi- ja nuorisohuoltoon - 2 perheohjaajaa (ts) lapsi- ja nuorisohuoltoon - asumisen ohjaaja (ts) kehitysvammapalveluihin Kasvatus- ja opetuskeskus - opiskelijapsykologi (ts) lukioon Sivistystoimen keskus - opistosihteeri (ts) - musiikkiopiston lehtori (vs) - käsityötaiteen opettaja (ts)

33 26 Tekninen keskus - ulkoaluetyöntekijä (ts) Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset alkaen - vakanssi ruokapalvelupäällikkö (vs) muutetaan ruoka- ja siivouspalvelupäällikön vakanssiksi - vakanssi siivooja (ts) muutetaan siivooja-ruokapalvelutyöntekijän vakanssiksi - vakanssi siivooja (ts) muutetaan siivooja-ruokapalvelutyöntekijän vakanssiksi - vakanssi siivoustyönohjaaja (ts) muutetaan siivouspalveluesimiehen vakanssiksi - vakanssi siivoustyönohjaaja (ts) muutetaan siivouspalveluesimiehen vakanssiksi - vakanssi ruokapalvelutyöntekijä-siivooja, osa-aikainen työsuhde muutetaan kokoaikaiseksi (38,25 h/vko) - vakanssi toimintakeskuksen johtaja (ts) muutetaan palvelupäällikön vakanssiksi - vakanssit 20382, 20383, ja hoitaja (ts) muutetaan perhetyöntekijän vakansseiksi - vakanssit ja hoitaja (ts) muutetaan perheohjaajan vakansseiksi - vakanssi yksilö- ja työhönvalmentaja (ts) muutetaan ohjaajan vakanssiksi Vakanssit palvelukeskuksittain Palvelukeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveyskeskus 471,5 462,5 458,5 458,5 Kasvatus- ja opetuskeskus Sivistystoimen keskus Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus Yhteensä 1283,5 1264,5 1259,5 1257,5 Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille on talousarvioasiakirjan liitteenä. Henkilöstön eläkkeelle jääminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina (vuosi 2014 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta): Palvelukeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveyskeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Sivistystoimen keskus 6-2 Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus Yhteensä

34 27 Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettynä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Sen jälkeisistä palkantarkistuksista on sovittu työllisyys- ja kasvusopimuksessa, jonka mukaan vuonna 2014 toteutettava sopimuskorotus on 20 e/kk tai vastaava alan käytännön mukainen tuntipalkan korotus. Vuonna 2015 sopimuskorotus on 0,4 %. Korotukset toteutetaan yleiskorotusluonteisina. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan ensi vuonna 2,1 %. Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut Palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,8 16,8 16,8 Opettajien eläkemaksu 22,0 22,0 22,0 Sairausvakuutusmaksu 2,1 2,1 2,1 Työttömyysvakuutusmaksut 3,1 3,1 3,1 Tapaturma- ja muut vak.maksut 0,4 0,4 0,4 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla eli KueL-maksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Maksu on tietty prosenttimäärä työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi Valkeakosken kaupunki maksaa myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Vuodesta 2005 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Jäsenyhteisön varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun eli varhe-maksuun vaikuttavat työntekijät, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa.

35 28 Vuonna 2008 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhemaksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, keskisuuret työantajat (palkkasumma 1,94 31,0 milj. euroa) maksavat varhe-maksua osittain yhteisvastuullisesti. Suurilla työnantajilla varhemaksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteista maksua vuodelle 2014 on arvioitu euroa ja varhemaksua euroa.

36 29 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Lisäksi tämän asiakirjan alkuun on liitetty strategiaosa. Strategiaosaan sisältyy mm. visio, arvot, strategiset tavoitteet seurattavine indikaattoreineen ja toimenpiteet ja hankkeet valtuustokauden loppuun. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa.

37 30 Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osa-aikaprosentti/100). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääomaarvon korot ja muut laskennalliset erät. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelmaja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2014 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 2015 ja 2016 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 4.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat Kaupunginhallitus -Konsernihallinto -Maankäyttöpalvelut

38 31 -Muut palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallinto- ja ympäristöpalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Terveyspalvelut - Vanhuspalvelut - Erikoissairaanhoito Kasvatus- ja opetuslautakunta - Varhaiskasvatuspalvelut - Opetuspalvelut Sivistystoimen lautakunta - Sivistystoimen palvelut Liikunta- ja nuorisolautakunta - Liikunta- ja nuorisopalvelut Tekninen lautakunta - Yhdyskuntatekniikka - Tilatoimi (netto) - Ruoka- ja siivouspalvelut (netto) - Vesihuolto (netto) Investointiosa: Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus - Maa- ja vesialueet - Rakennusten hankinta ja luovutus - Osakkeet ja osuudet - Pitkävaikutteiset menot - Muu aineeton käyttöomaisuus - Kalustohankinnat Sosiaali- ja terveyslautakunta - Kalustohankinnat Kasvatus- ja opetuslautakunta - Kalustohankinnat Sivistystoimen lautakunta - Kalustohankinnat Liikunta- ja nuorisolautakunta - Kalustohankinnat

39 32 - Liikuntapaikkarakentaminen Tekninen lautakunta - Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). - Kalustohankinnat - Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen - Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa. Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Antolainojen lisäys - Antolainojen vähennys - Lainakannan muutokset (netto) Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat

40 33 Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta. 4.3 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammihuhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

41 KÄYTTÖTALOUS

42 TOIMINTAKULUT V ,8 milj. euroa Sivistystoimen lautakunta 5 % Liikuntaja nuorisolautakunta 3 % Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 8 % Kasvatus- ja opetuslautakunta 22 % Sosiaali- ja terveyslautakunta 49 % Tarvikkeet 5 % Avustukset 4 % Muut kulut 8 % Henkilöstökulut 41 % Palvelujen ostot 42%

43 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA muutokset Kehys Ltk TA ero Muutos% TS TS TP mennessä ltk-esitykseen Kehys 14/TA KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot tulot netto Maankäyttöpalvelut menot tulot netto Muut palvelut menot tulot netto KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , ilman sis. vuokrien muutosta ,6 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto- ja ympäristöpalvelut menot tulot netto

44 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA muutokset Kehys Ltk TA ero Muutos% TS TS TP mennessä ltk-esitykseen Kehys 14/TA Sosiaali- ja perhepalvelut menot tulot netto Terveyspalvelut menot tulot netto Vanhuspalvelut menot tulot netto Erikoissairaanhoito menot tulot netto SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , ilman sis. vuokrien muutosta ,5 Sotelan Tp 2012 luvut on muutettu vastaamaan v organisaatiomuutosta

45 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA muutokset Kehys Ltk TA ero Muutos% TS TS TP mennessä ltk-esitykseen Kehys 14/TA KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatuspalvelut menot tulot netto Opetuspalvelut menot tulot netto KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , ilman sis. vuokrien muutosta ,0 SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTA Sivistystoimen palvelut menot , tulot , netto , ilman sis. vuokrien muutosta ,9 36 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisopalvelut menot , tulot , netto , ilman sis. vuokrien muutosta ,0

46 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA TA muutokset Kehys Ltk TA ero Muutos% TS TS TP mennessä ltk-esitykseen Kehys 14/TA TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot tulot netto Tilatoimi menot tulot netto Ruoka- ja siivouspalvelut menot tulot netto Vesihuolto menot tulot netto TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , ilman sis. vuokrien muutosta ,8 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , ilman sis. vuokrien muutosta , sis. vuokran lisäys

47 Kaupunginhallitus

48 Kaupunginhallitus toimintakulut 12,9 milj. euroa Talousarvio 2014, toimintakulut 155,8 milj. euroa Muut palvelut 25 % Konsernihallinto 63 % Maankäyttöpalvelut 12 % Avustukset 1 % Tarvikkeet 1 % Muut kulut 7 % Henkilöstökulut 30 % Palvelujen ostot 61 %

49 38 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 4100 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja) hallinto- ja henkilöstöpalveluiden sekä talous- ja kehittämispalveluiden toiminnat. Vuonna 2014 pidetään europarlamenttivaalit ja vuonna 2015 eduskuntavaalit. Valkeakosken kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Velkaantumisen kasvu ja tulorahoituksen heikkeneminen rajoittaa väistämättä taloudellista liikkumatilaa samanaikaisesti kun ikääntymisestä, kaupungin kasvusta ja omaisuuden korjaamisesta aiheutuva menojen kasvu on kiihtymässä. Talouden tasapainottamista koskevat haasteet ovat oleellisesti vaikeutumassa. Samanaikaisesti valtakunnassa suunnitellaan merkittäviä kuntarakenteiden sekä palvelurakenteiden uudistuksia. Tähän on yhdistetty valtionosuusjärjestelmän, kuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä muiden sektorilakien yhteensovittaminen rakenneuudistusten kanssa. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema ,00 3,00 850, ,50 3,50 852,00 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyötä tiivistetään. Kaupunginhallitus huolehtii myös hyväksyttyjen strategisten linjausten täytäntöönpanon valvonnasta. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Erityinen huomio kiinnitetään kaupunkiorganisaation uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistämiseen sekä aluesairaalan että naapurikuntien kanssa. Suunnittelukaudella laaditaan erillisiä ohjelmia toiminnan ohjaamiseksi. Tärkeimpiä niistä on henkilöstöohjelma, elinkeino-ohjelma ja ikäihmisten hyvinvointiohjelma. Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä etenevässä määrin tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen.

50 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

51 40 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 4300 MAANKÄYTTÖPALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti- ja rekisteritiedoista sekä rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun sekä maa- ja mittaustoimen tulosyksiköistä. Tonttien kysyntä eri puolilla kaupunkia jatkuu vilkkaana. Kasvun turvaamiseksi maan hankintaa, yleiskaavasuunnittelua sekä asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia tulee vahvistaa. Tavoitteena on edelleen kasvattaa ja pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Yleiskaavojen tarve korostuu maanomistuksen pirstaleisuuden vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä sekä teollisuusalueiden että asuinalueiden riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin- ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot,vrk Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) - ok-tontit lkm - rivitalotontit kem 2 /asuntojen määrä - kerrostalotontit kem 2 /asuntojen määrä - yritystontit ha kem 2 / kem 2 / ha kem 2 /49 0/0 22 ha SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan kaavoituksella mm. Salonkadun, Tietolan ja Sointulan lähialueilla. Torin ja keskustan toiminnan sijoittelua tutkitaan. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. Lintulassa, Vallossa sekä Yli-Nissin alueella. Kaupunkirakennetta tiivistäviä pieniä täydennyskaavoja suunnitellaan eri puolille kaupunkia. Teollisuuden kaavoittamista Jutikkalan ja Holmin alueilla jatketaan. Kaupungin pohjoisilla kasvusuunnilla

52 41 on yleiskaavoituksen ja siihen tähtäävien selvitysten tarvetta. Käynnistetään pohjoisen suunnan ja 130 tien osayleiskaavat. Maankäytön yksiköiden välistä työnjakoa ja henkilöiden työnkuvia kehitetään edelleen. Lisäksi asiakaspalvelua keskitetään. Jatketaan innovoivien työtapojen käyttöönottoa ja henkilöstön osaamista hyödyntäviä työtapoja. Mittaustoimen resurssit kaupungissa keskitetään maankäytön tehtäväalueelle. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Ts 2015 Ts 2016 Tonttivaranto Ok-tontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha

53 42 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

54 43 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 4400 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää ostopalveluina hoidettavat kehitysyhtiötoiminnan, elinkeinotoiminnan, maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää seudullisten kehittämishankkeiden rahoituksen määrärahat. SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Vuoden 2014 alusta on seutuhallinto lakkautettu. Myös projektirahoitukseen varattua määrärahaa on alennettu. Pirkan Helmi ry:n rahoitukseen on varauduttu 2 eurolla/asukas/vuosi ja vastaavasti muihin hankkeisiin noin 4 eurolla/asukas/vuosi. Vasken palveluiden ostamisesta on laadittu 2 vuoden sopimus 2 vuoden optiolla. Lisäksi Sisu-projektin toiminnan jatkamiseksi on palkattu henkilö kaupunginjohtajan alaisuuteen 2 vuoden määräaikaisella sopimuksella. Valtion rahoitusosuus julkisen liikenteen osalta on supistumassa. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Ts 2015 Ts 2016 Joukkoliikenne Myydyt -kaupunkiliput -seutuliput Matkat -kaupunkiliput -seutuliput Subventioaste % -kaupunkiliput -seutuliput ,7 43, ,0 40, ,0 40,0 5,6 0 1, ,0 40, ,0 40,0 Vaske - /asukas, nettokust 15,54 14,99 14,14-5,7 14,14 14,14 Pelastustoimi - /asukas, nettokust 70,43 67,72 76,70 13,3 76,70 76,70

55 44 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

56 Sosiaali- ja terveyslautakunta

57 Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 76,5 milj.euroa Talousarvio 2014, toimintakulut 155,8 milj. euroa Erikoissairaanhoito 33 % Hallinto- ja ympäristöpalvelut 3 % Sosiaali- ja perhepalvelut 18 % Vanhuspalvelut 21 % Terveyspalvelut 25 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 6 % Muut kulut 3 % Henkilöstökulut 34 % Palvelujen ostot 55 %

58 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 45 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5100 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää hallinto- ja ympäristöpalvelujen tulosyksiköt. Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon sekä vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toiminnan. Ympäristöpalveluiden tulosyksikkö sisältää Etelä-Pirkanmaan seutukunnan kuntien yhteisen ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, ilmansuojelun ja eläinlääkintähuollon. Hallinnon tulosyksikköön perustetaan hankinta-asiantuntijan toimi asti. Tavoitteena on tehostaa sosiaali- ja terveyskeskuksen hankinta-asioiden koordinointia ja kilpailutusprosesseja. Ympäristöpalveluiden tulosyksikössä jatketaan ympäristöpalveluiden uudelleenorganisoinnin selvittämistä ympäristönsuojelun sijoittamiseksi Valkeakosken kaupungin organisaatioon ja ympäristöterveydenhuollon seutukunnallistenyhteistyömahdollisuuksien selvittämistä. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 28,75 28,75 Sairauspoissaolot, vrk Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmalliset tarkastukset SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Selvitetään varastotoimintaa ja teknistä huoltoa koskevat yhteistyömahdollisuudet Valkeakosken aluesairaalan kanssa. Tunnusluvut Tp 2012* Ta 2013 Ta 2014 muutos % Muut ympäristöterveydenhuollon suoritteet (kpl) Ympäristönsuojelun päätökset ja suoritteet (kpl) Ts 2015 Ts * ei ole seurantatietoa

59 46 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

60 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 47 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5250 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali- ja perhepalvelut vastaavat sosiaalityöstä, toimeentulotuesta, lapsi- ja nuorisohuollosta, talous- ja velkaneuvonnasta, lasten- ja äitiysneuvolapalveluista, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, perheneuvolapalveluista, kehitysvammapalveluista ja työllisyyspalveluista. Perheneuvolan toiminta siirtyi terveyskeskuksen tiloihin äitiys- ja lastenneuvolan läheisyyteen. Tällä vahvistetaan hyvinvointineuvola-ajattelua ja saadaan perheiden palveluita lähemmäksi toisiaan. Perheneuvolapalvelut toteutuvat ns. matalan kynnyksen periaatteella, kun erillistä lähetettä ei tarvita. Terapeuttisilla työtavoilla toteutetaan varhaista puuttumista ja edistetään lapsen ja perheen hyvinvointia. Lapsi- ja nuorisohuollossa painopistettä siirretään ennaltaehkäisevämpään työhön. Tarkoituksena on palkata lapsiperheiden ennaltaehkäisevään kotipalveluun kaksi perheohjaajaa. Myös lastensuojelun avohuollon tukitoimia lisätään palkkaamalla kaksi perhetyöntekijää intensiiviseen perhetyöhön. Sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensa tukitoimia ja palveluja on vahvistettu suuntaamalla kahden sosiaalityöntekijän työpanosta heidän tukemiseensa Valkeakosken kaupunki on mukana Etelä-Pirkanmaan kuntakokeilussa, jonka tarkoituksena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja pureutua rakennetyöttömyyteen. Kuntakokeilua varten on perustettu yhteispalvelukeskus, jossa toimivat aikuissosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta, Kela, työvoimanpalvelukeskus, te-toimisto ja kuntakokeilun työntekijöitä. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä asiakkaan auttamiseksi oikeaan aikaan ja oikeilla palveluilla. Aikuissosiaalityötä kehitetään ennaltaehkäisevämpään, asiakaslähtöisempään ja ihmisläheisempään suuntaan muun muassa asiakassuunnitelmien tekemisellä ja jalkautumalla enemmän asiakkaiden luokse. Laaditaan Valkeakosken kaupungille työllisyysohjelma, joka ohjaa parempaan työllisyyden hoitoon. Lisäksi selvitetään eri hallintokunnissa käyttöönotettavaksi työpaikkaohjaajamalli. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Sairauspoissaolot, vrk Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Lastensuojeluilmoitukset 500 päivää työttömänä olleet Perheneuvolan jonot/vrk

61 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI 48 Lastensuojelulain hengen mukaisesti laajennetaan ehkäisevän lastensuojelun työtä koko kaupungin toimijoihin ottamaan vastuuta lastensuojelun tehtäväkentästä. Tavoitteena on järjestää riittävät peruspalvelut, jotta korjaavan lastensuojelun tarve vähenee ja kustannukset pienenevät. Kuntakokeilu jatkuu yhteispalvelukeskuksessa vuoden 2015 loppuun. Sen jälkeen hyvät toimintatavat jatkuvat kaupungin ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Vuoden 2014 aikana selvitetään toiminnan uudelleen organisointi ja tarvittavat resurssit. Nuorten starttipaja toimii nuorisotoimen alaisena hankerahalla vuoden 2014 ajan. Vuoden 2015 alusta nuorten työllistymistä tukevat toiminnat siirretään työllisyyspalvelujen tulosyksikköön. Tarkoituksena on siirtää starttipaja työllisyyspalvelujen yksikköön. Vaaterin toiminta jatkuu todennäköisesti koulutuskuntayhtymän järjestämänä. Kehitysvammapalveluissa jatketaan vaikeimmin vammaisille tarkoitetun palvelukodin ja uuden päivätoimintakeskuksen valmistelua. Palvelukotiin tulee asunto 15 henkilölle. Muissa asumispalveluissa järjestetään nykyisten ryhmäkotien lisäksi tarvittavat palvelut omaan tukiasuntoon muuttaville kehitysvammaisille nuorille. Työtoiminnassa valmistellaan Huhtakadun toimintakeskukseen jäävän toiminnan yhteistoiminnallista järjestämistä työllisyyspalvelujen työpaja Akselin kanssa. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Ts 2015 Ts 2016 Toimeentulotuki+työmarkkinatuki euroa/as./nto Sosiaalityön asiakaskäynnit Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kohteena olevat lapset/nuoret Terveysneuvontakäynnit Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät 71, Kehitysvammapalvelut: Pastellinkoti: - käyttöaste % - euroa/pv/netto 95 71, Sointulan ryhmäkoti: - käyttöaste % - euroa/pv/netto 94 34,

62 49 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

63 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 50 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5300 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo- ja laitoshoidon palvelut. Avosairaanhoidossa siirrytään hoitaja-lääkäri työpari- ja listautumismalliin. Työparimallin käyttöönoton tavoitteena on uudella työnjaolla ja työn sisällöllisellä kehittämisellä parantaa vastaanottopalvelun saatavuutta ja turvata potilaalle kiireettömään hoitoon pääsy. Uudessa työmallissa ajanvaraus- ja neuvontapalvelu siirtyy työparihoitajille ja nykyinen Tampereen terveysneuvonnasta hankittava ostopalvelu lopetetaan. Päivystys järjestetään edelleen arkisin klo 8-16 terveyskeskuksen omana toimintana. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan Valkeakosken aluesairaalan tuottamasta terveyskeskuksen yhteispäivystyksestä. Ensihoitopalvelut ovat osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Mielenterveyspalveluiden tulosyksikkö tuottaa psykiatrisen sairaanhoidon palvelut Valkeakosken lisäksi Akaalle ja Urjalalle. Mielenterveyspalveluiden avopalveluiden turvaamiseksi palkataan vuonna 2014 kaksi uutta psykiatrista sairaanhoitajaa. Psykiatrista kuntoutus- ja palveluasumista hankitaan ostopalveluna, joka kilpailutetaan syksyn 2013 aikana. Varaudutaan palkkaamaan psykiatrinen sairaanhoitaja perusopetukseen v aikana. Palvelun vieminen lasten ja nuorten normaaliin kasvuympäristöön edistää uutta ennaltaehkäisevää toimintamallia. Tampereella yhteistoimintasopimuksella järjestetty laajennettu hammaslääkäripäivystys toteutetaan ostopalveluhammaslääkäreillä ja -hoitajilla. Vaikean hammaslääkäritilanteen vuoksi myös yhden terveyskeskushammaslääkärin työpanos ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Vammaispalveluasiakkaiden määrä on ollut nousussa koko vuoden 2013 ajan. Syyskuussa 2013 henkilökohtaisen avun piirissä oli yhteensä 68 asiakasta (vuonna 2012 asiakkaita oli 62). Lisäksi useita uusia hakemuksia on vireillä. Valkeakosken ulkopuolista palveluasumisen ostopalvelua lisätään vuonna 2014, koska Valkeakoskella ei ole omia palveluasumisjärjestelyjä. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettyjen erityisterapioiden kriteerejä on kiristetty ja terapiat tuotetaan omana toimintana aina kuin mahdollista. Siirtyminen vanhustenhoidossa avohoitopainoteiseen hoitoon on osaltaan lisännyt apuvälineiden tarvetta ja vanhusten asuminen kotona näkyy myös lisääntyneenä lainattavien apuvälineiden tarpeena. Tehostetun palveluasumisen yksikön avauduttua terveyskeskussairaalan toiminnan painopiste on siirtynyt voimakkaasti pitkäaikaishoidosta akuuttien sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Terveyskeskussairaalassa hoidetaan äkillisesti sairastuneita, syöpä- ja kipuhoitoja tarvitsevia sekä kuntoutusjaksoilla ja yhä vähäisemmässä määrin intervallihoidossa olevia potilaita. Hoitojaksot ovat lyhyitä ja päivittäinen potilasvaihto on lisääntynyt merkittävästi. Muistikeskuksessa toimii potilaiden muistisairauksien tutkimuksiin ja arviointiin keskittynyt poliklinikka, muistiosasto sekä kriisihoidon päivystys. Kuntoutusosasto toimii kuntoutumista aktiivisesti edistävänä osastona (leikkaus-, neurologiset ja kutsupotilaat). Terveyskeskuksessa on geriatrian erikoislääkäri, joka kehittää alan tutkimus- ja hoitolinjauksia sekä antaa tukea ja osaamista koko vanhuspotilaiden hoitoketjuun. Vuonna 2013 suoritettiin auditointi ja terveyskeskus hyväksyttiin geriatriaan erikoistuvien lääkärien koulutuspaikaksi. Tällä pyritään turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus jatkossakin. Vanhuspalveluissa ja kotisairaanhoidossa on vain näihin toimintoihin keskittyvä lääkäri. Tavoitteena on parantaa pitkäjänteisen, kuntouttavan ja suunnitelmallisen hoidon ja tuen saatavuutta.

64 51 Näin ennaltaehkäistään ikäihmisten ja monisairaiden hakeutuminen suunnittelemattomasti päivystykseen, avosairaanhoitoon ja erikoissairaanhoitoon. Terveyskeskussairaalan peruskorjaus tehdään vuosina Peruskorjauksen aikana terveyskeskussairaala käyttää väistötilana vuonna 2015 valmistuvaa tehostetun palveluasumisen 60-paikkaista yksikköä. Vuonna 2014 terveyskeskussairaalassa on käytössä 62 hoitopaikkaa (vähennystä vuoden 2013 tasoon 10 paikkaa). Peruskorjattuun terveyskeskussairaalaan jää yhteensä 44 hoitopaikkaa. Terveyskeskussairaalan henkilöstömäärä sopeutetaan vastaamaan paikkamäärää ja henkilöstömitoitusta. Vuonna 2013 kuusi hoitajanvakanssia siirretään tksairaalasta asumispalveluihin tai avosairaanhoidon avoinna oleviin vakansseihin. Vuonna 2014 vastaava sopeutus on seitsemän vakanssia. Kaupungin järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto toteutetaan ostopalvelusopimuksella. Palvelu on kilpailutettu sopimuskaudelle TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle Pääsy avosairaanhoidon kiireelliseen hoidon vastaanotolle Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa euroa/hoitopäivä Pääsy mielenterveyskeskuksen kiireettömän hoidon vastaanotolle arkipäivää lääkärin ja 3 arkipäivää hoitajan vastaanotolle alle 1 vrk 60 vrk alle 20 % vk arkipäivää lääkärin vastaanotolle ja 4 arkipäivää hoitajan vastaanotolle alle 1 vrk 60 vrk alle 30 % vk SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon vuosille laadittavan Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman linjaukset, jonka painopisteenä perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaesityksen mukaan Valkeakosken aluesairaalassa säilyy edelleen ympärivuorokautinen päivystyspiste. Valkeakoskella ja muissa VALS tilaajakunnissa harkitaan päivystyksen ympärivuorokautista keskittämistä VALS yhteispäivystykseen. Vuosille laadittuun Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategiaan pohjautuen käynnistetään oman mielenterveysstrategian laatiminen. Psykiatrisia sairaalapaikkoja pyritään vähen-

65 52 tämään ja hoidossa siirrytään avohoitopainotteiseen hoitomalliin. earkiston käyttöönottoprojekti on aloitettu syksyllä 2013 ja earkisto otetaan käyttöön keväällä Tässä yhteydessä kehitetään myös muita sähköisiä palveluja (tekstiviestimuistutus, itseilmoittautuminen). Terveyskeskussairaalan paikkamäärää lasketaan edelleen noin 10 paikkaa/vuosi koko suunnittelukauden ajan eli vuonna 2015 noin 52 paikkaa ja peruskorjattuihin tiloihin vuonna 2016 palataan paikkamäärällä 44. Tavoitteena on edelleenkin suunnata toimintaa entistä akuutimpaan hoitoon, lyhyempiin hoitojaksoihin sekä sijoittaa erikoissairaanhoidon lähettämät potilaat ilman viivettä jatkohoitoon terveyskeskussairaalaan. Terveyskeskussairaalan hoitohenkilöstömitoituksessa pyritään silloin tasolle 0,80. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Avosairaanhoidon vastaanottokäynnit Ts 2015 Ts Fysioterapian käynnit Hammashuollon käynnit Mielenterveyskeskuksen käynnit Terveyskeskussairaalan käyttöaste % Muistikeskuksen käyttöaste % Kuntoutusosaston käyttöaste % > 85 > 90 > 85-10,5-8,2-5,6 > 90 > 90 > 85 > 90 > 90 > 85 Terveyskeskussairaalan hoitopvt ,

66 53 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

67 54 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5605 VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten turvallinen asuminen kotona tai kodinomaisissa oloissa ja tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja toiminta perustuu iäkkäiden aitoihin tarpeisiin yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää henkilökohtaista ohjausta, hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa sekä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat omaishoidon tuki-, ateria-, kauppa- kuljetus-, kylvetys-, vaatehuolto- sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan ryhmäkodeissa, tilapäisessä ryhmäkodissa ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä sekä vanhainkodissa. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan Lain edellyttämä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi valmistellaan valtuustoon keväällä TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) Tehostettu asuminen (oma toiminta): kustannukset euroa/hoitopäivä Tehostettu asuminen (ostopalvelu): kustannukset euroa/hoitopäivä Hoiva-/hoitopaikan jono % kk % kk

68 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toiminnan painopiste on kotihoidon palveluprosessien kehittämisessä. Kotihoidossa syksyllä 2013 käyttöönotettu uusi toiminnanohjausjärjestelmä parantaa työajan suunnittelua ja lisää välitöntä asiakkaaseen kohdistuvaa työaikaa 2 htv:n verran. Lisäksi nykyisiä resursseja ohjataan entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja toimenpiteitä kohdistetaan niihin ikäihmisiin, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä. Tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Omaishoidon tukitoimenpiteitä jatketaan. Omaishoitajien vapaapäivien ja intervallihoidon järjestelyihin tarkoitetun tilapäisen ryhmäkodin (Ilmarisen) käyttöastetta lisätään. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jossa omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua myös omaishoidettavan kotiin. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille taataan yhtäläinen mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun koulujen aukiolopäivinä. Toimintakyvyltään heikentyneille rintamamiestunnukset omaaville henkilöille toimitetaan lämmitettävät ateriat kotiin. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville. Painopiste on kodinomaisessa tehostetussa palveluasumisessa. Uuden 60-paikkaisen ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikön suunnittelu on käynnistynyt ja yksikön arvioitu valmistuminen on vuonna Yksikkö toimii valmistuttuaan terveyskeskussairaalan väistötilana ja vuonna 2016 tehostetun palveluasumisen yksikkönä. 55 Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Kotihoidon palvelutunnit *sisältää myös ryhmäkotien ja Hoivakan palvelutunnit * % Ts 2015 Ts Tehostetun palveluasumisen käyttöaste (%) 98 % 98 % 0 % 98 % 98 % Ryhmäkotihoidon käyttöaste (%) 97 % 97 % 0 % 97 % 97 % Tilapäisen ryhmäkotihoidon käyttöaste (%) 98 % 80 % 80 % 80 %

69 56 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

70 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: 57 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5700 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Valkeakosken aluesairaalasta. Muu erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL-maksut Valkeakosken osalta. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana Etelä- Pirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2014 palvelutilaus perustuu vuonna 2012 toteutuneeseen palveluiden käyttömäärään (toteuma euroa) sekä vuoden käytettävissä oleviin tietoihin (käyttömäärät, hintojen korotukset ja arvioitu palvelutarve). Erikoissairaanhoitoon vuodelle 2014 on varattu euroa. Sairaankuljetus siirtyi vuonna 2013 sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Sairaankuljetusta varten on varattu vuonna euroa ja vuonna euroa. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2014 Ennuste 2013 Erikoissairaanhoidon kustannukset ( /as) Hoitotakuu toteutuminen, kiireetön hoito (vrk)

71 58 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämistä linjataan Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa vuosille Suunnitelmassa on sovittu kuntien yhteistyöstä terveyspalveluiden järjestämisessä ja lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä. Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisen tavoitteissa korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja kustannusten nousun hallinta. Näitä näkökulmia kehitetty ja jalkautetaan kuntiin syksyyn 2014 jatkuvassa Pirkanmaan terveyskeskusten Potku2 (potilas kuljettajan paikalle) kehittämishankkeessa, jossa painopistealueena on erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten yhteistyö terveyshyödyn tuottamisessa potilaille ja hoitoketjun kehittäminen yhden luukun periaatteella toimivaksi. Kehitettäviin toimintakokonaisuuksiin on nostettu alueellisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittäminen ja järjestäminen. Valkeakosken kaupunki tukee Valkeakosken aluesairaalan kehittämistä alueellisena somaattisen ja psykiatrisen peruserikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä aluesairaalassa. Suunnitelmakaudella kehittämiskohteeksi on nostettu Valkeakosken terveyskeskuksen ja Valkeakosken aluesairaalan yhteinen fysioterapiayksikkö ja päivystyksen yhdistäminen aluesairaalan tiloihin. Vuoden 2014 erikoissairaanhoidon palvelutilaus tukee sitä suuntausta, että Valkeakosken aluesairaala pystyy tarjoamaan varsin kattavasti kevyemmän erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidon alueellisesti. Valkeakosken aluesairaalan peruskorjauksen ja uusien kuvantamislaitteiden hankinnan myötä sairaala pystyy vastaamaan entistä paremmin perusterveydenhuollon kysyntään: Nopeat erikoissairaanhoidon konsultaatiot ja tutkimukset hieman lisääntyvät, mutta erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä vähenee, kun potilaat siirtyvät yhä nopeammin toimenpiteiden jälkeen oman terveyskeskuksen osastoille. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden tehostuva kuntoutus järjestetään edelleen pääasiassa terveyskeskuksen omalla kuntoutusosastolla yhteistyössä sairaanhoitopiirin neurologisen vastuualueen kanssa. Sopimusohjausjärjestelmä ei muuttuvassa toimintaympäristössä enää täytä täysin sille asetettuja tavoitteita. Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ovat käynnistäneet vuonna 2012 sopimusohjausjärjestelmän uudistamiseen tähtäävän projektin, joka pilottivaiheen jälkeen etenee syksyllä 2013 kuntajohtajien käsittelyyn. Tässä hankkeessa on keskeistä pyrkimys tarkastella terveydenhuollon menoja kokonaisuutena ajatellen potilaan koko hoitoketjua, sekä kulujen ennakointi ja sopeutus pitkällä tähtäimellä. Olennaista on myös yhdessä sovittujen toimintakäytäntöjen noudattaminen. Tunnusluvut Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 muutos % Ts 2015 Ts 2016 Avohoitokäynnit , Hoitopäivät ,

72 59 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

73 Kasvatus- ja opetuslautakunta

74 Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakulut 34,7 milj. euroa Talousarvio 2014 toimintakulut 155,8 milj. euroa Varhaiskasvatuspalvelut 37 % Opetuspalvelut 63 % Tarvikkeet 1 % Avustukset 6 % Muut kulut 15 % Henkilöstökulut 57 % Palvelujen ostot 21 %

VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA

VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA VISIO Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten mansikkapaikka Talous Elinvoima Asiakkaat ja

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016 Kuntatalousohjelma 2017 2020 Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016 Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva keväällä 2016 2. Toimintaympäristön muutostekijät 3. Hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot