TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 215 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 1(6) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 215 Valtuusto hyväksyi vuoden 215 talousarvion kokouksessaan Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 215 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin Täytäntöönpano-ohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille ja käsittelemään palvelukeskusten johtoryhmissä ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohjeissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja tuloarvioihin.

3 2(6) 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 5. luvun 28 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee - sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, - suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, - pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, - ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet. Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssien ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta - hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali- ja terveystoimessa - opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu- ja sivistystoimessa - ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä - palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno- ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso. Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

4 3(6) Taloussuunnitelmakaudelle on laadittu tasapainotusohjelma. Ohjelman toimenpideesitykset on otettava huomioon käyttösuunnitelmia laadittaessa. Käyttösuunnitelmien numero-osat laaditaan / tarkistetaan taloussuunnitteluohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 215 koskevat kuukausibudjetit mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Osavuosikatsausten yhteydessä raportoidaan myös toteutumien olennaiset poikkeamat suhteessa talousarvioon, niiden syyt sekä toimenpide-esitykset poikkeamien korjaamiseksi. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero- ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset hyväksytyssä talousohjeessa. Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista. Viivästyskorko maksetaan vasta sen jälkeen, kun lasku on

5 myöhässä yli 3 päivää laskun saapumisesta, mikäli laskuttajan kanssa ei ole toisin etukäteen sovittu tai laissa, asetuksessa taikka sopimuksessa ole toisin määrätty. 4(6) Ostolaskujen kohdistamisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 6 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoimintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi. Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä internetin kautta osoitteessa tai valtakunnallisesta puhelinnumerosta Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 22 antama päätös vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin.

6 5(6) Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y-tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68-vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YEL-todistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YEL-todistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YEL-vakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YEL-vakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain. Henkilöstöhallinto ilmoittaa KuEL:n piiriin kuuluvat ansiot Kevan rekisteriin. Ilmoituksen jälkeen kaupunki saa Kevalta eläkemaksulaskun. Eläkemaksut kirjataan palveluita tilanneiden yksiköiden kuluksi. Taloushallinto perii palkansaajan eläkemaksun henkilölle maksettavasta palkkiosta. Jos YEL-vakuutuksen puuttuminen selviää vasta laskun maksamisen jälkeen, maksaa tilaajayksikkö myös palkansaajan eläkemaksun. YEL-vakuutuksen voimassaolo ei selviä ytj-rekisterin tiedoista. Vakuutusyhtiöt lähettävät YEL-vakuutustodistuksen vain vakuutetulle itselleen. Vakuutettu voi helposti tilata todistuksen oman vakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia vakuutusyhtiöönsä. Todistus on maksuton. 7 Investointeja koskevat menot Investointiosaan kirjataan hyödykkeen hankintamenot, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) hankintahinta on vähintään 1. euroa. Investoinnin hankintamenon suuruutta voidaan talousarviomuutoksella tarkistaa vuoden 215 aikana kokonaiskustannusarvion rajoissa. Talonrakennuskohteissa käyttäjähallintokunnan tulee pyytää kirjanpitopäällikön arvio kalustohankintojen aktivointimahdollisuudesta / investointimenoksi kirjaamisen mahdollisuudesta ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Käsittelyn jälkeen hankintaluettelot lähetetään tiedoksi kirjanpitopäällikkö Pirkko Auraselle. 8 Tilikarttakirja Vuoden 215 tilikarttakirja jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille helmikuun aikana. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta puh

7

8 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 215 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Asuminen ja kaavoitus 18 3 HENKILÖSTÖ 21 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 3 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 77 6 TULOSLASKELMAOSA 91 7 INVESTOINTIOSA 98 8 RAHOITUSOSA 14 9 KONSERNITAVOITTEET 18 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 116 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 125

9 1 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille.

10 2 Arvot ohjaavat toimintaa Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. Yhteistyökykyisyys Meille yhteistyökykyisyys on luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa vuorovaikutusta Asiakaslähtöisyys Tehokkuus Panostamme asiakaspalveluun ja kuntalaisten kuulemiseen, jotta kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvittavan tuen ja avun. Toimimme tehokkaasti ja laadukkaasti talouden antamissa raameissa turvataksemme kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kehittämishalukkuus Kehitämme kokonaisuuksia rohkeasti ja kannustamme aloitteellisuuteen.

11 3 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet Kaupungin talous on tasapainossa omavaraisuusaste >7 % lainakanta* max. 2 /asukas vuosikate/poistot väh. 1 % *ilman lunastushalleja ja konsernitilivelkaa 2.Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta kustannus/hyöty analyysit (hankesuunnitelmissa) 3.Valkeakosken elinvoimaa kehitetään alueellisella yhteistyöllä asukasluvun kasvu Valkeakoskella 1 %/vuosi verotettavat tulot kasvavat koulutustaso nousee A. Tasapainotusohjelmassa olevien hankkeiden toteutus, hankkeiden päivitys vuosittain B.Talouden suunnittelua ja raportointia kehitetään konserni- ja yksikkötasolla - konsernitasolla kehitetään suunnittelu- ja raportointijärjestelmiä -talousosaamista lisätään yksiköissä A.Hankeohjausmalli uudistetaan -päätöksenteon pohjana kustannushyöty -analyysit A.HHT -kasvukäytävän kehittämiseen osallistuminen B.Hamk:n Valkeakosken yksikön tulevaisuuden varmistaminen ja tilojen tehokas käyttö C.Selvitys ja suunnitelma avoimen kuituverkon toteuttamisesta Etelä- Pirkanmaalla D.Sote -yhteistyöselvitys aluesairaalan ja naapurikuntien kesken E. Eteläisen Pirkanmaan kuntarakenneselvitys 4.Kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä tonttivarannon monipuolisuus - ok tontit (kpl) - rivitalotontit (asunnot) - kerrostalotontit (asunnot) - yritystontit (ha) A.Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaava B.Pohjoisen alueiden yleiskaavojen laadinta C.Yhteinen yleiskaava mt 13 varren kaavoituksesta Lempäälän kunnan kanssa D..Jutikkalan asemakaava (yritysalue) E.Holminrannan asemakaava(yritysalue)

12 4 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet F.Kaupungin keskustan kehittäminen asemakaavoin ja toimenpitein - keskustaympäristön uudistaminen - Apiankadun asemakaavoitus G.Hyvinvointipuisto Kerhomajan ja Kirjaslammen sekä sairaalan alueelle MasterPlan, jossa - maankäytön suunnitelma - hyvinvointikonseptin suunnittelu 5.Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa työpaikkaomavaraisuus työttömyysprosentti työpaikkojen määrä työllisten määrä uusien yritysten luomat työpaikat A.Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys - kaupunki tarjoaa yritystoiminnan puitteet ja palvelut (tontit, osaaminen, markkinointi) sekä osallistuu kehittämishankkeisiin B.Etelä-Pirkanmaa logistisena vyöhykkeenä- hanke C.Sisu-projektin 2-vuotinen jatko kaupungin omana toimintana 6.Palvelut järjestetään monipalvelumallilla palvelujen ostot/henkilöstökulut (palvelukeskuksittain) A.Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma laaditaan ja sen toimenpiteet (n. 7 kpl) toteutetaan eri palvelukeskuksissa -palveluilla on monia tuottajia ja kuntalaisilla nykyistä enemmän valinnanvapautta 7.Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti palvelujen saatavuus (mittarit osavuosikatsauksessa) hyvinvoinnin kehitys (mittarit hyvinvointikertomuksessa) A.Merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistettu, kuvattu ja tuotteistettu (ims-hanke). Asiakaspalautejärjestelmä on kaikilla keskeisillä palveluprosesseilla - hallintokeskus - sivistystoimen keskus - sosiaali- ja terveyskeskus - kasvatus- ja opetuskeskus - liikunta- ja nuorisokeskus - tekninen keskus B.Terveyttä edistäviä erityishankkeita on toteutettu

13 5 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet lähiliikuntapaikkojen rakentaminen eri ikäryhmät huomioiden - pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tehostaminen yhteistyössä TYPin kanssa, suunnitelman laadinta - Etelä-Pirkanmaan mielenterveyssuunnitelma laaditaan, painotus avohoitoon 8. Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista tuottavuuden kehitys %/vuosi työtyytyväisyys (mittarit Kunta1 raportissa) C.Asiakaspalvelua parannetaan - k-talolle keskitetty asiakaspalvelu - lääkäri- hoitaja työpari vastaanottotoimintaan - perheneuvolan jonojen purku A.Johtamisjärjestelmä ja vastuut selkiytetään sekä omistajapoliittiset linjat täsmennetään - organisaatiorakenteen uudistus - johtosääntöuudistus - omistajapoliittisten linjausten tarkistus B.Johtamisen kehittämisohjelma laaditaan C.Henkilöstön kannustinjärjestelmäehdotus valmiina D.Henkilöstöohjelma päivitys (nyk. henkilöstöstrategia v.215 saakka) E.Työnantajakuvaa ja ennakoivaa rekrytointia kehitetään - työnantajakuvaa koskeva markkinointisuunnitelma - yhtenäinen rekrytoinnin toimintamalli

14 6 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu nopeutuu erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Venäjän talouskasvu hidastui kuitenkin jo ennen Ukrainan kriisiä. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin velkojen sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvua. Suomen bruttokansantuote ei kasva v Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 215 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 216 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin tänä vuonna ja on n. 8,5 % v Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja,5 prosenttiyksikköä * 213* 214** 215** 216** BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % 2,6-1,5-1,2, 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Työllisyysaste, % 68,6 69, 68,5 68,5 68,9 69,5 Kuluttajahintaindeksi, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot 1 v.), % 3, 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 215

15 7 Kuntatalous Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v. 213 niukasti kattamaan poistot mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 8 prosenttiin. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää sekä rakennepoliittisen ohjelman täysimittaista toimeenpanoa että kuntien omia toimia talouden sopeuttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja tästä johtuen kuntien veropohjien kasvu arvioidaan ensi vuonna vaimeaksi. Useat kunnat nostivat v. 214 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on tuntuva. Valtionavut vähenevät v. 215 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon. Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyvään kuntatalouden kehitysarvioon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, jonka myötä edellä mainitut toiminnot siirtyvät kuntatalouden ulkopuolelle peruspalvelubudjettitarkastelussa. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät kohentavat laskennallisesti kuntatalouden tulosta v Yhtiöittämisen pysyvä vaikutus arvioidaan sen sijaan hieman kuntataloutta heikentäväksi tulos- ja rahoituslaskelmatasolla. Kansantalouden tilinpidon mukaiseen kuntasektorin sektorirajaukseen edellä mainitut yhtiöittämiset eivät vaikuta. Tilinpidon käsittein kuntatalouden alijäämän ennustetetaan olevan v. 215 noin prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisveron tuottoon vuonna 215 vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat eläkevähennyksen korotus, kolmen alimman tuloluokan ansiotason nousun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lapsivähennyksen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, perusvähennyksen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kunnallisveron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen 1 prosenttiyksiköllä, työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suurin osa vaikutuksesta jo vuonna 214) sekä opintolainan korkovähennyksen poistuminen. Muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti 131 milj. euroa. Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveroon tulee vuonna 215 muutamia muutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan muuttamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti siten, ettei kuntien euromääräinen osuus yhteisöverosta muutu veroperuste-

16 8 muutosten johdosta. Hallitusten esitysten luonnoksista käy ilmi, että vuonna 215 edustuskulujen osittainen vähennysoikeus palautetaan, elokuvien tuotantotuet saatetaan veronalaisiksi, osuuskuntien voitonjaon verokohtelua yhtenäistetään osakeyhtiöiden kanssa ja rahoituslaitosten vuodesta 215 alkaen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon maksamat vakausmaksut hyväksytään yhteisöverotuksessa vähennyskelpoisiksi menoiksi. Aiempien päätösten perusteella jako-osuuslaskennassa on jo aiemmin huomioitu, että T&K-kannustimen sekä tuotannollisten investointien korotettujen poistojen voimassa olo päättyy vuoden 214 lopussa. Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että kunnille siirtyvän pitkäaikaistyöttömyyden rahoitusvastuun johdosta kunnille ohjataan yhteisöveroa +75 milj. euroa. Siirto toteutetaan ryhmäosuutta nostamalla. Kunnittain lisäys jakaantuu jako-osuuksien perusteella, mutta kohdennusta oikaistaan kuntien kesken valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Vuonna 215 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on,37 -,8 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin,8-1,55 %. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen tuotto. Ylärajojen korotus sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. Valtionavut Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa v. 215 nettomääräisesti n. 218 milj. eurolla. Talousarvioesitykseen sisältyy kuntien tehtäviä ja valtionapuja sekä lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Alla olevassa taulukossa esitetään yksittäiset toimenpiteet sekä niiden vaikutus kuntatalouden tuloihin ja menoihin. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään edelleen. Vähennys on 188 milj. euroa verrattuna vuoden 214 tasoon. Se toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä,73 prosenttiyksiköllä. Tämän ja muiden valtionosuusprosentin muutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,42 v Kuntien yhdistymisen taloudelliseen tukeen ehdotetaan 36 milj. euroa eli 1 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuonna 215 toteutuu kolme yhdistymistä. Vuodesta 215 alkaen toteutuviin kuntien yhdistymisten selvityskustannuksiin osoitetaan 1,6 milj. euroa ja kuntaja palvelurakennemuutosten toteuttamiseen puolestaan,6 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus lakkautetaan. Yli 3 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 215 alusta lukien. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien menoja 135 milj. eurolla kuntien aktivointitoimenpiteiden vaikutus huomioiden.

17 9 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelulain muutos lisäävät kuntien menoja yhteensä n. 32 milj. eurolla ja valtionosuutta 16 milj. eurolla. Uudistus tukee erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä. Turvakotitoiminta siirretään valtion vastuulle, ja toiminta keskitetään yhdelle kansalliselle viranomaiselle siten, että siihen kohdennetaan 8 milj. euron valtionavustus. Siirtoon liittyen peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4 milj. euroa. Aikuisten hammashuollon tarkistusvälejä pidennetään vähintään kahteen vuoteen. Toimenpiteen johdosta valtionosuuksista vähennetään,9 milj. euroa. Määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) mukaisia tavoitteita toteuttaviin kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin on käytettävissä 2 milj. euroa v Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin vähenee 13 milj. euroa v. 215 ja valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan puolestaan 11 milj. eurolla. Kuntien menoihin ja valtionosuuksiin v. 215 vaikuttavat uusien päätösten ja lakiesitysten lisäksi myös vanhuspalvelulain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon jatkaminen. Vanhuspalvelulain toimeenpano lisää kuntien menoja 51 milj. eurolla v. 215 ja valtionosuutta 28 milj. eurolla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano puolestaan lisää kuntien menoja n. 9 milj. eurolla ja valtionosuutta 4,7 milj. eurolla. Päivähoito sekä esi- ja perusopetus Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osaaikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Muutos vähentää valtionosuuksia 6 milj. euroa ja kuntien menoja 24 milj. eurolla v Kielitaidon vahvistamista tuetaan laajentamalla kielikylpytoimintaa, johon osoitetaan 3 milj. euroa. Osana yleissivistävän koulutuksen kehittämistä tuetaan perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä tuetaan koulupudokkuutta estäviä toimia. Näihin tarkoituksiin lisätään valtionavustuksina 27,3 milj. euroa. Toisaalta perusopetuksessa mm. koulutuksen laadun parantamiseen, opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen varattuihin avustuksiin kohdistetaan n. 4 milj. euron säästö, joten kokonaisuutena yleissivistävän koulutuksen valtionavustukset vähenevät 9,4 milj. euroa, josta kuntien arvioitu osuus on 9 milj. euroa. Osana valtionosuusuudistusta luovutaan valtionavustuksista yleissivistävän koulutuksen uusiin perustamishankkeisiin. Tästä johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta siirretään oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavustukset, 42,1 milj. euroa, vuodesta 215 lukien kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille. Osana valtiontalouden sopeutustoimia oppilaitosten korjausavustuksiin kohdistetaan lisäksi 12,1 milj. euron säästö v Ennen vuotta 215 myönnettyjen jälkirahoitteisten perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen arvioidaan v. 215 käytettävän 3 milj. euroa.

18 1 Toisen asteen koulutus Maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattuun lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen kohdennetaan valtionosuuksia 1,1 milj. euroa enemmän kuin v Toisen asteen koulutukseen kohdistetaan säästötoimia. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee. Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 2,8 %, mutta toisaalta nousee toiminnan laadun ja laajuuden muutoksen sekä indeksikorotuksen takia 1,5 %. Lisäksi osa ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksista toteutetaan opiskelijamääriä ja avustuksia vähentämällä. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen alkaa v Tavoitteena on väestökehitys huomioon ottaen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistaminen sekä elinvoimaisen ja toimintakykyisen järjestäjäverkon muodostuminen. Uudistuksen johdosta valtionapujen arvioidaan alenevan v. 215 n. 7 milj. eurolla. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Nuorten yhteiskuntatakuu Nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen esitetään 13 milj. euroa v Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 47 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan purkaa ilman koulutusta jääneiden nuorten varantoa (nuorten aikuisten osaamisohjelma). Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdistetaan veikkausvoittovarat mukaan lukien 27 milj. euroa.

19 11 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot), milj. euroa, muutos ) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, valtionosuusleikkaus VM, vanhuspalvelulain toimeenpano VM, oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset VM, sosiaalihuoltolain uudistus ja lastensuojelun kehittäminen VM, aikuisten hammashuollon säästötoimet VM, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen VM, valtionosuusmenetysten kompensaatiot -2-2 VM, yhdistymisavustukset 5 5 VM, kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset -2-2 VM, kiinteistöveron korotusta vastaava vähennys VM, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukseen liittyvä vähennys -4-4 VM, harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen -2-2 VM/OKM, perustamishankkeet OKM, koulutuksen laadun kehittäminen -9-9 OKM, ryhmäkokojen pienentäminen OKM, lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt OKM, ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt OKM, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa OKM, nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen ammatillisessa lisäkoulutuksessa -2-2 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos OKM, nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa -1-1 OKM, lukiokoulutuksen yksikköhinnan leikkaus OKM, toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen -7-7 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan leikkaus OKM, lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille ja vieraskielisille OKM, Suomen itsenäisyyden 1-vuotisjuhlakirjaston perustamishanke 4 4 OKM, ammatillisen peruskoulutuksen avustusten vähentäminen -1-1 OKM, uudelleenkohdentaminen ammatillisesta peruskoulutuksesta -1-1 OKM, vapaan sivistystyön säästö -6-6 TEM, luovutaan aluevelvoitteesta järjestää työntekomahdollisuuksia työttömille -3 3 TEM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset 3 3 STM, säästö kehittämishankkeissa (Kaste) STM, oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot 1 1 STM, säästö EVO-tutkimuksessa STM, koulutus-evo-korvaukset STM, kuntouttava työtoiminta 8 8 STM, perustoimeentulotuen muutokset STM, turvakotien siirto valtiolle STM, valtion korvaus lääkärikopteritoimintaan -4-4 STM, yli 3 päivää työmarkkinatuella olleiden työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto osaksi kunnille Yhteensä

20 12 Menot Tulot Netto 2. Verotuksen ja maksujen muutokset Tuloveroperustemuutoksiin liittyvä valtionosuuskompensaatio (131 milj. euroa) Kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotus Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen 4 4 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon liittyvä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus Yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon. 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TA- VOITTEET Valkeakosken kaupungin tilinpäätös on ollut viimeisinä kolmena vuotena alijäämäinen. Vuosina 212 ja 213 alijäämän muodostumiseen vaikutti poistosuunnitelman muuttaminen kuntaliiton suositusta vastaavaksi. Kaupunki teki molempina vuosina poikkeuksellisen suuren taseremontin omaisuuden arvoja alentamalla ja käyttöomaisuuden poistoaikoja lyhentämällä. Tulevina vuosina väestön ikääntyminen lisää menopaineita. Korkeana pysyttelevä työttömyys ja yritysten huono tuloskunto aiheuttavat verotulojen suhteellista heikkenemistä. Myös vuoden 215 valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä valtionosuuksiin jo tehdyt ja tehtävät leikkaukset heikentävät tulopohjaa. Talouden tasapainottamiseksi palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Suunnittelukaudella kaupungilla on edessään mittavia investointeja. Investointien myötä myös velkaantuminen jatkuu, mikä luo paineita omavaraisuusastetavoitteen (7 %) saavuttamiselle. Tehdyt investoinnit tuottavat vasta pitkällä aikavälillä esim. ylläpito- ja kunnossapitokustannusten sekä toiminnan tehostumisen kautta. Suunnittelukauden suurin investointi on uusi vesiasema. Vuoden 215 aikana koko kaupunkiorganisaatiossa on sitouduttava keskeisten strategisten tavoitteiden toteuttamiseen (mm. talouden tasapainottaminen ja johtamisjärjestelmien selkiyttäminen). Prosessikuvausten järjestelmällinen kartoitus on aloitettu vuonna 214 ja työtä jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Tavoitteena on saavuttaa tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia.

VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA

VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA VISIO Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten mansikkapaikka Talous Elinvoima Asiakkaat ja

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Talouden näkymät 2015-2017 Valtuuston talousseminaari 29.9.2014 Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen 15.10.2014 1 Suhdannenäkymät (Lähde: VM, valtion talousarvioesitys 2015 ja Kuntaliiton kuntataloustiedote

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Toimialat, palveluyksikköjen vastuuhenkilöt, 17.12.2014 tilivelvolliset, vesihuoltoliikelaitos TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 2015

Toimialat, palveluyksikköjen vastuuhenkilöt, 17.12.2014 tilivelvolliset, vesihuoltoliikelaitos TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 2015 Toimialat, palveluyksikköjen vastuuhenkilöt, 17.12.2014 tilivelvolliset, vesihuoltoliikelaitos TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 2015 Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion kokouksessaan

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 11.11.2013 1(5) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 18.11.2013 Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO

Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO 18.9.2017 Kuntien valtionavut (mom. 28.90.30) Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaosto (KuTJ) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 26.9.2016 Yleistä Pääluokan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2017 2. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018 3. Kuntatalouden kehitysarvio

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelma Laadintaohje Kuntatalouden epävarmuus jatkuu ja suurimman epävarmuustekijän siihen tuo nyt lausuntokierroksella olevat maakuntauudistus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot